Kerimäen kunta ASEMAKAAVASELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kerimäen kunta ASEMAKAAVASELOSTUS"

Transkriptio

1 Kerimäen kunta ASEMAKAAVASELOSTUS BR HERTTUAN-VENEENNIEMEN Asemakaava, asemakaavan muutos Luonnos

2 1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE TAMMIKUUN 2. PÄIVÄNÄ 2007 PÄI- VÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA KERIMÄEN KUNTA; HERTTUAN-VENEENNIEMEN ASEMAKAAVA, ASEMAKAAVAN MUUTOS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Jouhenniemen kylän tiloille 4:559, 4:631, 4:568 ja yhteiselle vesialueelle laaditaan: 4:640/2. Asemakaavaa muutetaan: Herttualan-Ropeensalmen asemakaavan lähivirkistys-, erityis- ja katualueilla. Asemakaavalla ja asema- Kerimäen kunnan Kirkonkylän asemakaavan korttelit ; kaavan muutoksella lähivirkistys-, erityis-, liikenne-, vesi- ja katualueet. muodostuvat: Laatija: Pöyry Environment Oy, Lappeenrannan toimisto, os. Valtakatu 25, Lappeenranta, yhteyshenkilö arkkitehti Matti Veijovuori. Vireille tulo: Hyväksytty: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella (Itä-Savo, Puruvesi). Kv Kuva 1. Suunnittelualue

3 Kaava-alueen sijainti 2 Kaavan nimi ja tarkoitus Suunnittelualue sijaitsee Kerimäen keskustaajaman koillisosassa Puruveden rannalla. Asemakaavoitettava alue käsittää Herttuan kuntoutuskeskuksen -Hotelli Herttuan kiinteistön Veneenniemessä (tila 4:559) sekä kaksi Veneenniemen kärjessä sijaitsevaa kesämökkikiinteistöä (tilat 4:631 ja 4:568). Alue rajoittuu pohjoisessa, idässä ja etelässä Puruveteen sekä lounaassa Hälväntien katualueeseen. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 12,4 ha. Asemakaavan muutos sisältää hyväksytystä Herttualan Ropeensalmen asemakaava-alueesta hotellille johtavan Veneenniementien katualueen, sen luoteis- ja pohjoispuolisen lähivirkistysalueen sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueen, jolla sijaitsee kirkonkylän vedenottamo ja pumppaamo. Kaavan virallinen nimi: Herttuan-Veneenniemen asemakaava, asemakaavan muutos. Tarkoitus: Mahdollistaa Hotelli & Ravintola Kuntoutuskeskus Herttuan pitkän tähtäimen kehittäminen ja rakennushankkeet, turvata pohjavedenottamo ja sen suoja-alue sekä päivittää kunnan ulkoilu- ja liikuntapaikkareitistöä sekä liittää se Kirkonkylän kaavaan. Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala n. 12,4 ha. Selostuksen liiteasiakirjat: Matkailua palvelevien rakennusten ja loma-asuntojen korttelialue (RM-2) n. 7,5 ha, jolla rakennusoikeutta k-m 2. Loma-asuntojen korttelialue (RA) 1,2 ha, jolla rakennusoikeutta 400 k-m 2. Museorakennusten korttelialue (YM) 0,37 ha, jolla rakennusoikeutta 100 k-m 2. Vesialue (W) n.1 ha, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) noin 0,1 ha, ja lähivirkistysalue (VL) noin 2,5 ha. Katualuetta n. 0,7 ha. Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Perusselvityskartat: 1a) Maanomistus 1b) Infra, 1c) Luonto, 1d) Rakennettu ympäristö 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Viranomaisneuvottelun muistio 4. Havainnepiirros 1: Asemakaavakartta ja -määräykset 1: Asemakaavan seurantalomakkeet (lisätään ehdotusvaiheessa)

4 3 SISÄLLYS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavana muutos Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö (FM Kai Vuorinen) Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset kohteet Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tarve Suunnitteluvaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelialueet Kadut ja ulkoilureitit Virkistysalueet Yhdyskuntatekninen huolto Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Rakentamista koskevat yleiset määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Ekologiset vaikutukset (FM Kai Vuorinen) Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 33

5 1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt hotelli ja kuntoutuskeskuksen toiminnasta vastaavan Healthlake Oy:n aloitteesta keväällä Kaavasta on laadittu kesällä 2006 osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on toimitettu syyskuussa 2006 tärkeimmille osallisena oleville viranomaisille. OAS pidetään nähtävillä kaavaluonnoksen kanssa Kaavaa on valmisteltu kunnan, Healthlake Oy:n ja konsultin edustajien muodostamassa työryhmässä. Suunnittelutyö on suoritettu kaksivaiheisena siten, että ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin yleissuunnitelmatasoisesti tulevien toimintojen tilatarpeet ja sijoittuminen alueelle. Toisessa vaiheessa laadittiin valitun luonnosvaihtoehdon pohjalta varsinainen asemakaavaluonnos. Alueen kahdelle yksityiselle maanomistajalle on ilmoitettu kaavoituksen aloittamisesta lokakuussa Kerimäen kunta ja Healthlake Oy ovat tehneet kaavan toteuttamiseksi maa-alueiden vaihdon Läävälammen rannoilla (kunnanvaltuuston päätös ). Alustavaa kaavaluonnosta ja suunnittelun lähtökohtia on esitelty Etelä-Savon ympäristökeskuksen edustajille Asemakaavaluonnos pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti kommentoitavana (ilmoitus Puruvesi- ja Itä-Savo lehdissä ). Tämän jälkeen kaavaluonnosta tarkistetaan saadun palautteen pohjalta ja laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. Tarvittaessa asemakaavaehdotusta tarkistetaan. Tämän jälkeen kaava menee käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi Kerimäen kunnanhallitukseen ja -valtuustoon. 1.2 Asemakaava ja asemakaavana muutos Suunnittelualueen keskeisen osan muodostaa Veneenniemi, joka on n. 800 m pitkä Puruveteen työntyvä itä-länsisuuntainen niemi. Asemakaavalla mahdollistetaan Hotelli & Ravintola Kuntoutuskeskus Herttuan pitkän tähtäimen kehittäminen ja rakennushankkeet. Näihin kuuluu mm. hotelli-, kuntoutus-, kylpylä- ja kokoustiloja, erilaisia loma-asuntoja, monitoimihalli, ulkoliikuntapaikkoja, veneilypalveluja, kevyen liikenteen väyliä, sotahistoriallinen näyttely ja ulkoilureittejä. Hankkeiden toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Asemakaavalla alueen käytön lainvoimaisuus on parhaiten turvattu eikä rakennushankkeisiin tarvita poikkeuslupia. Pääosan suunnittelualueesta muodostaa matkailua palvelevien rakennusten ja loma-asuntojen korttelialue (RM-2), jolle sijoittuvat nykyinen hotellirakennus laajennuksineen sekä yhteensä k-m 2 lomamökkityyppistä majoitustilaa. Uudisrakentaminen on sijoitettu nykyisten rakennusten tuntumaan niemen keskiosaan sekä Läävälammen itä- ja etelärannoille. Niemen pohjoisrannalla oleva rantaluhta on merkitty metsälain mukaisena luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena (luo-2). Muita korttelialueita ovat sotahistorialliselle näyttelylle varattu museorakennusten korttelialue (YM) sekä loma-asuntojen korttelialue (RA), jolla on kaksi loma-asunnoiksi merkittyä olemassa olevaa kesämökkikiinteistöä. Niemen alueella sijaitsevat salpalinjan juoksuhaudat on säilyneiltä osin merkitty suojeltaviksi (s-4- alueet). Nykyinen vedenottamo on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueena (ET). Kaikkien rakennusten alin sallittu tulvasta vaurioituva korkeus on + 77,80 m (N60- järjestelmä).

6 Lähivirkistysalueet (VL) muodostavat taajaman keskustaan johtavan viherkäytävän kaava-alueen länsi- ja luoteisosaan. Vesialueita (W) on merkitty kaavaan siltä osin, kuin ne toimivat venevalkamina. Maankäyttö tukeutuu nykyiseen katuverkkoon, jota täydennetään tarvittavin osin korttelialueiden sisäisillä väylillä. Niemen kärjessä olevalle RA- alueelle on varattu ajoyhteys RM-2- alueen läpi. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 12,4 ha, josta matkailua palvelevien rakennusten ja lomaasuntojen korttelialuetta (RM-2) on n. 7,5 ha (rakennusoikeus k-m 2 ). Loma-asuntojen korttelialuetta (RA) on n. 1,2 ha (rakennusoikeus 400 k-m 2 ). Lisäksi on museorakennusten korttelialue (YM) n. 0,37 ha (rakennusoikeus 100 k-m 2 ), vesialueita (W) n. 0,1 ha, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (ET) 0,1 ha ja lähivirkistysalueita (VL) n. 2,5 ha. Katualuetta on 0,7 ha. Uudet lomarakennukset ja uudisosat liitetään olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkkoon. Hotellin uusien lomamökkien liittäminen viemäriverkkoon hoidetaan pääosin kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla, jotka voivat olla muutaman mökin yhteisiä. Veneenniemen kärjen kesäasunnot voidaan liittää kunnan vesi- ja viemäriverkkoon kiinteistökohtaisin pumppaamoin Herttuan verkon kautta Asemakaavan toteuttaminen Alueen rakentaminen toteutuu kysynnän ja tarpeiden mukaan. Todennäköisiä lähivuosien toteutuskohteita ovat nykyisen hotellin laajennukset eli hotelli-, kuntoutus- ja kokoustilat. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kerimäen keskustaajaman koillisosassa Puruveden rannalla. Asemakaavoitettava alue käsittää Herttuan kuntoutuskeskuksen -Hotelli Herttuan kiinteistön Veneenniemessä (tila 4:559) sekä kaksi Veneenniemen kärjessä sijaitsevaa kesämökkikiinteistöä (tilat 4:631 ja 4:568). Alue rajoittuu pohjoisessa, idässä ja etelässä Puruveteen sekä lounaassa Hälväntien katualueeseen. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 12,4 ha. Asemakaavan muutos sisältää Herttualan Ropeensalmen asemakaava-alueesta hotellille johtavan Veneenniementien katualueen ja sen länsi- ja pohjoispuolen lähivirkistysalueen sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueen, jossa sijaitsee kirkonkylän vedenottamo. Suunnittelualueen keskeisen osan muodostaa Veneenniemi, joka on n. 800 m pitkä Puruveteen työntyvä itä-länsisuuntainen niemi. Luonnonympäristöltään niemi on harjualuetta, jonka maaperä on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Metsät ovat kuivahkoa kangasta (VT), pääpuulajina mänty. Veneenniemi on geologisesti edustava harjualue, jonka rannat ovat vaihtelevasti somerikkoiset (niemen kärki) tai hiekkaiset. Niemen molemmilla rinteillä on Salpalinjaan kuuluvia toisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. Suunnittelualueen länsiosassa Veneenniemen harjuselänteeseen liittyy Kokkomäki, jonka keskiosa on nuorta puustoa kasvavaa entistä soranottoaluetta. Kaavoitettavan alueen ulkopuolella, Kokkomäen lounaispuolella, on maan- ja lumenkaatopaikkana käytetty alue ja Kokkomäen lounaisreunalla, edelleen kaavoitettavan alueen ulkopuolella, on Jouhenniemen kivikautinen asuinpaikka. Lähes koko suunnittelualue kuuluu Kokkomäen I luokan pohjavesialueeseen, jonka kokonaispinta-ala on 1,01 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 0,31 k-m 2.

7 Liikenneverkon muodostavat alueen etelärajalla sijaitseva yhdystietasoinen Tavisalon- Hälvän paikallistie (pt 15370) sekä sisäistä liikennettä palveleva Veneenniementie (katu). Veneenniemen etelärannalla on hotellin venevalkama. Veneenniemen kärkeen johtaa 2,4 metrin viitoitettu veneväylä, joka muuttuu nykyiselle venevalkamalle mennessä matalammaksi ja viitoittamattomaksi. Alueella on lisäksi ulkoilureittejä/ hiihtolatuja ja polkuja sekä Veneenniemen kapeimmassa kohdassa moottorikelkkaura ja epävirallinen jäätie Luonnonympäristö (FM Kai Vuorinen) Luvun teksti perustuu vuonna 2006 tehtyyn Veneenniemen luontoselvitykseen sekä vuonna 2002 laadittuun Herttualan- Ropeensalmen asemakaavan luontoselvitykseen. Numerointi viittaa liitekarttaan 1c. Luontoselvitys toteutettiin käymällä maastossa läpi koko asemakaava-alue Ennen maastokäyntiä tarkistettiin Hertta-tietokantajärjestelmästä mahdollisesti alueella esiintyvät uhanalaisuusluokituksen mukaiset lajit ja olemassa olevat muut huomioitavat luontokohteet. Koska Kerimäki kuuluu niihin alueisiin, joilla tavataan mm. kangasvuokkoa, tehtiin luontoselvityksen maastotyö kangasvuokon kukinnan aikana toukokuussa. Luontoselvityksen yhteydessä tarkistettiin lisäksi alueen nisäkäslajisto sekä lähiympäristön muutonaikainen ja pesivä linnusto. Työssä huomio kiinnitettiin luonnonsuojelulain mukaisiin luontotyyppeihin, vesilain mukaisiin kohteisiin, metsälain mukaisiin elinympäristöihin, EU:n luonto- ja lintudirektiivien sekä uhanalaisluokituksen mukaisiin lajeihin. - Yleistä Tärkeimmät tulokset liittyvät alueen harjuluontoon, luhtaiseen pohjoisrantaan ja sitä reunustavaan linnustollista arvoa omaavaan vesistöön. Lähinnä geologisten tekijöiden vuoksi Veneenniemellä on paikallista maisemallista merkitystä. Länsireunan lampi yhdistyy muuhun vesistöön pienen salmen kautta. Niemen pohjoisrannalle sijoittuvien saunarakennusten väliin jää pieni soistuma. Niiden edustalla on ympäristöltään tavanomainen hiekkaranta, joka soveltuu mm. paikalliseksi virkistysalueeksi. Selvitysalueen pohjoisen salmen alueella ja Veneenniemen eteläpuolella tavattiin runsaasti ruokailevia ja pesiviä lintuja. Kenttäkerroksen kasvillisuus on kokonaan tavallisten varpujen (puolukka, variksenmarja, kanerva, juolukka ja mustikka) sekä heinien luonnehtimaa. Metsäalueita hallitsee laajoilla alueilla mänty. Lehtipuustoa tavataan vain paikoitellen vesistön rantojen tuntumassa. Alueen keskeisin metsätyyppi on kuivahko kangas (VT), jota tavataan alueen loivan harjun laelta aina vesirajan tuntumaan saakka. Rannassa vastaan tulee liki kokonaan kasviton kivikkovyöhyke. Vesikasveista yleisin on järviruoko. - Suojeluvaraukset ja muut huomioitavat kohteet Suunnittelualueen ainoa ns. lakikohde on metsälain mukainen avoin rantaluhta. Etelä-Savon metsäkeskuksen metsäsuunnitelman (v. 2005) perusteella rajattu luontokohde sijoittuu avoimelle alueelle Veneenniemen pohjoisrannalle käsittäen ruovikoituneet vesialueet ja avoimen rannan. Tarkistettujen lähdetietojen perusteella suunnittelualueelle ei sijoitu kaavojen luonnonsuojelualueita, Natura 2000-alueita, valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita, luonnonsuojelulailla rauhoitettuja suojelualueita eikä kallioinventoinnin tai pienvesiselvityksen kohteita. Perinnemaisemaselvityksen mukaisia kohteita alueelta ei liioin löytynyt.

8 - Maisema 7 Alueen maisemamaakunta on Järvi-Suomen maisema-alue. Veneenniemi on geologisesti edustava harjualue, jonka rannat ovat vaihtelevasti somerikkoiset (niemen kärki) tai hiekkaiset. Lähinnä geologisten tekijöiden vuoksi Veneenniemellä on paikallista maisemallista merkitystä. Maisemakuvaltaan alue on metsäinen, mutta suhteellisen avoin, sillä harvan männikön läpi avautuu lähes koko niemen alueella näkymiä vesistölle. - Geologia Alue on geologisesti edustava, mutta ei poikkeuksellinen. Harjujakso on Veneenniemen kohdalla loivasti vesistöön laskeutuva, ja sen laki on verraten pyöreä. Veneenniemen kärjessä on lajittuneena somerikkoa, joka on tullut esille myös rantavoimien eli vesieroosion vaikutuksesta. Maa-aines on koko alueella kivinen tai hiekkainen. - Vesistöt Veneenniemi on lähes kauttaaltaan Puruveden Hytermäselän (keskiveden taso 75,8 m mpy.) ympäröimä. Selvitysalueeseen kuuluva Läävälampi on pieni pyöreä lampi, jonka rannat kasvavat vesikasveja hyvin harvakseltaan. Lampi yhdistyy salmen kautta niemen pohjoispuolitse Hytermäselkään. Veneenniemen lounaisosassa on puolestaan matalarantainen ja ruovikkoinen Olavinlahti. Olavinlahden puolelle sijoittuu myös virkistysalueen etelää kohden avautuva uimaranta. Veneenniemen alueelle sijoittuu Kokkomäen I lk. pohjavesialue (nro ). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,01 km² ja muodostumisaluetta on noin kolmannes eli 0,31 km². Muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu n m³ vuorokaudessa (SYKE, Hertta-tietokanta 2006). Hydrologisen kuvauksen mukaan muodostuman pääjakso on harjukumpareista ja deltasta koostuva Kokkomäen-Veneenniemen jakso. Se jakautuu kahteen rinnakkaisselänteeseen, joista toinen jatkuu Hytermään ja toinen Hiekkaniemeen. Muodostumaan liittyvä Likosilmien harju on hydraulisesti epäyhtenäinen. Rantaimeytymistä tapahtuu jonkin verran. Pohjavesialueen akviferityyppi on purkautuva (antikliininen). Pohjaveden laatu on heikko ja vedessä on tutkimusten perusteella havaittu runsaasti rautaa. Pohjavesikortin tietojen mukaan alue ei kuitenkaan ole riskialuetta, sillä alueella ei ole riskikohteita eikä pilaantuneita maita (SYKE, Hertta-tietokanta 2006). - Kasvillisuus Selvitysalueen kasvillisuus on verraten laajoilla rakentamattomilla alueilla metsäinen. Puulajeista selvästi yleisin on mänty, jota tavataan koko selvitysalueella harjun laelta rantakivikkoon saakka. Muina havupuina tavataan joitakin varttuvia kuusia sekä hyvin nuoria kuusia ja katajia. Lehtipuita kasvaa eniten kosteilla ranta-alueilla mm. niemen kärjessä ja pohjoisrajalla. Nuoria lehtipuita tavataan hyvin harvakseltaan myös männikön pensaskerroksessa. Kookkaimmat rauduskoivut tavataan asfaltoidun pysäköintialueen ympärillä ja sen tuloväylällä. Lehtipuista selvitysalueella tavataan hieskoivua, rauduskoivua, harmaaleppää, tervaleppää, haapaa, korpipaatsamaa ja lehtokuusamaa. Kenttäkerroksen kasvilajisto on tavallisten kasvilajien luonnehtima. Varvuista tavataan puolukkaa, variksenmarjaa, kanervaa, mustikkaa, juolukkaa ja suopursua. Muista kasveista tavataan harvakseltaan mm. riidenliekoa, metsätähteä, luhtalemmikkiä, kultapiiskua, rohtotädykettä ja metsämaitikkaa. Heinistä tavataan yleisiä lajeja: metsälauha, kylänurmikka, nurmipuntarpää ja tesma. Vesistöjen tuntumassa esiintyvät mm. ranta-alpi ja luhtakuusio. Vesistöissä tavataan järviruokoa, ruokohelpiä, ahvenvitaa, uistinvitaa ja ruskoärviää.

9 Selvitysalueen kasvillisuus koostuu laajoilla alueilla mäntypuustosta. Kenttäkerroksen kasvilajisto on puolestaan tavanomaisten varpujen (pääasiassa puolukka, variksenmarja ja kanerva) luonnehtima. 8 - Eläimistö Eläimistö on hyvin niukka. Alueella ei havaittu muita nisäkkäitä, kuin rusakoita. Metsäalueilla ei havaittu edes hirvien tai peurojen ulosteita. Ympäristön lintulajisto on kuitenkin verraten monipuolinen, sillä alueella tavattaviin lajeihin kuuluivat pyy (todennäk. pesivä), laulujoutsen (lähistössä pesiviä), telkkä, silkkiuikku, sinisorsa ja tavi. Rannan tuntumassa nähtiin myös muutamia kala- ja harmaalokkeja. Metsien linnut olivat sitä vastoin tavanomaisia tiaisia, peippoja, rastaita, variksia ja harakoita. - Luontoselvityksen tulokset ja kohdekuvaukset Alla esitetyssä erittelyssä numeroidut kohteet on esitetty luontoselvityskartassa (liite 1c) - Luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset kohteet Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia kohteita. - Metsälain mukaiset kohteet Kohde 1: Suunnittelualueen ainoa ns. lakikohde on metsälain mukainen ruohoinen rantaluhta. Etelä- Savon metsäkeskuksen metsäsuunnitelman (v. 2005) perusteella rajattu luontokohde sijoittuu aukealle alueelle Veneenniemen pohjoisrannalle käsittäen ruovikoituneen vesialueen osan ja saraikkoisen rannan. Kohteen kasvilajisto on kokonaisuudessaan hyvin tavanomaista, sillä järviruoko on alueen rannoilla erittäin yleinen. Ruokohelpiä ja kurjenjalkaa kasvoi muutamilla otollisilla paikoilla järviruokojen seassa. Järviruokovyöhykkeen reunassa kasvoi myös suoputkea, rantalemmikkiä, nurmilauhaa sekä saroja (mm. luhtasara, pullosara ja viiltosara). Rantaluhtaa ei tule rakentaa voimakkaasti, mutta alueen reunalle tai nykyisten saunarakennusten yhteyteen on mahdollista sijoittaa joitakin nykyistä toimintaa tukevia uusia rakennuksia. Rakentaminen tulee olla myös maisemaan sopivaa. Pohjoisrannalla on laaja yhtenäinen kasvusto järviruokoa ja saunarakennuksen vieressä olevassa painanteessa kasvaa runsaasti mm. vaiveroa, juolukkaa, saroja ja heiniä. - Lintu- ja luontodirektiivin liitteiden mukaiset lajit Kohteet 2 ja 3: Alueella havaittiin EU:n luonto- ja lintudirektiivin mukaisista lajeista vain laulujoutsen (kohde 2) ja pyy (kohde 3). Kyseisillä lajeilla ei ole kuitenkaan suurta merkitystä rakentamisen tai maankäytön suunnittelun kannalta. Laulujoutsenen pesä sijoittuu lisäksi selvitysalueen pohjoispuolelle Silvennonniemen kärkeen. Molemmat havaitut lajit ovat IUCN uhanalaisluokituksen mukaan

10 maassamme tällä hetkellä elinvoimaisia, eikä Veneenniemessä tapahtuva lisärakentaminen aiheuta laulujoutsenelle tai pyylle merkittävää elinympäristön tilan pienenemistä tai muutosta. Tällä hetkellä (2006) laulujoutsen ja pyy eivät kuitenkaan ole uhanalaisia Suomessa. Luontodirektiivin liitteen IV a mukaisia lajeja alueelta ei löytynyt. - Muut ympäristöarvot Kohde 4: Veneenniemen pohjoisreunaan, metsälakikohteen itäpuolelle, sijoittuu pieni hiekkaranta. Siltä on hiljattain poistettu jonkin verran järviruokoa, joka mahdollistaa jatkossa ranta-alueen kehittämisen ja huomioimisen maankäytön suunnitelmissa. Kyseessä ei kuitenkaan ole luonnonsuojelulain mukainen hiekkaranta, sillä alueen ympäristössä ei ole hiekkarannoille tyypillistä kasvillisuutta; järviruoko on rannan ainoa kasvilaji. Hiekkarannan tavanomaisuus johtunee mahdollisesti vedenkorkeuksien vaihtelusta ja rannan karusta luonteesta. Jatkossa hiekkarannan ympäristöä on mahdollista kehittää mm. erilaisin rakentein tai toiminnoin alueellisen tarpeen mukaan. Hiekkarannan hoitamisella on positiivista merkitystä alueen kehitykselle matkailualueena. Kohteet 5 ja 6: Selvitysalueelle sijoittuu kaksi pienialaista kosteikkoa. Kohde 5 Veneenniemen pohjoisrannalla kuuluu rantaluhtaan (kohde 1), mutta on siitä selvästi erottuva oma kokonaisuutensa. Kosteikon kasvillisuus on monipuolinen mutta tavanomainen, mutta sillä on luontotyyppinä paikallista arvoa. Kohde 6 sijoittuu sen sijaan Läävälammen kaakkoisreunaan hyvin pienialaisena kuviona. Alavassa ympäristössä kasvaa yleisiä heiniä ja saroja, kurjenmiekkaa ja hiukan pajukkoa. Kosteikkojen luonne tulisi säilyttää alueella nykyisellään ja erityisesti niiden rakentamista tulee välttää. Selvitysalueen koillispuolella ja Veneenniemen kärjessä on useita kelopuita (puita ei ole numeroitu karttaan). Kelot ovat verraten tavanomaisia ja kapearunkoisia. Keloja sijoittuu harvakseltaan myös muillekin alueille. Keloutuvia pystypuita on alueella kaikkiaan 15 kpl. Veneenniemen pohjoisreunaan, metsälakikohteen itäpuolelle, sijoittuu pieni hiekkaranta. Siltä on hiljattain poistettu jonkin verran järviruokoa, joka mahdollistaa jatkossa ranta-alueen kehittämisen ja huomioimisen maankäytön suunnitelmissa. Kyseessä ei kuitenkaan ole luonnonsuojelulain mukainen hiekkaranta, sillä alueen ympäristössä ei ole hiekkarannoille tyypillistä kasvillisuutta; järviruoko on rannan ainoa kasvilaji. Hiekkarannan tavanomaisuus johtunee mahdollisesti vedenkorkeuksien vaihtelusta ja rannan karusta luonteesta. Veneenniemi on osa pitkää harjumuodostelmaa, joka näkyy erityisesti lähiympäristön maisemassa. Harjualue ei ole suojelun kohteena, mutta se on selvästi osa laajempaa Hytermän harjujaksoa. Hytermän luonnonsuojelualue sijoittuu selvitysalueesta 1,5 km itään. Hytermän luonnonsuojelualueeseen kuuluu kolme luonnonkaunista Puruveden saarta, Pieni-Hytermä, Suuri-Hytermä ja Laviasaari, joiden yhteispinta-ala on noin 40 ha. Lähes samantyyppisiä ovat myös Veneenniemen luonnonpiirteet: männikköjä, harjumuodostelmia, lampia ja hiekkarantoja. Koska Veneenniemi on myös vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue, on alueellisesti tärkeätä huolehtia myös harjualueelle sijoittuvien toimintojen turvallisuudesta ja harjualueen luonnon säilyttämisestä. Myös v laaditussa Herttualan-Ropeensalmen asemakaavan luontoselvityksessä on selvitetty osin nyt kaavoitettavan alueen luontoa. Tässä selvityksessä alue jaettiin geoekologisiin alueisiin, jotka on muodostettu kasvillisuuden, geomorfologian, kosteusolosuhteiden, rinnevieton ja maisematekijöiden yhteisfunktiona eli geoekologisena aluejakona. Aluejaon kuvaamiseen on käytetty nelivaiheista luokitusta (I, II, III ja IV), joista I ilmentää tavallista ympäristöä ja vastaavasti IV ilmentää suojeluarvoja omaavaa ympäristöä. II luokka omaa joitakin luontoarvoja ja III luokka vastaavasti huomattavia luontoarvoja. Arvokkaista ympäristöistä (IV-luokka) erotetaan vielä lisäksi paikallinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen arvo. Mahdolliset EU-direktiivien mukaiset lajitiedot on myös alueella niiden esiintyessä mainittu. Seuraavalla sivulla on Herttuala-Ropeensalmen luontoselvityskartta. 9

11 10 Seuraavassa on esitetty aluekuvaukset Herttuala-Ropeensalmi asemakaavan luontoselvityksestä niiltä alueilta, jotka eivät kuuluneet Herttuan- Veneenniemen luontoselvitykseen. Erotuksena toisesta luontoselvityksestä numerotunnuksen edessä ovat kirjaimet HR. HR3. Läävälammen lounaisranta ja loiva harjurinne: Kasvillisuuden muodostavat mm. ojasorsimo, koiranputki, vuohenputki, rantapalpakko, järvikorte, kurjenjalka, pullosara, rantaminttu, luhtavuohennokka, ulpukka, lumme, uistinvita, siimapalpakko, puolukka, mustikka, viinihapero, käenkaali, metsätähti, oravanmarja, vanamo, metsäalvejuuri sekä pihlaja, koivu ja kuusi. Alueella on karsittu puustoa jonkin verran. Pohjoiseen kurottuva pikkuruinen niemi on edustava. Rakentamisen suhteen tulisi välttää kosteita alueita ja niemen korkeinta kohtaa. Luokitus: III. HR4. Harjunpäänlammen luhtaranta: Luhta-alue on melko pieni ja sen kasvillisuuden muodostavat hieskoivu, mustuvapaju, kiiltopaju, lehtokuusama, haapa, pihlaja, tuomi, jokapaikansara, viiltosara, polkusara, hakarasara, tupasluikka, metsäkastikka, korpikastikka, kurjenjalka, rantapalpakko, terttualpi, ranta-alpi, rantatädyke, rentukka ja rantakukka. Tyypillistä järvenrantakasvillisuutta. Luhtaranta on pienialainen lähes metsälain mukainen luhtaranta; ei suositella rakennettavaksi. Luokitus: III. HR5. Kokkomäen ympäristö: Vanha soranottoalue kasvaa jo nuorta puustoa. Soranottoalueen ympäristö on kutakuinkin muuntumatonta VT-tyypin kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa mm. mäntyä, pihlajaa ja harmaaleppää. Alueen tyypillisiä lajeja ovat palleroporonjäkälä, harmaaporonjäkälä, kielo, seinäsammal, puolukka, sianpuolukkaa, mustikka, variksenmarja ja kanerva. Alueella ei kasva heiniä. Juoksuhaudat jatkuvat vielä kosteikkoisen alueen läheisyyteen saakka. Alue on pohjavesialuetta. Alueella on myös juoksuhautoja, eikä aluetta sinänsä tulisi muuttaa. Luokitus: II.

12 HR6. Maatäytön kaakkoispuolen kosteikko: Alueella kasvaa mm. metsäkastikka, korpikastikka, jokapaikansara, mustikka, puolukka, variksenmarja, mesiangervo, suoputki, lehtokuusama, kurjenjalka, luhtavuohennokka, karvahorsma, suokorte, haapaa noin 30 runkoa, tervaleppä, rauduskoivu, hieskoivu, hiirenvirna, nuokkuhelmikkä, kielo, keltamatara, pihlaja, lillukka, kookkaita raitoja muutama kappale, sarjakeltano ja nokkonen. Kulttuurivaikutteisia lajeja maantäyttöalueen läheisyydessä. Suuressa määrin OMT-tyypin metsää. Haapojen ja koivujen sekä muiden lehtipuiden katveessa on pienialainen kosteikko, jonka rakentamiseen tarvitaan mm. massanvaihtoa. Alueen kulttuurihistoriallisten juoksuhautojen arvot tulisi säilyttää, jonka vuoksi alueen rakentamista ei suositella. Luokitus: III HR11. Pääteiden välinen metsäsaareke: Alueella on MT-tyypin kasvillisuutta: mustikka, metsätähti, oravanmarja, metsäimarre, metsäalvejuuri, harmaaleppä, koivu, mänty, pieniä kuusia, kurjenjalka, kastikkaa, jouhivihvilä ja tesma. Erityyppisten rakennetun alueiden väliin jäänyt alue, joka sopii täydennysrakentamiseen. Luokitus: I. Herttuala-Roppeensalmen alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain, EU:n direktiivien mukaisia luontokohteita, elinympäristöjä eikä eliölajeja. Luonto- ja maisemaselvityksen perusteella suunnittelualueen arvokkaimpia kohteita ovat nro HR3; Läävälammen lounaisranta ja loiva harjurinne (III), HR4; Harjunpäänlammen luhtaranta (III) ja HR6; Maatäytön kaakkoispuolen kosteikko (III). - Yhteenveto Asemakaava-alueen merkittävin luontoarvo on metsälain mukainen rantaluhta. Toisena merkittävänä luontoarvona tulee huomioida EU:n lintudirektiivin mukaisten lajien laulujoutsenen ja pyyn elinympäristö pohjoisella ruovikko- ja maa-alueella. Kolmantena huomioitavana luontoarvona alueella on I lk. pohjavesialue, Kokkomäki. Edellä mainittujen kolmen kohteen lisäksi alueella esiintyy muita vähäisempiä luontoarvoja kuten kaksi pienialaista kosteikkoa, 15 kelopuuta, melko luonnontilainen hiekkaranta ja kivikkoinen niemen kärki. Ympäristöarvona voidaan mainita lisäksi juoksuhaudat, jotka liittyvät salpalinjaan sekä alueen tärkeys vireänä virkistysalueena Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole loma-asutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta, kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueen rakennuskannan muodostavat Hotelli Herttuan rakennusryhmä niemen keskiosassa sekä kaksi kesämökkiä niemen itäkärjessä. Hotelli Herttuan rakennusryhmä käsittää päärakennuksen (hotelli-ravintolarakennus allas- ja hoitotiloineen), autotalli-varastorakennuksen, tennishallin, kaksi rantasaunaa (eräsauna luhtaisella rannalla ja savusauna) sekä vierasmajan Läävälammen rannalla. Päärakennuksessa on 90 kahden hengen huonetta ja 2 sviittiä, ravintola, kokoustiloja, kaksi saunaa, takkahuone, uima-allas ja kuntosali. Rakennuksen perusosa on valmistunut vuonna 1975, minkä jälkeen sitä on useaan otteeseen laajennettu. Viime sotien historiaan liittyen hotellin pohjakerrokseen on koottu sotahistoriallinen näyttely ja piha-alueelle linnoitus- ja tykistökalustoa. Hotellikompleksin tämänhetkinen käytetty kerrosala on 6229 k-m 2.

13 Veneenniemen kärjessä on omilla kiinteistöillään kaksi kesäasuntoa. Pohjoisempi kiinteistö käsittää n. 70 k-m 2 :n laajuisen huvilarakennuksen ja n. 20 k-m 2 :n laajuisen saunarakennuksen, eteläisempi n. 30 k-m 2 :n laajuisen huvilarakennuksen. Niemen rakennuskanta sulautuu hyvin loivaan rinteeseen ja mäntymaastoon eivätkä rakennukset nouse häiritsevästi esiin myöskään vesistöstä katsottuina. Veneenniemen alueella on säilynyt vuosina rakennettuja Salpalinjaan kuuluvia taisteluhautoja, pesäkkeitä ja korsuja. Salpalinjaksi (sotilasasiakirjoissa käytetty virallinen nimi on salpa-asema) kutsutaan n km mittaista puolustuslinjaa, joka rakennettiin vuosina ja 44 itärajan turvaksi. Salpalinjaa voidaan pitää eräänä vahvimmista II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Salpalinja ulottuu Suomenlahdelta Sallaan. Veneenniemen tukikohdan mielenkiintoinen yksityiskohta on kaksipuolinen varustus. Vihollinen varauduttiin ottamaan vastaan niemellä kahdesta suunnasta. Kenttälinnoitetut asemat on rakentanut oletettavasti 7. prikaatin II pataljoonan joukot vuosina Herttua on kunnostanut osan taisteluhaudoista ja yhden kenttälinnoitetun korsun. Suojelun kannalta Salpalinja on rinnastettavissa muinaismuistolain rauhoittamiin kohteisiin, vaikka sitä ei toistaiseksi luetakaan muinaismuistolain tarkoittamiin automaattisesti suojeltaviin kohteisiin. Salpalinjan lisäksi suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Lähteet: Sotahistoriallinen näyttely Viimeisellä linjalla. Hotelli Herttuan esite. - Matka Salpalinjalle. Salpalinjan perinneyhdistys ry. Helsinki Liikenneverkko ja yhdyskuntatekniset verkostot Liikenneverkon muodostavat alueen etelärajalla sijaitseva yhdystietasoinen Tavisalon- Hälvän paikallistie (pt 15370) sekä sisäistä liikennettä palveleva Veneenniementie (katu). Pt 15370:n keskivuorokausiliikenne on suunnittelualueen länsipuolella n. 940 ajoneuvoa/ vrk (2005). Veneenniementie on koko matkalta asfaltoitu ja valaistu. Veneenniemen etelärannalla on hotellin venevalkama. Veneenniemen kärkeen johtaa 2,4 metrin viitoitettu veneväylä, joka muuttuu nykyiselle venevalkamalle mennessä matalammaksi ja viitoittamattomaksi. Alueella on lisäksi ulkoilureittejä/ hiihtolatuja ja polkuja sekä Veneenniemen kapeimmassa kohdassa moottorikelkkaura sekä epävirallinen jäätie. Kokkomäen itärinteellä sijaitsee kirkonkylän vedenottamo, jolta otetaan vettä tällä hetkellä noin 200 m 3 /d. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1964 ja saneerattu v Alueen etelärajalla olevan paikallistien pohjoislaitaa pitkin kulkevat vesijohto ja viemäri, joihin liittyvät pohjoisesta vedenottamolta tuleva kunnan päävesijohtosyöttöputki sekä Hotelli Herttualta tuleva viemäri ja vesijohto. Jäteveden pumppaamo sijaitsee Veneenniementien eteläpäässä. Kesämökeillä on kiinteistökohtainen vedenhankinta ja jätevesien käsittely. Veneenniementien reunaa kulkee ilmajohto (keskijännitejohto), joka haarautuu Veneenniementien puolivälissä pohjoisluoteeseen meneväksi sekä Hotelli Herttualle ja vedenottamolle meneviin johtoihin. Hotelli Herttualle menevä ilmajohto muuttuu hotellin vierasmajan kohdalla maakaapeliksi kulkien niemenkärjen kesämökeille maakaapelina. Alueen vesi- ja viemäriverkosto sekä sähkölinjat on esitetty liitteessä 1b. 12

14 13 Yläpuolella Hotelli Herttuan pääsisäänkäynti sekä vasemmassa yläkuvassa allasosaston yksikerroksinen osa. Viereisessä kuvassa allasosaston sisätilaa. Alla vasemmalla näkymä allasosaston katolle rakennetulta terassilta Olavinlahdelle. Alapuolen kuvassa ote sotahistoriallisesta näyttelystä.

15 14 Vasemmalla vierasmaja Läävälammen yli nähtynä. Keskellä kuvassa savusauna ja oikealla taustalla savusauna ja etualalla Veneenniemen harjanteella kulkeva kunnostettu juoksuhauta. Osa juoksuhaudoista on luonnontilassa, osin metsittyneinä, osasta ovat reunat sortuneet. Veneenniemen harjanteen päällä oleva juoksuhauta on kunnostettu ja seinämät tuettu puulla. Vasemmalla mökki tilalta nro 4:568, oikealla mökin rantasauna tilalta nro 4:631 nähtynä Herttuan hiekkarannalta.

16 2.1.5 Maanomistus Veneenniemen alue on pääosin Healthlake Oy:n omistuksessa. Suunnittelualueen länsiosa ja niemeä ympäröivä vesialue ovat Kerimäen kunnan omistuksessa. Maanomistus on esitetty liitekartalla 1a Suunnittelutilanne - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) asetetaan alueiden käytölle yleisluonteisia tavoitteita valtakunnallisella tasolla. Keskeisimpiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksia ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tämän asemakaavan laatimiseen erityisesti vaikuttavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on lueteltu vaikutusarvioinnin kohdassa Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. - Maakuntakaava ja seutukaava Maakuntahallitus päätti , että Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa Etelä-Savon maakuntakaavan laatimisen. Kaava laaditaan koko Etelä-Savon alueelle ja siinä käsitellään kaikkia aluevaraustyyppejä. Maakuntakaava tulee aikanaan vahvistuessaan korvaamaan seutukaavan. Maakuntahallitus on asettanut maakuntakaavan laadintaa varten ohjausryhmän. Maakuntakaava valmistuu arviolta vuonna 2007, minkä jälkeen kaava tarvitsee vielä ympäristöministeriön vahvistuksen. Siihen asti voimassa on Etelä-Savon seutukaava. Ote Etelä-Savon seutukaavasta. Etelä-Savon seutukaava on vahvistettu kuutena eri vaihekaavana, joista 4a, 4b ja 4c ovat alueellisia vaihekaavoja seutukunnittain. Seutukaavassa suunnittelualue on merkitty kokonaisuudessaan matkailupalvelujen alueeksi (RM). Lisäksi on annettu seuraavia suosituksia: Alueelle tulisi laatia yksityiskohtainen käyttösuunnitelma, jossa osoitetaan ulkoilu- ja rakentamisalueet sekä annetaan ohjeet maaston, vesien ja metsien käsittelystä. Pääosa virkistyskäyttöön soveltuvasta rannasta olisi jätettävä vapaaksi ulkoilukäyttöä varten. Ellei alueen pääasiallinen käyttö muuta vaadi, ei maanpintaa tulisi muuttaa olennaisesti. Metsänhoidossa tulisi noudattaa yleisiä maisemanhoidollisia periaatteita (metsäkeskus Tapion, metsähallituksen jne. ohjeet). Lisäksi ko.

17 alueesta on annettu suojelumääräys: Erityisesti on huomiota kiinnitettävä alueella sijaitsevan pohjavesiesiintymän suojeluun. Seutukaavassa on lisäksi varaus pohjavesialueesta (pv). - Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Kerimäen kirkonkylän osayleiskaava. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu Hotelli Herttuan osalta matkailupalvelujen alueena (RM) ja Veneenniemen kärjen osalta loma-asuntoalueena (RA). Kokkomäen alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueena (ET/pv), joka varataan pohjavedenottamoa varten. ET/pv- alueen sisällä on kohdemerkintä muinaismuistokohde tai alue (SM), joka on uhrikivi tai kivikautinen asuinpaikka, tarkoittaen Kokkomäen kivikautista asuinpaikkaa. ET/pv- aluetta ympäröi lähivirkistys- ja puistometsäalue (VL-1). Lisäksi Veneenniementien, Lakkimäentien ja Hälväntien liittymän tuntumassa on varaus keskustatoimintojen alueeksi (C). Koko suunnittelualue kuuluu pohjavesialueeseen (pv1). 16 Ote Kerimäen kirkonkylän osayleiskaavasta. - Asemakaava Suunnittelualueen lounaisosassa on voimassa hyväksytty Herttualan- Ropeensalmen asemakaava, jossa on varauksia urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle, lähivirkistysalueille, kaduille ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle. Osa Kokkomäestä kuuluu vahvistettuun asemakaavaan, jossa on varaus pohjaveden ottoalueeksi (ET 2 ). Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä on seuraavalla sivulla. Rakennusjärjestys Kerimäen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se on astunut voimaan vuoden 2002 alusta. Muut suunnitelmat ja varaukset Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa eikä tonttijakoa tai rekisteriä. Alueella ei ole myöskään suojeluohjelmien varauksia.

18 Pohjakartta 17 Asemakaavoituksen pohjakarttana on käytetty vuosina 2002 laadittua ja 2006 täydennettyä numeerista asemakaavan pohjakarttaa. Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt hotelli ja kuntoutuskeskuksen toiminnasta vastaavan Healthlake Oy:n aloitteesta keväällä Perusteena esitykselle on todettu mm., että alue sijaitsee jo olemassa olevan asemakaavan vieressä ja kunnallistekniikan piirissä. Kerimäen kunta suhtautui alueen kaavoituspyyntöön myönteisesti edellyttäen, että maanomistajat vastaavat pääosin kaavoitustyöhön liittyvistä kustannuksista. Myös niemessä sijaitsevien kesämökkien omistajat ilmoittivat halukkuutensa liittyä asemakaavaan. Kaavoituksen edetessä on tullut tarve liittää kaavatarkasteluun myös osia nykyisestä Herttuan Ropeensalmen asemakaavasta, johon tehdään muutoksia.

19 3.2 Suunnitteluvaiheet Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt Healthlake Oy:n aloitteesta keväällä Kaavasta on laadittu kesällä 2006 osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on toimitettu syyskuussa 2006 tärkeimmille osallisena oleville viranomaisille. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella (Itä-Savo, Puruvesi). Kaavaa on valmisteltu kunnan, Healthlake Oy:n ja konsultin edustajien muodostamassa työryhmässä. Suunnittelutyö on suoritettu kaksivaiheisena siten, että ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin yleissuunnitelmatasoisesti tulevien toimintojen tilatarpeet ja sijoittuminen alueelle. Toisessa vaiheessa laadittiin valitun luonnosvaihtoehdon pohjalta varsinainen asemakaavaluonnos. Alueen kahdelle yksityiselle maanomistajalle on ilmoitettu kirjeitse kaavoituksen aloittamisesta lokakuussa Kerimäen kunta ja Healthlake Oy ovat tehneet kaavan toteuttamiseksi m 2 :n suuruisen määräalan vaihdon Läävälammen rannoilla (kunnanvaltuuston päätös ). Alustavaa kaavaluonnosta ja suunnittelun lähtökohtia on esitelty Etelä-Savon ympäristökeskuksen edustajille Neuvottelusta laadittu muistio on kaavaselostuksen liitteenä 3. Asemakaavaluonnos pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti kommentoitavana (ilmoitus Puruvesi- ja Itä-Savo lehdissä ). Tämän jälkeen kaavaluonnosta tarkistetaan saadun palautteen pohjalta ja laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. Tarvittaessa asemakaavaehdotusta tarkistetaan. Tämän jälkeen kaava menee käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi Kerimäen kunnanhallitukseen ja -valtuustoon Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueen maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella (Itä- Savo, Puruvesi). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin (Puruvesi, Itä-Savo), kunnan ilmoitustaululla ja internet- sivulla. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnan teknisellä osastolla. Viranomaisyhteistyö käsittää viranomaispalaverit, joista ensimmäinen pidettiin , ja johon kutsuttiin keskeiset kaavatyössä osallisena olevat viranomaiset, sekä lausuntopyynnöt MRA 30 :n mukaisessa kuulemisessa. Tarvittaessa viranomaislausuntoja voidaan pyytää myös kaavaehdotusvaiheessa MRA 27 :n mukaisessa kuulemisessa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa Hotelli & Ravintola Kuntoutuskeskus Herttuan pitkän tähtäimen kehittäminen ja rakennushankkeet. Hankkeiden toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Asemakaavalla alueen käytön lainvoimaisuus on parhaiten turvattu eikä rakennushankkeisiin tarvita poikkeuslupia. Alueelle on kaavailtu alustavasti mm. seuraavia toimintoja: - Hotelli-, kuntoutus-, kylpylä- ja kokoustiloja. - Lomarivitaloja ja yksittäisiä loma-asuntoja.

20 - Yhdistettyjä työ- ja asuintiloja. - Monitoimihalli kokous- ja liikuntakäyttöön. - Pallokenttiä, kuntopolkuja ja ulko-oleskelupaikkoja - Veneilypalveluja - Kevyen liikenteen väylä - Sotahistoriallisen näyttelyn tilatarpeiden ratkaisu ja siirto uuteen paikkaan - Pohjavedenottamon turvaaminen ja suoja-alueen päivitys - Ulkoilu- ja liikuntapaikkareitistön kaavallinen päivittäminen ja liittäminen Kirkonkylän kaavaan. Suunnittelussa hyödynnetään erityisesti alueen vaihtelevaa maastoa ja maisemallisia tekijöitä. Luonnon ja maiseman kannalta arvokkaat kohteet ja aluekokonaisuudet, erityisesti Puruvesi ja siihen liittyvät rantakosteikot, säilytetään ja varustetaan tarpeellisin suojelumerkinnöin. Alueen sisällä rakennukset ja kadut pyritään sovittamaan mahdollisimman huolellisesti maastoon siten, että maaston muokkaustoimenpiteet minimoidaan ja olemassa olevaa puustoa säilytetään. Rakentaminen keskitetään niemen keskiosiin siten, että rakentamisalueiden ympärille jää maiseman ja luonnonympäristön kannalta riittävä vapaa rantavyöhyke. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat salpalinjan kohteet säilytetään. Nykyiset kesämökit Veneenniemen kärjessä sisällytetään asemakaavaan ja säilytetään lomaasuntoina. Suunnittelutyö suoritetaan kaksivaiheisena siten, että ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan yleissuunnitelmatasoisesti tulevien toimintojen tilatarpeet ja sijoittuminen alueelle. Tarkastelualueena on koko Veneenniemen alue ja alueita niemen länsipuolella Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan pohjaksi luonnosteltiin alustavia yleissuunnitelmatasoisia vaihtoehtoja hotellin ja sen toimintojen tilatarpeista ja sijoittamisesta alueelle. Vaihtoehdot arvioitiin hotellin, kunnan ja konsultin edustajien kesken. Vaihtoehtojen työstämisen myötä tarkentuivat hotellin tilatarpeet ja kaavalliset tavoitteet. Yleissuunnitelman pohjalta laadittiin varsinainen asemakaavaluonnos siten, että se on sisäisesti mahdollisimman joustava ja mahdollistaa edelleenkin eri vaihtoehtojen yhdistelemisen. Kaavaluonnosvaiheessa tutkittiin osa-alueittaisia alavaihtoehtoja, mutta tässä vaiheessa ei enää katsottu aiheelliseksi laatia koko suunnittelualueen käsittäviä vaihtoehtoja. Tukeutuminen suurelta osin nykyiseen rakennuskantaan sekä luontoon ja maisemaan liittyvät tekijät muodostivat osaltaan suunnittelulle selkeitä reunaehtoja. Tästä syystä koko aluetta koskevaa vaihtoehtotarkastelua ei katsottu asemakaavavaiheessa tarpeelliseksi. Asemakaava on kehittynyt työn aikana hankekaavaksi. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla mahdollistetaan Hotelli & Ravintola Kuntoutuskeskus Herttuan pitkän tähtäimen kehittäminen ja rakennushankkeet. Näihin kuuluu mm. hotelli-, kuntoutus-, kylpylä- ja kokoustiloja, erilaisia loma-asuntoja, monitoimihalli, ulkoliikuntapaikkoja, veneilypalveluja, kevyen liikenteen väylä, sotahistoriallinen näyttely ja ulkoilureittejä. Nykyiset kesämökkikiinteistöt Veneenniemen kärjessä on muodostettu loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). Veneenniemen vedenottamon toiminta on turvattu aluevarauksella (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue) ja rakentamisen sijoittelulla.

21 Pääosan suunnittelualueesta muodostaa matkailua palvelevien rakennusten ja loma-asuntojen korttelialue (RM-2), jolle sijoittuvat nykyinen hotellirakennus laajennuksineen (9800 k-m 2 ) sekä yhteensä k-m 2 pääasiassa lomamökkityyppistä majoitustilaa. Uudisrakentaminen on sijoitettu nykyisten hotellirakennusten tuntumaan niemen keskiosaan sekä Läävälammen itä- ja etelärannoille. Rakennukset sijoittuvat sekä hotellin toiminnan (kiinteistöhuolto ym.) että luontoarvojen säilyttämisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi tiiviiksi kokonaisuudeksi. Kaava-alue liittyy suhteellisen väljästi kirkonkylän nykyiseen taajamarakenteeseen. Veneenniemen rakentamisalueiden ja lähimpien kortteleiden väliin jää suojavyöhykkeeksi rakentamattomia VL-, ET2- ja S-1- varauksia. Veneenniementien varteen on sijoitettu museorakennusten korttelialue (YM), jolle voidaan sijoittaa museorakennus sotahistoriallista näyttelyä varten sekä ulkonäyttelyalueita ja pysäköintitilaa. Maankäyttö tukeutuu nykyiseen katuverkkoon, jota täydennetään tarvittavin osin korttelialueiden sisäisillä väylillä. Veneenniementien kaavavarausta on levennetty siten, että ajoradan länsipuolelle voidaan rakentaa kevyen liikenteen väylä korotettuna. Niemen kärjessä olevalle RA- alueelle on varattu ajoyhteys RM-2- alueen läpi. Lähivirkistysalueet (VL) muodostavat yhtenäisen vihervyöhykkeen kaava-alueen länsi- ja luoteisosiin. VL- alueita ovat pääosa Veneenniementien länsipuolisesta alueesta sekä Läävälammen rannan ulkoilureittien lähiympäristöt ja niemialueet. Nämä virkistysalueet ovat osa taajaman keskustaan johtavaa vihervyöhykettä ja ulkoilureitistöä. Ulkoilureittejä on merkitty sekä lähivirkistysalueille että matkailua palvelevien rakennusten ja loma-asuntojen korttelialueelle (RM-2). Vesialueita (W) on merkitty kaavaan vain siltä osin, kuin ne toimivat venevalkamina. Niemen pohjoisrannalla oleva rantaluhta on merkitty RM-2- alueeseen kuuluvana luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena, jolla sijaitsee metsälain 10 :n mukainen rantaluhta (luo-2). Alueella sijaitsevat salpalinjan juoksuhaudat on säilyneiltä osin merkitty suojeltaviksi (s-4- alueet). Lähes koko suunnittelualue kuuluu Kokkomäen I luokan pohjavesialueeseen, minkä vuoksi kaavaan on merkitty pohjavesialueen rajaus ja annettu tätä koskeva kaavamääräys. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 12,4 ha, josta matkailua palvelevien rakennusten ja lomaasuntojen korttelialuetta (RM-2) on n. 7,5 ha (rakennusoikeus k-m 2 ). Loma-asuntojen korttelialuetta (RA) on n. 1,2 ha (rakennusoikeus 400 k-m 2 ). Lisäksi on museorakennusten korttelialue (YM) n. 0,37 ha (rakennusoikeus 100 k-m 2 ), vesialueita (W) n. 0,1 ha, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (ET) 0,1 ha ja lähivirkistysalueita (VL) n. 2,5 ha. Katualuetta on 0,7 ha. Rakennusten alin sallittu tulvasta vaurioituva korkeus on + 77,80 m (N60- järjestelmä). Suunnittelualueen ulkopuolelle jäävät lännessä Veneenniemen harjuselänteeseen liittyvä Kokkomäki, jonka keskiosa on entistä soranottoaluetta ja tekopohjaveden imeytysaluetta, sekä Kokkomäen lounaispuolinen maan- ja lumenkaatopaikkana käytetty alue. Myös Kokkomäen lounaisrinteellä oleva Jouhenniemen kivikautinen asuinpaikka jää kaava-alueen ulkopuolelle Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Luonnonympäristön ja maiseman kannalta merkittävät ranta-alueet on säilytetty rakentamisen ulkopuolella. Rakentaminen on luoteeltaan pienipiirteistä ja lomamökkialueet on sijoitettu yhtenäisinä kokonaisuuksina maaston kannalta herkimpien maastonkohtien ulkopuolelle. Uusia katu- ja tielinjauksia ei ole osoitettu, vaan on ajo- ja huoltoyhteydet noudattelevat olemassa olevia tienpohjia ja polkuja. Salpa-aseman säilyneet rakenteet on jätetty rakennusalueiden ulkopuolelle ja ne on varustettu suoje-

22 lumerkinnöillä. Uusien rakennusten ja laajennusten sijoittelussa on pyritty minimoimaan vesistön suuntaan aiheutuvat maisemalliset muutokset. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan siten pitää kohdassa 3.4 esitettyjen tavoitteiden mukaisena Korttelialueet Museorakennusten korttelialue (YM) Museorakennusten korttelialueen pinta-ala on noin 0,37 ha ja sillä on rakennusoikeutta yksikerroksisena 100 k-m 2. Näyttelyrakennus, johon on tarkoitus siirtää Hotelli Herttuasta sotahistoriallinen näyttely, voi toimia myös infopisteenä ja vastaanottorakennuksena. Havainnekuvassa on esitetty myös tykkien suojakatokset, joita tarvitaan. Museotontin läpi kulkee ilmajohto pohjoiskoilliseen ja sitä sivuavat pumppaamolle johtava vesijohto ja ilmajohto. Korttelialueen lounaisosassa on n auton pysäköintipaikka (p), joka palvelee sekä museon kävijöitä että ulkoilijoita. Pääosin ryhmien vierailu tapahtuu kuitenkin hotellilta käsin, jonka paikoitusalueet ovat myös museon käytössä. - Loma-asuntojen korttelialue (RA) Ote asemakaavan havainnekuvasta museoalueen kohdalta. Veneenniemen kärjessä sijaitsevat kaksi olemassa olevaa kesämökkiä on merkitty loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). Korttelialueen rajat noudattavat kaikilta osin nykyisiä kiinteistörajoja. Alueen pinta-ala on n. 1,2 ha ja sillä on rakennusoikeutta yhteensä 400 k-m 2, joka jakautuu tasan molempien kiinteistöjen kesken. Suurin sallittu kerrosluku on II. Pohjoisemmalle kiinteistölle on merkitty olemassa olevan rantasaunan kohdalle erillinen saunan rakennusala (sa), jolle saa sijoittaa 30 k-m 2 :n suuruisen saunarakennuksen. Mökeille on osoitettu ajoyhteys Hotelli Herttuan kiinteistön läpi nykyisen ajotien mukaisesti; samalle kohdalle sijoittuu maanalaisen johdon varaus siltä varalta, että kiinteistöt haluavat myöhemmin omalla kustannuksellaan liittyä kunnan vesi- ja viemäriverkkoon. Siihen asti niiden tulee hoitaa jäteveden käsittely voimassa olevien lakien ja määräysten mukaan omilla kiinteistöillään.

LIITE 2 KERIMÄEN KUNTA HERTTUAN-VENEENNIEMEN ASEMAKAAVA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA.

LIITE 2 KERIMÄEN KUNTA HERTTUAN-VENEENNIEMEN ASEMAKAAVA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. LIITE 2 1 KERIMÄEN KUNTA HERTTUAN-VENEENNIEMEN ASEMAKAAVA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pöyry Environment Oy Valtakatu 25 FI-53100 Lappeenranta Finland Kotipaikka

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI. Ruokojärven asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus, luonnos. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

SAVONLINNAN KAUPUNKI. Ruokojärven asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus, luonnos. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI Ruokojärven asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus, luonnos 13.8.2013 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE ELOKUUN 13. PÄIVÄNÄ 2013 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 517 TONTIT 1 JA 3 ULVILASSA 1.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT.. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.8.2014 P195-P19523

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti)

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti) Tekninen lautakunta 94 19.03.2014 Kaupunginhallitus 131 24.03.2014 Kaupunginhallitus 235 19.05.2014 Kaupunginvaltuusto 44 02.06.2014 Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 316 TONTIT 1 4 JA 6-9 P24387 1.12.2014 Kaavan

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut KAAVASELOSTUS Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 12.04.2016 2 Kaavaselostuksen sisällysluettelo: 1 Perus- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

LUHANKA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LUHANKA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUHANKA HAKULINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa laadittaessa tulee tehdä kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

KERIMÄEN KUNTA KERIGOLF OY:N ASEMAKAAVA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Aloite, hakija. Kerigolf Oy.

KERIMÄEN KUNTA KERIGOLF OY:N ASEMAKAAVA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Aloite, hakija. Kerigolf Oy. 1 KERIMÄEN KUNTA KERIGOLF OY:N ASEMAKAAVA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pöyry Environment Oy Valtakatu 25 FI-53100 Lappeenranta Finland Kotipaikka Helsinki,

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS VETELIN KUNTA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Koskee 15.4.2014 päivättyä Patanan tekojärven Kettusaaren ranta-asemakaavaa Vetelin kunnassa Asemakaavanlaatija Dipl.ins. Mauno Vähämäki Kaavan hyväksymiskäsittelyt:..

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 2

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA ENONKOSKI SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA 25.2.2014 Näkymä Kurtinniemestä pohjoiseen Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299) KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -

Lisätiedot

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428 LUUMÄKI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi Tila: Rantala 1:156, kylä 428 KAAVASELOSTUS Luonnos Helsinki 20.3.2015 Vireille tulo: KH:n päätös Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ) Hyväksytty

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.8.2015 14.9.2015

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.8.2015 14.9.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LEPPÄVIRRAN KUNTA KORTTELIN 67 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.8.2015 14.9.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

POLVIJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

POLVIJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.4.2012 POLVIJÄRVI Salolan tilan ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee osia Polvijärven kunnan Saarivaaran kylän kiinteistöstä 607-413-21-7 Salola Ranta-asemakaavaan

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01.

KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01. 0 KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01.2012) KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2012 1 Äkäslompolon asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

MURSKETIEN ASEMAKAAVA

MURSKETIEN ASEMAKAAVA UURAISTEN KUNTA MURSKETIEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 22.1.2016 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2015). Sisältö 1 PERUS-

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12015 28.8.201 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot