Saukko 2001 Projekti. Loppuraportti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Syyskuu 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saukko 2001 Projekti. Loppuraportti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Syyskuu 2005"

Transkriptio

1 Saukko 2001 Projekti Loppuraportti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Syyskuu 2005 Hanke

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Jälkien havainnointi Koiran valinta, ympäristöön ja henkilökuntaan tutustuminen Miron saukkokoulutus Miron suojelukoulutus Tulokset ja niiden tarkastelu Saukon lumijälkien havainnointi ennen Miran tuloa alueelle Saukon lumijälkien havainnointi Miron tultua alueelle Miron toiminta alueella päivällä ja yöaikaan. 7 4 Johtopäätökset Kirjallisuus 9 Kuvat Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Kuva 5. Kuva 6. Kuva 7. Kuva 8. Liitteet Saukot yllätetty syönnöspaikalta välisillan alta 10 Saukkojen on pakko nousta välillä hengittämään.10 Miro ei mahdu sillan alle, vain haukku käy kovana.11 Saukko tietää olevansa turvassa 11 Saukko kurkkii. Joko häiritsijät lähtivät...12 Niin lähellä, mutta niin kaukana...12 Tämän kuvan jälkeen saukko kaivoi itsensä ja kaksi pentuaan välisillan alta ylempään uomaan, jonka jälkeen myös kalat sekoittuivat näissä uomanpätkissä..13 Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite

3 1 Johdanto Tervon Äyskosken ja Huuhtajankosken rannalla on havaittu saukkoja (Lutra lutra) kalanviljelytoiminnan käynnistämisestä eli vuodesta 1972 lähtien. Ympärivuotinen viljellyn kalan tarjonta on ollut edellytys vahvan saukkokannan muodostumiselle Tervon alueelle. Valtakunnallisen lumijälkilaskennan (Sulkava ja Liukko, 1999) mukaan keskisen Suomen virtavesipaikat ovat tyypillisiä saukkojen pesimä- ja talvehtimisalueita. Saukkojen esiintyminen ja niiden aiheuttamat kalanviljelylaitoksilla ovat lisääntyneet huomattavasti vuoden 1994 jälkeen, jolloin tuhoa aiheuttavan saukon metsästäminen tuli luvanvaraiseksi. Vahinkoa aiheuttavan saukon tappamiseen on vaadittu riistanhoitopiirin myöntämä erikoislupa. Nykyisin myönnettävien pyyntilupien määrät ovat niin pienet, että niiden avulla ei ole voitu estää saukkovahinkojen lisääntymistä. Saukon kulkua kalanviljelylaitoksilla on yritetty estää useilla eri tavoilla. Yleisimmin käytetty tapa on ollut laitoksen aitaaminen korkealla verkkoaidalla. Menettely on kallis ja todettu usein hyödyttömäksi, koska saukot oppivat nopeasti kaivautumaan aidan ali tai kiipeämään aidan yli (Huitu, ym. 2000). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tervon toimipaikassa saukot ovat aiheuttaneet huomattavia vahinkoja kalojen jalostusohjelmalle. Kalanviljelylaitos on rakennettu virtaavan veden, Huuhtajankosken ja avoimen Nilakkajärven rannalle siten, että laitos rajoittuu kolmelta rajaltaan vesialueeseen. Laitosalueen koko on noin 30 hehtaaria, josta kalanviljelyn käytössä on noin 4 hehtaarin alue maauomia ja -lammikoita. Vesi laitokselle tulee maauomaa myöten Huuhtajankoskesta, joka on saukkojen pesimä- ja talvehtimisaluetta. Alueen suuruuden ja vesitystavan takia aitaaminen ei tullut kysymykseen, joten hankkeen perusajatuksena oli kouluttaa laitokselle koira, joka estäisi saukkojen tulon laitokselle. Alustavien hahmotelmien perusteella hanke vaikutti toteuttamiskelpoiselta ja hankkeelle päätettiin hakea avustusta Pohjois-Savon TEkeskukselta. Hankkeessa olivat toimijoina RKTL:n Tervon kalantutkimus ja vesiviljely sekä Risto Järvisalo (Ripdog Oy). Hankkeen toteutusaika oli ja hankkeen nimeksi tuli Saukko s. 1

4 2 Aineisto ja menetelmät Hankkeen perustiedoiksi kerättiin havaintoja saukkojen liikkeistä laitoksen lähialueilla ja itse laitoksen maa-allasalueella. Saukkojen liikkeitä pystyttiin havainnoimaan luotettavasti vain talvisaikaan toteutetulla lumijälkilaskennalla. Lumijälkilaskenta tehtiin RKTL:n henkilöstön toimesta erillisten ohjeiden mukaan. Saukkokoiran valinta, totutus ympäristöön ja laitoksen työntekijöihin, koiran kouluttaminen saukkojen karkottamiseen sekä koiran suojelukoulutus annettiin ammattimaisen koirankouluttajan tehtäväksi. 2.1 Jälkien havainnointi Projektin alettua laitoksella toteutettiin talvina saukkojen lumijälkiseuranta, jota tehtiin ennen saukkokoiran tuloa ja koiran hankkimisen jälkeen. Seurannalla oli kaksi tarkoitusta: 1) arvioida laitoksella vierailevien saukkojen lukumäärä laskemalla saukkojen tulojäljet laitokselle ja 2) todeta saukkojen suosimat syönnöspaikat laitosalueella. Lumijälkien havainnoin hoiti maauoma-alueella päivittäisen sihtikierroksen tekevä henkilö. Lumijälkikierros vakioitiin, jotta eri havainnoitsijoiden tekemät huomiot olisivat keskenään vertailukelpoisia. Jälkien toteaminen suoritettiin vain tuoreista jäljistä joko useamman tunnin kestäneen lumisateen aikana tai yöllisen lumisateen jälkeen. Saukkojen tulojäljet ja syönnöspaikat merkittiin jälkiseurantakarttaan, joka oli havainnoitsijalla mukana jälkiseurantakierroksen aikana. Karttaan merkittiin päivämäärä- ja kellonaikatietojen lisäksi myös tiedot vallitsevasta säätilasta. Ennen saukkokoiran tuloa laitokselle selvitettiin vallitseva saukkotilanne lumijälkilaskennan perusteella talvella Lumijälkiä laski 4 henkilöä yhteensä 6 kertaa (Liitteet 1-6). Saukkokoira Miron tultua laitokselle, jälkiseurantaa tehtiin kahtena seuraavana talvena. Talvella jälkikierroksia tehtiin 9 kertaa (Liitteet 7-15) ja talvena yhteensä 6 kertaa (Liitteet 16-21). s. 2

5 2.2 Koiran valinta, ympäristöön ja henkilökuntaan tutustuminen Projektin koirakouluttajaksi valittiin Risto Järvisalo, joka valitsi koulutettavaksi koiraksi saksanpaimenkoiran nimeltä Miro. Tullessaan laitokselle Miro oli 6-vuotias, ja se oli saanut suojelukoulutuksen Saksassa. Luonteeltaan Miro on lempeä ja helposti ihmisiin leimautuva. Miron alkukoulutus tehtiin kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen oli suunniteltu henkilökuntaan, omaan aitaukseen ja laitosalueeseen tutustumiseen. Toisessa vaiheessa Mirolle opetettiin partiointireitti ja opetettiin itsenäistä liikkumista laitosalueella virka-aikojen jälkeen sekä viikonloppuisin. Ensimmäisen koulutusvaiheen aikana Miro sai tutustua tulevaan työreviiriinsä sekä laitoksen henkilökuntaan. Kouluttaja Risto Järvisalo kävi pitämässä Mirolle muutaman päivän intensiivikursseja toimintaympäristöstä ja antamassa koulutusohjeita laitoksen henkilökunnalle. Todettiiin, että Miron kannalta on parempi, jos se saa yhden vastuuhenkilön laitoksella Riston poissaollessa. Tehtävä annettiin kalanviljelijä Seppo Nuutisen, jolle annettiin myös koulutusvastuuta peruskoulutuskaudella laitosalueeseen tutustumisessa. Toisella koulutusjaksolla Miroa opetettiin pysymään laitosalueella itsenäisesti virka-ajan jälkeen ja viikonloppujen aikana. 2.3 Miron saukkokoulutus Laitosalueeseen ja työntekijöihin tutustumisen jälkeen Miroa ehdollistettiin saukon hajulle. Saukolle haisevia pesäkuivikkeita tilattiin Ähtärin eläinpuistosta ehdollistamiskoulutusta varten. Ehdollistaminen tehtiin ensiksi sisätiloissa, jossa ei ollut ulkopuolisia ärsykkeitä. Miron opittua toimimaan sisätiloissa sen ehdollistamiskoe siirrettiin ulos pihalle paikkaan, joissa ei oltu tavattu saukkoa. Viimeisessä vaiheessa Miron ehdollistamiskokeet tehtiin maauomien penkoilla, saukkojen käyttämällä alueella. Onnistuneessa ehdollistamiskokeessa hajun havaittuaan Miron viretaso nousi ja se aloitti kohteen etsinnän sekä mahdollisen karkotuksen alueelta. Ehdollistamiskoulutuksen jälkeen siirryttiin iltaisin ja yöaikaan pidettyihin saukonkarkotusharjoituksiin. Harjoituksissa Miroa pidettiin mukana laitoksen yöllisillä tarkastuskäynneillä, joissa havaittiin toistuvasti saukkoja syöntipuuhissa. Miron havaittua saukon lähiympäristössä se sai s. 3

6 toimia itsenäisesti ja toimita dokumentoitiin. Tänä aikana suoritettiin edelleen jälkilaskentaa laitosalueella. Koiran toimivuutta saukon karkoituksessa arvioitiin vertaamalla näitä laskentatuloksia aiemmin, ennen koiran läsnäoloa, saatuihin tuloksiin. 2.4 Miron suojelukoulutus Saukkokoulutuksen lisäksi kouluttaja Risto Järvisalo antoi Mirolle myös täydentävää suojelukoulutusta laitosalueelle mahdollisesti yöaikaan tunkeutuvia kalavarkaita silmälläpitäen. Suojelukoulutusta annettiin saukkokoulutuksen jälkeen vain muutaman koulutuskerran yhteydessä. Koiran toiminta suojelu/vartiointitehtävässä oli järjestetyssä näytöksessä vakuuttavaa. s. 4

7 3 Tulokset ja niiden tarkastelu Talvisaikaan tehdyt havainnot saukoista ovat laitoksella kaikkein selvimmät lumi- ja syönnösjälkien perusteella. Talvella voidaan lumijälkien perusteella todeta se seikka, että laitokselle tulee kaksi tai kolme saukkoa useiden kilometrien, jopa kymmenen kilometrin päästä (Utrianlahti, Tervon kirkonkylän suunta, Pikku-Nilakka). Saukkojen vierailut laitokselle eivät rajoitu vain talveen. Myös muina vuodenaikoina on tehty useita näköhavaintoja saukoista ja löydetty saukon puoliksi syömiä kaloja maauomien välisestä sihdeistä. Saukkojen suosimilla syömäpaikoilla laitosalueella löytyy tuoreita ulosteita ympäri vuoden. 3.1 Saukon lumijälkien havainnointi ennen Miran tuloa alueelle Talvella tehdyn jälkiseurannan perusteella laitoksella joka yö vierailevien saukkojen lukumääräksi arvioitiin talvella noin 6-7 yksilöä. Lisäksi otaksuttiin noin kerran viikossa laitoksella vierailevien, kauempaa tulleiden saukkojen määräksi kaksi kappaletta. Tämä käy myös ilmi havainnointikaavakkeista (Liitteet 1-6). Samalta suunnalta liikkuneilla saukoilla oli selkeästi omat ja vakiona pidetyt kulkureitit laitokselle. Pakkasten vaihdellessa myös maauomien avoimena pysyvien alueiden paikat vaihtelevat huomattavasti. Talvi oli tilastojen mukaan hieman kylmempi kuukauden keskilämpötilojen mukaan kuin seuraavat kaksi talvea (Kuva 1), mutta luonnossa olevien sulapaikkojen määrä oli keskimääräinen. Laitosalueella saukot etsivät sellaisia uomia, joissa tulosihdin luona on avanto. Tutkimuskierroksen jälkeen saukot olivat selvittäneet laitoksen maauoma-altailla parhaat ruokailupaikat, eli ne altaat, joissa oli tarjolla sopivankokoista kalaa. s. 5

8 Lämpötila ( C) Talvikuukaudet Kuva 1. Vuosien talvikuukausien ilman keskilämpötilat Kuopiossa (Lähde: Ilmatieteen laitos) 3.2 Saukon lumijälkien havainnointi Miron tultua alueelle Miron tultua laitokselle jatkettiin lumijälkien seurantaa talvella , joka oli lämpötiloiltaan edellistä talvea leudompi. Leudommasta talvesta huolimatta sulapaikkoja oli luonnossa vähän, mikä johtui kylmemmästä vedestä. Syksyllä ennen jäiden tuloa kova pohjoistuuli ja pakkanen oli jäähdyttänyt Nilakan koko vesimassan hyvin kylmäksi. Kylmä vesi jäätyi helposti talven pienilläkin pakkasilla. Kovana pakkastalvena saukoilla on tyypillisesti kova paine tulla laitokselle ruokailemaan, koska sulapaikat ovat muualla vähissä. Tästä huolimatta ei talven aikana ollut kuin 5 vakituista asukkia ja kaksi satunnaista vaeltajaa. Saukkojen kulkupaikat laitokselle vähenivät ja ne paikat, jotka oli alkutalvesta huomattu hyviksi ruokailupaikoiksi pysyivät samoina koko talven ajan (liitteet 7-15). Talvi oli todella leuto ja kunnon jääpeitettä ei tullut laitokselle koko talvena. Talvi oli myös sikäli poikkeuksellinen, että talven kylmin kuukausi oli maaliskuu. Tällainen talvi oli todennäköisesti saukoille suotuisa luonnossa olevien runsaiden sulapaikkojen takia. Mikä osaltaan on saattanut vaikuttaa siihen, että saukkojen vierailut laitokselle eivät olleet niin runsaita kuin edellisinä talvina. Lisäksi saukkojen vierailut rajoittuivat tuolloin laitoksen laidoilla oleviin uomiin, jonne pääsi vesireittejä pitkin. Saukkojen liikkuminen laitosalueen keskellä olevilla s. 6

9 maa-alueilla oli huomattavasti vähäisempää. Saukkojen vähäisemmät vierailut ja liikkuminen saattoivat johtua joko lauhasta talvesta tai koiran läsnäolosta tai näistä molemmista tekijöistä (liitteet 16-21). Saukkomääräksi talvena arvioitiin 5 paikallista saukkoa ja satunnaisia vaeltajia ei laitoksella tavattu lainkaan. 3.3 Miron itsenäinen toiminta alueella päivällä ja yöaikaan Öisin laitosaluetta kierrettiin Miron kanssa säännöllisesti. Lähes joka yö alueelta tavattiin myös saukkoja. Saukon havaittuaan Miro aloitti välittömästi haukkumisen ja mikäli saukko oli maalla koira ajoi sen lähimpään avantoon. Melkein aina saukko tai saukot havaittiin kuitenkin vedessä, jolloin koira ei tehnyt niille mitään (Kuvat 2-8). Toisaalta, jos saukkokoiralla olisi liikaa viettiä yrittää saukkojen perään myös vedessä, niin tällainen koira voisi hukuttaa itsensä sotkeutumalla altaissa oleviin lokkiverkkoihin tai putoamalla yksin toimiessaan heikkoihin jäihin. Päivällä Miro kulki laitosalueella vapaasti ja merkitsi reviiriään. Saukkoja ei päivällä tavattu laitosalueella muutoinkaan kuin poikkeustapauksissa, joten Miro ei päässyt päivisin toteuttamaan saukkojen karkotusta. Illalla ja yöllä saukkoja laitosalueella liikkuu ja tällöin Miro toimii ohjattuna aika-ajoin kuten oli opetettu. Saukon havaittuaan se alkoi karkottamaan saukkoa pois laitosalueelta. Yksin viikonlopuksi alueelle jätettynä Miro kulki lumijäljistä päätellen vähän aikaa laitosalueella ja sitten poistui tietä myöten lähitalojen pihoihin. Miroa opetettiin koulutuspannan avulla pysymään omalla reviirillään, mutta valitettavasti koulutus ei tuottanut tulosta. Seurallisena koirana Miro ei pysynyt laitosalueella, vaan lähti toistuvasti tietä myöten etsimään ihmisiä tai toisia koiria seurakseen. Useiden valitusten ja huomautusten jälkeen Miro oli lukittava yöksi ja viikonlopuiksi omaan koppiinsa. Miron karkailun vuoksi alkuperäinen idea alueella itsenäisesti partioivasta saukkokoirasta ei näin ollen toteutunut. Tosin Miro on saatu pysymään laitoksella myös öiseen aikaan, jos työntekijät ovat majoittuneet laitoksen asuntoihin. Tällöin Miro tulee asutun asunnon portaille yöksi eikä käytä omaa lämmitettyä koppiaan. Miro kiertää satunnaisesti laitosalueella ja havainnoi myös supikoirien, lokkien, vesilintujen ja jäniksien jälkiä. Luontaisen metsästysvietin puuttuessa lähes täysin, Miro ei kuitenkaan lähde jäljestämään muita eläimiä. s. 7

10 4 Johtopäätökset -Suuren laitosalueen turvaaminen yhden saukkokoiran avulla on hyvin vaikeaa: häirityksi tultuaan saukot häviävät hetkeksi näkyvistä, vaihtavat veden alla paikkaa ja tilanteen rauhoituttua aloittavat kalojen syönnin jälleen. -Uomalaitoksen lukuisat altaat tarjoavat saukoille erinomaisen pakotieverkoston. Jos koira ei uskalla tulla veteen saukkojen perässä on uoma-altaissa saukoille liian paljon turvapaikkoja. -Laitoksen osittaisella aitaamisella on joissakin tilanteissa mahdollista estää saukkojen pääsy laitosalueelle. Aitaamalla olisi mahdollista varmistaa koiran vaikeimmin tavoitettavat alueet ja täten helpottaa koiran työtä. -Saukkokoiraksi ei tule kouluttaa suurikokoista koirarotua, joka ei kokonsa vuoksi pääse kiinni saukkoihin ahtaissa koloissa ja jolla on vaikeuksia päästä itse ylös vedestä jyrkkiä rantatörmiä pitkin. -Talvella saukkokoiran selviäminen hyisestä avannosta omin avuin ylös jäälle on kyseenalaista. Avoveden aikaan koiran mahdollisuudet saada saukko karkotettua ovat huomattavasti suuremmat kuin talvella. -Saukkokoiran pääasiallisen käyttötarkoituksen tulisi olla saukkojen karkottaminen eikä suojelu/vartiointi. Saukkojen aiheuttamat vahingot kalastolle ovat huomattavasti suuremmat kuin kalavarkaiden aiheuttamat. -Koiran tulisi olla laitoksella asuvan henkilön huollettavana, jolloin sen yöllinen hoito, havainnointi ja reviirien opettaminen olisi helpompaa. s. 8

11 5. Kirjallisuus Hokka, V., Ylönen H., Ludvig, G. X. ja Sulkava, R. (2000) Saukko on usein nähty vieras sisämaan laitoksilla. Suomen Kalankasvattaja 29(3): Ludvig, G. X., Hokka, V., Sulkava, R. and Ylönen H. (2002). Otter Lutra lutra predation on farmed and free-living salmonids in boreal freshwater habitats. Wildl. Biol. 8: Sulkava, R. ja Liukko, U-M. (1999) Valtakunnallinen saukkokannan lumijälkiseuranta. In: Liukko, U-M. Saukkokannan tila ja seuranta Suomessa, pp Ylönen, H., Ludvig, G. ja Hokka, V. (2000) Saukon ravinnonhankintakäyttäytyminen, vahingot ja torjunta kalanviljelylaitoksilla. Maa-ja metsätalousministeriön Pesca-määrärahan loppuraportti, Jyväskylän yliopisto, Bio-ja ympäristötieteen ryhmä, Jyväskylä, 10 s + liitteet. s. 9

12 Kuva 2. Saukot yllätetty syönnöspaikalta välisillan alta. Kuva 3. Saukkojen pakko nousta välillä hengittämään. s. 10

13 Kuva 4. Miro ei mahdu sillan alle, vain haukku käy kovana. Kuva 5. Saukko tietää olevansa turvassa. s. 11

14 Kuva 6. Saukko kurkkii. Joko häiritsijät lähtivät. Kuva 7. Niin lähellä, mutta niin kaukana. s. 12

15 Kuva 8. Tämän kuvan jälkeen saukko kaivoi itsensä ja kaksi pentuaan välisillan alta ylempään uomaan, jonka jälkeen myös kalat sekoittuivat näissä uomanpätkissä. s. 13

16 Liite 1 s. 14

17 Liite 2 s. 15

18 Liite 3 s. 16

19 Liite 4 s. 17

20 Liite 5 s. 18

21 Liite 6 s. 19

22 Liite 7 s. 20

23 Liite 8 s. 21

24 Liite 9 s. 22

25 Liite 10 s. 23

26 Liite 11 s. 24

27 Liite 12 s. 25

28 Liite 13 s. 26

29 Liite 14 s. 27

30 Liite14 s. 28

31 Liite 15 s. 29

32 Liite 16 s. 30

33 Liite 17 s. 31

34 Liite 18 s. 32

35 Liite 19 s. 33

36 Liite 20 s. 34

37 Liite 21 s. 35

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetotutkimus/RKTL Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta 2012-13

Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta 2012-13 Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta 2012-13 Katja Holmala ja Samuli Heikkinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Kanta-arvion muodostaminen - perustuu petoyhdyshenkilöiden tuottamiin petohavaintoihin

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Järvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu

Järvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla Jorma Piironen RKTL/Joensuu Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla smolttien vaellus joesta järvialueelle (2006-2008) syönnösvaihe ja kutuvaellus (2006-2012)

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot

Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Ilveskannan seuranta Katja Holmala RKTL Esitelmän sisältö Kannanarviointi RKTL:ssä Ilveksen levinneisyys ja levittäytyminen Ilveskannan arviointimenetelmän yksityiskohtia Erillislaskennat Muutama sananen

Lisätiedot

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Saavuimme Tallinnaan keskiviikkona kello 12.30. Heti satamasta siirryimme ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme E-profiiliin, joka on Tallinnan suurin, raskaan

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004

NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 Ari Karhilahti 2004 0 NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 1. JOHDANTO...0 2. MENETELMÄT JA

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Talven 2004 riistakolmiolaskennat

Talven 2004 riistakolmiolaskennat 1 Riistantutkimuksen tiedote 193:1 21. Helsinki, 24..04 Talven 04 riistakolmiolaskennat Pekka Helle ja Marcus Wikman Edellistalvista alhaisemmat jälkitiheydet luonnehtivat useimpia lumijälkiseurannan nisäkäslajeja.

Lisätiedot

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009 Harmaahylkeitä lähellä Martinriisiä Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä? 1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi

Lisätiedot

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Kanuuna seminaari Kuopio 12.-13.11.-15 Missä mennään tällä hetkellä maahanmuutoluvuissa (Saimaan alue) Vireille tulleet turvapaikkahakemukset vuonna 2015 26.10

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LÖYTÖRETKESSÄ 2013-2014...

PÄIVÄKOTI LÖYTÖRETKESSÄ 2013-2014... PÄIVÄKOTI LÖYTÖRETKESSÄ 2013-2014... Rakennetaan yhdessä liikkuvampaa lapsuutta! Olemme mukana Valon valtakunnallisessa liikkumis- ja hyvinvointiohjelmassa. Löytöretken isot yhteiset tavoitteet Aikuisten

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella

Lisätiedot

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Satu ja kuvitus: Markus Majaluoma Julkaisu on tuotettu osana Euroopan komission rahoittamaa LIFE luonto -hanketta Safeguarding the Saimaa ringed seal (LIFE12NAT/FIN/0367) WWF

Lisätiedot

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012)

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat 1.3.2011.

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT

ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT Otso Huitu 1, Riitta Julkunen-Tiitto, Juhani Korhonen, Virpi Virjamo & Heikki Henttonen 1 Metla Suonenjoki otso.huitu@metla.fi Myyrät boreaalisissa ekosysteemeissä

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-17 Ikäihmisten kotona asumista tukevien järjestelmien kehittäminen AikatauluValpas Salla Ojala Paula Laitio 1. Projektin tavoite Projektimme

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Metsähallitus / Laatumaa 2 Sisältö: Kansikuva:

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA Kaukolämmön käyttöraportit Kaukolämmön käyttöraportit Kaikille Oulun Energian kaukolämpöasiakkaille lähetetään vuosittain raportti kaukolämpöenergian kulutuksesta Raportti lähetetään asiakkaan laskutusosoitteeseen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Hannu Poutiainen Kustantaja: Lapin Vesitutkimus Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

HELMI 2015 Kohti talvileiriä. Talvileireilykoulutus Helmelle lähtijöille

HELMI 2015 Kohti talvileiriä. Talvileireilykoulutus Helmelle lähtijöille HELMI 2015 Kohti talvileiriä Talvileireilykoulutus Helmelle lähtijöille Koulutuksen sisältö Ohjelma leirillä Ohjelma pääpiirteittäin Elämää talvileirillä Kuinka teltassa toimitaan? Miten syödään? Pukeutuminen

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen

Lisätiedot