Kansainvälisen OPETTAJAVAIHDON STRATEGIA SUOMALAISILLE JA VIROLAISILLE LEMON- HANKKEEN KANSALAIS- JA TYÖVÄENOPISTOILLE
|
|
- Anja Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansainvälisen OPETTAJAVAIHDON STRATEGIA SUOMALAISILLE JA VIROLAISILLE LEMON- HANKKEEN KANSALAIS- JA TYÖVÄENOPISTOILLE
2 ESIPUHE Kansainvälinen hanketoiminta on ollut tärkeä osa kansalais- ja työväenopistojen toimintaa jo usean vuosikymmenen ajan. Hankkeiden kautta on kartutettu niin opetusta ja kurssisisältöjä kuin henkilöstön kansainvälisiä valmiuksiakin. Aktiiviset ja osaavat opettajat ovat luoneet positiivista näkyvyyttä opistoille niin paikallisella, valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Viime vuosina opettajat ovat entistä innokkaammin osallistuneet mukaan hanketoimintaan ja saaneet opetukseensa uusia virikkeitä opettajavaihtojen kautta. Muun muassa uusien kansainvälisten vaihto-ohjelmien seurauksena lisääntynyt vaihtotoiminta tarvitsee nyt yhteisiä käytäntöjä ja konkreettista suunnittelua toimiakseen joustavasti ja tehokkaasti. Käsillä oleva strategia pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin. Kansainvälisen opettajavaihdon strategia on laadittu Turun suomenkielisessä työväenopistossa syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana. Strategia on osa EU-rahoitteista Learning Communities of Modern Liberal Adult Education (LEMON) -hanketta, jossa on mukana kansalais- ja työväenopistoja Suomesta ja Virosta. Strategian tavoitteena on luoda hankeopistoille yhteinen opettajavaihdon toimintamalli, jonka avulla selkeytetään vaihtokäytänteitä ja vaihtoon hakeutumista. Turussa 18. maaliskuuta 2010 Strategiatyöryhmän puolesta, Ilkka Virta rehtori, KT Turun suomenkielinen työväenopisto
3 SISÄLLYS ESIPUHE 1. JOHDANTO Strategian laadinta Strategiatyön taustalla vaikuttavat valtakunnalliset ja kuntatason strategiat ja ohjeistukset Lemon-hankkeen taustaa Lemon-opistojen kansainvälisen opettajavaihdon visio OPETUSHENKILÖSTÖN TÄHÄNASTISESTA KANSAINVÄLISESTÄ LIIKKUVUU- DESTA LEMON-OPISTOISSA OPETTAJAVAIHTOKYSELYN TULOKSIA Aikaisemmin vaihtoon osallistuneet Kansainvälisen opettajavaihdon hyödyt ja aikaansaannokset Kansainväliseen opettajavaihtoon osallistumista vaikeuttavat tekijät Opetushenkilöstön tulevaisuuden odotukset opettajavaihtoa koskien KUVAUS OPETTAJAVAIHTOON KÄYTETTÄVISSÄ OLEVISTA AVUSTUKSISTA JA TUISTA SUOMESSA JA VIROSSA Eu:n aikuiskoulutuksen ohjelma Grundtvig Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmat Muut rahoitustahot KANSAINVÄLISEN OPETTAJAVAIHDON TOIMINTASUUNNITELMA Vaihtokäytänteiden yhtenäistäminen Lemon-opistoissa Tiedottaminen ja toiminnan näkyvyys Vaihtoportaali Vaihtotoiminnan koordinointi...18 LÄHTEET...19 LIITTEET...20 Liite 1. Lista yhteistyötahoista ja vaihtokohteista Virossa ja Suomessa...20
4 1. JOHDANTO 1.1. STRATEGIAN LAADINTA Turun suomenkielisessä työväenopistossa laaditun kansainvälisen opettajavaihdon strategian lähtökohtana on opetushenkilöstön kansainvälisten ja monikulttuuristen valmiuksien ja osaamisen edistäminen. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön lisääminen nähdään entistä merkittävämpänä osana kansalais- ja työväenopistojen toimintaa. Strategian tavoitteena on huomioida entistä paremmin globaalin yhteiskunnan asettamat vaatimukset vapaan sivistystyön toiminnalle. Osaamisen vahvistaminen nähdään tärkeänä osana opetuksen laadun ja monipuolisuuden kehittämistä sekä opettajien ammatillisen pätevyyden ja työmotivaation edistämistä. Kansainvälisen opettajavaihdon strategia on toteutettu osana Learning Communities of Modern Liberal Adult Education (LEMON) -hanketta, jossa yhteistyökumppaneina on kansalais- ja työväenopistoja Suomesta ja Virosta. Hankkeen tavoitteena on uudistaa kansalais- ja työväenopistoja sekä lisätä yhteistyötä suomalaisten ja virolaisten opistojen välillä. Käsillä oleva kansainvälinen opettajavaihdon strategia käsittelee kansalais- ja työväenopistojen opetushenkilöstön liikkuvuutta ja vaihtotoimintaan osallistumista. Strategiassa tarkastellaan opettajavaihdon nykytilannetta ja kartoitetaan opetushenkilöstön kokemuksia vaihtotoiminnasta. Nykytilanteen kartoittamiseksi Turun suomenkielisessä työväenopistossa toteutettiin kysely kaikkien hankkeessa mukana olevien opistojen opettajille ja rehtoreille. Saatujen vastausten avulla pyritään vähentämään mahdollisia vaihtoon osallistumisen esteitä ja kehittämään vaihtotoimintaa. Opettajavaihdon strategian perustana ovat lisäksi valtakunnalliset ja kuntatason strategiat sekä opetushallituksen raportit ja suositukset. Työryhmä aloitti strategian suunnittelutyön lokakuussa Strategian laadinnassa ovat olleet mukana rehtori Ilkka Virta (Turun suomenkielinen työväenopisto), rehtori Gunnar Nyström (Åbo svenska arbetarinstitut), rehtori Jukka Tamminen (Salon kansalaisopisto), projektikoordinaattori Elena Levantovskaja (Turun suomenkielinen työväenopisto), FM Saila Visti ja KM Annika Nummelin (Turun suomenkielinen työväenopisto) sekä muita Lemon-hankepartnerien edustajia Suomesta ja Virosta. Opettajavaihdon strategia sisältää hankkeessa mukana toimivien kansalais- ja työväenopistojen vaihtotoiminnan nykytilan kartoituksen kyselytulosten ja hanketoiminnan valossa, kansainvälisen opettajavaihdon vision sekä suuntaviivat opistojen yhteisille jatkotoimenpiteille. Strategiassa esitetään seuraavaa: luodaan yhteinen opettajavaihdon toimintamalli opistojen välille nimetään opistoille kansainvälisen vaihdon koordinaattorit toteutetaan verkkoon ajankohtaista tietoa välittävä portaali vaihtotoiminnan tukemiseksi lisätään aktiivisesti tiedottamista vaihtotoiminnasta, käytännön järjestelyistä, sijaistoiminnasta ja rahoitusvaihtoehdoista 1
5 1.2. STRATEGIATYÖN TAUSTALLA VAIKUTTAVAT VALTAKUNNALLISET JA KUNTATASON STRATEGIAT JA OHJEISTUKSET VAPAAN SIVISTYSTYÖN LAKIMUUTOS 1765/2009 Vuonna 1998 annettua lakia vapaasta sivistystyöstä uudistettiin vuoden 2009 lopussa. Muutos astui voimaan 1. tammikuuta Uudistuksen myötä vapaan sivistystyön painopistealueiksi määriteltiin muun muassa globaali ajattelu ja monikulttuurisuus sekä laajentunut yhteistyön ja verkostojen merkitys. Lakimuutoksen taustalla on opetusministeriön asettaman valmisteluryhmän laatima Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma Uudistus koskee myös opistojen rahoitusjärjestelmää, joka muodostuu jatkossa asteittain perusrahoituksesta sekä laatu- ja kehittämisrahoituksesta. Perusrahoituksen määräytymisperusteiden uudistamisen tavoitteena on, että huomioidaan entistä paremmin haastavien kohderyhmien erityiskustannukset sekä vapaan sivistystyön tehtävien moninaisuus. Opistoissa vapaan sivistystyön lain muutos merkitsee sekä kansallisen että kansainvälisen yhteistyön ja erityiskohderyhmien huomioimista entistä paremmin, ja sitä kautta myös opetushenkilöstön kansainvälisten ja monikulttuuristen valmiuksien kehittämistä. VARSINAIS-SUOMEN AIKUISKOULUTUSSTRATEGIA Länsi-Suomen lääninhallituksen hankkeena laaditun strategian tavoitteena on luoda yhteinen visio alueen aikuiskoulutuskentän tähtäimeksi. Strategian painopisteinä ovat 1. osaamisen vahvistaminen, 2. koulutuksen laatu ja 3. alueellinen vaikuttaminen. Osaamisen vahvistamisen tavoitetasot ovat osaavan työvoiman ja asukkaiden osaamisen vahvistaminen. Koulutuksen laadun tavoitetasot ovat osaava opetushenkilöstö sekä monipuolinen ja laadukas koulutustarjonta. Alueellisen vaikuttamisen tavoitetasot ovat koulutusorganisaatioiden yhteistyö, resurssit ja hallinto. Tavoitetasoista on johdettu 18 toimenpide-esitystä, joista käsillä olevaan opettajavaihdon strategiaan liittyvät muun muassa seuraavat kohdat: 1. Järjestetään vapaan sivistystyön tapaamisia 2. Lisätään yhteistyönä toteutettavaa opettajien täydennyskoulutusta 3. Varmistetaan aikuiskoulutuksen resurssit - hyödynnetään opettajien ja ohjaajien osaamista kokoamalla aikuiskouluttajien osaamistiedot osaamispankkiin, jonka kautta voidaan vaihtaa tietoa koulutuksen järjestäjien kesken ja lisätä opettajien työnkiertoa myös oppilaitosten välillä - kehittämishankkeiden avulla lisäresursseja Varsinais-Suomeen Valtakunnallisina aikuiskoulutuksen linjauksina strategiassa korostetaan kansainvälistymisen ja opettajien liikkuvuuden edistämistä, tietoverkkopohjaisen opetuksen kehittämistä sekä opettajien osaamisen vahvistamista ja turvaamista. Haasteena nähdään erityisesti tuntiopettajien työn pitkäjänteinen kehittäminen. Opistotoiminnassa Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategian linjaukset merkitsevät opetushenkilöstön osaamisen vahvistamista sekä oppilaitosyhteistyön edistämistä niin kansainvälisellä, valtakunnallisella kuin maakunnankin tasolla. Osaamisen vahvistamisen osana nähdään muun muassa opettajavaihto- ja hanketoiminta. 2
6 1.3. LEMON-HANKKEEN TAUSTAA LEMON eli Learning Communities of Modern Liberal Adult Education on EU:n aluekehitysrahoitteinen hanke, jossa uudistetaan suomalaisia ja virolaisia kansalais- ja työväenopistoja ja parannetaan niiden mahdollisuuksia vastata muuttuvan yhteiskunnan ja aikuiskoulutuksen haasteisiin niin paikallistasolla kuin tekemällä alueellista ja rajat ylittävää yhteistyötä. Partnereita on Varsinais- Suomesta, Uudeltamaalta sekä Länsi- ja Keski-Virosta, kaikkiaan yhteensä 13. Hanke on osa The Central Baltic Interreg IV A Programme ohjelmaa ja toteutetaan vuosina Hankkeen koordinaattorina toimii Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus. Hankkeen tavoitteena on uudistaa kansalais- ja työväenopistoja, vahvistaa opistojen asemaa yhteiskunnallisina toimijoina ja verkostoitua uusien kumppanien ja kohderyhmien kanssa sekä lisätä yhteistyötä suomalaisten ja virolaisten opistojen välillä. Yhteistyötä myös yritysten ja yhdistysten kanssa pyritään edistämään. Hankkeessa koulutetaan kansalais- ja työväenopistojen henkilökuntaa, ja koulutuksen tulokset puolestaan vaikuttavat positiivisesti esimerkiksi opiskelijoiden ja paikallisyhteisöjen tasolla ja myös laajemmin. Hankkeessa toteutetaan erilaisia pilottikoulutuksia ja kokeillaan uusia toimintamalleja. Esimerkiksi sosiaalinen media antaa mahdollisuuksia opettajien ja opiskelijoiden väliselle yhteistyölle verkkoympäristössä. Kansalais- ja työväenopistot edistävät merkittävästi elinikäistä oppimista ja aktiivista sekä tasa-arvoista yhteiskuntaa. Hankkeessa mukana olevat opistot: Tartu Rahvaülikool Haapsalu Rahvaülikool KG Sihtasutuse allüksus KG Koolituskeskus Osilia Sihtasutus Tuuru Tartu Haritlaste Liit Salon kansalaisopisto Turun suomenkielinen työväenopisto Porvoon kansalaisopisto Vakka-Suomen kansalaisopisto Järvenpään työväenopisto Keravan kansalaisopisto Varsinais-Suomen Viro-keskus Ry 1.4. LEMON-OPISTOJEN KANSAINVÄLISEN OPETTAJAVAIHDON VISIO 2020 Opistojen kansainvälinen opettajavaihtotoiminta on aktiivista ja näkyvää, ja opetushenkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osallistua toiminnan eri muotoihin. Strategian painopistealueina ovat opistojen opetushenkilöstön osaamisen vahvistaminen, opetuksen laadun ja monipuolisuuden edistäminen sekä aktiivisen kansainvälisen yhteistyön ja vaihtotoiminnan kehittäminen. Opettajavaihdon ja kansainvälisen yhteistyön avulla edistetään sekä opettajien että opiskelijoiden kulttuurien tuntemusta, monikulttuurisia valmiuksia sekä elinikäistä oppimista. 3
7 2. OPETUSHENKILÖSTÖN TÄHÄNASTISESTA KANSAINVÄLISESTÄ LIIKKUVUUDESTA LEMON-OPISTOISSA Lemon-hankkeessa mukana olevista kansalais- ja työväenopistoista valtaosassa on ollut kansainvälistä hanketoimintaa ja yhteistyötä jo vuosien ajan. Viime vuosina hanketoiminnassa on yhä enemmän korostettu kansainvälisen liikkuvuuden merkitystä ja opetushenkilöstölle on tarjoutunut mahdollisuuksia tutustua muiden maiden aikuiskoulutusorganisaatioihin ja opetustapoihin. Opettajavaihtoon osallistuminen on toistaiseksi ollut kuitenkin melko vähäistä ja koskenut pientä osaa opistojen opettajista. Vaihtotoiminta on tapahtunut pääosin hankkeiden puitteissa, joiden ulkopuolella opetusvaihtotoiminta on ollut vähäistä. Hankepalautteiden perusteella vaihdossa ollut opetushenkilöstö näkee vaihtotoiminnan mielekkäänä, uusia ideoita ja pedagogisia virikkeitä synnyttävänä opetus- ja oppimistapana. Jotta kynnys vaihtoon lähtemiseen madaltuisi, vaihtojen käytännön järjestelyihin toivottaisiin kuitenkin entistä selkeämpiä toimintasääntöjä ja käytäntöjä. LUOVA KAUPUNKI, AKTIIVINEN KANSALAINEN LOOV LINN, AKTIIVNE LINLANE -hanke Opetushallituksen tukemaa hanketta koordinoi Turun suomenkielinen työväenopisto. Muita hankekumppaneita olivat Tartu Rahvaülikool (Tarton kansalaisopisto), Åbo svenska arbetarinstitut, Varsinais-Suomen Viro-keskus ja Auralan kansalaisopisto. Hankkeen pyrkimyksenä oli luoda paikallisiin oppilaitoksiin aikaisempaa paremmat valmiudet kohdata virolaiset ja inkeriläiset maahanmuuttajat ja näiden kulttuuri opetuksessa, opetustarjonnan suunnittelussa sekä opiskelija- ja opettajarekrytoinnissa. Yhteistyöhön sisältyi opettajavaihtoa sekä Virossa että Suomessa: Virolaiset opettajat Suomessa Tarton kansalaisopiston käsityöopettajat pitivät kädentaito- ja taidekursseja Turun suomenkielisessä työväenopistossa keväällä ja syksyllä Tarton opiskelijat ja opettajat osallistuivat Turun suomenkielisen työväenopiston järjestämään suomenkielen kesäleiriin Ruissalon Tenholassa vuosina 2007 ja Suomalaiset opettajat Virossa Turkulaisten opistojen taideopettajat pitivät taidekursseja Tarton kansalaisopistossa keväällä 2007 sekä taidenäyttelyn Tarton kansallismuseossa syksyllä Käsityöopettajat pitivät Tarton kansalaisopistossa joulupajoja vuonna Turun suomenkielisen työväenopiston käsityöopettajat ja oppilaat osallistuivat keväällä 2008 Tarton kansalaisopiston järjestämälle Kihnun käsityö- ja taideleirille. FinEst LEARNING BRIDGE -hanke 2007 Suomi-Viro-yhteistyötä jatkettiin Fin-Est -hankkeella, jota koordinoi Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus. Hankkeen tavoitteena oli Etelä-Suomen ja Viron kansalaisopistojen yhteistyön ja -toiminnan lisääminen. Turun yliopisto ja Eesti Vabaharidusliit olivat hankkeen pääpartnerit. Suomesta hankepartnereina mukana olivat Salon kansalaisopisto, Turun suomenkielinen työväenopisto, Vakka-opisto ja Varsinais-Suomen Viro-keskus. Virosta oli mukana viisi alueellista kansalaisopis- 4
8 toa Kehra, Kohila, Kuressaari, Kärdla ja Tallinna. Hanke toteutettiin välisenä aikana. Hankkeen osatavoitteina oli kansalaisopistojen rehtorien ja opettajien työtä tukeva verkostoituminen Suomessa ja Virossa, konkreettisten yhteistyömallien kehittäminen ja yhteisen kehittämissuunnitelman luominen sekä koulutuksen toteuttaminen molempien maiden kansalaisopistoissa siten, että opettajat ja käsiteltävät teemat tulevat naapurimaasta. Hankkeen aikana opettajat ja rehtorit vierailivat muissa partneriorganisaatioissa Suomessa ja Virossa. Muun muassa Turun suomenkielisen työväenopiston käsityönopettaja piti kaksi käsityökurssia Kuressaaren Osiliassa virolaisille opiskelijoille ja Vakka-Opiston kaksi opettajaa kävivät tutustumassa kielten opetukseen Rahvaülikoolissa. Hankkeen loppuarvioinnissa opistojen opettajat näkivät kehitettävää muun muassa opettajavaihdon aikataulujen ja käytännön järjestelyjen suunnittelussa. Opettajien kokemusten mukaan aikataulut vaihtoihin olivat hankkeessa erittäin tiukat ja tuntiopettajien vaihtoon lähteminen koettiin haastavaksi. Vierailevien opettajien vastaanotto vei paljon aikaa vastaanottavalta opettajalta sekä toi mukanaan myös kuluja, joita hanke ei rahoittanut. Hankkeeseen osallistuneet opettajat toivoisivat opettajavaihdolta jatkossa suunnitelmallisuutta ja käytännön opastusta järjestelyyn, rahoitukseen ja maksuihin. Hankkeessa opettajat hoitivat itse matkat, majoituksen ja muut liikkumiset, mikä koettiin myös hankalaksi. EXPLORE, CONSERVE AND SHARE YOUR CULTURE -hanke 2007 EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman Gruntvig-oppimiskumppanuushankkeessa mukana oli osallistujia kolmesta eri maasta: Tartu Rahvaülikool (Viro), Ardahan Public Education Center (Turkki) ja Turun suomenkielinen työväenopisto. Hankkeen tarkoituksena oli jakaa tietoa ja kokemuksia eurooppalaisesta kulttuurista, lujittaa omaa identiteettiä sekä laajentaa maailmankuvaa. Hankkeen aikana opistojen henkilökunta vieraili partneriorganisaatioissa sekä kulttuurialojen organisaatioissa Turkissa, Virossa ja Suomessa. Opettajat työskentelivät yhdessä erilaissa toiminnoissa, muun muassa yhteisnäyttelyn ideoinnissa ja toteutuksessa sekä oppimateriaalien jaon puitteissa. Opistojen taidekursseilla hyödynnettiin muilta hankekumppaneilta saatuja materiaaleja, ja kurssien teokset esiteltiin yhteisnäyttelyssä Turun kulttuurikeskuksessa. Näyttely toteutettiin yhteistyössä kaikkien kolmen hankemaan osallistujien kanssa. Osallistuneiden opettajien kokemukset hankkeen vaihtotoiminnasta olivat erittäin positiivisia. Hankekumppanien erilaiset kulttuuriset taustat loivat myös haasteita yhteiselle toiminnalle, mutta yhteistyö koettiin ennen kaikkea hedelmälliseksi ja uusia ideoita sekä toimintatapoja luovaksi. 5
9 3. OPETTAJAVAIHTOKYSELYN TULOKSIA Osana Lemon-hanketta Turun suomenkielisessä työväenopistossa toteutettiin marras-joulukuussa 2009 opettajavaihtokysely Suomen ja Viron hankeopistojen opettajille ja rehtoreille. Kyselyssä kartoitettiin opetushenkilöstön näkemyksiä ulkomaille suuntautuvan vaihdon hyödyistä, järjestelyistä, rahoituksesta, esteistä ja toimintaideoista. Kysely kohdistettiin sekä niille, jotka ovat jo aikaisemmin osallistuneet opetusvaihtoon että niille, jotka eivät ole osallistuneet. Näin saatiin konkreettista tietoa sekä positiivista vaihtokokemuksista että osallistumisen haasteista ja kehityskohdista AIKAISEMMIN VAIHTOON OSALLISTUNEET Kyselyn vastaajista hieman yli kahdeksan prosenttia oli osallistunut opettajavaihtoon ulkomailla (12/146). Yksikään vastaaja ei ollut osallistunut vaihtoon verkko-opetuksen välityksellä (opettajana toimiminen ulkomailla oleville opiskelijoille internetin kautta). Vaikka verkkojen tarjoamia mahdollisuuksia käytetään jo monessa opistossa osana kurssien opetusta, varsinaisia verkkokursseja kansalaisopistoissa on toistaiseksi ollut vähän. Jatkossa verkkokurssit, -luennot ja -seminaarit voivat tarjota uusia mahdollisuuksia opetusvaihtotoiminnalle fyysisen matkustamisen sijaan ja lisätä opistojen toiminnan näkyvyyttä ja kansainvälisyyttä. Osallistujat Vaihdossa olleista lähes kolme neljästä oli naisia ja he sijoittuivat melko tasaisesti kolmeen ikäryhmään: 40 49, ja yli 60-vuotiaat. Osallistujista noin puolet oli päätoimisia tuntiopettajia (42 %) ja puolet alle 14 tuntia viikossa opettavia tuntiopettajia (50 %). Vaihtoon osallistuneet ovat enimmäkseen opistoissa pitkään toimineita opettajia (50 % yli 15 v. organisaatiossa olleet). Tuntiopettajat, joilla opetusta on 14 viikkotuntia tai enemmän eivät ole tämän kyselyn valossa osallistuneet vaihtotoimintaan. Rahoittajatahot Vastaajia pyydettiin mainitsemaan viime vaihdon päärahoittajataho. Kahdestatoista vaihdossa olleesta neljä oli osallistunut CIMOn rahoittamaan vaihtoon, kolme yhdistyksen tai liiton rahoituksella (VSY, KoL, Tuuru SA), mutta vaihtoon oli osallistuttu myös omalla rahoituksella (1), kaupungin tuella (1), opetusministeriön rahoituksella (1) ja oman oppilaitoksen rahoituksella (1). Luvussa neljä käsitellään tarkemmin Suomessa ja Virossa käytössä olevia vaihdon rahoittajatahoja. Vaihtojaksojen kesto ja ajankohta Opetushenkilöstöltä tiedusteltiin myös koska he ovat viimeksi osallistuneet opetusvaihtoon, ja kuinka pitkä vaihtojakso oli kyseessä. Puolet vaihdossa aikaisemmin olleista vastaajista oli osallistunut 3-7 päivää kestävään vaihtoon. Neljännes oli osallistunut lyhyempään 1-2 päivää kestävään vaihtoon, toinen neljännes oli ollut vaihdossa yhdestä viikosta yhteen kuukauteen ja yksi vastaaja yli kuukauden, mutta alle vuoden kestävässä opetusvaihdossa. Yli puolet vaihtoon osallistuneista opettajista oli ollut vaihdossa viimeisen kahden vuoden aikana. Kuudesosa oli osallistunut vaihtoon viimeksi yli kaksi, mutta alle viisi vuotta sitten, ja neljäsosalla vaihdosta oli kulunut yli kymmenen vuotta. 6
10 Kohdemaat Vastaajat olivat olleet Suomen (2 vastaajaa) ja Viron (4 vastaajaa) lisäksi vaihdossa aikuisopetuksen parissa Turkissa (2), Ruotsissa (1) ja Unkarissa (1). Muut vaihtoon aikaisemmin osallistuneet vastaajat olivat olleet perusopetukseen liittyvässä opetusvaihdossa Italiassa (2), Espanjassa (1), Ranskassa (1) ja Tanskassa (1) KANSAINVÄLISEN OPETTAJAVAIHDON HYÖDYT JA AIKAANSAANNOKSET Kyselyn avulla selvitettiin opetushenkilöstön näkemyksiä opettajavaihdon vaikutuksista. Vastaajilta kysyttiin, mitkä ovat heidän mielestään tärkeimpiä vaihdon hyötyjä. Kysymykseen vastasivat sekä aikaisemmin vaihtoon osallistuneet että ne, jotka eivät ole olleet vaihdossa. Asteikkona käytettiin arvoja 1-5 (1= Ei lainkaan tärkeä, 5= Erittäin tärkeä). Valtaosa vastaajista koki, että opetusvaihdosta on hyötyä sekä opettajan että oppilaitoksen toiminnalle. Opettajan näkökulmasta vaihtoon osallistumisen tärkeimpinä positiivisina vaikutuksina nähtiin uusien ideoiden saaminen omaan opetukseen (87 % vastaajista piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä) ja erilaisiin kulttuureihin tutustuminen (85 % piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä). Tärkeinä pidettiin myös oman ammatillisen osaamisen kasvattamista (83 % piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä), oman alan kollegoihin tutustumista (82 %) sekä uusiin opetus- ja oppimistapoihin tutustumista (81 %). Taulukko 1. 7
11 Ne vastaajista, jotka olivat jo aiemmin osallistuneet vaihtoon, kokivat merkittävimpinä hyötyinä uusiin kulttuureihin tutustumisen (67 % vastaajista piti erittäin tärkeänä), oman alan kollegoihin tutustumisen (58 % piti erittäin tärkeänä) ja uusien verkostojen luomisen (58 % piti erittäin tärkeänä). Yleisesti ottaen vaihdossa olleet kokivat opettajavaihdon hieman hyödyllisempänä kuin ne, jotka eivät ole vaihtoon osallistuneet. Näkemyksiä vaihdon hyödyistä kartoitettiin strukturoitujen kysymysten lisäksi avoimilla kysymyksillä. Avointen kysymysten kautta kartoitettiin mahdollisia muita opetusvaihtotoiminnasta saatavia hyötyjä. Vastauksissa mainitut hyödyt voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan: Kaavio 1. OPETTAJAVAIHDON HYÖDYT 1. Oppilaitoksen toimintaa ja imagoa hyödyttävät tekijät 2. Opetusta ja kurssitarjontaa kehittävät tekijät 3. Opettajien osaamista ja motivaatiota kehittävät tekijät 1. Oppilaitoksen toimintaa ja imagoa hyödyttävät tekijät Opetushenkilökunta näki opettajavaihdon parantavan opiston näkyvyyttä ja kansainvälisen toimijan mainetta. Positiivisena vaikutuksena nähtiin myös opistojen verkostojen ja yhteistyötahojen laajeneminen. 2. Opetusta ja kurssitarjontaa kehittävät tekijät Opetushenkilökunta koki, että opettajavaihdon kautta kurssitarjonta laajentuu verkko-opetuksen ja muiden opistojen oppimateriaalien kautta. Lisäksi vaihdon hyötynä koettiin opetusmenetelmien ja - materiaalien kehittyminen ja monipuolistuminen. Myös opiskelijoiden välisten yhteistyöverkostojen syntyminen koettiin hyödylliseksi. 3. Opettajien osaamista ja motivaatiota kehittävät tekijät Opetushenkilöstöä koskevina hyötyinä vastaajat näkivät edellä esitetyssä Taulukko 1:ssä mainittujen hyötyjen lisäksi palautteen saamisen omasta opetustyöstä ja osaamisen tasosta. Myös avoimissa vastauksissa nostettiin useasti esiin opettajien asiantuntevuuden ja osaamisen kehittyminen sekä opettajien näkemysten avartuminen. Opettajavaihtojen koettiin myös lisäävän opettajan työhön sitoutumista. Opettajat nostivat esiin myös hyvien virikkeiden leviämisen innostuneiden opettajien mukana koko opetusyhteisöön. Useat mainituista hyödyistä lukeutuvat useampaan kuin yhteen kategoriaan kuuluviksi. Yhden osaalueen positiiviset vaikutukset heijastuvat myönteisesti myös opiston muihin toimintoihin ja osaalueisiin. 8
12 3.3. KANSAINVÄLISEEN OPETTAJAVAIHTOON OSALLISTUMISTA VAIKEUTTAVAT TEKIJÄT Opettajavaihtokyselyssä kartoitettiin myös tekijöitä, jotka estävät tai vaikeuttavat vaihtoon osallistumista. Merkittävimpänä esteenä opetushenkilöstö koki tiedon puutteen vaihtomahdollisuuksista jopa 40 prosenttia vastaajista koki tämän esteenä. Kolmannes oli sitä mieltä, että ulkomaiset kontaktiverkostot ovat puutteelliset, neljäsosalla taas ajankäyttö- tai aikatauluesteet rajoittivat osallistumista. Huomionarvoista on myös, että oman uskalluksen puute rajoitti lähes joka neljännen vastaajan osallistumista. Sen sijaan vaihdon rahoitusta ei nähty yhtä merkittävänä ongelmana - vain 14 prosenttia koki sen vaikeuttavan osallistumista. Henkilökohtainen elämäntilanne rajoitti myös vaihtoon lähtemistä perhe, pienet lapset ja muun työn sovittaminen rajoittivat noin viidenneksen osallistumista. Vajaa kolmannes ei ollut kohdannut esteitä lainkaan. Taulukko 2. Myös ne vastaajat, jotka olivat jo aiemmin osallistuneet vaihtoon, kokivat merkittävimpänä esteenä tiedon puutteen vaihtomahdollisuuksista. Sen sijaan oman uskalluksen puute ja muut henkilökohtaiset syyt rajoittivat melko vähän heidän osallistumistaan. Ulkomaiset kontaktiverkostot koettiin puutteellisina ja aikataulujen sopiminen vaikeutti myös heidän osallistumistaan. Rahoitusesteet nähtiin hieman merkittävämpänä esteenä vaihdossa olleiden keskuudessa, kuin mitä muut vastaajat kokivat. Aktiivista tiedottamista opettajavaihtotoiminnasta ei tähän asti ole opistoissa juuri ollut. Toimintaa on alettu viime vuosina kehittää kansallisten ja kv-toimijoiden taholta, ja aikuisopetuksen henkilöstön liikkuvuutta varten on kehitetty vaihto-ohjelmia. Näitä ohjelmia esitellään tarkemmin luvussa neljä. 9
13 3.4. OPETUSHENKILÖSTÖN TULEVAISUUDEN ODOTUKSET OPETTAJA- VAIHTOA KOSKIEN Kyselyssä opettajilta tiedusteltiin myös kiinnostusta opettajavaihtotoimintaan osallistumiseen tulevaisuudessa. Valtaosa oli kiinnostunut osallistumaan toimintaan jossain muodossa: joko matkustamalla eripituisille vaihtojaksoille ulkomaille, osallistumalla vaihtoon internetin kautta tai ottamalla vastaan vierailevia opettajia (ks. taulukot 3 ja 4). Vaihtojaksoista eniten kiinnosti 3-7 päivän pituiseen vaihtoon osallistuminen (41 % vastaajista oli kiinnostunut), mutta myös lyhyemmät, 1-2 päivän pituiset vaihdot kiinnostivat useita (30 %). Yksittäiselle opetuskerralle tai luennolle osallistuminen kiinnosti myös vajaata kolmannesta vastaajista (30 %). Pidemmistä, yli viikon pituisista vaihdoista oli kiinnostunut reilu viidennes opettajista (22 %) ja yli kuukauden mittaisista reilu kymmenesosa (12 %). Etäopetus internetin kautta kiinnosti myös jonkin verran (13 %). Vastaajista 16 % ei ollut kiinnostunut vaihtotoiminnasta. Taulukko 3. Taulukko 4. Tulevaisuuden opettajavaihdon järjestelyitä ajatellen vastaajilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat ajatuksesta, että vaihtotoiminta keskitettäisiin opistoissa yhdelle vuosittain järjestettävälle vaihtoviikolle. Vastaajista 58 % piti ajatusta hyvänä (ks. taulukko 5). Perusteluina useat vastaajat mainitsivat, että vaihtoon osallistuminen olisi helpompi järjestää, kun sen voisi suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Vaihtotoiminta olisi vastaajien mielestä myös paremmin nähtävillä vaihtoviikon myötä, ja toiminta voisi näkyä omassa opistossakin vierailevien opettajien määrän kasvuna. Opettajat toivat esiin myös mahdollisuuden järjestää vaihtoja päittäin oppilaitosten välillä. 10
14 Taulukko 5. Vastausten perusteella nähdään, että kansalais- ja työväenopistojen opettajilla on kiinnostusta opettajavaihtoon osallistumiseen. Myös ulkomaisia vierailevia opettajia ja asiantuntijoita oltaisiin valmiita ottamaan mukaan omille kursseille. Opistojen opettajille parhaiten soveltuva vaihtoaika näyttäisi näiden perusteella olevan kestoltaan noin yhden viikon pituinen tai lyhyempi. Enemmistö vastaajista piti vaihtoviikkoajatusta toimivana ideana, ja se voisi lisätä myös kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä sekä opistojen sisällä että niiden ulkopuolella. 11
15 4. KUVAUS OPETTAJAVAIHTOON KÄYTETTÄVISSÄ OLEVISTA AVUSTUKSISTA JA TUISTA SUOMESSA JA VIROSSA Opetushenkilöstölle on olemassa useita väyliä opetusvaihtoon sekä ulkomaiden aikuiskoulutusorganisaatioissa vierailemiseen. Aikuiskoulutuksen parissa toimiville tarkoitettuja ulkomaille suuntautuvia vaihtoja ja vierailuja rahoittavat muun muassa EU ja Pohjoismaiden ministerineuvosto, joiden ohjelmia koordinoi Suomessa toimiva Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (Centre for International Mobility). CIMO on opetusministeriön alaisuudessa toimiva itsenäinen virasto, joka toteuttaa apuraha- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMOn kautta haettavissa olevat tuet ovat koulutus- tai apurahoja, liikkuvuuteen suunnattuja tukia tai projektirahoja, ja ne korvaavat muun muassa matka-, majoitus- ja elinkustannuskuluja sekä kurssi- ja seminaarimaksuja EU:N AIKUISKOULUTUKSEN OHJELMA GRUNDTVIG 1 Grundtvig on EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma, joka tarjoaa tukea koulutus- tai työskentelyjaksoja sekä vierailuja varten. Ohjelma tukee opetushenkilöstön liikkuvuutta ja on tarkoitettu kaikille aikuiskoulutuksen parissa työskenteleville. Grundtvig kuuluu EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan (Lifelong Learning Programme, LLP). Ohjelmasta myönnetään apurahoja muun muassa seuraaville kohderyhmille: kaikille kansalais- ja työväenopiston opettajille ja muulle opetushenkilöstölle kielten opettajille rehtoreille ja muille koulutuksesta vastaaville muissa asiantuntijatehtävissä työskenteleville aikuiskoulutusorganisaatioille aikuisopiskelijoille (Grundtvig workshopit) Apurahoja on haettavissa muun muassa seuraaviin tarkoituksiin: opetustyöhön tai muuhun työskentelyyn aikuiskoulutusorganisaatiossa ulkomailla (asiantuntijavaihdot-toiminto) täydennyskoulutukseen (täydennyskoulutusapurahat sekä Grundtvig workshopit) vierailuun toisen maan aikuiskoulutusoppilaitoksessa tai muussa organisaatiossa (vierailut ja vaihdot -toiminto sekä valmistelevan vierailun apuraha) toisen maan kollegan työn seuraamiseen (Job shadowing -toiminto) Ohjelmaan osallistuvat maat (kohdemaat): Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Turkki, Unkari ja Viro
16 Tukea voi hakea pääsääntöisesti matkakuluihin, majoitus- ja elinkustannuksiin sekä kurssi- ja seminaarimaksuihin. Tukea haetaan oman maan kansallisesta toimistosta, Suomessa CIMOsta. Tukea voidaan hakea joko kokopäiväiseen tai osa-aikaiseen työskentelyyn POHJOISMAIDEN MINISTERINEUVOSTON OHJELMAT Nordplus Aikuiskoulutus Nordplus Aikuiskoulutus on Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus -puiteohjelman sektoriohjelma. Ohjelma edistää aikuiskoulutuksen pohjoismaista ja balttialaista yhteistyötä, liikkuvuutta, hankkeita ja verkostoja. Nordplus-puiteohjelmaan osallistuvat kaikki pohjoismaat mukaan lukien itsehallintoalueet sekä Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua. Ohjelmasta myönnetään liikkuvuustukea aikuisopettajille seuraaviin tarkoituksiin: täydennyskoulutukseen, opinto- tai opetusvierailuihin, jotka suuntautuvat toisen pohjoismaan aikuiskoulutusorganisaatioon. valmisteleviin vierailuihin, joissa suunnitellaan tulevaa hankeyhteistyötä. Hakemuksen tekee oppilaitos, jossa apurahan hakija työskentelee. Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat: Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Viro sekä itsehallintoalueet: Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti Pohjoismainen Nordplus kieli- ja kulttuuriohjelma Pohjoismainen Nordplus kieli- ja kulttuuriohjelma edistää kielten opiskelua Pohjoismaissa. Ohjelmasta voivat hakea tukea oppilaitokset kaikilta koulutusasteilta, alan organisaatiot, laitokset, verkostot ja yksittäiset henkilöt. Ohjelmasta myönnetään tukea esimerkiksi: oppilaiden ja opettajien liikkuvuuteen sekä opetusmateriaalin kehittämiseen. Ohjelma tukee vaihtoja, joiden tarkoituksena on vahvistaa oppilaiden ja opetushenkilöstön kieltenymmärrystä, kielitaitoa ja kulttuuritietämystä. Hakemuksen lähettää aina oppilaitos ja sen on pohjauduttava sopimukseen vähintään yhden lähettävän ja yhden vastaanottavan eri maista olevan organisaation välillä. Osallistuvia maita ovat Ruotsi, Tanska, Suomi, Islanti, Norja, itsehallintoalueet Färsaaret, Grönlanti ja Ahvenanmaa sekä saamelainen kielialue. Tuki kattaa matkoista ja asumisesta aiheutuneita kuluja. Nordplus-ohjelmilla on yhteinen hakuaika kerran vuodessa. Vuonna 2010 hakuaika päättyy
17 4.3. MUUT RAHOITUSTAHOT Myös erilaisten järjestöjen, yhdistysten, säätiöiden ja liittojen kautta on mahdollista saada muun muassa opetusministeriön rahoitusta ulkomailla työskentelyyn ja erilaisiin kansainvälisiin seminaareihin ja tapahtumiin osallistumiseen. Alla on listattu tahoja, jotka rahoittavat myös muiden kuin opettajien matkoja ja vierailuja ulkomailla. VAPAAN SIVISTYSTYÖN YHTEISJÄRJESTÖ (VSY) Matka-apuraha pohjoismaiseen ja lähialueyhteistyöhön VSY myöntää matka-apurahoja, joita on mahdollista hakea ympäri vuoden. Apurahoja myönnetään pohjoismaisiin kokouksiin ja seminaareihin osallistuville henkilöille, jotka työskentelevät vapaan sivistystyön oppilaitoksissa tai järjestöissä. Tuki on opetusministeriön rahoittamaa. Avustusta voidaan käyttää Pohjoismaihin ja lähialueelle suuntautuvan matkan kustannuksiin. Tuesta ei myönnetä päivärahoja. Avustusta voidaan myöntää yhden kerran samalle henkilölle kalenterivuoden aikana. Matka-avustuksen suuruus on korkeintaan 420 / henkilö ja se maksetaan jälkikäteen matkalaskua ja kuitteja vastaan. Kyseessä on jatkuva haku. Apurahahakemus tulee jättää hyvissä ajoin ennen matkan alkua. Hakemuksen voi täyttää verkossa VSY:n sivuilla. Matka-apurahaa kansainvälisiin tutkijatapaamisiin VSY tukee vapaan sivistystyön tutkimustoimintaa myöntämällä matka-apurahoja kansainvälisiin tutkijatapaamisiin osallistumiseen jäsenjärjestöjensä toimialoilla työskenteleville. Hakijan ei tarvitse olla tutkija. Hakuaika on jatkuva. Hakemuksen voi täyttää verkossa VSY:n sivuilla. Hakemisen edellytyksenä on, että hakija toimii kansalais- tai työväenopistossa, kansanopistossa, kesäyliopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa, opintokeskuksessa tai vapaan sivistystyön järjestössä ja konferenssi järjestetään vapaan sivistystyön tai aikuiskoulutuksen tutkimusalalla ja hakijan osallistuminen edistää vapaan sivistystyön tutkimuksen verkottumista, tulosten levittämistä ja tutkimuksen tunnetuksi tekemistä. SUOMALAIS-RUOTSALAINEN KULTTUURIRAHASTO Rahasto jakaa projektiapurahoja ja oleskelustipendejä, joita haetaan siinä maassa Suomessa tai Ruotsissa jossa hakija asuu tai toimii. Oleskelustipendit Oleskelustipendiä Suomesta Ruotsiin voivat hakea yksityishenkilöt (ei ryhmät), jotka asuvat tai toimivat Suomessa. Oleskelustipendi voidaan myöntää esimerkiksi tutkimus-, opinto tai reportaasimatkoihin. Stipendi kattaa majoituksen 2, 4, 7 tai 14 vuorokauden pituisen oleskelun ajalta, 14
18 ateria-apurahan (15 euroa/päivä) ja matka-apurahan (125 euroa). Oleskelustipendin saaminen edellyttää kirjallista suunnitelmaa oleskelun tarkoituksesta. Rahastolla on vuosittain kaksi hakuaikaa. Ensimmäinen hakuaika päättyy 15. syyskuuta apurahan käyttöä edeltävänä vuonna. Toinen hakuaika päättyy vuosittain 31. tammikuuta. Hakemuksen voi tehdä verkossa rahaston omilta sivuilta löytyvällä lomakkeella. Sivuilta löytyy myös lisätietoja stipendeistä ja hakuprosessista. POHJOISMAIDEN MINISTERINEUVOSTON KULTTUURIPISTE Pohjoismainen kulttuuripiste on Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriohjelmien ja asiantuntijaryhmien sihteeristö, joka tiedottaa ohjelmista ja neuvoo tuenhakijoita. Sen piiriin kuuluu Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma, joka on käynnissä vuosina Liikkuvuusohjelma Liikkuvuustuki on suunnattu Pohjoismaiden ja Baltian maiden kaikkien taiteen alojen ammattitaiteilijoille ja kulttuurin ammattilaisille. Ohjelmasta voi hakea oleskeluapurahaa toiseen Pohjoismaahan tai Baltian maahan. Ohjelmasta myönnetään rahoitusta: yksityishenkilöiden opintomatkoihin kulttuurialan toimijoiden verkostoitumiseen Oleskeluapuraha kattaa oleskelukustannukset korkeintaan seitsemän päivän ajan. Hakijan ja matkustajan tulee olla sama henkilö. Rahoitusta myönnetään vain yksityishenkilöille, ei ryhmille. Tuki kattaa oleskelupaikkakunnalla kertyvät kustannukset, esim. asumisen, oleskelupaikkakunnalla tehtävät julkisen liikenteen matkat jne. Liikkuvuustuen lisäksi voi hakea matka-avustusta, jos matkustaa Länsi-pohjolaan, eli Islantiin, Färsaarille tai Grönlantiin tai Länsi-pohjolasta muualle. Matkaavustusta voi hakea myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisiin matkoihin. Ohjelmalla on vuodessa useita hakukierroksia. Vuonna 2010 hakuajat ovat seuraavat: Avautuu Sulkeutuu Pohjoismainen kulttuuripiste käyttää sähköistä hakujärjestelmää. Sähköinen hakulomake julkaistaan hakukierroksen avauduttua osoitteessa Samalta sivulta löytyy myös lisätietoja ohjelmasta ja tuesta. 15
19 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA (TKT) Matka-avustukset yksityishenkilöille Taiteen keskustoimikunta myöntää avustuksia taiteilijoiden ja taiteen asiantuntijoiden ulkomaille suuntautuvista matkoista aiheutuviin menoihin. Tukea voi saada esimerkiksi näyttelyn järjestämiseen, esitelmien pitämiseen jne. Tuki suunnataan kattamaan välittömiä matkustuskuluja edullisimman käytettävissä olevan taksan mukaisina (ei majoitusta eikä päivärahoja). Tukea ei ole tarkoitettu opinto-, tutustumis- tms. matkoihin. Matka-avustuksia ei myönnetä myöskään residenssimatkoihin, sillä niitä varten ovat erilliset residenssiavustukset. Hakuaikoja on vuosittain neljä: helmikuun, huhtikuun ja elokuun loppuun mennessä, jolloin haetaan saman vuoden matkoihin ja marraskuun loppuun mennessä, jolloin haetaan seuraavan vuoden matkoihin. Residenssiavustukset yksityishenkilöille Residenssiavustusta myönnetään matka- ja elantokustannuksiin taiteilijoille, jotka on hyväksytty vahvistettuihin, pitkäkestoisiin (pääsääntöisesti vähintään kaksi kuukautta) ulkomailla toimiviin kansainvälisiin taiteilijavierasohjelmiin. Hakuaikoja on vuosittain kaksi: lokakuun loppuun mennessä (seuraavan vuoden residensseihin) ja maaliskuun loppuun mennessä (saman vuoden residensseihin). Hakemuslomake ja lisää tietoja avustuksista löytyy Taiteen keskustoimikunnan verkkosivuilta. 16
20 5. KANSAINVÄLISEN OPETTAJAVAIHDON TOIMINTASUUNNITELMA Vaihtokäytänteiden yhtenäistäminen Lemon-opistoissa Yhtenä Lemon-hankkeen tavoitteena on lisätä yhteistyötä suomalaisten ja virolaisten opistojen välillä. Vaihtotoiminnan käytänteet ovat tähän mennessä vaihdelleet eri opistoissa, mikä vaikeuttaa keskinäisten opettajavaihtojen ja yhteistyön organisoimista. Tästä syystä opistoille kaivataan yhteistä toimintamallia vaihtojen käytännön järjestämiseen, aikataulujen ja rahoituksen organisoimiseen, vaihtomahdollisuuksista ja -kohteista tiedottamiseen sekä yhteisten kurssien järjestämiseen. Vaihtotoiminnan yhtenäistämiseksi ehdotetaan kiinteän vaihtoajanjakson vakiinnuttamisesta osaksi opistojen vuosittaista toimintasuunnitelmaa Tiedottaminen ja toiminnan näkyvyys Opetushenkilöstö koki merkittävimmäksi esteeksi opettajavaihtoon osallistumiseen puutteellisen tiedottamisen vaihtomahdollisuuksista. Tästä syystä erityisesti tiedottamiseen ja toiminnan näkyvyyteen tulee panostaa mahdollisten esteiden vähentämiseksi. Tiedottaminen koskee sekä opistojen sisäisen tiedonjaon tehostamista että opistojen välisen viestinnän lisäämistä. Opettajavaihtoon liittyvän tiedon tulee olla ajantasaista, nopeasti päivitettävissä ja helposti opetushenkilöstön saatavilla. Kansainvälisen toiminnan näkyvyyteen opistojen toimintaympäristössä sekä kohderyhmien keskuudessa panostetaan ensisijaisesti aktiivisella tiedottamisella. Erityisesti vaihtoviikon kautta toiminnalle voidaan saada tunnettuutta sekä oman opiston sisällä että ulkopuolisissa sidosryhmissä. Vierailevat kansainväliset opettajat ja vaihtoihin osallistuva oma henkilökunta luovat oppilaitokselle positiivista näkyvyyttä Vaihtoportaali Vaihtotoiminnan yhtenäistämiseksi opistot tarvitsevat yhteisen tiedonhaun ja -jaon kanavan. Yhteistyökanavaksi ehdotetaan verkkoportaalin perustamista, josta opetushenkilöstön on helposti löydettävissä tiedot yhteistyöopistoista, muista mahdollisista vaihtokohteista sekä vaihdon käytännön järjestelyistä. Portaaliin kirjataan tiedot vaihtokohteessa opettavista oppiaineista, majoitusmahdollisuuksista, mahdollisista vaihtoajoista, yhteyshenkilöistä ja -tiedoista. Verkkoportaali mahdollistaa tietojen reaaliaikaisen päivittämisen ja mahdollisista muutoksista tiedottamisen. Portaalin kautta voidaan toteuttaa myös kiinteän vaihtoajanjakson järjestelyt, kuten opettajavierailut toisen opettajan kursseille tai sijaisopettajan järjestäminen oman vaihtovierailun ajaksi. Sivusto voi sisältää myös keskustelualueen opettajille sekä asiantuntija- ja kohde-esittelyjä. Vaihtoon haluava opettaja voisi halutessaan kirjoittaa kuvauksen opettamastaan aiheesta, josta voisi luennoida, järjestää työpajoja tai muita kurssimuotoja ulkomaisille opiskelijoille. Portaalissa opettajat voisivat jättää myös vaihtopyyntöjä/-kutsuja saadakseen jonkin tietyn alan opettajan/asiantuntijan vierailijaksi omalle kurssilleen. Yhteinen verkkoalusta mahdollistaisi myös yhteisen kurssisuunnittelun ja materiaalin jaon.
21 5.4. Vaihtotoiminnan koordinointi Opettajavaihdon koordinointia ja käytännön järjestelyjä varten nimetään opistoille vastaavat opettajavaihdon koordinaattorit. Koordinaattorit toimivat opistojen sisällä vaihtoon liittyvien asioiden tiedottajana muun opetushenkilöstön suuntaan sekä ylläpitävät portaalia edustamansa opiston osalta. Opettajavaihdon koordinaattori on toiminnan vakiinnuttamisen ja jatkuvuuden kannalta keskeisessä roolissa. Koordinaattori on ajan tasalla mahdollisista vaihto- ja rahoitusohjelmista sekä opistoon tulevista ja vaihtoon lähtevistä opettajista. Koordinaattori vastaa myös vaihtoviikon järjestelyistä. 18
22 LÄHTEET CIMO - Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn Sokrates-ohjelma: CIMOn Sokrates-tilastoja / publications pdf Gruntvig aikuiskoulutushenkilöstön ja aikuisopiskelijoiden liikkuvuus 04_Grundtvig_liikkuvuus_web.pdf LEMON-hankkeen verkkosivut: Nordplus-apurahat Opetusministeriön www-sivut, aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö Pohjoismainen kulttuuripiste, liikkuvuusohjelma: Poikela, Esa; Granö, Matts; Keurulainen, Harri; Kuusipalo, Paula; Silvennoinen, Pentti; Jokinen, Jyrki; Knubb-Manninen, Gunnel; Silvennoinen, Heikki: Vapaan sivistystyön opetushenkilöstön kelpoisuus, osaaminen ja työolot. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 42. Jyväskylä Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, stipendit: Taiteen keskustoimikunnan apurahat: Turun kaupungin henkilöstöstrategia Vapaan sivistystyön lain muutos 1765/ Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö VSY, matka-apurahat Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategia
23 LIITTEET Liite 1. Lista yhteistyötahoista ja vaihtokohteista Virossa ja Suomessa LEMON-hankekumppanit: Virossa: KG SIHTASUTUSE ALLÜKSUS KG KOOLITUSKESKUS OSILIA / KG Foundation's Schooling Centre Osilia HAAPSALU RAHVAÜLIKOOL / Haapsalu Folk School SIHTASUTUS TUURU / Foundation Tuuru TARTU HARITLASTE LIIT / Tartu Intellectuals' Society TARTU RAHVAÜLIKOOL / Tartu Folk High School Suomessa: JÄRVENPÄÄN TYÖVÄENOPISTO / Järvenpää Adult Education Centre KERAVAN KANSALAISOPISTO / Kerava Adult Education Center PORVOON KANSALAISOPISTO / The Civic Institute of Porvoo SALON KANSALAISOPISTO / Adult Education Centre of the city of Salo TURUN SUOMENKIELINEN TYÖVÄENOPISTO / Turku Adult Education Centre TURUN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS / University of Turku Centre for Extension Studies VAKKA-SUOMEN KANSALAISOPISTO / Vakka-Suomi Adult Education Institute VARSINAIS-SUOMEN VIRO-KESKUS RY / South Western Finland's Estonia Centre Muita yhteistyötahoja: Åbo svenska arbetarinstitut / Turku Swedish Adult Education Centre
Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotKOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotMitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
LisätiedotNordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät.
Nordplus Junior Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät Tavoitteena vahvistaa ja kehittää kouluyhteistyötä ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia koulujen
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotGrundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle
Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman
LisätiedotNordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011
Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa
LisätiedotElinikäisen oppimisen ohjelma
Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Liikkuvuustoiminnot 2013 Grundtvig-liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat Vierailut ja vaihdot Asiantuntijavaihdot (Assistantships)
LisätiedotNordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat
Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus
LisätiedotGRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO
GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä
LisätiedotOpettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO
Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Grundtvig -liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat
LisätiedotElinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP
Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta
LisätiedotNordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org
Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelman päämäärät Edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismais-balttilaista
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen
LisätiedotAPULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotTöihin Eurooppaan EURES
Töihin Eurooppaan EURES Työskentely ulkomailla Työskentely ulkomailla houkuttelee yhä useampaa suomalaista työnhakijaa. Erityisesti nuoret ja korkeakoulutetut ovat halukkaita muuttamaan ulkomaille töihin.
LisätiedotOpiskelu ja harjoittelu ulkomailla
Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen
LisätiedotLeonardo Adult Moblity Pool LAMP
Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön
LisätiedotOpiskelu ja harjoittelu ulkomailla
Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)
LisätiedotNordplus ohjelma. Nordplus Aikuiskoulutus
Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus
LisätiedotNordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö
Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien
LisätiedotGrundtvig. liikkuvuustoiminnot. Euroopan unionin. ohjelma aikuiskoulutukselle
Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle liikkuvuustoiminnot Grundtvig Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelman tavoitteena on vastata Euroopan väestön ikääntymisestä aiheutuvaan koulutushaasteeseen
LisätiedotAIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ
FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä
LisätiedotNordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat
Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus
Lisätiedot1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala
1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotKansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille
Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
LisätiedotALVA - Adults Learning Visual
ALVA - Adults Learning Visual Arts Anne Keskitalo,Ylöjärven työväenopisto Taide ja luovuus aikuiskoulutuksessa. Grundtvig- ja Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmien tiedotustilaisuus, Helsingissä 10.11.2011
LisätiedotVirkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
Lisätiedot1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS
1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotKansainvälisyys varhaiskasvatuksessa. Tytti Voutilainen
Kansainvälisyys varhaiskasvatuksessa Tytti Voutilainen o Erasmus+ -ohjelma Täydennyskoulutus Yhteistyöhankkeet etwinning Seminaarit, tapahtumat, verkostot o Erasmus kouluissa o Nordplus o Kansainvälistymisen
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotYleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet
Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Tanskan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotGrundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012
Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen
LisätiedotSuomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet
Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotMiksi kansainvälistä yhteistyötä? EPALE uusi työväline
Miksi kansainvälistä yhteistyötä? EPALE uusi työväline Kansainvälistyvä vapaa sivistystyö 27.4.2015, VST Helsingin työväenopisto Eija Laine, CIMO Aikuiskoulutuksen ohjelmat Eurooppalainen yhteistyö: SOKRATES
LisätiedotKansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+
ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu
Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet
Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa
LisätiedotKansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus
Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus Paula Pietilä, Turun yliopisto Sini Piippo, CIMO Hannu Puupponen, Jyväskylän yliopisto Kv-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 klo 8:30-10:00 Kansainvälisen opiskelijavaihdon
LisätiedotERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry
ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,
LisätiedotOppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta
Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla
LisätiedotLeonardo-ohjelman kesäpäivät 2014
Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotKansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.
LisätiedotSUOMEKSI TILASTOTIETOJA
SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Seuraavat korvausmäärät koskevat vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua ja työtä: Taulukko 1 - matkatuki Matkaetäisyys Korvaus
LisätiedotNordisk kulturkontakt
Nordisk kulturkontakt Pohjoismainen kulttuuripiste Nordic Culture Point Mikä Pohjoismainen kulttuuripiste? Tapahtumia Kirjasto Tukiohjelmia Foto: Kychan Tukiohjelmia kulttuuriyhteistyölle Kulttuuri- ja
LisätiedotNordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat
Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Puiteohjelma - rakenne Puiteohjelma koostuu neljästä alaohjelmasta:
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa
LisätiedotGRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009. www.cimo.fi/grundtvig
GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009 www.cimo.fi/grundtvig Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä ja lisätä liikkuvuuksien määrää kehittää
LisätiedotKenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa
etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-
LisätiedotNordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle. Tavoitteet. Kohderyhmät
Nordplus Junior Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet Vahvistaa ja kehittää kouluyhteistyötä ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia koulujen välillä Pohjoismaissa ja
LisätiedotUlkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1
Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotErasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija
Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti
Lisätiedotliikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita
2/2 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. NUMERO 2A/26 kotikansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita Tilastoja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisestä
LisätiedotKansainvälisty opintojen aikana HAAGA-HELIA. Kansainvälisten asioiden koordinaattori Sonja Valjus
Kansainvälisty opintojen aikana HAAGA-HELIA Kansainvälisten asioiden koordinaattori Sonja Valjus Kansainväliset taidot osana ammattitaitoa Monipuolinen kielitaito Kulttuurienvälinen viestintä Epävarmuudensietokyky
LisätiedotNORDPLUS VERKKOTIEDOTUS 19.11.2013 klo 15-16. 1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner
NORDPLUS VERKKOTIEDOTUS 19.11.2013 klo 15-16 1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner etwinning Ohje etwinning yhteistyökumppanin etsintään löytyy
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisty kanssamme
MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä
LisätiedotOpiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012
Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotMONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke
MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA
LisätiedotNORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa
NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa Nordplus Junior -ohjelmassa on kyse aktiivisesta oppimisesta. Koululuokat vierailevat toistensa luona, opettajavaihto toimii koulujen välillä
LisätiedotErasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus
LisätiedotNuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa
Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä
LisätiedotCIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM)
CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS 2007-2012 Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) jenni.patari @vsy.fi 16.4.2013 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Tarkastelukohde CIMOn hallinnoima aikuiskoulutus yli ohjelmarajojen
LisätiedotOpintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO
Opintovierailun järjestäminen Suomessa 2012-2013 Tiedotustilaisuus Helsinki 1.9.2011 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Vierailu mahdollistaa verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen
Lisätiedot20/11/2017 Opetushallitus 1
20/11/2017 Opetushallitus 1 Nordplus uutisia Uusi ohjelmakausi 2018-2022 käynnistyi 2.11.2017 Avattu twitter tili: https://twitter.com/wearenordplus Uudistettu käsikirja 2018 (rakenne ja ulkoasu) Seuraa
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotKestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA
Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi
LisätiedotSOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA
1 SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA 2019 23.11.2018 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOFIA-OPISTON TEHTÄVÄ.. 3 2. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 3 3. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA OSALLISTAMINEN 4 4.
LisätiedotErasmus+ -ohjelman linjaukset
Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön
Lisätiedot1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
LisätiedotNordplus Kenneth Lundin
Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston
LisätiedotKenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa
etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-
Lisätiedot(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO
7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotEuroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa
Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Miksi alueiden komitea? Annetaan alue- ja paikallishallinnolle mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädännön
LisätiedotKansainvälisyyttä pienestä pitäen Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle
Kansainvälisyyttä pienestä pitäen Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, joiden tavoitteena on kehittää yleissivistävää koulutusta eurooppalaisessa
LisätiedotKouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja
LisätiedotTukea eurooppalaiselle kulttuuriyhteistyölle EU:N KULTTUURI-OHJELMA
Tukea eurooppalaiselle kulttuuriyhteistyölle EU:N KULTTUURI-OHJELMA 2007 2013 Euroopan unioni tukee eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä alan oman Kulttuuri-ohjelman (Culture Programme 2007 2013) kautta.
Lisätiedot