ITÄ-IMMANEN, RAKENNUSTAPAOHJEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-IMMANEN, RAKENNUSTAPAOHJEET"

Transkriptio

1 ITÄ-IMMANEN, RAKENNUSTAPAOHJEET Ak 289 OSA-ALUEJAKO: AO-1 AR AO-1 AO AR AO-1 AO AO-1 AO-1 uusia omakotialueita uusi rivitaloalue uusi omakotialue erillispientaloja uusi rivitaloalue uusi omakotialue erillispientaloja uusi omakotialue uusi omakotialue SISÄLLYSLUETTELO: Rakennustapaohjeiden tarkoitus... 2 Asemakaavan osat... 2 Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa... 2 Kaavamerkintöjen selvennyksiä... 3 Ohjeita suunnitteluun... 4 Muita suunnitteluun vaikuttavia asiakirjoja... 7 Kaavamääräyksistä poikkeaminen... 7 Kunnallistekniikka... 7 Rakennusmateriaalit ja värit osaalueittain... 8 Sivu 1/8

2 Rakennustapaohjeiden tarkoitus Nämä ohjeet, joita voimassa olevan Itä-Immasen asemakaavan (Ak-289) mukaan on noudatettava, täydentävät ja täsmentävät asemakaavassa annettuja määräyksiä. Rakennustapaohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa ( 283) ja se on tontinluovutuksen osalta rakentajaa sitova. Sitovaisuutensa takia ohje on pyritty jättämään rakentamisen yksilöllisyyden turvaamiseksi riittävän väljäksi. Tarkoituksena on mahdollistaa hyvän ja ehjän miljöökokonaisuuden muodostuminen Itä-Immasen asemakaava-alueella. Ohjeisto toimii virikkeenä sekä rakentajalle että suunnittelijalle ja tarjoaa käsityksen alueen tulevasta luonteesta. Suunnittelijan täytyy soveltaa ohjeita tonttikohtaisesti, sillä alueen maasto on sekä korkeussuhteiltaan että luontotyypeiltään vaihtelevaa. Rakennustarkastaja on osallistunut tämän ohjeen laatimiseen. Asemakaavan osat Asemakaavakartta kertoo alueiden käyttötarkoituksen lisäksi rakennusten sijainnin ja koon sekä antaa lisämääräyksiä rakentamiselle ja alueiden käytölle. Asemakaavaselostus liitteineen kertoo kaavoituksen taustoista ja selventää määräyksiä. Rakennustapaohjeella pyritään tarkentamaan määräyksiä, ohjeistamaan rakennushankkeita sekä määrittelemään keinoja joilla saavutetaan rauhallinen ja yhtenäinen ilme alueelle. Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa Rakennusvalvontaviranomainen antaa tarvittaessa yksityiskohtaisempia neuvoja rakentamisesta ja tämän ohjeen noudattamisesta. Rakennusvalvontaviranomaiseen kannattaa ottaa yhteyttä jo rakennushankkeen ideointivaiheessa ja käydä yhdessä läpi kaavamääräykset, tämä ohje sekä mahdolliset tonttikohtaisesti huomioitavat seikat. Suunnitteluvaiheessa rakennusvalvontaviranomainen auttaa mahdollisten puutteiden ja virheiden korjaamisessa. Näin parannetaan varsinaisen lupaprosessin sujuvuutta. Suunnitelmat kannattaa alustavasti hyväksyttää rakennusvalvonnassa ennen kuin solmii sopimuksia talotehtaan tai rakennusliikkeen kanssa, sillä muutosten tekeminen ennen sopimusten allekirjoittamista on helpompaa ja edullisempaa. Hankkeelle haetaan lupa normaalin rakennuslupamenettelyn kautta. Luvan myöntää Naantalin rakennuslupaviranomainen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että hänen käytössään on pätevä pääsuunnittelija. Sivu 2/8

3 Kaavamerkintöjen selvennyksiä Nuoli Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Rakennuksen pääjulkisivun tulee olla kiinni kyseisessä rakennusalan sivussa. Kuistilla, erkkereillä ja terasseilla voidaan ylittää rakennusala. Määräyksellä pyritään luomaan rauhallinen linja rakennusten pääjulkisivuista. Esimerkiksi kuistin julkisivupinnan sijoittaminen nuolen osoittamalle viivalle ei ole riittävä keino kaavatavoitteen saavuttamiseksi. Harjaviiva Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Viivalla osoitetaan rakennuksen päämassan harjan suunta. Rakennuksessa saa olla myös muun suuntaisia kattoja, mutta niiden tulee olla alisteisia päämassan harjalle. Viiva osoittaa myös rakennuksen päämassan suunnan. Istutusalue Istutusalue tulee käsitellä ja istuttaa huolitellusti tai säilyttää luonnontilaisena. Istutusalueelle ei saa rakentaa. Tontin huoltoalue ja pysäköinti ei saa sijaita istutusalueella. Istutusaluetta ei saa käyttää varastointiin. Mikäli katuliittymä tai autotalli- / varastorakennus halutaan sijoittaa kadunviereiselle istutusalueelle, tulee asia hyväksyttää rakennusvalvojalla hyvissä ajoin jotta vältytään kunnallistekniikan ongelmilta. Osa-alueiden 1 ja 4 eteläosa: Yhtenäisen katujulkisivun aikaansaamiseksi tulee tontin reunalle istuttaa pensasaita, jonka laji on Isotuomipihlaja. Pensasaidan korkeus tulee sopia yhtenäiseksi naapureiden kanssa. Näkemä-alueen vaatimukset huomioitava erikseen. Osa-alueen 4 itäosa: ei yhtenäistä aitaa, erillisillä kasviaiheilla luodaan tarvittavaa näkösuojaa. Näkemäalue Näkemäalue on määritelty liittymän turvallisuuden takia. Näkemäalueella ei saa olla oleellisesti näkymiä rajoittavia rakenteita tai kasveja. Istutusten maksimikorkeus riippuu maastonmuodoista. Alueen osa jolla ympäristö säilytetään Alueella ei saa louhia eikä maanpinnan korkeusasemaa muuttaa. Alueen alkuperäinen kasvillisuus tulee säilyttää. Alueelle ei saa tehdä aitaa. Käytöltään alue on kuten istutusalue. Autotalli- tai varastorakennuksen ohjeellinen rakennusala Suositeltavaa on sijoittaa autotalli- tai varastorakennus joko osoitetulle alueelle tai kytkettynä suoraan asuinrakennukseen kiinni. Autosuojan suunnittelussa on otettava huomioon palomääräykset. Pohjavesialueet Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Pohjavesialueen käytön rajoituksista on säädetty Naantalin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä: - jätevesien imeyttäminen maahan on kiellettyä ( 9.1) - auton peseminen muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla paikalla on kiellettyä ( 10) - Maanalaisista öljysäiliöistä ja putkistoista on erillisiä määräyksiä ( 12.1) - Lannan levittämisestä ei saa aiheutua pohjavesien pilaantumisvaaraa ( 20) Pohjavesialueella tulee välttää ongelmallisten jätteiden säilyttämistä ulkona. Tällaisia ovat esimerkiksi akut ja nestemäiset polttoaineet. Pohjavesialueeseen kuuluvat osa-alueet Alueen määräyksistä voi tiedustella kaupungin ympäristöviranomaisilta. Sivu 3/8

4 Ohjeita suunnitteluun Rakennuksen paikka Rakennus tulee sijoittaa kaavan osoittamalle paikalle. Rakennusalan saa ylittää kuistin, erkkerin ja terassin osalta. Räystäät saavat ylittää rakennusalan. Rakennuspaikkojen pihapiiriä muodostettaessa tulee rakennusten sijoittumisessa huomioida mm. suhde ilmansuuntiin, maisemaan, piha-alueen toiminnalliseen ja luontevaan järjestelyyn sekä katuihin. Myös naapurirakennuspaikkojen ominaisuudet on huomioitava niin, että oma pihapiiri muodostaa myös naapurirakennuspaikan kanssa sopusointuisen kokonaisilmeen. Rakennuksen muoto Rakennuksen sijainti, kerrosluku ja suurin sallittu kerrosala on esitetty kaavakartassa. Rakennuksen päämassan tulee olla sopusuhtainen ja selkeä. Alla on esitetty asemakaavassa esiintyviä kerroslukumerkintöjä havainnollistava kaaviokuva. Esimerkeissä maksimikerrosala 250 k- m² on jaettu kerroksiin kutakin kerroslukumerkintää noudattaen. Maanpinta Tontin maastonmuodot säilytetään ennallaan niin, että nykyistä maanpintaa ei saa täyttää tai leikata yhtä (1) metriä enempää. Korot tulee sovittaa naapuritonttien rakennuksiin nähden niin, että vältetään vierekkäisten rakennusten korkeustasojen liian suuri hyppelevä vaihtelu. Maanpinnan muotoilulla ei saa heikentää naapuritonttien piha- tai rakentamisolosuhteita. Rakennusaloilla, joilla kerrosluku on ½ k II, sallitaan hieman suurempi maastonmuotojen käsittely kellarikerroksen sovittamiseksi maastoon. Kyseisillä tonteilla tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen maastoon, jossa on voimakkaita korkeusvaihteluita. Sivu 4/8

5 Julkisivut Julkisivumateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee jokaisella julkisivulla peittää vähintään 70 % julkisivupinnasta. Mahdolliset tehostemateriaalit tulee suunnitella siten, että ne tukevat talon arkkitehtuuria ja muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia. Rakennuksen alimman kerroksen ulkoseinän on oltava ilmeeltään, materiaaliltaan ja väriltään sekä pintakäsittelyltään yhtenäinen rakennuksen muun julkisivun kanssa. Korkeaa sokkelia esim. kellarinseinän maanpinnan päälle jäävässä osassa ei sallita, vaan talon varsinaisen julkisivumateriaalin on myötäiltävä maan pinnan muotoja siten, että sokkelin näkyviin jäävä osa on maksimissaan 700 mm korkeudella valmiista maanpinnasta. Alueelle sopimattomia muotoaiheita tulee välttää; esimerkiksi huvilamaiset piirteet eivät tyylillisesti sovi Itä-Immasen kaltaiseen suhteellisen tiiviiseen asuinympäristöön. Myös laajojen umpinaisten ja ikkunattomien seinäpintojen suunnittelua on vältettävä. Rakennuksella on oltava yksi selkeä päämateriaali, jota käytetään samanvärisenä sokkelin yläpinnasta räystäälle asti. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa erivärisiin tai eriaineisiin osiin. Julkisivulaudoituksen suuntaa ei ole suositeltavaa muuttaa vaakasuuntaisella jaolla. Materiaalin tai värin vaihdos tapahtuu luontevasti julkisivun ulkoneman tai sisään vedon kohdalla. Julkisivumateriaalina ei saa käyttää karkeasahattua lautaa tai pyöreänmuotoista hirttä. Käytettäessä tasaiseksi käsiteltyä hirttä, tulee yksityiskohdista sopia rakennusvalvonnan kanssa erikseen, esimerkiksi hirret eivät saa muodostaa niin kutsuttua pitkää nurkkaa. Ikkunoiden turhaa ruuduttamista on vältettävä. Alla olevassa kuvassa on esitetty keinoja, joilla rakennuksen ilmettä voidaan keventää ja rakennusta sovittaa rinteeseen. Katot Kattomateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Murrettu harjakatto sallitaan. (katso kuva yllä vasemmalla). Harjan suunta on osoitettu asemakaavassa osalle rakennusaloista. Peltikaton tulee olla sileää peltiä, ei tiilijäljitelmää. Konesaumattu peltikatto tai sen näköinen katto hyväksytään. Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1:2-1:1,5. Poikkeuksena ovat autotalli- ja varastorakennukset, joiden kattokulma voidaan ja on usein suositeltavaakin tehdä loivemmaksi, jotta rakennuksesta ei tule häiritsevän korkea suhteessa asuinrakennukseen. Autotallin katto voi loivimmillaan olla 1:5. Räystäiden tulee ulottua vähintään 400 millimetriä julkisivupinnan ulkopuolelle. Räystään muotoilussa tulee pyrkiä ulkonäöltään kevyeen vaikutelmaan jättämällä kattokannattajat koteloimatta (nk avoräystäs). Räystäiden alapintojen tulee olla vesikaton suuntaisia. Sivu 5/8

6 Värit Värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Värejä valittaessa kannattaa välttää värin valitsemista pienestä värimallista. Parhaiksi osoittautuneita keinoja on olemassa olevien rakennusten tarkastelu ja niiden värien selvittäminen tai värimallin maalaaminen talon seinään ennen lopullista värivalintaa. Ulkoseiniin tarkoitettujen värikarttojen hyödyntäminen on turvallisempaa väriä valittaessa kuin koko väripaletin hyödyntäminen. Värimallit tulee liittää rakennuslupa-asiakirjoihin tai ne tulee hyväksyttää ennen rakennuksen maalaamista. Piharakennus Autotalli- ja varastorakennuksen on oltava ulkomitoiltaan selvästi päärakennukselle alisteinen. Tämä on huomioitava etenkin kahden auton talleissa, jotka pyrkivät muodostumaan helposti liian hallitseviksi. Ongelman välttämiseksi suurin sallittu yhtenäisen seinän pituus on 7 m. Jos pituus ei riitä, voidaan rakennusta jatkaa porrastamalla seinälinjaa sisäänpäin. Kattokaltevuus: katso kohta Katot. Useimmiten paras lopputulos saavutetaan kun autotalli- ja varastorakennus tehdään samasta materiaalista ja saman värisenä kuin päärakennus. Hyvin suunniteltu kokonaisuus voi sisältää myös poikkeavia väri ja materiaalivaihtoehtoja. Vaikka AO-tonteilla ei määräyksen mukaan sallita rakentamista 2 m lähemmäksi tontin rajaa, voivat olosuhteet joillain tonteilla olla sellaiset, että rakentamalla tontin rajaan kiinni saavutetaan hyvä lopputulos. Tämänkaltainen poikkeaminen vaatii kuitenkin aina neuvottelua rakennuslupaviranomaisen kanssa ja naapurin suostumuksen. Ulkorakennusten kerroskorkeus on I. Alin sallittu rakentamisen korkeus Tulvimisen välttämiseksi on määritelty lattiapinnan alin korkeustaso ja alin rakentamiskorkeus. Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa rakennuksen alimpia tulvimiselle alttiita rakenteita kuten eristeitä, salaojia ja puurakenteita. Mikäli alimmista korkeustasoista poiketaan, tulee rakennuslupaasiakirjoissa osoittaa miten tulvimisongelma vältetään. Kuvassa on esitetty keinoja muuttaa kahden auton autosuojan julkisivua kevyemmäksi niin kutsutulla murretulla harjalla ja tekemällä toinen autopaikka katoksena. Sivu 6/8

7 Piha Pihoissa käytettäviä pinnoitteita ovat kiveykset, nurmikko ja sora. Asfaltointia ei suositella. Hyvä ajoluiskan nousukulma on korkeintaan 3-5 %. Istutusten tehtävänä on toimia piha-alueen näkösuojana ja tuulensuojana. Kallioisilla rakennuspaikoilla on mäntyjen säilymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Pihojen peruskasveiksi suositellaan perinteisiä pihapiirien puu- ja pensaslajeja. Suurikasvuiset havupuut vaativat runsaasti kasvutilaa ja varjostavat tehokkaasti täysikasvuisina ympäristöään. Niitä istutettaessa on varmistuttava, etteivät ne täysikasvuisina varjosta naapurin ikkunoita tai oleskelualuetta. Kortteleissa 4, 10, 11, 12 ja 13 tulee kiinnittää erityistä huomiota alavan maan tulvimisvaaraan sekä savimaan ominaisuuksiin. Aidat Kadun puolelta tontit aidataan pensasaidoin, joiden on oltava kortteleittain samaa lajia (asukkaat sopivat keskenään). Pensasaidan korkeus on vapaasti valittavissa. Alkuvaiheessa voidaan pensasaidan suojaksi rakentaa enintään 1 metrin korkuinen valkoiseksi peittomaalattu lauta-aita. Pensasaita on luonteva valinta myös tonttien väliseksi raja-aidaksi siellä, missä sille on kasvuedellytykset. Jos pensasaita ei tule maaperän tai muun vastaavan syyn takia kysymykseen, voidaan tonttien välisenä raja-aitana käyttää enintään 1 metrin korkuista peittomaalattua lauta-aitaa. Aidan väri on aukeilla paikoilla valkoinen ja metsäisillä tontin osilla harmaa tai harmaanvihreä. Tonttien välisen raja-aidan tyypistä, korkeudesta ja kustannusten jakamisesta on sovittava naapurien kesken. Aidassa ei saa olla näkyviä painekyllästettyjä osia yli 30 cm korkeudella maanpinnasta mitattuna. Osa-alueiden 1 ja 4 pensasaidoista on määrätty erikseen kohdassa istutusalueet. Muita suunnitteluun vaikuttavia asiakirjoja Lue myös Naantalin kaupungin rakennusjärjestys (2001) ja Naantalin kaupungin lupaopas pientalon rakentajille ja suunnittelijoille (2004). Asiakirjat löytyvät rakennusvalvonnan palvelupisteestä tai kaupungin internet-sivuilta. Sivuilla on myös muuta tietoa rakentamisesta sekä hyödyllisiä linkkejä. Kaavamääräyksistä poikkeaminen Mikäli kaavamääräyksistä poiketaan, tulee naapureita kuultaessa riittävän selkeästi esittää kohdat, joissa määräyksistä poiketaan. Kunnallistekniikka Kunnallisteknisiä liittymiä varten kaupunki tuo tontin rajan läheisyyteen jätevesi- ja sadevesiviemärien liittymät ja vesijohdon. Tonttiliittymien sijoittumispaikat on ohjattu ohjeellisen katumerkinnän ja tontin istutettavan alueenosan avulla. Tonttiliittymiä ei tule suunnitella ja rakentaa istutettavan alueenosan kohdalta. Tämän ohjeen on laatinut Naantalin kaupungin ympäristövirasto. Laatimiseen ovat osallistuneet: arkkitehti Oscu uurasmaa rakennustarkastaja Juha Kuokkanen ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki (pohjavesialueet) kaupunginpuutarhuri Esa Viertola (istutusalueet) Sivu 7/8

8 Rakennusmateriaalit ja värit osa-alueittain Osa-alueet 1, 2, 3 4 5, 8, 9 6, 7 10, 11, 12, 16 13, Vesikatto tiili punainen tiili punainen tiili tai pelti tummanharmaa tiili tai pelti tummanharmaa tiili punainen tiili punainen sopeutetaan vanhaan rakennuskantaan tiili tai pelti tummanharmaa räystäät Julkisivut, pääasiallinen materiaali ja väri tehosteväri valkoinen puu lämmin (murretut, vaaleat, maanläheiset värit) valkoinen puu Valkoinen tai hyvin vaalea valkoinen tai harmaa tiili punainen tumma, harmaa tai ruskea Sokkeli harmaa harmaa harmaa tai muu tumma puu Lämmin harmaa tai muu tumma valkoinen puu vaalea tai vaalean kellertävä valkoinen harmaa valkoinen rappaus tai tiili vaalean kellertävä valkoinen harmaa tai punertava valkoinen puu vaalea tai vaalean kellertävä valkoinen harmaa Sivu 8/8

9 ITÄ-IMMANEN, II-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET OSA-ALUEJAKO: Osa-aluejako osoitettu viereisellä kartalla. Osa-alueet 1-2: uusia pientaloalueita Osa-alueet 3-6: vanhoja pientaloalueita SISÄLLYSLUETTELO: Rakennustapaohjeiden tarkoitus... 2 Asemakaavan osat... 2 Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa... 2 Kaavamerkintöjen selvennyksiä... 3 Ohjeita suunnitteluun... 4 Muita suunnitteluun vaikuttavia asiakirjoja... 7 Kaavamääräyksistä poikkeaminen... 7 Kunnallistekniikka... 7 Rakennusmateriaalit ja värit osaalueittain... 8 Sivu 1/8

10 Rakennustapaohjeiden tarkoitus Rakennustapaohjeet täydentävät lain ja kaavamääräysten asettamia velvoitteita. Rakennusvalvonta on ennalta sitoutunut siihen, että rakennuttamistapaohjeiden mukaiset ratkaisut hyväksytään lupakäsittelyssä. Jos hakemukseen liitetyissä rakennuspiirustuksissa esitetään ohjeista poikkeavia ratkaisuja, tulee poikkeamiselle esittää hyväksyttävät perustelut. Ohjeiden syrjäyttäminen rakentamisen suunnittelussa saattaa johtaa siihen, ettei rakentaminen täytä MRL 117 :ssä asetettuja edellytyksiä, josta voi seurata lupahakemuksen hylkääminen. Naantalin kaupungilta tonttinsa ostaneet ja vuokranneet ovat luovutuskirjassa nimenomaisesti sitoutuneet noudattamaan rakennustapaohjeita. Asemakaavan osat Asemakaavakartta kertoo alueiden käyttötarkoituksen lisäksi rakennusten sijainnin ja koon sekä antaa lisämääräyksiä rakentamiselle ja alueiden käytölle. Asemakaavaselostus liitteineen kertoo kaavoituksen taustoista ja selventää määräyksiä. Rakennustapaohjeella pyritään tarkentamaan määräyksiä, ohjeistamaan rakennushankkeita sekä määrittelemään keinoja joilla saavutetaan rauhallinen ja yhtenäinen ilme alueelle. Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa Rakennusvalvontaviranomainen antaa tarvittaessa yksityiskohtaisempia neuvoja rakentamisesta ja tämän ohjeen noudattamisesta. Rakennusvalvontaviranomaiseen kannattaa ottaa yhteyttä jo rakennushankkeen ideointivaiheessa ja käydä yhdessä läpi kaavamääräykset, tämä ohje sekä mahdolliset tonttikohtaisesti huomioitavat seikat. Suunnitteluvaiheessa rakennusvalvontaviranomainen auttaa mahdollisten puutteiden ja virheiden korjaamisessa. Näin parannetaan varsinaisen lupaprosessin sujuvuutta. Suunnitelmat kannattaa alustavasti hyväksyttää rakennusvalvonnassa ennen kuin solmii sopimuksia talotehtaan tai rakennusliikkeen kanssa, sillä muutosten tekeminen ennen sopimusten allekirjoittamista on helpompaa ja edullisempaa. Hankkeelle haetaan lupa normaalin rakennuslupamenettelyn kautta. Luvan myöntää Naantalin rakennuslupaviranomainen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että hänen käytössään on pätevä pääsuunnittelija ja pätevä rakennussuunnittelija. Sivu 2/8

11 Kaavamerkintöjen selvennyksiä Nuoli Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Rakennuksen pääjulkisivun tulee olla kiinni kyseisessä rakennusalan sivussa. Kuistilla, erkkereillä ja terasseilla voidaan ylittää rakennusala. Määräyksellä pyritään luomaan rauhallinen linja rakennusten pääjulkisivuista. Esimerkiksi kuistin julkisivupinnan sijoittaminen nuolen osoittamalle viivalle ei ole riittävä keino kaavatavoitteen saavuttamiseksi. Harjaviiva Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Viivalla osoitetaan rakennuksen päämassan harjan suunta. Rakennuksessa saa olla myös muun suuntaisia kattoja, mutta niiden tulee olla alisteisia päämassan harjalle. Viiva osoittaa myös rakennuksen päämassan suunnan. Istutusalue Istutusalue tulee käsitellä ja istuttaa huolitellusti tai säilyttää luonnontilaisena. Istutusalueelle ei saa rakentaa. Tontin huoltoalue ja pysäköinti ei saa sijaita istutusalueella. Istutusaluetta ei saa käyttää varastointiin. Mikäli katuliittymä tai autotalli- / varastorakennus halutaan sijoittaa kadunviereiselle istutusalueelle, tulee asia hyväksyttää rakennusvalvojalla hyvissä ajoin jotta vältytään kunnallistekniikan ongelmilta. Alueen osa jolla ympäristö säilytetään Alueella ei saa louhia eikä maanpinnan korkeusasemaa muuttaa. Alueen alkuperäinen kasvillisuus tulee säilyttää. Alueelle ei saa tehdä aitaa. Käytöltään alue on kuten istutusalue. Pohjavesialueet Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Pohjavesialueen käytön rajoituksista on säädetty Naantalin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä: - jätevesien imeyttäminen maahan on kiellettyä ( 9.1) - auton peseminen muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla paikalla on kiellettyä ( 10) - Maanalaisista öljysäiliöistä ja putkistoista on erillisiä määräyksiä ( 12.1) - Lannan levittämisestä ei saa aiheutua pohjavesien pilaantumisvaaraa ( 20) Pohjavesialueella tulee välttää ongelmallisten jätteiden säilyttämistä ulkona. Tällaisia ovat esimerkiksi akut ja nestemäiset polttoaineet. Pohjavesialueeseen kuuluvat osa-alueet 4-6. Alueen määräyksistä voi tiedustella kaupungin ympäristöviranomaisilta. Näkemäalue Näkemäalue on määritelty liittymän turvallisuuden takia. Näkemäalueella ei saa olla oleellisesti näkymiä rajoittavia rakenteita tai kasveja. Istutusten maksimikorkeus riippuu maastonmuodoista. Sivu 3/8

12 Ohjeita suunnitteluun Rakennuksen paikka Rakennus tulee sijoittaa kaavan osoittamalle rakennusalalle, jonka saa ylittää kuistin, erkkerin ja terassin osalta. Räystäät saavat ylittää rakennusalan. Rakennuspaikkojen pihapiiriä muodostettaessa tulee rakennusten sijoittumisessa huomioida mm suhde ilmansuuntiin, maisemaan, piha-alueen toiminnalliseen ja luontevaan järjestelyyn sekä katuihin. Myös naapurirakennuspaikkojen ominaisuudet on huomioitava niin, että oma pihapiiri muodostaa myös naapurirakennuspaikan kanssa sopusointuisen kokonaisilmeen. Autosuojien, varastojen ja jätekatosten suunnittelussa ja sijoittelussa on otettava huomioon palomääräykset. Rakennuksen muoto Rakennuksen sijainti, kerrosluku ja suurin sallittu kerrosala on esitetty kaavakartassa. Rakennuksen päämassan tulee olla sopusuhtainen ja selkeä. Alla on esitetty asemakaavassa esiintyviä kerroslukumerkintöjä havainnollistava kaaviokuva. Esimerkeissä maksimikerrosala 250 k- m² on jaettu kerroksiin kutakin kerroslukumerkintää noudattaen. Maanpinta Tontin maastonmuodot säilytetään ennallaan niin, että nykyistä maanpintaa ei saa täyttää tai leikata yhtä (1) metriä enempää. Korot tulee sovittaa naapuritonttien rakennuksiin nähden niin, että vältetään vierekkäisten rakennusten korkeustasojen liian suuri hyppelevä vaihtelu. Maanpinnan muotoilulla ei saa heikentää naapuritonttien piha- tai rakentamisolosuhteita. Rakennusaloilla, joissa on kerrosluku-merkintä ½ k, sallitaan hieman suurempi maastonmuotojen käsittely kellarikerroksen sovittamiseksi maastoon. Kyseisillä tonteilla tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen maastoon, jossa on voimakkaita korkeusvaihteluita. Sovitettaessa kaksikerroksista rakennusta rinteeseen, ei alakerroksen lattiapinta saa olla enempää kuin 1,5 metriä maanpinnan tason yläpuolella. Mikäli rinne on jyrkkä, tulee ensimmäinen kerros upottaa osittain rinteeseen tai kerros tulee porrastaa. Sivu 4/8

13 Julkisivut Julkisivumateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee jokaisella julkisivulla peittää vähintään 70 % julkisivupinnasta. Mahdolliset tehostemateriaalit tulee suunnitella siten, että ne tukevat talon arkkitehtuuria ja muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia. Rakennuksen alimman kerroksen ulkoseinän on oltava ilmeeltään, materiaaliltaan ja väriltään sekä pintakäsittelyltään yhtenäinen rakennuksen muun julkisivun kanssa. Korkeaa sokkelia esim. kellarinseinän maanpinnan päälle jäävässä osassa ei sallita, vaan talon varsinaisen julkisivumateriaalin on myötäiltävä maan pinnan muotoja siten, että sokkelin näkyviin jäävä osa on maksimissaan 700 mm korkeudella valmiista maanpinnasta. Alueelle sopimattomia muotoaiheita tulee välttää; esimerkiksi huvilamaiset piirteet eivät tyylillisesti sovi Itä-Immasen kaltaiseen suhteellisen tiiviiseen asuinympäristöön. Myös laajojen umpinaisten ja ikkunattomien seinäpintojen suunnittelua on vältettävä. Rakennuksella on oltava yksi selkeä päämateriaali, jota käytetään samanvärisenä sokkelin yläpinnasta räystäälle asti. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa erivärisiin tai eriaineisiin osiin. Julkisivulaudoituksen suuntaa ei ole suositeltavaa muuttaa vaakasuuntaisella jaolla. Materiaalin tai värin vaihdos tapahtuu luontevasti julkisivun ulkoneman tai sisään vedon kohdalla. Julkisivumateriaalina ei saa käyttää karkeasahattua lautaa tai pyöreänmuotoista hirttä. Käytettäessä tasaiseksi käsiteltyä hirttä, tulee yksityiskohdista sopia rakennusvalvonnan kanssa erikseen, esimerkiksi hirret eivät saa muodostaa niin kutsuttua pitkää nurkkaa. Ikkunoiden turhaa ruuduttamista on vältettävä. Alla olevassa kuvassa on esimerkinomaisesti esitetty keinoja, joilla rakennuksen ilmettä voidaan keventää ja rakennusta sovittaa rinteeseen. Katot Kattomateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Murrettu harjakatto sallitaan. (katso kuva yllä). Harjan suunta on osoitettu asemakaavassa osalle rakennusaloista. Peltikaton tulee olla sileää peltiä, ei tiilijäljitelmää. Konesaumattu peltikatto tai sen näköinen katto hyväksytään. Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1:2-1:1,5. Osa-alueella 1 kattokaltevuus on 1:3. Poikkeuksena ovat autotalli- ja varastorakennukset, joiden kattokulma voidaan ja on usein suositeltavaakin tehdä loivemmaksi, jotta rakennuksesta ei tule häiritsevän korkea suhteessa asuinrakennukseen ja naapureihin. Räystäiden tulee ulottua vähintään 400 millimetriä julkisivupinnan ulkopuolelle. Räystään muotoilussa tulee pyrkiä ulkonäöltään kevyeen vaikutelmaan jättämällä kattokannattajat koteloimatta (nk avoräystäs). Räystäiden alapintojen tulee olla vesikaton suuntaisia. Sivu 5/8

14 Värit Värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Värejä valittaessa kannattaa välttää värin valitsemista pienestä värimallista. Parhaiksi osoittautuneita keinoja on olemassa olevien rakennusten tarkastelu ja niiden värien selvittäminen tai värimallin maalaaminen talon seinään ennen lopullista värivalintaa. Ulkoseiniin tarkoitettujen värikarttojen hyödyntäminen on turvallisempaa väriä valittaessa kuin koko värikartastosta valitseminen. Värimallit tulee liittää rakennuslupa-asiakirjoihin tai ne tulee hyväksyttää ennen rakennuksen maalaamista. Piharakennus Autotalli- ja varastorakennuksen on oltava ulkomitoiltaan selvästi päärakennukselle alisteinen. Tämä on huomioitava etenkin kahden auton talleissa, jotka pyrkivät muodostumaan helposti liian hallitseviksi. Ongelman välttämiseksi suurin sallittu yhtenäisen seinän pituus on 7 m. Jos pituus ei riitä, voidaan rakennusta jatkaa porrastamalla seinälinjaa sisäänpäin. Kattokaltevuus: katso kohta Katot. Useimmiten paras lopputulos saavutetaan kun autotalli- ja varastorakennus tehdään samasta materiaalista ja samanvärisenä kuin päärakennus. Hyvin suunniteltu kokonaisuus voi sisältää myös poikkeavia väri- ja materiaalivaihtoehtoja. Vaikka AO-tonteilla ei määräyksen mukaan sallita rakentamista 2 m lähemmäksi tontin rajaa, voivat olosuhteet joillain tonteilla olla sellaiset, että rakentamalla tontin rajaan kiinni saavutetaan hyvä lopputulos. Tämänkaltainen poikkeaminen vaatii kuitenkin aina neuvottelua rakennuslupaviranomaisen kanssa ja naapurin suostumuksen. Ulkorakennusten kerroskorkeus on I. Alin sallittu rakentamisen korkeus Tulvimisen välttämiseksi on määritelty lattiapinnan alin korkeustaso ja alin rakentamiskorkeus. Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa rakennuksen alimpia tulvimiselle alttiita rakenteita kuten eristeitä, salaojia ja puurakenteita. Mikäli alimmista korkeustasoista poiketaan, tulee rakennuslupaasiakirjoissa osoittaa miten tulvimisongelma vältetään. Kuvassa on esitetty keinoja muuttaa kahden auton autosuojan julkisivua kevyemmäksi niin kutsutulla murretulla harjalla ja tekemällä toinen autopaikka katoksena. Sivu 6/8

15 Piha ja tontti Pihan ja tontin käsittely on esitettävä riittävällä tarkkuudella joko asemapiirustuksessa tai erillisenä pihasuunnitelmana, jossa tulee esittää mm rakennukset, aidat, kulkuväylät, autopaikat, jätekatokset, maaston käsittely sekä istutettavat alueet. Pihoissa käytettäviä pinnoitteita ovat kiveykset, nurmikko ja sora. Asfaltointia ei suositella. Hyvä ajoluiskan nousukulma on korkeintaan 3-5 %. Istutusten tehtävänä on toimia piha-alueen näkösuojana ja tuulensuojana. Kallioisilla rakennuspaikoilla on mäntyjen säilymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Pihojen peruskasveiksi suositellaan perinteisiä pihapiirien puu- ja pensaslajeja. Suurikasvuiset havupuut vaativat runsaasti kasvutilaa ja varjostavat tehokkaasti täysikasvuisina ympäristöään. Niitä istutettaessa on varmistuttava, etteivät ne täysikasvuisina varjosta naapurin ikkunoita tai oleskelualuetta. Aidat Kadun puolelta tontit aidataan tarvittaessa pensasaidoin, joiden on oltava kortteleittain samaa lajia (asukkaat sopivat keskenään). Pensasaidan korkeus on vapaasti valittavissa. Alkuvaiheessa voidaan pensasaidan suojaksi rakentaa enintään 1 metrin korkuinen valkoiseksi peittomaalattu lauta-aita. Pensasaita on luonteva valinta myös tonttien väliseksi raja-aidaksi siellä, missä sille on kasvuedellytykset. Jos pensasaita ei tule maaperän tai muun vastaavan syyn takia kysymykseen, voidaan tonttien välisenä raja-aitana käyttää enintään 1 metrin korkuista peittomaalattua lauta-aitaa. Aidan väri on aukeilla paikoilla valkoinen ja metsäisillä tontin osilla harmaa tai harmaanvihreä. Tonttien välisen raja-aidan tyypistä, korkeudesta ja kustannusten jakamisesta on sovittava naapurien kesken. Aidassa ei saa olla näkyviä painekyllästettyjä osia yli 30 cm korkeudella maanpinnasta mitattuna. Suojellulle alueelle (s) ei saa istuttaa eikä pystyttää aitaa. Muita suunnitteluun vaikuttavia asiakirjoja Lue myös Naantalin kaupungin rakennusjärjestys (2001) ja Naantalin kaupungin lupaopas pientalon rakentajille ja suunnittelijoille (2004). Asiakirjat löytyvät rakennusvalvonnan palvelupisteestä tai kaupungin internet-sivuilta. Sivuilla on myös muuta tietoa rakentamisesta sekä hyödyllisiä linkkejä. Kaavamääräyksistä poikkeaminen Mikäli kaavamääräyksistä poiketaan, tulee naapureita kuultaessa riittävän selkeästi esittää kohdat, joissa määräyksistä poiketaan. Kunnallistekniikka Kunnallisteknisiä liittymiä varten kaupunki tuo tontin rajan läheisyyteen jätevesi- ja sadevesiviemärien liittymät ja vesijohdon. Tonttiliittymien sijoittumispaikat on ohjattu ohjeellisen katumerkinnän ja tontin istutettavan alueenosan avulla. Tonttiliittymiä ei tule suunnitella ja rakentaa istutettavan alueenosan kohdalta. Tämän ohjeen on laatinut Naantalin kaupungin ympäristövirasto ja se perustuu Itä-Immasen I-alueen hyväksyttyihin ohjeisiin. Laatimiseen ovat osallistuneet: arkkitehdit Tero Lehtonen, Oscu Uurasmaa ja Aleksi Myyryläinen rakennustarkastaja Juha Kuokkanen ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki (pohjavesialueet) Sivu 7/8

16 Rakennusmateriaalit ja värit osa-alueittain Osa-alue Korttelit Vesikatto kattokaltevuus 1:3 konesaumattu pelti tummanharmaa / musta kattokaltevuus 1:2 1:1,5 tiili tummanharmaa / musta kattokaltevuus 1:2 1:1,5 tiili tai konesaumattu pelti väri ja materiaali sovitetaan tontti- ja tapauskohtaisesti viereisiin rakennuksiin Julkisivut, pääasiallinen materiaali ja väri puu tummanpunainen tai keskiharmaa / tummanharmaa sileäpintainen tiili poltettu tummanruskea tehosteena valkoiset puuosat puu vaalea, vaalean kellertävä tai väri sovitetaan tontti- ja tapauskohtaisesti viereisiin rakennuksiin Sokkeli harmaa harmaa tai tumma harmaa Sivu 8/8

ITÄ-IMMANEN, II-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET 07.12.2009

ITÄ-IMMANEN, II-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET 07.12.2009 ITÄ-IMMANEN, II-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET 07.12.2009 OSA-ALUEJAKO: Osa-aluejako osoitettu viereisellä kartalla. Osa-alueet 1-2: uusia pientaloalueita Osa-alueet 3-6: vanhoja pientaloalueita SISÄLLYSLUETTELO:

Lisätiedot

Naantalin kaupungin tontit Naantali - kotikaupunki, josta voit olla ylpeä Itä-Immasen tontit ITÄ-IMMANEN, II-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET 07.12.2009 OSA-ALUEJAKO: Osa-aluejako osoitettu viereisellä

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RUSKON KUNTA 1 / 5 Tekninen osasto PL 69 21291 RUSKO MUNITTULAN ASEMAKAAVA- ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Munittulan kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Ruskon kirkonkylän

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061

Lisätiedot

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE YLEISET OHJEET Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Tarkoituksena on ohjata Kotipuiston

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00->

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT + ASEMAKAAVA + RAKENNUSTAPAOHJEET + KATUKOROT + KUNNALLISTEKNIIKAN LIITTYMÄT + TONTIN MAASTO JA MAAPERÄ (MAAPERÄTUTKIMUS JA VAAITUS)

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI LUOVUTETTAVA TONTTI 2013

NAANTALIN KAUPUNKI LUOVUTETTAVA TONTTI 2013 NAANTALIN KAUPUNKI LUOVUTETTAVA TONTTI 2013 ITÄ IMMANEN 529 28 25 5 . NAANTALI Luovutettava tontti 2013. ITÄ-IMMANEN 529-28-25-5. Sijaintikartta ITÄ-IMMANEN LUOVUTETTAVA TONTTI SYKSY 2013 14.3.2007BM K.osa

Lisätiedot

ITÄ-IMMANEN LUOVUTETTAVAT TONTIT 2015

ITÄ-IMMANEN LUOVUTETTAVAT TONTIT 2015 Naantalin kaupungin tontit Naantali - kotikaupunki, josta voit olla ylpeä Kannaksentien tontit . NAANTALI Luovutettavat tontit 2015. ITÄ-IMMANEN 529-28-25-5 ja 529-28-26-2. Sijaintikartta ITÄ-IMMANEN LUOVUTETTAVAT

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 LOPPI, LAAKASALO Rakennustapaohjeet 31.5.2007 Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 INSINÖÖRITOIMISTO JUHA POUTANEN Puusepänkatu 5 13110 Hämeenlinna puh/fax 03-6122552 juha.poutanen(at)kolumbus.fi

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 13.6.2013 NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 6. SAVION KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 1728, 1729, 1730 JA 1731 YLEISTÄ Asemakaavan ja sitä täydentävien rakentamisohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 1 RAKENTAMISOHJEESTA Rakentamisohje täydentää asemakaavaa. Riihimäen kaupungin tontinluovutusehdoissa

Lisätiedot

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12 1 AO-KORTTELIT 2-12 2 Ohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä sekä ovat ohjeena rakentajille, suunnittelijoille, rakennusvalvonnalle. Tavoite on yhtenäinen lähiympäristö,

Lisätiedot

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 1(5) ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Korttelit 7709, 7711, 7712, 7713, 7714, 7715 ja 7716 24.9.2015 Havainnekuva alueesta. 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Asemakaavamääräyksen mukaisesti ennen rakennuslupavaihetta

Lisätiedot

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET Nummi-Pusulan kunta Arkkitehtitoimisto A+ 6.5.2008 2 RAKENNUSTAPAOHJEET 1. YLEISTÄ Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista niin että Pusulan

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007 Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007 Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 1 1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi Sirkka, Levi Kunta Kittilän kunta Kaavan

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PIKKU-HAUKKALA. hakuaika 28.5.-8.6.2012. www.jyvaskyla.fi/tontit

Jyväskylän kaupunki PIKKU-HAUKKALA. hakuaika 28.5.-8.6.2012. www.jyvaskyla.fi/tontit Jyväskylän kaupunki PIKKU-HAUKKALA hakuaika 28.5.-8.6.2012 www.jyvaskyla.fi/tontit Pikku-Haukkala sijaitsee Jyväskylän pohjoispuolella kauniin Tuomiojärven läheisyydessä, hyvien liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE 110. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 1-12. 5.10.2015 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3.

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET ÄÄNEKOSKI MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET Alue A Julkisivut tiili, rappaus tai lauta Alue B Julkisivut lauta Alue C Julkisivut höylähirsi tai lauta HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA 5.2.2007 Äänekosken

Lisätiedot

Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE

Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE Asia 542 / 713 / 2006 Tämä rakennustapaohje on laadittu kirkonkylän asemakaavan ja asemakaavamuutoksen uudisrakentamista

Lisätiedot

IMMANEN RAKENNUSTAPAOHJEET, OSA-ALUEET 2 JA 3 IMMASEN KAUPUNGINOSAN (28) KORTTELIT 8-11, 15 JA 17-23

IMMANEN RAKENNUSTAPAOHJEET, OSA-ALUEET 2 JA 3 IMMASEN KAUPUNGINOSAN (28) KORTTELIT 8-11, 15 JA 17-23 Kuva 1: Julkisivu- ja kattomateriaalit alueittain. IMMANEN RAKENNUSTAPAOHJEET, OSA-ALUEET 2 JA 3 IMMASEN KAUPUNGINOSAN (28) KORTTELIT 8-11, 15 JA 17-23 SISÄLLYSLUETTELO: 0 RAKENNUSTAPAOHJEEN MERKITYS 1

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan

Lisätiedot

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

Persson Puurula Eva 12.7.2013

Persson Puurula Eva 12.7.2013 SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA KITTILÄN KUNTA Akanrovan asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 1000-10700 Rakentamistapaohjeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LUONNOS 424-P13058 Rakentamistapaohje et 1

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953

RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953 RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953 RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 17.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511

ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511 ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511 1 HORMISTON ASEMAKAAVAN OMAKOTIRAKENNUSTEN KORTTELEITA 701-708 JA OSAA KORTTELEITA 707, 710, 711 ja 714 KOSKEVAT RAKENTAMISOHJEET Rakentamisohjeet

Lisätiedot

22.10.2007. ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa), 110-115

22.10.2007. ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa), 110-115 22.10.2007 ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 104 (osa), 110-115 i 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI 2 3 ASEMAKAAVAN TIETOJA 3 3.1 Kaavan rakenne

Lisätiedot

R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T. Liittyy asemakaavakarttaan 7984 Kalkku Kalkunvuori 2

R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T. Liittyy asemakaavakarttaan 7984 Kalkku Kalkunvuori 2 R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T Liittyy asemakaavakarttaan 7984 Kalkku Kalkunvuori 2 Asemakaavaan nro 7984 liittyvät rakentamistapaohjeet 30.8.2005 ro-7984 rakennustapaohjeisiin liittyy havainnepiirros,

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 30.5.2012 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelukohteina ovat korttelit 2153, 2155, 2157 ja 2160 Kirkkonummen Kartanonranta Sundet

Lisätiedot

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9 Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 4.042 4.0421 4.043 5.00 Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa, eikä muuta yli 2000 kerrosalaneliömetrin suuruista

Lisätiedot

VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE,

VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE, 1 VIHDIN KUNTA Ympa 29.01.2004 VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE, kaava 29 AO - KORTTELIT ALUE A KORTTELIT 151-156 ALUE B KORTTELIT 157-160 JA 170 ALUE C KORTTELIT 165-168 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS,

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

YLEISTÄ SISÄLLYSLUETTELO. Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ 1. KORTTELIT 3547, 3550 2 reilusti rinteessä

YLEISTÄ SISÄLLYSLUETTELO. Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ 1. KORTTELIT 3547, 3550 2 reilusti rinteessä Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 KORTTELIT 3547, 3550 2 reilusti rinteessä KORTTELIT 3548, 3549, 3551 3553 4 hillitysti huipulla KORTTELIT 3545, 3546 6 tiiviit korttelit,

Lisätiedot