Kerimäen kunta ASEMAKAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 Kerimäen kunta ASEMAKAAVASELOSTUS BR HERTTUAN-VENEENNIEMEN Asemakaava, asemakaavan muutos Luonnos

2 1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE TAMMIKUUN 2. PÄIVÄNÄ 2007 PÄI- VÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA KERIMÄEN KUNTA; HERTTUAN-VENEENNIEMEN ASEMAKAAVA, ASEMAKAAVAN MUUTOS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Jouhenniemen kylän tiloille 4:559, 4:631, 4:568 ja yhteiselle vesialueelle laaditaan: 4:640/2. Asemakaavaa muutetaan: Herttualan-Ropeensalmen asemakaavan lähivirkistys-, erityis- ja katualueilla. Asemakaavalla ja asema- Kerimäen kunnan Kirkonkylän asemakaavan korttelit ; kaavan muutoksella lähivirkistys-, erityis-, liikenne-, vesi- ja katualueet. muodostuvat: Laatija: Pöyry Environment Oy, Lappeenrannan toimisto, os. Valtakatu 25, Lappeenranta, yhteyshenkilö arkkitehti Matti Veijovuori. Vireille tulo: Hyväksytty: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella (Itä-Savo, Puruvesi). Kv Kuva 1. Suunnittelualue

3 Kaava-alueen sijainti 2 Kaavan nimi ja tarkoitus Suunnittelualue sijaitsee Kerimäen keskustaajaman koillisosassa Puruveden rannalla. Asemakaavoitettava alue käsittää Herttuan kuntoutuskeskuksen -Hotelli Herttuan kiinteistön Veneenniemessä (tila 4:559) sekä kaksi Veneenniemen kärjessä sijaitsevaa kesämökkikiinteistöä (tilat 4:631 ja 4:568). Alue rajoittuu pohjoisessa, idässä ja etelässä Puruveteen sekä lounaassa Hälväntien katualueeseen. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 12,4 ha. Asemakaavan muutos sisältää hyväksytystä Herttualan Ropeensalmen asemakaava-alueesta hotellille johtavan Veneenniementien katualueen, sen luoteis- ja pohjoispuolisen lähivirkistysalueen sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueen, jolla sijaitsee kirkonkylän vedenottamo ja pumppaamo. Kaavan virallinen nimi: Herttuan-Veneenniemen asemakaava, asemakaavan muutos. Tarkoitus: Mahdollistaa Hotelli & Ravintola Kuntoutuskeskus Herttuan pitkän tähtäimen kehittäminen ja rakennushankkeet, turvata pohjavedenottamo ja sen suoja-alue sekä päivittää kunnan ulkoilu- ja liikuntapaikkareitistöä sekä liittää se Kirkonkylän kaavaan. Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala n. 12,4 ha. Selostuksen liiteasiakirjat: Matkailua palvelevien rakennusten ja loma-asuntojen korttelialue (RM-2) n. 7,5 ha, jolla rakennusoikeutta k-m 2. Loma-asuntojen korttelialue (RA) 1,2 ha, jolla rakennusoikeutta 400 k-m 2. Museorakennusten korttelialue (YM) 0,37 ha, jolla rakennusoikeutta 100 k-m 2. Vesialue (W) n.1 ha, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) noin 0,1 ha, ja lähivirkistysalue (VL) noin 2,5 ha. Katualuetta n. 0,7 ha. Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Perusselvityskartat: 1a) Maanomistus 1b) Infra, 1c) Luonto, 1d) Rakennettu ympäristö 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Viranomaisneuvottelun muistio 4. Havainnepiirros 1: Asemakaavakartta ja -määräykset 1: Asemakaavan seurantalomakkeet (lisätään ehdotusvaiheessa)

4 3 SISÄLLYS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavana muutos Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö (FM Kai Vuorinen) Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset kohteet Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tarve Suunnitteluvaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelialueet Kadut ja ulkoilureitit Virkistysalueet Yhdyskuntatekninen huolto Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Rakentamista koskevat yleiset määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Ekologiset vaikutukset (FM Kai Vuorinen) Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 33

5 1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt hotelli ja kuntoutuskeskuksen toiminnasta vastaavan Healthlake Oy:n aloitteesta keväällä Kaavasta on laadittu kesällä 2006 osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on toimitettu syyskuussa 2006 tärkeimmille osallisena oleville viranomaisille. OAS pidetään nähtävillä kaavaluonnoksen kanssa Kaavaa on valmisteltu kunnan, Healthlake Oy:n ja konsultin edustajien muodostamassa työryhmässä. Suunnittelutyö on suoritettu kaksivaiheisena siten, että ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin yleissuunnitelmatasoisesti tulevien toimintojen tilatarpeet ja sijoittuminen alueelle. Toisessa vaiheessa laadittiin valitun luonnosvaihtoehdon pohjalta varsinainen asemakaavaluonnos. Alueen kahdelle yksityiselle maanomistajalle on ilmoitettu kaavoituksen aloittamisesta lokakuussa Kerimäen kunta ja Healthlake Oy ovat tehneet kaavan toteuttamiseksi maa-alueiden vaihdon Läävälammen rannoilla (kunnanvaltuuston päätös ). Alustavaa kaavaluonnosta ja suunnittelun lähtökohtia on esitelty Etelä-Savon ympäristökeskuksen edustajille Asemakaavaluonnos pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti kommentoitavana (ilmoitus Puruvesi- ja Itä-Savo lehdissä ). Tämän jälkeen kaavaluonnosta tarkistetaan saadun palautteen pohjalta ja laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. Tarvittaessa asemakaavaehdotusta tarkistetaan. Tämän jälkeen kaava menee käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi Kerimäen kunnanhallitukseen ja -valtuustoon. 1.2 Asemakaava ja asemakaavana muutos Suunnittelualueen keskeisen osan muodostaa Veneenniemi, joka on n. 800 m pitkä Puruveteen työntyvä itä-länsisuuntainen niemi. Asemakaavalla mahdollistetaan Hotelli & Ravintola Kuntoutuskeskus Herttuan pitkän tähtäimen kehittäminen ja rakennushankkeet. Näihin kuuluu mm. hotelli-, kuntoutus-, kylpylä- ja kokoustiloja, erilaisia loma-asuntoja, monitoimihalli, ulkoliikuntapaikkoja, veneilypalveluja, kevyen liikenteen väyliä, sotahistoriallinen näyttely ja ulkoilureittejä. Hankkeiden toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Asemakaavalla alueen käytön lainvoimaisuus on parhaiten turvattu eikä rakennushankkeisiin tarvita poikkeuslupia. Pääosan suunnittelualueesta muodostaa matkailua palvelevien rakennusten ja loma-asuntojen korttelialue (RM-2), jolle sijoittuvat nykyinen hotellirakennus laajennuksineen sekä yhteensä k-m 2 lomamökkityyppistä majoitustilaa. Uudisrakentaminen on sijoitettu nykyisten rakennusten tuntumaan niemen keskiosaan sekä Läävälammen itä- ja etelärannoille. Niemen pohjoisrannalla oleva rantaluhta on merkitty metsälain mukaisena luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena (luo-2). Muita korttelialueita ovat sotahistorialliselle näyttelylle varattu museorakennusten korttelialue (YM) sekä loma-asuntojen korttelialue (RA), jolla on kaksi loma-asunnoiksi merkittyä olemassa olevaa kesämökkikiinteistöä. Niemen alueella sijaitsevat salpalinjan juoksuhaudat on säilyneiltä osin merkitty suojeltaviksi (s-4- alueet). Nykyinen vedenottamo on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueena (ET). Kaikkien rakennusten alin sallittu tulvasta vaurioituva korkeus on + 77,80 m (N60- järjestelmä).

6 Lähivirkistysalueet (VL) muodostavat taajaman keskustaan johtavan viherkäytävän kaava-alueen länsi- ja luoteisosaan. Vesialueita (W) on merkitty kaavaan siltä osin, kuin ne toimivat venevalkamina. Maankäyttö tukeutuu nykyiseen katuverkkoon, jota täydennetään tarvittavin osin korttelialueiden sisäisillä väylillä. Niemen kärjessä olevalle RA- alueelle on varattu ajoyhteys RM-2- alueen läpi. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 12,4 ha, josta matkailua palvelevien rakennusten ja lomaasuntojen korttelialuetta (RM-2) on n. 7,5 ha (rakennusoikeus k-m 2 ). Loma-asuntojen korttelialuetta (RA) on n. 1,2 ha (rakennusoikeus 400 k-m 2 ). Lisäksi on museorakennusten korttelialue (YM) n. 0,37 ha (rakennusoikeus 100 k-m 2 ), vesialueita (W) n. 0,1 ha, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (ET) 0,1 ha ja lähivirkistysalueita (VL) n. 2,5 ha. Katualuetta on 0,7 ha. Uudet lomarakennukset ja uudisosat liitetään olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkkoon. Hotellin uusien lomamökkien liittäminen viemäriverkkoon hoidetaan pääosin kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla, jotka voivat olla muutaman mökin yhteisiä. Veneenniemen kärjen kesäasunnot voidaan liittää kunnan vesi- ja viemäriverkkoon kiinteistökohtaisin pumppaamoin Herttuan verkon kautta Asemakaavan toteuttaminen Alueen rakentaminen toteutuu kysynnän ja tarpeiden mukaan. Todennäköisiä lähivuosien toteutuskohteita ovat nykyisen hotellin laajennukset eli hotelli-, kuntoutus- ja kokoustilat. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kerimäen keskustaajaman koillisosassa Puruveden rannalla. Asemakaavoitettava alue käsittää Herttuan kuntoutuskeskuksen -Hotelli Herttuan kiinteistön Veneenniemessä (tila 4:559) sekä kaksi Veneenniemen kärjessä sijaitsevaa kesämökkikiinteistöä (tilat 4:631 ja 4:568). Alue rajoittuu pohjoisessa, idässä ja etelässä Puruveteen sekä lounaassa Hälväntien katualueeseen. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 12,4 ha. Asemakaavan muutos sisältää Herttualan Ropeensalmen asemakaava-alueesta hotellille johtavan Veneenniementien katualueen ja sen länsi- ja pohjoispuolen lähivirkistysalueen sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueen, jossa sijaitsee kirkonkylän vedenottamo. Suunnittelualueen keskeisen osan muodostaa Veneenniemi, joka on n. 800 m pitkä Puruveteen työntyvä itä-länsisuuntainen niemi. Luonnonympäristöltään niemi on harjualuetta, jonka maaperä on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Metsät ovat kuivahkoa kangasta (VT), pääpuulajina mänty. Veneenniemi on geologisesti edustava harjualue, jonka rannat ovat vaihtelevasti somerikkoiset (niemen kärki) tai hiekkaiset. Niemen molemmilla rinteillä on Salpalinjaan kuuluvia toisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. Suunnittelualueen länsiosassa Veneenniemen harjuselänteeseen liittyy Kokkomäki, jonka keskiosa on nuorta puustoa kasvavaa entistä soranottoaluetta. Kaavoitettavan alueen ulkopuolella, Kokkomäen lounaispuolella, on maan- ja lumenkaatopaikkana käytetty alue ja Kokkomäen lounaisreunalla, edelleen kaavoitettavan alueen ulkopuolella, on Jouhenniemen kivikautinen asuinpaikka. Lähes koko suunnittelualue kuuluu Kokkomäen I luokan pohjavesialueeseen, jonka kokonaispinta-ala on 1,01 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 0,31 k-m 2.

7 Liikenneverkon muodostavat alueen etelärajalla sijaitseva yhdystietasoinen Tavisalon- Hälvän paikallistie (pt 15370) sekä sisäistä liikennettä palveleva Veneenniementie (katu). Veneenniemen etelärannalla on hotellin venevalkama. Veneenniemen kärkeen johtaa 2,4 metrin viitoitettu veneväylä, joka muuttuu nykyiselle venevalkamalle mennessä matalammaksi ja viitoittamattomaksi. Alueella on lisäksi ulkoilureittejä/ hiihtolatuja ja polkuja sekä Veneenniemen kapeimmassa kohdassa moottorikelkkaura ja epävirallinen jäätie Luonnonympäristö (FM Kai Vuorinen) Luvun teksti perustuu vuonna 2006 tehtyyn Veneenniemen luontoselvitykseen sekä vuonna 2002 laadittuun Herttualan- Ropeensalmen asemakaavan luontoselvitykseen. Numerointi viittaa liitekarttaan 1c. Luontoselvitys toteutettiin käymällä maastossa läpi koko asemakaava-alue Ennen maastokäyntiä tarkistettiin Hertta-tietokantajärjestelmästä mahdollisesti alueella esiintyvät uhanalaisuusluokituksen mukaiset lajit ja olemassa olevat muut huomioitavat luontokohteet. Koska Kerimäki kuuluu niihin alueisiin, joilla tavataan mm. kangasvuokkoa, tehtiin luontoselvityksen maastotyö kangasvuokon kukinnan aikana toukokuussa. Luontoselvityksen yhteydessä tarkistettiin lisäksi alueen nisäkäslajisto sekä lähiympäristön muutonaikainen ja pesivä linnusto. Työssä huomio kiinnitettiin luonnonsuojelulain mukaisiin luontotyyppeihin, vesilain mukaisiin kohteisiin, metsälain mukaisiin elinympäristöihin, EU:n luonto- ja lintudirektiivien sekä uhanalaisluokituksen mukaisiin lajeihin. - Yleistä Tärkeimmät tulokset liittyvät alueen harjuluontoon, luhtaiseen pohjoisrantaan ja sitä reunustavaan linnustollista arvoa omaavaan vesistöön. Lähinnä geologisten tekijöiden vuoksi Veneenniemellä on paikallista maisemallista merkitystä. Länsireunan lampi yhdistyy muuhun vesistöön pienen salmen kautta. Niemen pohjoisrannalle sijoittuvien saunarakennusten väliin jää pieni soistuma. Niiden edustalla on ympäristöltään tavanomainen hiekkaranta, joka soveltuu mm. paikalliseksi virkistysalueeksi. Selvitysalueen pohjoisen salmen alueella ja Veneenniemen eteläpuolella tavattiin runsaasti ruokailevia ja pesiviä lintuja. Kenttäkerroksen kasvillisuus on kokonaan tavallisten varpujen (puolukka, variksenmarja, kanerva, juolukka ja mustikka) sekä heinien luonnehtimaa. Metsäalueita hallitsee laajoilla alueilla mänty. Lehtipuustoa tavataan vain paikoitellen vesistön rantojen tuntumassa. Alueen keskeisin metsätyyppi on kuivahko kangas (VT), jota tavataan alueen loivan harjun laelta aina vesirajan tuntumaan saakka. Rannassa vastaan tulee liki kokonaan kasviton kivikkovyöhyke. Vesikasveista yleisin on järviruoko. - Suojeluvaraukset ja muut huomioitavat kohteet Suunnittelualueen ainoa ns. lakikohde on metsälain mukainen avoin rantaluhta. Etelä-Savon metsäkeskuksen metsäsuunnitelman (v. 2005) perusteella rajattu luontokohde sijoittuu avoimelle alueelle Veneenniemen pohjoisrannalle käsittäen ruovikoituneet vesialueet ja avoimen rannan. Tarkistettujen lähdetietojen perusteella suunnittelualueelle ei sijoitu kaavojen luonnonsuojelualueita, Natura 2000-alueita, valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita, luonnonsuojelulailla rauhoitettuja suojelualueita eikä kallioinventoinnin tai pienvesiselvityksen kohteita. Perinnemaisemaselvityksen mukaisia kohteita alueelta ei liioin löytynyt.

8 - Maisema 7 Alueen maisemamaakunta on Järvi-Suomen maisema-alue. Veneenniemi on geologisesti edustava harjualue, jonka rannat ovat vaihtelevasti somerikkoiset (niemen kärki) tai hiekkaiset. Lähinnä geologisten tekijöiden vuoksi Veneenniemellä on paikallista maisemallista merkitystä. Maisemakuvaltaan alue on metsäinen, mutta suhteellisen avoin, sillä harvan männikön läpi avautuu lähes koko niemen alueella näkymiä vesistölle. - Geologia Alue on geologisesti edustava, mutta ei poikkeuksellinen. Harjujakso on Veneenniemen kohdalla loivasti vesistöön laskeutuva, ja sen laki on verraten pyöreä. Veneenniemen kärjessä on lajittuneena somerikkoa, joka on tullut esille myös rantavoimien eli vesieroosion vaikutuksesta. Maa-aines on koko alueella kivinen tai hiekkainen. - Vesistöt Veneenniemi on lähes kauttaaltaan Puruveden Hytermäselän (keskiveden taso 75,8 m mpy.) ympäröimä. Selvitysalueeseen kuuluva Läävälampi on pieni pyöreä lampi, jonka rannat kasvavat vesikasveja hyvin harvakseltaan. Lampi yhdistyy salmen kautta niemen pohjoispuolitse Hytermäselkään. Veneenniemen lounaisosassa on puolestaan matalarantainen ja ruovikkoinen Olavinlahti. Olavinlahden puolelle sijoittuu myös virkistysalueen etelää kohden avautuva uimaranta. Veneenniemen alueelle sijoittuu Kokkomäen I lk. pohjavesialue (nro ). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,01 km² ja muodostumisaluetta on noin kolmannes eli 0,31 km². Muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu n m³ vuorokaudessa (SYKE, Hertta-tietokanta 2006). Hydrologisen kuvauksen mukaan muodostuman pääjakso on harjukumpareista ja deltasta koostuva Kokkomäen-Veneenniemen jakso. Se jakautuu kahteen rinnakkaisselänteeseen, joista toinen jatkuu Hytermään ja toinen Hiekkaniemeen. Muodostumaan liittyvä Likosilmien harju on hydraulisesti epäyhtenäinen. Rantaimeytymistä tapahtuu jonkin verran. Pohjavesialueen akviferityyppi on purkautuva (antikliininen). Pohjaveden laatu on heikko ja vedessä on tutkimusten perusteella havaittu runsaasti rautaa. Pohjavesikortin tietojen mukaan alue ei kuitenkaan ole riskialuetta, sillä alueella ei ole riskikohteita eikä pilaantuneita maita (SYKE, Hertta-tietokanta 2006). - Kasvillisuus Selvitysalueen kasvillisuus on verraten laajoilla rakentamattomilla alueilla metsäinen. Puulajeista selvästi yleisin on mänty, jota tavataan koko selvitysalueella harjun laelta rantakivikkoon saakka. Muina havupuina tavataan joitakin varttuvia kuusia sekä hyvin nuoria kuusia ja katajia. Lehtipuita kasvaa eniten kosteilla ranta-alueilla mm. niemen kärjessä ja pohjoisrajalla. Nuoria lehtipuita tavataan hyvin harvakseltaan myös männikön pensaskerroksessa. Kookkaimmat rauduskoivut tavataan asfaltoidun pysäköintialueen ympärillä ja sen tuloväylällä. Lehtipuista selvitysalueella tavataan hieskoivua, rauduskoivua, harmaaleppää, tervaleppää, haapaa, korpipaatsamaa ja lehtokuusamaa. Kenttäkerroksen kasvilajisto on tavallisten kasvilajien luonnehtima. Varvuista tavataan puolukkaa, variksenmarjaa, kanervaa, mustikkaa, juolukkaa ja suopursua. Muista kasveista tavataan harvakseltaan mm. riidenliekoa, metsätähteä, luhtalemmikkiä, kultapiiskua, rohtotädykettä ja metsämaitikkaa. Heinistä tavataan yleisiä lajeja: metsälauha, kylänurmikka, nurmipuntarpää ja tesma. Vesistöjen tuntumassa esiintyvät mm. ranta-alpi ja luhtakuusio. Vesistöissä tavataan järviruokoa, ruokohelpiä, ahvenvitaa, uistinvitaa ja ruskoärviää.

9 Selvitysalueen kasvillisuus koostuu laajoilla alueilla mäntypuustosta. Kenttäkerroksen kasvilajisto on puolestaan tavanomaisten varpujen (pääasiassa puolukka, variksenmarja ja kanerva) luonnehtima. 8 - Eläimistö Eläimistö on hyvin niukka. Alueella ei havaittu muita nisäkkäitä, kuin rusakoita. Metsäalueilla ei havaittu edes hirvien tai peurojen ulosteita. Ympäristön lintulajisto on kuitenkin verraten monipuolinen, sillä alueella tavattaviin lajeihin kuuluivat pyy (todennäk. pesivä), laulujoutsen (lähistössä pesiviä), telkkä, silkkiuikku, sinisorsa ja tavi. Rannan tuntumassa nähtiin myös muutamia kala- ja harmaalokkeja. Metsien linnut olivat sitä vastoin tavanomaisia tiaisia, peippoja, rastaita, variksia ja harakoita. - Luontoselvityksen tulokset ja kohdekuvaukset Alla esitetyssä erittelyssä numeroidut kohteet on esitetty luontoselvityskartassa (liite 1c) - Luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset kohteet Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia kohteita. - Metsälain mukaiset kohteet Kohde 1: Suunnittelualueen ainoa ns. lakikohde on metsälain mukainen ruohoinen rantaluhta. Etelä- Savon metsäkeskuksen metsäsuunnitelman (v. 2005) perusteella rajattu luontokohde sijoittuu aukealle alueelle Veneenniemen pohjoisrannalle käsittäen ruovikoituneen vesialueen osan ja saraikkoisen rannan. Kohteen kasvilajisto on kokonaisuudessaan hyvin tavanomaista, sillä järviruoko on alueen rannoilla erittäin yleinen. Ruokohelpiä ja kurjenjalkaa kasvoi muutamilla otollisilla paikoilla järviruokojen seassa. Järviruokovyöhykkeen reunassa kasvoi myös suoputkea, rantalemmikkiä, nurmilauhaa sekä saroja (mm. luhtasara, pullosara ja viiltosara). Rantaluhtaa ei tule rakentaa voimakkaasti, mutta alueen reunalle tai nykyisten saunarakennusten yhteyteen on mahdollista sijoittaa joitakin nykyistä toimintaa tukevia uusia rakennuksia. Rakentaminen tulee olla myös maisemaan sopivaa. Pohjoisrannalla on laaja yhtenäinen kasvusto järviruokoa ja saunarakennuksen vieressä olevassa painanteessa kasvaa runsaasti mm. vaiveroa, juolukkaa, saroja ja heiniä. - Lintu- ja luontodirektiivin liitteiden mukaiset lajit Kohteet 2 ja 3: Alueella havaittiin EU:n luonto- ja lintudirektiivin mukaisista lajeista vain laulujoutsen (kohde 2) ja pyy (kohde 3). Kyseisillä lajeilla ei ole kuitenkaan suurta merkitystä rakentamisen tai maankäytön suunnittelun kannalta. Laulujoutsenen pesä sijoittuu lisäksi selvitysalueen pohjoispuolelle Silvennonniemen kärkeen. Molemmat havaitut lajit ovat IUCN uhanalaisluokituksen mukaan

10 maassamme tällä hetkellä elinvoimaisia, eikä Veneenniemessä tapahtuva lisärakentaminen aiheuta laulujoutsenelle tai pyylle merkittävää elinympäristön tilan pienenemistä tai muutosta. Tällä hetkellä (2006) laulujoutsen ja pyy eivät kuitenkaan ole uhanalaisia Suomessa. Luontodirektiivin liitteen IV a mukaisia lajeja alueelta ei löytynyt. - Muut ympäristöarvot Kohde 4: Veneenniemen pohjoisreunaan, metsälakikohteen itäpuolelle, sijoittuu pieni hiekkaranta. Siltä on hiljattain poistettu jonkin verran järviruokoa, joka mahdollistaa jatkossa ranta-alueen kehittämisen ja huomioimisen maankäytön suunnitelmissa. Kyseessä ei kuitenkaan ole luonnonsuojelulain mukainen hiekkaranta, sillä alueen ympäristössä ei ole hiekkarannoille tyypillistä kasvillisuutta; järviruoko on rannan ainoa kasvilaji. Hiekkarannan tavanomaisuus johtunee mahdollisesti vedenkorkeuksien vaihtelusta ja rannan karusta luonteesta. Jatkossa hiekkarannan ympäristöä on mahdollista kehittää mm. erilaisin rakentein tai toiminnoin alueellisen tarpeen mukaan. Hiekkarannan hoitamisella on positiivista merkitystä alueen kehitykselle matkailualueena. Kohteet 5 ja 6: Selvitysalueelle sijoittuu kaksi pienialaista kosteikkoa. Kohde 5 Veneenniemen pohjoisrannalla kuuluu rantaluhtaan (kohde 1), mutta on siitä selvästi erottuva oma kokonaisuutensa. Kosteikon kasvillisuus on monipuolinen mutta tavanomainen, mutta sillä on luontotyyppinä paikallista arvoa. Kohde 6 sijoittuu sen sijaan Läävälammen kaakkoisreunaan hyvin pienialaisena kuviona. Alavassa ympäristössä kasvaa yleisiä heiniä ja saroja, kurjenmiekkaa ja hiukan pajukkoa. Kosteikkojen luonne tulisi säilyttää alueella nykyisellään ja erityisesti niiden rakentamista tulee välttää. Selvitysalueen koillispuolella ja Veneenniemen kärjessä on useita kelopuita (puita ei ole numeroitu karttaan). Kelot ovat verraten tavanomaisia ja kapearunkoisia. Keloja sijoittuu harvakseltaan myös muillekin alueille. Keloutuvia pystypuita on alueella kaikkiaan 15 kpl. Veneenniemen pohjoisreunaan, metsälakikohteen itäpuolelle, sijoittuu pieni hiekkaranta. Siltä on hiljattain poistettu jonkin verran järviruokoa, joka mahdollistaa jatkossa ranta-alueen kehittämisen ja huomioimisen maankäytön suunnitelmissa. Kyseessä ei kuitenkaan ole luonnonsuojelulain mukainen hiekkaranta, sillä alueen ympäristössä ei ole hiekkarannoille tyypillistä kasvillisuutta; järviruoko on rannan ainoa kasvilaji. Hiekkarannan tavanomaisuus johtunee mahdollisesti vedenkorkeuksien vaihtelusta ja rannan karusta luonteesta. Veneenniemi on osa pitkää harjumuodostelmaa, joka näkyy erityisesti lähiympäristön maisemassa. Harjualue ei ole suojelun kohteena, mutta se on selvästi osa laajempaa Hytermän harjujaksoa. Hytermän luonnonsuojelualue sijoittuu selvitysalueesta 1,5 km itään. Hytermän luonnonsuojelualueeseen kuuluu kolme luonnonkaunista Puruveden saarta, Pieni-Hytermä, Suuri-Hytermä ja Laviasaari, joiden yhteispinta-ala on noin 40 ha. Lähes samantyyppisiä ovat myös Veneenniemen luonnonpiirteet: männikköjä, harjumuodostelmia, lampia ja hiekkarantoja. Koska Veneenniemi on myös vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue, on alueellisesti tärkeätä huolehtia myös harjualueelle sijoittuvien toimintojen turvallisuudesta ja harjualueen luonnon säilyttämisestä. Myös v laaditussa Herttualan-Ropeensalmen asemakaavan luontoselvityksessä on selvitetty osin nyt kaavoitettavan alueen luontoa. Tässä selvityksessä alue jaettiin geoekologisiin alueisiin, jotka on muodostettu kasvillisuuden, geomorfologian, kosteusolosuhteiden, rinnevieton ja maisematekijöiden yhteisfunktiona eli geoekologisena aluejakona. Aluejaon kuvaamiseen on käytetty nelivaiheista luokitusta (I, II, III ja IV), joista I ilmentää tavallista ympäristöä ja vastaavasti IV ilmentää suojeluarvoja omaavaa ympäristöä. II luokka omaa joitakin luontoarvoja ja III luokka vastaavasti huomattavia luontoarvoja. Arvokkaista ympäristöistä (IV-luokka) erotetaan vielä lisäksi paikallinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen arvo. Mahdolliset EU-direktiivien mukaiset lajitiedot on myös alueella niiden esiintyessä mainittu. Seuraavalla sivulla on Herttuala-Ropeensalmen luontoselvityskartta. 9

11 10 Seuraavassa on esitetty aluekuvaukset Herttuala-Ropeensalmi asemakaavan luontoselvityksestä niiltä alueilta, jotka eivät kuuluneet Herttuan- Veneenniemen luontoselvitykseen. Erotuksena toisesta luontoselvityksestä numerotunnuksen edessä ovat kirjaimet HR. HR3. Läävälammen lounaisranta ja loiva harjurinne: Kasvillisuuden muodostavat mm. ojasorsimo, koiranputki, vuohenputki, rantapalpakko, järvikorte, kurjenjalka, pullosara, rantaminttu, luhtavuohennokka, ulpukka, lumme, uistinvita, siimapalpakko, puolukka, mustikka, viinihapero, käenkaali, metsätähti, oravanmarja, vanamo, metsäalvejuuri sekä pihlaja, koivu ja kuusi. Alueella on karsittu puustoa jonkin verran. Pohjoiseen kurottuva pikkuruinen niemi on edustava. Rakentamisen suhteen tulisi välttää kosteita alueita ja niemen korkeinta kohtaa. Luokitus: III. HR4. Harjunpäänlammen luhtaranta: Luhta-alue on melko pieni ja sen kasvillisuuden muodostavat hieskoivu, mustuvapaju, kiiltopaju, lehtokuusama, haapa, pihlaja, tuomi, jokapaikansara, viiltosara, polkusara, hakarasara, tupasluikka, metsäkastikka, korpikastikka, kurjenjalka, rantapalpakko, terttualpi, ranta-alpi, rantatädyke, rentukka ja rantakukka. Tyypillistä järvenrantakasvillisuutta. Luhtaranta on pienialainen lähes metsälain mukainen luhtaranta; ei suositella rakennettavaksi. Luokitus: III. HR5. Kokkomäen ympäristö: Vanha soranottoalue kasvaa jo nuorta puustoa. Soranottoalueen ympäristö on kutakuinkin muuntumatonta VT-tyypin kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa mm. mäntyä, pihlajaa ja harmaaleppää. Alueen tyypillisiä lajeja ovat palleroporonjäkälä, harmaaporonjäkälä, kielo, seinäsammal, puolukka, sianpuolukkaa, mustikka, variksenmarja ja kanerva. Alueella ei kasva heiniä. Juoksuhaudat jatkuvat vielä kosteikkoisen alueen läheisyyteen saakka. Alue on pohjavesialuetta. Alueella on myös juoksuhautoja, eikä aluetta sinänsä tulisi muuttaa. Luokitus: II.

12 HR6. Maatäytön kaakkoispuolen kosteikko: Alueella kasvaa mm. metsäkastikka, korpikastikka, jokapaikansara, mustikka, puolukka, variksenmarja, mesiangervo, suoputki, lehtokuusama, kurjenjalka, luhtavuohennokka, karvahorsma, suokorte, haapaa noin 30 runkoa, tervaleppä, rauduskoivu, hieskoivu, hiirenvirna, nuokkuhelmikkä, kielo, keltamatara, pihlaja, lillukka, kookkaita raitoja muutama kappale, sarjakeltano ja nokkonen. Kulttuurivaikutteisia lajeja maantäyttöalueen läheisyydessä. Suuressa määrin OMT-tyypin metsää. Haapojen ja koivujen sekä muiden lehtipuiden katveessa on pienialainen kosteikko, jonka rakentamiseen tarvitaan mm. massanvaihtoa. Alueen kulttuurihistoriallisten juoksuhautojen arvot tulisi säilyttää, jonka vuoksi alueen rakentamista ei suositella. Luokitus: III HR11. Pääteiden välinen metsäsaareke: Alueella on MT-tyypin kasvillisuutta: mustikka, metsätähti, oravanmarja, metsäimarre, metsäalvejuuri, harmaaleppä, koivu, mänty, pieniä kuusia, kurjenjalka, kastikkaa, jouhivihvilä ja tesma. Erityyppisten rakennetun alueiden väliin jäänyt alue, joka sopii täydennysrakentamiseen. Luokitus: I. Herttuala-Roppeensalmen alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain, EU:n direktiivien mukaisia luontokohteita, elinympäristöjä eikä eliölajeja. Luonto- ja maisemaselvityksen perusteella suunnittelualueen arvokkaimpia kohteita ovat nro HR3; Läävälammen lounaisranta ja loiva harjurinne (III), HR4; Harjunpäänlammen luhtaranta (III) ja HR6; Maatäytön kaakkoispuolen kosteikko (III). - Yhteenveto Asemakaava-alueen merkittävin luontoarvo on metsälain mukainen rantaluhta. Toisena merkittävänä luontoarvona tulee huomioida EU:n lintudirektiivin mukaisten lajien laulujoutsenen ja pyyn elinympäristö pohjoisella ruovikko- ja maa-alueella. Kolmantena huomioitavana luontoarvona alueella on I lk. pohjavesialue, Kokkomäki. Edellä mainittujen kolmen kohteen lisäksi alueella esiintyy muita vähäisempiä luontoarvoja kuten kaksi pienialaista kosteikkoa, 15 kelopuuta, melko luonnontilainen hiekkaranta ja kivikkoinen niemen kärki. Ympäristöarvona voidaan mainita lisäksi juoksuhaudat, jotka liittyvät salpalinjaan sekä alueen tärkeys vireänä virkistysalueena Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole loma-asutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta, kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueen rakennuskannan muodostavat Hotelli Herttuan rakennusryhmä niemen keskiosassa sekä kaksi kesämökkiä niemen itäkärjessä. Hotelli Herttuan rakennusryhmä käsittää päärakennuksen (hotelli-ravintolarakennus allas- ja hoitotiloineen), autotalli-varastorakennuksen, tennishallin, kaksi rantasaunaa (eräsauna luhtaisella rannalla ja savusauna) sekä vierasmajan Läävälammen rannalla. Päärakennuksessa on 90 kahden hengen huonetta ja 2 sviittiä, ravintola, kokoustiloja, kaksi saunaa, takkahuone, uima-allas ja kuntosali. Rakennuksen perusosa on valmistunut vuonna 1975, minkä jälkeen sitä on useaan otteeseen laajennettu. Viime sotien historiaan liittyen hotellin pohjakerrokseen on koottu sotahistoriallinen näyttely ja piha-alueelle linnoitus- ja tykistökalustoa. Hotellikompleksin tämänhetkinen käytetty kerrosala on 6229 k-m 2.

13 Veneenniemen kärjessä on omilla kiinteistöillään kaksi kesäasuntoa. Pohjoisempi kiinteistö käsittää n. 70 k-m 2 :n laajuisen huvilarakennuksen ja n. 20 k-m 2 :n laajuisen saunarakennuksen, eteläisempi n. 30 k-m 2 :n laajuisen huvilarakennuksen. Niemen rakennuskanta sulautuu hyvin loivaan rinteeseen ja mäntymaastoon eivätkä rakennukset nouse häiritsevästi esiin myöskään vesistöstä katsottuina. Veneenniemen alueella on säilynyt vuosina rakennettuja Salpalinjaan kuuluvia taisteluhautoja, pesäkkeitä ja korsuja. Salpalinjaksi (sotilasasiakirjoissa käytetty virallinen nimi on salpa-asema) kutsutaan n km mittaista puolustuslinjaa, joka rakennettiin vuosina ja 44 itärajan turvaksi. Salpalinjaa voidaan pitää eräänä vahvimmista II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Salpalinja ulottuu Suomenlahdelta Sallaan. Veneenniemen tukikohdan mielenkiintoinen yksityiskohta on kaksipuolinen varustus. Vihollinen varauduttiin ottamaan vastaan niemellä kahdesta suunnasta. Kenttälinnoitetut asemat on rakentanut oletettavasti 7. prikaatin II pataljoonan joukot vuosina Herttua on kunnostanut osan taisteluhaudoista ja yhden kenttälinnoitetun korsun. Suojelun kannalta Salpalinja on rinnastettavissa muinaismuistolain rauhoittamiin kohteisiin, vaikka sitä ei toistaiseksi luetakaan muinaismuistolain tarkoittamiin automaattisesti suojeltaviin kohteisiin. Salpalinjan lisäksi suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Lähteet: Sotahistoriallinen näyttely Viimeisellä linjalla. Hotelli Herttuan esite. - Matka Salpalinjalle. Salpalinjan perinneyhdistys ry. Helsinki Liikenneverkko ja yhdyskuntatekniset verkostot Liikenneverkon muodostavat alueen etelärajalla sijaitseva yhdystietasoinen Tavisalon- Hälvän paikallistie (pt 15370) sekä sisäistä liikennettä palveleva Veneenniementie (katu). Pt 15370:n keskivuorokausiliikenne on suunnittelualueen länsipuolella n. 940 ajoneuvoa/ vrk (2005). Veneenniementie on koko matkalta asfaltoitu ja valaistu. Veneenniemen etelärannalla on hotellin venevalkama. Veneenniemen kärkeen johtaa 2,4 metrin viitoitettu veneväylä, joka muuttuu nykyiselle venevalkamalle mennessä matalammaksi ja viitoittamattomaksi. Alueella on lisäksi ulkoilureittejä/ hiihtolatuja ja polkuja sekä Veneenniemen kapeimmassa kohdassa moottorikelkkaura sekä epävirallinen jäätie. Kokkomäen itärinteellä sijaitsee kirkonkylän vedenottamo, jolta otetaan vettä tällä hetkellä noin 200 m 3 /d. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1964 ja saneerattu v Alueen etelärajalla olevan paikallistien pohjoislaitaa pitkin kulkevat vesijohto ja viemäri, joihin liittyvät pohjoisesta vedenottamolta tuleva kunnan päävesijohtosyöttöputki sekä Hotelli Herttualta tuleva viemäri ja vesijohto. Jäteveden pumppaamo sijaitsee Veneenniementien eteläpäässä. Kesämökeillä on kiinteistökohtainen vedenhankinta ja jätevesien käsittely. Veneenniementien reunaa kulkee ilmajohto (keskijännitejohto), joka haarautuu Veneenniementien puolivälissä pohjoisluoteeseen meneväksi sekä Hotelli Herttualle ja vedenottamolle meneviin johtoihin. Hotelli Herttualle menevä ilmajohto muuttuu hotellin vierasmajan kohdalla maakaapeliksi kulkien niemenkärjen kesämökeille maakaapelina. Alueen vesi- ja viemäriverkosto sekä sähkölinjat on esitetty liitteessä 1b. 12

14 13 Yläpuolella Hotelli Herttuan pääsisäänkäynti sekä vasemmassa yläkuvassa allasosaston yksikerroksinen osa. Viereisessä kuvassa allasosaston sisätilaa. Alla vasemmalla näkymä allasosaston katolle rakennetulta terassilta Olavinlahdelle. Alapuolen kuvassa ote sotahistoriallisesta näyttelystä.

15 14 Vasemmalla vierasmaja Läävälammen yli nähtynä. Keskellä kuvassa savusauna ja oikealla taustalla savusauna ja etualalla Veneenniemen harjanteella kulkeva kunnostettu juoksuhauta. Osa juoksuhaudoista on luonnontilassa, osin metsittyneinä, osasta ovat reunat sortuneet. Veneenniemen harjanteen päällä oleva juoksuhauta on kunnostettu ja seinämät tuettu puulla. Vasemmalla mökki tilalta nro 4:568, oikealla mökin rantasauna tilalta nro 4:631 nähtynä Herttuan hiekkarannalta.

16 2.1.5 Maanomistus Veneenniemen alue on pääosin Healthlake Oy:n omistuksessa. Suunnittelualueen länsiosa ja niemeä ympäröivä vesialue ovat Kerimäen kunnan omistuksessa. Maanomistus on esitetty liitekartalla 1a Suunnittelutilanne - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) asetetaan alueiden käytölle yleisluonteisia tavoitteita valtakunnallisella tasolla. Keskeisimpiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksia ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tämän asemakaavan laatimiseen erityisesti vaikuttavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on lueteltu vaikutusarvioinnin kohdassa Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. - Maakuntakaava ja seutukaava Maakuntahallitus päätti , että Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa Etelä-Savon maakuntakaavan laatimisen. Kaava laaditaan koko Etelä-Savon alueelle ja siinä käsitellään kaikkia aluevaraustyyppejä. Maakuntakaava tulee aikanaan vahvistuessaan korvaamaan seutukaavan. Maakuntahallitus on asettanut maakuntakaavan laadintaa varten ohjausryhmän. Maakuntakaava valmistuu arviolta vuonna 2007, minkä jälkeen kaava tarvitsee vielä ympäristöministeriön vahvistuksen. Siihen asti voimassa on Etelä-Savon seutukaava. Ote Etelä-Savon seutukaavasta. Etelä-Savon seutukaava on vahvistettu kuutena eri vaihekaavana, joista 4a, 4b ja 4c ovat alueellisia vaihekaavoja seutukunnittain. Seutukaavassa suunnittelualue on merkitty kokonaisuudessaan matkailupalvelujen alueeksi (RM). Lisäksi on annettu seuraavia suosituksia: Alueelle tulisi laatia yksityiskohtainen käyttösuunnitelma, jossa osoitetaan ulkoilu- ja rakentamisalueet sekä annetaan ohjeet maaston, vesien ja metsien käsittelystä. Pääosa virkistyskäyttöön soveltuvasta rannasta olisi jätettävä vapaaksi ulkoilukäyttöä varten. Ellei alueen pääasiallinen käyttö muuta vaadi, ei maanpintaa tulisi muuttaa olennaisesti. Metsänhoidossa tulisi noudattaa yleisiä maisemanhoidollisia periaatteita (metsäkeskus Tapion, metsähallituksen jne. ohjeet). Lisäksi ko.

17 alueesta on annettu suojelumääräys: Erityisesti on huomiota kiinnitettävä alueella sijaitsevan pohjavesiesiintymän suojeluun. Seutukaavassa on lisäksi varaus pohjavesialueesta (pv). - Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Kerimäen kirkonkylän osayleiskaava. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu Hotelli Herttuan osalta matkailupalvelujen alueena (RM) ja Veneenniemen kärjen osalta loma-asuntoalueena (RA). Kokkomäen alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueena (ET/pv), joka varataan pohjavedenottamoa varten. ET/pv- alueen sisällä on kohdemerkintä muinaismuistokohde tai alue (SM), joka on uhrikivi tai kivikautinen asuinpaikka, tarkoittaen Kokkomäen kivikautista asuinpaikkaa. ET/pv- aluetta ympäröi lähivirkistys- ja puistometsäalue (VL-1). Lisäksi Veneenniementien, Lakkimäentien ja Hälväntien liittymän tuntumassa on varaus keskustatoimintojen alueeksi (C). Koko suunnittelualue kuuluu pohjavesialueeseen (pv1). 16 Ote Kerimäen kirkonkylän osayleiskaavasta. - Asemakaava Suunnittelualueen lounaisosassa on voimassa hyväksytty Herttualan- Ropeensalmen asemakaava, jossa on varauksia urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle, lähivirkistysalueille, kaduille ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle. Osa Kokkomäestä kuuluu vahvistettuun asemakaavaan, jossa on varaus pohjaveden ottoalueeksi (ET 2 ). Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä on seuraavalla sivulla. Rakennusjärjestys Kerimäen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se on astunut voimaan vuoden 2002 alusta. Muut suunnitelmat ja varaukset Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa eikä tonttijakoa tai rekisteriä. Alueella ei ole myöskään suojeluohjelmien varauksia.

18 Pohjakartta 17 Asemakaavoituksen pohjakarttana on käytetty vuosina 2002 laadittua ja 2006 täydennettyä numeerista asemakaavan pohjakarttaa. Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt hotelli ja kuntoutuskeskuksen toiminnasta vastaavan Healthlake Oy:n aloitteesta keväällä Perusteena esitykselle on todettu mm., että alue sijaitsee jo olemassa olevan asemakaavan vieressä ja kunnallistekniikan piirissä. Kerimäen kunta suhtautui alueen kaavoituspyyntöön myönteisesti edellyttäen, että maanomistajat vastaavat pääosin kaavoitustyöhön liittyvistä kustannuksista. Myös niemessä sijaitsevien kesämökkien omistajat ilmoittivat halukkuutensa liittyä asemakaavaan. Kaavoituksen edetessä on tullut tarve liittää kaavatarkasteluun myös osia nykyisestä Herttuan Ropeensalmen asemakaavasta, johon tehdään muutoksia.

19 3.2 Suunnitteluvaiheet Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt Healthlake Oy:n aloitteesta keväällä Kaavasta on laadittu kesällä 2006 osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on toimitettu syyskuussa 2006 tärkeimmille osallisena oleville viranomaisille. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella (Itä-Savo, Puruvesi). Kaavaa on valmisteltu kunnan, Healthlake Oy:n ja konsultin edustajien muodostamassa työryhmässä. Suunnittelutyö on suoritettu kaksivaiheisena siten, että ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin yleissuunnitelmatasoisesti tulevien toimintojen tilatarpeet ja sijoittuminen alueelle. Toisessa vaiheessa laadittiin valitun luonnosvaihtoehdon pohjalta varsinainen asemakaavaluonnos. Alueen kahdelle yksityiselle maanomistajalle on ilmoitettu kirjeitse kaavoituksen aloittamisesta lokakuussa Kerimäen kunta ja Healthlake Oy ovat tehneet kaavan toteuttamiseksi m 2 :n suuruisen määräalan vaihdon Läävälammen rannoilla (kunnanvaltuuston päätös ). Alustavaa kaavaluonnosta ja suunnittelun lähtökohtia on esitelty Etelä-Savon ympäristökeskuksen edustajille Neuvottelusta laadittu muistio on kaavaselostuksen liitteenä 3. Asemakaavaluonnos pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti kommentoitavana (ilmoitus Puruvesi- ja Itä-Savo lehdissä ). Tämän jälkeen kaavaluonnosta tarkistetaan saadun palautteen pohjalta ja laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. Tarvittaessa asemakaavaehdotusta tarkistetaan. Tämän jälkeen kaava menee käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi Kerimäen kunnanhallitukseen ja -valtuustoon Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueen maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella (Itä- Savo, Puruvesi). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin (Puruvesi, Itä-Savo), kunnan ilmoitustaululla ja internet- sivulla. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnan teknisellä osastolla. Viranomaisyhteistyö käsittää viranomaispalaverit, joista ensimmäinen pidettiin , ja johon kutsuttiin keskeiset kaavatyössä osallisena olevat viranomaiset, sekä lausuntopyynnöt MRA 30 :n mukaisessa kuulemisessa. Tarvittaessa viranomaislausuntoja voidaan pyytää myös kaavaehdotusvaiheessa MRA 27 :n mukaisessa kuulemisessa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa Hotelli & Ravintola Kuntoutuskeskus Herttuan pitkän tähtäimen kehittäminen ja rakennushankkeet. Hankkeiden toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Asemakaavalla alueen käytön lainvoimaisuus on parhaiten turvattu eikä rakennushankkeisiin tarvita poikkeuslupia. Alueelle on kaavailtu alustavasti mm. seuraavia toimintoja: - Hotelli-, kuntoutus-, kylpylä- ja kokoustiloja. - Lomarivitaloja ja yksittäisiä loma-asuntoja.

20 - Yhdistettyjä työ- ja asuintiloja. - Monitoimihalli kokous- ja liikuntakäyttöön. - Pallokenttiä, kuntopolkuja ja ulko-oleskelupaikkoja - Veneilypalveluja - Kevyen liikenteen väylä - Sotahistoriallisen näyttelyn tilatarpeiden ratkaisu ja siirto uuteen paikkaan - Pohjavedenottamon turvaaminen ja suoja-alueen päivitys - Ulkoilu- ja liikuntapaikkareitistön kaavallinen päivittäminen ja liittäminen Kirkonkylän kaavaan. Suunnittelussa hyödynnetään erityisesti alueen vaihtelevaa maastoa ja maisemallisia tekijöitä. Luonnon ja maiseman kannalta arvokkaat kohteet ja aluekokonaisuudet, erityisesti Puruvesi ja siihen liittyvät rantakosteikot, säilytetään ja varustetaan tarpeellisin suojelumerkinnöin. Alueen sisällä rakennukset ja kadut pyritään sovittamaan mahdollisimman huolellisesti maastoon siten, että maaston muokkaustoimenpiteet minimoidaan ja olemassa olevaa puustoa säilytetään. Rakentaminen keskitetään niemen keskiosiin siten, että rakentamisalueiden ympärille jää maiseman ja luonnonympäristön kannalta riittävä vapaa rantavyöhyke. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat salpalinjan kohteet säilytetään. Nykyiset kesämökit Veneenniemen kärjessä sisällytetään asemakaavaan ja säilytetään lomaasuntoina. Suunnittelutyö suoritetaan kaksivaiheisena siten, että ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan yleissuunnitelmatasoisesti tulevien toimintojen tilatarpeet ja sijoittuminen alueelle. Tarkastelualueena on koko Veneenniemen alue ja alueita niemen länsipuolella Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan pohjaksi luonnosteltiin alustavia yleissuunnitelmatasoisia vaihtoehtoja hotellin ja sen toimintojen tilatarpeista ja sijoittamisesta alueelle. Vaihtoehdot arvioitiin hotellin, kunnan ja konsultin edustajien kesken. Vaihtoehtojen työstämisen myötä tarkentuivat hotellin tilatarpeet ja kaavalliset tavoitteet. Yleissuunnitelman pohjalta laadittiin varsinainen asemakaavaluonnos siten, että se on sisäisesti mahdollisimman joustava ja mahdollistaa edelleenkin eri vaihtoehtojen yhdistelemisen. Kaavaluonnosvaiheessa tutkittiin osa-alueittaisia alavaihtoehtoja, mutta tässä vaiheessa ei enää katsottu aiheelliseksi laatia koko suunnittelualueen käsittäviä vaihtoehtoja. Tukeutuminen suurelta osin nykyiseen rakennuskantaan sekä luontoon ja maisemaan liittyvät tekijät muodostivat osaltaan suunnittelulle selkeitä reunaehtoja. Tästä syystä koko aluetta koskevaa vaihtoehtotarkastelua ei katsottu asemakaavavaiheessa tarpeelliseksi. Asemakaava on kehittynyt työn aikana hankekaavaksi. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla mahdollistetaan Hotelli & Ravintola Kuntoutuskeskus Herttuan pitkän tähtäimen kehittäminen ja rakennushankkeet. Näihin kuuluu mm. hotelli-, kuntoutus-, kylpylä- ja kokoustiloja, erilaisia loma-asuntoja, monitoimihalli, ulkoliikuntapaikkoja, veneilypalveluja, kevyen liikenteen väylä, sotahistoriallinen näyttely ja ulkoilureittejä. Nykyiset kesämökkikiinteistöt Veneenniemen kärjessä on muodostettu loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). Veneenniemen vedenottamon toiminta on turvattu aluevarauksella (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue) ja rakentamisen sijoittelulla.

21 Pääosan suunnittelualueesta muodostaa matkailua palvelevien rakennusten ja loma-asuntojen korttelialue (RM-2), jolle sijoittuvat nykyinen hotellirakennus laajennuksineen (9800 k-m 2 ) sekä yhteensä k-m 2 pääasiassa lomamökkityyppistä majoitustilaa. Uudisrakentaminen on sijoitettu nykyisten hotellirakennusten tuntumaan niemen keskiosaan sekä Läävälammen itä- ja etelärannoille. Rakennukset sijoittuvat sekä hotellin toiminnan (kiinteistöhuolto ym.) että luontoarvojen säilyttämisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi tiiviiksi kokonaisuudeksi. Kaava-alue liittyy suhteellisen väljästi kirkonkylän nykyiseen taajamarakenteeseen. Veneenniemen rakentamisalueiden ja lähimpien kortteleiden väliin jää suojavyöhykkeeksi rakentamattomia VL-, ET2- ja S-1- varauksia. Veneenniementien varteen on sijoitettu museorakennusten korttelialue (YM), jolle voidaan sijoittaa museorakennus sotahistoriallista näyttelyä varten sekä ulkonäyttelyalueita ja pysäköintitilaa. Maankäyttö tukeutuu nykyiseen katuverkkoon, jota täydennetään tarvittavin osin korttelialueiden sisäisillä väylillä. Veneenniementien kaavavarausta on levennetty siten, että ajoradan länsipuolelle voidaan rakentaa kevyen liikenteen väylä korotettuna. Niemen kärjessä olevalle RA- alueelle on varattu ajoyhteys RM-2- alueen läpi. Lähivirkistysalueet (VL) muodostavat yhtenäisen vihervyöhykkeen kaava-alueen länsi- ja luoteisosiin. VL- alueita ovat pääosa Veneenniementien länsipuolisesta alueesta sekä Läävälammen rannan ulkoilureittien lähiympäristöt ja niemialueet. Nämä virkistysalueet ovat osa taajaman keskustaan johtavaa vihervyöhykettä ja ulkoilureitistöä. Ulkoilureittejä on merkitty sekä lähivirkistysalueille että matkailua palvelevien rakennusten ja loma-asuntojen korttelialueelle (RM-2). Vesialueita (W) on merkitty kaavaan vain siltä osin, kuin ne toimivat venevalkamina. Niemen pohjoisrannalla oleva rantaluhta on merkitty RM-2- alueeseen kuuluvana luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena, jolla sijaitsee metsälain 10 :n mukainen rantaluhta (luo-2). Alueella sijaitsevat salpalinjan juoksuhaudat on säilyneiltä osin merkitty suojeltaviksi (s-4- alueet). Lähes koko suunnittelualue kuuluu Kokkomäen I luokan pohjavesialueeseen, minkä vuoksi kaavaan on merkitty pohjavesialueen rajaus ja annettu tätä koskeva kaavamääräys. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 12,4 ha, josta matkailua palvelevien rakennusten ja lomaasuntojen korttelialuetta (RM-2) on n. 7,5 ha (rakennusoikeus k-m 2 ). Loma-asuntojen korttelialuetta (RA) on n. 1,2 ha (rakennusoikeus 400 k-m 2 ). Lisäksi on museorakennusten korttelialue (YM) n. 0,37 ha (rakennusoikeus 100 k-m 2 ), vesialueita (W) n. 0,1 ha, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (ET) 0,1 ha ja lähivirkistysalueita (VL) n. 2,5 ha. Katualuetta on 0,7 ha. Rakennusten alin sallittu tulvasta vaurioituva korkeus on + 77,80 m (N60- järjestelmä). Suunnittelualueen ulkopuolelle jäävät lännessä Veneenniemen harjuselänteeseen liittyvä Kokkomäki, jonka keskiosa on entistä soranottoaluetta ja tekopohjaveden imeytysaluetta, sekä Kokkomäen lounaispuolinen maan- ja lumenkaatopaikkana käytetty alue. Myös Kokkomäen lounaisrinteellä oleva Jouhenniemen kivikautinen asuinpaikka jää kaava-alueen ulkopuolelle Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Luonnonympäristön ja maiseman kannalta merkittävät ranta-alueet on säilytetty rakentamisen ulkopuolella. Rakentaminen on luoteeltaan pienipiirteistä ja lomamökkialueet on sijoitettu yhtenäisinä kokonaisuuksina maaston kannalta herkimpien maastonkohtien ulkopuolelle. Uusia katu- ja tielinjauksia ei ole osoitettu, vaan on ajo- ja huoltoyhteydet noudattelevat olemassa olevia tienpohjia ja polkuja. Salpa-aseman säilyneet rakenteet on jätetty rakennusalueiden ulkopuolelle ja ne on varustettu suoje-

22 lumerkinnöillä. Uusien rakennusten ja laajennusten sijoittelussa on pyritty minimoimaan vesistön suuntaan aiheutuvat maisemalliset muutokset. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan siten pitää kohdassa 3.4 esitettyjen tavoitteiden mukaisena Korttelialueet Museorakennusten korttelialue (YM) Museorakennusten korttelialueen pinta-ala on noin 0,37 ha ja sillä on rakennusoikeutta yksikerroksisena 100 k-m 2. Näyttelyrakennus, johon on tarkoitus siirtää Hotelli Herttuasta sotahistoriallinen näyttely, voi toimia myös infopisteenä ja vastaanottorakennuksena. Havainnekuvassa on esitetty myös tykkien suojakatokset, joita tarvitaan. Museotontin läpi kulkee ilmajohto pohjoiskoilliseen ja sitä sivuavat pumppaamolle johtava vesijohto ja ilmajohto. Korttelialueen lounaisosassa on n auton pysäköintipaikka (p), joka palvelee sekä museon kävijöitä että ulkoilijoita. Pääosin ryhmien vierailu tapahtuu kuitenkin hotellilta käsin, jonka paikoitusalueet ovat myös museon käytössä. - Loma-asuntojen korttelialue (RA) Ote asemakaavan havainnekuvasta museoalueen kohdalta. Veneenniemen kärjessä sijaitsevat kaksi olemassa olevaa kesämökkiä on merkitty loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). Korttelialueen rajat noudattavat kaikilta osin nykyisiä kiinteistörajoja. Alueen pinta-ala on n. 1,2 ha ja sillä on rakennusoikeutta yhteensä 400 k-m 2, joka jakautuu tasan molempien kiinteistöjen kesken. Suurin sallittu kerrosluku on II. Pohjoisemmalle kiinteistölle on merkitty olemassa olevan rantasaunan kohdalle erillinen saunan rakennusala (sa), jolle saa sijoittaa 30 k-m 2 :n suuruisen saunarakennuksen. Mökeille on osoitettu ajoyhteys Hotelli Herttuan kiinteistön läpi nykyisen ajotien mukaisesti; samalle kohdalle sijoittuu maanalaisen johdon varaus siltä varalta, että kiinteistöt haluavat myöhemmin omalla kustannuksellaan liittyä kunnan vesi- ja viemäriverkkoon. Siihen asti niiden tulee hoitaa jäteveden käsittely voimassa olevien lakien ja määräysten mukaan omilla kiinteistöillään.