LAUSUNTOPALAUTE AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN ENSIMMÄISTÄ VAIHETTA KOSKEVASTA HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTOPALAUTE AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN ENSIMMÄISTÄ VAIHETTA KOSKEVASTA HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ"

Transkriptio

1 LAUSUNTOPALAUTE AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN ENSIMMÄISTÄ VAIHETTA KOSKEVASTA HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ Lausunnonantajat Korkeakoulut ja niiden ylläpitäjät Ministeriöt Centria ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA Oy Humanistinen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin kaupunki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Oulun kaupunki * Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Saimaan ammattikorkeakoulu * Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Stiftelsen Arcada Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Turun kaupunki Yrkeshögskolan Novia Oikeusministeriö * OKM/ kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto * Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö * Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö *

2 Järjestöt Akava Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Ammattiliitto Pro Elinkeinoelämän keskusliitto EK Keva * Kirkon työmarkkinalaitos KT Kuntatyönantajat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL Palvelulaitosten työnantajayhdistys (PTY) Rakennusteollisuus RT Sivistystyönantajat Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Suomen Kuntaliitto Suomen Liikunta ja Urheilu SLU Suomen sairaanhoitajaliitto Suomen yliopistot UNIFI * Suomen Yrittäjät (SY) Tehy Teknologiateollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Tradenomiliitto TRAL Uusi Insinööriliitto UIL Muut Kirkkohallitus Kuvataiteen koulutustoimikunta Opetushallitus Pohjanmaan liitto 2

3 Sisällys Lausunnonantajat... 1 Tiivistelmä Uudistuksen kaksivaiheisuus Toimilupa Kriteerit Hakemusten arviointi Toimiluvan sisältö Toimiluvan muuttaminen/ peruuttaminen Määräaikaiset toimiluvat Toimiluvan muoto Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen Ammatillinen opettajankoulutus Rahoitusmallin muuttaminen Vaikutusarviointi Muut kommentit Perustelut Ammattikorkeakoulussa annettava opetus (17 ) Verotus Toinen vaihe Valmistelu Muuta Amk-asetus

4 Tiivistelmä Lausuntoja saatiin kaikkiaan 62 kpl. Ammattikorkeakoulu-uudistusta pidettiin yleisesti tarpeellisena. Monissa lausunnoissa ilmaistiin kuitenkin pettymystä ammattikorkeakouluuudistuksen toteutuksen kaksivaiheisuudesta ja kannettiin erityisesti huolta siitä, pystytäänkö myös uudistuksen toinen vaihe toteuttamaan tämän hallituskauden aikana. Myös ensimmäisen vaiheen tiukka aikataulu koettiin haasteellisena. Toimilupien myöntämiskriteereitä pidettiin tulkinnanvaraisina, ja perusteluihin kaivattiin lisää kuvausta muun muassa toimiluvan edellytyksenä olevasta koulutustarpeen vaatimuksen täyttymisestä. Lausunnoissa tuotiin esille, että toimilupaharkinnassa tulisi myös ottaa huomioon muun muassa tutkimus- ja kehitystyö, toiminnan alueellinen vaikuttavuus ja koulutuksen alueellinen saatavuus. Useat lausunnonantajat pitivät tärkeänä, että hallituksen esitystä täydennetään toimilupahakemusten arviointiprosessin osalta. Koulutusohjelmakohtaisesta säätelystä luopumista pidettiin perusteltuna ja monet lausunnonantajat totesivat muutoksen lisäävän korkeakoulujen autonomiaa. Koulutusvastuun määritelmää pidettiin lausunnoissa pääosin selkeänä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentamista tietyillä aloilla perusteltuna. Monet lausunnonantajat katsoivat, että koulutusvastuuta koskevat muutokset tulisi voida toteuttaa valtioneuvoston päätöksentekoa joustavammalla menettelyllä. Koulutustehtävään liittyvää ylempien ammattikorkeakoulututkintojen myöntämisoikeutta koskevaa säännöstä ja sen perusteluja kommentoitiin laajasti, ja tekstejä toivottiin näiltäkin osin selkiytettäväksi. Monet lausunnonantajat totesivat, että ammattikorkeakoululla tulee olla oikeus koulutusvastuunsa puitteissa antaa ylempiä tutkintoja. Perustelutekstissä esitetty rajausta nykyisen koulutusohjelmapäätöksen mukaisiin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ei pidetty hyvänä ratkaisuna. Lausunnoissa korostettiin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen työelämälähtöisyyttä ja toisaalta myös ministeriön vastuuta siitä, että näiden tutkintojen tarjonta on riittävän laajaa ja pysyvää. Erityisesti monet ammattikorkeakoulut pitivät tärkeänä, että vakinaisen toimiluvan saajat kirjattaisiin lakiin. Mahdollisen määräaikaisen toimiluvan myöntämisen osalta lausunnoissa korostettiin opiskelijoiden oikeusturvaa ja sitä, että huolehditaan opiskelijoiden oikeudesta suorittaa aloittamansa opinnot loppuun. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan erillisen lain kumoamista kannatettiin valtaosassa lausuntoja. Muutama lausunnonantaja kuitenkin katsoi, että ammatillisen opettajankoulutuksen säännösten siirtäminen ammattikorkeakoululakiin voitaisiin toteuttaa samassa yhteydessä kun ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoitus siirtyy valtion vastuulle. Esityksen vaikutusarviointeja pidettiin monilta osin riittämättöminä. Suurin osa rahoitusmallikokonaisuudesta lausuneista tuki uuteen rahoitusmalliin siirtymistä annetussa ajassa ja esitetyn mallin tavalla. Osa lausunnonantajista puolestaan katsoi, että malliin olisi sisällytettävä 50 % laskennallisiin opiskelijamääriin perustuva perusrahoitusosuus. Monissa lausunnoissa esitettiin tarpeita laadun mittaamiseen, mutta ei toisaalta ehdotettu konkreettisia indikaattoreita. Suuri osa lausunnonantajista piti koulutuksen ja tk-toiminnan osuuksia mallissa hyvinä. Useissa lausunnoissa kommentoitiin erityisesti aikuiskoulutuksen ja täydentävän koulutuksen huomioimisesta rahoituksessa sekä 55 op suorittaneiden määrä mittaria. Osa lausunnonantajista piti 55 op mittarin painoarvoa liian 4

5 suurena ja erityisesti aikuiskoulutuksen näkökulmasta ongelmallisena. Monet lausunnonantajat esittivät, että varsinaisen tk-toiminnan osuus tulisi olla rahoitusmallissa suurempi, ja maksullisen palvelutoiminnan osuutta haluttiin pienentää tai poistaa se mittareista kokonaan. Rahoitusmallin aiheuttamien muutosten tasaamista koskevaa ehdotusta pidettiin kannatettavana. 5

6 1 Uudistuksen kaksivaiheisuus * Jo tässä esityksessä tulee sitoutua vahvasti uudistuksen toisen vaiheen toteuttamiseen tämän hallituskauden aikana. (mm. Arene) * Toivottavinta olisi, että kokonaisuudistus toteutettaisiin jo tässä vaiheessa. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk) * Uudistus toivottaisiin toteutettavaksi yksivaiheisena. (OAJ, UIL) * Uuteen rahoitusmalliin siirtymisen ja rahoituksen siirron valtion vastuulle tulee tapahtua samassa aikataulussa. (Arene, Arcada, Novia, Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) * Toimilupien uudistaminen on tarpeellinen ja tärkeä välivaihe amk-järjestelmän uudistamisessa. (SAMOK) 2 Toimilupa 2.1 Kriteerit * Kannatetaan esitettyjä toimilupakriteereitä. (Kajaanin kaupunki, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Saimaan amk, TEM, Unifi) * Kriteerit ovat hyviä, mutta niiden sisältöä pitää vielä avata toimilupaa hakeville tahoille. Myöntöharkinnassa tulee ottaa huomioon alueellinen ja koulutuksellinen tasa-arvo. (STTK) * Positiivista, että toimiluvan saannille on asetettu kriteereitä, laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Käsitteiden sisältö ei aukea taustapaperistakaan. Näiden kolmen avainsanan osalta voitaneen todeta, että ainakin toimiluvan hakuvaiheessa ne tulee olla hakijataholle avattuja käsitteitä. (Tehy) * Huolestuttavaa, että toimilupaa haetaan vain koulutustehtävään liittyvien kriteerien perusteella. Muut lakisääteiset tehtävät sivuutetaan kokonaisuudessaan. (Kajamk) * Toimiluvan saamisen ehdot ovat tiukat, eräiltä osin vaikeasti tulkittavia eivätkä kaikin osin tasapuoliset erilaisista lähtökohdista toimilupaa hakevia kohtaan. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) * Kriteereissä merkitykseltään epäselvät ammattikorkeakoulujen kokoa ja toimintaedellytyksiä määrittävät seikat. (P-Karjalan amk) * Perusteluissa todetaan, että ammattikorkeakoulun tulee olla riittävän suuri, mutta ei määritellä mitä riittävän suuri tarkoittaa. (Seinäjoen amk) * Toimiluvan myöntämisessä tulee ottaa huomioon mm. tutkimus- ja kehitystyö ja toiminnan alueellinen vaikuttavuus. (Arene, Centria, HAAGA-HELIA, HAAGA-HELIA Oy, Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, JAMK, Novia, Oamk, P-Karjalan amk, Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Savonia, Seinäjoen amk, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu) * Toimilupien myöntämisessä tärkeää ottaa huomioon ammattikorkeakoulutuksen alueellinen saatavuus. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) 6

7 * Alueelliseen saatavuuteen liittyy myös ruotsinkielisen väestön koulutustarpeiden turvaaminen. (OPH) * Ammattikorkeakoululakia sovellettaessa tulee huolehtia myös ruotsinkielisten koulutuspaikkojen riittävyydestä ja siitä, että ruotsinkielistä ammattikorkeakoulutusta tarjotaan kaikilla tarpeellisilla koulutusaloilla. (OM) * Keskeisinä kriteereinä on pidettävä alueen, seudun ja kaupungin koulutuskysyntää, elinkeinojen ja muuta kehityspotentiaalia niin, että koulutuksella voidaan tukea kaupunkien ja valtion kasvupolitiikkaa ja niiden välisiä kasvusopimuksia. (Oulun kaupunki) * Suurimpien kaupunkiseutujen korkeakoulujen esityksiä tulisi voida arvioida kokonaisuutena osana valtion ja suurten kaupunkien neuvottelumenettelyä. (Turun kaupunki) * Valtakunnan tasolla on tärkeää, että pyrkimys on ammattikorkeakoulujen yksiköiden tasavertaisen koulutuksen ja palveluiden tarjontaan. On kuitenkin otettava huomioon, että isojen taajamien ulkopuolella sijaitsevat yksiköt eivät pysty tarjoamaan samanlaisia opiskelijapalveluita tai mahdollisuuksia kuin isoissa taajamissa sijaitsevat yksiköt. Joillekin koulutusaloille ja pienillekin yksiköille voi tästä huolimatta olla merkittäviä etuja siitä, että ne sijaitsevat tietylle alueelle keskittyneen osaamisen kanssa samassa ympäristössä. Yksikön tarkoituksenmukaisella sijainnilla voi olla opiskelijoiden osaamisen kehittymisen, verkostoitumisen ja etenkin työllistymisen kannalta tärkeitä vaikutuksia. (OKM/ KUPO) * Arviointikriteereitä tulee lakiesitystä viimeisteltäessä selkiyttää. Miten arvioinnissa huomioidaan esim. ammattikorkeakoulun kumppanuudet yritysten kanssa, miten arvioidaan ammattikorkeakoulun toiminnan merkittävyyttä aluetalouksien ja mahdollisten investointien näkökulmasta tai miten arvioidaan ammattikorkeakoulujen kustannusrakennetta ja kustannustehokkuutta (esim. hallinto vs. opetus). Toimilupia myönnettäessä on tärkeää tarkastella ammattikorkeakouluverkostoa myös kokonaisuutena ja arvioida päätösten vaikutus koulutustarjontaan ja osaajien saatavuuteen eri aloilla ja alueilla, erityisesti laajan ja työllistävän pk-kentän näkökulmasta. (Teknologiateollisuus) * Kriteerien arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että ammattikorkeakoulujen toiminta-alue voi vaihdella ammattikorkeakouluittain. Toimilupien arvioinnissa tulisi olla esillä kansainväliset verkostot. (Diak) * Toimiluvan myöntämisessä tulee ottaa huomioon korkeakoulun jo tekemät rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet, kuten aiemmat fuusiot. (Novia) * Toimilupaharkinnassa on tärkeää ottaa huomioon kunkin ammattikorkeakoulun erityiset koulutustehtävät ja profiloituminen koko ammattikorkeakouluverkostossa. Toimiluvan myöntämisessä tulee olla kyse perustellusta kokonaisharkinnasta. (SAK) * Toimilupien myöntämisen yhtenä kriteerinä tulisi olla hakijan edellytykset ja sitoutuminen organisoimaan asianmukaiset opiskelija- ja muut palvelut, jotka edistävät opiskelijoiden opiskelukykyä ja hyvinvointia. (OLL, SLL) * Miten toiminnan laatu näkyy konkreettisesti toimilupaharkinnassa? Huomioidaanko laadun arvioinnissa mitenkään sitä, että ammattikorkeakoulussa on noudatettu hyvää henkilöstöpolitiikkaa. (OAJ) 7

8 * Koulutuksen tarpeellisuuden arviointia tulisi täsmentää säädöstekstissä. (EK, Rakennusteollisuus) * Kriteerejä on tarkennettava valtioneuvoston asetuksella. Esim. mitä tarkoittaa, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima? Tässä tulisi ottaa huomioon alueiden väliset erot, kuten nuorisoikäluokan koko ja sen kehitys, vetovoima, työvoiman tarve ja työllistyminen. (Metropolia, Metropolia Oy) * Toimilupakriteerit ovat tulkinnanvaraiset. Kaivataan lisää perusteluja esim. siihen, milloin ammattikorkeakoulun voidaan katsoa olevan yksiselitteisesti koulutustarpeen vaatima. (SAMOK) * Epäselvää, mitä tarkoitetaan koulutustarpeella ja tehtävien asianmukaisella järjestämisellä. (Laurea) * Tärkeää, että toimiluvan perusteet lähtevät koulutustarpeesta. Koulutustarpeeseen täytyy olla mahdollista vastata pienillä toimialoilla myös valtakunnallisesti. (Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy) * Alueelliset koulutustarpeet tulisi ottaa ensi sijaiseksi kriteeriksi koulutustarvetta määriteltäessä. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) * Arvioitaessa hakijan mahdollisuutta vastata valtakunnalliseen koulutustarpeeseen tulee huomioida määrällisten tunnuslukujen lisäksi muitakin tekijöitä kuten alueen osaamispääoma: koulutuksen toteuttajien osaaminen ja koulutuksen edellytyksenä olevat verkostot ja asiantuntijuus. (Laurea) * Koulutustarvetta määriteltäessä tulee ottaa sekä valtakunnallinen että alueellinen koulutustarve huomioon tasaveroisesti. Lain yleisperusteluissa s. 15 ja s. 18 korostetaan erityisesti alueellista tarvetta ja vaikuttavuutta tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Koulutustarpeen tunnistamisessa, määrittelyssä ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon ne ammattikorkeakoulututkinnot, jotka suorittamalla saa kelpoisuuden ns. säänneltyihin ammatteihin. Näihin kuuluvat mm. kirkon säädösten ja määräysten mukaiset virat. Näiden määrällinen ja laadullinen koulutustarve toteutuu tulevaisuudessakin mielekkäällä tavalla siten, että kelpoisuuden tuottavien opintojen järjestäminen osana ammattikorkeakoulututkintoa on tiettyjen ammattikorkeakoulujen erityistehtävä. (Kirkkohallitus, Kirkon työmarkkinalaitos) * Koulutuksen tarpeellisuuden arvioimisessa käytetyt keinot olisi hyvä esittää tarkemmin, ja niissä olisi hyvä huomioida valmistumisen ja opintosuoritusten lisäksi muita arvoja, esimerkiksi alan potentiaali tai kansainvälinen merkittävyys, huoltovarmuus ja paikalliskulttuuri. (Finatex) * Toimiluvan myöntämisessä tulisi huomioida, että koko maassa olisi laaja, tasavertainen eri alojen koulutustarjonta. Myös kulttuurialan tasavertainen koulutustarjonta tulee huomioida. (Kuvataiteen koulutustoimikunta) * Toimilupakriteereihin ei tule sisällyttää sellaisia velvoitteita, joilla vaikeutetaan joustavien paikallisten ratkaisujen tekemistä yhtiöiden omistajien edun näkökulmasta. (Turun kaupunki) * Myönteistä, että valtakunnalliset koulutustarve-ennakoinnit otetaan huomioon toimilupia myönnettäessä. (STM, OPH) 8

9 * Pidetään tärkeänä, että koulutuksen määrällinen kysyntä selvitetään ja osaamistarpeet ennakoidaan yhteistyössä alueen työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Tätä tulisi avata perusteluissa. Perusteluissa tulisi avata myös valtakunnalliseen koulutustarpeeseen perustuvan koulutustehtävän huomioimista ammattikorkeakoulujen toimiluvissa. (STM) * Alueellisen ja valtakunnallisen koulutustarpeen rinnakkainen tarkastelu on perusteltua. Toisaalta alakohtaisen koulutustarve-ennakointien linjausten huomioiminen on ongelmallista, koska nykyinen alakohtaisuus huomioi heikosti monialaisten ja uusien työelämämuutosten vaikutusta koulutuksen tuottaman osaamisen laadulliseen tarpeeseen. (JAMK) * Alueellisen koulutustarpeen arvioinnissa pitäisi kansallisten linjausten lisäksi huomioida myös alueellisen koulutustarve-ennakoinnin alakohtaiset linjaukset. (Pohjanmaan liitto) * Esityksessä tulisi tuoda esiin se, miten koulutustarvemäärät saadaan ennakoinnista oikean kokoisina ammattikorkeakoulututkintoihin, ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ja aikuiskoulutukseen. Ilman tätä vaarana on hallitsematon koulutusinnostus. (Kuvataiteen koulutustoimikunta) * Toiminnallisista edellytyksistä tarvitaan tarkempaa määrittelyä säädöstekstiin. (EK, Rakennusteollisuus) * Pitkän tähtäimen taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten vaatimus on ongelmallinen tilanteessa, jossa kaksi ammattikorkeakoulua yhdistyy. Vaatimuksen soveltamisessa tulisi ottaa huomioon hakijoiden erilaiset lähtökohdat. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) * Kriteerit toimiluvan myöntämiseen ovat selkeät. Esityksen mukaan toimiluvassa pitää esittää riittävät edellytykset tutkimus- ja kehitystyön järjestämiseen. Kriteerit mahdollistavat kuitenkin tulkinnanvaraisuuden siitä, mikä on riittävät edellytykset. Eri alojen lähtökohdat tutkimus- ja kehittämistyöhön ovat hyvin erilaiset ja tämä pitää huomioida toimilupien tarkastelussa. (MTK) * Toiminnan taloudelliset edellytykset tulee arvioida uusi rahoitusmalli huomioiden. (SAMOK) * Ammattikorkeakoulun koko ja voimavarojen riittävyys on arvioitava toimialojen kokoon ja niiden tarpeisiin. (Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy) * Toimilupakriteeristö on selkeä ja perusteltu. Toimilupahakemusvaiheessa on kuitenkin otettava huomioon se, että AMK-uudistuksen lukuisten osa-alueiden, erityisesti rahoitusmallin, kokonaisvaikutusta on erittäin vaikea arvioida. Näin ollen taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten yksityiskohtainen mallintaminen voi osoittautua paikoin haasteelliseksi. Tällaisissa tilanteissa mahdollinen toimiluvan myöntäminen/epääminen voi olla perusteiltaan vaikeaa. (Kajamk) * Toimiluvan saajan yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen sitoumuksien ja velvoitteiden rajaukset: - Niille ei ole lainsäädännöllistä perustaa. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) - Sopimusvapauden piiriin kuuluviin asioihin ei voi puuttua perusteluissa eikä siitä ole syytä säätää. Jos asiasta päädyttäisiin säätämään, asia tulisi arvioida 9

10 suhteessa perustuslakiin ja säätämisjärjestykseen. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) - Kyseenalaista, että lainsäädännöllä voitaisiin puuttua takautuvasti osapuolten välillä sopimusvapauden piirissä pätevästi solmittujen yksityisoikeudellisten sopimusten ehtoihin. Asia tulisi ottaa vielä jatkoselvittelyn kohteeksi ja tulisi olla yhteydessä OM:öön jotta voidaan varmistua HE:n lainmukaisuudesta tältä osin ja sopimusvapauden periaatteen kunnioittamisesta asianmukaisella tavalla. (EK, Rakennusteollisuus) - Pidetään tärkeänä, että toimiluvan taustadokumentteihin ei sisällytetä velvoitteita, joka estävät ammattikorkeakoulua tekemästä strategisia ja rakenteellisia muutoksia koskien esim. koulutuksen järjestämistä eri paikkakunnilla ja toimintayksiköissä. (Teknologiateollisuus) - Omistusjärjestelyissä tulisi päästä eroon omistajatahojen välisistä yksittäisiä toimipisteitä koskevista suojalausekkeista, joiden olemassaolo voi pahimmassa tapauksessa tehdä järkiperäisen rakenteellisen kehittämisen mahdottomaksi. (UIL) - Yhtiöjärjestyksiä ja osakassopimuksia koskeva linjaus on kannatettava ammattikorkeakoulun strategisen päätöksentekokyvyn varmistamisen kannalta. Linjaus tulisi kirjata laki- tai asetustekstiin. (Turun amk) - Linjauksen sisällyttämistä myös lakitekstiin tulisi arvioida. (Turun kaupunki) - Tällaisten ehtojen sitovuus, ainakaan nostamatta niitä lain tasolle, on epävarmaa. Sopimusvapautta arvioitaessa on otettava huomioon, että nyt olemassa olevilla ammattikorkeakouluilla on runsaasti kiinteistöjä ja muuta omaisuutta, henkilöstöä jne. Jatkovalmistelussa tulisi arvioida, miten säännöstä olisi muutettava, jotta ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen olisi myös käytännössä toteutettavissa toimilupajärjestelmän kautta. (VM) - Tärkeää, ettei ammattikorkeakoulun taustalta löydy sitovia velvoitteita, jotka estävät tai hidastavat tarpeellisia rakenteellisia muutoksia. Minkään ylläpitäjän välisen sopimuksen ei pidä sisältää esteitä koulutuksen laadun kannalta perusteltujen rakenteellisten uudistusten tekemiselle, perusteluissa ei tule mainita erikseen yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta. (SAMOK) * Toimilupa tulisi myöntää vain rekisteröidylle yhteisölle, jolloin niiden itsenäinen asema ja riippumattomuus korostuvat. (Akava, OAJ, UIL, TRAL) * Säädösmuutoksia on täydennettävä siten, että varmistetaan elinkeinoelämän edustuksen lisääminen ammattikorkeakoulujen strategisiin päätöksentekoelimiin ja kaikista ammattikorkeakouluista muodostetaan itsenäisiä oikeushenkilöitä (osakeyhtiöitä). (EK) * Tärkeää, että elinkeinoelämän edustus ammattikorkeakoulujen päättävissä elimissä turvataan. Kesu asettaa tavoitteeksi työ- ja elinkeinoelämän edustajien lisäämisen ammattikorkeakoulujen keskeisissä hallintoelimissä. Lakiehdotuksessa nämä tavoitteet eivät näy. (Rakennusteollisuus, Teknologiateollisuus) * Esitetty malli siitä, että yksi yhtiö voi ylläpitää useampaa korkeakoulua, on oikean suuntainen avaus. Tulevaisuuden näkökulmasta omistuspohjasta ei saisi sulkea ulos mahdollisuutta ulkomaisten omistajien mukaantulosta yhtiöihin. (Turun kaupunki) 10

11 * Toimipisteverkon hajanaisuus on ammattikorkeakoululaitoksen suurin heikkous. Toimilupaharkinnassa pitää suhtautua erittäin kriittisesti suunnitelmiin järjestää koulutusta useilla paikkakunnilla ja useissa toimipisteissä. (SAMOK) * Pelkästään toimilupien uudistamisella ei saada toteutettua korkeakoulujen nykyisen toimipisteverkon kokoamista riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Ongelmana ei niinkään ole korkeakoulujen määrä vaan se, että ammattikorkeakoulujen toimipisteet ovat hajaantuneet laajalle alueelle. (Akava, OAJ, TRAL) * Toimilupahakemuksessa tulee kuvata amkin laadunvarmistuksen menettelytavat ja prosessit. Tulisi tehdä näkyväksi ne kriteerit, joilla ministeriö laadunvarmistusta arvioi. (OAJ) * Hakijalta edellytettävä selvitys vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta edellyttää luonnoksessa esitettyä tarkempaa määrittelyä. (HAAGA-HELIA, HAAGA-HELIA Oy) 2.2 Hakemusten arviointi 2.3 Toimiluvan sisältö * Lain 6 :ään tulee kirjata, että ammattikorkeakoulun profiilin ja strategisten valintojen tulee olla ammattikorkeakoulun omassa autonomisessa päätösvallassa. (Arene, Oamk) * Toimilupahakemusten arviointiprosessi (kuka arvioi ja miten) tulee kuvata perusteluissa/ siitä tulee säätää. (Arene, HAAGA-HELIA, HAAGA-HELIA Oy, Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, JAMK, Kajamk, Metropolia, Metropolia Oy, Oamk, Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Savonia, Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, OAJ, PTY, UIL, Teknologiateollisuus) * Arvioinneissa tulee ottaa huomioon syntyvän ammattikorkeakoulukokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus. (Arene, JAMK, Oamk) * Syksyn 2013 toimilupakäsittelyn tulee olla todellinen siten, että jo siinä vaiheessa on selvää tulevaisuuden toimilupien määrä. (Kajamk) * Toimilupahakemusten käsittelyaika on liian lyhyt asioiden laajakantoisuuteen ja monitahoisuuteen nähden. (Oamk) * Kannatetaan sitä, että sijaintipaikoista ei määrättäisi toimiluvassa. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY, SAMOK) * Koulutusvastuun maantieteellisen riippuvuuden poistaminen on positiivista. (Kajamk) * Kaikki amk-lain 4 :n mukaiset tehtävät tulee sisällyttää toimilupaan. (Arene, JAMK, Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Savonia, Seinäjoen amk, Turun amk, OAJ, UIL) 11

12 * Koulutustehtävän lisäksi ammattikorkeakouluille tulee lainsäädännössä asettaa selkeä yritysten ja elinkeinoelämän kehittämis- ja palvelutehtävä sekä uuden yrittäjyyden aikaansaamiseen liittyvä tehtävä. (SY) * Toimiluvassa tulisi voida määritellä ammattikorkeakoulun mahdollisuus kansainväliseen osaamisen vientiin. (JAMK) * Koulutustehtävä täytyy määritellä riittävän monialaisena ympäröivän alueen työelämän tarpeisiin, kärkiosaamista tuottavaa profilaatiota kuitenkaan unohtamatta. (Kajaanin kaupunki) * Koulutustehtävää koskeva ehdotus pääpiirteittäin kannatettava. (Arcada, Turun amk) * Koulutusvastuun määritelmä on selkeä. (Metropolia, Metropolia Oy, Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Savonia, STM) * Puolletaan koulutusvastuun määrittelyä siten, että se tuottaa velvollisuuden tuottaa niihin amk-tutkintoihin johtavaa koulutusta, jotka määritellään toimiluvassa. (Arene, HAAGA- HELIA, HAAGA-HELIA Oy) * Kannatetaan, että perustutkintojen osalta koulutusvastuuseen liittyy velvollisuus koulutuksen toteuttamiseen ja että yamk-tutkintojen osalta kyseessä on mahdollisuus. (Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, Kajaanin kaupunki) * Alueellisesti on tärkeää säilyttää riittävä päätöksenteko- ja reagointikyky mm. elinkeinorakenteen muutoksiin ja kasvavien työvoimakysynnän aloille. Siirtyminen koulutusohjelmapäätöksistä laajempiin koulutusvastuisiin tukee tätä tavoiteta. (Turun kaupunki) * Koulutusvastuun märittely on pääsääntöisesti hyvä, koulutusvastuun tarkentaminen kuitenkin kumoaa osittain koulutusohjelmapäätöksen lakkauttamisen tuoman hyödyn. (Kemi- Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) * Koulutusvastuun käsitemäärittely yhdenmukaistaa tapaa ilmaista korkeakoulusektorin koulutustehtävää ja on kannatettava. (TEM) * Koulutusvastuun määritteleminen pelkästään tutkinnon ja tutkintonimikkeen avulla on riittävä. (MTK) * Ammattikorkeakouluille ei pidä määrätä koulutusvastuuta tutkinnoista, joiden vetovoima ja työllistyminen ovat kestämättömän heikkoja. (SAMOK) * Koulutusohjelmapäätöksistä luovuttaessa pitää huomioida tiettyjen pienten alojen koulutuksen järjestäminen tarpeen mukaan. Joillekin pienille aloille on kansallista tarvetta, vaikka niiden vetovoimaisuus voi olla heikko ja keskeyttämisluvut korkeat. Näitä koulutusaloja pitää tukea erityisesti strategiarahoituksen kautta. (STTK) * Koulutusvastuun määrittyminen toimiluvissa tutkintojen perusteella on korkeakoulujen autonomian kannalta kannatettavaa, mutta toteutumista tulee kuitenkin seurata mm. pienten erityisalojen osalta. Riskinä on, että korkeakoulut keskittyvät koulutusvastuun puitteissa niihin koulutusohjelmiin, joiden läpäisyaste on hyvä, jotka ovat kustannustehokkaita toteuttaa ja joista työllistytään hyvin. Tämä johtaa helposti koulutetun työvoiman ylitarjontaan ja 12

13 epätarkoituksenmukaiseen työllistymiseen. Valtakunnallinen tarkastelu ja seuranta (myös sukupuolivaikutukset) tulee olla OKM:n vastuulla, että eri alojen koulutusmäärät pysyvät pitkän aikavälin tarpeen mukaisina. (Akava, OAJ) * Ministeriön ohjauksella tulee varmistaa, ettei jouduta tilanteeseen, jossa ammattikorkeakoulut suuntaavat koulutuksensa siten, että tutkintojen kautta syntyvä osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita. Myös pienten maamme huoltovarmuudenkannalta oleellisten koulutusohjelmien tarjonta pitää järjestyä uuteen järjestelmään siirryttäessä. (UIL) * Esityksessä tulee huomioida, että on olemassa pieniä aloja ja erityisaloja, joita ovat esimerkiksi kaikki kulttuurialat. (Kuvataiteen koulutustoimikunta) * Miten koulutusvastuuajattelun joustavuus toteutuu alueiden muuttuvissa koulutustarpeissa tai jos TK-toiminnan kautta nousee esiin uusia koulutukseen liittyviä asioita? (P-Karjalan amk) * Koulutustehtävän määrittely käyttämällä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä määrittelee koulutustehtävää osalla koulutusaloista kapeasti, mikä ei välttämättä mahdollista sellaista joustavuutta, jota työelämän muutostarpeet edellyttävät. Erityisesti tämä korostuu kulttuurisekä sosiaali- ja terveysalalla, joissa on laaja kirjo erilaisia suhteellisen kapean osaamisalan tutkintonimikkeitä. (Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu) * Esityksessä tulisi varmistaa, että lakiehdotus on tarpeeksi joustava tarjoamaan erilaisuutta tai uudenlaisia opetusyhdistelmiä. (Kuvataiteen koulutustoimikunta) * Koulutusvastuiden määrittely pitää tehdä OKM:n asetuksen kautta. (STTK) * Koulutusvastuun määrittäminen tutkinnoittain ja tutkintonimikkeillä mahdollistaa ammattikorkeakoulujen päätäntävallan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä monialaisen koulutuksen toteutuksen. Tosin tulkinnat koulutusvastuun määrittelystä sekä näkemykset koulutuksen järjestämisestä voivat johtaa hyvin erilaisiin lopputulemiin. Koulutuksesta saatava informaatio voi olla hyvin haasteellista sekä hakijan että työelämän näkökulmasta. (Laurea) * Koulutusvastuun käsitteen selkiyttäminen on tarpeen. Eri koulutusalojen koulutusvastuut poikkeavat määrällisesti merkittävällä tavalla toisistaan. Tämä hämärtää koulutusvastuun käsitettä ja saattaa koulutusalat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. (Oamk) * Esitetty koulutusvastuun määritelmä on edelleen osittain melko yksityiskohtainen ja saattaa joissakin tilanteissa hankaloittaa joustavan ja työelämälähtöisen koulutustarjonnan toteuttamista. (Saimaan amk) * Koulutustehtävä, koulutusvastuu ja tutkintokohtainen koulutusvastuu vaativat vielä käsitteellistä ja operatiivista selkeyttämistä erityisesti hakuprosessia ajatellen. Muussa tapauksessa lain toimeenpano voi johtaa hyvin erilaisiin ammattikorkeakoulukohtaisiin käytänteisiin hakukohdemäärittelyssä ja tutkintorakenteissa. Koulutusvastuun määrittelyn tulee olla eri koulutusaloilla mahdollisimman yhdenmukainen ja selkeä. (Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy) * Ehdotetaan, että koulutusvastuut nimetään tutkintonimikkeiden sijaan tekniikan koulutusvastuiden tavoin, jolloin myös koulutusvastuut tulee määriteltyä kokonaisuutena yhteneväisellä tavalla. Tällainen kuvaustapa lyhentäisi useimpien hakukohteiden nimiä ja toisi 13

14 tutkintonimikettä paremmin sisällön ja osaamisen kannalta olennaisia asioita esiin. (P- Karjalan amk) * Koulutusvastuuajattelu vaikuttaa positiivisesti korkeakoulujen ja ministeriön vuorovaikutukseen sekä korkeakoulujen kykyyn palvella aluettaan nykyistä koulutusohjelmapäätöskäytäntöä tarkoituksenmukaisemmin. Tutkintojen sisältö uhkaa kuitenkin helposti villiintyä, mikäli yhteisiä tavoitteita esimerkiksi osaamisvaatimuksina ei pystytä määrittämään. Toteutuessaan tämä tulee johtamaan työelämävastaavuuden heikkenemiseen sekä hakijoiden epätietoisuuteen opiskelemastaan alasta. Lisäksi pohdintaa, tuleeko hakukohteita jatkossa entistä laajempi kirjo, vaikka tarkoitus lienee päinvastainen. (Kajamk) * Koulutusohjelmista luopuminen on perusteltua, mutta se ei saa johtaa hakukohteiden määrän pirstaloitumiseen, mikä vaikeuttaisi koulutusjärjestelmän hahmottamista työelämän ja hakijan näkökulmasta. (TRAL) * Pidetään toivottavana, että ammattikorkeakoulut käyttäisivät koulutusvastuukäsitteitä yhteismitallisesti myös uudessa opiskelijavalintajärjestelmässä. Työelämän kannalta on oleellista tietää, mitä esim. kone- ja valmistustekniikasta valmistunut insinööri ainakin osaa riippumatta siitä, mistä ammattikorkeakoulusta hän on valmistunut. INSSI-hankkeen mahdollinen jatkaminen tarjoaisi tälle koulutustarjontaa, tutkinto-ohjelmia ja profiloitumista koskevalle jatkotyölle toimivan yhteistyöfoorumin. (Teknologiateollisuus) * Toimilupien uudistamiseen liittyvä koulutusvastuiden aiempaa väljempi määrittely antaa ammattikorkeakouluille mahdollisuuden suunnitella nykyistä joustavammin koulutuksen järjestämistä ja on askel kohti laaja-alaisempia tutkintoja. Ammattikorkeakoululakia säädettäessä on otettava huomioon myös sen vaikutukset tulevaan korkeakoulujen yhteishakujärjestelmän uudistukseen. Koulutusvastuiden sisällä on määriteltävä selkeästi suuntautumisvaihtoehdot, jotta opiskelijat tietävät jo koulutukseen hakiessaan mihin ovat opiskelemassa. Elintarviketekniikka on esimerkki alasta, joka on toimialana elinvoimainen mutta joka ei ole koulutusalana vetovoimainen. Uusi koulutusvastuiden määrittely ei saa johtaa pienempien tai vähemmän vetovoimaisten alojen katoamiseen siirtymäajan jälkeenkään. (Pro) * Uudessa koulutusvastuumäärittelyssä tulee huomioida muiden koulutusasteiden koulutusalajaottelu ja niihin suunnitellut uudistukset. Luonnontieteiden alan katoaminen koulutusalana johtaa epätietoisuuteen jatko-opintoja harkitsevien näkökulmasta: ko. ala säilyy sekä 2. asteen ammatillisen että yliopistokoulutuksen jaottelussa. (TRAL) * Koulutusvastuun täsmentäminen on tekniikan ja liiketalouden aloilla tarpeen/ perusteltua/ kannatettavaa. (Kajaanin kaupunki, Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, SAMOK, TEM, SAK, Pohjanmaan liitto) * Liiketalouden alan yksityiskohtainen säätely tuntuu tarpeettomalta. (Seinäjoen amk) * Liiketalouden koulutusvastuun täsmennyksiä ei tarvita. Jos koulutusvastuita alettaisiin tarkentaa koulutuksen sisältöjen mukaisina painotuksina, riskinä on päätyä lukuisiin koulutusvastuisiin myös muilla koulutusaloilla. (Metropolia, Metropolia Oy) * Epäselväksi jää, millä perusteilla on päätetty liiketalouden koulutusvastuun täsmentämisestä ehdotetulla tavalla. On vaikeaa arvioida, miten näin täsmennetyt koulutusvastuut heijastavat työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. (EK, Rakennusteollisuus) 14

15 * Liiketalouden koulutusvastuun täsmennyksissä liiketalous ja tietojenkäsittely kokonaisuus tulisi jakaa kahteen osaan. (Novia) * Koulutusvastuun täsmentämisessä tulisi liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon osalta lisätä johdon assistenttikoulutus. (HAAGA-HELIA, HAAGA-HELIA Oy) * Sekä liiketalouden että tekniikan amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa alakohtaisena tarkennuksena olisi logistiikka. Tekniikan amk-tutkinnon koulutuksessa logistiikan koulutus voidaan toteuttaa osana tuotantotaloutta ja liiketalouden amk-tutkinnossa osana liiketalouden koulutusta. (Centria) * Liiketalous ja tietojenkäsittely on pidettävä erillään, omina kokonaisuuksinaan. Logistiikan ei tule koulutusvastuissa näkyä omana alanaan, vaan voi sisältyä liiketalouden alan alle. Logistiikka on liiketalouden koulutuksen näkökulmasta samanlainen suuntautumisvaihtoehto kuin viestintä tai taloushallinto, ala profiloituu vahvasti liiketalouden koulutukseksi. (TRAL) * Logistiikan koulutusvastuu on sijoitettu sekä tekniikan että liiketalouden aloille. Liiketalouden koulutusvastuuksi tulisi lisätä myyntityö. (Turun amk) * Liiketalouden koulutusvastuun täsmennyksiin riittää 3 alaa, logistiikka erillisenä ei ole perusteltua. (Arcada) * Ehdotetut laaja-alaisemmat tekniikan koulutusvastuualueet lisäävät ammattikorkeakoulujen autonomiaa ja mahdollisuuksia sisällyttää tutkinto-ohjelmiin tarvelähtöisesti osaamiskokonaisuuksia, jotka vastaavat työelämän muuttuviin tarpeisiin ja mahdollistavat liikkuvuuden työtehtävien välillä. (Teknologiateollisuus) * Tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen on perusteltua tekniikan koulutusalalla, joilla samaan tutkintonimikkeeseen sisältyy selkeästi erilaisia osaamistarpeita. Tutkintokohtaisen koulutusvastuun avulla voidaan myös tehdä työnjakoa ammattikorkeakoulujen välillä ja varmistaa, että tekniikan alalla on tarjolla valtakunnallisesti tarkasteltuna kaikki tarvittava alan koulutus. Esitetään, että prosessitekniikan koulutusvastuu muutetaan prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusvastuuksi ja konetekniikan koulutusvastuun nimi kone- ja autotekniikan koulutusvastuuksi. (Metropolia, Metropolia Oy) * Prosessitekniikan koulutusvastuu tulisi olla prosessi- ja materiaalitekniikka ja konetekniikan koulutusvastuu kone ja valmistustekniikan koulutusvastuu. Nämä nimet kuvaisivat alojen koulutusohjelmia ehdotettua laajemmin. (EK, Rakennusteollisuus) * Materiaalitekniikka olisi hyvä huomioida vahvemmin. (Finatex) * Ehdotetaan konetekniikan vastuualue korvattavaksi kone- ja valmistustekniikan vastuualueella. (Teknologiateollisuus) * Tekniikan koulutusvastuun täsmentämistä koskeva termistö vaikuttaa konservatiiviselta, epäselvää mihin tietyt uudet alat, kuten esim. älykkäät materiaalit, sijoittuvat. (Arcada) * Voimassa olevan Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 12 :n mukaan amk-tutkintoon johtavan pelastustoimen päällystön koulutuksen järjestää Savonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Amk-lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmää uudistettaessa tulee varmistaa pelastustoimen päällystön amk-tutkintoon johtavan koulutuksen turvaaminen. (SM) 15

16 * Koulutusvastuun täsmentämisessä tulisi huomioida myös kirkollisen koulutuksen erityistehtävä. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta tulisi täsmentää diakonisen sosiaalityön, kristillisen lapsi- ja nuorisotyön sekä diakonisen hoitotyön osalta. (Centria, Diak) * Tärkeää, että toimiluvan tutkintokohtaista koulutusvastuuta voidaan tarvittaessa täsmentää. Täsmentämisen pitäisi koskea säännöksen perustelutekstissä esitettyjen lisäksi niitä ammattikorkeakoulututkintoja, jotka suorittamalla saa ammattipätevyyden säänneltyihin ammatteihin mm. kirkon alalla. (Kirkkohallitus, Kirkon työmarkkinalaitos) * Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon liitetään tutkintonimike sosionomi (AMK), tutkintokohtaista koulutusvastuuta tulisi täsmentää toimiluvassa koskien rikosseuraamusalaa. (Laurea) * Koulutusvastuussa tulee huomioida merenkulun insinöörin koulutus, joka on laajuudeltaan 270 op. (Kyamk) * Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla koulutusvastuun määrittelyyn ei riitä vain alakohtainen koulutusalamäärittely. Terveysalalla tulee selkeästi määritellä ne tutkinnot, joita ammattikorkeakoulu saa antaa. Säännellyissä ammateissa tulee laillistamisen ja nimikesuojauksen vuoksi olla koulutuksen sisällöt ja suoritusvaatimukset erittäin läpinäkyviä ja selkeitä. Ammattipätevyysdirektiivi 2005/36/EU asettaa myös omia vaatimuksiaan tehtäville tutkinnoille ja niiden tunnistamiselle ja tunnustamiselle. Tällä lienee vaikutusta opiskelijoiden pääsykokeissa kuin myös hakijoiden alalle rekrytoinnissa. Keskeistä olisi tehdä tämä käsitteellisesti ja käytännön toiminnan näkökulmasta erityisen selkeäksi tutkintojen tuottaman osaamisen ja opetettujen sisältöjen sekä toteutuksen osalta. (Tehy) * Tekstiili-, vaatetus-, kenkä- ja nahka-alojen (tevanake) opetuksen säilyminen kokonaisuutena Suomessa on varmistettava. Keskittämällä toimintoja muutamiin yksiköihin voidaan vahvistaa yksiköitä ja parantaa niiden toimintamahdollisuuksia ja toiminnan laatua. (Finatex) * Yamk-tutkintoja ei tule erikseen kirjata toimilupaan, koska se vaikeuttaa ja jäykistää toimintaa nykyisestään. Koulutusvastuun pitää tuoda mukanaan mahdollisuuden vastaavien yamk-tutkintojen järjestämiseen. (Arene, Arcada, Diak, JAMK, Savonia, Seinäjoen amk) * Jos ylemmät tutkinnot kirjataan nykykäytännön mukaan toimilupaan, on vaarana, että toimilupien uudistamisesta tulee jatkuva rutiini. Korkeakoulujen tulee autonomiansa puitteissa voida reagoida alueidensa työvoimatarpeen muutoksiin toteuttamalla ylempiä korkeakoulututkintoja tarpeen mukaan. (Oamk) * Esitys lisää ammattikorkeakoulun autonomiaa ja tukee ammattikorkeakoulun kykyä vastata alueensa koulutustarpeeseen myös yamk-tutkintojen osalta. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) * Kannatetaan sitä, että ammattikorkeakoululla on mahdollisuus järjestää työelämän tarpeista lähtien yamk-koulutusta. (Saimaan amk) * Yamk-tutkintojen osalta ehdotetaan, että niiden järjestämiseen myönnettäisiin toimiluvat erikseen, ammattikorkeakoulun määrittelemille keskeisille osaamisalueille. Myös luvan 16

17 antaminen usean ammattikorkeakoulun muodostamalle liittoutumalle turvaisi mielestämme yamk-tutkinnon laatua. (SY) * Toimiluvassa ehdotetaan määrättäväksi siitä, mitä yamk-tutkintoja ammattikorkeakoulu voi antaa. Tässä on ristiriita sen kanssa, että yamk-tutkintojen täytyy olla selkeästi työelämälähtöisiä. Sen sijaan, että yamk-tutkinnot nimetään toimiluvassa, niiden järjestämiselle tuleekin määritellä asetuksessa riittävät työelämälähtöisyyskriteerit. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat ja tutkintojen fokusta ja sisältöä pitää voida riittävän joustavasti sopeuttaa tähän muutokseen. (EK, Rakennusteollisuus, Teknologiateollisuus) * Kaikkien ammattikorkeakoulujen ei ole järkevää järjestää rakennusalan yamk-tutkintoja, vaan ammattikorkeakoulujen tulisi tehdä yhteistyötä ja rakennusalan ylemmät korkeakoulututkinnot tulisi keskittää resurssien käytön kannalta järkevästi. (Rakennusteollisuus) * Ammattikorkeakouluilla tulee olla riittävästi yamk-tutkintoon johtavaa koulutustarjontaa. (UIL) * Pidetään tärkeänä, että yamk-tutkintojen järjestämisoikeus mahdollistaisi myös uudenlaiset, monialaiset ja poikkitieteelliset lähestymistavat. (Diak, JAMK) * Ei kannateta ylempien tutkintojen järjestämisoikeuden rajaamista koulutusvastuun määrittelemiin yamk-tutkintoihin ja tutkintonimikkeisiin. Rajaus on erityisen ongelmallinen sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa, jossa on muita koulutusaloja selvästi enemmän tutkintonimikkeitä. (Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy) * Yamk-tutkintojen jättäminen pois koulutusvastuun piiristä tarvitsee perusteluja. (Kajamk) * Epäselvää, millainen vapausaste yamk-tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisessä ja nimikkeissä todellisuudessa on. (P-Karjalan amk) * Perusteluissa esitetty yamk-tutkinnon järjestämisoikeuden sitominen nykyisiin koulutusohjelmapäätöksiin koskeva virke tulee poistaa perustelutekstistä. (Arene, HAAGA- HELIA, HAAGA-HELIA Oy, JAMK, Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Savonia, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu) * Ylempien tutkintojen järjestämisen osalta voidaan ainakin toistaiseksi sitoa ne ministeriön koulutusohjelmapäätöksiin. (SAK) * Yamk-tutkintojen määrittely osana koulutustehtävää tulisi esityksessä määritellä uudistettavien käsitteiden ja niiden merkityssisältöjen kautta. (Centria) * Rajaus nykyisiin yamk-tutkintoihin jäykistäisi tilanteen nykyisten olemassa olevien ylempien tutkintojen mukaiseksi. Se ei siten antaisi mahdollisuutta jatkossa kehittää uusia/ eri aloille sijoittuvia yamk-tutkintoja. tätä on pidettävä epäkohtana ottaen huomioon työelämän nopeat muutokset ja uudistuvat koulutustarpeet. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) * Yamk-tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisoikeus perusteluissa esitetyllä tavalla voi muodostua esteeksi edelleen kehittää ja uudistaa yamk-tutkintoja ammattikorkeakoulujen ja alueiden strategisten tavoitteiden mukaisesti. (Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy) 17

18 * Ammattikorkeakoulujen pitäisi voida järjestää ylempiä tutkintoja nimenomaan niihin tarpeisiin, joita työelämän kehittäminen edellyttää. (Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu) * Yamk-tutkintojen säätely näyttää epäselvältä ja tiukemmalta kuin alun perin on esitetty. (Metropolia, Metropolia Oy) * Laki voisi olla selkeämpi yamk-tutkintojen osalta. (STTK) * Pykälän muotoilun perusteella jää epäselväksi, onko yamk-tutkintojen järjestäminen ammattikorkeakoulujen päätettävissä. (STM) * Ministeriön tulee huolehtia siitä, että yamk-tutkintojen tarjonta on riittävän laajaa ja pysyvää. (Akava, OAJ) * Koulutusvastuun toteutumista myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen sekä opetuskielten osalta suhteessa työvoiman kysyntään on arvioitava korkeakoulujen tavoitesopimusneuvotteluiden yhteydessä. (TRAL) * Tulisi tarkentaa, onko ammattikorkeakoululla edelleen mahdollisuus järjestää yamkohjelmia, jotka liittyvät useampaan koulutusvastuuseen. (Metropolia, Metropolia Oy) * Uusi laki ei poistane sitä ongelmaa, että hakijan kannalta hakumahdollisuudet ovat rajalliset. Esimerkiksi jos amk järjestää sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opintoja, joka ohjelman tuottaman osaamisen perusteella olisi mahdollinen kaikille alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille, rajautuu vain niihin tutkintonimikkeisiin, joita amk voi antaa. Samalla rajataan ulkopuolelle muut kuin em. tutkintonimikkeen omaavat. (Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu) * Tärkeää, että opetuskielen määrittely olisi ammattikorkeakoulun päätettävissä kuten 7 :ssä todetaan siten, että se mahdollistaisi kansainvälisten koulutusten nykyistä joustavamman toteuttamisen. (JAMK) * Kielisäännös ehdotetussa muodossaan kannatettava. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, EK) * Kannatettavaa, että toimiluvassa määritellään suomen ja ruotsin kielen osalta opetus- ja tutkintokieli, mutta muiden kielten osalta päätöksen voi tehdä ammattikorkeakoulu tai sen ylläpitäjä. (Metropolia, Metropolia Oy) * Lausetta Ammattikorkeakoulu voi päättää lisäksi muun kielen kuin toimiluvassa määrätyn voisi selventää. (Seinäjoen amk) * Hyvä että laissa säädetään opetus- ja tutkintokieliksi suomi tai ruotsi. Lakiehdotuksen 7 :n 3 momentti ( Ammattikorkeakoulu voi päättää lisäksi muun kielen kuin toimiluvassa määrätyn opetus- ja tutkintokielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.) antaa korkeakouluille tarvittaessa mahdollisuuden järjestää opintoja 18

19 toisella kotimaisella kielellä. Koska muotoilu voi kuitenkin aiheuttaa tulkintaepäselvyyksiä, asiaa olisi syytä selventää perusteluissa. (Novia) * Pidetään tärkeänä, että päätöksen muiden kuin suomen tai ruotsin käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä tekisi ylläpitäjän sijaan yksiselitteisesti ammattikorkeakoulu. (SAMOK) * Kannatetaan sitä, että ammattikorkeakoululla on mahdollisuus joustavasti toteuttaa opetusta myös esimerkiksi englanniksi. (Saimaan amk) * Pidetään hyvänä, että ammattikorkeakoulu saa päättää yamk-tutkinnon kielen ja näin mahdollistetaan myös englanninkieliset yamk-tutkinnot. (Diak) * Mitä voivat olla ne ammattikorkeakoulun tehtäviin kohdistuvat kehittämis- ja muut velvoitteet, joita toimiluvassa voidaan määrätä? (Metropolia, Metropolia Oy) * Erityisvaatimuksia toimiluvalle voidaan asettaa toimimisesta allianssiyhteistyössä myös kansainvälisesti yhdessä kaupunkien, yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. (Oulun kaupunki) 2.4 Toimiluvan muuttaminen/ peruuttaminen * Koulutusvastuuta koskevat muutokset tulisi voida tehdä VN:n päätöksentekoa joustavammalla menettelyllä, esim. sopimusneuvottelut ministeriön ja ammattikorkeakoulun välillä. (Arene, Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, Novia, Oamk, Savonia, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu, OAJ, SY, Teknologiateollisuus) * Koulutustarpeen muuttuessa tai loppuessa ei voine enää olla velvoitetta kouluttaa kyseisiin tutkintoihin. Miten silloin menetellään koulutustarpeen muuttuessa? Onko aina haettava toimiluvan muutosta? Tähän pitäisi kehittää VN:n päätöksentekoa joustavampi menettely. Päätöksenteon tulisi tukea sitä, että säännösmuutoksen tavoitteena oleva joustavuus säilyisi. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) * Epäselvää, miten toimilupia voidaan jatkossa täydentää joko yksittäisen ammattikorkeakoulun osalta tai ammattikorkeakoulun kokonaistarjontana. (Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy) * Perusteluissa tulisi esittää, miten on tarkoitus jatkossa tarvittaessa muuttaa koulutusvastuiden nimikkeitä tai määrää. (Metropolia, Metropolia Oy) * Ehdotettu 6 :n 3 momentti, jonka mukaan VN voi muuttaa toimilupaa tai peruuttaa sen, jos koulutustarpeen olennaiset muutokset tai muut ammattikorkeakoulun ylläpitämiseen liittyvät syyt sitä edellyttävät on liian väljä. Kun on kyse toimiluvan peruuttamisesta, pitäisi olla täsmällisemmin säädetty peruuttamisen edellytykset. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) * Pidetään tärkeänä luoda kriteerit toimiluvan peruttamisperusteena oleville muille ammattikorkeakoulun ylläpitämiseen liittyville syille, jotta kriteerit olisivat läpinäkyvät myös koulutuksen ylläpitäjälle. (STM) 19

20 2.5 Määräaikaiset toimiluvat * Olennaista on turvata opiskelijan oikeus suorittaa tutkintonsa loppuun. (Arene, Arcada, Centria, Oamk, P-Karjalan amk, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, SAK, Tampereen ammattikorkeakoulu, SAMOK, TEM, STTK, TRAL) * Määräaikaisen toimiluvan pituus tulee tarkastella tapauskohtaisesti. (Arene, Centria, Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, JAMK, Oamk, Savonia, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu, Akava, OAJ, Sivistystyönantajat, TRAL, UIL) * Enintään asti. (HAAGA-HELIA, HAAGA-HELIA Oy) * Oltava opiskelijoiden oikeusturvan kannalta riittävän pitkä, vähintään kolme vuotta. (Kajaanin kaupunki) * Korkeintaan asti, joka turvaa vanhan toimiluvan aikana opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden oikeuden valmistua normiajassa siinä korkeakoulussa, jossa opinnot on aloitettu. (Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy) * Vuoden 2017 loppuun. tätä pidempi siirtymäaika estäisi tarvittavien rakenteellisten muutosten toteuttamisen. On kartoitettava myös vaihtoehtoiset tavat turvata opintonsa aloittaneiden asema esim. tarjoamalla opiskelumahdollisuus toisessa ammattikorkeakoulussa. (EK, Rakennusteollisuus, Teknologiateollisuus) * Vähintään neljä vuotta, jos lyhyempi niin tulee määritellä opiskelijoiden opintojen loppuunsaattaminen toisessa korkeakoulussa. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) * Opiskelijoiden oikeusturvan kannalta siirtymäaika tulisi olla riittävä (5v.), jotta aloitetut tutkinnot voidaan suorittaa loppuun. (Laurea) * Tulee olla riittävän pitkä, jotta kaikki opiskelijat pystyisivät valmistumaan. Toimiluvassa voisi olla rajoitus, että ammattikorkeakoulu ei voi ottaa enää uusia opiskelijoita. Sopiva pituus voisi olla esim. 8 vuotta. (Saimaan amk) * Riittävän pitkä, jotta opiskelijoiden oikeus suorittaa tutkinto ei vaarannu. (Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy) * Tulisi pyrkiä esim. 3-4 vuoden määräaikaan ja mahdollistaa opiskelijoiden siirrot suorittamaan loppuun opintojaan muissa ammattikorkeakouluissa. (Seinäjoen amk) * Pituus määriteltävä kulloinkin amk-kohtaisesti sen mukaan miten kauan laajimman tutkinnon suorittaminen ko. ammattikorkeakoulussa kestää. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) * Toimiluvan ehtoihin tulee kirjata minkä amk:n kanssa ja miten opiskelijoiden kesken olevat opinnot hoidetaan loppuun määräaikaisen toimiluvan päättymisen jälkeen. (Akava, OAJ, UIL) * Laadukkaan koulutustarjonnan varmistamiseksi siirtymäajan pitäisi olla mahdollisimman lyhyt. (Kajamk) * Tulisi ottaa huomioon se, että ammattikorkeakouluilla voi olla useamman vuoden mittaisia tiloihin, investointeihin ja ulkopuolisiin palvelujen hankintoihin liittyviä sopimuksia. (Metropolia, Metropolia Oy) 20

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 (5) MKA/MUP/JTA 19.10.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö maarit.palonen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi ASIA: TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN LAUSUNTO AMK- JA RAHOITUSLAISTA Viite: OKM052:00/2012 1. Yhteystiedot

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö ammattikorkeakouluuudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä

Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö ammattikorkeakouluuudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö ammattikorkeakouluuudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä 1. Yhteystiedot Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallitus, Toripuistikko 5-7, 96200 Rovaniemi

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.4.2013 Toimilupien uudistamisen tavoitteista Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos.3.2013 Maiju Tuominen

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos.3.2013 Maiju Tuominen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos.3.2013 Maiju Tuominen VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA ANNETUN VAL- TIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 13.10.2011 Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi 1. ARENEn koulutusohjelmaprojektin johtopäätökset Raportti jätetty OKM:lle toukokuussa 2010,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa / S.. ( ) Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola, Kokkola- Pietarsaaren yksikkö, Pietarsaari Sosiaalialan koulutusohjelma. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Lausunto selvityshenkilöiden raportista (OKM 2010:23) "Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen"

Lausunto selvityshenkilöiden raportista (OKM 2010:23) Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen Suomen Keskusta r.p. Apollonkatu 11 a 00100 Helsinki 21.1.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Lausunto selvityshenkilöiden raportista (OKM 2010:23) "Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 (6) Opetus- ja kulttuuriministeriö maarit.palonen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi PALAUTE AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIEHDOTUKSEEN, 1.6.2012 KOULUTUS (OKM:n ehdotus) Koulutuksen perusteella

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kuntoutusalan koulutuksen uudistaminen korkea asteella seminaari Hannu Sirén

Kuntoutusalan koulutuksen uudistaminen korkea asteella seminaari Hannu Sirén Kuntoutusalan koulutuksen uudistaminen korkea asteella seminaari 19.2.2016 Hannu Sirén Kuntoutusalan koulutuksen uudistaminen korkea asteella seminaari 19.2.2016 Ohjelma 10.00 Seminaarin avaus johtaja

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 33/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yliopistolain 7 :n muuttamisesta Yliopistolakia ehdotetaan yliopistojen koulutusvastuita koskevan kokonaisuudistuksen mahdollistamiseksi muutettavaksi

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu EV 81/1996 vp - HE 49/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja erliiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa 21.8.2015 käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi OPETUSHALLITUS AMPA-YKSIKKÖ/OHJAKAStyöryhmä 1. Tausta Opetus-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

Opiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe

Opiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe Opiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe Birgitta Vuorinen, Ilmari Hyvönen 14.12.2012 Aiheita Lainsäädäntötyön eteneminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Lapin korkeakoulukonserni 22.9.2010 Markku Tarvainen LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI MIKSI? Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vuosi 2020: enintään 15 yliopistoa

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Jalkojenhoidon ja kipsausalan yhteistyöpäivä 14.12.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-%

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen. Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta HE 111/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017 15.12.2016 1 (4) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Viite: OKM/42/010/2016, asiakirja nro 304490 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos 2011-2013 15.11.2012 Matti Pentti Lähtökohtia Tekniikan yliopistokoulutuksessa nyt 33 eri hakukohdenimikettä Tutkinnot putkimaisia, liikkuminen koulutusohjelmasta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot