HARJULAN RANTA-ASEMAKAAVA VAIKUTUKSET LINNANSAAREN NATURA- ALUEESEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARJULAN RANTA-ASEMAKAAVA VAIKUTUKSET LINNANSAAREN NATURA- ALUEESEEN"

Transkriptio

1 RANTASALMI HARJULAN RANTA-ASEMAKAAVA VAIKUTUKSET LINNANSAAREN NATURA- ALUEESEEN Teppo Häyhä Sirpa Rautiainen

2 2 Sisällys 1 JOHDANTO Selvityksen tarkoitus Linnansaaren Natura-alue Linnansaaren Natura-alueen luontoarvot Linnansaaren Natura-alueen merkitys saimaannorpalle Ranta-asemakaava-alue SUUNNITELTU HANKE Harjulan ranta-asemakaava Kaavamääräykset MENETELMÄT Yleistä hankkeen vaikutusten arvioinnista Vaikutusalueen määrittäminen Vaikutusten arviointi Luontotyyppi- ja lajistoinventoinnit Varovaisuusperiaatteen käyttö arvioinnissa ALUEEN LUONTOTYYPIT JA LAJIT Luontotyypit Luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Saimaannorppa Lepakot Muut lajit Linnut Hyönteiset Kasvit HANKKEEN VAIKUTUKSET Rantarakentaminen Hankkeen välittömät vaikutukset Hankkeen välilliset vaikutukset Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin Kasvipeitteiset silikaattikalliot Boreaaliset lehdot Boreaaliset luonnonmetsät Puustoiset suot Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Saimaannorppa Saukko Kirjoverkkoperhonen Idänlehväsammal Yhteenveto vaikutuksista KIRJALLISUUS LIITE 1. Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit vaikutusalueella LIITE 2. Linnustoselvitykset LIITE 3. Iso-Virkasaaren länsiosan kasvisto... 39

3 3 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tarkoitus Iso Virkasaaren länsiosaan on tehty ranta-asemakaavaluonnos (luku 2). Kaava-alue rajoittuu itä- ja pohjoispuolelta Linnansaaren Natura ohjelman alueeseen. Ranta-asemakaavan toteutuminen saattaa vaikuttaa haitallisesti alueen luontotyyppeihin ja alueella esiintyviin luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajeihin. Luonnonsuojelulaki (65 ) edellyttää vaikutusten arviointia sellaisten hankkeiden osalta, jotka saattavat vaikuttaa Natura ohjelman alueiden luontoarvoihin. Sama koskee hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. 1.2 Linnansaaren Natura-alue Linnansaaren Natura-alueen luontoarvot Aluetyyppinä on SCI (Special Areas of Conservation). Näillä alueilla luontodirektiivi velvoittaa säilyttämään tai saavuttamaan luontotyyppien ja lajien suojelun tason suotuisana. Linnansaaren Natura-alue sijaitsee Saimaalla, keskellä Haukivettä. Alueen pituus on noin neljäkymmentä kilometriä ja leveys vaihtelee viiden ja kymmenen kilometrin välillä. Alueen maapinta-ala on hehtaaria. Saimaan järviluonnolle tyypilliseen tapaan alue on laajahkojen järvenselkien ja saariryhmien vuorottelua. Alueeseen sisältyy runsaat 130 saarta sekä useita satoja pienempiä luotoja ja kareja. Botaaniselta järvityypiltään Haukivesi edustaa reittivesille tyypillistä karua järviruokotyyppiä (Phragmites-t.). Vesi on niukkaravinteista ja lievästi ruskeavetistä. Alueen pohjoisosassa on havaittavissa rehevöitymisen merkkejä. Kallioperän pääkivilajit ovat granodioriitti ja migmatiinen gneissi. Kallioperä on suurelta osin paljaana tai vain ohuen kivennäismaakerroksen peittämä. Alueen eteläosan läpi kulkee merkittävä harjujakso, joka ulottuu etelässä Punkaharjulle ja siten toisen Salpausselän reunamuodostelmiin saakka. Linnansaaren alueen metsissä on jyrkkää vastakohtaisuutta. Pienillä kallioisilla saarilla ja isojen saarten kalliorannoilla on kitukasvuista kalliomännikköä ja kallioista metsää. Suurilla saarilla metsäkasvillisuus vaihtelee kallioiden liepeiden kuivista ja kuivahkoista mäntykankaista suurten saarten sisäosien lehtomaisiin kankaisiin ja lehtoihin. Rehevimmät metsät sijaitsevat kalliomäkien välisissä notkoissa ja laajemmissa kivennäismaapohjaisissa rinteissä. Lehtojen ja lehtomaisten kankaiden osuus alueen metsistä on huomattava, noin 30 % (Suikki 1999). Paikoin ravinteisen kallioperän vaikutuksesta alueella on myös kuivia rinnelehtoja. Kaskeamisen ja laiduntamisen vaikutuksesta lehtipuuvaltaisia metsiä on yleisesti. Jaloista lehtipuista metsälehmus on alueella yleinen. Linnansaaren Natura-alueen suojeluperusteissa (Etelä-Savon ely-keskus 2013) on mainittu yhdeksän luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä. Näistä peittävimpiä ovat boreaaliset luonnonmetsät, boreaaliset lehdot ja kasvipeitteiset silikaattikalliot. Priorisoiduista luontotyypeistä edustettuina ovat boreaalisten luonnonmetsien lisäksi Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt, puustoiset suot ja Fennoskandian metsäluhdat. Luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajeja on neljä: saukko, saimaannorppa, kirjoverkkoperhonen ja idänlehväsammal.

4 4 Linnansaaren Natura-alue on merkittävä myös suurjärvien saaristoluonnon suojelemisen kannalta. Alueella on merkitystä sekä luonnontilaisten metsien että kulttuurivaikutteisten kaski- ja laidunmetsien suojelussa. Alueen linnusto on merkittävä (Sarvanne ym. 2005, Metsähallitus 2010, Etelä-Savon ely-keskus 2013) Linnansaaren Natura-alueen merkitys saimaannorpalle Saimaannorppa on uhanalaisluokitukseltaan äärimmäisen uhanalainen (CR), rauhoitettu ja erityisesti suojeltava laji (IUCN-luokka 2009), jonka suojelusta annetaan ohjeet luontodirektiivin II ja IV-liitteissä. Luontodirektiivin II-liitteen mukaan sen suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita, jollainen esimerkiksi Linnansaaren Natura-alue on. Luontodirektiivin IV-liitteen mukaisesti saimaannorpan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Saimaannorppa on Metsähallituksen laajennetun vastuun eläinlaji ja Suomen kansainvälinen vastuulaji. Suomen on raportoitava saimaannorpan suojelustaan EU:lle. Linnansaaren Natura-alueen vaikutus koko saimaannorppakannalle ovat erittäin merkittävä. Natura-verkostoon kuuluva Linnansaaren kansallispuiston alue on keskeinen norpan elinalue, sillä norpan kanta keskittyy Keski-Saimaan Pihlajavedelle ja Haukivedelle, joilla elää yhteensä noin puolet kannasta. Pihlajavesi ja Haukivesi ovat myös keskeiset norpan lisääntymisalueet, joissa yli puolet norpan kuuteista syntyy. Norppakanta on tihein Kolovedellä, mutta siellä lisääntyminen on erittäin heikkoa. Vuonna 2012 Kolovedellä ei syntynyt yhtään kuuttia. Vaihtelut saimaannorpan eri alueiden poikastuotossa ja norppakannassa ovat siis huomattavia. Kanta voi parhaiten kasvaa siellä, missä se on vahvin. Haukivedellä kanta on ollut kasvava (Sipilä & Kokkonen 2010, Ympäristöministeriö 2011) 1.3 Ranta-asemakaava-alue Harjulan ranta-asemakaava (Harjula Rno 6:28) sijaitsee Rantasalmen Asikkalan kylässä, Haukiveden Iso Virkasaaressa. Kaava-alue sijoittuu Iso Virkasaaren länsiosaan (kuva 1). Alueen pinta-ala on noin 74 hehtaaria ja rantaviivan pituus noin 4,5 kilometriä. Harjulan tilasta on lohkaistu kolme tonttia, joista yksi sijaitsee saaren pohjoisrannalla ja kaksi etelärannalla. Rakentamattomista osista 90 % on metsää. Loput 10 % ovat avokalliota, suota ja rantakosteikkoa. Kaava-alueen rannat ovat kaltevasti (5-15 % kaltevuus) ja osin jyrkästi (yli 15 % kaltevuus) viettäviä moreenirantoja. Vesiraja on aallokon vaikutuksesta huuhtoutunut kivikkoiseksi ja lohkareiseksi. Pehmeäpohjaista rantaa on suppea-alaisena parin lahdenpoukaman rannoilla. Metsäkasvillisuus on pienpiirteisesti vaihtelevaa. Noin 45 % metsistä on käenkaalioravanmarja (OMaT) tyypin lehtoa ja käenkaali-mustikka (OMT) tyypin lehtomaista kangasta, 15 % mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasta ja 35 % puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta. Kuivan kanervatyypin (CT) kankaan ja kalliometsän osuus on alle 5 % metsäpintaalasta. Alueen suot ovat enimmäkseen ohutturpeisia rehevänpuoleisia korpia, lähinnä lehtokorpea, saniaiskorpea, ruohokorpea ja korpirämettä. Suurin osa (84 %) Ison Virkasaaren länsiosan metsistä uudistettiin 1970-luvulla laajoilla avohakkuilla. Tämän jäljiltä saaren metsät ovat nuoria ja lehtipuuvaltaisia. Pääpuulajit ovat rauduskoivu, hieskoivu, pihlaja ja haapa. Lehdoissa ja lehtomaisilla kankailla kasvaa yleisesti myös tuomea, harmaaleppää ja paikoin lehmusta.

5 5 2 SUUNNITELTU HANKE 2.1 Harjulan ranta-asemakaava Harjulan ranta-asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kolme lomarakennusten korttelialuetta, joissa on yhteensä yhdeksän uutta rakennuspaikkaa, suojelualue sekä maaja metsätalousaluetta (kuva 1). Korttelialueet sijoittuvat Iso Virkasaaren etelärannalle, noin metrin matkalle. Tonttien kokonaisrakennusoikeutena on 140 k-a m2. Loma-asunnot saavat olla enintään 1 1/2 - kerroksisia ja 100 k-a m2 -suuruisia. Kaava-alueen itäosassa on suojelualue (S), joka kattaa suunnittelualueen laajimman kosteikon ja tähän rajautuvat lehtometsiköt. Kuva 1. Harjulan ranta-asemakaavaluonnos. 2.2 Kaavamääräykset Kaavassa on määrätty, että rakennusten ja laitureiden tulee sijoittelun, koon ja muodon puolesta olla ympäröivään luontoon sopeutuvia. Julkisivujen ja vesikattojen tulee olla harjakattoisia, väritykseltään tummasävyisiä ja maaston väreihin sulautuvia. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennuspaikkojen luonnonmukaista rantaviivaa ei saa siirtää louhimalla, pengermällä tai kaivamalla. Rakennusten ja rannan väliin tulee jättää tai istuttaa suojaava puusto tai pensaisto. Rakennuspaikoilla olevat maisemallisesti merkittävät puut tulee säilyttää.

6 6 Rakennusten etäisyys rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään viisi metriä. Rakennusten etäisyys rantaviivasta määräytyy kunnan rakennusjärjestyksen mukaan. Korttelin 8 lomaasuntojen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 40 metriä. Rakennuspaikalle ei saa rakentaa vesikäymälää. Kuivakäymälä on varustettava vettä läpäisemättömällä säiliöllä ja sijoitettava vähintään 30 metrin päähän rantaviivasta sekä 10 metrin päähän viereisen rakennuspaikan rajasta. Jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Saunaja pesuvesien maahan imeyttämistä varten on rakennuspaikalle rakennettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksen mukainen saostuskaivo ja imeytyskenttä paikkaan, jossa maaperä on tarkoitukseen sopiva ja jonne tulvavesi ei nouse. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä tulee noudattaa sitä, mitä jätelaissa ja kunnan yleisissä jätehuoltomääräyksissä on erityisesti sanottu. 3 MENETELMÄT 3.1 Yleistä hankkeen vaikutusten arvioinnista Arvioinnissa tarkastellaan vaikutuksia, jotka kaavahankkeesta mahdollisesti aiheutuvat Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin ja liitteiden II ja IV lajeihin. Linnansaaren Natura-alueen suojeluperusteet on esitetty luvussa 4. Arvioinnissa keskeinen on heikentymisen käsite. Heikentyminen on luontotyypin tai lajin elinympäristön fyysistä rappeutumista (Ympäristöministeriö 2006). Suotuisan suojelun tasosta on johdettu seuraavat heikentymisen kriteerit: luontotyyppi heikentyy, kun sen pinta-ala supistuu tai sille ominaisten lajien kannalta tarpeellinen ekosysteemin rakenne ja toimivuus huonontuvat. lajin elinympäristöjen heikentymistä tai häirintää tapahtuu, jos lajin elinympäristö supistuu tai jos kannan kehitystä koskevien tietojen perusteella on todettavissa, että alkuperäisestä tilanteesta poiketen laji ei ole enää elinkelpoinen alueella. Haittojen merkittävyyteen vaikuttaa muutosten laaja-alaisuus suhteutettuna alueen kokoon sekä luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Hankkeesta on arvioitu sekä välittömät että välilliset vaikutukset luontotyyppeihin ja lajeihin. Hankkeen vaikutuksia on arvioitu vertaamalla uusien rakennuspaikkojen ja mahdollisten uusien tielinjausten sijoittuminen lajien tärkeisiin esiintymisalueisiin ja luontotyyppikohteisiin nähden. Arvioinnissa on huomioitu luontotyypin kulutuskestävyys, hydrologia, suojavyöhykkeen merkitys, tunnettu lajisto ja lajien ekologia. Saimaannorpan osalta suotuisan suojelun taso on avoin kysymys. Vuonna 2011 laaditun saimaannorpan suojelun toimenpidesuunnitelman strategisena tavoitteena on, että kannan koko, rakenne ja esiintymisalue saavuttavat suotuisan suojelun tason (Ympäristöministeriö 2011). Vuonna 2009 EU:lle kanneltiin saimaannorpan suojelusta. Vuonna 2010 Suomi sai EU-komissiolta huomautuksen, koska komission mielestä lajin suojelu ei ole ollut tarpeeksi tehokasta. Syksyllä 2012 EU-komissiolle on jätetty kirjallinen kysymys siitä, täyttävätkö Suomen toimet luontodirektiivin vaatimukset saimaannorpan suojelun osalta. 3.2 Vaikutusalueen määrittäminen Kaavahankkeesta aiheutuvia välittömiä vaikutuksia ovat (1) rakentamisvaiheesta aiheutuva liikkumisen, liikenteen, meluhaittojen ja häiriön lisääntyminen sekä (2) luonnontilaisen rakentamattoman rantaviivan väheneminen sekä (3) mahdollinen luontotyyppien pinta-alan väheneminen Natura-alueen läheisyydessä. Rakentamisen välittömät vaikutukset rajoittuvat

7 7 oletettavasti kaava-alueelle eivätkä melua lukuun ottamatta juurikaan ulotu Linnansaaren Natura-alueelle. Luonnontilaisen rakentamattoman rantaviivan väheneminen on pysyvä vaikutus, jolla on merkitystä erityisesti saimaannorpan osalta. Välilliset vaikutukset, kuten loma-asutuksesta aiheutuva pysyvä liikkumisen lisääntyminen kaava-alueella ja lähiympäristössä kohdistuvat selkeästi kaava-aluetta laajemmalle alueelle ja myös Natura-alueelle. Liikkuminen aiheuttaa monenlaista häiriötä suojeltaville lajeille ja suojeltavien luontotyyppien ominaisille lajeille. Vaikutusalueen määrittämisessä on arvioitu yleisimpien vapaa-ajan viettomuotojen (moottorikelkkailu, veneily, kalastus, maalla liikkuminen) luonnetta ja suuntautumista alueen tarjoamien mahdollisuuksien ja rajoitteiden mukaan. Lisäksi on arvioitu erityyppisen liikkumisen suuntautumista veneväylien, venevalkamien, rakennuspaikkojen sijainnin ja pohjan syvyyssuhteiden perusteella. Vaikutusalue on määritetty välillisten vaikutusten oletetun alueellisen kohdentumisen perusteella. Kuva 2. Hankkeen vaikutusalue (punaisella), kaava-alue Iso Virkasaaressa (mustalla). Välillisten vaikutusten on katsottu kohdistuvan vähintään 1-1,5 kilometrin säteelle kaavaalueen rajoista (kuva 2). Vaikutusalueen säteeksi on määritetty noin 1,5 kilometriä. Vaikutusalueeseen sisältyvät kaava-alueen rajoista 1,5 kilometrin säteellä sijaitsevat vesialueet, rannat, saaret ja luodot. Mantereen puolella vaikutusalueen katsotaan ulottuvan noin 100 metrin päähän rannasta. Saimaannorpan osalta vaikutusaluetta on tarkasteltu laajempana. Säteeksi on määritetty 2,5 kilometriä lähimmästä kaavahankkeen rakennuspaikasta. Vaikutusalueen määrittely perustuu suositukseen, jossa todetaan, että norpalle turvallinen minimietäisyys uudisrakentamisen ja lähimmän poikaspesäpaikan välillä on 2,5 kilometriä (Sipilä 1991).

8 8 3.3 Vaikutusten arviointi Linnansaaren Natura-alueen suojeluperusteena olevien neljän Luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajien (saimaannorppa, saukko, kirjoverkkoperhonen, idänlehväsammal) osalta arvioidaan hankkeen vaikutukset niiden esiintymiin ja elinympäristöihin. Saukon esiintyminen vaikutusalueella on todennäköistä ainakin ajoittain. Iso Virkasaaren ympäristö on osa saimaannorpan Haukiveden lisääntymisaluetta. Saimaannorpan osalta on arvioitu rantaviivan vähenemisen merkitystä sekä hankkeen aiheuttamaa riskiä saimaannorpan kuolleisuuden nousuun ja syntyvyyden laskuun vaikutusalueella. Norpan uhkatekijät pelkistetään kahteen pääluokkaan, joita ovat kalastuksesta aiheutuva kuolleisuus ja lisääntymisympäristön muuttuminen. Tätä on arvioitu (1) rantarakentamisen, (2) merkittävän häirinnän ja (3) kalastuksen lisääntymisen näkökulmista. Arviointia tehtäessä on käytetty tietoja kaava-alueelta ja sen läheisyydestä sekä Metsähallituksen luovuttamia tietoja saimaannorpan poikaspesä- ja makuupesistä. Hankkeen välittömien vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon meluhaittojen ulottuminen Natura-alueelle ja lajeille potentiaalisten pesäpaikkojen väheneminen rakentamisen seurauksena. Erityisesti saimaannorpan osalta lisääntymiseen soveltuvan rantaviivan ja potentiaalisten pesäpaikkojen väheneminen on merkittävä seikka. Keskeisempi osa tätä arviointia on kuitenkin Natura-alueen luontotyyppeihin ja lajiesiintymiin kohdistuvat välilliset vaikutukset, jotka aiheutuvat liikkumisen ja häiriön lisääntymisestä Natura-alueella. Välillisistä vaikutuksista on keskitytty yleisimpien ja todennäköisimmin toteutuvien liikkumismuotojen, kuten veneilyn, moottorikelkkailun, retkeilyn ja kalastuksen vaikutuksien arviointiin. Lisäksi on arvioitu muun mahdollisen moottoriliikenteen (mönkijät, vesiskootterit) vaikutuksia. Arvioitaessa häiriön ja kalastuksen vaikutuksia norppakantaan on käytetty hyväksi Metsähallituksen vuosittain keräämiä tietoja kuolleina löydetyistä saimaannorpista. Yleisin kuolinsyy norpilla on kalanpyydyksiin takertuminen (Metsähallitus 2013). Välillisistä vaikutuksista ei ole arvioitu loma-asutuksesta mahdollisesti aiheutuvan rehevöitymisen vaikutuksia, koska (1) Natura-alueen suojeluperusteissa ei ole sisävesien luontotyyppejä, (2) suunnitellun rakentamisen määrä on vähäinen suhteessa Haukiveden kokoon ja (3) suunnitellun rakentamisen määrä on vähäinen suhteessa Haukiveden lomaasutuksen määrään. Saimaannorpan kantaan vaikuttaa rantarakentamisen, häirinnän ja kalastuksen lisäksi myös Saimaan säännöstely, ilmastomuutos ja erilaisten kemikaalien leviäminen ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Näitä vaikutuksia ei ole tässä arvioitu. Natura-alueen luontotyyppikohteet muodostavat askelkivityyppisen verkoston. Suojeltavien lajien esiintymiä saattaa olla myös Natura-alueen ulkopuolisissa luontotyyppikohteissa. Tämän vuoksi Natura-alueen luontotyyppien lisäksi arvioinnissa on huomioitu myös kaavaalueella ja muualla vaikutusalueella sijaitsevat luontotyyppikohteet ja lajiesiintymät sekä näihin kohdistuvat vaikutukset. Natura-alueen ulkopuolella sijaitsevat luontotyyppikohteet (ja lajiesiintymät) voivat olla merkityksellisiä esimerkiksi silloin, kun suojeltavan lajin tai suojeltavalle luontotyypille ominaisen lajin metapopulaatiorakenne on lähde-nielu metapopulaation kaltainen ja lähdepopulaatio sijaitsee Natura-alueen ulkopuolella. Suojeltavan lajin esiintyminen Natura-alueella on tällöin riippuvainen alueen ulkopuolisesta esiintymästä. Vastaavasti erityisen tärkeitä ovat suojeltavan tai luontotyypille ominaisen lajin manner-saari metapopulaatioiden mannerpopulaatiot sekä jäännepopulaatiot. Lajeihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa metapopulaatiorakenne on vaikutusten merkittävyyteen liittyvä tekijä.

9 9 Käytännössä lajien metapopulaatiorakenteen selvittäminen on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vaikeaa tai mahdotonta. Edellä mainittujen populaatiorakenteiden mahdollista esiintymistä on arvioitu luontotyyppikohteiden laadun ja pinta-alan perusteella. Lähde-, manner- tai jäännepopulaatioita on todennäköisimmin erityisen laajoissa tai laadullisia erityispiirteitä sisältävissä kohteissa. Laadullisesti merkittäviä kohteita voivat olla esimerkiksi runsaslahopuustoiset metsiköt tai ravinteiset kallionseinämät. Kunkin luontotyyppikohteen merkittävyyttä on arvioitu luonnontilan, edustavuuden ja pinta-alan perusteella. 3.4 Luontotyyppi- ja lajistoinventoinnit Arviointia varten kesällä 2006 paikannettiin luontodirektiivin liitteiden II ja IV luontotyypit kaava-alueella ja vaikutusalueella. Luontotyyppikohteiden sijainti ja rajaukset on esitetty kuvassa 3. Sanalliset kuvaukset luontotyyppikohteista ovat liitteessä 1. Luontotyyppikohteiden tunnistaminen on tehty Natura 2000 luontotyyppioppaan (Airaksinen & Karttunen 2001) kuvausten ja tunnistamisohjeiden mukaan. Arvioinnin pohjaksi kerättiin tietoja vaikutusalueen linnustosta, liito-oravasta, kasvillisuudesta ja kasvistosta. Kaava-alueen maalinnusto selvitettiin kolmen kerran kartoituslaskennalla ja vaikutusalueen vesilinnusto kahden kerran kiertolaskennalla. Linnustoselvitysten tulokset on esitetty liitteessä 2. Kaava-alueen kasvisto selvitettiin linnusto- ja luontotyyppikartoitusten yhteydessä. Selvityksessä kirjattiin ylös kaikki kaava-alueella havaitut putkilokasvilajit (liite 3). Liito-oravan mahdollista esiintymistä selvitettiin ja kaava-alueella ja tähän itäpuolelta rajautuvan Iso Virkasaaren vanhan metsän alueella. Selvitys tehtiin havainnoimalla lajin ulostejälkiä haapojen ja kuusten tyviltä. Inventoinnissa ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Lajistoselvityksissä pyrittiin löytämään kullekin luontotyyppikohteelle ominaista lajistoa. Tietoja on käytetty osana luontotyyppeihin kohdistuvien haittojen ja niiden merkittävyyden arviointia. 3.5 Varovaisuusperiaatteen käyttö arvioinnissa Varovaisuusperiaate on epävarmojen tai heikosti ennustettavien asioiden hallintaperiaate. Sen tunnetuin määrittely on niin sanotussa Wingspread in julkilausumassa vuodelta 1998: "Kun joku toiminto nostaa esiin ihmisen terveys- tai ympäristöhaitan uhkan, ennakoiviin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä vaikkakin joitain syyn ja seurauksen yhteyksiä ei olisi täysin vahvistettu tieteellisesti". Euroopan yhteisöjen komissio antoi tiedonannon ennalta varautumisen periaatteesta vuonna Siinä ei ole varsinaista määritelmää, mutta asiaa luonnehditaan seuraavasti: "Ennalta varautumisen periaatteeseen turvautuminen on päätös, joka tehdään, jos tieteelliset tiedot eivät ole riittäviä, lopullisia tai varmoja ja on viitteitä siitä, että ympäristöön, ihmisten terveyteen ja eläimiin tai kasveihin kohdistuvat mahdolliset vaikutukset voivat olla vaarallisia eivätkä ole valitun suojelutason mukaisia". Varovaisuusperiaatetta on sovellettu arvioinnissa eri tavoin. Kaavahankkeen välillisten vaikutusten ennustettavuus on vaikeaa. Esimerkiksi moottoriveneilyn tai kalastuksen lisääntymisen määrää on mahdotonta ennustaa luotettavasti. Asiaan vaikuttavat muun muassa tulevien loma-asukkaiden määrä, heidän liikkumisensa ja vapaa-ajan viettotapansa, loma-asuntojen käyttöaste ja käytön ajallinen vaihtelu. Tulevat loma-asukkaat voivat ottaa asuntonsa ympärivuotiseen käyttöön tai käydä asunnollaan vain loma-aikoina. Tulevat asukkaat ovat muutenkin hyvin ratkaisevassa roolissa syntyvien välillisten vaikutusten kannalta.

10 10 Varovaisuusperiaatteen mukaisesti arvioinnissa on otettu lähtökohdaksi kohtalaisen merkittävä liikkumisen lisääntyminen. Loma-asutuksen määrään nähden syntyvien vaikutusten voimakkuus arvioidaan korkeaksi. Arvioinnissa huomioidaan myös mahdollisesti syntyviä, vaikutuksia aiheuttavia toimintoja, vaikka niiden toteutumisesta ei ole varmuutta. Esimerkkinä tästä maihinnousukieltojen rikkominen Natura-alueen saarissa ja tästä aiheutuvat haitalliset vaikutukset. Mahdollisuuksista valvontaan ja valistukseen ei saada täyttä varmuutta. Lajiesiintymiksi on tulkittu sellaisetkin kohteet, joissa reviirin olemassa olosta ei ole saatu täyttä varmuutta. Esimerkiksi kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevan vanhan metsän alueella havaittiin viitteitä valkoselkätikan esiintymisestä. Metsässä oli runsaasti lajille tyypillisiä syöntijälkiä, kuorittuja koivuja ja suppilomaisia koloja, mutta lajin yksilöitä ei kuitenkaan havaittu missään vaiheessa paikalla. Kyseiseen luonnonmetsiä edustavaan luontotyyppikohteeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon valkoselkätikan todennäköinen esiintyminen alueella. Saimaannorpan osalta on epävarmuustekijänä pitää ottaa huomioon, että alueen saimaannorpan pesä- ja lepopaikoista ei tunneta kaikkia. Norppa vaihtelee vuosittain pesiensä paikkoja ja synnyttävät emät tarvitsevat synnyttämättömiä hylkeitä laajemman reviirin. Esimerkiksi myöhäinen jäätyminen aiheuttaa muutoksia pesimäpaikkojen valintaan. Norppien liikkumisesta ja vaelluksista uusille alueille on tietoa yli kymmenen radiolähettimellä seuratun norpan perusteella. Näiden perusteella on todettu, että etenkin nuoret norpat liikkuvat hyvinkin kauas syntymäseudultaan esimerkiksi puolisoa etsiessään. Linnansaaren kansallispuiston alueella syntynyt parivuotias koirasnorppa tavattiin eräänä talvena lähellä Varkauden kaupunkia ja keväällä taas Linnansaaren puiston alueella uudelleen. Tulee huomioida, että norppien - kuten nisäkkäiden yleensä - liikkumista ja reittejä on hyvin vaikeaa ennakoida (esim. Hyvärinen ym. 2004). Epävarmaa on myös paikallisten asukkaiden tahto ja halu muuntuviin, tiukkoihin, vapaaehtoisiin suojelutoimiin. Parhaimmassa tapauksessa suojelu lähtee alatasolta, paikallisten asukkaiden keskuudesta eikä sitä vaadita niin sanotusti ulkopäin, kuten esimerkiksi EU:n tasolta (Laita 2005, Tonder & Salmi 2005). 4 ALUEEN LUONTOTYYPIT JA LAJIT 4.1 Luontotyypit Linnansaaren Natura-alueen suojeluperusteissa (Etelä-Savon ely-keskus 2013) on mainittu yhdeksän luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä: Vuorten alapuoliset tasankojoet *Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt Kostea suurruohokasvillisuus Kasvipeitteiset silikaattikalliot Kallioiden pioneerikasvillisuus *Boreaaliset luonnonmetsät Boreaaliset lehdot *Fennoskandian metsäluhdat *Puustoiset suot Priorisoidut luontotyypit on merkitty tähdellä (*). Luontotyyppi-inventoinnin (liite 1) tulosten mukaan vaikutusalueella on neljää luontotyyppiä: kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaalisia lehdot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Lisäksi ranta-asemakaavan alueella esiintyy luontotyyppiä rantasuot. Kyseinen

11 11 luontotyyppi ei kuulu Linnansaaren Natura-alueen suojeluperusteisiin, joten sitä ei ole huomioitu vaikutusten arvioinnissa. Kuva 3. Kasvipeitteiset silikaattikalliot (vihreä) boreaaliset lehdot (sininen), boreaaliset luonnonmetsät (punainen) ja puustoiset suot (keltainen) vaikutusalueella. Vaikutusalueella on kaksi luontotyyppiin kasvipeitteiset silikaattikalliot kuuluvaa kohdetta (kuva 3). Nämä sijaitsevat ranta-asemakaavan alueella. Boreaalista lehtoa on neljä kohdetta, joista kolme sijaitsee ranta-asemakaava-alueella ja yksi vaikutusalueella. Luonnonmetsäkohteita on viisi, jotka kaikki sijaitseva vaikutusalueella. Puustoista suota on kolme kohdetta ranta-asemakaavan alueella. 4.2 Luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Linnansaaren Natura-alueen suojeluperusteissa on neljä luontodirektiivin liitteen II lajia: saimaannorppa, saukko, kirjoverkkoperhonen ja idänlehväsammal (Etelä-Savon ely-keskus 2013). Saimaannorppa on myös luontodirektiivin liitteen IV(a) suojelema laji. Edellä luetelluista lajeista ainoastaan saimaannorpan tiedetään varmuudella esiintyvän vaikutusalueella. Lajin poikaspesiä ja lepokiviä ei ole todettu ranta-asemakaavan alueelta, mutta lähiympäristöstä löytyy runsaasti pesä- ja lepopaikkoja Saimaannorppa Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen, yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä, jonka keskeinen osa kannasta elää Haukivedellä. Saimaannorppien kantaan on 2000-luvulla kohdistunut monia uhkia, mutta suojelutoimien ansiosta kanta on kuitenkin kasvanut hiukan.

12 12 Aivan 2000-luvun alussa oli pari leutoa talvea, jolloin norpan pesäkuolleisuus oli tavallista suurempi. Vuonna 2009 saimaannorppakannan kehityksessä tapahtui yllättävä käänne; kannan kasvua ei tapahtunut ja Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisluokituksessa saimaannorpan asema muutettiin kriittisen uhanalaiseksi (CR). Tämä tarkoittaa sitä, että populaatioon kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta. Saimaannorpan suojelun välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Aiemmin tavoitteena on ollut saada 400 yksilön kanta jo vuoteen 2020 mennessä. Suotuisan suojelun tasolla norpalla olisi riittävän laaja elinympäristö, jossa sen elinalue ei pienene eikä ole vaarassa pienentyä (Ympäristöministeriö 2011, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri 2012). Vuoden 2009 saimaannorpan talvikannaksi arvioitiin noin 260 norppaa, nykyisin saimaannorppia arvioidaan olevan noin 310 (Sipilä & Kokkonen 2010, Ympäristöministeriö 2011). Vuonna 2011 norpan talvikannan arvioitiin olevan noin 290 yksilöä. Kannasta noin 80 (83) yksilöä on synnyttämään kykenevää emonorppaa. Vuoden 2012 poikaslaskennoissa löytyi 60 kuuttia, myös tänä vuonna löydettiin odotetusti 60 kuuttia. Neljä kuuttia löydettiin kuolleina pesäänsä. Havaittua pesäkuolleisuutta pidetään normaalina. Haukivedellä syntyi 16 kuuttia. Haukivedellä on yhteensä noin saimaannorppaa, tätä enemmän norppia tavataan vain Pihlajavedellä. Heikko poikastuotto on kasvava uhka saimaannorpan kannalle. Kannan seurannasta vastaava Metsähallitus pitää tärkeimpänä tavoitteenaan syntyvien ikäluokkien säilymisen mahdollisimman lukuisana sukukypsiksi (Sipilä & Kokkonen 2010, Ympäristöministeriö 2011, Metsähallitus 2013). Nuorten norppien kuolleisuus on Saimaalla selvästi suurempaa kuin se on luonnontilaisissa oloissa, esimerkiksi Jäämerellä. Norppa tulee sukukypsäksi noin viiden vuoden iässä (Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri 2012). Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma -ehdotuksen tavoite on saada norppakanta kasvamaan 3 4 prosenttia vuodessa seuraavan 5 vuoden aikana. Esimerkiksi ajanjaksolla saimaannorppakanta on kasvanut noin 2,5 prosenttia vuosittain. Saimaannorpan välittömän sukupuuton uhkan katsotaan väistyvän, jos kanta saadaan kasvamaan vuoteen 2025 mennessä noin 400 yksilöön, joka vastaisi 1960-luvulla ollutta hyljemäärää. Se vaatisi vähintään 5 prosentin vuosittaista kannankasvua. Luonnontilaisella Saimaalla on arvioitu olleen aikoinaan yli 6000 hyljettä, ja 1800-luvun lopulla Saimaan hylkeitä on ollut lähemmäs tuhat. Yleensä saimaannorppakanta kasvaa hitaasti, mutta parhaimmillaan norppakantojen on arvioitu yltävän jopa 10 prosentin vuosittaiseen kasvuun. Kannan väheneminen voi myös olla nopeaa, etenkin jos synnyttäviä naaraita kuolee (Sipilä & Kokkonen 2010, Ympäristöministeriö 2011, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri 2012). Norppakanta pysyy keskimäärin tasapainossa, jos noin 20 prosenttia syntyneistä kuuteista selviää sukukypsiksi eikä kannassa ole ylimääräistä aikuiskuolleisuutta. Saimaalla ajanjaksolla syntyneistä poikasista keskimäärin 23 prosenttia selvisi viisivuotiaiksi, ajanjaksolla vastaava luku oli 21 prosenttia ja vuosina vastaava luku oli 20 prosenttia (Sipilä & Kokkonen 2010) Lepakot Kaikki Suomessa esiintyvät yksitoista lepakkolajia ovat luonnonsuojelulain 38 :n mukaan rauhoitettuja. Lepakot ovat myös Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittuja suojeltavia lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyjä. Vuonna 1991 tehtiin Euroopan lepakoiden suojelua koskeva EUROBATSsopimus, johon Suomi liittyi vuonna Sopimuksessa sitoudutaan edistämään lepakoiden tutkimusta ja suojelua sekä tarkentamaan tietoja varsinkin puutteellisesti tunnetuista lajeista.

13 13 Vuonna 2005 Linnansaaren alueella tehdyssä lepakkolajiston ja arvokkaiden ruokailualueiden kartoituksessa tavattiin kaikki Suomen yleiset lepakkolajit: vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa, pohjanlepakko ja korvayökkö (Vihervaara 2005). Kartoituksessa viiksisiippalajien runsaus oli silmiinpistävä piirre. Linnansaaren Natura-alueen suojeluperusteissa ei mainita lepakoita, joten suunnitellun hankeen mahdollisia vaikutuksia lepakoihin ei arvioida tässä selvityksessä. Lepakkoselvityksen tulosten perusteella on todennäköistä, että vaikutusalueella ja mahdollisesti myös kaava-alueella elää lepakoita. Kaava-alue on kauttaaltaan tiheää metsää, joten väljäpuustoisia saalistuspaikkoja tai päiväpiiloja ei juurikaan ole lepakoille tarjolla. Lähinnä Korhonvuoren kalliorinteessä ja lomarakennuksissa saattaa olla potentiaalisia päiväpiilopaikkoja. Kaava-alueen kolme soistumaa saattavat olla runsaan hyönteistuotannon ansiosta lepakoille merkityksellisiä ruokailualueita. Vaikutusalueella sijaitsevat matalat laajat lahdet, kuten Savilahti ja Leppälahti, ovat myös mahdollisia ruokailualueita. Rantalohkareikot, etenkin laajat ja ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle ulottuvat, ovat lepakoille potentiaalisia talvehtimispaikkoja. Vaikutusalueella tällaisia lohkarerentoja on useita, ja ehkä myös Iso-Virkasaaren pohjoisrannan lohkareikot voivat sopiva lepakoille. Suunniteltu hanke ei uhkaa mitään edellä mainituista lepakoille mahdollisesti tärkeistä kohteista. 4.3 Muut lajit Linnut Linnansaaren alueelta tunnetaan 28 huomionarvoista lintulajia, joista 19 on lintudirektiivin liitteen I lajeja. Taulukko 1. Lintudirektiivin liitteen I linnut, Suomessa uhanalaiset ja silmälläpidettävät linnut Linnansaaren Natura-alueella, vaikutusalueella ja Harjulan ranta-asemakaavan alueella. Natura-alueella Vaikutusalueella Kaava-alueella Helmipöllö Huuhkaja Kaakkuri Kalatiira Kehrääjä Kuikka Kurki Laulujoutsen Mehiläishaukka Metso Palokärki Pikkulepinkäinen Pikkusieppo Pyy Viirupöllö Valkoselkätikka Pikkutikka Selkälokki Kaulushaikara Kalasääski Nuolihaukka Teeri Käki Varpuspöllö Pohjantikka Idänuunilintu Kuhankeittäjä Tuulihaukka

14 14 Taulukossa 1 on lueteltu Linnansaaren Natura-alueella esiintyvät suojeltavat lintulajit. Tiedot Natura-alueen linnustosta perustuvat Natura-tietolomakkeeseen (Etelä-Savon ympäristökeskus 2005) ja vuonna 2005 tehtyyn linnustoselvitykseen (Sarvanne ym. 2005). Kaava- ja vaikutusalueen linnustotiedot perustuvat vuonna 2006 tehtyihin kaava-alueen maalinnustoselvitykseen ja vaikutusalueen vesilinnustoselvitykseen (liite 2). Tiedot vaikutusalueen metsälinnustosta ovat puutteelliset. Osa taulukossa mainituista Naturaalueen metsälinnuista saattaa esiintyä myös vaikutusalueella Hyönteiset Kirjoverkkoperhosen lisäksi Linnansaaren Natura-alueelta on tietoja kahdesta uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä perhoslajista. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana alueella on havaittu nunnamittari ja kalliosinisiipi (Sihvonen 1997). Vaikutusalueelta ei tunneta uhanalaisten perhosten esiintymiä. Vaarantuneella (VU) kalliosinisiivellä on pieni, mutta vakaa kanta alueella (Sihvonen 1997). Lajilla on useita esiintymiä Linnansaaren ja Häikiänmäen välisellä alueella. Kalliosinisiipi elää isomaksaruohoa kasvavilla kallioalueilla. Kesän 2006 luontotyyppi- ja lajistoinventoinneissa tehtyjen havaintojen perusteella vaikutusalueilla ei ole lajille sopivia elinympäristölaikkuja. Silmälläpidettävästä (NT) nunnamittarista on havaintotietoja 1980-luvulta (Sihvonen 1997). Tuoreiden tietojen puuttuminen saattaa johtua vähäisestä seurannasta. Nunnamittarin toukka on monofagi, joka elää vain konnanmarjalla. Vaikutusalueen lehtometsissä mustakonnanmarja kasvaa niukkana Kasvit Linnansaaren alueelta tunnetaan useita uhanalaisten ja harvinaisten kasvien esiintymiä. Alueen lehdoissa kasvavat vaarantunut (VU) metsänemä, alueellisesti uhanalainen (RT) pesäjuuri ja harvinainen lehtoneidonvaippa. Kosteiden lehtojen lajeista alueelta on löydetty silmälläpidettävä (NT) lepikkolaakasammal. Uhanalaisella (VU) haapariippusammaleella on ainakin kolme esiintymää Linnansaaren haapaa kasvavissa metsissä. Linnansaaren perinnebiotooppien arvokkaaseen lajistoon kuuluvat ahokirkiruoho (VU), idänkurho (EN), hirvenkello (VU) ja ketonoidanlukko (NT). Lahopuustoisissa korpinotkoissa ja kuusivaltaisissa luonnonmetsissä on löydetty alueellisesti uhanalaiset (RT) ryytisammal ja kantokorvasammal. Rantakasvistoon kuuluvat vaarantunut (VU) rantaorvokki ja harvinainen punalatva. Edellä mainittujen kasvien esiintymiä ei tunneta vaikutusalueelta. Ainoa poikkeus on lehtoneidonvaippa, joka löytyi luontotyyppikartoituksessa kahdesta paikasta. Toinen esiintymä sijaitsee Iso Virkasaaren kaava-alueella ja toinen Läpikäytävä saaressa. Kaavaalueen toisella silikaattikallion seinämällä kasvavat alueellisesti uhanalainen (RT) isotuppisammal ja silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen (NT/RT) koloriippusammal. 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET 5.1 Rantarakentaminen Loma-asutuksen lisääntyminen on vapaa-ajan viettoon ja virkistykseen liittyvä ilmiö, joka kytkeytyy kaupungistumiskehitykseen. Vuonna 2006 mökkikanta koostui noin mökistä, vuoden 2010 lopussa Suomessa oli mökkejä runsaat ja määrän on arvioitu nousevan noin :een vuoteen 2025 mennessä. Mökkikanta on tiivistynyt erityisesti Järvi-Suomen alueella. Mökillään omistajat käyttävät aikaansa keskimäärin 73 vuorokautta

15 15 vuodessa. Vähemmän kuin 30 päivää vuodessa käytetään 22 prosenttia mökeistä ja noin 31 prosenttia mökeistä käytetään enemmän kuin 90 päivänä vuodessa. Keskimääräisen käyttöasteen arvioidaan pysyvän suurin piirtein ennallaan. (Adriaan & Kangas 2007, Pitkänen 2011) Mökkimatkailuun on tullut uusia kehityskulkuja ja jatkuvaa muutosta 2000-luvulla. Matkailukeskusten mökkirakentaminen poikkeaa perinteisestä rantarakentamisesta niin, että rakentaminen muodostaa mökkikyliä ja erillisten mökkirakennusten ohella lomakäytössä on myös rivi- ja kerrostaloasuntoja sekä lomaosakkeita. Matkailukeskusalueiden vetovoimaisuus on ajallisesti rajallista ja suhteessa esimerkiksi matkailukohteen elinkaareen sekä muuttuviin harrastus- ja matkailutrendeihin. Kaava-alueen läheisyyteen ja saimaannorpan kannalta samalle vaikutusalueelle Haukivedellä ollaan perustamassa Porosalmen matkailukeskusta. Saimaannorpan kannalta on hyvä, että Porosalmen hankkeeseen on liitetty talviaikaisia rajoituksia liikkumiselle kuten moottoriajoneuvoliikenteen kieltäminen Porosalmi - Linnansaari välisellä vesialueella välisenä aikana. Toisaalta matkailualueen kehittäminen tuo alueelle paljon lisää ihmisvaikutusta, jolla saimaannorpan kannalta voi olla yllättäviä vaikutuksia. Miten mökkiläinen käyttäytyy rantamökillään? sitä ei tiedetä. Tavanomaisen mökkiläisen profiilikuvaa ei ole olemassa eikä mökkeilijä ole enää läheskään aina edes suomalainen: ulkomaalaiset ovat tulleet suomalaisille kiinteistömarkkinoille. Erityisesi venäläiset ovat ostaneet mökkikiinteistöjä Itä-Suomesta. Mökkielämään kytketään helposti mielikuvatasolla ekologisuus ja luonnonmukainen elämä, mutta sille ei löydy tutkimuspohjaa. Talviasuttavat ja sähköistetyt kakkosasunnot ovat syrjäyttäneet vaatimattomat mökit käytännössä kokonaan. Vapaa-ajan asuntojen pinta-alat ovat vuosikymmenien kuluessa kasvaneet. Joka kymmenes kesämökki soveltuisi kakkosasunnoksi kokovuotiseen käyttöön. Vuosittain vapaa-ajan asunnolla vietetty keskimääräinen aika onkin pidentynyt ja työssäkäynti vapaa-ajan asunnolta lisääntynyt (Saaristoasiain neuvottelukunta & Suunnittelukeskus Oy 2006, Pitkänen 2011). Tällä hetkellä potentiaalisimpina mökin hankkijoina, joilla on aikaa viettää mökillä, voidaan pitää eläkkeelle jääviä suuria ikäluokkia. Pidemmällä tähtäyksellä vapaa-ajan asunnolla vietetty aika ja koko vapaa-ajan asumisen sisältö saattaa muuttua suurten ikäluokkien mökkien perijäsukupolven ja aivan uusien mökinomistajien noustessa suurimmaksi mökkeilijäryhmäksi. Elämäntapamuuttajia on mökkiläisissä vain hyvin pieni osa. Suurten ikäluokkien joukosta löytyy varmasti hyvin eri tavoin esimerkiksi saimaannorpan suojelutoimien vaatimiin kalastusrajoituksiin suhtautuvia. Kalastusta pidetään tärkeänä harrastuksena mökillä olemisessa. Myös mökkikunnan kalastusasioihin vaikuttamista pidetään merkittävänä asiana mökkiläisten keskuudessa (Saaristoasiain neuvottelukunta & Suunnittelukeskus Oy 2006, Pitkänen 2011). Ei voida sanoa, kuinka mökkiläinen käyttäytyy mökillään tai mitä hän siellä harrastaa, mutta mitä uudempi ja paremmin varusteltu mökki on kyseessä, sitä enemmän mökillä ollaan. Uudet, hyvin varustellut loma-asunnot ovat talviasuttavia ja ympärivuotinen oleminen mökeillä on lisääntynyt. Loma-asuntoja käytetään siis yhä enenevässä määrin saimaannorpan lisääntymisen kannalta kriittiseen aikaan keski- ja kevättalvella, jolloin norpalla on poikaset. (Etelä-Savon maakuntaliitto 2001 ja 2003, Pitkänen 2011) 5.2 Hankkeen välittömät vaikutukset Loma-asuntojen rakennusvaiheesta aiheutuu liikkumisen lisääntymistä tontin alueella ja lähistöllä sekä meluhaittoja. Melua syntyy etenkin rakennustarvikkeiden kuljetuksesta, motorisoidusta liikkumisesta ja rakentamisessa tarvittavien koneiden käytöstä.

16 16 Rakentamisvaihe ja välittömästi rakentamista seuraavat vuodet ovat yleensä ratkaisevia luontotyyppien kannalta. Rakentamisvaiheessa luonnonkasvillisuuden peitossa olevaa maata peittyy teiden ja rakennusten alle. Vaikutuksen laajuus riippuu siitä, miten voimaperäisesti tontin alue muokataan. Ääritapauksessa koko tontin aluetta muokataan, tasoitetaan, pengerretään, laatoitetaan, kylvetään nurmikoksi ja ranta ruopataan. Vähiten muutoksia syntyy, kun pyritään luonnontilan säilyttämiseen, puiden säästämiseen, rakennusten pohjapinta-alojen ja määrän minimointiin ja puutarhat istutuksineen jätetään perustamatta. Yleensä lopputulos on näiden kahden ääripään väliltä. Jos rakennettava tontti sijaitsee luontotyyppikohteella, luontotyypille ominainen kasvillisuus yleensä muuttuu peruuttamattomasti. Loma-asuntotonteilla puuston ikä- ja lajirakenteita muokataan käyttäjien tarpeita ja toiveita vastaaviksi. Yleensä tontit halutaan säilyttää puustoisina, mutta toisaalta laajojen nurmikkokenttien perustaminen ei ole harvinaista. Mäntyä ja lehtipuita suositaan yleensä kuusen kustannuksella. Vieraiden puulajien istutukset ovat melko harvinaisia. Puut saavat kasvaa tonteilla yleensä vanhoiksi, mutta lahovikaiset puut joudutaan usein turvallisuussyistä kaatamaan, ja tuulenkaadot, jotka kuuluvat puustoltaan luonnontilaisille rannoille, kerätään polttopuiksi. Tämä johtaa lahopuun vähenemiseen rantametsissä ja heikentää siten lahopuusta riippuvaisten metsälajien elinoloja. Toisaalta lehtipuuvaltaiset vanhaa puustoa sisältävät rantavyöhykkeet sopivat monien harvinaistenkin vanhojen metsien lajien elinympäristöiksi. Esimerkiksi liito-orava ja lepakot löytävät suoja- ja pesäkoloja isoista haavoista ja koivuista, pesäpöntöistä ja rakennuksistakin. Kaavamääräyksessä ainoastaan maisemallisesti merkittävät puut on määrätty säilytettäviksi. Hankkeen välittömänä vaikutuksena saimaannorpan lisääntymiseen soveltuva alue pienenee sille tärkeällä Haukiveden lisääntymisalueella. Kaava-alue kuuluu saimaannorpan Haukiveden pesimäalueeseen ja on saimaannorpan suojeluksi tehdyissä tavoitteissa aiemmin esitetty jätettäväksi rakennustoiminnan ulkopuolelle (Sipilä 1991). 5.3 Hankkeen välilliset vaikutukset Melu ja pakoreaktiot Motorisoidusta liikkumisesta aiheutuvat meluhaitat ovat moninkertaiset lihasvoimalla tapahtuvaan liikkumiseen verrattuna. Melu aiheuttaa eläimille stressiä, jonka on todettu aiheuttavan muutoksia hormonitasapainossa ja käyttäytymisessä ja vaikuttavan sitä kautta lisääntymistoimiin ja syntyvien poikasten elinkykyyn (Liikonen & Rautio 2004). Useimmat eläimet pakenevat melua tai ihmisen lähestymistä. Pakoreaktion voi aiheuttaa kuuloaistimuksen lisäksi myös näkö- tai hajuaistimus ihmisestä. Pakoetäisyyteen vaikuttavat monet tekijät, muun muassa eläinten luontaiset käyttäytymismallit, häiriön voimakkuus ja häirintätilanteen olosuhteet. Pakoreaktion voimakkuus ja sitä kautta pakenemiseen käytettävän energian määrä vaihtelee myös tilanteittain ja lajeittain. Etenkin talvella eläinten energian kulutus saattaa pakoreaktioiden takia nousta lähelle kriittistä rajaa. Lajien sisälläkin pakoreaktio vaihtelee. Esimerkiksi teerellä pakoetäisyys kävellen liikkuvasta ihmisestä on avoimessa maastossa yleensä yli sata metriä, mutta suojaväriin luottavalla hautovalla teerinaaraalla pakoetäisyys voi olla vain pari metriä. Veneellä tai kanootilla liikkuvan ihmisen saaren rannalla oleva teeri saattaa päästää alle kymmenen metrin etäisyydelle. Kesäaikaan kivellä makaavan saimaannorpan pakoetäisyys on yleensä metriä. Kesäisin myös saimaannorppien luontainen uteliaisuus ihmistä kohtaan toteutuu, mutta talvella saimaannorppa on hyvin herkkä äänille. Pelkästään ihmisen askeleen tärinän aistimus aiheuttaa vaistotoimintona yksilön sukeltamisen jäältä veteen turvaan. Saimaannorpan pakoreaktio kevättalvella poikasen imettämisaikaan on lajin kannalta kriittistä. Emo imettää kuuttia ensin pesässä ja pesän romahdettua jäällä, yhteensä noin 7-9

17 17 viikon ajan helmikuun lopulta alkaen. Toistuvat pakosukellukset jäältä tuona aikana haittaavat naaraiden imetystä ja sitä kautta alentavat imetettävien poikasten vieroituspainoja sekä pienentävät niiden mahdollisuuksia selvitä hengissä ensimmäisen - kriittisimmän elinvuoden aikana. Usein toistuvat pakosukellukset jäältä veteen nuorilla kuuteilla saattavat johtaa kylmettymisiin. Ennen pesintää toistuva meluhäiriö voi aiheuttaa myös reviirin hylkäämisen. Norppien on todettu hylkäävän käyttämiään hengitysavantoja, kun lähialueelle on tullut ihmistoiminnasta aiheutuvaa kovaa ääntä (Sipilä 1991 ja 1992). Moottorikelkan ääni kantautuu jäätä pitkin kilometrien päähän, ja esimerkiksi saaren tai niemen takaa nopeasti saapuva kelkka aiheuttaa norpalle varmasti pakoreaktion. Häiriövyöhykkeen on katsottu ulottuvan moottorikelkalla noin 500 metrin päähän. Kelkkailija saattaa pahimmillaan häiritä useitakin pesiviä norppia samanaikaisesti. Ajopelin lähestyessä emo saattaa vahingossa runnoa poikastaan. Myös kuutti saattaa paeta pesästä liian nuorena ja kylmettyä. Kuuttien imetys voi myös epäonnistua, jos emo ei uskalla ruokkia rauhassa poikastaan. Etenkin nuoret emot ovat usein arkoja imetysaikaiselle häiriölle. Porosalmen matkailuhankkeen vaikutusten arvioinnissa on käytetty 4 pakosukellusta/ päivä raja-arvona häiriön merkittävyydelle. Yksikin pakosukellus voi kuitenkin norpalle olla liikaa ja merkittävä (Peltonen 2012). Liikkumisen lisääntyminen ja häirintä Loma-asutus lisää väistämättä liikennettä kaava-alueella ja lähiympäristössä. Liikkuminen voi tapahtua moottoroidusti (moottoriveneily, moottorikelkkailu, mönkijät, skootterit, autot) tai lihasvoimin (soutu, kävely, melonta, purjehdus). Useimmiten liikkuminen aiheuttaa eriasteista ympäristön kulumista ja eläinten häirintää. Rauhallinenkin liikkuminen häiritsee esimerkiksi norppaa, vaikka se toki on tottunut ihmiseen. Yllätetyksi joutuminen on aina jonkin asteinen stressitekijä. Vierestä kävelykin voi tuhota vesilintujen ja muiden lajien pesintöjä sekä haudonta- että poikasvaiheessa. Pesimisvaiheen pakeneminen eri lajeilla aiheuttaa aikuisen yksilön pesältä poistumisen, mikä lisää munien/poikasten riskiä joutua petojen saaliiksi. Häirinnän aiheuttama varoittelu saattaa paljastaa pesän sijainnin pedoille, mikä edelleen lisää poikasten saaliiksi joutumisen riskiä. Vesilintupoikueen vierestä kulkeva soutuvenekin voi hajottaa poikueen, jolloin poikaset ovat lokeille tai variksille helppoja saaliita. Kuikan ja 1970-luvuilla tapahtuneen taantumisen suurimpana syynä pidetään pesimistuloksen heikentymistä rantarakentamisesta syntyneen häirinnän takia (Solonen 1983). Liikkuminen moottoriajoneuvoilla aiheuttaa kuitenkin enemmän häiriötä kuin liikkuminen muuten. Liikkuminen ja saimaannorpan lisääntymisen häirintä kevättalvella on haitallisempaa kuin sen häirintä kesällä. Hankkeen vaikutusalueella on liki sata tunnettua saimaannorpan pesää tai lepokiveä. Näillä kohteilla talvi- ja kesäaikainen häirintä lisääntyy. Populaatiobiologisesti pesinnän häiriö alkaa haitata kantaa, jos se aiheuttaa syntyvyyden alenemista tai pesäpoikaskuolleisuutta (Sipilä 1992). Moottorikelkkailu on työkäytön lisäksi suosittu vapaa-ajan vieton muoto talvisella Saimaalla. Moottorikelkkailussa järjestetään safareita, jotka kulkevat suunniteltuja reittejä. Yksittäiset tietämättömät tai ajattelemattomat moottorikelkkailijat aiheuttavat kuitenkin enemmän haittaa ja vahinkoa saimaannorpalle kuin järjestäytyneet kelkkakerhot tai tiettyjä reittejä kulkevat kelkkasafarit. Yleistä on vapaa ajeleminen missä tahansa. Moottorikelkoilla on ajettu jopa maihinnousukiellossa olevien selkäluotojen (pesäluotojen) yli Linnansaaren kansallispuistossa. Kelkkailijoita on pudonnut norppien pesiin keski- ja kevättalvella. Moottorikelkkailijat voivat tallata norpan pesinnän kannalta - piloille potentiaalista pesimärantaa. Saimaannorpan pesäalueille on syntynyt myös kelkkailijoiden leiriytymispaikkoja (Sipilä 1991). Liikkumista talviaikaisen lisääntymisen aikaan ei vielä 2000luvun alussa rajoitettu edes norpan pesimärantojen lähistöllä (Koskela & Sipilä 2000).

18 18 Moottorikelkkailun suosio on edelleen kasvussa. Moottorikelkkoja ensirekisteröitiin vuonna kappaletta, mikä on 21,6 prosenttia enemmän kuin vuonna Vuonna 2005 rekisterissä oli moottorikelkkoja jo yli kappaletta. Lisäksi moottorikelkkaurien kesäaikainen käyttö erilaisissa maastoissa on mönkijöiden yleistyttyä kasvanut. Kesällä äänekästä häiriötä aiheuttavat myös moottoriveneet ja yhä useammin myös vesiskootterit. Saimaannorppien tutkimuksissa on löydetty nk. heikkoja signaaleja myös roskaantumisen lisääntymisen vaikutuksista. Kortteleiden loma-asutuksen aiheuttamaan häiriöön vaikuttavat liikkumisen suuntautuminen ja sen voimakkuus sekä käytettävä moottoriajoneuvovälineistö. Tuleva häiriö voi olla korkeakin. Saareen voidaan tulla myös autolla, jos jää kestää. Tämä lisää autoilua todennäköisesti myös loma-asunnolta muualle. Jääteiden ja muiden välttämättömien reittien linjauksissa otetaan saimaannorpan lisääntymisalueet huomioon, mutta näille reiteille pääsemiseksi tehdään omia pistoteitä, jotka voivat kulkea lopulta mistä tahansa. Jäällä autoilulle on otollisinta aikaa kevättalvi, kun jäällä ei ole lunta. Juuri samaan aikaan sattuu norpan poikasten nouseminen jäälle, missä emä voi niitä vielä imettää. Loma-asuntoihin sisältyy runsaasti rakennusoikeutta ja voidaan arvioida, että niitä tullaan käyttämään myös talviaikaan. Tilastojen valossa ainakin noin kolmasosa loma-asukkaista käyttää mökkiään yli 90 vuorokautta vuodessa, joten yhdeksän uuden lomakiinteistön asukkaista ainakin kolmen voidaan arvioida käyttävän mökkiään joinakin viikkoina myös talviaikaan ja kevättalvella. Kesä- ja talvikäyttöisiä moottorikulkuvälineitä omistaa varovaisesti arvioiden ainakin puolet uusista mökkiläisistä. Kalastuksen ja kalanpyydysten lisääntyminen Kalastus ja kalastuksen lisääntyminen aiheuttavat suuren riskin saimaannorpalle. Pienet kuutit jäävät helposti kiinni etenkin kalaverkkoihin, mutta myös muihin kalanpyydyksiin, kuten rysiin ja katiskoihin. Saimaannorppien poikasten verkkokuolleisuuden pahimmat ajankohdat ovat kevät ja varhaiskesä, jolloin kuutit aloittelevat itsenäistä elämäänsä. Harvemmin tavallisiin kalaverkkoihin jää kiinni enää yli 25-kiloisia hylkeitä. Tämän painon nuori hylje saavuttaa normaalisti heinäkuun alkuun mennessä, mutta jos esimerkiksi imetyksessä on ollut häiriöitä, niin kuutti saavuttaa tämän painon vasta myöhemmin. Siinä missä kalaverkot ovat vaaraksi kuuteille, aikuisille norpille uhkaavia ovat kalatäkyiset koukut, lohikoukut ja vahvalankaiset - varsinkin riimutetut - kalaverkot. Yhdenkin aikuisen tai aikuistuvan norppanaaraan kuolema on koko kannalle suuri menetys. Kalanpyydyksiin jää kiinni keskimäärin 1-3 täysikasvuista norppaa vuodessa (Koskela ym. 2001). Vuosina pesinnän ja imetyksen jälkeen vieroitettujen poikasten kuolinsyistä 67 prosenttia johtui kalanpyydyksistä. Tämä vastasi suunnilleen kahtakymmentä alle yksivuotiaan norpan vuosittaista kuolemaa kalanpyydyksiin. Suuri osa kuolemista (noin 46 prosenttia) tapahtui ja välisenä aikana. Uusi ilmiö syntyi 2000-luvun alussa: talviverkkokalastuksesta johtuva kalanpyydyskuolleisuus. Tämä on johtanut kalastusrajoituksiin (Metsähallitus 2013). Tiukentuneet kalastusrajoitukset ovat olleet välttämättömiä saimaannorpan suojelulle. Nuorten norppien pyydyskuolemia alettiin ensin vähentää vapaaehtoisilla verkkokalastusrajoituksilla keväisin ( ). Ensimmäisten verkkokalastuksen rajoitusalueiden muodostaminen lisäsi alueella syntyvien poikasen eloonjäämismahdollisuuksia noin 20 prosentilla. Vuoden 2009 loppuun mennessä Metsähallitus oli tehnyt saimaannorppaa suojelevia keväisiä kalastusrajoitussopimuksia lähes 1500 neliökilometrille. Nykyään kalastusrajoitusten piirissä on noin 2000 neliökilometriä eli noin 45 % Saimaan pinta-alasta. Kevätaikaiseksi kuuttien elinpiiriksi on arvioitu tämä noin

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. c/o Heikki Helle Ahde 4 C 40520 Jyväskylä Luhangan kunta Hakulintie 2 19950 Luhanka 1. Johdanto

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Luontodirektiivin luontotyypit Evon

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713,

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014

Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 Lokakuu 2014 Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. KARTOITUSALUE... 2 3. LEPAKOIDEN SUOJELU SUOMESSA... 3 4.

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

Tuulivoimahanke Soidinmäki

Tuulivoimahanke Soidinmäki Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Lepakot rakennuksissa

Lepakot rakennuksissa Lepakot rakennuksissa Markku Lappalainen Emma Kosonen Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Esityksen sisältö Lepakoiden suojelullinen asema 1. Lepakot rakennuksissa

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

SAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari

SAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari SAVITAIPALE Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN... 3 4. INVENTOINNIN TULOKSET

Lisätiedot

Lausunto LIITE 6. Laati: Soile Turkulainen 13.2.2012 NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI:

Lausunto LIITE 6. Laati: Soile Turkulainen 13.2.2012 NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI: Lausunto Pöyry Finland Oy Väinönkatu 1 FI-40100 Jyväskylä Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 33440 Faksi +358 10 33 44444 www..poyry.fi Päiväys 12.2.2012 Kuvat päivitetty

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravakartoitus Päivämäärä 11.11.2014 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.

Lisätiedot

Tapanilan tilan ranta-asemakaava

Tapanilan tilan ranta-asemakaava Raportti LIITE 67080500.BBJ 12.5.2009 Jyväskylän kaupunki Tapanilan tilan ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Jyväskylän kaupungin 87. kaupunginosassa (Pohjois- Korpilahti)

Lisätiedot

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Vastine Lemmetynniemen ranta-asemakaavaluonnoksesta saatuihin palautteisiin.

Vastine Lemmetynniemen ranta-asemakaavaluonnoksesta saatuihin palautteisiin. Vastine 1 (6) Leskinen Timo 21.11.2014 Leppävirran kunta PL 4 79101 LEPPÄVIRTA Lausuntopyyntö Vastine Lemmetynniemen ranta-asemakaavaluonnoksesta saatuihin palautteisiin. Lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Destia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010

Destia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010 Destia Oy VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma Petri Parkko 9.6.2011 2 1. Yleistä Liito-orava Pteromys volans on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA Selostus maastokäynneistä 8.1. ja 11.1.2014 JOHDANTO JA AIKAISEMMAT HAVAINNOT LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ SUUNNITTELU- ALUEELLA Nurmijärven

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Lisätiedot

Silva Sallamaa Helsingin yliopisto

Silva Sallamaa Helsingin yliopisto Lepakoiden päiväpiilonvalinta Silva Sallamaa Helsingin yliopisto Esityksen rakenne rakenne Esityksen Lepakoiden kesäaikaiset päiväpiilot Vaihtelevat valintakriteerit Miten tutkittiin? Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto

Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KANGASALAN KUNTA Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18794 Kangasalan kunta Sisällysluettelo 1 Työn tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Kääpäsaaren asemakaavan muutos

Kääpäsaaren asemakaavan muutos SAVONLINNAN KAUPUNKI Kääpäsaaren asemakaavan muutos Natura -tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21649 Natura - tarvearviointi 1 (25) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lainsäädäntö...

Lisätiedot