Sukupuoli ja erot yhteisöllisen oppimisen voimavaroina

Transkriptio

1 Sukupuoli ja erot yhteisöllisen oppimisen voimavaroina Aino-Maija Hiltunen (HY) Tuija Saresma (JY) Lotta Kähkönen (TY) PedaForum, Tampere,

2 Mitä? * sukupuolentutkimuksen. valtakunnallisessa verkostossa (Hilma) on kehitetty yhteisöllistä oppimista jo kymmenen vuoden ajan oppiaineen yhteisen pedagogisen koulutuksen, yhteisten kurssien ja opettajien yhteistyön kautta * mietimme yhteistä pedagogista osaamista feministisen pedagogiikan ja queer-teorian kautta ja tutustumme teemaan yhteisen pohdintatehtävän kautta

3 Kysymme: Onko henkilökohtainen edelleen paitsi poliittista, myös pedagogista? Kuinka sukupuoli ja erot vaikuttavat oppimiseen ja opetustilanteisiin? Mihin feministisen pedagogiikan pitkään perinteeseen nykyisissä yhteisöllisissä opetustilanteissa liitytään? Kuinka luodaan yhteisöllisiä oppimistilanteita ja tiedostetaan opetustilanteiden vuorovaikutuksen valtasuhteita? Millaisia ovat queer-teorian ja pedagogiikan suhteet? Mitä on transformatiivinen oppiminen, queer-teorian ja tiedon tuottamisen kriittisen kyseenalaistamisen avulla? Miten valtakunnallinen verkosto voi olla yhteisöllisen oppimisen ja opetuksen voimavara tulevaisuudessakin? Miten opetuksen rakenteet tukevat yhteisöllisyyttä ja yhteistä oppimista?

4 Henkilökohtainen on poliittista mutta onko se myös pedagogista? Naisliikkeen (radikaalifeministinen) iskulause Huomion kiinnittäminen patriarkaalisten käytäntöjen ilmenemiseen arjessa Ihmissuhteisiin rakentuneen epätasa-arvon tiedostaminen Naisten kokemusten tuominen ulos kodin ja henkilökohtaisen piiristä yleiseen keskusteluun Kokemusten politisointi: tytöttely, kähmintä, parisuhdeväkivalta, seksuaalinen häirintä osana rakenteellista epätasa-arvoa ja naisten vähättelyä Feministiset tiedostusryhmät (consciousness-raising) Henkilökohtainen on pedagogista? Kokemuksellinen oppiminen Omakohtaistaminen Toisaalta kritiikki: huoli länsimaisesta yksilöllistymiskehityksestä Yksittäisiin kokemuksiin tukeutuminen ei hahmoteta kokemusten suhteita, eroja eikä syntyoloja; ei nähdä vallan mekanismeja Kokemusten ideologisuus esim. oppijat = valkoiset keskiluokkaiset länsimaiset opiskelijat Joidenkin kokemusten epäpolitisoiminen tai hiljentäminen Keiden kokemuksista ollaan kiinnostuneita?

5 Yksilöllistyminen vs. yhteisöllisyys Individualisaatio (Beck) Modernisoitumisen rinnakkaistrendi Pakko olla vapaa Yksilöllistyminen kehitystehtävänä vs. yksilöllistyminen itsekkyytenä, narsismina, atomisoitumisena Furedi: Therapy Culture Yksilön vastuuttaminen, yhteiskunnan häivyttäminen Durkheim: yhteisyyden tunne pitää yhteiskunnat koossa Tönnies: Gemeinschaft, Gesellschaft Maffesoli: uusyhteisöllisyys Edellyttää toisen tunnistamista ja tunnustamista Yhteisöllinen oppiminen: oppimisprosessi; ryhmän tieto on enemmän kuin yksilöiden tieto

6 Sukupuoli ja (muut) erot Sukupuolta voi hahmottaa ihmisiin liittyvinä määreinä ja ominaisuuksina ja niiden kokonaisuutena Mutta ei (vain) yksilön pysyvä ominaisuus Sukupuoli valtasuhteina, hierarkioina, järjestelmänä Sukupuolen aspekteja: Biologinen, anatominen, ruumiillinen sukupuoli Sosiaalinen, yhteiskunnallinen, symbolinen, kulttuurinen sukupuoli (Rossi 2010) Ero eri merkityksissä feministisen tutkmuksen eri teorioissa: Sukupuoliero (ero miehen ja naisen välillä) Naisten väliset erot Minän sisäiset erot Muiden sosiaalisesti merkittävien erojen tärkeys Operationaalinen essentialismi, essentialistinen naisen käsite poliittisen strategiana

7 Intersektionaalisuus Intersektionaalisuus = yhteiskunnallisten rakenteiden ja jakolinjojen (sukupuoli, seksuaalisuus, yhteiskuntaluokka, etnisyys/rotu, ruumiin koko ja kyvykkyys ) leikkautuminen, kietoutuminen ja vaikutukset ihmisten ja ihmisryhmiin: tilanteisiin, asemiin, kohteluun ja/tai identiteettiin Sukupuoli ei ole ainoa eikä välttämättä aina ensisijainen ero Monitahoisten identiteettien ja ulossulkemisen ja alistuksen kokemusten vuorovaikutus (Davis 2008) Huomioitava myös muut ihmisiä vallan suhteen eri paikkoihin asettavat ja keskenään risteävät, päällekkäiset, limittäiset tai vuoroin vaikuttavat erot (Karkulehto, Saresma, Harjunen & Kantola 2012)

8 Kuinka erot vaikuttavat oppimiseen ja opetustilanteisiin? Monitieteisyys sukupuolentutkimuksen lähtökohtana: ymmärrys erilaisten näkökulmien merkityksestä Tiedon, tietämisen ja tutkimuksen paikantuneisuus, historiallisuus ja kulttuurisidonnaisuus ei vain humanistisyhteiskuntatieteellisillä aloilla, vaan kaikessa Kieli ei ole neutraalia, terminologiset valinnat Intersektionaalisuus ja erot Diversity as richness erilainen suhteessa samanlaiseen, kuriositeettina, valtaa pitävän samanlaisen ehdoilla? Mikä on samaa? Erilaisuus / valta? Tasa-arvoisuuden illuusio? Oppimistilanteissa tapahtuu aina valintoja: mitä opetetaan, koska, kenelle, millä tavoin, kenen toimesta jne. Opettajan vastuu?

9 Feministisen pedagogiikan pitkä perinne - nykyiset yhteisölliset opetustilanteet? Kriittinen pedagogiikka feministisen pedagogiikan taustalla - Paolo Freire & co uusi naisliike naistutkimussukupuolentutkimus luvulta alkaen Oppijalähtöisyys, oppimisen vuorovaikutuksellisuus Oppiminen sosiaalisena dialogina? Feministisen pedagogiikan keskeisiä teemoja: sukupuoli Tunteet Valta Vuorovaikutus Ruumis toimijuus

10 Käytännässä esimerkiksi: millaisia lopputöiden aiheita Hilmaverkoston feministisen opettamisen kursseilla on ollut? Kurssisuunnitelmia: Sukupuoli yhteiskuntatieteiden teorioissa Feminist science studies Luokkaretki-kurssi Tyttötutkimus Miestutkimuksen perusteet Aiemmin opetettujen kurssien arviointi- /kehittämistöitä Verkko-oppimateriaalien suunnittelua/toteuttamista Esseitä, artikkeleita, katsauksia: Ohjaamisesta feministisestä näkökulmasta Queerpedagogiikasta Affektiivisesta käänteestä opetuksessa Dialogisuudesta opetuksessa Feministisen opettamisen teemojen soveltamista erilaisiin oman työn konteksteihin

11 Queer-teoria & pedagogiikka? Samat lähtökohdat kuin fem. pedagogiikassa poliittiset tavoitteet, emansipatorisuus Queer + opetus kenelle, miten? Queer metodologisena kysymyksenä: normatiivisuuksien kyseenalaistaminen, sosiaalisten suhteiden uudelleen määrittely Opetuksen käytännöissä tärkeää: motivaation tukeminen tietoa koskevan epävarmuuden sietäminen yhteisöllisyys ja kriittisyys opettajan omien tutkimuksellisten, pedagogisten ja poliittisten lähtökohtien läpinäkyvyys epistemologioiden ja yhteiskunnallisten ilmiöiden yhteyksien pohdinta

12 Transformatiivinen oppiminen? - queer- teorian ja tiedon tuottamisen kriittisen kyseenalaistamisen avulla? Transformatiivisuus - näkökulman ja tietoisuuden muutos psykososiaalinen prosessi: ajatukset, tunteet ja teot yhteisön/muiden edessä Queer transformatiivisen oppimisen työkaluna Queerteoria, tiedon lähtökohdat ja genealogia käsitteiden ja ongelmien tarkastelu ja uudelleen määrittely, teoreettiset kiistat, vrt. esim. transsukupuolisuus harjoitukset, omien tulkintojen, niihin liittyvien metodologioiden sekä arvojen ja tunteiden reflektointi ryhmässä, yhteisöllinen vastuu (queer)tiedon arviointi ja suhteuttaminen poliittisiin tavoitteisiin ja yht.kunnalliseen muutokseen

13 Verkosto - yhteisöllisen oppimisen ja opetuksen voimavara? - tulevaisuudessakin? Hilma konkreettisesti: miksi juuri opetusverkosto, miksi juuri pedagogiikka? Verkostona toimimisen haaste suhteessa mm. opiskelijoiden erilaisiin taustoihin & osaamisiin, yliopistojen erilaisiin kulttuureihin Kilpailu vs yhteistyö Yhteisen valtakunnallisen pedagogisen koulutuksen merkitys laadun kannalta; osa laatutyötä best practices, jatkuva benchmarking, toisilta oppiminen, suomalaisen sukupuolentutkimuksen opetus, suomalainen akateeminen feministinen pedagogiikka

14 Opetuksen rakenteet? Miten tukevat yhteisöllisyyttä ja yhteistä oppimista? Yhdessä oppiminen &opiskelu yksin julkaiseminen? Uudet opiskelukokonaisuud et ja monitieteisyys: haaste monotieteisyyteen ja oppiainerajoihin tottuneille opettajille? Verkossa? MOOCit? Yliopistojen pedavallankumous: Suomeen hakeudutaan myös modernin akateemisen opetuksen & pedakäytäntöjen takia: toteutuuko? Muuttaako myös tutkimisen tapoja ja akateemista kulttuuria? Resurssien puute: esim. yhteisopetus edelleen melko harvinaista

15 Pohdintaa ryhmissä Erojen & intersektioiden huomioiminen osana opetussuunnitelmaa / toteutusta Mitä ajatuksia työpajan teemat herättävät? Mitä omasta nykyisestä opetuksesta/opetussuunnittelusta voi intersektiolasien läpi katsottuna havaita? Miltä oma organisaatio näyttää? Mitä voisi tehdä toisin?