KISSOJEN TARTUNTATAUDEISTA JA TERVEYDENHOIDOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KISSOJEN TARTUNTATAUDEISTA JA TERVEYDENHOIDOSTA"

Transkriptio

1 KISSOJEN TARTUNTATAUDEISTA JA TERVEYDENHOIDOSTA Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 2. TARTUNTATAUDIN EDELLYTYKSET 3. TÄRKEITÄ TAUDINAIHEUTTAJIA kissaleukoosi (FeLV) kissan immuunikato (FIV) ylempien hengitysteiden tulehdukset kissarutto tarttuva vatsakalvontulehdus (FIP) ihosieni-infektiot alkueläininfektiot sisäloiset ulkoloiset 4. ROKOTUKSET kissarutto kissanuha rabies 5. TERVEYDENHOITO turkki ja kynnet hampaat ja suu silmät ja korvat kissan elinympäristö hiekkalaatikko karanteeni 6. NÄYTTELYTOIMINTA 7. LOPPUSANAT Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta Suomen Kissaliitto ry

2 1. YLEISTÄ Tämän tietopaketin tarkoituksena on antaa kaikille Suomen Kissaliiton (SRK) piirissä toimiville harrastajille tietoa kissojen terveydenhoidosta sekä tartuntataudeista ja niiden ehkäisystä. Jokaisen kissanomistajan edun mukaista on perehtyä tähän tietopakettiin ja noudattaa suosituksia. Myös FIFe:n ja SRK:n sääntöjä sekä SRK:n kasvattajasopimusta ja siitosuroksen omistajan sopimusta tulee noudattaa. Tekstissä mainitut testit ovat saatavilla Suomesta. 2. TARTUNTATAUDlN EDELLYTYKSET Tarttuvien tautien leviämiseen tarvitaan kolme tärkeää edellytystä: taudinaiheuttaja (bakteeri, virus, sieni, loinen), isäntätekijät (kissan puolustusjärjestelmä, kissan yleiskunto) ja ympäristötekijät (valo, kosteus, ilmanvaihto, lämpö, ravinto, kissojen määrä ym.). Kukin tekijä on tunnettava, jotta tartuntaketju voidaan ehkäistä tai katkaista. Suljettu kissala on kissala, josta ei käydä näyttelyissä tai jossa ei vieraile kissoja. Siellä tartuntariski on pienin. Täysin avoin kissala on kissala, jossa tehdään aktiivista kasvatustyötä ja josta on yhteydet ulkomaailmaan (siitos- ja näyttelymatkat). Avoin kissala on herkästi haavoittuva systeemi, jonka herkimpiä jäseniä ovat pennut, joiden puolustusjärjestelmä ei ole vielä täysin kehittynyt. Yleisin tartuntatapa on suora kontakti, siis kissasta toiseen. Epäsuorassa kontaktissa infektio siirtyy joko likaisten ruoka- tai juomakuppien, hiekka-astioiden, ihmisten, hoitovälineiden tai pintojen (lattiat, pöydät, seinät) välityksellä. Selkein taudinlähde on oireinen, sairas kissa. Uhan muodostavat myös tietyissä tapauksissa oireettomat taudinkantajat, jotka esimerkiksi stressin seurauksena levittävät taudinaiheuttajia. 3. TÄRKEITÄ TAUDlNAIHEUTTAJIA Kissalan kannalta tärkeimpiä taudinaiheuttajia ovat: viruksista ja bakteereista kissan leukemiavirus (FeLV), kissojen immuunikatovirus (FIV), hengitystieinfektioita aiheuttavat herpesvirus (FHC), kalikivirus (FCV) sekä Chlamydia psittaci -bakteeri, kissaruttovirus (FPV) ja tarttuvan vatsakalvontulehduksen aiheuttava virus (FIPV); sienistä silsat (Microsporum ja Trichophyton); sisäloisista suolinkainen ja heisimadot; ulkoloisista korvapunkki (Otodectes) ja alkueläimistä giardia. Kissaleukoosi (FeLV) Kissaleukoosin aiheuttaa kissan leukemiavirus (FeLV). Virus tarttuu kissasta toiseen lähinnä syljen välityksellä, mutta myös muut eritteet (virtsa, uloste, kyynelneste) sisältävät virusta. Virus leviää myös maidon välityksellä emolta pennuille sekä istukan välityksellä syntymättömiin pentuihin. Todennäköisin tartunta edellyttää melko läheistä ja pitkää kontaktia: tartunta voi välittyä esim. kissojen nuolessa toisiaan tai käyttäessä yhteisiä hiekkalaatikoita. Leukoosivirus ei ole erityisen kestävä ympäristössä, sillä ihanteellisissakin olosuhteissa se säilyy tartuttamiskykyisenä vain joitakin tunteja. Mikä tahansa fyysisen lähikontaktin estävä keino katkaisee leukoosin leviämisen. Tartunnan saaneista kissoista osa jää pysyviksi kantajiksi. Suurin osa kissoista pystyy kuitenkin parantumaan tartunnasta, mutta ennen paranemistaan ne erittävät virusta. Pienellä osalla kissoista virus piiloutuu luuytimeen (ajoittainen kantaja). Normaalioloissa tällainen kissa ei eritä virusta, mutta puolustuskyvyn heiketessä virusta saattaa erittyä (esim. näyttelystressi tai kortisonihoito). Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta Suomen Kissaliitto ry

3 Leukoosi aiheuttaa toisaalta kasvaimia (imusolmukkeet, perna, maksa, munuaiset, kateenkorva), toisaalta altistuksen toissijaisille tulehduksille (krooniset suu- ja hengitystietulehdukset, krooniset yleisinfektiot). Muita oireita voivat olla anemia, kuume, ripuli yms. yleisoireet. Lisääntymisongelmat sekä ongelmat tiineyden aikana voivat myös johtua leukoosista. Leukoosin ennuste on huono; pysyvät kantajat kuolevat yleensä 3-5 vuoden kuluttua tartunnasta. Hoitoa ei ole. Leukoosin ennaltaehkäisyssä tärkeintä on kissojen testaus ja positiivisten kissojen eristys. Verinäytteestä määritetään virus. Positiivinen testitulos tarkoittaa, että kissalta löytyy virusta verestään. Testi on syytä uusia n. 12 viikon kuluttua. Mikäli testi on tällöinkin positiivinen, on kissa pysyvä kantaja. Mikäli testitulos on negatiivinen, kissa on todennäköisesti parantunut. Kuitenkin pienellä osalla virus on siirtynyt luuytimeen. Siitoskissat tulisi testata kissaliiton suositusten mukaisesti. Siitoskissojen omistajien tulee huolehtia siitä, että partneri on testattu. Perheen muut kissat on hyvä testata kerran. Uusintatestit voivat olla tarpeen, erityisesti jos kissa on ollut tekemisissä testaamattomien tai positiiviseksi tiedettyjen kissojen kanssa. Leukoosirokote estää taudin puhkeamisen rokotetussa kissassa, mutta rokotettukin kissa voi erittää virusta lyhyenä ajanjaksona ennen taudin torjumista. Kissa on testattava ennen ensimmäistä rokotuskertaa. Leukoosirokote ei kuulu kissan perusrokotuksiin, eikä sen käyttö Suomessa ole tarpeen kuin erityistapauksissa. Kissan immuunikato (FIV) Immuunikadon aiheuttaa kissan immuunikatovirus (FIV). FIV -tartunta siirtyy tavallisimmin sylkiveri-kontaktina, esimerkiksi kissojen tapellessa tai veren välityksellä verensiirroissa. FIV ei helposti välity ruoka-astioiden, hiekkalaatikoiden tai muiden välineiden kautta. FIV ei myöskään tartu ihmiseen. FIV -infektio on yleisin ulkona vapaana kulkevilla, leikkaamattomilla uroskissoilla. FIV -tartunnan oireet vaihtelevat taudin vaiheen mukaan. Vaiheita erotetaan kolme: akuutti vaihe, oireeton kantajavaihe ja krooninen tautivaihe. Akuutin vaiheen oireet ovat yleensä lieviä ja ilmaantuvat 1-2 kk:n kuluttua tartunnasta: mm. sahaava kuume ja imusolmukkeiden suureneminen. Oireet kestävät muutamista viikoista kuukausiin ja häviävät itsekseen. Alkaa oireeton kantaja - vaihe, joka voi kestää jopa vuosia. Osa kissoista siirtyy kolmanteen, krooniseen vaiheeseen, jossa elimistön puolustuskyky vähenee ja kissa sairastuu erilaisiin tulehduksiin. Näitä ovat suun ja ylempien hengitysteiden tulehdukset, krooninen ripuli ja laihtuminen, krooniset ihotulehdukset ja silmän sidekalvon tulehdukset. Krooninen tautivaihe kestää kuudesta kuukaudesta kolmeen vuoteen ja päättyy kuolemaan. Hoitoa ei ole. Immuunikadon ennaltaehkäisyssä tärkeintä on kissatappeluiden ehkäisy pitämällä kissat sisällä tai valvotuissa olosuhteissa ulkona, kissojen testaus ja positiivisten kissojen eristys. Verinäytteestä määritetään vasta-aineet, jotka ilmaantuvat 2-4 viikon kuluttua tartunnasta. Vasta-aineet näkyvät testissä kissan kuolemaan asti. Siitoskissat tulisi testata Kissaliiton suositusten mukaisesti. Siitoskissojen omistajien tulee huolehtia siitä, että partneri on testattu. Perheen muut kissat olisi hyvä testata kerran. Uusintatestit voivat olla tarpeen, erityisesti jos kissa on ollut tekemisissä testaamattomien tai positiiviseksi tiedettyjen kissojen kanssa. Rokotetta ei ole. Ylempien hengitysteiden tulehdukset Ylempien hengitysteiden infektioita aiheuttavat mm. herpesvirus (FHV) eli rinotrakeiittivirus, kalikivirus (FCV)- yhteensä yli 80 % tapauksista - ja Chlamydia psittaci -bakteeri. Tartunta siirtyy lähinnä kissasta toiseen, mutta myös epäsuoran kontaktin (mm. ihmisen) kautta. Chlamydia psittaci -bakteeri säilyy kissan elimistön ulkopuolella enintään 12 tuntia ja herpesvirus enintään 24 tuntia. Kalikivirus säilyy 8-10 päivää. Hengitystieinfektiot leviävät herkästi. Todennäköisin leviämispaikka on monikissainen kissala, jossa kissat ovat tekemisissä keskenään. Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta Suomen Kissaliitto ry

4 Tartuntojen itämisajat vaihtelevat puolesta viikosta pariin viikkoon. Tavallisimpia varhaisoireita ovat alakuloisuus, ruokahaluttomuus, kuume ja niiskutus, myöhemmin mukaan kuvaan tulevat sierainja silmävuoto, silmän sidekalvon tulehdus ja joskus hengitysvaikeudet ja yskä. Herpes aiheuttaa yleensä vakavammat oireet, kaliki lievemmät. Kalikitartunnan oireena voi esiintyä kielen ja kitalaen haavaumia sekä niveltulehduksia, muuten oireettomilla kantajilla esiintyy usein kroonista tai haavaista ientulehdusta. Klamydiassa keskeisin piirre on märkivä silmän sidekalvon tulehdus ja silmämunan pullistuminen. Herpes ja klamydia altistavat aborteille. Herpesvirustartunnan saaneet jatkavat viruksen eritystä koko loppuelämänsä ajoittain esim. stressin seurauksena. Tällöin kissalla on lieviä oireita. Kalikivirustartunnan saaneista kissoista osa paranee noin kuukauden kuluessa, osa jatkaa viruksen eritystä puolikin vuotta ja jotkut jopa vuosien ajan. Virustartuntoihin ei ole varsinaista lääkehoitoa, tukihoitona pyritään lievittämään oireita. Chlamydia psittaci- bakteeritartunnan saaneet kissat erittävät bakteeria aluksi puolentoista vuoden ajan jatkuvasti ilman lääkehoitoa. Tämän jälkeen bakteeria erittyy ajoittain stressin seurauksena, yleensä oireitta. Lääkehoitona Chlamydia psittaci -tartunnassa käytetään tetra- tai doksisykliiniantibioottia sekä suun kautta että paikallisesti silmiin neljän viikon ajan. Perheen kaikki kissat on hoidettava samanaikaisesti. Paras hoitotulos taataan uusimalla lääkehoito puolen vuoden kuluttua. Oikein hoidettu kissa paranee täydellisesti. Määritettäessä ylempien hengitysteiden infektioista vapaita kissaloita on selvitettävä, onko kissalassa esiintynyt kliinisiä tautitapauksia. Jos kissala on näistä taudeista vapaa, ennaltaehkäisyssä tärkeintä ovat rokotukset ja uusien yksilöiden karanteeni ennen kissalaan tuomista. Jos kissalassa on ollut tautitapauksia, tärkeintä taudinkulun rajoittamisessa ovat rokotukset, emon ja pentujen eristäminen ja oireiden lievittäminen. Diagnoosi voidaan varmistaa osoittamalla esimerkiksi limakalvo- tai silmäeritenäytteestä virusta tai bakteeria erilaisin laboratoriomenetelmin. Herpes- ja kalikirokotteet kuuluvat kissan perusrokotuksiin ja myös klamydiaa vastaan voidaan rokottaa (ks. 4. Rokotukset). Kissarutto Kissaruton aiheuttaa kissan parvovirus (FPV). Virusta eritetään kaikkiin eritteisiin (virtsa, uloste, sylki, oksennukset) ja se tarttuu joko suoraan kissasta toiseen tai likaisten astioiden, hiekkaastioiden, häkkien, ihmisten, maaperän jne. välityksellä. Virus siirtyy myös istukan välityksellä syntymättömiin pentuihin. Kissarutto tarttuu helposti, virus säilyy tartuntakykyisenä huoneenlämmössä jopa vuoden. Virus kestää erittäin hyvin erilaisia desinfektioaineita, mm. alkoholeja, eetteriä ja kloroformia. Kissa erittää virusta noin vuorokauden kuluttua tartunnasta (oireita ei vielä ole), ja eritys jatkuu parisen viikkoa. Itämisaika on 4-6 vuorokautta. Oireina ovat kuume, alakuloisuus ja täydellinen syömättömyys. Oksentelu on yleistä, ja voimakas ripuli kehittyy parin päivän sisällä. Sairauden loppuvaiheessa eläin on alilämpöinen. Eläin kuolee yleensä viiden päivän kuluessa oireiden alkamisesta. Kuolleisuus on %. Täydellinen parantuminen kestää useita viikkoja. Kissarutto voi olla myös oireeton, tai sairaus voi kehittyä niin nopeasti, ettei oireita ehdi tulla, vaan kissa löydetään kuolleena. Kissaruttovirus aiheuttaa myös abortteja. Kissanpennut, jotka ovat saaneet tartunnan sikiöaikana, voivat syntyä kuolleina tai kuolla muutaman päivän sisällä syntymästä. Oireina kissanpennuilla on horjuvaa kävelyä ja tasapainohäiriöitä niiden alkaessa liikkua enemmän. Pennut voivat kasvaa ja kehittyä muuten normaalisti, mutta liikkuminen ei parane koko kissan elinaikana. Varsinaista hoitoa kissaruttoon ei ole, tukihoito (antibiootit, nestehoito, vitamiinit, pakkosyöttö) voi pelastaa kissan hengen. Kissaruttorokote kuuluu kissan perusrokotuksiin. (ks. 4. Rokotukset). Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta Suomen Kissaliitto ry

5 Tarttuva vatsakalvontulehdus (FIP) Taudin aiheuttaa FIP -virus, joka on mutatoitunut FEC (feline enteric coronavirus) -viruksesta. FECV aiheuttaa maha-suolitulehduksen (lievän ripulin tai oireettoman infektion), josta kissa paranee joko muutamien kuukausien sisällä tai ei ollenkaan jääden pysyväksi kantajaksi. Pysyvä kantaja jatkaa muiden kissojen tartuttamista FEC -viruksella. Eri syistä FECV saattaa mutatoitua kissan suolen epiteelisoluissa FIP -virukseksi ja siirtyä veren valkosoluihin aiheuttaen vakavat oireet ja kuolemaan johtavan taudin. Infektoitunut kissa erittää virusta kaikissa eritteissään (ulosteet, sylki), ja suureksi osaksi eritys tapahtuu ennen taudin kliinisten oireiden ilmenemistä. Riippuu monesta tekijästä pystyykö kissa vastustamaan FIPV :a. Tärkeimpiä ovat kyseisen viruskannan virulenssi, eli sen äkäisyys taudinaiheuttajana, sekä kissan oma vastustuskyky. Infektoitunut kissa muodostaa vasta-aineita tätä kyseistä viruskantaa vastaan, mutta vasta-aineet eivät riitä suojelemaan kissaa taudilta, vaan ovat osa itse taudinkehitystä johtaen lopulta verisuonten seinämien vaurioitumiseen. Virus myös leviää puolustusjärjestelmän soluissa ympäri elimistöä. Taudinkuvaan vaikuttaa lisäksi se, mihin elimiin virusta päätyy. Kissat, joiden soluvälitteinen puolustus on nopeaa ja tehokasta, selviävät tartunnasta ilman tautia. Ne voivat oireettomina erittää virusta satunnaisesti. FIP :a on kahta muotoa: kostea ja kuiva. Kissoilla, jotka kehittävät kostean FIP :n, pääoire on nesteen kertyminen vatsa- ja/tai rintaonteloon. Nämä ovat runsaasti vasta-ainetta kehittäviä kissoja, joiden solupuolustus on heikko. Taudin kuivassa muodossa vallitsevat erilaiset silmä- ja keskushermosto-oireet. Myös näiden kahden perusmuodon välimuotoja esiintyy. Kummassakin tautimuodossa esiintyy aluksi aaltoilevaa kuumetta, ruokahaluttomuutta, laihtumista ja väsymystä, elinkohtaiset oireet saattavat tulla esiin vasta viikkojen kuluttua. FIP:n diagnoosi voidaan lopullisesti tehdä vasta kuoleman jälkeisten elinmuutosten ja histologisten näytteiden avulla mutta kissan eläessä sen tyypillisten oireiden, verikoetulosten ja vatsaontelonestenäytteen analysoinnin perusteella voidaan diagnoosia pitää melko varmana. Sen sijaan koronaviruspositiivisuus (vasta-aineiden tutkiminen) ei tarkoita kissan sairastavan FIP:a eikä koronavirusnegatiivisuus sulje pois FIP :n mahdollisuutta. Perussyytä parantavaa hoitoa ei ole, ja kuolleisuus on korkea. FIP:n ennaltaehkäisyssä tärkeintä on pitää kissalan kissamäärä pienenä, ehkäistä FECV :n leviäminen kiinnittämällä huomiota hiekkalaatikkohygieniaan ja kissalan puhtauteen sekä huolehtia pentujen ja aikuisten kissojen parhaasta mahdollisesta vastustuskyvystä. Tutkimuksissa on todettu, että alttius sairastua FIP:iin saattaa olla perinnöllistä, mikä kannattaa huomioida kasvatusvalinnoissa. Ihosieni-infektiot Yleisin kissoilla tavattava sieni on Microsporum canis (98 % infektioista). Muita, kissoilla harvinaisempia, patologisia sienilajeja ovat Microsporum gypseum ja Trichophyton mentagrophytes. Kissojen ihosieni-infektio eli dermatofytoosi voi tarttua kissasta ihmiseen. Ihmisten tartunnat ovatkin yleensä peräisin kissasta. Yleisimmin Microsporum-tartunta löydetään pitkäkarvaisilta kissoilta, mutta oireettomissa taudinkantajissa on sekä lyhyt- että pitkäkarvaisia kissoja. Kissa saa tartunnan suoran kontaktin välityksellä toisesta kissasta, tai sienen saastuttamasta ympäristöstä (myös saastuneet harjat ja kammat). Terve iho erittää sienen kasvua estävää talia, ja sieni-infektio alkaakin usein vaurioituneelta iholta. Riskitilanteita sieni-infektion saamiselle ovat kissanäyttelyt, -hoitolat ja eläinsairaalat. Sienten itiöt voivat säilyä tartuntakykyisinä huoneenlämmössä yli vuoden ajan. Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta Suomen Kissaliitto ry

6 Iho-oireita esiintyy yleisemmin kissanpennuilla. Nuoruus, stressi ja immuunijärjestelmää heikentävät sairaudet edesauttavat sairauden puhkeamista. Oireina voidaan havaita eriasteista kutinaa, mutta usein sairastuneet ihoalueet eivät kutise lainkaan. Turkissa voidaan havaita läiskittäistä karvattomuutta, katkenneita karvoja, hilseilyä, punoitusta, pyöreitä ja reunoilta punoittavia ihovaurioalueita ja leuan aknea. Ihomuutokset ovat usein pään alueella. Kissa voi olla täysin oireeton, mutta siitä huolimatta kantaa sienitartuntaa jopa useiden kuukausien ajan. Luotettavin tapa varmistaa diagnoosi ja tunnistaa sienilaji on sieniviljely. Viljelyä varten kerätään karvaa eri puolelta kissaa esimerkiksi puhtaalla hammasharjalla. Diagnoosissa voidaan käyttää apuna myös ns. Woodin lamppua sekä kudosnäytteitä. Sieni-infektion hoito on hankalaa ja aikaa vievää. Hoidon tulee kohdistua potilaaseen, talouden muihin eläimiin sekä kissan kotiympäristöön. Kissaa hoidetaan eläinlääkärin määräämällä paikallishoidolla ja suun kautta annettavalla lääkkeellä. Sairas eläin tulisi eristää muista ja eläimen turkki olisi hyvä ajella lyhyeksi. Ympäristön puhdistaminen on erittäin tärkeä osa hoitoa. Jos kissalassa todetaan ihosieni-infektio, kasvatusohjelma ja näyttelytoiminta tulee keskeyttää, ja vierailijoiden pääsyä kissalaan välttää. Kissalan tulee olla taas sienivapaa, ennen kuin toiminta voidaan käynnistää uudelleen. Suomen Kissaliitto ry:n kotisivuilta löytyy lomake sienitalouksille. Lomakkeessa on ohje näytteenotosta ja tulosten toimittamisesta Suomen Kissaliitolle. Esimerkki ympäristön puhdistamisesta: hävitä tai puhdista hyvin kissan makuualustat, harjat ja lelut tekstiilien pesu 60 asteessa kahden viikon välein kolme kertaa, muista myös verhot imuroi ja desinfioi seinät, matot, lattiat ja lamput puhdista ilmastointiventtiilit, vaihda suodattimet kerran viikossa puhdista myös auto Toista ympäristön desinfiointi kuukausittain, kunnes kissala on todettu sieniviljelyllä sienivapaaksi. Sopivia desinfiointiaineita ovat esimerkiksi kloriittipitoinen desinfektioaine, enilkonatsoli ja Virkon S. Ennaltaehkäisy Kissalan uudet kissat olisi hyvä pitää karanteenissa, kunnes niistä on saatu negatiivinen tutkimustulos sienen varalta. Sienitesti olisi hyvä ottaa vuosittain kissalan kissoista. Näyttelyitä varten kissojen turkin kunnostus tehdään kotona, ja ainoastaan kissan omilla hoitovälineillä. Lisätietoa sieni-infektioiden ehkäisystä ja hoidosta: Alkueläininfektiot Isospora spp. aiheuttaa kokkidioosiksi kutsutun tartunnan tavallisimmin monen kissan talouksissa. Aikuinen kissa harvoin sairastuu, mutta pennuilla tartunta voi oireilla lievästä vakavaan vaihtelevin ripulioirein. Tartunnan kissa saa ympäristöstään syömällä tautia aiheuttavaa muotoa Isosporasta. Diagnoosi tehdään ulostenäytteestä. Cryptosporidium-lajit aiheuttavat myös kokkidioosia. Tauti ilmenee ripulioirein, joita esiintyy myös aikuisilla kissoilla. Osa Cryptosporidium-lajeista voi tarttua myös ihmiseen. Giardia sp. voi olla kissalla oireeton tai aiheuttaa voimakasta vetistä ripulia. Eläin voi myös laihtua. Diagnoosin saaminen voi olla hankalaa ja voi tarvita useamman ulostenäytteen lyhyen ajan sisällä. Giardia on maailmalla yleinen ja se voi tarttua myös ihmiseen. Aikuisilla kissoilla se on usein oireeton, mutta pennuilla ja nuorilla se voi aiheuttaa vakavankin taudin. Giardia voi olla syynä kissalan lisääntyneeseen pentuekuolleisuuteen. (ELT Suvi Pohjola-Stenroos, Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta Suomen Kissaliitto ry

7 Toxoplasma gondii on alkueläin, jonka kissa voi saada syömällä toksoplasman infektoimaa lihaa tai toisen kissan ulosteesta. Kissan suolistossa alkueläimet lisääntyvät ja kissa erittää jonkin aikaa ulosteessaan myös ihmiselle tautia aiheuttavaa toksoplasman muotoa. Kissa, jolla vastustuskyky on heikentynyt, saattaa saada toksoplasman aiheuttaman kliinisen taudin, jonka oireita ovat. mm. kuume, hengitysvaikeudet, keltaisuus ja vatsanseudun kipu. Tritrichomonas sp. on alkueläin, joka voi aiheuttaa etenkin pennuilla ja nuorilla kissoilla paksusuoliripulia. Ripuli voi olla veristä ja/tai limaista. Tautia esiintyy etenkin monikissatalouksissa. Diagnoosi tehdään ulostenäytteestä. Madot Tavallisimmat kissan loismadot ovat suolinkainen ja heisimadot. Suolinkainen (Toxocara cati) on vaalean kellertävä 3-15 cm pitkä sukkulamato, joka elää ohutsuolessa. Suolinkaista kantavan kissan ulosteessa erittyy miljoonia munia päivässä. Kestää viikkoja ennen kuin munat kehittyvät ympäristössä tartuntakykyisiksi. Munat ovat niin pieniä, että niitä ei voi nähdä paljain silmin. Kissa voi saada tartunnan ympäristöstä suoraan tai väli-isännän, esim. jyrsijän, syömisestä. Kissanpentu voi saada tartunnan emoltaan maidon välityksellä. Pikkupennulle suolinkaistartunta saattaa olla hengenvaarallinen ja oireita ovat yleinen huonokuntoisuus, pömppövatsaisuus, ripuli, ummetus, oksentelu, yskä ja laihtuminen. Täysikasvuisilla kissoilla tartunta on useimmiten oireeton, mutta se saattaa aiheuttaa laihtumista, oksentelua, ripulia, huonoa karvapeitettä ja karvanlähtöä. Suolinkainen voi tarttua myös ihmiseen. Taenia taeniaformis on yleinen saalistavilla kissoilla. Kissa saa tartunnan syömällä infektoituneen väli-isännän, kuten jyrsijän. Aikuiset heisimadot elävät kissan ohutsuolessa, ovat litteitä ja voivat olla jopa 60 cm pitkiä. Kissan omistaja näkee madosta vain ulosteen mukana tulevia jaokkeita, jotka ovat täynnä munia. Heisimadot eivät yleensä aiheuta oireita, koska niitä on vain yksittäisiä suolistossa. Kissaan voi tarttua myös koiran heisimato (Dipylidium caninum) kirpun toimiessa väli-isäntänä. Leveän heisimadon eli lapamadon (Diphyllobothrium latum) kissa voi saada kypsentämättömästä järvikalasta. Lapamato voi olla useita metrejä pitkä ja koostuu 1-1,5 cm leveistä jaokkeista. Lapamadon loppupäästä irtoavista jaokkeista puristuu kissan ulosteen sekaan munia, joiden jatkokehitykselle on tarpeen päästä vesistöihin. Suoraan ulosteessa se ei vielä ole infektiivinen. Tartunnan saaneella kissalla on usein lieviä ripulioireita. Pohjoismaissa vielä harvinainen Echinococcus multilocularis -heisimato on hyvinkin yleinen muualla Euroopassa. Se voi tarttua myös ihmiseen ja aiheuttaa erittäin vakavia oireita. Tästä syystä erityisesti ulkomailla oleskelleiden ja/tai Suomeen tulevien tuontikissojen lääkitseminen heisimatoja vastaan ennen maahantuontia on erittäin tärkeää. Ajantasaiset säädökset Suomeen tulevien kissojen heisimatolääkityksestä löytyvät Elintarviketurvallisuusviraston Internet-sivuilta (www.evira.fi). Kissa saa tavallisimmin sisäloistartunnan syömällä loisen väli-isännän, kuten pienen jyrsijän. Näin ollen sisäkissojen tartuntariski on melko vähäinen. Rutiinimaisten matolääkitysten sijaan aikuisten sisäkissojen matohäätötarve voidaan selvittää ulostenäytteiden tutkimuksella. Siitosnaaras kannattaa kuitenkin lääkitä ennen astutusta. Pennut tulisi lääkitä erityisesti suolinkaisten varalta jo kolmen viikon iästä lähtien yhteensä 3-5 kertaa ennen luovutusta, koska suolinkaistartunta voi olla pennuille vaarallinen. Vapaana liikkuva tai ulkotarhassa jyrsijöitä syövä kissa sen sijaan altistuu koko ajan sisäloistartunnalle. Tällainen kissa kannattaa lääkitä kuukausittain, mikäli altistus on jatkuvaa. Tarhasta tulisi siivota kissan ulosteet tuoreeltaan pois ympäristön kontaminaation välttämiseksi. Lemmikkejä ei tule päästää lasten leikkialueille, kuten pihan hiekkalaatikoille. Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta Suomen Kissaliitto ry

8 Ulkoloiset Korvapunkki (Otodectes cynotis) on hämähäkkieläimiin kuuluva ulkoloinen. Loinen on hyvin tarttuva, ja se viihtyy kissan lisäksi myös koiran ja fretin korvakäytävissä. Tartunta tapahtuu yleensä suoraan kissasta toiseen, mutta ympäristössä punkki säilyy elinkykyisenä pitkään. Ihmiselle punkki saattaa aiheuttaa korvakäytävän tulehduksen tai paikallisen ihotulehduksen. Oireina ovat voimakas kutina ja mahdollisesti itse raapimalla aiheutetut vammat. Selvin korvapunkin merkki on musta, kahvinpurumainen erite, josta on mikroskopoitaessa löydettävissä eläviä korvapunkkeja. Eläinlääkäriltä saatava reseptilääke on korvapunkkien häätöön tehokkaampi kuin reseptivapaat korvatipat. Perheen kaikki kissat (ja myös mahdolliset muut lemmikit) tulee hoitaa samanaikaisesti, ja asunto tulee siivota huolellisesti. Punkit eli puutiaiset voivat tarttua kissoihin niiden ulkoillessa, myös tarhassa tai valjaissa ulkoilevaan kissaan. Kissan harjaaminen ennen sisälle tuloa voi vähentää puutiaisten kulkeutumista sisätiloihin. Apteekista on myös saatavilla suoja-aineita, jotka estävät punkin tarttumisen kissaan usean viikon ajan. Puutiaisia esiintyy Suomessa yleensä toukokuusta lokakuulle. Puutiainen havaitaan helpommin kissan ihosta, kun se on imenyt verta ja takaruumis on paisunut. Puutiaisaikana ulkoileva kissa olisi hyvä tarkistaa puutiaisten varalta päivittäin. Puutiaiset levittävät tauteja, joten ne tulisi poistaa mahdollisimman nopeasti pinseteillä tai apteekista saatavilla punkkipihdeillä. Puutiaiseen tartutaan mahdollisimman läheltä ihoa ja sitten vedetään ruuvaavalla liikkeellä punkki ulos. Puutiainen tarttuu myös ihmiseen. Sikaripunkit (kissalla Demodex cati ja Demodex gatoi) ovat melko harvinaisia, mutta mahdollisia tarttuvia iho-oireiden aiheuttajia. Oireet voivat vaihdella oireettomasta karvattomiin läiskiin ja voimakkaaseen kutinaan. Diagnostiikka perustuu punkin osoittamiseen mikroskoopin avulla. Hoito on pitkäkestoinen. Hilsepunkki (kissalla Cleyletiella blakei) on useimmiten oireeton tai ilmenee vain turkin hilseilynä, mutta voi aiheuttaa ihmiselle kutisevia näppylöitä. Kissan kirppu (Ctenocephalides felis) on onneksi Suomessa vielä harvinainen, mutta tuontikissojen kohdalla myös harvinaisemmat ulkoloiset kannattaa pitää mielessä ennen kissan päästämistä muun populaation joukkoon. Oravan, siilin ja linnun kirput voivat kuitenkin tarttua myös lemmikkeihin. Yleisin oire on kutina. Tehoavat lääkkeet ovat reseptivalmisteita. 4. ROKOTUKSET Rokottamisella pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään infektiotauteja aikaansaamalla eläimelle spesifistä soluvälitteistä immuniteettia. Rokottaminen ei yleensä estä infektiota, vaan ehkäisee sen leviämistä, vähentää oireita ja infektoituneen eläimen erittämien taudinaiheuttajien määrää tai ehkäisee eläimen tulemista kroonikoksi tai taudinkantajaksi. Rokotteet voidaan jakaa eläviä tai tapettuja taudinaiheuttajia sisältäviin valmisteisiin. Elävät, heikennetyt virusrokotteet aiheuttavat rokotettavalle lievän infektion, johon elimistö vastaa muodostamalla vasta-aineita. Elävällä rokotteella on todettu aikaansaaduksi pidempikestoinen ja nopeampi immuniteetti, mutta esim. kissoilla, joilla on alentunut immuniteetti, elävät rokotteet voivat olla vaarallisia. Kantavaa kissaa ei saa rokottaa elävillä rokotteilla. Tapetuissa rokotevalmisteissa virukset on kasvatuksen jälkeen inaktivoitu, jolloin virukset eivät pysty lisääntymään eläimessä ja ovat näin turvallisempia. Tapettujen rokotteiden antama suoja on yleensä lyhyempi kuin elävällä rokotteella. Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta Suomen Kissaliitto ry

9 Kissojen rokotustarve vaihtelee suuresti kissan käytön (näyttely- ja siitoskissat), ympäristön ja kissapopulaation perusteella. Esimerkiksi sisäkissa, joka ei käy koskaan ulkona ja elää ainoana kissana taloudessa, ei tarvitse yhtä laajaa rokotesuojaa kuin siitoskolli tai aktiivisesti näyttelyissä käyvä kissa. Monikissatalouksissa tai avoimissa kissaloissa tulee rokotusohjelmat laatia yhdessä eläinlääkärin kanssa, käytettävissä olevaan epidemiologiseen tietoon pohjautuen. Kissa tulee rokottaa ainakin kissaruttoa ja kissanuhia (herpes ja kaliki) vastaan. Ulkomailla käyvät kissat rokotetaan myös rabiesta vastaan. Näyttelyissä tarvittava rokotussuoja kannattaa aina tarkistaa voimassaolevista näyttelysäännöistä. Monikissatalouksissa on hyvä pitää kaikilla kissoilla samantasoinen, säännöllinen rokotusohjelma. Kaikki rokotteet täytyy uusia, mutta vain osa tehostaa. Tehosteella tarkoitetaan yleensä kuukauden kuluttua otettavaa toista rokotetta; uusinnalla tarkoitetaan 1-2 vuoden kuluttua otettavaa rokotetta. Riittävistä tehoste- ja uusintarokotuksista tulee huolehtia, ja on tärkeää varmistaa, että uusinta tulee otettua ennen edellisen rokotuksen voimassaoloajan päättymistä. Kissarutto Immuunilta (= rokotetulta) emolta saadut nk. maternaaliset vasta-aineet alkavat yleensä heiketä kissanpennulla 6-12 viikon iässä. Jos näitä emolta saatuja vasta-aineita on vielä rokotettaessa pennun elimistössä, ei rokote välttämättä aiheuta riittävän vasteen muodostumista. Tästä syystä suositellaan vähintään kahta rokotuskertaa 3-4 viikon välein elävällä rokotteella ja vähintään kolmea rokotuskertaa tapetulla rokotteella, jos kissa rokotetaan ensimmäisen kerran 8-9 viikon ikäisenä. Elävää kissaruttorokotetta ei suositella annettavaksi alle 9 viikon ikäiselle kissalle. Eri rokotteilla on hieman toisistaan poikkeavat suositukset tehosteista ja uusinnoista, mutta kaikki ruttorokotteet pitää uusia vuoden kuluttua ensimmäisistä pentuna saaduista rokotteista. Kissanuhat Rokottaminen ei estä infektiota eikä välttämättä suojaa kaikilta oireilta. Kissaloissa, joissa hengitystieinfektiot ovat ongelmana, voi olla tarpeen käyttää suosituksista poikkeavaa rokotusohjelmaa hoitavan eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Emon rokottaminen tiineyden aikana (noin 2-3 viikkoa ennen synnytystä) tapetulla flunssarokotteella vähentää joidenkin tutkimusten mukaan nuorten pentujen hengitystieinfektioita passiivisen immuniteetin avulla. Maternaaliset vasta-aineet voivat heikentää myös kissanuharokotteiden tehoa pennuilla. Pennut tarvitsevat vähintään kaksi 3-4 viikon välein annettua rokotetta, tehosteen vuoden kuluttua ja sen jälkeen tilanteen mukaan. Rabies Rabies eli vesikauhu on Suomessa harvinainen, mutta aina tappava eläintauti, joka tappaa myös tartunnan saaneen ihmisen. Kissat rokotetaan rabiesta vastaan tapauskohtaisesti tarpeen ja rokotevalmistajan ohjeen mukaan. Ulkomaille matkustettaessa ja sieltä Suomeen palatessa täytyy ottaa huomioon kunkin maan omat säädökset sekä lisäksi mahdollisesti näistä poikkeavat näyttelyjärjestäjien säännöt. 5. TERVEYDENHOITO Hyvin hoidetulla kissalla on paras vastustuskyky sairauksia vastaan. Hyvän yleiskunnon ylläpitämiseksi on huolehdittava, että kissa saa monipuolista, sen tarpeet tyydyttävää täysipainoista ravintoa. Kunkin kissan fysiologinen tarve tulee ottaa huomioon, esimerkiksi kasvavan pennun ja imettävän kissan energiantarve on noin kolminkertainen verrattuna normaaliin aikuiseen. Jos kasvava kissa kärsii energian ja ravintoaineiden puutteesta, saattaa seurauksena olla mm. puutteellisesti kehittyvä vastustuskyky ja altistus esim. sieni- ja virustartunnoille. Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta Suomen Kissaliitto ry

10 Kissan terveydentila tulee tarkistaa säännöllisesti, jolloin tarkistetaan kotona mm. korvat, silmät, hampaat, suu, turkki, iho ja kynnet. Rokotusten yhteydessä eläinlääkäri suorittaa kissalle yleistarkastuksen. Vanhenevan kissan osalta kannattaa neuvotella eläinlääkärin kanssa mahdollisista verikokeista ja käydä säännöllisesti tarkastuksessa vaikka rokotustarvetta ei enää olisikaan niin usein kuin nuorena. Lisätietoa kissan terveydenhoidosta ja ruokinnasta saa Suomen Kissaliiton julkaisemasta kissan omistajan oppaasta. Oppaan saa yleensä automaattisesti ostaessaan rotukissapennun, mutta sitä voi myös tilata erikseen SRK-shopista (www.kissaliitto.fi). Turkki ja kynnet Kissalla rasvainen tai takkuinen turkki altistaa ihosairauksille. Pitkäkarvaiset ja puolipitkäkarvaiset kissat kammataan ja pestään kunkin rodun tarpeiden ja kasvattajan antamien ohjeiden mukaan. Myös lyhytkarvaisten kissojen turkkia on hoidettava. Kun irtoava karva kammataan säännöllisesti pois, ei kissa joudu nielemään irtokarvoja nuollessaan itseään ja "karvapallo-oksennusten" määrä vähenee. Lyhytturkkisten kissojen turkkia voi kamman sijasta käsitellä kumisukaa tai säämiskää apuna käyttäen. Turkinhoito on samalla seurustelua kissan kanssa ja sen yhteydessä voi tarkastaa, että kissan iho näyttää terveeltä. Talviaikaan joillakin kissoilla on taipumusta hilseillä ja turkki tuntuu kuivalta ja elottomalta. Vitamiinien ja rasvahappojen lisääminen ruokavalioon yleensä auttaa. Varsinkin leikkaamattomilla uroksilla yleinen vaiva on ns. rasvahäntä, jossa erityisesti hännän tyvessä iho rasvoittuu voimakkaasti ja saattaa jopa tulehtua. Rasvahäntää kannattaa hoitaa ja ehkäistä aikaisessa vaiheessa, sillä tulehtunut iho vaatii eläinlääkärin hoitoa ja erityisvalmisteita. Hännän rasvoittumista voi ennaltaehkäistä säännöllisellä hännän pesulla. Sopivan pesuaineen valinta on rotu- ja kissakohtaista. Myös erilaisia kuivaavia pulvereita käytetään, koska joidenkin kissojen turkki ja iho eivät pidä liian tiheistä pesuista ja se voi jopa lisätä rasvan erittymistä. Kissan kynnenkärjet lyhennetään ajoittain kissoille erityisesti suunnitelluilla kynsileikkureilla. Kissalla tulee olla oma raapimapuu tai muu sopiva paikka, jota se saa raapia. Hampaat ja suu Kissa tulisi totuttaa jo pentuna siihen, että sen suuta tutkitaan ja hampaita hoidetaan. Kissalla kuuluu olla tasapurenta. Purentavirheitä ovat ylä-, ala- ja vinopurenta sekä vinosti asettuneet tai puuttuvat hampaat. Kissa vaihtaa pysyvät hampaat n. 4-6 kuukauden ikäisenä. Kulmahampaiden vaihtuessa on hyvä seurata maitohampaiden irtoamista pysyvien hampaiden tieltä. On kuitenkin tavallista, että kissalla on hampaiden vaihtuessa kaksinkertaiset kulmahampaat. Hammaskiveä voi kehittyä jo nuorellekin kissalle. Se näkyy ruskeana tai kellertävänvihreänä muodostumana hampaiden pinnassa. Hammaskiveen voi liittyä pahanhajuinen hengitys ja ikenet saattavat olla tulehtuneet. Eläinlääkäri poistaa hammaskiven nukutuksessa, mutta sen muodostumista voi ennaltaehkäistä kotona hampaita harjaamalla. Eläinlääkärissä käydessä on tärkeää pyytää tarkistamaan myös kissan suu. Hampaiden syöpymät ovat kissoilla yleisiä ja kivuliaita, joten säännöllinen hammastarkastus eläinlääkärillä on tarpeen myös niillä kissoilla, joilla ei ole hammaskiveä tai ientulehduksen oireita. Hoitamattomat hammasongelmat voivat olla syynä esimerkiksi kissan huonoon ruokahaluun, mutta usein kissan ruokahalu säilyy entisellään kivuliaasta suu- tai hammassairaudesta huolimatta. Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta Suomen Kissaliitto ry

11 Silmät ja korvat Joillakin yksilöillä erityisesti lyhytkuonoisissa roduissa esiintyy kirkasta silmävuotoa rakenteellisista syistä. Silmät puhdistetaan tarvittaessa pyyhkimällä silmäkulmaa ja tahriintunutta silmänalustaa esim. lämpimään veteen kostutetulla vanutupolla tai talouspaperin palasella. Lemmikkieläinkaupoissa on erityisiä koirille ja kissoille tarkoitettuja silmänpuhdistusnesteitä. Kissan korvat tarkastetaan viikoittain ja poistetaan varovasti ulkokorvaan mahdollisesti kerääntynyt vaikku. Silmäongelmista yleisin on silmän sidekalvon tulehdus. Tulehtunut silmä on vetistävä, silmäluomet ovat turvonneet ja kissa pitää silmää mielellään puoliksi suljettuna. Silmästä saattaa myös erittyä paksuhkoa rähmää. Silmätulehdus vaatii aina eläinlääkärin apua. Korvatulehdusten yleinen aiheuttaja on mikroskooppisen pieni korvapunkki, joka aiheuttaa voimakkaan kutinan korvassa. Korvapunkin läsnäoloa on syytä epäillä, jos kissan korvassa on runsaasti kuivaa, multamaista eritettä ja kissa raapii usein korviaan. Eläinlääkärin varmistaa mikroskoopilla punkin olemassaolon ja apteekista löytyy apu vaivaan. Kissan elinympäristö Kissan psyykkisen ja fyysisen terveyden kannalta on suotavaa, että kissa saa tarpeeksi liikuntaa ja virikkeitä ympäristöstään. Sopivin apuvälinein (esim. raapimapuu, hiirilelut, pallot) varmistetaan kissalle mahdollisuus itse huolehtia liikunnastaan asunnossa tai valvotuissa olosuhteissa ulkona. Valveutunut kissanomistaja ei anna kissansa olla tekemisissä vapaasti ulkona liikkuvien kissojen kanssa. Ympäristön hygieniaan on hyvä kiinnittää huomiota: hiekkalaatikot ja ruokintapaikka tulee pitää puhtaana. Erityishuomiota kissalan hygieniaan on syytä kiinnittää tautitapausten aikana, jotta tautien leviäminen saadaan rajattua. Näissä tapauksissa kannattaa toimenpiteiden suunnittelussa käyttää apuna eläinlääkäriä. Desinfektioaineita käytettäessä on aiheellista tutustua huolella valmistajan ohjeisiin, ja varmistua siitä että aine todella puree kissan taudinaiheuttajiin. Hiekkalaatikko Kissalla on oltava tarpeiden tekoa varten hiekkalaatikko. Kissa on siisti eläin, joka ei halua asioida likaisessa ja haisevassa laatikossa, joten niitä tulee olla riittävästi kissamäärään nähden. Siksi laatikko on siivottava vähintään aamulla ja illalla. Kissanhiekkoja ja muita kuivikkeita on monenlaisia ja kokeilemalla löytyy jokaiselle sopiva. Kissan kasvattajalta kannattaa kysyä, minkälaiseen astiaan ja hiekkaan kissa on tottunut. Mikäli kissa tekee tarpeensa väärään paikkaan, syy tulee selvittää nopeasti. Syynä voi olla sairaus, vääränlainen laatikko/kuivike tai esimerkiksi kissojen väliset sosiaaliset ongelmat. Karanteeni Kun kotiin tulee uusi kissa, on varauduttava pitämään tulokas riittävän pitkään karanteenissa, erillään muista eläimistä. Samoin tarttuvaan tautiin sairastunut kissa on syytä eristää. Kun tehdään kissalle testejä karanteenin aikana, on mahdollisten positiivisten löydösten sattuessa hoito helpompi kohdistaa yhdelle kuin monelle kissalle. Tehokkain karanteeni on, jos se järjestetään eri asunnoissa eri henkilöiden toimiessa hoitajina. Kotona järjestettävä karanteeni on kattava, jos huoneesta toiseen siirryttäessä vaatteet vaihdetaan ja kädet desinfioidaan. Jos näin ei tehdä, estetään ainoastaan sellaisten tautien leviäminen, joka vaatii kissojen välisen kontaktin. Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta Suomen Kissaliitto ry

12 Jos kissalassa ilmenee useampi tautitapaus siten, ettei ole mahdollista siirtää sairaita yksilöitä erilleen, on koko kissalan oltava kotikaranteenissa: näyttely- ym. toiminta tulee lopettaa, kunnes kissat ovat parantuneet. Jos kyseessä on tauti, joka tarttuu myös muihin eläimiin, tulee myös niiden pysyä kotona. Taudista riippumatta tulee karanteenin kestosta neuvotella hoitavan eläinlääkärin kanssa. 6. NÄYTTELYTOlMINTA Eläinlääkärintarkastuksen tavoitteena on estää, ettei näyttelyyn tuotaisi kissoja, jotka muodostavat tarttuvan taudin uhan muille kissoille. Lisäksi tarkastuksessa varmistetaan, että kissa on riittävän hyväkuntoinen, terve, hyvin hoidettu, ei imetä, ei ole tiineenä, ja on asianmukaisesti rokotettu välttyäkseen saamasta toisilta kissoilta mahdollisesti piilevänä esiintyvää infektiota. Eläinlääkärintarkastus on hyvin lyhyt kliininen tutkimus, jossa tarkan diagnoosin saaminen on mahdottomuus. Tavoitteena onkin tietyt kriittiset pisteet tarkastamalla varmistua, ettei häiriötilasta kertovia oireita esiinny. Tarkastuksen tulee olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen, siksi jokainen kissa tulee tarkastaa samalla tavalla. Näyttelyissä käyminen on kallista, joten on näytteilleasettajan edun mukaista tuoda näyttelyyn vain ehdottoman hyvin hoidettuja, oireettomia kissoja tarkastuksissa hylkäämisen välttämiseksi. Mikäli kissalla on oireita, joiden aiheuttajaksi voidaan epäillä tarttuvaa tautia, kissa ei pääse osallistumaan näyttelyyn. Mikäli eläinlääkäri havaitsee näyttelyn aikana kissalla jonkin sairauden oireita, on ko. kissa ja kaikki samaan perheeseen kuuluvat kissat vietävä välittömästi pois näyttelypaikalta. Näytteilleasettajan on syytä varmistua siitä, että näyttelyhäkki on ennen verhojen ripustamista desinfioitu. Jos järjestävä yhdistys ei sitä ole tehnyt, kannattaa näytteilleasettajan itse desinfioida häkki. Näytteilleasettajan ei tule käsitellä vieraita kissoja tai antaa toisten ihmisten käsitellä omia kissojaan ilman, että kädet desinfioidaan kissojen välillä. Tutustu myös Suomen kissaliiton näyttelyitä koskeviin yleisiin hygieniaohjeisiin (www.kissaliitto.fi). 7. LOPPUSANAT Kissojen vastustuskyky muodostuu sekä niiden perimästä että ympäristötekijöistä. Vastustuskykyyn voidaan vaikuttaa huolehtimalla kissojen stressittömyydestä, ympäristöstä, loisten häädöstä, hammashoidoista, rokotuksista ja ravitsemuksesta. Kunkin kissalan omistajan tulee harkita kissalan sopiva koko ja taloudelliset ja muut omat voimavaransa joukon huoltamiseksi. Jokainen kissa tarvitsee riittävästi ihmisten kanssa seurustelua. Lisäksi tulee huolehtia, että kissat tulevat toimeen keskenään. Stressin merkitystä aliarvioidaan suuresti tauteihin myötävaikuttavana tekijänä. Krooninen stressi laskee yksittäisten kissojen vastustuskykyä ja ilmenee toistuvina terveydellisinä ongelmina ja käytöshäiriöinä. Sairauden tai ongelman hoitaminen on aina kalliimpaa kuin terveyden ylläpito! Suomen Kissaliiton Terveys- ja hyvinvointitoimikunta Päivitetty ja uudelleen muotoiltu Tarja Kylmän ja Arja Martikaisen laatimasta Tarttuvien tautien vastustusohjelmasta vuodelta 2001 Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta Suomen Kissaliitto ry

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki 6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80

Lisätiedot

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

TERVEYSKORTTI KAIKKI MITÄ LEMMIKILLESI TARVITSET

TERVEYSKORTTI KAIKKI MITÄ LEMMIKILLESI TARVITSET TERVEYSKORTTI KAIKKI MITÄ LEMMIKILLESI TARVITSET ELÄINTOHTORI KIVUTON PALVELEE Akuutit sairastapaukset ja ensiapu o oksentelu o ripulointi o pissaamattomuus o vierasesine-epäilyt o synnyttävät nartut o

Lisätiedot

Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa?

Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa? KOIRAN ROKOTUS Mikä on rokote? Rokote on taudinaiheuttajia (yleisimmin viruksia) sisältävä valmiste, jonka tarkoituksena on aktivoida elimistön puolustusjärjestelmä aiheuttamatta kuitenkaan itse tautia.

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

NEMAVET jauhe koirille

NEMAVET jauhe koirille NEMAVET jauhe koirille Koiran suolistomatojen torjunta Etusijalla eläinten hyvinvointi Sisäloishäätö on osa koiran ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa Koiran suolistossa ja muualla elimistössä majailevat

Lisätiedot

FIP perustietoa kasvattajille ja kissanomistajille Outi Niemi, Poison s kissala (julkaistu Korvalehdessä 2/2009)

FIP perustietoa kasvattajille ja kissanomistajille Outi Niemi, Poison s kissala (julkaistu Korvalehdessä 2/2009) FIP perustietoa kasvattajille ja kissanomistajille Outi Niemi, Poison s kissala (julkaistu Korvalehdessä 2/2009) FIP eli kissan tarttuva vatsakalvontulehdus on saanut nimensä yleisimpien oireiden perusteella.

Lisätiedot

Puutiaisesta ei päivääkään. Koiran ulkoiset asukkaat Apteekkikoulutus 2006

Puutiaisesta ei päivääkään. Koiran ulkoiset asukkaat Apteekkikoulutus 2006 Puutiaisesta ei päivääkään Koiran ulkoiset asukkaat Apteekkikoulutus 2006 Ulkoloiset ovat yleisiä Ruotsalaisen tilaston mukaan 25 % eläinlääkärin potilaista on iho-ongelmaisia, joilla tavallisin syy on

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE Fiproniili tappaa puutiaiset, kirput ja väiveet (S)-Metopreeni estää munien, toukkien

Lisätiedot

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Eläinlääkkeiden haittavaikutukset ja niiden seuranta Haittavaikutuksella tarkoitetaan haitallista tai tahatonta

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Maha löysällä Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

Pfizer Animal Health

Pfizer Animal Health Loistartunnat ovat osa myös suomalaisen kissan arkipäivää. Monikissatalouksien kissoilla loiset ovat yleisempiä kuin perheen ainoalla kissalla. Vastaavasti ulkona liikkuva ja hiiriä pyydystävä kissa saa

Lisätiedot

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg) VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015 Oriasemia koskevat vaatimukset Hippos, Tampere Ylitarkastaja Virva Valle EVIRA/Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Oriasema kotimaan kauppa ja sisämarkkinakauppa Lainsäädäntö Eläintautilaki 441/2013

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Koirahotelli Pikkujalo Kytötie 36 B 03100 NUMMELA HOITOSOPIMUS

Koirahotelli Pikkujalo Kytötie 36 B 03100 NUMMELA HOITOSOPIMUS 03100 NUMMELA HOITOSOPIMUS Koiran omistaja/haltija Henkilötunnus Lähiosoite Postinro ja toimipaikka Puhelin 1 Puhelin 2 Koira (jos koiria on enemmän, lisätään muut koirat lisälehdille) Hoitojakso Alkaa..200

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa

Lisätiedot

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Rakennetaan hyvinvointia navetassa, Laukaa 20.1.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel HK Agri Oy Vasikan ja nuorten

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet:

Lisätiedot

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Maha löysällä Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

Exspot permetriini 744 mg/ml

Exspot permetriini 744 mg/ml Exspot permetriini 744 mg/ml Exspot - permetriini 744 mg/ml Eläinlääkevalmiste Paikallisvaleluliuos koiralle Vaikuttava-aine permetriini 744 mg/ml Kantoaine Dowanol, uudistunut 2005 Vaikutus on täysin

Lisätiedot

Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha

Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha 24.3.-4.4.2014 Kissoja n. 40-50 Koiria n. 15 Koiria ja kissoja löydetään kadulta, metsästä, roskiksista, jätelavoilta... Kissoja pyydystettiin loukkujen

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Dolpac vet tabletit keskikokoisille koirille (3 30 kg) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Dolpac vet tabletit keskikokoisille koirille (3 30 kg) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Dolpac vet tabletit keskikokoisille koirille (3 30 kg) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 tabletti sisältää Vaikuttavat aineet: Oksanteeli Pyranteeli Pratsikvanteli

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Kaikki tässä hinnastossa ilmoitetut hinnat hinnat sisältävät arvonlisäveron: yleinen arvonlisäveroprosentti on 24, lääkkeiden alv 10%.

Kaikki tässä hinnastossa ilmoitetut hinnat hinnat sisältävät arvonlisäveron: yleinen arvonlisäveroprosentti on 24, lääkkeiden alv 10%. Eläinlääkärit Päivi ja Niilo Tammisalo Koivikkotie 6b 01620 Vantaa puh. 09 8783828 HINNASTO Tässä hinnastossa on esimerkkejä tavanomaisista käynneistä vastaanotollamme, yksityiskohtainen hinnasto on vastaanotollamme.

Lisätiedot

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011 Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011 Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA Siipikarjan terveydentila on Suomessa ollut jo vuosikausia erittäin hyvä Vaarallisia

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri

Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys Haasteet verrattuna perinteiseen kasvatukseen: Pitkä kasvatusaika Korkea teuraspaino

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Miten huomaan hengitystiepotilaan Hengitystietulehdusten syntyyn vaikuttavat tekijät Taudinaiheuttajat Näytteenotto Hoito Ennaltaehkäisy Hengitystiesairaudet

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Särkyä sorkissa Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Sorkkavälin ajotulehdus Kantasyöpymä Sorkkavälin ihotulehdus Sorkka-alueen ihotulehdus Ennaltaehkäisy Tarttuvat sorkkasairaudet ternikasvattamossa

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta

Lisätiedot

PENTUEKYSELY. Kasvattajanimi Kasvattajan etu- ja sukunimi Sähköpostiosoite. pentueen syntymäaika:

PENTUEKYSELY. Kasvattajanimi Kasvattajan etu- ja sukunimi Sähköpostiosoite. pentueen syntymäaika: PENTUEKYSELY Kasvattajanimi Kasvattajan etu- ja sukunimi Sähköpostiosoite pentueen syntymäaika: pentuja syntyi kaikkiaan mukana myös menehtyneet pentueen emä: veriryhmä pentueen isä: veriryhmä emä testattu

Lisätiedot

Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja. Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA

Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja. Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA Munintakanojen rokotukset kasvatusaikana Tauti Antotapa ja

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 (Dewormig and parasite control in horses) Ota ulostenäytteet kaikista hevosista ja madota vain ne, joilla on matoja. Muiden madottaminen on turhaa ja lisää lääkeresistenssiä.

Lisätiedot

Psuedomembranous Enteritis Feline Distemper. Maladie du jeune chat Feline Infectious Enteritis

Psuedomembranous Enteritis Feline Distemper. Maladie du jeune chat Feline Infectious Enteritis Kissan ylempien hengitysteiden virukset Osa 3: Kissarutto Wilma Lagerwerf, RVT, RLAT (suomennos julkaistu Korvalehdessä 2/2009) Copyright 1995-2007 The Cat Fanciers' Association. Suomentanut Outi Niemi.

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Keskisuomalaiset zoonoosit

Keskisuomalaiset zoonoosit Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 230 mg pyranteeliembonaattia ja 20 mg pratsikvanteelia

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 230 mg pyranteeliembonaattia ja 20 mg pratsikvanteelia 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO Cazitel 230/20 mg kalvopäällysteinen tabletti kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 230 mg pyranteeliembonaattia

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi. D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,

Lisätiedot

Suunnitteletko matkaa lemmikkisi kanssa? Ulkomailla matkaillessa lemmikkisi saattaa altistua sairauksille,

Suunnitteletko matkaa lemmikkisi kanssa? Ulkomailla matkaillessa lemmikkisi saattaa altistua sairauksille, Suunnitteletko matkaa lemmikkisi kanssa? Ulkomailla matkaillessa lemmikkisi saattaa altistua sairauksille, joita Suomessa ei tavata. Useat näistä sairauksista ovat loisten tai hyönteisten levittämiä. Loiset

Lisätiedot

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus)

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus) Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta (H1N1-virus) Sikainfluenssa on hengitysteiden sairaus, jota tavataan usein sioilla. Aiheuttajana on A-tyypin influenssavirus. On erittäin harvinaista, että ihminen

Lisätiedot

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN

Lisätiedot

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1 TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA 1 ETT RY:N 10 KÄSKYÄ Kymmenen konkreettista ohjetta nautatilan tautiriskien hallintaan: 1. Eläinaineksen osto 2. Eläinten myynti 3. Rehut 4. Vierailijat

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo 03/2006 (2006-2206-1) Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla Huuliherpes Herpes Simplex -virus 1 Mikä on huuliherpes ja miten

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac L4 injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoidut Leptospira

Lisätiedot

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi?

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Ruokinnan tarkoitus Taata eläimelle sen kasvun, elintoimintojen ja lisääntymisen kannalta välttämättömät ravintoaineet ja täyttää

Lisätiedot