Suomikodin Sanomat. Julkaisija: Suomikoti-yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen. Numero 3 / 2014

Transkriptio

1 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Suomikoti-yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 3 / 2014

2 Suomikodin Sanomat 3 / 2014 HILJA JENSENIN MUISTORAHASTO Otamme mielellämme vastaan rahalahjoituksia Hilja Jensenin muistorahastoon. Lahjoitukset maksetaan plussiirtotilille ja lahjoittajan nimi kirjoitetaan maksukorttiin. Muistorahastosta jaetaan stipendejä esim. henkilökunnan jatkokoulutukseen Suomikodin johtokunnan päätöksen mukaan. Jakotilaisuudet ovat vuosikokouksien yhteydessä. Kiitokset etukäteen! Vuokko Aspfors Toivonen, Taloudesta vastaaava Suomikoti -yhdistyksen johtokunta Marja-Liisa Sairanen, puheenjohtaja Liisa Sihvo Murstam, varapuheenjohtaja Paula Ehrnebo Veikko Hirvo Raija Lenné Sirpa Pyörre Marja-Leena Sundström Varajäsenet: Sirkka-Liisa Ekman Pirkko Sinkkonen Työvaliokunta: Marja-Liisa Sairanen Liisa Sihvo Murstam Paula Ehrnebo AY-edustaja SKAF,Marjut Byman Toiminnanjohtaja: Virpi Johansson s-posti: virpi.johansson@finsktaldrecentrum.com Johtokunnan jäseniin saat yhteyden soittamalla Suomikotiin puh Suomikoti Ramviksvägen ENSKEDE Puh / keskus Jäsenmaksujen ja lahjoitusten postisiirtotili: Internet: Onko jäsenmaksu unohtunut! Muista nimi ja osoite, siten saat lehden ja kokouskutsut Jäsenmaksu 150 kr yhteisöltä 600 kr 2

3 Suomikodin Sanomat 3 / 2014 Yhdessä eteenpäin Kesä alkaa taas olla takanapäin. Säät ovat todella olleet vaihtelevia. Kylmän alkukesän jälkeen saatiin helteet ja nyt on saatu myös sateita, paikka paikoin tulvaksi asti. Meillä Suomikodissa on tietysti nautittu kesästä ja omasta puutarhasta ilmojen salliessa. Uusia hankintoja on myös tehty. Saimme kesän aikana uuden suomalaisvalmisteisen puutarhakeinun. Minulle ja varmaan monelle muullekin se tuo muistoja lapsuudesta ja omasta keinusta kotipihalla. Keinun hankinnasta ja vaiheista voit lukea enemmän Vuokon palstalta. Kesän aikana on tehty muitakin hankintoja: juhlasaliin on saatu uusia huonekaluja ja uudet verhot ja kahdelle seinälle myös kauniit maisema-aiheiset tapetit. Tätä kirjoittaessani ovat vielä vaalit edessäpäin ja vaalikeskusteluja voi seurata päivittäin niin lehdistä kun televisiostakin. Kuten varmasti moni lukija muistaa kirjoitin vuoden alussa vanhustenhoidon puuttuvan melkein kokonaan vaalikeskusteluista. Vaalikeskustelut ovat tietysti jatkuneet kevään ja kesän aikana, mutta konkreettiset ehdotukset vanhustenhoidon parantamisesta loistavat yhä edelleen poissaolollaan. Nyt kaduille ja toreille on tullut vaalitupia, ja olen viime päivinä keskustellut useiden puolueiden edustajien kanssa vanhustenhoidosta. Kaikki pitävät tietysti hoidon kehittämistä ja laadun parantamista tärkeänä, mutta mitään konkreettista vastausta siihen, miten se tehdään, ei kuitenkaan osata kertoa. Keskusteluja tietysti käydään yksityisten kotipalvelujen ja hoitokotien tulevaisuudesta ja olemassaolosta, mutta ikävä kyllä yhä edelleen saa lukea puutteista ja hoitoskandaaleista niin yksityisissä kuin julkishallinnon omistamissa yksiköissä. Elämä tietysti jatkuu vaalien jälkeenkin ja on tärkeää, että myös tulevaisuudessa yritämme vaikuttaa yhdessä ja saada aikaan parannuksia vaalituloksista riippumatta. Yhdessä eteenpäin Puheenjohtaja Marja-Liisa Aineistoa historiikkiin odotetaan Liisa Sihvo Murstam kirjoitti lehtemme tämän vuoden ensimmäisessä numerossa, että Suomikoti täyttää ensi vuonna 20 vuotta ja että juhlavuoden kunniaksi on mm. tarkoitus julkaista historiikki kodin vaiheista ja perustamista edeltäneestä työstä. Pyysimme kaikkia kodin perustamisvaiheessa ja toiminnassa mukana olleita lähettämään pieniä juttuja, muistoja ja kuvia. Kirjeet, sähköpostiviestit ja puhelinsoitot ovat edelleen tervetulleita. Pienikin muisto on arvokas. Olisi todella mukavaa, jos moni teistä ottaisi yhteyttä. Voitte ottaa yhteyttä joko minuun tai johonkuhun muuhun johtokunnan jäseneen. Paula Ehrnebo 3

4 Suomikodin Sanomat 3 / 2014 Syystervehdys jäsenille! Ihmeellinen kesä on takanapäin. Jos ei ollut trooppisen kuumaa niin oli kylmää ja sateista! On asukkailla ja henkilökunnalla ollut kestämistä tässä poikkeuksellisessa kuumuudessa. Toivotaan kuitenkin lämmintä ja aurinkoista syksyä, jotta voidaan pelata pelejä ulkona ja istua puutarhassa mahdollisimman pitkään syksypuolella ja keinua uudessa keinussa. Puutarhakeinu tilattiin Suomesta, koska emme löytäneet tekijää Kolmas kerta toden sanoi ja näpsäkästi kuljettaja ohjasi kauan kaivatun paketin puutarhaamme vain nappia painamalla. Hovipuuseppämme Mika sen sitten kokosi olemattomia piirustuksia apuna käyttäen. Ruuvit piti heti vaihtaa uusiin, koska mukana olleet eivät olisi kestäneet keinumista. Katto koottiin täällä paikalla ja nostettiin paikalleen neljän miehen voimin. Ja sitten päästiin keinumaan. Kesälläkin on käynyt vieraita. Malmöstä asti oli ryhmä, joka on Ruotsista. Veken Verkkokauppa Ranualta toimitti meille keinun yhtenä pakettina, jonka paino oli 150 kg. Välillä keinu oli hukassa, hukkui suureen kansainväliseen logistiikkaan. Schenkerin auto yritti toimittaa sen kaksi kertaa, toisella kerralla se ei edes ollut mukana ja auto oli äärettömän pitkä, joten meidän vahtimestarin piti olla tiennäyttäjänä autoa käännettäessä. Seuraavalla kerralla auto oli lyhyempi, mutta nostolaite puuttui. perustamassa vastaavanlaista kotia entisestä Jugoslaviasta tulleille maahanmuuttajille, jotka nyt tarvitsevat hoitokotia. Suunnitelmien toteuttaminen ei ole kovin helppoa, varsinkaan siksi, että eri kieliryhmät tarvitsevat kukin oman osastonsa. Kohta taasen on aika aloittaa budjettityö. Tukholman kaupunki päättää hoitomaksujen indeksikorotuksesta myöhään syksyllä. Laskemme talousarviossa, että meillä on aina talo täynnä asukkaita. Koska tämän vuoden numerot ovat uuden taloussuunnitelman pohjana, odotamme, että elo- ja syyskuun taseet ovat valmiit ennen kuin ryhdymme tositoimiin. Te jäsenet hyväksytte johtokunnan esittämät numerot sitten kevään 2015 vuosikokouksessa. Mainitsen tässä lopussa, että kaivatut JOULUMARKKINAT pidetään tänä vuonna Olet tervetullut vuokraamaan pöydän, hinta 200 kr. Pidämme myös arpajaiset ja olemme kiitollisia kaikista arpajaisvoitoista! Lahjoittajat saavat nimensä Suomikodin lehteen. Ota yhteyttä sähköpostilla vuokko@finsktaldrecentrum.com ja sovitaan toimituksista. Jännittävää syksyn odotusta kaikille Terveisin Vuokko, taloudesta vastaava 4

5 Suomikodin Sanomat 3 / 2014 Vaaleista ja äänestämisestä Tämä lehti ilmestyy samaan aikaan kun Ruotsissa pidetään tämän vuoden toiset vaalit. Toukokuussa valittiin edustajat Euroopan parlamenttiin ja nyt äänestetään edustajat valtiopäiville, kuntiin ja maakäräjille. Toukokuun vaaleissa tehtiin historiaa, kun ensimmäistä kertaa oli mahdollisuus äänestää Suomikodissa. Tukholman kunnan vaalilautakunta järjesti äänestyspaikan juhlasaliin. Näin tehtiin myös syysvaalien edellä, kun ennakkoäänestys oli 1. syyskuuta. Tätä kirjoittaessani en tiedä, oliko äänestysvilkkaus toukokuun vaaleja suurempi. Suomalaiset järjestöaktiivit tekivät 60- ja 70-luvun taitteessa olan takaa töitä, jotta maahanmuuttajat saisivat äänioikeuden ja näin mahdollisuuden, muiden veronmaksajien tapaan, vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Tämä oikeus saatiin 1976, jolloin maahanmuuttajat saivat ensimmäistä kertaa äänestää kunta- ja maakäräjävaaleissa. Näissä vaaleissa äänesti 60 prosenttia kaikista maahanmuuttajista. Suomalaisten keskuudessa osuus oli 70 prosentin luokkaa. Sen jälkeen äänestysvilkkaus on tuntuvasti pienentynyt ja vuoden 2010 kuntavaaleissa äänesti vajaat 36 prosenttia. Monet suomalaiset ovat vaihtaneet kansalaisuutta, mikä tietenkin vaikuttaa tilastoon. Monet suomalaiset ovat ilmeisesti halunneet äänestää tänä vuonna myös valtiopäivävaaleissa, koska esimerkiksi Tukholman lääninhallitus on saanut ennätysmäisen määrän ilmoituksia halusta saada Ruotsin kansalaisuus. Toinen äänestämiseen vaikuttava seikka on maahanmuuttajien tausta. Tänään Ruotsiin tulee pakolaisia Afrikan ja Aasian maista, joissa normaalit demokraattiset vaalit eivät ole itsestään selvä asia. Jos yleiset vaalit järjestetään, äänestäjät joutuvat usein erilaisten painostusten tai lahjonnan kohteeksi. Siksi on helppoa olla äänestämättä, kun kukaan ei kontrolloi sitä. Monille kestää luonnollisesti myös jonkin aikaa oppia, miten Ruotsin yhteiskunta toimii. Poliittisesti aktiivit taas ovat joutuneet vainon kohteeksi. Siksi heistä toiset eivät uskalla äänestää Ruotsissakaan, kun taas toiset osallistuvat politiikkaan entistä suuremmalla innolla. Oli asia miten tahansa, äänestäminen on tärkeää. Se on jokaisen meidän mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi vanhustenhuollon ja hoivan kehitykseen kotikunnassamme. Se antaa pontta vaatimuksille ja sitä kieltä poliitikot käsittävät. Järjestetäänkö suomenkielisiä palveluja? Onko paikkoja tarpeeksi? Mikä on hoidon laatu? Mistään näistä kysymyksistä kunnan poliitikkojen ei tarvitse välittää, jos vaatimusten esittäjät ovat jättäneet äänestämättä. Liisa Sihvo Murstam In memoriam Liisa Bartal Suomikodin pitkäaikainen työntekijä Liisa Bartal on jättänyt meidät kesäkuussa Liisa aloitti työnsä Suomikodissa helmikuussa Usean vuoden ajan hän oli Kunnantyöntekijäin liiton edustaja Suomikodissa. Hänellä oli myös vastuu uusien työntekijöitten paloturvallisuuskoulutuksesta. Liisa kirjoitti itse aikaisemmin Suomikodin lehdessä: Kun itse tulin taloon, oli sellainen tunne kuin olisin tehnyt hypyn tuntemattomaan. En unohda koskaan ensimmäistä työpäivääni Suomikodissa. Oli kylmä helmikuun aamu ja jännittävää alkaa uudessa työpaikassa, suomenkielisessä kaiken lisäksi. Liisa ennätti työskennellä Suomikodissa 18 vuotta. Tunnollinen, touhukas, pätevä, aina iloinen, nauravainen, huumorintajuinen, auttavainen siinä sanoja, joita kuulee, kun muistelemme Liisaa. Liisa lopetti artikkelinsa lehdessä: Kaiken kaikkiaan, kannatti tehdä se hyppy tuntemattomaan. Koko Suomikodin henkilökunta on samaa mieltä, niin paljon me saimme Liisalta. Suomikodin henkilökunta 5

6 Suomikodin Sanomat 3 / 2014 Nyt taas kohti syksyä Tämän kesän ensimmäisissä grillijuhlissa ennen juhannusta oli vielä monella talvivaatteet päällä. Seuraavat grillijuhlat ja kesäkonsertin heinäkuussa jouduimme pitämään sisätiloissa sattuivat liian kuumille päiville! Puutarhassa on monena tämän kesän päivänä ollut liian kuuma aurinkosuojista huolimatta. Toisaalta puutarhan kasvit ovat ahkeran kastelun ja lämmön avulla kasvaneet entistäkin paremmin. Mutta tietysti asukkaamme ovat myös nauttineet lämmöstä ja puutarhasta. Monet iltapäiväkahvit on juotu puutarhassa ja mölkkyä on pelattu joka viikko. Henkilökunta on saanut ansaitsemansa loman näppärien ja ahkerien kesälomittajien ansiosta. Meidän vakinaiset tuntilaisemme ovat olleet sijaisina ja meillä on myös ollut Suomesta monta opiskelijaa, jotka ovat viettäneet kesälomansa Tukholmassa ja työskennelleet Suomikodissa. Kiitos kaikille kesätyöntekijöille! Nyt syksyn toiminnat alkavat taas täydellä vauhdilla. Asukasneuvosto kokoontuu heti syyskuun alussa, omaisten kokous on 23.9., henkilökunnan eri kokoukset lähtevät käyntiin syyskuun ensimmäisellä viikolla. Opiskelijoita Suomesta tulee jo syyskuun puolivälissä 5 6 viikkoisille harjoitusjaksoille. Syksyn toiminta jatkuu asukkaiden hyvinvoinnin ja hoivan yksilöllisyyden ylläpitämisessä ja parantamisessa. Riitta Rastas valmistui kesäkuun alussa Silviakodin koulutuksesta Specialisering i demensvård för undersköterskor ja hän on nyt siis Silviasyster. Eva Bärsjö valmistui Axelsons Gymnastiska Institutista Medicinsk fotvårdare -kurssilta jalkahoitajaksi. Tietoja molemmista koulutuksista on tarkoitus levittää koko henkilökunnalle ja asukkaiden jalkahoito voidaan nyt hoitaa täällä Suomikodissa. Molempien tyttöjen koulutuksen rahoitti Hilja Jensenin rahasto. Loppukesän terveisin Virpi Makkara maistuu kylmälläkin ilmalla. 6

7 Suomikodin Sanomat 3 / 2014 Päivän herkut on katettu pöytään ja grilli on kuumenemassa koleana kesäkuun päivänä. 7

8 Suomikodin Sanomat 3 / 2014 Kirsi emäntä touhuaa puutarhassa. Heinäkuun grillijuhlat saatiin pitää porottavassa auringonpaisteessa. Aurinkovarjot eivät tahtoneet riittää kesän kuumimpina päivinä. Mikko Niskanen ilahduttaa soitollaan asukkaitamme. 8

9 Suomikodin Sanomat 3 / 2014 Kesän toinen grillaus sattui kesän kuumimmille päiville. Osa asukkaista nautti ruuasta ja musiikista sisätiloissa. Drummel- yhtye Sandvikenistä viihdytti asukkaita ruotsalaisella kansanmusiikilla. 9

10 Suomikodin Sanomat 2 / 2014 Vanhoja mittoja Salme Sinimaa vietti vuotisjuhliaan lastensa, lasten lastensa, sisarensa, sisarten lasten ja lastenlasten seurassa Suomkodissa. Kaukaisimmat juhlavieraat olivat tulleet Kreikasta asti. Varsinainen juhlapäivä oli Kuvat Marjatta ja Jussi Palmu Kieleen tulee uusien ilmiöiden myötä kaiken aikaa uusia sanoja ja samalla vanhoja jää käytöstä, koska ne kuvaavat esimerkiksi vanhentuneita esineitä tai työmenetelmiä. Nykysuomessa ei juuri kuule sanaa peninkulma. Sen ruotsinkielinen vastine mil sen sijaan on yleisessä käytössä, se on jopa Ruotsin lainsäädännössä, esimerkiksi termissä milersättning. Ruotsin kielen mallin mukaan se on sitten lainautunut ruotsinsuomalaisten puhekieleen, sekä suomenkielisenä että ruotsinkielisenä. Peninkulma-sanan alkuosana on vanha koiran nimitys peni. On arveltu, että sana on alun perin ollut peninkuulema, siis matka, jonka päähän koiran haukunta kuuluu. Vanhassa kaunokirjallisuudessa näkee silloin tällöin matkan pituutta kuvaavan sanan virsta. Internetistä löytämieni tietojen mukaan virsta on runsas kilometri, mutta toisten tietojen mukaan se on neljännes peninkulmaa eli noin 2,5 km. Muista vanhoista pituusmitoista voidaan mainita syli, kyynärä, jalka ja tuuma. Näistä tuuma lienee tunnetuin nykysuomalaiselle. Sitähän käytetään mm. television ja näyttöpäätteen koosta, samoin kuin naulojen ja puutavaroiden mitoista puhuttaessa. Tuuman pituus oli alun perin ihmisen peukalonpäänikaman pituus, siis varsin epätarkka mitta, mutta nykyisin se on 2,5 cm. Jalka otettiin käyttöön Babyloniassa jo pari tuhatta vuotta eaa. Se on kaksitoista tuumaa ja sitä käytetään edelleen mittana Isossa-Britanniassa ja USA:ssa. Kyynärä puolestaan on kaksi jalkaa ja vastaa siis suunnilleen kyynärpään ja keskisormen pään välistä etäisyyttä. Ehkä jonkun lukijan passiiviseen sanavarastoon kuuluu myös pituusmittaa merkitsevä syli. Se on kolme kyynärää ja vastaa suunnilleen levitettyjen käsien välistä etäisyyttä. Pituusmitta syli taipuu hieman eri tavalla kuin syli, jossa voi pitää esimerkiksi lasta: Kolmasosa syltä on kyynärä ja sylen verran voi ostaa vaikka halkoja. Lienee merkki iän karttumisesta, kun ei tyydy opettelemaan uudissanoja vaan alkaa muistella vanhoja. Paula Ehrnebo 10

11 Suomikodin Sanomat 2 / 2014 Meidän Salme kutoi koko Muumiperheen lahjaksi Toronton Suomikodille. Moni asukas lähti heinäkuussa katsomaan vanhoja autoja Stureby- kodin puistoon. 11

12 Suomikodin Sanomat 3 / 2014 Suomikodin joulumyyjäiset Julbasar i SUOMIKOTI lauantaina / lördag den 29 / 11 klo / kl Ramviksvägen 213, T- bana Svedmyra Arpajaiset / Lotteri Myynnissä kahvia, karjalanpiirakoita, glögiä, joulutorttuja ja piparkakkuja. Kaffe, glögg, julstjärnor, karelska piroger och pepparkakor till försäljning. Tule tekemään löytöjä! Kom och fynda! 12