Sähkö-JCAD kurssi Jidea Oy

Transkriptio

1 SÄHKÖ-JCAD -kurssi

2 2 Copyright Jidea Oy 1998

3 Sähkö-JCAD kurssi Jidea Oy Teknologiantie Oulu p f Internet: Copyright Jidea Oy

4 SISÄLLYSLUETTELO SÄHKÖ-JCAD -kurssi... 1 SISÄLLYSLUETTELO KURSSIN SISÄLLÖSTÄ SÄHKÖSUUNNITTELUN PIIRUSTUSLAJEJA OHJELMAN KÄYTTÖLIITTYMÄ - KÄSKYVALIKOT Käskyvalikoiden osat Hiiren käyttö Näppäimistöltä suoritettavat pikavalintakäskyt PAKOTUSTILAT KOORDINAATTIEN SYÖTTÖTILAT TYÖSKENTELYN ALOITTAMINEN Projektin aloittaminen (Tiedosto>>Uusi projekti) Uuden piirustuksen aloittaminen (Tiedosto>>Uusi kuva) Pohjapiirustuksen lukeminen levykkeeltä Vektorimuotoisen eli CAD-kuvan skaalaaminen Skannatun kuvan käyttö Sähkö-JCAD:SSÄ Viivaleveydet tulostettaessa Rakennusmallin piirtäminen SÄHKÖPISTEIDEN SIJOITUSPIIRUSTUS Vahva- ja heikkovirtapisteet Erityisesti sähkösuunnittelukäskyjä sisältävät työkalupakit Sähköpisteiden sijoittelu vaiheittain Valaisinten sijoittelu - valaistuslaskenta Valaisinpositioiden määrittely Lämmittimien sijoittelu Tasolämmityslaskenta lyhyesti Lattialämmityslaskenta lyhyesti Kattolämmityslaskenta lyhyesti Putkitusten piirtäminen Johdotusten ja putkitusten piirtäminen vaiheittain Johtoteiden sijoittelu Sähköpisteiden ryhmittely - keskukset Sähköpisteiden ryhmittely - lähdöt Sähkötarvikkeiden massoittelu Pistesijoituspiirustuksen muokkaaminen Piirustuksen raamien ja nimiön lisääminen Sähköpisteiden sijoituspiirustuksen tallentaminen Varmuuskopion ottaminen koko projektista levykkeelle NOUSUJOHTOKAAVIO JA AKSONOMETRISET SÄHKÖISTEN TIEDONVÄLITYSJÄRJESTELMIEN KAAVIOT Kuvatyypin valinta Oikosulkuvirtalaskenta Kuormitusten ja jännitehäviöiden laskenta Copyright Jidea Oy 1998

5 Kuormitusten laskenta Jännitealeneman laskenta Kuormitusten tasausten laskenta KESKUSKAAVIO Kuvatyypin valinta Keskuksen perustietolomake Keskuksen pääkaavion muodostaminen pohjapiirustuksesta Kaavion muokkaaminen Keskustarrojen tulostus Keskusten käsittely tietokannassa Kaavion manuaalinen täyttö PIIRIKAAVIO Kuvatyypin valinta Piirikaaviolomake Johdotuskaavio Piirikaavio Vakiokokonaisuuksien hyödyntäminen Vakiokokoonpanojen käyttö LUETTELOT Kuvatyypin valinta Piirustusluettelon muodostaminen Valaisin ja lämmitinluetteloiden muodostaminen Valaisin ja lämmitinluetteloiden tekstien muokkaaminen Luettelotekstien siirto EXCEL taulukkolaskentaohjelmaan SOVELLUKSEN RÄÄTÄLÖINTI Omien symbolien tekeminen Muutosten tekeminen symboliin Viivatyyppien muodostaminen Oman viivatyypin luominen - viivatyypin mallijakso Oman viivatyypin luominen - viivatyypin muodostaminen Oman logon liittäminen lomakkeisiin TULOSTAMINEN JA TALLENTAMINEN Tulostaminen ja tulostuksen esikatselu Tallentaminen A. Kuvan tallentaminen B. Arkistonhallinta C. Varmuuskopiointi Copyright Jidea Oy

6 1. KURSSIN SISÄLLÖSTÄ ämän materiaalin tavoitteena on luoda val-miu Tdet Sähkö JCAD 8 ohjelmiston täysipainoiseen hyödyntämiseen. Eduksi, mutta ei välttämätöntä, on JCAD:n tai jonkin muun CAD-järjestelmän aikaisempi käyttökokemus. Lähtökohtana on oletus, että ohjelmiston käyttäjällä on sähkösuunnittelun sekä mikrotietokoneen ja Windowsin käytön perusvalmiudet, joten näiden opettamiseen materiaalissa ei puututa tarvittaessa rinnalla voidaan käyttää näiden opiskeluun soveltuvaa materiaalia. Sähkö JCAD kurssin ohella voidaan opiskelun apuna käyttää JCAD ohjeen Käytön perusteita osuutta. Tämän kurssimateriaalin sisällön jäljentäminen monistamalla tai muilla tavoin ilman Jidea Oy:n lupaa kielletään tekijänoikeuslain nojalla. Tarkempia tietoja: Jidea Oy Asiakaspalvelu puh fax Internet: 6 Copyright Jidea Oy 1998

7 2. SÄHKÖSUUNNITTELUN PIIRUSTUSLAJEJA Asemapiirustus Aluekaapelointi ja -valaistus karttapohjaan sijoitettuna. Sähköpisteiden sijoituspiirustus Pistorasiat, valaisimet ym. sijoitettuna arkkitehtipohjaan, ryhmitys- ja putkituspiirustuksissa myös johdot. Nousujohtokaavio Sähkökeskusten välisten kaapelointien esittäminen. Pääkaavio Sähkökeskuksen kaaviomuoto, joka sisältää keskukselle tulevat ja sieltä lähtevät johdot laitteineen yksinkertaistetussa muodossa. Sähköisen tiedonvälityksen kaaviot Antenni-, puhelin-, paloilmoitin- tai muiden vastaavien järjestelmien yleiskuvaus ja mahdollinen putkitusten/johdotusten esittäminen vrt. sähköpisteiden sijoituspiirustus. Piirikaaviot Laitteen tai laitteiston sähköisen toiminnan ja -kytkentöjen esittäminen laitteen osia kuvaavien piirrosmerkkien avulla. Valaisin- ja lämmitinluettelot Valaisimien ja lämmittimien tyypit ja lukumäärä taulukkomuodossa. Sähkötyöselitys Tekstimuotoinen asiakirja suunniteltavasta kohteesta. Copyright Jidea Oy

8 Työkalupakkeja voi siirrellä 3. OHJELMAN KÄYTTÖLIITTYMÄ - KÄSKYVALIKOT hjelmiston käyttöliittymän muodostavat hiiri, näppäimistö sekä näytöllä näkyvät käskyvalikot joiden kaikkien Oavulla ohjelmaa käytetään. Asetusrivi Ikoniopaste Koordinaattivalinta Opasterivi haluttuihin paikkoihin. Suunnittelu tapahtuu kuva-alueella Alasvetovalikko Pakotusvalinta 3.1 Käskyvalikoiden osat Alasvetovalikko Työkalupakit Ikoniopasteet Kuva-alue Asetusrivi Opasterivi Pakotusvalinta Koordinaattivalinta 3.2 Hiiren käyttö Windows-ohjelmille tyypillinen alasvetovalikko sisältää JCAD:n komennot. Sähkö-JCAD 8:ssa työkalupakkeja voi olla käytössä useita samanaikaisesti ja ne voidaan sijoittaa vapaasti valikkoalueelle. Kts. lisätietoja käskyllä Ohje>>JCADohje kohdasta JCAD:n käyttöliittymä->työkalupakit Helpottavat pikakuvakkeiden käyttöä. Ilmestyvät esiin vietäessä hiiren kursori ikonin päälle. Piirtäminen tapahtuu kuva-alueella. Työskentelyalueen koko voidaan valita vapaasti käskyllä Asetukset>>Yleiset. Taustavärin valinta yms. asetukset tehdään käskyllä Asetukset>>näyttö. Listoista valitaan käytettävä työtaso, viivatyyppi ja piirtokynä. - Työtaso näyttää tason jolla työskennellään. Piirtotoiminnoilla luotavan uudet alkiot menevät työtasolle. Käyttäjän tarvitsee vaihtaa työtasoa erittäin harvoin, sillä Sähkö-JCAD huolehtii tason vaihtamisesta automaattisesti. Sähköpiirrosmerkit sijoittuvat tasovälille Lisätietoja käskyllä Ohje>> JCADohje kohta JCAD:n käytönperusteita=>piirtotasojärjestelmä - Viivatyyppi määrittää, millä viivalla piirrettävät viivat, ympyrät ja kaaret piirtyvät. Sähkö-JCAD sisältää runsaasti sähkösuunnitteluun liittyviä viivatyyppejä. Sähkösuunnitteluun liittyvät viivatyypit (n:o > 10) piirtyvät automaattisesti omille oletustasoilleen. Viivatyyppejä voidaan helposti luoda myös itse. Kts. kohta 12.3; Viivatyyppien muodostaminen. - Piirtokynä näyttää piirtokynän numeron, tulostuspaksuuden ja värin näytöllä. Piirtokyniin liittyviä asetuksia määritetään käskyllä Asetukset>>Piirto... Opasteriviltä nähdään käskyn kehoite, suoritettavien käskyjen lyhenteet, kohdistimen sijainti (x,y) sekä käytössä oleva pakotus- ja koordinaattitila. Lisätietoja käskyllä Ohje>>JCAD-ohje kohdasta JCAD:n käyttöliittymä->tilakenttä. Pakotustila vaikuttaa hiirellä osoitettavan pisteen lopulliseen sijoitukseen. Kts. kohta 4; pakotustilat. Koordinaattiruudusta vaihdetaan koordinaatiston syöttötilaa. Käytössä oleva tila kertoo minkä koordinaatiston mukaan kohdistimen sijainti kuvassa mitataan. Kts. kohta 5; koordinaattien syöttötilat 8 Copyright Jidea Oy 1998

9 indows-ohjelmille tyypillisesti JCADiäkin ohjataan Wpääasiallisesti hiiren avulla. Hiiren vasen näppäin on ns. Kyllä-näippäin, jolla valitaan käskyjä ja vastataan myöntävästi ohjelman tekemiin kyllä/ei -kysymyksiin. Alasvetovalikosta käskyt voidaan valita joko yksi käskynosa kerrallaan näpäytellen tai vasen näppäin alaspainettuna käskyjä selaten. Jälkimmäisessä tapauksessa sen käskyn suoritus alkaa, jonka päällä näppäin vapautetaan. Ikonivalikon ja työkalupakkein käskyt puolestaan käynnistyvät vasemman näppäimen kertapainalluksella. Ennen käskyn valintaa mistä tahansa valikosta on syytä tarkistaa, että tilakentässä on kehote Anna käsky merkkinä edellisen käskyn loppuunsuorituksesta. Tällöin viimeksi suoritettu käsky saadaan myös haluttaessa toistettua pelkällä vasemman näppäimen painalluksella kohdistimen sijaitessa kuva-alueella. Hiiren oikea näppäin on ns. Ei-näppäin, jolla keskeytetään suoritettava käsky ja vastataan kieltävästi ohjelman tekemiin kyllä/ei -kysymyksiin. Joissakin hiirimalleissa voidaan lisäksi Windowsin kaksoisnäpäys antaa keskimmäisen näppäimen kertapainalluksella. Copyright Jidea Oy

10 3.3 Näppäimistöltä suoritettavat pikavalintakäskyt sein käytettyjä JCAD:n perustoimintoja voidaan käynnistää näppäimis- Utön yläreunan toimintonäppäimillä. Nämä toiminnot on kirjattu toimintonäppäimistön ympärille asetettavaan näppäinavaimeen ja ne ovat tarvittaessa tarkistettavissa myös käskyllä Ohje>>JCAD-ohje kohdasta JCAD:n käyttöliittymä>> Toimintonäppäimet. Varsinaisten toimintonäppäimien lisäksi Sähkö JCAD:n sujuvan käytön apuna/edellytyksenä ovat muilla näppäimillä suoritettavat, erityisesti piirrosmerkkien hakemiseen ja sijoitteluun sekä näkymän asetteluun liittyvät pikatoiminnot. Myös ne on listattu näppäinavaimeen sekä Ohje>>Näppäintoiminnot käskyllä käynnistyvään ohjeeseen. KESKEISIÄ PIKAVALINTOJA FUNKTIONÄPPÄIMISSÄ SHIFT+F1 OHJEKURSORI F2 (HAE SYMBOLI) Vaihtaa kohdistimen nuolen ja kysymysmerkin yhdistelmäksi, jolla alasvetovalikosta valitusta käskystä saadaan ohje esille. Avaa aktiivisen symbolikirjaston symbolitaulun piirrosmerkin valitsemiseksi. Ellei symbolikirjastoa ole ladattu, avautuu ensin Symbolikirjaston haku - keskusteluikkuna. Sama toiminto, kuin käsky Piirto>>Symboli>> Hae.. F3 (POISTA Poistaa alkiota aktiiviselta työtasolta niiden käänteisessä tuontijärjestyksessä, eli viimei- EDELLINEN) sestä alkaen. Kätevä esim. edellisen symbolin poistossa! F5 (MITTAORIGO) F8 (SIIRRÄ IK- KUNA) F9 (EI KUN) F12 (UUDEL- LEENPIIRTO) Asettaa mittakoordinaatistotilassa (Mit) käytössä olevan mittaorigon kohdistimella osoitettavaan pisteen yhteyteen käytettävästä pakotustilasta riippuen. Mittaorigon sijainti voidaan määrittää myös yleisasetuksista. Asetukset>>Yleiset... kts. myös kohta 4; Pakotustilat. Siirtää näkymää kuvassa puolen näytön verran kohdistimella näytön reunasta osoitettuun vaaka- tai pystysuuntaan (näytön 'liu'utus'). Palauttaa Muokkaus>>Korjaus... -käskyillä tehdyt muutokset tai F3-näppäimellä poistetut alkiot mikäli muutosten jälkeen ei ole suoritettu muita toimintoja. Päivittää näytön, poistaen mahdolliset valintojen ja muokkaustoimien yhteydessä kuvaan jääneet osoituspisteet sekä mahdolliset tekstien 'haamukuvat'. KESKEISIÄ PIKAVALINTAKÄSKYJÄ ZOOMAUKSEEN PAGE UP PAGE DOWN HOME END Zoomaus lähemmäksi. Katselupiste tuodaan 'puolet' lähemmäksi kohdetta siten, että näytön keskelle tulee se piste, jossa kohdistin sijaitsee näppäintä painettaessa. Zoomaus kauemmaksi. Katselupiste viedään 'puolet' kauemmaksi kohteesta siten, että näytön keskelle tulee se piste, jossa kohdistin sijaitsee näppäintä painettaessa. Edellinen zoomaus. Vuorottelee kahden viimeisen zoomaustilan välillä. Zoomaa alkioiden rajat eli kaikki alkiot mahdollisimman suurena. KESKEISIÄ YHDISTELMIÄ SYMBOLEIDEN KÄSITTELYYN Ctrl+D Ctrl+S Ctrl+E Ctrl+A C Symbolikirjaston valinta Symbolin uudelleenhaku Edellinen symbolitaulu Symbolin kierto Symbolin keskittäminen 4. PAKOTUSTILAT 10 Copyright Jidea Oy 1998

11 akotustila vaikuttaa hiirellä osoitettavan pisteen lopulliseen sijoitukseen. Pakotustilat helpottavat ja nopeutta- Pvat merkittävästi hiiren avulla tapahtuvaa kuvan käsittelyä. Ne on ensi arvoisen tärkeä tuntea jo työskentelyn alusta alkaen, jotta lopputulos olisi siisti ja työskentely tapahtuisi sujuvasti. Yleensä riittää, kun pakotustiloista tuntee tärkeimmät. Toimintonäppäin F6. Huom! - pakotusasetuksia voidaan muuttaa alasvetovalikosta Asetukset>>Rasteri+Pakotus... - annettaessa pisteitä näppäimistöltä lukuarvoina pakotustilat ohittuvat! VAP - VAPAA Pakotus ei ole käytössä. Osoitettavat pisteet sijoittuvat vapaasti osoitettaviin paikkoihin. Vap-tilaa käytetään kun alkion ei tarvitse olla täsmällisessä pisteessä. Esim tekstien sijainti, lähdön symbolit, lämmitin positiot... Vap-tila on automaattisesti käytössä esim. valintakäskyjen yhteydessä. Vap-tilan käyttöä kannattaa kuitenkin välttää, sillä se ei edesauta kuvan tarkkuutta, eikä myöskään yleensä ole nopein tapa sijoittaa alkioita kuvaan. PAK - PAKOTUSVERKKO Osoitettavat pisteet sijoittuvat ennalta määrätyn pakotusverkon pisteisiin siten, että kulloinkin osoitettava piste siirtyy pakotusverkon lähimpään pisteeseen. Pakotusverkon havainnollistamiseen voidaan käyttää näytöllä näkyviä rasteripisteitä tai -viivoitusta. Pak tilaa käytetään, kun pystytään työskentelemään määrätyn modulijaon mukaisesti. Esim. pää- ja piirikaavioden merkistöt asettuvat kuvaan kätevästi PAK-tilassa. KÄS - KÄSITTELYPISTE Merkittävä osa hiiren avulla osoitettavista pisteistä piirretään KÄS tilassa. Osoitettavat pisteet tarttuvat kuvassa ennestään olevien alkioiden ns. käsittelypisteisiin (lähimmän alkion lähimpään pisteeseen). Alkion käsittelypisteitä ovat: - Viivojen ja kaarien päät - Viivojen keskipisteet - Ympyrän ja kaaren keskipisteet o - Ympyrän ja kaaren kehän 90 välein ole- vat 'neljännespisteet' Lisäksi voidaan määrätä (Asetukset>>Rasteri+Pakotus...), että käsittelypisteitä ovat myös: - Rakenteellisten viivojen suorat (viivan suuntaiset) osat - Viivojen ja kaarien leikkauspisteet Huom! Tekstissä ja mitoituksessa ei ole käsittelypisteitä. (käs - VALINNASSA OLEVIEN ALKIOIDEN KÄSITTELYPISTEET) Pienellä kirjoitettu käs tarttuu vain ns. valittujen alkioiden käsittelypisteisiin. KII - KIINNITTYMINEN Osoitettavat pisteet tarttuvat mihin tahansa kohtaan kuvassa ennestään oleviin alkioihin. Kiinnittyminen tapahtuu lähimmästä alkiosta osoitettuun pisteeseen kulkevaa normaalia (kohtisuoraa) pitkin. Ts 'lyhyintä mahdollista reittiä pitkin'. Seinäpintaan asennettavat sähköpisteet sijoitetaan kuvaan lähes poikkeuksetta KII-tilassa. (kii - KIINNITTYMINEN VALINNASSA OLEVIIN ALKIOIHIN) Pienellä kirjoitettu kii kiinnittyy vain ns. valituihin alkioihin. Copyright Jidea Oy

12 Edellinen piste-koordinaatiston 5. KOORDINAATTIEN SYÖTTÖTILAT oordinaatiston syöttötila kertoo, minkä koordinaatiston mukaan kohdistimen sijainti kuvassa mitataan. KToimintonäppäin F7. Mittakoordinaatiston (MIT) origo (0,0) nollataan siten, että hiusristikko siirretään kohtaan, johon mittaorigo halutaan nollata ja painetaan F5 - näppäintä. Mittaorigo hakeutuu kohtaan, joka huomioi käytössä olevan pakotustilan. Jos mittaorigo halutaan nollata olemassa olevaan alkioon (Ede) origo 0,0 seuraa piirron (kuten huoneen nurkkaan) käytetään mukana. Edellinen annettu piste KÄS -tilaa. Mittaorigon voi nollata muuttuu origoksi (0,0), jolloin mitat myös kesken piirtokäskyn. annetaan siirtyminä edellisen pisteen suhteen. Työkoordinaatiston (Työ) mitat annetaan erikseen määrätyn origon suhteen ( Asetukset>> Yleiset... ) Lisäksi Työkoordinaatiston avulla hallitaan koordinaatistojen kiertoa normaalista poikkeavaksi. Absoluuttisen koordinaatiston (Abs) origo (0,0) Napakoordinaatiston (Nap) origo sijaitsee normaalisti kuva-alueen vasemmassa (0,0) seuraa myös piirron mukana. alakulmassa. Abs-koordinaatiston avulla hallitaan Kuten Ede-koordinaatissa edellinen piste muuttuu origoksi (0,0), mutta kuva-alueen kokoa (Asetukset>>Yleiset). Kuvaalueen vasen alakulma voidaan määrittää myös Napa-koordinaatistossa annetaan negatiiviseksi, jolloin Abs-origo siirtyy vastaavasti etäisyys ja kulma (E,K) edellisen kuva-alueelle. pisteen suhteen. Kaikille koordinaatistoille yhteisiä piirteitä: Y- koordinaatistoissa on kaksi akselia; X ja Y - lukupareja annettaessa X ja Y erotetaan toisistaan pilkulla - origosta vasemmalle X-koordinaatti on negatiivinen ja origosta alaspäin Y-koordinaatti on negatiivinen o o - kulma 0 on kello kolmessa kulma 90 on kello kahdessatois- ta Koordinaatistot poikkeavat toisistaan origopisteen sijainnin sekä origopisteen siirtymisen suhteen. 12 Copyright Jidea Oy 1998

13 6. TYÖSKENTELYN ALOITTAMINEN 6.1 Projektin aloittaminen (Tiedosto>>Uusi projekti) nnen kuin Sähkö JCADillä Ealoitetaan sähkösuunnitelmaan liittyvän piirustuksen työstäminen, määritellään, mihin projektiin (=työnumero, rakennuskohde) se kuuluu. Työnumero on syytä antaa aina, vaikka kyseessä olisi vain yhden yksittäisen piirustuksen tekeminen. Malli- ja tyyppikaavioille voidaan antaa oma työnumeronsa, esim. MALLIT. Työnumeron mukainen projektihakemisto muodostuu kovalevylle projektien päähakemiston alle. Halutessa voi projektien päähakemiston tarkastaa (ja tarvittaessa myös muuttaa) käskyllä Tiedosto>>Asetukset... Sähkö JCAD ylläpitää kuva-arkistoa sekä rakennuskohteen teknisiä -ymv. tietoja työnumeroiden avulla. Kenttien selitykset Työnumero Asiakas, postiosoite, postitoimipaikka Käsittelijän tiedot Kohdetiedot OK-painike Peruuta-painike Ohje-painike Työnumerossa voidaan käyttää numeroita tai kirjaimia. Ei kuitenkaan å, ä Ytai ö kirjaimia tai /,\,* ymv. erikoismerkkejä jotka Windows ohjelmisto saattaa sekoittaa. Työnumeron pituus on max. 8 merkkiä. Työnumero on ainut välttämätön tieto tässä keskusteluikkunassa.muita tietoja voidaan halutessa täydentää kun projekti haetaan käyttöön seuraavalla kerralla. Eivät välttämättömiä, mutta saattavat helpottaa projektin hakemista myöhemmin varsinkin, jos työnumeroita on perustetaan runsaasti. Suunnittelijan omat tiedot syötetään haluttaessa Kohdetiedot tulevat ehdotuksena piirustuksen nimiöön (kerrosalaa, huoneistoalaa ja huoneistojen lukumäärää lukuun ottamatta.) Hyväksytään rakennuskohteen tiedot ja siirrytään laskenta-asetusten syöttöön. Keskeytetään uuden projektin (työnumero, rakennuskohde) luominen. Saadaan näytölle sisäiset ohjeet keskusteluikkunan täyttämisestä. Uuden projektin perustamisen jälkeen näkyy käsiteltävänä olevan projektin nimi Sähkö JCAD:n yläpalkissa!hakasulkeissa ohjelman nimen jälkeen. Mikäli projektia ei ole perustettu tai haettu, on yläpalkissa pelkkä Sähkö JCAD -teksti. Copyright Jidea Oy

14 Mikäli projekti on jo kerran perustettu, haetaan se seuraavalla kerralla käyttöön Tiedosto>>Hae UProjekti käskyllä. rojektin perustamisen Pjälkeen käydään myös Laskenta-asetukset -ikkunassa, jossa voidaan muokata projektin sähköteknisessä laskennassa käytettäviä perustietoja. Ehdotetut oletusarvot voidaan myös hyväksyä tässä vaiheessa sellaisenaan, koska niihin on mahdollista palata milloin tahansa työskentelyn aikana Laskenta>>Asetukset käskyllä. Huonekorkeus Pääjännite Vaihejännite Cos fii Mitoitukset kuvasta Kiukaan vuorottelu Huoneiston keskimääräinen lämpöt. Ulkoilman mitoituslämpötila Maan mitoituslämpötila K-arvot Ilmanvaihto Ilmanvaihdon kerroin Lämmitin valmistaja Kenttien selitykset Lattian ja sisäkaton välinen etäisyys metreinä Vaiheiden välinen jännite Vaiheen ja maan välinen jännite Teholaskennassa käytettävä kerroin Laskentaohjelman ja piirustuksen integrointiaste. Mikäli halutaan, että laskentaohjelmat pyytävät määrittelemään alueita piirustuksesta, sekä merkitsevät laskennan tuloksia piirustuksiin merkitään tähän rasti. Usein suositeltavaa! Asetuksen ollessa valittuna laskentaohjelmat huomioivat tehovuorottelun kiukaitten ja lämmitysten välillä Keskimääräinen sisälämpötila Ulkoilman alin mitoituslämpötila Laskennassa käytettävä maan lämpötila Käytetyistä rakenteista riippuvat k arvot Kiinteistön/huonetilan ilman vaihtumisnopeus (kertaa/h) Mitoitettaessa voimakkaamman tuuletuksen vaatimia tiloja voidaan ilmanvaihdon kertoimella säätää tuuletushäviöiden laskentaa Oletusvalmistaja käytettäville lämmittimille mitoitettaessa lämmitystä suoraan pohjapiirustukseen. 6.2 Uuden piirustuksen aloittaminen (Tiedosto>>Uusi kuva) 14 Copyright Jidea Oy 1998

15 Vieraat levykkeet kannattaa tarkistaa virusten varalta äsky tuhoaa näytöllä mahdollisesti olevan piirustuksen (varmistuksen jälkeen), jonka jälkeen uudelle kuvalle Kannetaan numero/nimi (max. 8 merkkiä). Kuvalle annettu nimi säilyy oletusnimenä kuvan myöhempien tallennusten yhteydessä. Talletukset ohjautuvat käytössä olevan projektin hakemistoon. (Käsiteltävänä olevan kuvan nimi näkyy Sähkö JCAD:n yläpalkissa hakasulkeissa olevan projektin nimen perässä). Kuvannumerossa voidaan käyttää nu- Ymeroita tai kirjaimia. Ei kuitenkaan å, ä tai ö kirjaimia tai /,\,* ymv. erikoismerkkejä jotka Windows ohjelmisto saattaa sekoittaa. Työnumeron pituus on max. 8 merkkiä. Kuvan numerona voidaan käyttää esim. Rakennushallituksen vanhan sähkösuunnitteluohjeen mukaista numerointitapaa. Kuvan yksilöinti voi olla käyttäjän valinnan mukaan mikä tahansa hyvän sähkösuunnittelutavan mukainen yksilöivä merkintä. Mikäli on tarkoitus tehdä esim. pis- Utesijoituspiirustusta, eikä kuvan tyyppiä ole määritelty pistesijoituspiirustukseksi (tai johdotuspiirustukseksi) ei Sähkö JCAD:n automatiikka osaa hakea tarvittavia tietoja oikeasta paikasta. Kuvan tyyppi valitaan ko. kohdasta avautuvasta listasta. Kuvan tyyppi vaikuttaa siihen, millaisia työkaluvalikoita Sähkö JCAD kuvan työstämiseen tuo käyttöön! 6.3 Pohjapiirustuksen lukeminen levykkeeltä un Sähkö JCADissä perustetaan uusi kuva, tarkoittaa se kuvan tyypin sekä muiden kuvaan liittyvien yleistieto- Kjen syöttämistä ohjelmalle. Näytöllä ei vielä tässä vaiheessa näy mitään, joten esim. arkkitehdin pohjapiirustus on vielä tuotava kuvaan jotta sitä voitaisiin käsitellä ja aloittaa varsinainen sähkösuunnittelu. Aluksi on hyvä tarkistaa Windowsin työkaluilla (esim. resurssienhallinta) levykkeellä olevien kuvatiedostojen tyyppi; JCAD 8 hyväksyy seuraavat formaatit (tarkenninosa on):.pic.dwg.dxf tai.igs.bmp,.tif,.rlc,.tga... JCAD kuvat Autocad-kuva erityinen CAD siirtomuoto kuvanlukijalla luettu ns. rasterikuva. Erilaisia rasteriformaatteja Sähkö- JCAD 8 tunnistaa yli 50 kpl Talon ulkopuolelta saatu levyke kannattaisi tarkistaa jollain viruksentorjuntaohjelmalla tiedostoissa mahdollisesti piilevien tietokonevirusten varalta. Skannattua eli rasterikuvaa ei ole järkevää aukaista levykkeeltä, vaan kuva kopioidaan kovalevylle Uesim. projektihakemistoon järjestelmähallinnan avulla. Kuvan avaus suoritetaan kovalevyltä. Kts. kohta 6.5; Skannatun kuvan käyttö Sähkö-JCAD:SSÄ Copyright Jidea Oy

16 Valitaan käsky Tiedosto>>Siirto >>Hae Kuva, jonka jälkeen näytölle ilmestyvästä keskusteluikkunasta valitaan aseman tunnus, hakemisto, jossa kuva sijaitsee sekä kuvan tyyppi. Ohjelma etsii oletuksena.pic tyypin JCAD kuvia. Muut kuvatyypit näkyvät valintalistalla sen mukaan, mikä tiedostotyyppi on valittu. ikäli levykkeen tiedos- Mtojen tyyppi ei ole tunnistettavissa, on asia syytä tarkistaa levykkeen toimittajalta. Tiedostot voivat olla vaikkapa pakatussa muodossa, jolloin levykkeelle saadaan mahtumaan suurempi määrä tietoa, kuin mitä siihen normaalimuodossa mahtuisi. wg kuvaa haettaessa aukeaa DWG-kuvan lukuasetukset -keskusteluikkuna, jossa voidaan tehdä erilaisia DDWG-kuvan konvertoimiseen liittyviä asetuksia. Vaivattominta on käyttää piirtokynäasetusta Sama kaikille, jolloin kaikki arkkitehtisuunnitelman sisältämät piirtokynät muuttuvat ohueksi (esim. kynä 1). Tällöin Sähkösuunnitelma korostuu arkkitehtisuunnitelmasta tehokkaasti. 16 Copyright Jidea Oy 1998

17 6.4 Vektorimuotoisen eli CAD-kuvan skaalaaminen Mittakaavan tarkistus Muualta saadun kuvan mittakaava voidaan aluksi tarkistaa seuraavasti: Opasteriviltä asetetaan koordinaatistotilaksi Mittatila (Mit) ja pakotustilaksi KÄS-tila. Hiusristikko siirretään rakennuksen kulman päälle ja mittakoordinaatiston origopiste nollataan F5:llä rakennuksen kulmaan. Tämän jälkeen kohdistin viedään vastakkaiseen rakennuksen kulmaan. Tällöin rakennuksen mitat ovat luettavissa x ja y koordinaattien arvoina tilakentästä. Mittakaava 1:1:een! YNäytölle saadusta kuvasta on ensimmäiseksi syytä tarkistaa, mihin mittakaavaan se on piirretty. Mahdollisen otsikkotaulun merkintöihin ei kannata luottaa, vaan mitat on suositeltavaa tarkistaa suoraan kuvasta. Mikäli mitat eivät ole 1:1:een on helpompaa suorittaa pohjakuvan skaalaaminen heti aluksi, kuin ottaa skaalaus myöhemmin huomioon kaikissa muissa suunnitteluvaiheissa. Vektorimuotoisen eli CAD-kuvan skaalaaminen Mikäli ilmenee tarvetta kuvan skaalaukseen, voidaan se suorittaa Muokkaus>>Korjaus>>XY- skaalaus peruskäskyllä antamalla skaalauskertoimiksi todellisten ja kuvasta mitattujen vastaavien mittojen väliset suhteet. Skaalattava kuva on ensin valittava muokkausta varten (esim valinta>>alue tai valinta>>kaikki). Valintaa ei voida suorittaa, mikäli Valinta>>Vain Sähkö-tasot asetus on päällä. X- ja Y-suuntaiseen skaalaukseen kannattaa antaa samat kertoimet, jotta kuvan mahdollisesti sisältämät Yympyrät ja kaaret tulevat myös skaalatuiksi. Copyright Jidea Oy

18 6.5 Skannatun kuvan käyttö Sähkö-JCAD:SSÄ kannattua kuvaa (rasterikuvaa) voidaan hyödyntää Sähkö- SJCAD:ssä suunnittelupohjana. Sähkösuunnittelussa skannatun kuvan tarkkuus on yleensä riittävä. Skannattu kuva avataan ja sitä käsitellään Sähkö-JCAD:ssä seuraavasti: Y (esim Kuva kopioidaan esim. projektihakemistoon tai muuhun sopivaan paikkaan kovalevyllä järjestelmähallinnan avulla. (Kts. U-huomautus.) Kuva haetaan Sähkö-JCAD:in (Tiedosto>> Siirto>>Hae Kuva). Kuvan vastakkaiset kulmapisteet osoitetaan kuva-alueelle. Kulmapisteet kannattaa osoittaa suunnilleen alkuperäisen kuvan muotoon. Skaalataan kuva oikean kokoiseksi (eli mittakaavaan 1:1) käskyllä Muokkaus>>Korjaus >>Rasterikuvan skaalaus. Toiminnossa osoitetaan kuvasta kaksi pistettä, joiden vaakaetäisyys tiedetään sekä kaksi pistettä, joiden pystyetäisyys tiedetään. Sähkö-JCAD skaalaa rasterikuvan oikean kokoiseksi näiden pisteiden perusteella. Rasterikuvasta voidaan poistaa eli pyyhkiä informaatiota pois rasterikuvan käsittelyohjelmassa Windowsin Paint) myös sen jälkeen kun se on haettu Sähkö-JCAD:in. - rasterikuva aukaistaan rasterikuvankäsittelyohjelmaan. Sähkö-JCAD voi jäädä päälle normaalisti. Rasterikuva voi samanaikaisesti olla käytössä myös Sähkö-JCAD:ssä. - pyyhitään tai muulla tavoin muokataan rasterikuvaa rasterikuvankäsittelyohjelmalla ja tallennetaan se muokkauksen jälkeen samalla nimellä samaan hakemistoon! - siirrytään Sähkö-JCAD:in ja tehdään myös Sähkö-JCAD:ssä normaali kuvan tallennus (Tiedosto>>Tallenna kuva). - aukaistaan äsken tallennettu kuva uudestaan JCAD:in (Tiedosto>>Hae kuva). Rasterikuva on päivittynyt nyt muutoksilla, jotka siihen edellä tehtiin rasterikuvankäsittelyohjelmalla. Skannattua eli rasterikuvaa ei ole järkevää aukaista levykkeeltä, vaan kuva kopioidaan kovalevylle esim. Uprojektihakemistoon järjestelmähallinnan avulla. Kuvan avaus Sähkö-JCAD:in suoritetaan kovalevyltä. Alkuperäisiä rasterikuvia ei saa siirtää tai tuhota kovalevyltä! Muuta huomioitavaa: Skannaus kannattaa tehdä järkevällä tarkkuudella: - musta-valkomuodossa - tarkkuus noin pistettä tuumalla (dpi) - suositeltava siirtomuoto skannerista on sellainen, jota voi myöhemmin editoida. Esim. Windowbitmap formaattia (BMP) voi käsitellä Windowsin Paint-ohjelmalla. Skannattua kuvaa ei voi tulostaa tussipiirturilla! 18 Copyright Jidea Oy 1998

19 6.6 Viivaleveydet tulostettaessa ähkösuunnitelman Sselkeyden vuoksi on eduksi, että rakennuspohja tulostuu paperille ohuilla viivoilla. Sovelluksen seinäviivat, ovet ja ikkunat piirtyvät tämän vuoksi ykköskynällä. Eri tiedostotyyppien vaikutuksesta viivaleveyksiin kannattaa huomioida seuraavaa: DXF DWG Dxf kuvansiirrossa käy usein CAD järjestelmien eroavaisuuksista johtuen niin, että pohjakuvan piirtokynien leveys tulee liian suureksi (kuvassa saattaa olla esim. kynällä 7 piirrettyjä viivoja). Tämä voidaan korjata siten, että vaihdetaan kaikki kuvan kynät esim. numeroksi 1. Vaihtaminen tapahtuu kuvan haun jälkeen käskyillä Valinta>>Kaikki ja Muokkaus>>Hajotus>>Symboli (symbolien sisäisiä viivoja ei voida vaihtaa hajottamatta symbolia) ja Muokkaus>>Piirtokynä. Kts. kohtasta 6.3; Pohjapiirustuksen lukeminen levykkeeltä Dwg-kuvan haku. Skannattu Skannatun rasterimuotoisen kuvan viivaleveyksiin ei voida vaikuttaa enää JCAD:ssä kuvan kuva tulostaminen tapahtuu myös rasterimuodossa ja viivaleveydet vastaavat näytöllä näkyviä. Muuta huomioitavaa: Käytettäessä rasterimuodossa tulostavaa tulostinta (laser, mustesuihku) määritellään viivojen tulostusvahvuudet kullekin kynälle Asetukset>>Piirto -> Kynät käskyllä. Erilaisia määrityksiä voidaan tallentaa (.pen) tiedostoihin ja hakea käyttöön tarvittaessa samalla voidaan tarvittaessa muuttaa piirtokynien värejä näytöllä. Muistiinpanoja: Copyright Jidea Oy

20 Näppäimistöltä suoritettavien 6.7 Rakennusmallin piirtäminen ikäli pohjakuvasta on Molemassa ainoastaan paperiversio, eikä käytössä ole skanneria, voidaan kuva piirtää käyttäen seinäviivatyyppejä. Myös rasterikuva voidaan korvata sen päälle piirrettävällä mallilla, jos rasterikuvan käsittely tuntuu työläältä. Sovelluksen viivatyypit sisältävät kahdella viivalla esitetyt ulkoseinä- (28) ja sisäseinä- (27) viivatyypit. Lisäksi voi käskyllä Rakenteet>>Viivat>>Hae kutsua käyttöön arkkitehdin viivatyyppejä sisältävän kirjaston (Ark100.vsc tai Ark50.vsc), jossa on runsaasti mm. seinärakenneviivatyyppejä. (Omien viivatyyppien muodostaminen, kts. kohta 12.3; Viivatyyppien muodostaminen.) Haluttu viivatyyppi valitaan käyttöön viivatyypin tilakentästä hiirellä näpäyttelemällä. Piirtämisen aputoimintona on hyvä käyttää Ede-koordinaatistoa (Kts kohta 5; Koorditaatistot), jolloin seinien pituudet voidaan syöttää suoraan todellisina mittoina näppäimistöltä. SK1, 5041 ja kirjastot Jsisältävät ikkunoita ja ovia, joilla piirrettävä pohja voidaan täydentää. Niitä kuvaan haettaessa on mahdollista käyttää symbolien leikkausasetusta, jolloin seinän päälle tuotavat ovet ja ikkunat leikkaavat pois alleen jäävän seinän. Sijoittelussa voidaan käyttää apuna Mit-koordinaatistoa (Kts kohta 5; Koorditaatistot) siten, että mittaorigo asetetaan (F5) seinän päähän, jolloin oven tai ikkunan paikka voidaan syöttää todellisina mittoina. 'Käsivaralta' kohdis- Symbolikirjastot valitaan käyttöön näppäinyhdistelmällä Ctrl+d tettaessa kannattaa käyttää KII-pakotustilaa (Katso kohta 4; Pakotustilat), jolla merkit tarttuvat seinäviivaan tarkasti. pikatoimintojen avulla voidaan huomattavasti nopeuttaa symbolien sijoittelua kuvaan: Ctrl+D Symbolikirjaston valinta Ctrl+A Symbolin kierto Ctrl+S Symbolin uudelleenhaku Ctrl+E Edellinen symbolitaulu Shift Symbolin skaalaaminen C Symbolin keskittäminen P Symbolin peilaus F3 Poistaa edellisen alkion Kts. näppäimistötulkki! Leikkaus valinnalla saadaan piirrosmerkki leikkaamaan paikka itselleen esim. allaan olevaan seinäviivaan. Kts. kohta Copyright Jidea Oy 1998