1 FIMM - Nordic EMBL Partnership

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 FIMM - Nordic EMBL Partnership"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2008

2 Sisällys 1 FIMM - Nordic EMBL Partnership for Molecular Medicine 1 FIMM Nordic EMBL Partnership for Molecular Medicine 2 Johtajan katsaus 3 FIMM:n toiminnan käynnistäminen ja yhteistyö Nordic EMBL Partnership for Molecular Medicinen kanssa 4 FIMM:n tukijat 8 Kansallisia ja kansainvälisiä infrastruktuureita koskevat yhteistyöhankkeet 9 Huippuyksiköiden projektit FIMM:ssä 10 Johtokunta ja tieteellinen neuvosto 11 FIMM:n rahoitus Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) on kansainvälinen tutkimuslaitos, jonka toiminta keskittyy tutkimustulosten hyödyntämiseen lääketieteen alan sovelluksissa. FIMM on osa Nordic EMBL Partnership for Molecular Medicine -yhteistyöverkostoa, johon kuuluvat myös Euroopan molekyylibiolo gian laboratorio (EMBL), Oslon yliopiston Centre for Molecular Medicine Norway (NCMM) ja Uumajan yliopiston Laboratory for Molecular Infection Medicine Sweden (MIMS). Kansallisella tasolla FIMM on Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja VTT:n yhteinen tutkimuslaitos. Instituutin toiminta-ajatuksena on sairauksien molekulaarisia mekanismeja ja geneettisepidemiologisia taustatekijöitä koskevan uuden tiedon tuottaminen erityisesti kliinisiä ja epidemiologisia aineistoja hyödyntäen sairauksien toteamiseksi, hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi sekä väestön terveyden edistämiseksi. FIMM:n tavoitteena on koota suomalaista molekyylilääketieteen, genetiikan ja epidemiologian tutkimusta ja strategisia resursseja merkittäväksi, kansainvälisesti tunnetuksi molekyylilääketieteen tutkimusinstituutiksi. 5 FIMM:n tutkimusalueet ja ensimmäiset ryhmänjohtajat 12 Valikoidut julkaisut 6 Molekyylilääketieteen kansallinen verkosto 13 Molekyylilääketieteen kansallisen verkoston jäsenet 7 FIMM Teknologiakeskus 14 Henkilöstö ( huhtikuu 2009 ) EMBL:N PÄÄJOHTAJA IAIN MATTAJ: NORDIC EMBL PARTNERSHIP FOR MOLECULAR MEDICINE TULEE OLEMAAN AVAINASEMASSA, KUN EMBL:N TUTKIMUSTULOKSIA SOVELLETAAN KÄYTÄNNÖN LÄÄKETIETEESEEN. Helsingin, Oslon ja Uumajan yliopistojen Nordic EMBL Partnership for Molecular Medicine on tuorein lisäys EMBL:n yhteistyöverkostoon. EMBL valikoi tarkoin yhteistyökumppaneikseen jäsenmaiden kansallisia organisaatioita, joiden tutkimusalueet täydentävät EMBL:n omaa tutkimustyötä. Molekyylilääketiede sopii luontevasti EMBL:n tämänhetkisten tutkimusalueiden jatkoksi. Odotamme tältä kumppanuudelta paljon EMBL:n tutkimustulosten soveltamisessa käytännön lääketieteeseen sekä tulevaisuuden yhteistyössä. Odotamme myös, että tämä molekyylilääketieteen verkosto nousee johtoasemaan eurooppalaisen translationaalisen tutkimuksen alalla, ja Pohjoismaat valittiinkin yhteistyö kumppaniksi juuri tämän alan vahvuuksiensa takia. Esimerkiksi FIMM on jo ehtinyt luoda sekä kansallisia että kansainvälisiä yhteistyöverkostoja lyhyen olemassaolonsa aikana. EMBL:n pääjohtaja, professori Iain Mattaj, Heidelberg, Saksa 2 FIMM FIMM 3

3 2 Johtajan katsaus Olli Kallioniemi, johtaja FIMM perustettiin virallisesti jo vuonna 2006, mutta sen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi oli Vuoden lopussa FIMM:n palkkalistoilla oli 55 työntekijää, ja henkilöstön määrän odotetaan kasvavan nopeasti vuosina Kun laskelmiin sisällytetään vielä THL:n ja VTT:n yksiköt, joilla on toiminnallisia kytköksiä FIMM:iin, FIMM:n toimintaan osallistuvien ihmisten määrä kasvaa jo noin kahteen sataan. Tällä hetkellä FIMM:llä on kolme tutkimusaluetta: ihmisen genomin tutkimusta vetää professori Leena Peltonen-Palotie, itse toimin lääketieteellisen systeemi biologian ja translationaalisen tutkimuksen johtajana, ja tutkimusjohtaja Janna Saarela on FIMM Teknologiakeskuksen johtaja. Ensimmäiset kaksi EMBL:n tapaan nimettyä ryhmänjohtajaa, tohtori Sergey Kuznetsov ja tohtori Emmy Verschuren, valittiin kansainvälisellä hakuprosessilla, ja kolmen muun ryhmänjohtajan rekrytointi on parhaillaan käynnissä. FIMM:n molekyylilääketieteen kansallisen verkoston jäsenet valittiin vertaisarviointiprosessin kautta vuonna Tämä verkosto toi yhteen 15 maineikasta tutkijaa eri puolilta Suomea, kuudesta eri huippu yksiköstä. FIMM on vielä melko pieni tutkimuslaitos ja sen työ on vasta alussa, mutta tästä huolimatta se julkaisi merkittäviä tutkimustuloksia jo vuonna Entisen Suomen genomikeskuksen toiminta liitettiin osaksi FIMM:n toimintaa sen perustamis vaiheessa, joten FIMM on jo merkittävä uuden teknologian kehittäjä ja tutkimus palvelujen tuottaja. FIMM:n nykyisestä henkilöstöstä yli puolet työskentelee teknologiahankkeiden parissa. FIMM:n genomiikkaja bioinformatiikka tutkimus palvelujen merkitys on niin suuri, että kansainvälisessä arvioinnissa (http:// FIMM Teknologiakeskus luokiteltiin Suomelle tärkeäksi kansallisen tason infrastruktuuriksi. Saman luokituksen sai myös FIMM:n yhteistyökumppanin THL:n kokoama biopankki. Myös uusien infra struktuurien kehitystyö on käynnissä: FIMM toimii kansallisten infrastruktuurien tiekarttaan kuuluvan EATRIS-hankkeen (European Advanced Translational Research Infrastructure in Medicine) koordinaattorina Suomessa. FIMM on mukana myös kansainvälisissä BBMRI- ja ELIXIR-infrastruktuurihankkeissa ja kehittää kansallisia biotieteen infrastruktuureja yhteistyössä uuden Biokeskus Suomen kanssa. FIMM:n toiminta on lähtenyt käyntiin opetusministeriön ja muiden perustajajäsenten antamien suuntaviivojen mukaisesti. Käynnistysvaihe saatetaan päätökseen vuosina , minkä jälkeen FIMM on kaikilta osin toimintakykyinen tutkimusinstituutti. Kestää tietenkin useita vuosia, ennen kuin instituutin aikaansaamia tuloksia voidaan ryhtyä perusteellisesti arvioimaan. Olen kuitenkin varma siitä, että parin kolmen vuoden kuluttua FIMM:n tutkijat sekä tekevät merkittäviä tieteellisiä keksintöjä että hyödyntävät translationaalisen tutkimuksen tuloksia käytännön lääketieteessä. Myös FIMM:n näkyvyys EMBL:n yhteistyökumppanina ja kansainvälisenä tutkimuslaitoksena vahvistuu, ja se tulee olemaan kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä molekyylilääketieteen teknologia palvelujen tuottaja. FIMM:n tulevaisuudennäkymät ovat herättäneet innostusta, ja hankkeen käynnistäminen Suomessa on ollut todella mielenkiintoista. Haluankin esittää kiitokseni FIMM:n johtokunnalle, tieteelliselle neuvostolle, Helsingin yliopistolle ja muille hankkeeseen osallistuville organisaatioille, EMBL:lle, pohjois maisille kollegoillemme Oslossa ja Uumajassa sekä FIMM:n päärahoittajille. FIMM:n menestys on ennen kaikkea omistautuneen ja taitavan henkilöstömme ansiota, joita kiitän FIMM:n hyväksi tehdystä työstä käynnistysvaiheen aikana. Johtaja, professori Olli Kallioniemi, FIMM, Helsinki PROFESSORI KAI SIMONS: PÄÄTAVOITTEENA ON TEHDÄ FIMM:STÄ KANSAINVÄLISESTI TUNNETTU MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN HUIPPU YKSIKKÖ. FIMM on liitetty osaksi EMBL:n puitteissa toimivaa pohjoismaista yhteistyö verkostoa, ja EMBL:n pääjohtaja Iain Mattaj edustajineen on ollut aktiivisesti mukana ohjaamassa FIMM:n toiminnan käynnistämistä. Tästä on FIMM:lle paljon hyötyä. Yksiköllä on ollut alusta asti kansainvälistä uskottavuutta, kuten ensimmäisten rekrytointien menestys osoitti. Kansainvälinen kilpailu alan parhaimmistosta on tiukkaa, sillä vaikka monet tieteentekijät kouluttautuvat biolääketieteen tutkijoiksi, todellisia lahjakkuuksia on kuitenkin harvassa. FIMM:n tutkimuslinjat ihmisen genomin tutkimus, lääketieteellinen systeemi biologia ja translationaalinen tutkimus on valittu hyvin, sillä ne pohjautuvat suomalaisen biolääketieteen tutkimuksen vahvuuksiin. FIMM:n molekyylilääketieteen kansallisesta verkostosta on tullut merkittävä ja hyödyllinen työkalu. FIMM pyrkii kansainvälisesti tunnetuksi molekyylilääketieteen huippuyksiköksi. Alalla tehdäänkin jo korkeatasoista suomalaistutkimusta. Suomi tarvitsee kuitenkin FIMM:iä voidakseen säilyttää johtoasemansa ja edistää perustutkimusta ja translationaalista tutkimusta tällä keskeisellä tutkimusalueella. FIMM puolestaan tarvitsee rahoitusta voidakseen saavuttaa tarkasti määritellyt tutkimustavoitteensa. On tärkeää, että FIMM:lle annetaan riittävästi aikaa käynnistysvaiheen loppuun saattamiseen. Ensimmäisen toimintavuoden menestys lupaakin hyvää FIMM:n tulevaisuudelle. Professori Kai Simons FIMM:n tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja MaxPlanckInstitute of Molecular Cell Biology and Genetics, Dresden, Saksa 4 FIMM FIMM 5

4 3 FIMM:n toiminnan käynnistäminen ja yhteistyö Nordic EMBL Partnership for Molecular Medicinen kanssa 4 FIMM:n tukijat Opetusministeriö antoi maaliskuussa 2006 Helsingin yliopistolle tehtäväksi ryhtyä valmistelemaan molekyylilääketieteen tutkimus- :n perustamista on tuettu merkittävästi yksityisten tahojen F I M M ensimmäiseksi viisivuotiskaudeksi myöntämäl- kaupungin lisäksi myös Orion Oyj, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Sigrid Juséliuksen Säätiö, Suomen Lääketieteen Säätiö ja Orion-Farmos Tutkimus- keskusta yhteistyössä alan muiden toimijoiden lä rahoituksella. Isäntäorganisaationa toimivan säätiö ovat sitoutuneet rahoittamaan FIMM:n toi- kanssa. Yliopiston konsistori päätti kansainvälisen Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sai- mintaa. molekyylilääketieteen keskuksen perustamisesta raanhoitopiirin, opetusministeriön ja Helsingin syyskuussa Helsingin yliopiston lisäksi keskuksen perustamiseen osallistuivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL, ent. Kansanterveyslaitos (KTL)). VTT liittyi FIMM:iin huhtikuussa FIMM:llä on siis ainutlaatuiset lähtökohdat yhdistää korkeatasoinen tieteellinen osaaminen, lää- FIMM:n ryhmänjohtajien asiantuntijapaneelin kokous kesäkuussa Iain Mattaj, Jaakko Karvonen, Ragnhild Lothe, Kjetil Taskén. Orion-Farmos Research Foundation ketieteellinen tutkimus, kansanterveys ja suuret biopankit uusiin ja kehitysvaiheessa oleviin teknologioihin. FIMM:iin voi liittyä myös uusia yhteis- FIMM:n perustamista ja toimintaa tarjoamalla sil- työkumppaneita. le organisaatio- ja hallintomallin, neuvontaa ja vah- FIMM:n erityispiirre on sen kumppanuus EMBL:n, van brändinimen. EMBL:n mallin mukaisesti FIMM rekrytoi lupaavia ryhmänjohtajia ja tohtoriopiske- TUTKIMUS VALOKEILASSA: SUOMALAISTEN ALKUPERÄ Euroopan merkittävimmän bioalan tutkimus- lijoita eri puolilta maailmaa. Tieteellinen ja tekno- VTT liittyi FIMM:n toimintaan huhtikuussa Edessä vasemmalta lukien: Pekka Puska, Ilkka Niiniluoto, Erkki KM Leppävuori. Takana Jaakko Karvonen, Jaakko Penttinen, Kari Suokko, Hans Söderlund. laitoksen kanssa. Nordic EMBL Partnership for Molecular Medicine perustettiin Heidelbergissä lokakuussa Yhteistyö FIMM:n sekä Uumajassa ja Oslossa sijaitsevien sisarlaitosten kesken on ollut tiivistä, vaikka kaikki keskukset ovatkin erikoistuneet omiin tutkimusalueisiinsa. EMBL tukee loginen vuorovaikutus (esim. vastavuoroinen infrastruktuurien hyödyntämismahdollisuus) muodostuu tärkeäksi osaksi tulevaa EMBL-yhteistyötä. FIMM edistää EMBL:n toimintaa translationaalisen ja lääketieteellisen tutkimuksen kentillä. Yhteyksiä bioteknologia-, diagnostiikka- ja lääketeollisuuteen tullaan myös vahvistamaan. Entinen Suomen genomikeskus liitettiin FIMM:iin uuden tutkimus keskuksen perustamisvaiheessa. FIMM:n tavoite, molekyylilääketieteen teknologioiden kehittäminen ja tutkimuspalvelujen tuottaminen Suomessa ja ulkomailla, on peräisin genomikeskukselta. FIMM tulee laajentamaan toimintaansa genomiikasta myös muille alueille kuten bioinformatiikkaan, tehoseulontoihin sekä biopankkien avulla tehtävään translationaaliseen biomarkkeritutkimukseen. Päivi Lahermon ja Juha Keren johtama ja yhteistyössä mm. Karoliinisen Instituutin ja Kielin yliopiston tutkimusryhmien kanssa tehtävä tutkimus on tuottanut uutta tietoa suomalaisten alkuperästä. Salmela ym. analysoivat useista eurooppalaisista populaatioista kerätyistä 945 näytteestä uusia molekyyli-profilointitekniikoita käyttäen lähes yhden nukleotidin polymorfismia (n. 230 miljoonaa geno-tyyppiä). Tulokset osoittivat, että suomalaisten geeniperimä eroaa Euroopan muiden kansojen geeniperimästä. Tulokset paljastivat myös, että itä- ja länsisuomalaisten United Iso-Britannia Kingdom välillä on merkittäviä väestöhistoriallisista tekijöistä Germany Saksa johtuvia eroja. Suomen väestö rakenteen ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta suomalaisilla ylei- East Itä-Suomi Finland Sweden Ruotsi sesti esiintyvien sairauksien geenitaustoja voidaan West Länsi-Suomi Finland tutkia menestyksekkäästi. Salmela E, Lappalainen T, Fransson I, Andersen PM, Dahlman-Wright K, Fiebig A, Sistonen P, Savontaus M-L, Schreiber S, Kere J, Lahermo P. Genome-Wide Analysis of Single Nucleotide Polymorphisms Uncovers Population Structure in Northern Europe. PLoS ONE (10): e3519. doi: /journal.pone FIMM FIMM 7

5 5 FIMM:n tutkimusalueet ja ensimmäiset ryhmänjohtajat Nordic EMBL Partnership for Molecular Medicine rakentuu Suomen tunnetuille tutkimusvahvuuksille. Tästä syystä myös FIMM keskittyy aluksi ihmisen genomin tutkimukseen, lääketieteelliseen systeemibiologiaan ja translationaaliseen tutkimukseen. Kaikilla Nordic EMBL Partnership -yhteistyön osapuolilla on Johtoryhmä FIMM Teknologiakeskus Genomiikka Tehoseulonta Informatiikka Biopankit ja biomarkkerit Johtokunta Johtaja Ihmisen genomin tutkimus Sydän- ja verisuonitaudit Neuropsykiatriset sairaudet Tieteellinen neuvosto Lääketieteellinen systeemibiologia Syövän systeemibiologia, diabetes ja lihavuus FIMM ja lääketieteellinen tiedekunta toimivat isäntälaitoksina FiDiPro-professori Joseph D. Terwilligerille (osa-aikainen (50 %) virka Columbian yliopistossa Yhdys valloissa), joka on maailmanluokan asiantuntija tilastollisen genetiikan alalla. FIMM:n johtaja, professori Olli Kallioniemi (LT) johtaa FIMM:n lääketieteellisen systeemibiologian tutkimuslinjaa. Hänen tutkimustyönsä keskittyy rinta- ja eturauhas syövän molekyylimekanismeihin. Kallioniemi tutkimusryhmineen on seulonnassa on jo löytynyt useita geenejä, joilla saattaa olla ratkaiseva merkitys rintasyövän kehittymisessä. Kuznetsov tutkii näitä kandidaattigeenejä hiirimallissa ja pyrkii selvittämään, mitkä molekyylit ovat välttämättömiä rintasyövän etenemiselle syövän eri vaiheissa, ja kehittämään näiden tietojen pohjalta uusia hoitokeinoja. FIMM Teknologiakeskuksen ryhmänjohtajat Tohtori Janna Saarela (LT) omia translationaalisia tutkimustavoitteita, mutta FIMM keskittyy erityisesti ihmisen genomin tutkimukseen ja lää- Translationaalinen tutkimus Lääkevaikutuksen kohteet, proof-of-concept -yhdisteet, uusien biomarkkerien löytäminen, henkilökohtainen lääketiede kehittänyt menetelmiä, jotka helpottavat genomitutkimuksen tuloksien hyödyntämistä sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa. aloitti FIMM Teknologiakeskuksen tutkimusjohtajana Keskuksen tavoitteena on tarjota tutkijoille laajaa ketieteelliseen systeemibiolo- Tohtori Emmy Verschuren asiantuntemusta ja palveluja giaan. (PhD) tutkimusryhmineen työs- projektisuunnittelussa, labo- vaa tieteellistä potentiaalia ja merkittävä vaikutus kentelee FIMM:n lääketieteel- ratorioanalytiikassa, tiedonkäsittelyssä ja tieto- FIMM:n tutkimustoiminnalle tulee olemaan omi- molekyylilääke tieteessä, sekä selkeät edellytykset lisen systeemibiologian lin- jen analysoinnissa FIMM:n tärkeimpien tutkimus- naista huippututkimus, uusimpien tutkimusteknii- tehdä translationaalista tutkimusta. jalla. Hän tutkii mahdollisten alueiden puitteissa. koiden käyttö ja tulosten soveltaminen käytännön tuumori suppressorien ja onko- lääketieteeseen. FIMM:n tutkimusprofiili tarken- Professori Leena Peltonen- geenien solutason ominai- Professori Aarno Palotien (LKT) tutkimusryhmä tuu entisestään, kun kansainvälisten ryhmänjoh- Palotie (LKT) toimii ihmisen gen- suuksia ja biokemiallisia piirteitä. Tutkimusryh- tutkii monitekijäisten sairauksien genetiikkaa. tajien nimityksistä päätetään ja kun FIMM:n kan- omitutkimuksen tutkimusjoh- mä keskittyy aluksi keuhko- ja rintasyöpämallei- Hän pyrkii ensisijaisesti tuottamaan uutta tietoa sallinen molekyylilääketieteen verkosto kehittyy. tajana FIMM:ssä. Hän on myös hin. Kun tarkistuspisteissä (checkpoints) syöpä- neurologisille sairauksille, etenkin migreenille al- Cambridgessa sijaitsevan Well- mutaatioiden yhteydessä tapahtuvista reaktiois- tistavista geneettisistä tekijöistä. Ryhmä tutkii FIMM on EMBL:n yhteistyökumppani, joten se come Trust Sanger Instituten ta saadaan yksityiskohtaista tietoa, reaktioihin tarkasti määriteltyjä kliinisiä näytteitä ja popu- noudattaa EMBL:n hallinnollisia suosituksia sään- ihmisgenetiikkaosaston johtaja voidaan ehkä vaikuttaa niin, että ne suuntautuvat laationäytteitä moderneilla geneettisillä mene- nöllisten tieteellisten arviointien ja ryhmänjohtaji- sekä vieraileva professori bostonilaisessa Broad apoptoosiin. Näin voidaan löytää uusia keinoja tor- telmillä. en määräaikaisuuksien suhteen. FIMM:n ryhmän- Institutessa. Professori Peltonen-Palotie on yksi jua syöpää. johtajien rekrytoinnin kohderyhmänä ovat yksin- maailman johtavista molekyyligenetiikan asian- Akatemiatutkija Elisabeth Widénin (LT) ryhmä omaan ulkomailla toimivat tutkijat. Tämä koskee tuntijoista. Hänen tutkimusryhmänsä on löytänyt Tohtori Sergey Kuznetsov FIMM Teknologiakeskuksessa tutkii sukupuoli- erityisesti niitä tutkijoita (kansallisuudesta riip- useiden suomalaisen tautiperimän sairauksien ja (PhD) tutkimusryhmineen työs- sen kypsymisen ja kasvun molekyylitason sääte- pumatta), jotka perustavat Suomeen uusia tutki- laktoosi-intoleranssin aiheuttaja geenit ja selvittä- kentelee FIMM:n translationaa- lymekanismeja. Tutkimus ryhmän päätavoitteena musryhmiä. EMBL:n asiantuntijapaneeli arvioi eh- nyt monien yleisten sairauksien kuten familiaalisen lisen tutkimuksen linjalla. Hän on löytää sukupuoliseen kypsymiseen vaikuttavia dokkaat EMBL:n laatukriteerien mukaisesti. Tul- kombinoituneen hyperlipidemian, skitsofrenian ja tutkii rintasyövän etenemisen geenejä sekä laajojen väestöpohjaisten aineisto- lakseen valituksi ehdokkaalla on oltava huomatta- MS-taudin geneettisiä taustoja. molekyyli mekanismeja. Teho- jen että perheaineistojen avulla. 8 FIMM FIMM 9

6 6 Molekyylilääketieteen kansallinen verkosto 7 FIMM Teknologiakeskus TUTKIMUS VALOKEILASSA: GENESAPIENS LUETTELO IHMISEN KAIKKIEN GEENIEN ILMENTYMISTÄ. FIMM on muodostanut Suomeen molekyylilääketieteen kansallisen verkoston, joka koostuu 15 arvostetusta molekyylilääketieteen asiantuntijasta. Molekyylilääketieteen verkoston jäsenet valittiin avoimella hakuprosessilla, ja hakemuksia saatiin yhteensä 72. Valinnan suoritti tehtävään nimitetty asiantuntijapaneeli, jonka puheen johtajana toimi EMBL:n pääjohtaja, professori Iain Mattaj. Verkostoon kuuluu nyt kolme akatemia professoria, kaksi FiDiPro-professoria ja kuusi huippuyksikköä. Verkoston jäsenet kytkevät FIMM:n tutkimustyön neljässä suomalaisessa biokeskuksessa, THL:n ja VTT:n sektoritutkimuslaitoksissa sekä HUS:ssa FIMM:n molekyylilääketieteen kansallisen verkoston jäsenet syyskuussa Vasemmalta: Jukka Westermarck, Sirpa Jalkanen, Heli Nevanlinna, Elina Ikonen, Willem de Vos, Emmy Verschuren, Matej Oresic, Taina Pihlajaniemi, Iiris Hovatta, Sergey Kuznetsov, Akseli Hemminki, Kari Alitalo, Olli Kallioniemi, Anu Wartiovaara, Heikki Joensuu (kuvasta puuttuvat Lauri A. Aaltonen ja Jaakko Kaprio). tehtäviin kliinisiin tutkimuksiin. Osa verkoston jäsenistä on palvelussuhteessa myös FIMM:iin. FIMM myöntää verkoston jäsenille tutkimusmäärärahan FIMM-spesifiseen translationaaliseen projektiin. Tarkoituksena on edistää yhteistyötä FIMM:n kanssa ja kehittää translationaalista tutkimusta mm. diagnostisten ja terapeuttisten proof-of-concept -projektien kautta. FIMM-spesifisten projektien ja jo käynnissä olevien tutkimusprojektien välillä ei kuitenkaan saisi olla päällekkäisyyksiä. Verkosto kokoontuu 2 3 kertaa vuodessa, ja sen ensimmäinen kokous järjestettiin syyskuussa Kansallinen verkosto on välttämätön FIMM:n menestyksen kannalta translationaalisen tutkimuksen alalla. Verkosto helpottaa myös FIMM:n toiminnan käynnistämistä ja nuorten päätutkijoiden rekrytointia ja mentorointia, edistää tutkijoiden pysyvyyttä ja kriittisen massan säilymistä. FIMM:n uusien teknologiayhteisöjen avulla verkosto mahdollistaa myös uusia yhteistyötapoja Suomessa työskentelevien huippututkijoiden välille. Vuonna 2008 FIMM Teknologiakeskuksen osa-aikaisena tutkimusjohtajana toimi professori Aarno Palotie yhdessä tohtori Päivi Lahermon kanssa. Joulukuussa 2008 uudeksi tutkimusjohtajaksi nimitettiin Janna Saarela (LT). Suomen tutkimusinfrastruktuurien kartoitusprojektin johtoryhmä julkaisi loppu raporttinsa joulukuussa Raportissa mainittiin kahdeksan olemassa olevaa, kansallisesti merkittävää biotieteen ja biolääketieteen tutkimusinfrastruktuuria, mukaan lukien Suomen genomikeskus (FIMM FGC) ja THL:n omistuksessa olevat Suomen kansalliset biopankit (FIMM-DNA). FIMM tulee ylläpitämään ja vahvistamaan Teknologiakeskuksen asemaa genotyypityksen, sekvensoinnin ja tietojen analysoinnin kansallisena voimavarana. Vuonna 2008 keskus tuotti genotyypitystä ja teki yhteistyöprojekteja 25 ryhmänjohtajan kanssa eri puolilla Suomea. Käynnissä oli myös useita kansain välisiä ja eurooppalaisia yhteistyöprojekteja. Vuonna 2008 keskuksen DNA sekvensointipalveluita käytti Suomessa yli 200 asiakasta. Merkittävää on myös se, että FIMM:n IT palveluilla on n. 900 rekisteröityä käyttäjää Helsingissä, Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Tämä kansallisesti merkittävä bioinformatiikka yksikkö on myös koko Meilahden kampuksen tärkein bioinformatiikan infra struktuuri. Se on myös vastannut useiden suurten EU:n tutkimuksen 6. ja 7. puiteohjelman projektien tieto palveluista. FIMM laajentaa teknologia- ja palvelutoimintojaan tällä hetkellä myös muille lähialueille, mm. translationaalisen tutkimuksen infrastruktuureihin kuten tehoseulontoihin, biopankkitoimintaan ja biomarkkerien kehitykseen. Sami Kilpinen ja hänen kollegansa FIMM:ssä, VTT:ssä, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Helsingin yliopistossa muodostivat poikkitieteellisen yhteenliittymän kehittääkseen yhdessä merkittävän uuden resurssin, Gene- Sapiens-tietokannan, jonka avulla tutkijat voisivat nopeasti ja helposti tutkia minkä tahansa ihmisgeenin ilmentymistä 43 normaalissa kudoksessa, 68 syöpätyypissä ja 64 muussa sairaudessa. Gene- Sapiens-tietokantaan koottiin tietoa monista julkisista lähteistä saaduista kliinisten näytteiden mikrosiruanalyyseistä, ja se sisältää tällä hetkellä yli 130 miljoonaa datapistettä. GeneSapiens on käytettävissä akateemiseen tutkimukseen osoitteessa Tietokanta mahdollistaa geenien diagnostisen ja terapeuttisen potentiaalin tutkimuksen, ja siitä onkin tullut kansainvälisen tiedeyhteisön laajalti käyttämä resurssi. Kilpinen S, Autio R, Ojala K, Iljin K, Bucher E, Sara H, Pisto T, Saarela M, Skotheim RI, Björkman M, Mpindi JP, Haapa-Paananen S, Vainio P, Edgren H, Wolf M, Astola J, Nees M, Hautaniemi S, Kallioniemi O. Systematic bioinformatic analysis of expression levels of 17,330 human genes across 9,783 samples from 175 types of healthy and pathological tissues, Genome Biol. 2008; 9(9):R139. doi: /gb r retikulosyytti verenkierrossa perifeerinen hermosto maksa haima kives ALL sarkooma vatsakalvon syöpä keuhkosyöpä neuroblastooma lisämunuaisen syöpä munuaissyöpä kivessyöpä muu urogenitaalinen kasvain munasarjasyöpä kohtusyöpä rintasyöpä 4000 Prame, ENSG FIMM FIMM 11

7 8 Kansallisia ja kansainvälisiä infrastruktuureita koskevat yhteistyöhankkeet 9 Huippuyksiköiden projektit FIMM:ssä F I M M ja Biokeskus Suomi solmivat vuonna 2008 yhteistyösopimuksen kansallisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämisestä. FIMM ja Biokeskus Suomi osallistuvat asiantuntijoina toistensa johtoryhmien kokouksiin. FIMM on mukana kolmessa eurooppalaisessa hankkeessa, joiden tavoitteena on rakentaa Eurooppaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä biotieteen infrastruktuureja. Nämä ESFRI-projektit (European Strategy Forums on Research Infrastructures) rahoitetaan kansallisilla investoinneilla Euroopan laajuisten tutkimus infrastruktuurien luomiseksi. FIMM on mukana kolmessa eri infrastruktuurihankkeessa, mikä antaa FIMM:lle mahdollisuuden toimia tärkeänä ESFRI-yksikkönä Suomessa sekä tehostaa yhteistyötä EU:n infrastruktuurihankkeiden välillä. Opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajien kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena FIMM koordinoi seuraavassa tarkemmin kuvattujen kolmen ESFRIhankkeen välistä kansallista yhteistyötä: Translationaalinen tutkimus, EATRIS ( www. eatris.org ): FIMM on EATRIS-hankkeen (European Advanced Translational Research Infrastructure) koordinaattori Suomessa. Suomen valtiota hankkeessa edustaa opetus ministeriö. EATRIS-han- ke edistää biolääketieteellisten tutkimus tulosten viemistä kohti kliinistä hyödyntämistä. FIMM on EATRIS-suunnittelun keskus Suomessa ja pyrkii luomaan kansallisen verkoston, joka toimii perustana EATRIS-hankkeeseen osallistumiselle. FIMM:n tavoitteena on korostaa henkilökohtaisen lääketieteen merkitystä EATRIS-verkostossa. Biopankit ja biomolekulaariset resurssit, BBMRI (www.bbmri.org): Tavoitteena on valmistella yleiseurooppalaista BBMRI-tutkimusinfrastruktuuria (Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure), joka kehitetään biologisen ja biolääketieteellisen tutkimuksen tarkoituksiin. Hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevia infrastruktuureja, resursseja ja teknologioita, joita pyritään täydentämään uusilla innovaatioilla, ja se liitetään saumattomasti Euroopan eettiseen, juridiseen ja yhteiskunnalliseen viite kehykseen. Hankkeella pyritään hyödyttämään eurooppalaista terveydenhuoltoa, lääketieteellistä tutkimusta ja kansalaisten terveyttä. Suomen roolia hankkeessa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansantautien genetiikan yksikkö. Bioinformatiikka, ELIXIR ( org ): ELIXIR-hankkeen tarkoituksena on kehittää Eurooppaan maailmanluokan infra struktuuri biotieteiden alalta kertyvän tiedon hallintaan ja integrointiin. Hanketta koordinoi Euroopan bioinformatiikkainstituutti (EBI-EMBL). Suomen ELIXIR-yksikkönä toimii Tieteen tietotekniikan keskus (CSC). Vuonna 2008 kahdelle Suomen Akatemian huippuyksikölle, joilla on yhteyksiä FIMM:n toimintaan, myönnettiin rahoitusta kolmivuotiskaudeksi Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikön johtajana toimii professori Olli Kallioniemi. Yksikössä on tutkijoita Helsingin ja Turun yliopistoista ja VTT:stä. Huippuyksikkö kehittää tehoseulontatekniikoita ja soveltaa niitä syövän kehittymisestä ja etenemisestä vastaavien geenien ja solusignaalien sekä tärkeimpien syöpäsolufenotyyppien tunnistukseen. Löydöksiä pyritään hyödyntämään kliinisissä ja teollisissa sovelluksissa. Kansantautien genetiikan tutkimuksen huippuyksikön johtajana toimii professori Jaakko Kaprio. Tämän huippuyksikön tavoitteena on tutkia tiettyjen yleisten sairauksien geneettisiä taustoja ja ominaispiirteitä yhdistämällä erikoisosaaminen ja huippuyksikön tutkijoiden käytettävissä olevat näyteaineistot. Huippuyksikkö tuo yhteen kahdeksan ryhmänjohtajan toisiaan täydentävät erikoisalat kolmesta suomalaisesta ja yhdestä ruotsalaisesta tutkimuslaitoksesta, jotka ovat Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Folkhälsanin perinnöllisyystieteen laitos ja Karoliininen Instituutti. TUTKIMUS VALOKEILASSA: SUOMALAISET PERIMÄNLAAJUISET TUTKIMUKSET PALJASTIVAT RASVA-AINEENVAIHDUNNAN HÄIRIÖILLE JA SYDÄN- JA VERISUONITAUDEILLE ALTISTAVIA GEENEJÄ Nature Genetics -lehdessä on hiljattain julkaistu useita laaja-alaisia monikeskustutkimuksia, joissa korostetaan suurten näyteaineistojen ja alan uusimpien geneettisten menetelmien hyödyllisyyttä ihmisen sairauksien molekyylitaustojen selvittelyssä. Artikkelit on kirjoittanut Professori Leena Peltonen-Palotie yhdessä monien muiden FIMM:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja kansainvälisten tutkijoiden kanssa. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman rahoittaman ENGAGE-hankkeen projektissa (www.euengage.org) analysoitiin yli henkilön perimä uudenaikaisia läpilukutekniikoita hyödyntäen yhteensä 16 eurooppalaisesta väestökohortista. Analyysissa havaittiin uusia yhteyksiä kuuden geenin ja seerumin lipiditasojen välillä. Geenien riskivarianttien osoitettiin olevan yhteydessä myös sydän- ja verisuonitauteihin. Toisessa erillisessä tutkimuksessa, johon osallistui lähes Pohjois-Suomessa syntynyttä henkilöä, tunnistettiin 23 geenilokusta ja 9 uutta geenivarianttia, jotka vaikuttavat tärkeisiin aineenvaihduntaominaisuuksiin kuten triglyseridin, HDL-kolesterolin, LDL-kolesterolin, glukoosin, insuliinin ja C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuksiin sekä painoindeksiin ja verenpaineeseen. Näiden tietojen avulla lääkärit pystyvät tunnistamaan potilaat, joilla on taudeille altistavia geenejä. Näin ennaltaehkäiseviin toimiin voidaan ryhtyä selvästi ennen kuin potilas sairastuu. Aulchenko YS, Ripatti S, Lindqvist I, Boomsma D, Heid IM, Pramstaller PP, Penninx BW, Janssens AC, Wilson JF, Spector T, Martin NG, Pedersen NL, Kyvik KO, Kaprio J, Hofman A, Freimer NB, Jarvelin MR, Gyllensten U, Campbell H, Rudan I, Johansson A, Marroni F, Hayward C, Vitart V, Jonasson I, Pattaro C, Wright A, Hastie N, Pichler I, Hicks AA, Falchi M, Willemsen G, Hottenga JJ, de Geus EJ, Montgomery GW, Whitfield J, Magnusson P, Saharinen J, Perola M, Silander K, Isaacs A, Sijbrands EJ, Uitterlinden AG, Witteman JC, Oostra BA, Elliott P, Ruokonen A, Sabatti C, Gieger C, Meitinger T, Kronenberg F, Döring A, Wichmann HE, Smit JH, McCarthy MI, van Duijn CM, Peltonen L, for the ENGAGE Consortium. Loci influencing lipid levels and coronary heart disease risk in 16 European population cohorts. Nat Genet (1): doi: /ng.269 Sabatti C, Service SK, Hartikainen AL, Pouta A, Ripatti S, Brodsky J, Jones CG, Zaitlen NA, Varilo T, Kaakinen M, Sovio U, Ruokonen A, Laitinen J, Jakkula E, Coin L, Hoggart C, Collins A, Turunen H, Gabriel S, Elliot P, McCarthy MI, Daly MJ, Järvelin MR, Freimer NB, Peltonen L. Genome-wide association analysis of metabolic traits in a birth cohort from a founder population. Nat Genet (1): doi: /ng FIMM FIMM 13

8 10 Johtokunta ja tieteellinen neuvottelukunta FIMM:N JOHTOKUNTA Yliopiston konsistori valitsi FIMM:n johtokunnan jäsenet Johtokunnan kokoonpano täydentyi vuonna 2008, kun VTT liittyi osaksi FIMM:iä. PUHEENJOHTAJA Pääjohtaja, professori Marja Makarow Euroopan tiedesäätiö (ESF) JÄSENET (HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET) Johtajaylilääkäri, LT, professori Jaakko Karvonen, HUS (Hallintoylilääkäri, LT, dosentti Juha Tuominen, HUS) Dekaani, professori Kimmo Kontula, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (Varadekaani, professori Annamari Ranki, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto) Tutkimusjohtaja, professori Anna-Elina Lehesjoki, Neurotieteen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto ja Folkhälsan (Tutkimusjohtaja, professori Irma Thesleff, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto) FIMM:n ryhmänjohtajien valintakomitean kokous kesäkuussa Kai Simons, Leena Peltonen-Palotie Ylijohtaja, professori Juhani Eskola, THL (Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen, THL) Johtaja, professori Dan-Olof Riska, Fysiikan tutkimuslaitos (HIP), Helsingin yliopisto (Johtaja, professori Heikki Mannila, Tietotekniikan tutkimuslaitos (HIIT), Helsingin yliopisto) Tutkimusjohtaja, professori Hans Söderlund, VTT (Johtava tutkija Kirsi-Marja Oksman-Caldentey, VTT) Strategisen suunnittelun johtaja, LT Aino Takala, Orion Oyj (Johtaja, tutkimus ja tuotekehitys, LKT Reijo Salonen, Orion Oyj) Akatemiatutkija, LT, dosentti Elisabeth Widén, FIMM (Laboratorioinsinööri Jouko Siro, FIMM) FIMM:N TIETEELLINEN NEUVOSTO ( ) PUHEENJOHTAJA Professori Kai Simons, MaxPlanckInstitute of Molecular Cell Biology and Genetics, Saksa JÄSENET Professori Cornelia van Duijn, Erasmus University Medical School, Alankomaat Professori Carl-Henrik Heldin, Ludwig Institute for Cancer Research, Uppsalan yliopisto, Ruotsi Professori Eric S. Lander, the Broad Institute of MIT, Yhdysvallat Professori Edison Liu, Genome Institute of Singapore, Singapore Professori Nadia Rosenthal, EMBL, Monterotondo, Rooma, Italia Pysyvä asiantuntija: johtaja, professori Olli A. Jänne, Helsingin yliopisto 14 FIMM FIMM 15

9 11 FIMM:n rahoitus T. Hedner, D. Corella, E.S. Tai, J.M. Ordovas, G. Berglund, E. Vartiainen, P. Jousilahti, B. Hedblad, M-R. Taskinen, C. Newton-Cheh, V. Salomaa, L. Peltonen, L. Groop, D.M. Altshuler, M. Orho-Melander. Nat Genet Feb:40(2): (Epub Jan13), corrigendum: Nov;40(11):1384, Systematic Bioinformatic Analysis of Expression Levels of 17,330 Human Genes Across 9,783 Samples from 175 Types of Healthy and Pathological Tissues. Kilpinen S, Autio R, Ojala K, Iljin K, Bucher E, Sara H, Pisto T, Saarela M, Skotheim RI, Björkman M, Mpindi JP, Haapa-Paananen S, Vainio P, Edgren H, Wolf M, Astola J, Nees M, Hautaniemi S, Kallioniemi O. Genome Biol Sep 19;9(9):R139. FIMM:N TOIMINNAN ENSIMMÄISEN VIISIVUOTISKAUDEN RAHOITUS (KOKONAISRAHOITUS ) Opetusministeriö 20 % Helsingin yliopisto 38 % Helsingin kaupunki 5 % HUS 3 % Orion Oyj 4 % Säätiöt 30 % 12 Valikoidut julkaisut TÄYDELLINEN JULKAISULISTA SAATAVILLA OSOITTEESTA Autoimmune Polyendocrine Syndrome Type 1 and NALP5, a Parathyroid Autoantigen. M. Alimohammadi, P. Björklund, Å. Hallgren, N. Pöntynen, G. Szinnai, N. Shikama, M.P. Keller, O. Ekwall, S.A. Kinkel, E.S. Husebye, J. Gustafsson, F. Rorsman, L. Peltonen, C. Betterle, J. Perheentupa, G. Åkerström, G. Westin, H.S. Scott, G. Holländer, O. Kämpe. N Engl J Med 358:10;28-38, Consistently Replicating Locus Linked to Migraine on 10q22-q23. Anttila V, Nyholt DR, Kallela M, Artto V, Vepsäläinen S, Jakkula E, Wennerström A, Tikka-Kleemola P, Kaunisto MA, Hämäläinen E, Widén E, Terwilliger J, Merikangas K, Montgomery GW, Martin NG, Daly M, Kaprio J, Peltonen L, Färkkilä M, Wessman M, Palotie A. Am J Hum Genet May;82(5): Isolated Populations and Complex Disease Gene Identification. Kristiansson K, Naukkarinen J, Peltonen L. Genome Biol. 2008;9(8):109. Common Candidate Gene Variants are Associated with Long QT Interval Duration in the General Population. Marjamaa A, Newton-Cheh C, Porthan K, Reunanen A, Lahermo P, Väänänen H, Jula A, Karanko H, Swan H, Toivonen L, Nieminen MS, Viitasalo M, Peltonen L, Oikarainen L, Palotie A, Kontula K, Salomaa V. J Intern Med 2008: Oct 25. Geographical Structure and Differential Natural Selection among North European Populations. McEvoy BP, Montgomery GW, McRae AF, Ripatti S, Perola M, Spector TD, Cherkas L, Ahmadi KR, Boomsma D, Willemsen G, Hottenga JJ, Pedersen NL, Magnusson PK, Kyvik KO, Christensen K, Kaprio J, Heikkilä K, Palotie A, Widen E, Muilu J, Syvänen AC, Liljedahl U, Hardiman O, Cronin S, Peltonen L, Martin NG, Visscher PM. Genome Res May;19(5): Mutations in mrna Export Mediator GLE1L Result in a Fetal Motoneuron Disease. H.O. Nousiainen, M. Kestilä, N. Pakkasjärvi, H. Honkala, S. Kuure, J. Tallila, K. Vuopala, J. Ignatius, R. Herva, L. Peltonen. Nat Genet Feb;40(2):155-7 (Jan 20.), A High-Density Association Screen of 155 Ion Transport Genes for Involvement with Common Migraine. Nyholt DR, LaForge KS, Kallela M, Alakurtti K, Anttila V, Färkkilä M, Hämaläinen E, Kaprio J, Kaunisto MA, Heath AC, Montgomery GW, Göbel H, Todt U, Ferrari MD, Launer LJ, Frants RR, Terwindt GM, de Vries B, Verschuren WM, Brand J, Freilinger T, Pfaffenrath V, Straube A, Ballinger DG, Zhan Y, Daly MJ, Cox DR, Dichgans M, van den Maagdenberg AM, Kubisch C, Martin NG, Wessman M, Peltonen L, Palotie A. Hum Mol Genet Nov 1;17(21): Lipidomics: A New Window to Biomedical Frontiers. Oresic M, Hänninen VA, Vidal-Puig A. Trends Biotechnol Dec;26(12): Global Transcript Profiles of Fat in Monozygotic Twins Discordant for BMI: Pathways behind Acquired Obesity. KH. Pietiläinen, J. Naukkarinen, A. Rissanen, J. Saharinen, P. Ellonen, H. Keränen, A. Suomalainen, A. Götz, T. Suortti, H. Yki-Järvinen, M. Oresic, J. Kaprio, L. Peltonen. PLoS Med 5(3):e51 (Epub Mar 11), Critical Immunological Pathways are Downregulated in APECED Patient Dendritic Cells. Pöntynen N, Strengell M, Sillanpää N, Saharinen J, Ulmanen I, Julkunen I, Peltonen L. J Mol Med Oct;86(10): GENESTAT: An Information Portal for Design and Analysis of Genetic Association Studies. Ripatti S, Becker T, Bickeböller H, Dominicus A, Fischer C, Humphreys K, Jonasdottir G, Moreau Y, Olsson M, Ploner A, Sheehan N, Van Steen K, Baur M, van Duijn C, Palmgren J. Eur J Hum Genet Nov 12. Defining the Molecular Action of HDAC Inhibitor and Synergism with Androgen Deprivation in ERG-Positive Prostate Cancer. Björkman M, Iljin K, Halonen P, Sara H, Kaivanto E, Nees M, Kallioniemi OP. Int J Cancer Sep 16;123(12): Refining Genetic Associations in Multiple Sclerosis. D. Booth, R. Heard, G. Stewart, A. Goris, R. Dobosi, B. Dubois, A. Oturai, H.B. Soendergaard, F. Sellebjerg, J. Saarela, V. Leppä, A. Palotie, L. Peltonen and International Multiple Sclerosis Genetics Consortium (IMSGC). Lancet Neurol Jul; 7(7): , Population Substructure in Finland and Sweden Revealed by a Small Number of Unlinked Autosomal SNPs. Hannelius U, Salmela E, Lappalainen T, Guillot G, Lindgren CM, von Döbeln U, Lahermo P, Kere J: BMC Genetics 2008,9:54. The Genome-Wide Patterns of Variation Expose Significant Substructure in a Founder Population. Jakkula E, Rehnström K, Varilo T, Pietiläinen OP, Paunio T, Pedersen NL, defaire U, Järvelin MR, Saharinen J, Freimer N, Ripatti S, Purcell S, Collins A, Daly MJ, Palotie A, Peltonen L. Am J Hum Genet Dec;83(6): Six New Loci Associated with Blood Low-Density Lipoprotein Cholesterol, High-Density Lipoprotein Cholesterol or Triglycerides in Humans. S. Kathiresan, O. Melander, C. Guiducci, A. Surti, N.P. Burtt, M.J. Rieder, G.M. Cooper, C. Roos, B.F. Voight, A.S. Havulinna, B. Wahlstrand, Genome-Wide Analysis of Single Nucleotide Polymorphisms Uncovers Population Structure in Northern Europe. Salmela E, Lappalainen T, Fransson I, Andersen PM, Dahlman-Wright K, Fiebig A, Sistonen P, Savontaus ML, Schreiber S, Kere J, Lahermo P. PLoS ONE. 2008;3(10):e3519. Gender Differences in Genetic Risk Profiles for Cardiovascular Disease. Silander K, Alanne M, Kristiansson K, Saarela O, Ripatti S, Auro K, Karvanen J, Kulathinal S, Niemelä M, Ellonen P, Vartiainen E, Jousilahti P, Saarela J, Kuulasmaa K, Evans A, Perola M, Salomaa V, Peltonen L. PLoS ONE. 2008;3(10):e3615. No Evidence for Shared Etiology in Two Demyelinative Disorders, MS and PLOSL. Sulonen AM, Kallio SP, Ellonen P, Suvela M, Elovaara I, Koivisto K, Pirttilä T, Reunanen M, Tienari PJ, Palotie A, Peltonen L, Saarela J. J Neuroimmunol Nov 17. Association of the Timing of Puberty with a Chromosome 2 Locus. Wehkalampi K, Widén E, Laine T, Palotie A, Dunkel L. J Clin Endocrinol Metab Sep FIMM FIMM 17

10 13 Molekyylilääketieteen kansallisen verkoston jäsenet 14 Henkilöstö (huhtikuu 2009) JOHTAVAT TUTKIJAT JA FIMM-SPESIFIT TUTKIMUSPROJEKTIT Akatemiaprofessori Lauri A. Aaltonen, Helsingin yliopisto, Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikön ryhmänjohtaja: DNA-sirupohjaiset menetelmät parafiiniin säilöttyjen kudosnäytteiden analytiikassa Akatemiaprofessori Kari Alitalo, Helsingin yliopisto, Syövän biologian huippu yksikön johtaja: Prox1- syöpäreitin estäjät ihmisellä esiintyvissä kasvaimissa Professori Willem de Vos, Helsingin yliopisto ja Wageningenin yliopisto (Alankomaat), Suomen Akatemian FiDiPro-professori (Finland Distinguished Professor) Professori Akseli Hemminki, Helsingin yliopisto ja HUS: Translationaalisen geeniterapian käyttö immuunivasteen herättämiseksi syöpäkasvainta kohtaan Dosentti Iiris Hovatta, Helsingin yliopisto, akatemiatutkija: Mikro-RNAt ahdistuneisuuden säätelyssä Professori Elina Ikonen, Helsingin yliopisto: Tehoseulonnat solukalvojen steroli jakauman tutkimuksessa: fluoresoivien lipidijohdosten käyttö Professori Sirpa Jalkanen, Turun yliopisto ja THL, Ihmisen puolustusmekanismit huippuyksikön johtaja: Liikennemolekyylit syövän leviämisessä ja haitallisissa tulehduksissa Professori Heikki Joensuu, Helsingin yliopisto ja HUS, Ihmisen puolustusmekanismit -huippuyksikön ryhmänjohtaja Professori Jaakko Kaprio, Helsingin yliopisto ja THL, Kansantautien genetiikan tutkimuksen huippuyksikön johtaja Dosentti Heli Nevanlinna, HUS: Rintasyöpäriskiin ja rintasyövän etenemiseen liittyvät uudet geenit ja geeni-interaktiot Professori Matej Oresic, VTT: Metabolisen stressin ja autoimmuniteetin merkitys terveydessä ja sairaudessa Professori Taina Pihlajaniemi, Oulun yliopisto, Biocenter Oulun johtaja ja Biokeskus Suomen varajohtaja: Solu-matriksi-homeostaasin translationaalinen merkitys Akatemiaprofessori Jussi Taipale, Helsingin yliopisto ja THL, Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikön ryhmänjohtaja Professori Anu Wartiovaara, Helsingin yliopisto, Suomalaisen mitokondriotautien ja ikääntymisen huippuyksikön (FinMIT) ryhmänjohtaja: Mitokondrioiden toiminta riskitekijänä ja suojaominaisuutena metabolisessa oireyhtymässä, kardiovaskulaari tapahtumissa ja neurodegeneraatiossa JOHTAJA JA HALLINTO Kallioniemi Olli Alpola Susanna Koskinen Riitta Niemelä Reetta Nummila Sirpa Pitkänen Kimmo Rosas Susanna Västrik Imre TUTKIMUSRYHMÄT Olli Kallioniemi Edgren Henrik Kangaspeska Sara Kilpinen Sami Lehto Anna Mpindi John Patrick Murumägi Astrid Ojala Kalle Wolf Maija Leena Peltonen-Palotie Hennah William Knuuttila Juha Laurila Pirkka-Pekka Lietola Sisko Raulo Erkki Rehnström Karola Ripatti Samuli Shen Huei-Yi Silander Kaisa Simonen Tomi Soronen Jarkko Turunen Hannu Sergey Kuznetsov Koopal Sonja Lahtela Jenni Tumiati Manuela Emmy Verschuren Terwilliger Joseph D. FIMM TEKNOLOGIAKESKUS Janna Saarela Almusa Henrikki Cousminer Diana Ekström Sirkka Ellonen Pekka Halme Raija-Leena Hannula Sari Hannunen Tiina Heikkinen Jani Hämäläinen Eija Jakkula Eveliina Jussila Carita Kaunisto Mari Knaappila Siv Korvenpää Annika Kyttänen Suvi Lahermo Päivi Lappalainen Tuuli Leinonen Anne Miettinen Timo Muilu Juha Nyrhinen Anne Palotie Aarno Perheentupa Teemu Rautanen Anna Rosenström Päivi Siro Jouko Simonen Tomi Siurala Mikko Sutinen Kyösti Tikka-Kleemola Päivi Tuomainen Kari Wessman Maija Widén Elisabeth Yliperttula Anu INFRASTRUKTUURIPROJEKTIT Alfthan Henrik Hautaniemi Sampsa Hackl Seija Nicorici Daniel Thompson James Vesterinen Tiina Dosentti Jukka Westermarck, Tampereen yliopisto: Proteiini-interaktiot syövänhoidon kohdemekanismeina 18 FIMM FIMM 19

11 P.O. Box 20, FI University of Helsinki, Finland Biomedicum Helsinki 2U, Tukholmankatu 8, Helsinki, Finland

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Dosentti Tom Pettersson Medcare-säätiön tunnustuspalkinto reumasairauksien

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto- ja Abo Akademi ovat perustaneet bioalan yhteistyoverkoston

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS 22.10.2015 SUOMEN AKATEMIAN TIETEELLISTEN TOIMIKUNTIEN KOKOONPANOSTA KAUDELLE 2016 2018 BIOTIETEIDEN

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/14 PÖYTÄKIRJA. dekaani Jouko Väänänen johtaja Juha Äystö hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/14 PÖYTÄKIRJA. dekaani Jouko Väänänen johtaja Juha Äystö hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE JA TUTKIMUKSELLE

BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE JA TUTKIMUKSELLE JULKAISU 7/2008 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE JA TUTKIMUKSELLE Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - ja Biotekniikan

Lisätiedot

Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI)

Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI) Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI) Yhteystiedot: Anu Jalanko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kansantautien genetiikan yksikkö, Biomedicum Helsinki, Haartmaninkatu

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 2941 50521 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA AIKA

Lisätiedot

Miksi yliopistosairaalassa kannattaa tutkia ja mitä se maksaa? 23.4.2013

Miksi yliopistosairaalassa kannattaa tutkia ja mitä se maksaa? 23.4.2013 Miksi yliopistosairaalassa kannattaa tutkia ja mitä se maksaa? 23.4.2013 HUS:n tutkimuksen tavoitteet keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 1/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 1/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria PROFESSORILUENTO Professori André Sourander Lastenpsykiatria Lääketieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori André Sourander pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Simuloitua geenihistoriaa

Simuloitua geenihistoriaa Arkeologipäivät 2010 Simuloitua geenihistoriaa Tarja Sundell ja Päivi Onkamo Väestöjen alkuperää, muuttoreittejä sekä sukulaisuussuhteita on jo pitkään selvitetty erilaisin geneettisin menetelmin. Päätelmiä

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää?

Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää? Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää? Etiikan päivä 2014 Juhani Eskola 19.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen teemat Otsikon kysymys on ymmärrettävä Rokotekehitys

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun

Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun Kunnanhallitus 18 26.01.2015 Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun Kh 18 Valmistelija/lisätiedot: hallintosihteeri Tuula Kohonen, puh. 044 7401104

Lisätiedot

MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari

MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari Miksi MRC? 1. Tarve luoda aito sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteisorganisaatio 2. Tarve luoda lääketieteellisen tutkimuksen koti

Lisätiedot

Harvinaiset sairaudet Euroopassa

Harvinaiset sairaudet Euroopassa Harvinaiset sairaudet Euroopassa Helena Kääriäinen 5.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Euroopan unionin suositus toimista harvinaisten sairauksien alalla (suositus 2009/C 151/02) kansallinen ohjelma osaamiskeskukset

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

Eero Vuorio 26.04.2012 Horisontti2020 ja Eurooppalaiset tutkimuksen infrastruktuurit

Eero Vuorio 26.04.2012 Horisontti2020 ja Eurooppalaiset tutkimuksen infrastruktuurit Eero Vuorio 26.04.2012 Horisontti2020 ja Eurooppalaiset tutkimuksen infrastruktuurit Sisältö Horisontti2020 tutkimuksen uusi puiteohjelma ESFRI yhteiseurooppalainen infrastruktuuristrategia Tutkimuksen

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Kirkolliskokousvaalit 2016

Kirkolliskokousvaalit 2016 I Viinipuu 87 Engström Vesa asiantuntija I Viinipuu 88 Ijäs Mika palvelukokonaisuuden esimies, yhteisöpedagogi (AMK) I Viinipuu 89 Leipakka Laura TM I Viinipuu 90 Leskinen Heikki TM I Viinipuu 91 Orpana

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten Miksi mielenterveystutkimusta? Mielenterveyden häiriöt muodostavat suuren taakan niistä kärsiville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 1/10 PÖYTÄKIRJA

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 1/10 PÖYTÄKIRJA Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Vaikutamme terveysalan kasvuun 12.2.2015, Mikko Alkio

Vaikutamme terveysalan kasvuun 12.2.2015, Mikko Alkio Vaikutamme terveysalan kasvuun 12.2.2015, Mikko Alkio Introvertti Seminaarivaiheessa oleva Ongelmakeskeinen Suomi 1 Avautuminen 2 Ikääntyminen on Suomelle ongelma 3 Vaikuttavuus? Lääketutkimus Terveysteknologia

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tutkimuksen tietohallinto tutkijan tukena -seminaari 16.3.2010, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Teologian tohtori Simo Ylikarjula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Tieteenalojen tutkimuseettisiä

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 Homenokka-turnauksessa Istumalentopallon Suomen Cupia on pelattu vuodesta 1985 TULOKSET ry 31. SUOMEN CUP Jyväskylässä 26.-27.9.2015 L O P P U T U L O K S E T NAISTEN

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

Biomedicum Helsinki 10 vuotta: tutkimusohjelmat, palkittuja tutkijoita, Suomen Akatemian huippuyksiköissä olevat tutkijat, akatemiaprofessorit

Biomedicum Helsinki 10 vuotta: tutkimusohjelmat, palkittuja tutkijoita, Suomen Akatemian huippuyksiköissä olevat tutkijat, akatemiaprofessorit Biomedicum Helsinki 10 vuotta: tutkimusohjelmat, palkittuja tutkijoita, Suomen Akatemian huippuyksiköissä olevat tutkijat, akatemiaprofessorit Genomibiologian tutkimusohjelma http://research.med.helsinki.fi/gsb/

Lisätiedot

Grid-hankkeita ja tulevaisuuden näkymiä

Grid-hankkeita ja tulevaisuuden näkymiä Grid-hankkeita ja tulevaisuuden näkymiä Arto Teräs arto.teras@csc.fi Tietotekniikan professoritapaaminen CSC:llä 20.12.2004 Sisällys Grid pähkinänkuoressa CSC:n grid-hankkeita Haka-luottamusverkosto Materiaalitutkimuksen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

Molekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme?

Molekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme? Molekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme? Riikka Kivelä, LitT Tutkijatohtori Molekyyli ja syöpäbiologian tutkimusohjelma Lääketieteellinenen

Lisätiedot

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö 1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:

Lisätiedot

Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016)

Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016) Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016) 1 Kiviharju Jani Helsingin normaalilyseo 2 Hyvönen Olli Helsingin normaalilyseo 3 van den Berg Marko Helsingin normaalilyseo

Lisätiedot

Seppo Vainio, professori (poissa) Ari-Pekka Kvist, laboratorioinsinööri (poissa) Ritva Heljasvaara, yliopistotutkija (poissa) Anna Laitakari, fil.

Seppo Vainio, professori (poissa) Ari-Pekka Kvist, laboratorioinsinööri (poissa) Ritva Heljasvaara, yliopistotutkija (poissa) Anna Laitakari, fil. BIOKEMIAN JA MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN BIOKEMIAN JA MOLEKYYLILAAKETIETEEN TIEDEKUNNAN TIEDEKUNTAHALLITUKSEN KOKOUS Aika 6.2.2014 kello 13:00 15:15 Paikka Kokoushuone LIOIA, Kontinkangas (Aapistie 7) Tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 ;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 Miettinen Heikki 9 Seppälä Janne 9 Tikkanen Toivo 9

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Verkostoyhteistyöstä kansalliseksi infrastruktuuriksi, esimerkkinä Biokeskus Suomi 02.10.2013. Eero Vuorio

Verkostoyhteistyöstä kansalliseksi infrastruktuuriksi, esimerkkinä Biokeskus Suomi 02.10.2013. Eero Vuorio Verkostoyhteistyöstä kansalliseksi infrastruktuuriksi, esimerkkinä Biokeskus Suomi 02.10.2013 Eero Vuorio Sisältö 1. Suomalaisten biokeskusten ja paikallisen infrastruktuuriyhteistyön käynnistyminen 2.

Lisätiedot

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling Sivu 1 1. Sami Päiväniemi Veljmiehet 742 (3) + 732 (3) 1474 (6) 2. Samuli Haverinen Veljmiehet 750 (54) + 681 (54) 1431 (108) 3. Joonas Jehkinen Mainarit 719 (0) + 702 (0) 1421 (0) 4. Tomas Käyhkö Mainarit

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

The 5th Finnish Microbial Pathogenesis Day / Registration

The 5th Finnish Microbial Pathogenesis Day / Registration The 5th Finnish Microbial Pathogenesis Day / Registration Akrenius, Nina Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti PL 21 00014 HY Amdahl, Hanne Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot