NAUDAN ENSIAPU SAIRAAN NAUDAN TUNNISTAMINEN. NAUDAN ENSIAPU: Sairaan naudan tunnistaminen, Ann-Janette Ukkonen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "NAUDAN ENSIAPU SAIRAAN NAUDAN TUNNISTAMINEN. NAUDAN ENSIAPU: Sairaan naudan tunnistaminen, Ann-Janette Ukkonen"

Inkeri Halonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 NAUDAN ENSIAPU SAIRAAN NAUDAN TUNNISTAMINEN 1

2 SISÄLLYS: SAIRAS NAUTA 3 KUUME 4 NORMAALI ARVOT 5 LANNAN KOOSTUMUS 6-8 KIPU JA STRESSI 9 PATIT JA KULUMAT 10 MURTUMAT JA REVÄHDYKSET 11 HAAVAT JA RUHJEET 12 SARVEN VAURIOT 13 TULIPALON SATTUESSA LÄÄKKEIDEN ANTAMINEN LÄÄKKEIDEN SÄILYTYS 19 LÄÄKEKAAPPI

11 HAAVAT JA RUHJEET 12 SARVEN VAURIOT 13 TULIPALON SATTUESSA 14-15

3 SAIRAS NAUTA Sairaan naudan tunnistaa vasikan korvista ja lehmän silmistä. Vasikan korvista lihasjäntevyys heikkenee ja lehmillä silmät menettävät valppautta. Muita oireita ovat: Apatia Ruokahalun väheneminen Hakeutuminen pois ryhmästä Kiilloton karva Tyhjä utare Epänormaali sonta Vähentynyt maidontuotos Näyttää ja käyttäytyy eri tavalla kuin muut 3

Muita oireita ovat: Apatia Ruokahalun väheneminen Hakeutuminen pois ryhmästä Kiilloton

4 KUUME Kuume on varma merkki taudista, se on osa elimistön puolustusreaktiota. Jos sairaalla lehmällä ei ole kuumetta, sillä on ruuansulatushäiriö tai se voi olla shokissa verenkierron alkaessa pettää. Silloin lehmä tuntuu kylmältä. Lehmän kuume mitataan peräaukosta. Huom! Jos lehmällä on paha ripuli, voi peräsuolessa olla ilmaa, mikä antaa väärän tuloksen. 4

shokissa verenkierron alkaessa pettää. Silloin lehmä tuntuu kylmältä.

5 NORMAALI ARVOT: IKÄ Vastasyntynyt Alle vuotias vasikka Lehmä LÄMPÖTILA 38,5-40,5C 38,5-39,5C 38,0-39,0C Keskimääräinen hengitystiheys x/min: Vasikka Nauta

6 LANNAN KOOSTUMUS Arvioidaan silmin ja saappaalla sontaa polkien. Luokka 1 Vetistä. Vain hyvin sairailla lehmillä. Luokka 2 Kuin laihaa marjasoppaa. Roiskeet maahan osuessa leviävät laajalle alueelle. Nuori ravinteikas laidun tai rehuannoksen ravinne-epätasapaino. Luokka 3 Kiisselimäistä, josta jää 2-3cm läjä. Saapastesti: kun nostat saapaan sonnasta, sontaan ei tule jälkeä eikä saappaaseen tartu sontaa. Tämä on ihanteellinen koostumus. 6

Roiskeet maahan osuessa leviävät laajalle alueelle.

7 LANNAN KOOSTUMUS Luokka 4 Paksua. Sonta läjällä selkeä muoto ja siihen jää renkaita. Saapastesti: Kun nostat saappaan sonnasta siihen jää jälki ja sonta tarttuu saappaaseen. Rehuannoksessa on epätasapainoa. Umpilehmälle ja poikivalle hieholle sonta voi olla hyväksyttävää. Luokka 5 Sitkeää muistuttaa hevosen sontaa. Umpilehmillä ja poikivalla hieholla on usein tälläistä. Rehuannos ei ole tasapainossa ja on korjattava. 7

Rehuannoksessa on epätasapainoa. Umpilehmälle ja poikivalle hieholle sonta voi olla hyväksyttävää.

8 LANNAN KOOSTUMUS Plussa tarkoittaa löystymistä ja miinus kiinteytymistä. Ruokinnan vaikutus sontaan: Liikaa helppoliukoista typpeä, runsas säilörehun raakavalkuaispitoisuus ++ Suuri dieetin raakavalkuaispitoisuus + Suuri kuitu tai karkearehupitoisuus Vähäinen dieetin valkuaispitoisuus Liikaa tärkkelystä tai viljaa + Rakenteellisen NDF:n puute + Liikaa kivennäisiä + 8

raakavalkuaispitoisuus ++ Suuri dieetin raakavalkuaispitoisuus + Suuri kuitu tai

9 KIPU JA STRESSI Kipeät naudat yrittää vähentää painetta kipeällä alueella. Hengittävät pinnallisesti ja nopeasti. Ovat vähemmän tietoisia ympäristöstä. Kipeä nauta jää usein sivuun ryhmästä. Navetassa eläin makoilee parressa ulkona aidan vieressä. Jalkavaivaiset tulevat usein pelokkaiksi, koska niiden on vaikeampi paeta. Stressiä naudoille aiheuttavat tyypillisesti sorkkaviat ja viallinen lypsykone. Myös liian vähäinen karkearehun saanti voi aiheuttaa naudoille sressiä, josta voi seurata naudalle kielen pyörittelyä. 9

Navetassa eläin makoilee parressa ulkona aidan vieressä. Jalkavaivaiset tulevat usein pelokkaiksi, koska niiden on vaikeampi paeta.

10 PATIT JA KULUMAT Patit johtuu kinnernivelen kuormituksesta, makuulle käydessä ja noustessaan. Patit kertovat, että parren pinta on todennäköisesti liian kova tai kuiviketta ei ole tarpeeksi. Kulumat johtuvat edestakaisesta hankaamisesta. Kulumat voi merkitä, että parren pinta tai kuivike on liian karkea, parren pinta liian liukas tai että parret on huonosti rakennettu. 10

tarpeeksi. Kulumat johtuvat edestakaisesta hankaamisesta.

11 MURTUMAT JA REVÄHDYKSET Lehmille voi tulla poikimisen yhteydessä lantiomurtumia, lihasrevähtymiä, hermovaurioita ja makuuhaavoja. Hoidoksi auttaa hyvä makuupaikka, kääntely ja hierominen sekä kipulääkitys. Eläinlääkäri on hyvä kutsua paikalle, jotta saadaan selville onko kyseessä halvaus tai toivoton tapaus. Lihanaudoille voi nujakoidessa tulla luunmurtumia, jännevaurioita, nivelnyrjähdyksiä. Lieviä nyrjähdyksiä voi seurata muutaman päivän. Jos eläimelle nousee kuume tai se ei ala parantumaan, yhteys eläinlääkäriin. 11

Eläinlääkäri on hyvä kutsua paikalle, jotta saadaan selville onko kyseessä halvaus tai toivoton tapaus.

12 HAAVAT JA RUHJEET Naudoilla paranee hyvin itsestään erilaiset haavat ja ruhjeet. Jos veri suihkuaa haavasta, tulee se sitoa. Ensin puhdistetaan hyvin jodipitoisella desinfiointiaineella. Sitten haavaa painetaan esim. pyyhkeellä kunnes vuoto tyrehtyy. Vuodon tyrehdyttyä haava voidaan hoitaa joko sitomalla tai jättämällä avoimeksi. Haavaa tulee seurata ja suihkuttaa aamuin illoin 15 min ja kuivata ja desinfioida. 12

Sitten haavaa painetaan esim. pyyhkeellä kunnes vuoto tyrehtyy.

13 SARVEN VAURIOT Sarvi voi murtua tai katketa. Verenvuoto on runsasta. Verenvuoto tyrehdytetään kiertämällä vaakatasoon molempien sarvien ympäri joustava side. Sukkahousut sopivat tähän erinomaisesti. Kiristyssidettä pidetään muutama tunti, sitten sarvi puhdistetaan ja kiinnitetään sen ympärille itseensä kiinnittyvä side. Paras hoito on pyytää eläinlääkäri katkaisemaan sarvi sahaamalla. 13

Sukkahousut sopivat tähän erinomaisesti.

14 TULIPALON SATTUESSA Savusukeltaminen ja eläinten pelastaminen on pelastustoimen tehtävä. Pelastetut eläimet jaotellaan kahteen ryhmään: välittömästi lopetettaviin ja myöhemmin tutkittaviin. Välitön eutanasia on perusteltua jos: Syvien palovammojen osuus on yli 30-50% ihon pinta-alasta. Eläin ei nouse ylös tai ontuu pahoin. Eläimellä on pahoja hiiltyneitä palovammoja jaloissa, lihaksistossa ja pään alueella. Pahoja hengitysvaikeuksia, yskää tai vaahtoa suusta. Eläimellä syömistä ja hengittämistä vaikeuttavia naamanalueen palohaavoja. Eläin on apaattinen tai koomassa. 14

Välitön eutanasia on perusteltua jos: Syvien palovammojen osuus on yli 30-50% ihon pinta-alasta. Eläin ei nouse ylös tai ontuu pahoin.

15 TULIPALON SATTUESSA Ensiapuna savukaasuja hengittänyt eläin viedään ulos tai hyvin tuuletettuun sisätilaan. Kipulääkitys on tarpeen savukaasuja ja palovammoja saaneelle. Bronkodilataattorit ja diureetit ehkäisevät keuhkoödeemaa. Kylmä hoito vedellä tai lumella puhdistaa ja helpottaa ihon palovammojen kipuja. Kortisonin ja antibiootin käyttöä ei suositella ennaltaehkäisevästi. 15

Bronkodilataattorit ja diureetit ehkäisevät keuhkoödeemaa.

16 LÄÄKKEIDEN ANTAMINEN Suun kautta Pää otetaan kainaloon ja pidetään hieman yläviistossa. Päätä ei saa nostaa liian pystyyn, ettei lääke mene hengitysteihin. Kaadetaan lääkettä pienissä erissä, jotta lehmä ehtii nielemään lääkkeen. Pieniä määriä annettaessa paras väline on pitkänokkainen kannu, jonka suulle on kiinnitetty noin 20cm pitkä letku. Useita litroja juotettaessa paras väline on kymmenen litran kastelukannu. 16

Kaadetaan lääkettä pienissä erissä, jotta lehmä ehtii nielemään lääkkeen.

17 Pistoksena LÄÄKKEIDEN ANTAMINEN Täysikasvuiselle naudalle lihakseen pistettävät lääkkeet annetaan, joko lavan takapuolisiin lihaksiin tai kaulalihaksiin. Lääkkeen antokohta puhdistetaan, sitä koputellaan parikertaa ja välittömästi työnnetään neula lihakseen. Näin nauta ei säikähdä pistoa. Vasikalle annetaan pistokset kaulanahan alle. 17

Lääkkeen antokohta puhdistetaan, sitä koputellaan parikertaa ja välittömästi

18 Utareeseen LÄÄKKEIDEN ANTAMINEN Hoidettava neljännes lypsetään tyhjäksi. Vetimen pää puhdistetaan kolmeen kertaan huolellisesti. Lääke lämmitetään ruumiin lämpöiseksi ja ravistellaan hyvin. Tuubi työnnetään noin sentin syvyyteen vetimeen ja ruiskutetaan sinne. Lopuksi utaretta hierotaan, jotta se leviää kaikkialle 18

Lääke lämmitetään ruumiin lämpöiseksi ja ravistellaan hyvin.

19 LÄÄKKEIDEN SÄILYTYS Lääkkeitä tulee säilyttää navetassa lääkekaapissa. Lääkkeet eivät saa lämmetä liikaa, eivätkä päästä jäätymään. Kylmässä säilytettävät lääkkeet pidetään jääkaapissa. Hyvin isokokoiset pakkaukset kuten pötsivalmisteet ja lehmän käsittelyssä tarvittavat välineet säilytetään muussa siistissä paikassa. 19

Kylmässä säilytettävät lääkkeet pidetään jääkaapissa.

20 LÄÄKEKAAPPI Lopetusvälineet - pulttipistooli ja panoksia - terävä puukko Käsittelytarvikkeet - riimut - potkurauta - sierainpihdit - köysi tai liina lehmän kääntämiseksi - jalkaremmit halvauslehmille 20

21 LÄÄKEKAAPPI Tutkimusvälineet - kuumemittari - rinnanympärysmitta - maito- ja progesteroninäytepulloja ja niiden lähetteitä - lettupannu ja solutestiainetta - T101 testi ja testipulloja 21

22 LÄÄKEKAAPPI Hoitotarvikkeet - sidetarpeita (sideharso, vedinside ja laastari) - desinfektioaineita - pumpulia - hyvät sakset - kynä - nännikanyylejä - ruiskuja ja neuloja - tyhjä pullo käytettyjen neulojen hävittämiseen - merkitsemisvälineet (spray tai vahaliitu) hoidettuja eläimiä varten 22

23 LÄÄKEKAAPPI Käsikauppalääkkeet - haavaspray, -voide tai -pulveri - utaretulehduslinimentti - vedinrasva - elektrolyyttijuomavalmiste - maitohappovalmiste - suun kautta annettava kalsiumvalmiste - pötsilääke - kilo pellavansiemeniä - ruokaöljyä - kilo hiivaa (säilytetään pakastimessa) 23

LÄHTEET Rönkkö, K., Herva, T. & Seppänen, V. 2002. Nautojen ensiapuopas-liite. Maatilan Pellervo 2.2002 Hulsen, J.2009. Lehmähavaintoja: Lehmälähtöisen karjanhoidon opas 2.

24 LÄHTEET Rönkkö, K., Herva, T. & Seppänen, V Nautojen ensiapuopas-liite. Maatilan Pellervo Hulsen, J Lehmähavaintoja: Lehmälähtöisen karjanhoidon opas 2.p, ProAgria Keskusten Liitto Eläinlääkäri tulipalotilanteessa, ELKE- Hanke. es/files/paloturvallisuus/elainlaakari_tulipalossa.pdf. Holma, M KMVET. Sonta kertoo onko ruokinta kohdallaan. et-601/sonta-kertoo-onko-ruokinta-kohdallaan. Kuvat: 24

Samankaltaiset tiedostot

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu Vahinkoja sattuu Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu Ennaltaehkäisy Jalkavauriot Sarven vauriot Haavat ja ruhjeet Silmävauriot Korvanlehden vammat Ennaltaehkäisy Tapaturmien paras hoito on ennaltaehkäisy