PK Kunnallisala Mallivastaukset

Transkriptio

1 PK Kunnallisala Mallivastaukset PÄÄSYKOE 2006 / KUNNALLISALA MALLIVASTAUKSET 1a) Totaliteettiperiaate. Anna lyhyt määritelmä (1 pist.) Määritelmä annetaan pääsykoekirjan sivulla 30. Käsitteellä viitataan kunnan tehtäväpiirin määräytymisperiaatteeseen, jonka mukaan kunnalle on turvattu oikeus myös omilla päätöksillään ottaa hoidettavakseen paikallisia tehtäviä vastakohtana periaatteelle, jossa kaikki tehtävät määritellään erityislainsäädännöllä. 1b) Subsidiariteettiperiaate. Tuo esiin periaatteen keskeinen sisältö (2 pist.) Myös läheisyysperiaatteena ja toissijaisuusperiaatteena tunnettu yleisperiaate, jonka mukaan julkisista tehtävistä tulee yleensä ensisijaisesti huolehtia kansalaista lähinnä olevien viranomaisten. Periaate tuli EU:n perustamista koskevaan Maastrichtin sopimukseen unionin ja kansallisvaltioiden suhteen määrittäjäksi. Päätöksiä tehdään EU-tasolla vain silloin kun jäsenvaltiot eivät kykene niitä ratkaisemaan tehokkaasti tai kun ne voidaan toteuttaa paremmin koko yhteisön tasolla. Periaatteen klassisena muotona on pidetty sen ulottumista myös kansallisvaltioita pienempien yksiköiden (VALTIO/KUNTA) ja kansalaisten (KUNNALLISHALLINTO/KANSALAINEN) tasolle. Määritelmään viitataan useissa kohden pääsykoekirjaa. (s.24, 28, 39, 130, 136, 249,326) 1c) Viranomaiskunta. Mitä käsitteellä tarkoitetaan? (2 pist.) Käsite liittyy kunnallishallinnon luonnehdintaan eri aikoina. Viranomaiskunnalla viitataan perinteiseen hyvinvointivaltion rakentamiskauden kuntaan, joka toimi säännössidonnaisena julkisena laitoksena. Viranomaiskunnat olivat oikeuden täytäntöönpanoa palvelevia ja julkista etua valvoen toimivia palvelujen tuottajia. Kansalaiset olivat alamaisia, keskiössä oli oikeus. Liiketaloudellinen ajattelu oli vierasta. (sivu 32). 1d) Regionalisaatio. Selitä käsitettä lyhyesti (2 pist) Sivulla 96 määritellään regionalisaatio eli alueellistuminen seuraavasti: Sillä viitataan yhtä lailla pienten talous- tai työssäkäyntialueiden dynaamiseen muotoutumiseen kuin suurtalousalueiden ja vapaakauppa-alueidenkin muotoutumiseen. Regionalisaatiota tapahtuu kahdessa muodossa. De facto regionalisaatio eli tosiasiallinen regionalisaatio viittaa spontaaniin kehitykseen, jossa aluekokonaisuuden yritysten kanssakäyminen lisääntyy. De jure regionalisaatio perustuu hallitusten väliseen sopimukseen (esim. EU). 1e) Peruspalvelu. Anna lyhyt määrittely (1 pist.) Käsitteeseen viitataan s 29. Kysymys siitä, mitä pidetään peruspalveluna, on suhteellisen vaikea. Eräissä virallisasiakirjoissa on seuraava määrittely: peruspalveluksi on määritelty sellaiset palvelut, jotka pääasiassa koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Erityisryhmien palvelut, vaikkeivät suurta määrää koskisikaan, voidaan myös katsoa peruspalveluiksi. Erilaisten palvelualojen luetteleminen ei vastaa kysymykseen, jossa pyydetään määrittelyä.

2 PK Kunnallisala Mallivastaukset Jäsennä seuraavissa alakohdissa 2a) ja 2b) kysyttyjä teemoja kuvioiden avulla. (Yht. 8 pist) 2a) Alla oleva kuvio kuvaa kunnan taloudellisten voimavarojen hankintaa ja kohdentamista niukkuudesta aiheutuvien valintojen näkökulmasta. Täydennä kuvio pääsykoekirjan kuviota vastaavaksi (muuta selostusta ei edellytetä). (4 pist.) Poliittiset päättäjät Tulosohjausmallit Tulosbudjetti Kehysbudjetti Tilaaja-tuottajamalli Palvelusetelit Tuotannon -tekijät 2) KOHDENTAMINEN Toimintayksiköt Palvelut Tulosiirrot Verot 1) VEROASTE, MAKSUJEN TASO Vaikutukset Kuntalaiset Taloudellisuus Vaikuttavuus Tuottavuus 3) TULOKSELLISUUS Olennaista kuviossa (s. 70) on toimijaosapuolet (3): 1) KUNTALAISET, 2) POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT ja 3) TOIMINTAYKSIKÖT sekä hankinnan ja kohdentamisen perusvalinnat (3): 1) VEROASTE JA MAKSUJEN TASO, 2) KOHDENTAMINEN sekä 3) TULOKSELLISUUS. Kuviota pitäisi lisäksi täydentää verojen, tulosohjusmallien ja tuloksellisuuden osatekijöiden havainnollistamisella. 2b) Esitä perusjäsennys kunnan hallintasuhteiden kentästä kiteyttäen jäsennys kuviosesitykseksi pääsykoekirjan tapaan. (Muuta selostusta kuin kattava kuvio asiasta ei edellytetä). (4 pist.) YLIPAIKALLISTEN HALLINTASUHTEIDEN KENTTÄ Muut julkisyhteisöt Valtiovalta ja Euroopan Unioni Verkostot ja allianssit Globaali yrityselämä Kunnan tehtävät -viranomaistehtävä -poliittinen tehtävä -palvelutehtävä -kehittämistehtävä Globaali kansalaisyhteiskunta Paikallinen elinkeinoelämä Kunnan hallinnon mobilisointi Paikallistason julkisyhteisöt Paikallinen kansalaisyhteiskunta PAIKALLISTEN HALLINTASUHTEIDEN KENTTÄ

3 PK Kunnallisala Mallivastaukset Kuvio (s. 147) jakaa hallintasuhteet kahteen perusosaan: Ylipaikallisten ja paikallisten hallintasuhteiden kokonaisuuksiin, joihin molempiin kunnan tehtävät ja kunnallishallinto kytkeytyy. Ylipaikallisen kentän sisällä erotetaan Valtiovalta ja Euroopan unioni, Muut ylipaikalliset julkisyhteisöt sekä Ylipaikalliset verkostot ja allianssit institutionaalisina järjestelminä. Lisäksi tänne kuuluu Globaali yrityselämä ja Globaali kansalaisyhteiskunta, joihin kunnat joutuvat solmimaan yhteistyösuhteita. Paikallisten hallintasuhteiden kenttä on jäsennettävissä vastaavasti kolmeen osaan: Paikallistason julkisyhteisöt, Paikallinen elinkeinoelämä ja Paikallinen kansalaisyhteiskunta. Kunnallishallinnon peruskuvaus (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat) ei ole vastaus tähän kysymykseen. 3. Totea globalisaatio-käsitteen ydinsisältö ja pohdi sen pohjalta globalisaatiota kuntien hallintakyvyn haasteena. (Yht. 8 pist.) Globalisaatiota käsitellään kirjan sivuilla sekä , jonka käsittelyn pohjalta hyvä vastaus voidaan muodostaa. Kysymysmuotoilu edellyttää määritelmää /ydinsisällön kiteyttämistä osana vastausta. Kirjassa käsitemäärittelynä korostetaan globalisaatiota institutionaalisten rajojen eroosiota kuvaavana prosessikäsitteenä. Käsite viittaa rajoja ylittävien sosiaalisten suhteiden tiivistymiseen ja laajentumiseen, mikä vaikuttaa institutionaalisten rajojen rapautumiseen, orientaatioperustan laajentumiseen sekä vuorovaikutuksen ja keskinäisriippuvuuden lisääntymiseen. Globalisaation ydin on talouden uudelleenrakentumisessa (jota eritellään sivulla 91 vienti ja tuonnin volyymilla, ulkomaisten investointien määrillä, pääomaliikkeiden laajentumisella sekä teknologian siirrolla). Muu osa vastausta edellyttää fokuksen suuntaamista kuntien hallinnan haasteisiin. Tällöin vastaukseen tulisi sisältyä esimerkiksi seuraavien näkökohtien pohdintaa. (Tähän aineksia erityisesti kohdasta globalisaatio kuntien hallintakyvyn haasteena, sivu ): Maailmantalouden liberalisointi, kapitalismin uudelleenrakenteistaminen ja tietotekninen kehitys ovat vieneet talouselämää uuteen suuntaan. Yhä suurempi osa taloudesta markkinointi, rahoitus, tuotanto, jakelu- organisoituu regionaalisella tai globaalilla tasolla. Monikansalliset yhtiöt ja muut globaalin talouden toimijat ovat tulleet hyvin voimakkaiksi suhteessa julkisyhteisöihin, investointiratkaisujen yhteydessä käydään eri maiden ja alueiden välillä, mikä heikentää kilpailussa häviölle jääneitä alueyhteisöjen toimintaedellytyksiä. Globalisaatio lisää epävarmuutta ja heilahtelevuutta niin kansantalouden kuin paikallisyhteisöjen ja kotitalouksien tasolla, josta haasteet kunnillekin kumpuavat. Kunnat ja alueet joutuvat toimimaan ilman (kansallisia) institutionaalisia pidäkkeitä markkinaperusteisten lainalaisuuksien puitteissa. Kunnat joutuvat rakentamaan yhteyksiään ylipaikalliseen toimijakenttään. Keskeiseksi haasteeksi muodostuu se voivatko paikalliset toimijat vaikuttaa globalisaatioprosessiin välillisesti omien verkostojensa kautta ja pystyvätkö ne turvaamaan alueensa asukkaiden ja yhteiskuntakehityksen tasapainoisuuden.

4 PK Kunnallisala Mallivastaukset Euroopan neuvosto (yht. 9 pist) 4a) Mikä on Euroopan Neuvosto? (1 pist) Vuonna 1949 perustetun 43 (tällä hetkellä 46) jäsenvaltion muodostaman Euroopan neuvoston päämääränä on sen perussäännön mukaisesti luoda lähempi yhteys jäsenvaltioiden välille niiden yhteisen perimän turvaamiseksi ja toteuttamiseksi sekä jäsenmaiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistäminen. 4b) Millaisilla suosituksilla ja peruskirjoilla Euroopan neuvosto on pyrkinyt edesauttamaan demokratian vahvistamista? Luettele ja luonnehdi lyhyesti (8 pist.) Demokratian vahvistamisessa Euroopan neuvoston rooli on ollut merkittävä. Euroopan neuvosto on pyrkinyt edesauttamaan demokratian vahvistamista seuraavilla suosituksilla ja peruskirjoilla: Paikallisen itsehallinnon peruskirja, joka määrittää yhteiset eurooppalaiset reunaehdot kansalaisten itsehallinnon muodossa tapahtuvalla paikalliselle asioidenhoidolle. Peruskirjan ovat hyväksyneet useimmat Euroopan neuvoston jäsenvaltiot. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehty yleissopimus. Euroopan neuvoston sopimus ulkomaalaisten osallistumisesta yhteiskunnalliseen elämään paikallisella tasolla, sopimuksen tavoitteena on suoda poliittiset oikeudet ulkomaalaisille, mukaan lukien äänestysoikeus. Nuorten osallistumisoikeuksia koskeva peruskirjalla halutaan valmentaa ja opettaa nuorisoa kansalaisiksi, joka on tärkeää myös yhteisön kehittymisen kannalta. Euroopan kaupunkiperuskirja määrittelee kansalaisten oikeudet kaupungeissa (urdan rights), joita ovat muun muassa oikeus suojaan aggressioita vastaan, saasteita ja pilaantunutta ympäristöä vastaan. Suositus julkisten palvelujen käyttäjien oikeuksista, siinä kiinnitetään huomiota siihen, että julkisten palvelujen tuottajien pitää tulee jatkuvasti arvioida tuotantonsa laatua ja taata palvelujen käyttäjille riittävä valinnanvapaus. Kansalaisten osallistumista paikallisella tasolla koskevissa suosituksissa todetaan, että edustuksellinen demokratia muodostaa paikallisen demokratian perustan, jolle suora demokratia on tärkeä edellytys. Luottamushenkilöitä koskevat käyttäytymisohjeet sisältävät eettiset periaatteet, joilla on merkitystä myös suomalaisen luottamushenkilötoiminnan ohjaajina, antaen sisältöä kuntalain edellyttämälle arvokkaalle käyttäytymiselle. 5. Tee katsaus paikallistason osallistumisen ja vaikuttamisen säädösten ja suositusten kehittymisestä 1970-luvulta nykypäivään Suomessa. (Yht. 10 pist.) Tähän vastaukseen liittyvää asiaa käsitellään ennen kaikkea kohdassa Osallisuus ja osallistuminen osana paikallista hallintaa (s ), jossa ajallinen perspektiivi ulottuu 1970-luvulta nykypäivään.. Myös kohdassa Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden renessanssi (s ) antaa mahdollisuuksia tuoda vastaukseen lisämausteita. Kysymyksen mukaan näkökulmana vastauksessa tulee olla se, miten säädösvalmistelussa ja säädöksissä kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia on parannettu. Tähän liittyvät keskeiset ainekset hyvään vastaukseen löytyvät sivuilta Olennaista olisi, että vastauksessa piirtyy osallistumisen kehittymiselle aikaan sidottu kaari, jossa keskeiset kehittämissykäykset tulevat esiin. Hyvässä vastauksessa tulee nostaa esiin ainakin 70-

5 PK Kunnallisala Mallivastaukset luvun rakennuslain ja kunnallislain kehittämispyrkimykset ja kehittäminen, 80-luvun komiteatyöskentely sekä sitten luvulla voimaan tulleet lain muutokset ja uudet lait, mm rakennuslain uudistukset, YVA-laki, Kuntalaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Kiteytyksen tai jäsennyksen voi muodostaa myös kuntalain (4 luku 27 ) ja maankäyttö ja rakennuslain periaatteiden esilletuomisen kautta (s ), mutta lainsäädännön kehittyminen ei voi jäädä esiintuomatta. Vastauksessa ei edellytetä kansallista näkökulmaa laajempaa käsittelyä, mutta laajemman näkökulman kautta tulee esiin seikkoja, joita voidaan käyttää osana vastausta (Euroopan Neuvoston ja EU:n piirissä esille tulleet suositukset ja periaatteet, sivu ). 6. Jäsennä kunnallistaloudellista tutkimusta. (7 pist.) Kunnallistaloudellista tutkimusta (s ) voidaan jäsentää kohteensa mukaan neljään ryhmään: Kunta paikallistalouden toimijana, kuntakonsernin talous ja talousjohtaminen, fiskaalinen federalismi ja valtio-kuntasuhde sekä eri sektorien vaikuttavuustutkimus. Paikallistalouden toimijana käsittelevä tutkimus tarkastelee kuntaa elinkeinoelämän edistäjänä, verkostotoimijana ja kokonaisuudessaan generaattorina. Tämän alueen tutkimus soveltaa pääasiassa kansantaloustieteen käyttämiä kysymyksenasetteluja ja menetelmiä. Keskeiset tutkimuksen painoalueet ovat kaupunkitalouden tutkimus, aluetalouteen kohdistuva tutkimus ja elinkeinopolitiikan vaikutusten selvittäminen. Menetelmällisesti paikallistalouden linjalla käytetään tavallisimmin kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoja ja menetelmiä. Kunta on itsenäinen talousyksikkö ja erilaisista osayksiköistä koostuva konserni. Kuntakonsernin tutkimukseen kuuluu se alue, jossa kuntaa tarkastellaan ensisijaisesti verovaroilla toimivana palvelujen tuottajana ja järjestäjänä. Keskeiset tutkimuksen painoalueet liittyvät kunnan talouden ohjaamiseen ja talouden mittaamiseen. Kuntien talouden ohjaus on muuttunut viime vuosikymmenellä varsin voimakkaasti, tämän on luonut tarvetta erilaisten yksikköjen tuloksellisuuden ja ohjauksen tutkimukseen. Talouden ohjaus on muuttunut myös resurssiohjauksesta tulosohjauksen suuntaan ja tulosbudjettityyppiseksi. Talouden ohjauksen suunnalla tarkastellaankin budjetointiin, taloussuunnitteluun, tarkastukseen ja arviointiin liittyviä asioita. Tutkimuksen kohteena ovat myös uuden tyyppiset ohjausmallit, kuten sopimusohjaus, tilaaja-tuottajamallit, kehysohjaus ja palvelusetelit sekä kuntien liiketoimintaan ja yksityistämiseen liittyvät asiat. Kunnan johtamisessa tarvitaan informaatiota kunnan taloudesta ja tätä tuottaa kunnan laskentatoimi. Laskentatoimi määritellään usein mittaamiseksi, jossa sen teoreettiset juuret ovat. Laskentatoimen tutkimuskohteita ovat rahoituksen laskentatoimi, joka kuvaa sitä, meneekö kunnilla taloudellisesti hyvin ja johdon laskentatoimi, jonka puolella keskeistä on kunnan reaaliprosessin eli toimintaprosessin tuloksellisuuden selvittäminen. Kolmanneksi linjaksi voidaan erottaa kunta-valtiosuhdetta käsittelevä taloudellinen tutkimus, jonka ytimen muodostaa valtion ja kuntien välinen tehtävien- ja rahoituksen jako. Näitä kysymyksiä tarkastelee erityisesti fiskaaliseksi federalismiksi kutsuttu tutkimusalue. Kuntien käytännössä hoitamia tehtäviä taloustieteessä tutkivat eri sektoreihin erikoistuneet tieteenhaarat: koulutuksen taloustiede, terveystaloustiede, sosiaalitaloustiede, asumisen taloustiede, kulttuurin taloustiede ja ympäristötaloustiede. Ennen tutkimuksissa painotus oli näiden sektorien suoritteiden taloudellisuuden ja tuottavuuden tutkimuksessa, nykyään yhä enemmän tutkimus on

6 PK Kunnallisala Mallivastaukset kohdistunut sektorien vaikuttavuusproblematiikkaan, toisin sanoen siihen, millaisia vaikutuksia aikaansaaduilla suoritteilla on kuntalaisten elämään ja, miten ne edistävät hyvinvointia.