ItäImmanen. Manner-Naantali.

Transkriptio

1 ItäImmanen Manner-Naantali

2 Itä-Immanen Itä-Immasen asuinalue sijaitsee noin 5 kilometrin päässä Naantalin keskustasta, hyvien kulkuyhteyksien varrella Maskuntien läheisyydessä. Luonnonläheinen asuinalue on metsäisten virkistysalueiden ympäröimä, ja alueen välittömässä läheisyydessä on myös valaistu kuntorata. Päiväkotiin ja kouluun Itä-Immasen alueelta on alle kilometrin matka kevyen liikenteen väyliä pitkin. Immasentien pohjoispuolella sijaitsevilta tonteilta matkaa kouluun on noin 2 kilometriä, ja Soinisten päiväkotiin on alle kilometrin matka. Katso viimeisin varaustilanne nettisivuiltamme:

3

4 dba VERÄJÄTIE 7 43 Veräjätie ## VL a/t 11 a/t AO pp/t ## RAKUUNAPOLKU pp Z dba K3047 Rakuunantie 35 dba K7 46 at NANTIE NPUISTO le VERÄJÄTIE kt K kt AO #u2/3 at AO #u2/ pp/t 20 7 kt var #u2/ dba 4 VERÄJÄPOLKU dba tr #u2/ M M VL 4 8 KAURISPUISTO pp Kauristie KAURISTIE dba K pv AO #u2/ dba

5 ITÄ-IMMASEN LUOVUTETTAVAT OMAKOTITONTIT PP Kaup.osa Kortteli Tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik.- Myyntihinta Ennakko- Tontin Lähtövuokra /m² /rak-oik.- Kaavamäär. nro m² krs-m² liittymismaksu lohkominen 5,7 % krs-m² Ak-302, AO-tontit kaupunginosa 28 kortteli Kauristie AO Kauristie AO Lopullinen liittymismaksu määräytyy rakennuksen kerrosalan mukaan. Ennakkoliittymismaksut sisältävät arvonlisäveron 24 % tonttijohdon rakentamisen osalta Vuokratontin lähtövuokra on 5,7 % maapohjan hinnasta M:\KARTTA\Tonttiesitteet\Ita_Immanen\2018\Materiaali\Tonttihinnoittelu_ItaImmanen_2015_ale.pdf

6

7

8

9

10

11 ITÄ-IMMANEN, II-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET OSA-ALUEJAKO: Osa-aluejako osoitettu viereisellä kartalla. Osa-alueet 1-2: uusia pientaloalueita Osa-alueet 3-6: vanhoja pientaloalueita SISÄLLYSLUETTELO: Rakennustapaohjeiden tarkoitus... 2 Asemakaavan osat... 2 Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa... 2 Kaavamerkintöjen selvennyksiä... 3 Ohjeita suunnitteluun... 4 Muita suunnitteluun vaikuttavia asiakirjoja... 7 Kaavamääräyksistä poikkeaminen... 7 Kunnallistekniikka... 7 Rakennusmateriaalit ja värit osaalueittain... 8 Sivu 1/8

12 Rakennustapaohjeiden tarkoitus Rakennustapaohjeet täydentävät lain ja kaavamääräysten asettamia velvoitteita. Rakennusvalvonta on ennalta sitoutunut siihen, että rakennuttamistapaohjeiden mukaiset ratkaisut hyväksytään lupakäsittelyssä. Jos hakemukseen liitetyissä rakennuspiirustuksissa esitetään ohjeista poikkeavia ratkaisuja, tulee poikkeamiselle esittää hyväksyttävät perustelut. Ohjeiden syrjäyttäminen rakentamisen suunnittelussa saattaa johtaa siihen, ettei rakentaminen täytä MRL 117 :ssä asetettuja edellytyksiä, josta voi seurata lupahakemuksen hylkääminen. Naantalin kaupungilta tonttinsa ostaneet ja vuokranneet ovat luovutuskirjassa nimenomaisesti sitoutuneet noudattamaan rakennustapaohjeita. Asemakaavan osat Asemakaavakartta kertoo alueiden käyttötarkoituksen lisäksi rakennusten sijainnin ja koon sekä antaa lisämääräyksiä rakentamiselle ja alueiden käytölle. Asemakaavaselostus liitteineen kertoo kaavoituksen taustoista ja selventää määräyksiä. Rakennustapaohjeella pyritään tarkentamaan määräyksiä, ohjeistamaan rakennushankkeita sekä määrittelemään keinoja joilla saavutetaan rauhallinen ja yhtenäinen ilme alueelle. Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa Rakennusvalvontaviranomainen antaa tarvittaessa yksityiskohtaisempia neuvoja rakentamisesta ja tämän ohjeen noudattamisesta. Rakennusvalvontaviranomaiseen kannattaa ottaa yhteyttä jo rakennushankkeen ideointivaiheessa ja käydä yhdessä läpi kaavamääräykset, tämä ohje sekä mahdolliset tonttikohtaisesti huomioitavat seikat. Suunnitteluvaiheessa rakennusvalvontaviranomainen auttaa mahdollisten puutteiden ja virheiden korjaamisessa. Näin parannetaan varsinaisen lupaprosessin sujuvuutta. Suunnitelmat kannattaa alustavasti hyväksyttää rakennusvalvonnassa ennen kuin solmii sopimuksia talotehtaan tai rakennusliikkeen kanssa, sillä muutosten tekeminen ennen sopimusten allekirjoittamista on helpompaa ja edullisempaa. Hankkeelle haetaan lupa normaalin rakennuslupamenettelyn kautta. Luvan myöntää Naantalin rakennuslupaviranomainen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että hänen käytössään on pätevä pääsuunnittelija ja pätevä rakennussuunnittelija. Sivu 2/8

13 Kaavamerkintöjen selvennyksiä Nuoli Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Rakennuksen pääjulkisivun tulee olla kiinni kyseisessä rakennusalan sivussa. Kuistilla, erkkereillä ja terasseilla voidaan ylittää rakennusala. Määräyksellä pyritään luomaan rauhallinen linja rakennusten pääjulkisivuista. Esimerkiksi kuistin julkisivupinnan sijoittaminen nuolen osoittamalle viivalle ei ole riittävä keino kaavatavoitteen saavuttamiseksi. Harjaviiva Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Viivalla osoitetaan rakennuksen päämassan harjan suunta. Rakennuksessa saa olla myös muun suuntaisia kattoja, mutta niiden tulee olla alisteisia päämassan harjalle. Viiva osoittaa myös rakennuksen päämassan suunnan. Istutusalue Istutusalue tulee käsitellä ja istuttaa huolitellusti tai säilyttää luonnontilaisena. Istutusalueelle ei saa rakentaa. Tontin huoltoalue ja pysäköinti ei saa sijaita istutusalueella. Istutusaluetta ei saa käyttää varastointiin. Mikäli katuliittymä tai autotalli- / varastorakennus halutaan sijoittaa kadunviereiselle istutusalueelle, tulee asia hyväksyttää rakennusvalvojalla hyvissä ajoin jotta vältytään kunnallistekniikan ongelmilta. Alueen osa jolla ympäristö säilytetään Alueella ei saa louhia eikä maanpinnan korkeusasemaa muuttaa. Alueen alkuperäinen kasvillisuus tulee säilyttää. Alueelle ei saa tehdä aitaa. Käytöltään alue on kuten istutusalue. Pohjavesialueet Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Pohjavesialueen käytön rajoituksista on säädetty Naantalin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä: - jätevesien imeyttäminen maahan on kiellettyä ( 9.1) - auton peseminen muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla paikalla on kiellettyä ( 10) - Maanalaisista öljysäiliöistä ja putkistoista on erillisiä määräyksiä ( 12.1) - Lannan levittämisestä ei saa aiheutua pohjavesien pilaantumisvaaraa ( 20) Pohjavesialueella tulee välttää ongelmallisten jätteiden säilyttämistä ulkona. Tällaisia ovat esimerkiksi akut ja nestemäiset polttoaineet. Pohjavesialueeseen kuuluvat osa-alueet 4-6. Alueen määräyksistä voi tiedustella kaupungin ympäristöviranomaisilta. Näkemäalue Näkemäalue on määritelty liittymän turvallisuuden takia. Näkemäalueella ei saa olla oleellisesti näkymiä rajoittavia rakenteita tai kasveja. Istutusten maksimikorkeus riippuu maastonmuodoista. Sivu 3/8

14 Ohjeita suunnitteluun Rakennuksen paikka Rakennus tulee sijoittaa kaavan osoittamalle rakennusalalle, jonka saa ylittää kuistin, erkkerin ja terassin osalta. Räystäät saavat ylittää rakennusalan. Rakennuspaikkojen pihapiiriä muodostettaessa tulee rakennusten sijoittumisessa huomioida mm suhde ilmansuuntiin, maisemaan, piha-alueen toiminnalliseen ja luontevaan järjestelyyn sekä katuihin. Myös naapurirakennuspaikkojen ominaisuudet on huomioitava niin, että oma pihapiiri muodostaa myös naapurirakennuspaikan kanssa sopusointuisen kokonaisilmeen. Autosuojien, varastojen ja jätekatosten suunnittelussa ja sijoittelussa on otettava huomioon palomääräykset. Rakennuksen muoto Rakennuksen sijainti, kerrosluku ja suurin sallittu kerrosala on esitetty kaavakartassa. Rakennuksen päämassan tulee olla sopusuhtainen ja selkeä. Alla on esitetty asemakaavassa esiintyviä kerroslukumerkintöjä havainnollistava kaaviokuva. Esimerkeissä maksimikerrosala 250 k- m² on jaettu kerroksiin kutakin kerroslukumerkintää noudattaen. Maanpinta Tontin maastonmuodot säilytetään ennallaan niin, että nykyistä maanpintaa ei saa täyttää tai leikata yhtä (1) metriä enempää. Korot tulee sovittaa naapuritonttien rakennuksiin nähden niin, että vältetään vierekkäisten rakennusten korkeustasojen liian suuri hyppelevä vaihtelu. Maanpinnan muotoilulla ei saa heikentää naapuritonttien piha- tai rakentamisolosuhteita. Rakennusaloilla, joissa on kerrosluku-merkintä ½ k, sallitaan hieman suurempi maastonmuotojen käsittely kellarikerroksen sovittamiseksi maastoon. Kyseisillä tonteilla tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen maastoon, jossa on voimakkaita korkeusvaihteluita. Sovitettaessa kaksikerroksista rakennusta rinteeseen, ei alakerroksen lattiapinta saa olla enempää kuin 1,5 metriä maanpinnan tason yläpuolella. Mikäli rinne on jyrkkä, tulee ensimmäinen kerros upottaa osittain rinteeseen tai kerros tulee porrastaa. Sivu 4/8

15 Julkisivut Julkisivumateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee jokaisella julkisivulla peittää vähintään 70 % julkisivupinnasta. Mahdolliset tehostemateriaalit tulee suunnitella siten, että ne tukevat talon arkkitehtuuria ja muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia. Rakennuksen alimman kerroksen ulkoseinän on oltava ilmeeltään, materiaaliltaan ja väriltään sekä pintakäsittelyltään yhtenäinen rakennuksen muun julkisivun kanssa. Korkeaa sokkelia esim. kellarinseinän maanpinnan päälle jäävässä osassa ei sallita, vaan talon varsinaisen julkisivumateriaalin on myötäiltävä maan pinnan muotoja siten, että sokkelin näkyviin jäävä osa on maksimissaan 700 mm korkeudella valmiista maanpinnasta. Alueelle sopimattomia muotoaiheita tulee välttää; esimerkiksi huvilamaiset piirteet eivät tyylillisesti sovi Itä-Immasen kaltaiseen suhteellisen tiiviiseen asuinympäristöön. Myös laajojen umpinaisten ja ikkunattomien seinäpintojen suunnittelua on vältettävä. Rakennuksella on oltava yksi selkeä päämateriaali, jota käytetään samanvärisenä sokkelin yläpinnasta räystäälle asti. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa erivärisiin tai eriaineisiin osiin. Julkisivulaudoituksen suuntaa ei ole suositeltavaa muuttaa vaakasuuntaisella jaolla. Materiaalin tai värin vaihdos tapahtuu luontevasti julkisivun ulkoneman tai sisään vedon kohdalla. Julkisivumateriaalina ei saa käyttää karkeasahattua lautaa tai pyöreänmuotoista hirttä. Käytettäessä tasaiseksi käsiteltyä hirttä, tulee yksityiskohdista sopia rakennusvalvonnan kanssa erikseen, esimerkiksi hirret eivät saa muodostaa niin kutsuttua pitkää nurkkaa. Ikkunoiden turhaa ruuduttamista on vältettävä. Alla olevassa kuvassa on esimerkinomaisesti esitetty keinoja, joilla rakennuksen ilmettä voidaan keventää ja rakennusta sovittaa rinteeseen. Katot Kattomateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Murrettu harjakatto sallitaan. (katso kuva yllä). Harjan suunta on osoitettu asemakaavassa osalle rakennusaloista. Peltikaton tulee olla sileää peltiä, ei tiilijäljitelmää. Konesaumattu peltikatto tai sen näköinen katto hyväksytään. Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1:2-1:1,5. Osa-alueella 1 kattokaltevuus on 1:3. Poikkeuksena ovat autotalli- ja varastorakennukset, joiden kattokulma voidaan ja on usein suositeltavaakin tehdä loivemmaksi, jotta rakennuksesta ei tule häiritsevän korkea suhteessa asuinrakennukseen ja naapureihin. Räystäiden tulee ulottua vähintään 400 millimetriä julkisivupinnan ulkopuolelle. Räystään muotoilussa tulee pyrkiä ulkonäöltään kevyeen vaikutelmaan jättämällä kattokannattajat koteloimatta (nk avoräystäs). Räystäiden alapintojen tulee olla vesikaton suuntaisia. Sivu 5/8

16 Värit Värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Värejä valittaessa kannattaa välttää värin valitsemista pienestä värimallista. Parhaiksi osoittautuneita keinoja on olemassa olevien rakennusten tarkastelu ja niiden värien selvittäminen tai värimallin maalaaminen talon seinään ennen lopullista värivalintaa. Ulkoseiniin tarkoitettujen värikarttojen hyödyntäminen on turvallisempaa väriä valittaessa kuin koko värikartastosta valitseminen. Värimallit tulee liittää rakennuslupa-asiakirjoihin tai ne tulee hyväksyttää ennen rakennuksen maalaamista. Piharakennus Autotalli- ja varastorakennuksen on oltava ulkomitoiltaan selvästi päärakennukselle alisteinen. Tämä on huomioitava etenkin kahden auton talleissa, jotka pyrkivät muodostumaan helposti liian hallitseviksi. Ongelman välttämiseksi suurin sallittu yhtenäisen seinän pituus on 7 m. Jos pituus ei riitä, voidaan rakennusta jatkaa porrastamalla seinälinjaa sisäänpäin. Kattokaltevuus: katso kohta Katot. Useimmiten paras lopputulos saavutetaan kun autotalli- ja varastorakennus tehdään samasta materiaalista ja samanvärisenä kuin päärakennus. Hyvin suunniteltu kokonaisuus voi sisältää myös poikkeavia väri- ja materiaalivaihtoehtoja. Vaikka AO-tonteilla ei määräyksen mukaan sallita rakentamista 2 m lähemmäksi tontin rajaa, voivat olosuhteet joillain tonteilla olla sellaiset, että rakentamalla tontin rajaan kiinni saavutetaan hyvä lopputulos. Tämänkaltainen poikkeaminen vaatii kuitenkin aina neuvottelua rakennuslupaviranomaisen kanssa ja naapurin suostumuksen. Ulkorakennusten kerroskorkeus on I. Alin sallittu rakentamisen korkeus Tulvimisen välttämiseksi on määritelty lattiapinnan alin korkeustaso ja alin rakentamiskorkeus. Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa rakennuksen alimpia tulvimiselle alttiita rakenteita kuten eristeitä, salaojia ja puurakenteita. Mikäli alimmista korkeustasoista poiketaan, tulee rakennuslupaasiakirjoissa osoittaa miten tulvimisongelma vältetään. Kuvassa on esitetty keinoja muuttaa kahden auton autosuojan julkisivua kevyemmäksi niin kutsutulla murretulla harjalla ja tekemällä toinen autopaikka katoksena. Sivu 6/8

17 Piha ja tontti Pihan ja tontin käsittely on esitettävä riittävällä tarkkuudella joko asemapiirustuksessa tai erillisenä pihasuunnitelmana, jossa tulee esittää mm rakennukset, aidat, kulkuväylät, autopaikat, jätekatokset, maaston käsittely sekä istutettavat alueet. Pihoissa käytettäviä pinnoitteita ovat kiveykset, nurmikko ja sora. Asfaltointia ei suositella. Hyvä ajoluiskan nousukulma on korkeintaan 3-5 %. Istutusten tehtävänä on toimia piha-alueen näkösuojana ja tuulensuojana. Kallioisilla rakennuspaikoilla on mäntyjen säilymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Pihojen peruskasveiksi suositellaan perinteisiä pihapiirien puu- ja pensaslajeja. Suurikasvuiset havupuut vaativat runsaasti kasvutilaa ja varjostavat tehokkaasti täysikasvuisina ympäristöään. Niitä istutettaessa on varmistuttava, etteivät ne täysikasvuisina varjosta naapurin ikkunoita tai oleskelualuetta. Aidat Kadun puolelta tontit aidataan tarvittaessa pensasaidoin, joiden on oltava kortteleittain samaa lajia (asukkaat sopivat keskenään). Pensasaidan korkeus on vapaasti valittavissa. Alkuvaiheessa voidaan pensasaidan suojaksi rakentaa enintään 1 metrin korkuinen valkoiseksi peittomaalattu lauta-aita. Pensasaita on luonteva valinta myös tonttien väliseksi raja-aidaksi siellä, missä sille on kasvuedellytykset. Jos pensasaita ei tule maaperän tai muun vastaavan syyn takia kysymykseen, voidaan tonttien välisenä raja-aitana käyttää enintään 1 metrin korkuista peittomaalattua lauta-aitaa. Aidan väri on aukeilla paikoilla valkoinen ja metsäisillä tontin osilla harmaa tai harmaanvihreä. Tonttien välisen raja-aidan tyypistä, korkeudesta ja kustannusten jakamisesta on sovittava naapurien kesken. Aidassa ei saa olla näkyviä painekyllästettyjä osia yli 30 cm korkeudella maanpinnasta mitattuna. Suojellulle alueelle (s) ei saa istuttaa eikä pystyttää aitaa. Muita suunnitteluun vaikuttavia asiakirjoja Lue myös Naantalin kaupungin rakennusjärjestys (2001) ja Naantalin kaupungin lupaopas pientalon rakentajille ja suunnittelijoille (2004). Asiakirjat löytyvät rakennusvalvonnan palvelupisteestä tai kaupungin internet-sivuilta. Sivuilla on myös muuta tietoa rakentamisesta sekä hyödyllisiä linkkejä. Kaavamääräyksistä poikkeaminen Mikäli kaavamääräyksistä poiketaan, tulee naapureita kuultaessa riittävän selkeästi esittää kohdat, joissa määräyksistä poiketaan. Kunnallistekniikka Kunnallisteknisiä liittymiä varten kaupunki tuo tontin rajan läheisyyteen jätevesi- ja sadevesiviemärien liittymät ja vesijohdon. Tonttiliittymien sijoittumispaikat on ohjattu ohjeellisen katumerkinnän ja tontin istutettavan alueenosan avulla. Tonttiliittymiä ei tule suunnitella ja rakentaa istutettavan alueenosan kohdalta. Tämän ohjeen on laatinut Naantalin kaupungin ympäristövirasto ja se perustuu Itä-Immasen I-alueen hyväksyttyihin ohjeisiin. Laatimiseen ovat osallistuneet: arkkitehdit Tero Lehtonen, Oscu Uurasmaa ja Aleksi Myyryläinen rakennustarkastaja Juha Kuokkanen ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki (pohjavesialueet) Sivu 7/8

18 Rakennusmateriaalit ja värit osa-alueittain Osa-alue Korttelit mänty- ja kuusivaltainen ympäristö Vesikatto kattokaltevuus 1:3 konesaumattu pelti tummanharmaa / musta kattokaltevuus 1:2 1:1,5 tiili tai konesaumattu pelti tummanharmaa / ruskea kattokaltevuus 1:2 1:1,5 tiili tai konesaumattu pelti väri ja materiaali sovitetaan tontti- ja tapauskohtaisesti viereisiin rakennuksiin Julkisivut, pääasiallinen materiaali ja väri puu tummanpunainen tai keskiharmaa / tummanharmaa puhtaaksimuurattu tiili / sileä rappaus / puu tiili: punainen tai ruskea esim. Tiileri Liekkitumma, Ruukintiili Punainen rappaus esim. Tikkurila Fasade: 4846, 4841 tehosteena julkisivuun sopiva murrettu sävy. puu vaalea, vaalean kellertävä tai väri sovitetaan tontti- ja tapauskohtaisesti viereisiin rakennuksiin Sokkeli harmaa harmaa tai tumma harmaa Sivu 8/8

19 NAANTALIN KAUPUNKI KAUPPAKIRJA Itä-Immanen II ja Itä-Immanen I kortteli 33 Luonnos MYYJÄ Naantalin kaupunki, y-tunnus OSTAJA 3 KAUPAN KOHDE X Naantalin kaupungin 28. kaupunginosan (Immanen) X. korttelin tontti nro X, osoitteessa X, Naantali. Kiinteistötunnus on X-X. Tontin pinta-ala on kiinteistörekisteriotteen mukaan X m 2. Kartta oheisena. 4 KAUPPAHINTA Kauppahinta on X (X) euroa. 5 KAUPAN MUUT EHDOT 5.1 Kauppahinnan maksaminen Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. Kauppahinta suoritetaan käteisellä kaupantekotilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän kauppakirjan allekirjoituksin. 5.2 Muut maksut Kauppahinnan lisäksi ostajat suorittavat myydyn tontin lohkomiskulut kahdeksansataakolmekymmentä (830) euroa, kaupanvahvistajan palkkion satakaksitoista (112) euroa sekä ennakkoa käyttövesi- ja jätevesiverkostoon liittymisestä X (X) euroa, jotka suoritetaan käteisellä kauppakirjan allekirjoitustilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän kauppakirjan allekirjoituksin. Lopulliset liittymismaksut suoritetaan kuitenkin heti, kun tontti on liitetty verkostoon, liittymisajankohtana voimassa olevan taksan yksikköhintojen ja rakennettavan kerrosalan mukaan laskettuna. 5.3 Omistus- ja hallintaoikeus Omistusoikeus kiinteistöön siirtyy ostajalle, kun kaupunginhallituksen kiinteistön myyntiä koskeva päätös on saanut lainvoiman ja kauppahinta on maksettu. Hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien. 5.4 Kiinnitykset Kiinteistöön ei ole vahvistettu kiinteistökiinnityksiä. P:\KK\ITÄ-IMMANEN2_JA_ITÄ-IMMANEN1_KORTT_33_2013_KK-POHJA.DOCX

20 NAANTALIN KAUPUNKI KAUPPAKIRJA Itä-Immanen II ja Itä-Immanen I kortteli 33 Luonnos Rasitteet Kiinteistö myydään rasitteista ja rasituksista vapaana. 5.6 Verot, maksut ja vastuu vahingoista 5.7 Kohteeseen tutustuminen 5.8 Asiakirjoihin tutustuminen Myyjä vastaa kiinteistöstä suoritettavista veroista ja maksuista sekä kiinteistöä kohdanneista vahingoista siihen saakka, kunnes omistusoikeus siirtyy ostajalle. Ostaja vastaa sanotuista veroista ja maksuista sekä vahingoista omistusoikeuden siirtymisen jälkeen. Ostaja suorittaa kauppaan liittyvän varainsiirtoveron. Ostaja on tarkastanut kiinteistön, sen alueen ja rajat sekä tutustunut alueen maasto-olosuhteisiin. Ostaja on verrannut näitä seikkoja kaupan kohteesta esitetyistä asiakirjoista saataviin tietoihin. Ostajalla ei ole huomauttamista näiden seikkojen osalta. Ostaja vastaa rakennushankkeen suunnitteluun liittyvien maaperätutkimusten suorittamisesta ja maaperän edellyttämistä hankkeen toteuttamiseen liittyvistä rakenteellisista ratkaisuista. Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: 1 lainhuutorekisterin ote 2 rasitustodistus 3 kiinteistörekisterin ote 4 kaavakartat ja määräykset 5 rakentamistapaohjeet. Ostaja on tutustunut myös naapurikiinteistöjä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: 1 kaavakartat ja määräykset. 5.9 Rakentamisvelvoite Ostaja sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakentamistapaohjeiden, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen, jonka kerrosala on vähintään 150 k-m², kolmen (3) vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien siihen valmiusasteeseen, että rakennusvalvontaviranomainen voi siinä suorittaa rakennuksen käyttöönoton edellyttämän loppukatselmuksen hyväksytysti. P:\KK\ITÄ-IMMANEN2_JA_ITÄ-IMMANEN1_KORTT_33_2013_KK-POHJA.DOCX

21 NAANTALIN KAUPUNKI KAUPPAKIRJA Itä-Immanen II ja Itä-Immanen I kortteli 33 Luonnos Johtojen ym. sijoittaminen 5.11 Kadun kunnossa- ja puhtaanapito Naantalin kaupunginhallitus voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettua rakennusaikaa. Rakentamisen tontilla saa aloittaa heti. Kiinteistön omistaja sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien sijoittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistön omistajalle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupunki ei ole korvausvelvollinen maasto-olosuhteiden edellyttämän katualueen luiskan ulottamisesta tonttirajan sisäpuolelle. Mikäli katujen rakentaminen vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii kadun ja kiinteistön pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkausluiskan ulottamista tontille, kiinteistönomistajan on sallittava tämä korvauksetta. Kiinteistön omistajan velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana kiinteistöön rajoittuva katu määräytyy sen mukaan kuin laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/78) on säädetty sekä asianomaisessa kaupungin säännössä määrätään. Milloin kiinteistön kohdalla olevaa katua ei ole säädetyssä järjestyksessä luovutettu yleiseen käyttöön, mutta sitä kuitenkin käytetään yleiseen liikenteeseen, kiinteistön omistaja on velvollinen huolehtimaan kunnossa- ja puhtaanapidosta, kuten yleiseen käyttöön luovutettujen katujen osalta on säädetty ja määrätty, ellei toisin ole sovittu Vallintarajoitus Ostaja sitoutuu olemaan myymättä tai muutoin luovuttamatta edelleen kiinteistöä rakentamattomana, ellei Naantalin kaupunginhallitus anna tähän kirjallista suostumustaan. Ostaja sitoutuu ottamaan kohdissa mainitut sopimusehdot kiinteistöä koskeviin vastaisiin luovutuskirjoihin. Mikäli kiinteistö luovutetaan rakentamattomana, kohdissa 5.9 ja 5.13 mainitut sopimusehdot on myös otettava luovutuskirjaan. P:\KK\ITÄ-IMMANEN2_JA_ITÄ-IMMANEN1_KORTT_33_2013_KK-POHJA.DOCX

22 NAANTALIN KAUPUNKI KAUPPAKIRJA Itä-Immanen II ja Itä-Immanen I kortteli 33 Luonnos Sopimussakko 5.14 Muu rikkomus 5.15 Irtaimisto Mikäli ostaja laiminlyö edellä tarkoitetun rakentamisvelvollisuuden, hän on velvollinen suorittamaan Naantalin kaupungille sopimussakkona 20 % kauppahinnasta määräajan umpeen kuluttua ja jokaiselta seuraavalta 12 kuukauden kaudelta, kunnes velvoite on täytetty. Mikäli ostaja luovuttaa kiinteistön sopimuksen vastaisesti rakentamattomana edelleen, hän on velvollinen suorittamaan Naantalin kaupungille sopimussakkoa kauppahintaa vastaavan summan kertasuorituksena. Naantalin kaupunginhallitus voi vapauttaa ostajan joko kokonaan tai osittain tässä tarkoitettujen sopimussakkojen suorittamisesta. Mikäli ostaja muutoin rikkoo tätä sopimusta, hän on velvollinen korvaamaan myyjälle tästä aiheutuvan vahingon. Tämän kiinteistökaupan yhteydessä ei ole myyty irtaimistoa. Tätä kauppakirjaa on tehty kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi myyjälle, yksi ostajalle ja yksi julkiselle kaupanvahvistajalle. ALLEKIRJOITUKSET Naantalissa X. Xkuuta 2013 NAANTALIN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Martti Sipponen vs. kaupunginjohtaja X Riitta Lehtinen kaupunginsihteeri X Julkisen kaupanvahvistajan todistus Julkisena kaupanvahvistajana todistan, että Naantalin kaupungin puolesta vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen ja kaupunginsihteeri Riitta Lehtinen luovuttajina sekä X ja X luovutuksen saajina ovat allekirjoittaneet tämän luovutuskirjan ja että he ovat olleet yhtä aikaa läsnä luovutusta vahvistettaessa. Olen tarkastanut allekirjoittajien henkilöllisyyden ja todennut, että luovutuskirja on tehty maakaaren 2 luvun 1 :ssä säädetyllä tavalla. Naantalissa X. Xkuuta 2013 kaupanvahvistajan tunnus 5298/ P:\KK\ITÄ-IMMANEN2_JA_ITÄ-IMMANEN1_KORTT_33_2013_KK-POHJA.DOCX

23 NAANTALIN KAUPUNKI 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet MAANVUOKRASOPIMUS Itä-Immanen II ja Itä-Immanen I kortteli 33 Luonnos Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus Vuokralainen 1.2 Vuokra-alue X Sopimuksen tarkoittamana vuokra-alueena on Naantalin kaupungin 28. kaupunginosan (Immanen) X. korttelin tontti nro X, osoitteessa X, Naantali. 2 VUOKRASUHTEEN KESTO Kiinteistötunnus on X-X. Tontin pinta-ala on kiinteistörekisteriotteen mukaan X m 2. Kartta oheisena. 2.1 Vuokra-aika 2.2 Uudelleenvuokraus Vuokra-aika alkaa X.X.2013 ja päättyy X.X.2063 (50 vuotta). Vuokralaisella on etuoikeus kohdassa 2.1 mainitun vuokrakauden päättyessä saada alue välittömästi uudelleen vuokralle samaan käyttötarkoitukseen edellyttäen, että a b c vuokralainen on täyttänyt kaikki tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa; alue on muutoinkin tarkoitus vuokrata vastaavaan käyttötarkoitukseen; ja vuokralainen on ilmoittanut kirjallisesti vuokranantajalle yhtä vuotta ennen vuokrakauden päättymistä haluavansa käyttää tässä tarkoitettua etuoikeuttaan. Vuokranantajan tulee ilmoittaa vuokralaiselle, milloin tämä sitä pyytää, hyvissä ajoin ennen yllämainitun vuokralaiselle asetetun määräajan päättymistä, tullaanko alue vuokraamaan vastaavaan käyttötarkoitukseen. Uudelleenvuokrauksen yhteydessä vuokranantajalla on oikeus päättää uudesta vuokrasta. P:\VSOP\ITÄ-IMMANEN2_JA_ITÄ-IMMANEN1_KORTT_33_2013_VSOP-POHJA.DOCX

24 NAANTALIN KAUPUNKI 3 MAKSUT MAANVUOKRASOPIMUS Itä-Immanen II ja Itä-Immanen I kortteli 33 Luonnos Vuokra Vuokralainen maksaa vuokranantajalle vuotuista vuokraa, joka on X (X) euroa (perusvuokra). Vuotuinen vuokra maksetaan laskutuksen perusteella kahdessa erässä, jolloin ensimmäinen erä on maksettava viimeistään huhtikuun 30. päivänä ja toinen erä viimeistään lokakuun 31. päivänä vuokranantajan osoittamalle tilille. 3.2 Indeksiehto Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin seuraavasti: Vuotuinen vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin (1951:10 = 100) siten, että perusvuokrana on edellä kohdassa 3.1 mainittu vuotuinen vuokra ja perusindeksinä vuokrasopimuksen solmimista edeltävän vuoden keski-indeksi. Vertailuindeksinä käytetään vuokravuotta edeltävän vuoden keski-indeksiä. Kunkin vuokravuoden vuokra lasketaan muuttamalla perusvuokraa samassa suhteessa kuin vertailuindeksi on muuttunut perusindeksiin nähden. 3.3 Muut maksut Vuokramies suorittaa tontin lohkomiskulut kahdeksansataakolmekymmentä (830) euroa sekä ennakkoa käyttövesi- ja jätevesiverkostoon liittymisestä X (X) euroa, jotka suoritetaan käteisellä vuokrasopimuksen allekirjoitustilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän vuokrasopimuksen allekirjoituksin. Lopulliset liittymismaksut suoritetaan kuitenkin heti, kun tontti on liitetty verkostoon, liittymisajankohtana voimassa olevan taksan yksikköhintojen ja rakennettavan kerrosalan mukaan laskettuna. 3.4 Maksamattomat vuokrat 4 VUOKRA-ALUEEN KÄYTTÖ Vuokralainen on velvollinen suorittamaan myös ne vuokraerät viivästyskorkoineen, jotka häntä edeltänyt vuokralainen on jättänyt maksamatta, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin kolmelta vuodelta. 4.1 Käyttötarkoitus Vuokra-alue luovutetaan käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 3 luvun tarkoittamalla tavalla asumiseen siten, kuin käyttötarkoituksesta on kaavassa määrätty. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että hänellä on kaikki rakennushankkeen toteuttamiseen tarvittavat viranomaisluvat, ja että P:\VSOP\ITÄ-IMMANEN2_JA_ITÄ-IMMANEN1_KORTT_33_2013_VSOP-POHJA.DOCX

25 NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS Itä-Immanen II ja Itä-Immanen I kortteli 33 Luonnos hän noudattaa lainsäädännön ja viranomaisten mahdollisesti asettamia vaatimuksia ja määräyksiä. Vuokralainen ei saa rakentamistoimenpiteillä eikä muillakaan toimenpiteillä aiheuttaa vuokranantajalle tai kolmansille vahinkoa tai haittaa. 4.2 Rakentamisvelvoite Vuokralainen sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakentamistapaohjeiden, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen, jonka kerrosala on vähintään 150 k-m², kolmen (3) vuoden kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta lukien siihen valmiusasteeseen, että rakennusvalvontaviranomainen voi siinä suorittaa rakennuksen käyttöönoton edellyttämän loppukatselmuksen hyväksytysti. Naantalin kaupunginhallitus voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettua rakennusaikaa. Rakentamisen tontilla saa aloittaa heti. 4.3 Kunnossapito ym. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan rakennustensa ja vuokraalueen kunnossapidosta, siisteydestä ja turvallisuudesta. Alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä luvatta kaataa, mikäli ne eivät aiheuta vaaraa turvallisuudelle. 4.4 Maaperän pilaantuminen Vuokralainen huolehtii tarpeelliseksi katsottujen vuokra-alueeseen kohdistuvien perusparannustöiden tekemisestä ja vastaa töiden kustannuksista. Kunnossapitovelvollisuudesta tai perusparannuksista taikka muista suorittamistaan töistä johtuvista kustannuksista vuokralaisella ei ole oikeutta saada korvausta eikä vuokranmaksussa hyvitystä. Vuokralaisella ei ole myöskään oikeutta vuokrasuhteen päättyessä saada korvausta sopimuksen kohteen arvoa nostaneista perusparannuksista tai muista töistä. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että vuokra-alue ei vuokralaisen toimesta eikä muutoinkaan pilaannu. Mikäli vuokra-alue tai osa siitä on kuitenkin vuokra-aikana ympäristönsuojelulain (86/2000) 7 tai ja 8 tarkoittamalla tavalla pilaantunut, vuokralainen on velvollinen huolehtimaan alueen puhdistamisesta siten kuin lain 12 luvussa säädetään. P:\VSOP\ITÄ-IMMANEN2_JA_ITÄ-IMMANEN1_KORTT_33_2013_VSOP-POHJA.DOCX

26 NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS Itä-Immanen II ja Itä-Immanen I kortteli 33 Luonnos Mikäli vuokralainen laiminlyö tässä tarkoitetun velvollisuutensa, vuokranantajalla on oikeus toteuttaa puhdistaminen vuokralaisen lukuun ja periä toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset vuokralaiselta. 4.5 Alivuokraus 4.6 Katselmukset Vuokralaisella ei ole oikeutta alivuokrata tai muutoin luovuttaa vuokraaluetta tai osaa siitä kolmannelle, ellei vuokranantaja anna tähän kirjallista suostumustaan. Vuokranantajalla on oikeus toimittaa vuokra-alueella katselmuksia sen selvittämiseksi, ovatko vuokra-alue ja sillä sijaitsevat rakennukset sopimuksen mukaisessa kunnossa ja noudatetaanko tämän sopimuksen määräyksiä myös muutoin. Katselmuksesta tulee ilmoittaa ennalta vuokralaiselle. 4.7 Johtojen ym. sijoittaminen 5 LUNASTAMINEN 5.1 Vuokranantajan lunastusvelvollisuus Vuokralainen sallii kaupungin osoittamien yhteiskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien sijoittamisen vuokra-alueelle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä vuokralaiselle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupunki ei ole korvausvelvollinen maasto-olosuhteiden edellyttämän katualueen luiskan ulottamisesta tonttirajan sisäpuolelle. Mikäli katujen rakentaminen vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii kadun ja kiinteistön pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkausluiskan ulottamista tontille, kiinteistönomistajan on sallittava tämä korvauksetta. Edellä tämän sopimuksen kohdassa 2.1 tarkoitetun alkuperäisen vuokrakauden päätyttyä vuokranantaja on velvollinen lunastamaan vuokralaisen omistaman vuokra-alueella sijaitsevan, edellä kohdassa 4.2 tarkoitetun rakennuksen ja muut vuokranantajan kirjallisella suostumuksella alueelle rakennetut rakennukset. P:\VSOP\ITÄ-IMMANEN2_JA_ITÄ-IMMANEN1_KORTT_33_2013_VSOP-POHJA.DOCX

27 NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS Itä-Immanen II ja Itä-Immanen I kortteli 33 Luonnos Vuokranantajan lunastusoikeus 5.3 Lunastushinta ja sen suorittaminen Lunastusvelvollisuus koskee myös sellaisia alueella sijaitsevia vuokralaisen omistamia pysyvään käyttöön tarkoitettuja laitteita ja laitoksia, joiden voidaan katsoa palvelevan rakennuksen tulevaa käyttöä. Lunastusvelvollisuus ei kuitenkaan koske: 1 alueella sijaitsevia muita kuin edellä mainittuja rakennuksia; 2 keskeneräisiä rakennuksia, laitteita ja laitoksia; 3 ilmeisiä ylellisyyslaitteita; eikä 4 puita ja pensaita. Vuokranantajalla on oikeus lunastaa myös kohdan 5.1 tarkoittaman lunastusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävää vuokra-alueella olevaa vuokralaisen omaisuutta, jonka voidaan katsoa palvelevan kiinteistön tulevaa käyttöä. Vuokranantaja maksaa lunastamastaan omaisuudesta hinnan, joka on 60 % omaisuuden teknisestä arvosta vuokrasuhteen päättymisen ajankohtana. Jos maanvuokraoikeus rakennuksineen on kiinnitetty ja tähän on perustettu panttioikeus, vuokranantaja suorittaa, mikäli asia on riidaton, panttioikeuden haltijalle, hänen sitä vaatiessa hyvissä ajoin ennen vuokra-ajan päättymistä, lunastushinnasta panttioikeuden rauetessa hänen saatavansa asianmukaisella etuoikeudella, enintään panttikirjan osoittaman määrän, minkä jälkeen ylijäämä tulee vuokralaiselle. 5.4 Uudelleenvuokrauksen vaikutus vuokranantajan lunastusvelvollisuuteen Mikäli asianosaiset sopivat kohdassa 2.1 tarkoitetun vuokra-ajan pidentämisestä tai vuokra-alue annetaan vuokrakauden päättyessä välittömästi uudelleen vuokralle entiselle vuokralaiselle, vuokranantajan kohdassa 5.1 tarkoitettu lunastusvelvollisuus siirtyy uuden vuokrakauden loppuun. Jos vuokranantaja on viimeistään kuusi kuukautta ennen alkuperäisen vuokra-ajan päättymistä ilmoittanut vuokralaiselle olevansa halukas vuokra-ajan pidentämiseen vähintään 25 vuodeksi entisin ehdoin, tai tekemään uuden vuokrasopimuksen alkamaan edellisen sopimuskau- P:\VSOP\ITÄ-IMMANEN2_JA_ITÄ-IMMANEN1_KORTT_33_2013_VSOP-POHJA.DOCX

28 NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS Itä-Immanen II ja Itä-Immanen I kortteli 33 Luonnos Lunastamatta jäävä omaisuus 5.6 Vuokralaisen osto-oikeus 6 MUUT SOPIMUSEHDOT den päättymisestä lukien oleellisesti entisin ehdoin tai sellaisesta vuokramaksusta, joka ei ylitä vuokra-alueen käypää vuokraa uudelleenvuokraamisen ajankohtana, mutta vuokralainen ei ole vuokranantajan asettamassa määräajassa hyväksynyt tarjousta, vuokranantaja ei ole velvollinen suorittamaan lunastusta. Vuokralainen on velvollinen vuokrasuhteen päättyessä viemään pois sellaiset omistamansa rakennukset, laitteet ja laitokset sekä muun omaisuutensa, jota vuokranantaja ei lunasta. Vuokralainen on velvollinen siistimään alueen. Mikäli tässä tarkoitettua vuokralaisen omaisuutta ei ole poistettu alueelta kuuden kuukauden kuluessa vuokrasopimuksen päättymisestä, vuokranantajalla on oikeus myydä omaisuus vuokralaisen lukuun julkisella huutokaupalla sekä siistiä alue myynnistä saaduilla varoilla. Mikäli vuokra-alueella oleva vuokralaisen omaisuus arviolta kattaa lähinnä vain julkisen huutokaupan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, vuokranantajalla on oikeus menetellä omaisuuden suhteen parhaaksi katsomallaan tavalla. Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokra-alue sen jälkeen, kun kohdan 4.2 mukainen rakentamisvelvoite on täytetty. Vuokranantaja määrittelee kauppahinnan. 6.1 Vahinkotapahtuma Mikäli vuokra-alueella oleva vuokralaisen omistama rakennus tuhoutuu vahinkotapahtumassa joko kokonaan tai osittain, vuokralaisen on rakennettava tuhoutuneen tilalle entistä vastaava rakennus. Rakennustyö on aloitettava yhdessä vuodessa ja loppuunsaatettava kolmessa vuodessa vahinkotapahtumasta lukien. 6.2 Kadun kunnossa- ja puhtaanapito Naantalin kaupunginhallitus voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettuja määräaikoja. Vuokralaisen velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana kiinteistöön rajoittuva katu määräytyy sen mukaan kuin laissa kadun ja eräiden yleis- P:\VSOP\ITÄ-IMMANEN2_JA_ITÄ-IMMANEN1_KORTT_33_2013_VSOP-POHJA.DOCX

29 NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS Itä-Immanen II ja Itä-Immanen I kortteli 33 Luonnos ten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/78) on säädetty sekä asianomaisessa kaupungin säännössä määrätään. Milloin kiinteistön kohdalla olevaa katua ei ole säädetyssä järjestyksessä luovutettu yleiseen käyttöön, mutta sitä kuitenkin käytetään yleiseen liikenteeseen, vuokralainen on velvollinen huolehtimaan kunnossa- ja puhtaanapidosta, kuten yleiseen käyttöön luovutettujen katujen osalta on säädetty ja määrätty, ellei toisin ole sovittu. 6.3 Vuokraoikeuden siirto Vuokralaisella on oikeus siirtää vuokraoikeus vuokranantajaa kuulematta kolmannelle. Se, jolle vuokraoikeus on siirretty, on velvollinen ilmoittamaan siirrosta vuokranantajalle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun siirto on tapahtunut. Ilmoituksen oheen on liitettävä jäljennökset siirtoasiakirjoista. Siirron saaja on velvollinen kirjauttamaan oikeutensa siten kuin maakaaressa (540/95) on säädetty. 6.4 Sopimussakko 6.5 Viivästyskorko Mikäli vuokralainen laiminlyö edellä tarkoitetun rakentamisvelvollisuuden, hän on velvollinen suorittamaan Naantalin kaupungille sopimussakkona 20 % vuokraamansa tontin kauppahinnasta määräajan umpeen kuluttua ja jokaiselta seuraavalta 12 kuukauden kaudelta, kunnes velvoite on täytetty. Mikäli vuokralainen siirtää vuokraoikeuden ennen kuin tässä sopimuksessa mainittu rakentamisvelvoite on täytetty, ovat vuokraoikeuden siirtäjä ja siirronsaaja velvollisia yhteisvastuullisesti maksamaan kaupungille sopimussakkona vuosivuokran kymmenkertaisen määrän, ellei kaupunki ole antanut siirtoon erikseen etukäteen lupaa. Mikäli vuokran tai muun tähän sopimukseen perustuvan maksun suorittaminen viivästyy, erääntyneille saataville maksetaan korkolain 4 :n (846/2009) mukainen viivästyskorko eräpäivästä lukien. 6.6 Sopimuksen purkaminen Sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus maanvuokralaissa (258/66) mainituilla perusteilla. Vuokranantajalla on myös oikeus purkaa sopimus, jos vuokralainen laiminlyö edellä kohdissa 4.2 tai 6.1 tarkoitetun rakentamisvelvollisuuden. Vuokralaisen omaisuuden ja alueen siistimisen suhteen menetellään tällöin, kuten edellä kohdassa 5.5 on määrätty. P:\VSOP\ITÄ-IMMANEN2_JA_ITÄ-IMMANEN1_KORTT_33_2013_VSOP-POHJA.DOCX

30 NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS Itä-Immanen II ja Itä-Immanen I kortteli 33 Luonnos Vakuus Vuokralainen antaa vuokranantajan niin vaatiessa sopimuksen tarkoittamien velvollisuuksiensa ja suoritustensa täyttämiseen sekä vuokranantajalle vuokralaisen sopimusrikkomuksesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisen vakuudeksi riittävän vakuuden, jonka vuokranantaja erikseen hyväksyy. 6.8 Erimielisyyksien selvittäminen 6.9 Sopimuksen voimaantulo ALLEKIRJOITTAMINEN Tästä sopimuksesta aiheutuvat mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa. Tämä sopimus tulee voimaan vuokralaisen osalta heti ja kaupungin osalta sitten, kun kaupunginhallituksen tontin luovuttamista koskeva päätös on saanut lainvoiman. Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Aika ja paikka Naantalissa X. Xkuuta 2013 Allekirjoitukset NAANTALIN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Martti Sipponen vs. kaupunginjohtaja Riitta Lehtinen kaupunginsihteeri X X P:\VSOP\ITÄ-IMMANEN2_JA_ITÄ-IMMANEN1_KORTT_33_2013_VSOP-POHJA.DOCX

31 M:\KARTTA\LIITE\2013\Liitekartat\Luovutettavat_tontit_kiinteistot\Ita_Immanen\28_25_5\Ita-Immanen_ _KV_hyv_ote ESu. Ote Itä-Immasen asemakaavasta Ak-289 1:1000 (kv. hyv )

32 ITÄ-IMMANEN LUOVUTETTAVA TONTTI BM K.osa Kortt. Tontti Pinta-ala Rak-oikeus Myyntihinta Ennakko- Tontin Lähtö m2 k-m2 liittymismaksu lohkominen vuokra Lopullinen liittymismaksu määräytyy rakennuksen kerrosalan mukaan. Ennakkoliittymismaksut sisältävät arvonlisäveron tonttijohdon rakentamisen osalta. Vuokratontin lähtövuokra on 5,7 % maapohjan hinnasta. M:\KARTTA\LIITE\2013\Liitekartat\Luovutettavat_tontit_kiinteistot\Ita_Immanen\28_25_5\itäimmanen_28_25_5_hinnoittelu.xls

33

34

35

36 ITÄ-IMMANEN, RAKENNUSTAPAOHJEET OSA-ALUEJAKO: 1-9 AO-1 uusia omakotialueita 10 AR uusi rivitaloalue 11 AO-1 uusi omakotialue 12 AO erillispientaloja 13 AR uusi rivitaloalue 14 AO-1 uusi omakotialue 15 AO erillispientaloja 16 AO-1 uusi omakotialue 17 AO-1 uusi omakotialue SISÄLLYSLUETTELO: Rakennustapaohjeiden tarkoitus... 2 Asemakaavan osat... 2 Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa... 2 Kaavamerkintöjen selvennyksiä... 3 Ohjeita suunnitteluun... 4 Muita suunnitteluun vaikuttavia asiakirjoja... 7 Kaavamääräyksistä poikkeaminen... 7 Kunnallistekniikka... 7 Rakennusmateriaalit ja värit osaalueittain... 8 Sivu 1/8

37 Rakennustapaohjeiden tarkoitus Nämä ohjeet, joita voimassa olevan Itä-Immasen asemakaavan (Ak-289) mukaan on noudatettava, täydentävät ja täsmentävät asemakaavassa annettuja määräyksiä. Rakennustapaohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa ( 283) ja se on tontinluovutuksen osalta rakentajaa sitova. Sitovaisuutensa takia ohje on pyritty jättämään rakentamisen yksilöllisyyden turvaamiseksi riittävän väljäksi. Tarkoituksena on mahdollistaa hyvän ja ehjän miljöökokonaisuuden muodostuminen Itä-Immasen asemakaava-alueella. Ohjeisto toimii virikkeenä sekä rakentajalle että suunnittelijalle ja tarjoaa käsityksen alueen tulevasta luonteesta. Suunnittelijan täytyy soveltaa ohjeita tonttikohtaisesti, sillä alueen maasto on sekä korkeussuhteiltaan että luontotyypeiltään vaihtelevaa. Rakennustarkastaja on osallistunut tämän ohjeen laatimiseen. Asemakaavan osat Asemakaavakartta kertoo alueiden käyttötarkoituksen lisäksi rakennusten sijainnin ja koon sekä antaa lisämääräyksiä rakentamiselle ja alueiden käytölle. Asemakaavaselostus liitteineen kertoo kaavoituksen taustoista ja selventää määräyksiä. Rakennustapaohjeella pyritään tarkentamaan määräyksiä, ohjeistamaan rakennushankkeita sekä määrittelemään keinoja joilla saavutetaan rauhallinen ja yhtenäinen ilme alueelle. Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa Rakennusvalvontaviranomainen antaa tarvittaessa yksityiskohtaisempia neuvoja rakentamisesta ja tämän ohjeen noudattamisesta. Rakennusvalvontaviranomaiseen kannattaa ottaa yhteyttä jo rakennushankkeen ideointivaiheessa ja käydä yhdessä läpi kaavamääräykset, tämä ohje sekä mahdolliset tonttikohtaisesti huomioitavat seikat. Suunnitteluvaiheessa rakennusvalvontaviranomainen auttaa mahdollisten puutteiden ja virheiden korjaamisessa. Näin parannetaan varsinaisen lupaprosessin sujuvuutta. Suunnitelmat kannattaa alustavasti hyväksyttää rakennusvalvonnassa ennen kuin solmii sopimuksia talotehtaan tai rakennusliikkeen kanssa, sillä muutosten tekeminen ennen sopimusten allekirjoittamista on helpompaa ja edullisempaa. Hankkeelle haetaan lupa normaalin rakennuslupamenettelyn kautta. Luvan myöntää Naantalin rakennuslupaviranomainen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että hänen käytössään on pätevä pääsuunnittelija. Sivu 2/8

38 Kaavamerkintöjen selvennyksiä Nuoli Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Rakennuksen pääjulkisivun tulee olla kiinni kyseisessä rakennusalan sivussa. Kuistilla, erkkereillä ja terasseilla voidaan ylittää rakennusala. Määräyksellä pyritään luomaan rauhallinen linja rakennusten pääjulkisivuista. Esimerkiksi kuistin julkisivupinnan sijoittaminen nuolen osoittamalle viivalle ei ole riittävä keino kaavatavoitteen saavuttamiseksi. Harjaviiva Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Viivalla osoitetaan rakennuksen päämassan harjan suunta. Rakennuksessa saa olla myös muun suuntaisia kattoja, mutta niiden tulee olla alisteisia päämassan harjalle. Viiva osoittaa myös rakennuksen päämassan suunnan. Istutusalue Istutusalue tulee käsitellä ja istuttaa huolitellusti tai säilyttää luonnontilaisena. Istutusalueelle ei saa rakentaa. Tontin huoltoalue ja pysäköinti ei saa sijaita istutusalueella. Istutusaluetta ei saa käyttää varastointiin. Mikäli katuliittymä tai autotalli- / varastorakennus halutaan sijoittaa kadunviereiselle istutusalueelle, tulee asia hyväksyttää rakennusvalvojalla hyvissä ajoin jotta vältytään kunnallistekniikan ongelmilta. Osa-alueiden 1 ja 4 eteläosa: Yhtenäisen katujulkisivun aikaansaamiseksi tulee tontin reunalle istuttaa pensasaita, jonka laji on Isotuomipihlaja. Pensasaidan korkeus tulee sopia yhtenäiseksi naapureiden kanssa. Näkemä-alueen vaatimukset huomioitava erikseen. Osa-alueen 4 itäosa: ei yhtenäistä aitaa, erillisillä kasviaiheilla luodaan tarvittavaa näkösuojaa. Näkemäalue Näkemäalue on määritelty liittymän turvallisuuden takia. Näkemäalueella ei saa olla oleellisesti näkymiä rajoittavia rakenteita tai kasveja. Istutusten maksimikorkeus riippuu maastonmuodoista. Alueen osa jolla ympäristö säilytetään Alueella ei saa louhia eikä maanpinnan korkeusasemaa muuttaa. Alueen alkuperäinen kasvillisuus tulee säilyttää. Alueelle ei saa tehdä aitaa. Käytöltään alue on kuten istutusalue. Autotalli- tai varastorakennuksen ohjeellinen rakennusala Suositeltavaa on sijoittaa autotalli- tai varastorakennus joko osoitetulle alueelle tai kytkettynä suoraan asuinrakennukseen kiinni. Autosuojan suunnittelussa on otettava huomioon palomääräykset. Pohjavesialueet Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Pohjavesialueen käytön rajoituksista on säädetty Naantalin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä: - jätevesien imeyttäminen maahan on kiellettyä ( 9.1) - auton peseminen muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla paikalla on kiellettyä ( 10) - Maanalaisista öljysäiliöistä ja putkistoista on erillisiä määräyksiä ( 12.1) - Lannan levittämisestä ei saa aiheutua pohjavesien pilaantumisvaaraa ( 20) Pohjavesialueella tulee välttää ongelmallisten jätteiden säilyttämistä ulkona. Tällaisia ovat esimerkiksi akut ja nestemäiset polttoaineet. Pohjavesialueeseen kuuluvat osa-alueet Alueen määräyksistä voi tiedustella kaupungin ympäristöviranomaisilta. Sivu 3/8

39 Ohjeita suunnitteluun Rakennuksen paikka Rakennus tulee sijoittaa kaavan osoittamalle paikalle. Rakennusalan saa ylittää kuistin, erkkerin ja terassin osalta. Räystäät saavat ylittää rakennusalan. Rakennuspaikkojen pihapiiriä muodostettaessa tulee rakennusten sijoittumisessa huomioida mm. suhde ilmansuuntiin, maisemaan, piha-alueen toiminnalliseen ja luontevaan järjestelyyn sekä katuihin. Myös naapurirakennuspaikkojen ominaisuudet on huomioitava niin, että oma pihapiiri muodostaa myös naapurirakennuspaikan kanssa sopusointuisen kokonaisilmeen. Rakennuksen muoto Rakennuksen sijainti, kerrosluku ja suurin sallittu kerrosala on esitetty kaavakartassa. Rakennuksen päämassan tulee olla sopusuhtainen ja selkeä. Alla on esitetty asemakaavassa esiintyviä kerroslukumerkintöjä havainnollistava kaaviokuva. Esimerkeissä maksimikerrosala 250 k- m² on jaettu kerroksiin kutakin kerroslukumerkintää noudattaen. Maanpinta Tontin maastonmuodot säilytetään ennallaan niin, että nykyistä maanpintaa ei saa täyttää tai leikata yhtä (1) metriä enempää. Korot tulee sovittaa naapuritonttien rakennuksiin nähden niin, että vältetään vierekkäisten rakennusten korkeustasojen liian suuri hyppelevä vaihtelu. Maanpinnan muotoilulla ei saa heikentää naapuritonttien piha- tai rakentamisolosuhteita. Rakennusaloilla, joilla kerrosluku on ½ k II, sallitaan hieman suurempi maastonmuotojen käsittely kellarikerroksen sovittamiseksi maastoon. Kyseisillä tonteilla tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen maastoon, jossa on voimakkaita korkeusvaihteluita. Sivu 4/8

40 Julkisivut Julkisivumateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee jokaisella julkisivulla peittää vähintään 70 % julkisivupinnasta. Mahdolliset tehostemateriaalit tulee suunnitella siten, että ne tukevat talon arkkitehtuuria ja muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia. Rakennuksen alimman kerroksen ulkoseinän on oltava ilmeeltään, materiaaliltaan ja väriltään sekä pintakäsittelyltään yhtenäinen rakennuksen muun julkisivun kanssa. Korkeaa sokkelia esim. kellarinseinän maanpinnan päälle jäävässä osassa ei sallita, vaan talon varsinaisen julkisivumateriaalin on myötäiltävä maan pinnan muotoja siten, että sokkelin näkyviin jäävä osa on maksimissaan 700 mm korkeudella valmiista maanpinnasta. Alueelle sopimattomia muotoaiheita tulee välttää; esimerkiksi huvilamaiset piirteet eivät tyylillisesti sovi Itä-Immasen kaltaiseen suhteellisen tiiviiseen asuinympäristöön. Myös laajojen umpinaisten ja ikkunattomien seinäpintojen suunnittelua on vältettävä. Rakennuksella on oltava yksi selkeä päämateriaali, jota käytetään samanvärisenä sokkelin yläpinnasta räystäälle asti. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa erivärisiin tai eriaineisiin osiin. Julkisivulaudoituksen suuntaa ei ole suositeltavaa muuttaa vaakasuuntaisella jaolla. Materiaalin tai värin vaihdos tapahtuu luontevasti julkisivun ulkoneman tai sisään vedon kohdalla. Julkisivumateriaalina ei saa käyttää karkeasahattua lautaa tai pyöreänmuotoista hirttä. Käytettäessä tasaiseksi käsiteltyä hirttä, tulee yksityiskohdista sopia rakennusvalvonnan kanssa erikseen, esimerkiksi hirret eivät saa muodostaa niin kutsuttua pitkää nurkkaa. Ikkunoiden turhaa ruuduttamista on vältettävä. Alla olevassa kuvassa on esitetty keinoja, joilla rakennuksen ilmettä voidaan keventää ja rakennusta sovittaa rinteeseen. Katot Kattomateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Murrettu harjakatto sallitaan. (katso kuva yllä vasemmalla). Harjan suunta on osoitettu asemakaavassa osalle rakennusaloista. Peltikaton tulee olla sileää peltiä, ei tiilijäljitelmää. Konesaumattu peltikatto tai sen näköinen katto hyväksytään. Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1:2-1:1,5. Poikkeuksena ovat autotalli- ja varastorakennukset, joiden kattokulma voidaan ja on usein suositeltavaakin tehdä loivemmaksi, jotta rakennuksesta ei tule häiritsevän korkea suhteessa asuinrakennukseen. Autotallin katto voi loivimmillaan olla 1:5. Räystäiden tulee ulottua vähintään 400 millimetriä julkisivupinnan ulkopuolelle. Räystään muotoilussa tulee pyrkiä ulkonäöltään kevyeen vaikutelmaan jättämällä kattokannattajat koteloimatta (nk avoräystäs). Räystäiden alapintojen tulee olla vesikaton suuntaisia. Sivu 5/8