ESITYS HYYN KEHITYSYHTEISTYÖMÄÄRÄRAHOJEN NOSTAMISEKSI 0,7 PROSENTTIIN TOIMINTATALOUDEN BUDJETISTA
|
|
- Jalmari Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESITYS HYYN KEHITYSYHTEISTYÖMÄÄRÄRAHOJEN NOSTAMISEKSI 0,7 PROSENTTIIN TOIMINTATALOUDEN BUDJETISTA ASIA Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi HYYn kehitysyhteistyömäärärahoihin liittyvän toivomusponnen. Martti Tulenheimon esittämä ja Reima Launosen kannattama ponsi kuuluu: Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto toivoo hallituksen valmistelevan yhteistyössä kehitysyhteistyövaliokunnan kanssa esityksen siitä, kuinka ylioppilaskunta voi vuoteen 2010 mennessä saavuttaa tavoitteen käyttää 0,7 prosenttia toimintataloutensa budjetista kehitysyhteistyöhön. Lisärahoitus tuloutetaan käyttörahastosta. 0,7 prosentin osuus lasketaan siten, että siihen eivät sisälly keräysvarat eivätkä Ulkoasiainministeriöltä saatavat tuet. Esityksen toivotaan valmistuvan syksyn 2006 aikana siten, että edustajistolle jää riittävästi aikaa tutustua siihen ennen varsinaista budjettikäsittelyä. HYYn hallitus käsitteli ponnen ja päätti velvoittaa kehitysyhteistyövaliokunnan valmistelemaan hallitukselle asiasta esityksen mennessä. Esityksen laatimista varten suositeltiin työryhmän perustamista. Kehitysyhteistyövaliokunta päätti työryhmän kokoonpanoksi seuraavaa: Maaria Haikarainen (HYYn hallituksen kehitysyhteistyövastaava) Topi Haarlaa (HYYn hallituksen jäsen, Yhtymähallituksen pj) Tanja Pirhonen (HYYn uuden Sambia-hankkeen suunnittelukoordinaattori, edustajiston varajäsen ) Salka Pöllänen (HYYn hankekoordinaattori 2006, edustajiston varajäsen 2005 ) Elina Valkama (Kehy-vlk pj 2003, TVK:n jäsen 2004 & 2005, edustajiston varajäsen ) Kehitysyhteistyövaliokunta käsitteli ja hyväksyi 4. syyskuuta esityksen liittyvän ehdotuksen kehitysyhteistyövarojen käyttämisestä, mikäli edustajisto päättää lisätä määrärahoja. Tässä liitteenä olevassa ehdotuksessa esitellään aluksi HYYn kehitysyhteistyön historiaa ja nykytilannetta sekä Suomen kehitysyhteistyön rakennetta ja kansalaisjärjestöjen roolia. Toisessa luvussa määritellään HYYn kehitysyhteistyön tavoitteet ja kolmannessa on ehdotus siitä, miten kasvavat kehitysyhteistyömäärärahat tultaisiin käyttämään. PÄÄTÖSESITYS Hallitus päätti kokouksessaan 30/2006 ( ) esittää edustajistolle seuraavaa: Ylioppilaskunnan vuoden 2007 talousarvio valmistellaan siten, että 0,35 % talousarvion loppusummasta käytetään kehitysyhteistyöhön ja vuoden 2008 talousarvio valmistellaan siten, että 0,7 & loppusummasta käytetään kehitysyhteistyöhön. 1
2 HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN TEKEMÄ KEHITYSYHTEISTYÖ JA SUUNNITELMAT 0,7-TAVOITTEEN TOTEUTUESSA 1. JOHDANTO Suomalaisista ylioppilaskunnista suurin osa osallistuu kehitysyhteistyöhön joko omilla hankkeillaan tai tukemalla Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hankkeita. SYL:lla on tällä hetkellä käynnissä koulutukseen liittyvää hankkeet Sambiassa ja Guatemalassa sekä valmisteilla uusi hanke Mongoliassa. Ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöjen hanketukea on vuonna 2006 saanut Helsingin kauppakorkean ylioppilaskunta (Brasilia), Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (Intia), Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Intia) ja Turun yliopiston ylioppilaskunta (Meksiko) HYYn kehitysyhteistyöhankkeiden historiaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ensimmäinen kehitysyhteistyöprojekti oli vuosina El Salvadorissa toiminut ystävyysyliopistohanke. HYYn ja UM:n tuella myönnettiin vuosittain stipendejä vähätuloisille San Salvadorin yliopiston opiskelijoille. Seuraava hanke Intiassa, Uttar Pradeshin osavaltiossa käynnistyi vuonna 1993 HYYn, Jyväskylän ylioppilaskunnan (JYY) ja ulkoasiainministeriön (UM) rahoituksella. Hankkeen koordinoinnista paikan päällä vastasi intialainen kumppani CDSA (Centre for Development Studies and Action), joka toimi Delhin yliopiston yhteydessä. Hankealueeseen kuului noin 20 kylää Chamolin alueella lähellä Kiinan rajaa. Viisivuotisen hankkeen päätavoitteena oli tyttöjen kehitysmahdollisuuksien ja sitä kautta naisen aseman parantaminen yhteisössä. Hankkeen evaluaatiomatkalla todettiin, että osa hankkeen tavoitteista toteutui, ja epätasa-arvoisuuden vähentämisessä oli osittain onnistuttu. Naisten käsityöryhmät ja osa perustetuista päiväkodeista jatkoi toimintaansa tuen loppumisen jälkeenkin. Projektin päätteeksi jouduttiin kuitenkin myöntämään, että kastilaitoksen voimakas vaikutus olisi pitänyt huomioida hankkeessa paremmin. Seuraava hanke toteutettiin vuosina yhteistyössä Ympäristö ja Kehitys ry:n kanssa, ja sen kohteeksi valittiin kenialainen kansalaisjärjestö Green Belt Movement (GBM). Järjestön alkuperäinen tarkoitus oli elvyttää Kenian hakattuja metsiä maksamalla naisryhmille palkkioita puiden istuttamisesta, ja tässä järjestö on ollut menestyksekäs. Ympäristö ja Kehitys ry on laskenut, että sen kautta kanavoidulla tuella, josta suurin osa tuli HYYltä, on istutettu Keniaan 8 9 miljoonaa puuta. HYYllä oli suuri rooli siinä, että sittemmin maailmanmaineeseen nousseen järjestön toimiminen ei loppunut 1990-luvulla Kenian hallituksen painostuksen ja aikaisempien tukijoiden vetäytymisen takia. GBM on laajentanut toimintaansa muun muassa kahvinviljelijöiden kouluttamiseen polkuhintoja vastaan ja ruokaturvaohjelmien laadintaan. Järjestön perustaja Wangari Maathai palkittiin vuonna 2004 Nobelin rauhanpalkinnolla. Vuodesta 2000 HYY on tukenut neljää Sambian itäisessä provinssissa toimivaa alueellista naisjärjestöä, District Women's Development Associationia (DWDA). Jäseniä näissä neljässä DWDA:ssa on reilut , ja niiden tarkoituksena on vahvistaa pienviljelijänaisten asemaa ja parantaa perheiden elintasoa yhteisössä. Hanke sai ulkoasiainministeriön tukea vuosina , ja sen myötä perustettiin yhteisiä kasvimaita, mehiläistarhoja ja sikaloita sekä hankittiin maissimyllyjä ja auringonkukkaöljyn puristamo. Lisäksi järjestettiin HIV/AIDS-valistusta ja lukutaito-opetusta sekä edistettiin ekologisen peltometsäviljelymenetelmän käyttöönottoa Itä-Sambian maaseudulla. Kuluvana vuonna yhteistyötä jatkettiin UM:n hanketuen loputtua keräysvaroilla (ks. kohta 1.2. Hankkeiden rahoitus) sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) avustuksella. HYYn edustajisto hyväksyi HYYn uudeksi keräysvarojen turvin toteutettavaksi kehitysyhteistyöhankeeksi DWDA-järjestöjen kattojärjestön, The Eastern Province Women Development Associationin (EPWDA) oikeudellisen koulutuksen ohjelman. Hankkeen nimi on Naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä oikeusneuvonnan parantaminen Sambian itäisessä provinssissa. Hankkeen myötä itäisen provinssin kyliin koulutetaan vapaaehtoisia oikeusneuvojia ja edistetään Sambian lainsäädännön toteutumista erityisesti omaisuuteen, avioliittoon, perimiseen ja rituaaleihin liittyvissä prosesseissa. Hankkeelle on haettu UM:n hanketukea vuosille Hankkeen vuosibudjetti on noin euroa. Päätös tuesta tulee viimeistään joulukuussa. 2
3 Maatalous-metsäylioppilaiden liiton MMYL ry:n hankkeet HYYn piirissä toimivista järjestöistä kehitysyhteistyöprojekteja on myös Maatalous-metsäylioppilaiden liitto MMYL ry:llä. MMYL on tukenut vuodesta 1990 Ghanan maaseudulla Lawran seudun kylissä erilaisia tulonhankkimiskeinoja, kuten puunistutusta, peltometsäviljelyä ja mehiläistenhoitoa. Hyvät kokemukset mehiläistenhoidosta johtivat vuonna 2002 samankaltaisen hankkeen käynnistämiseen Ranomafanan kansallispuiston alueella Madagascarilla. Madagascar-hanke on siirtymässä ympäristöjärjestö Tulevaisuuden elävä luonto Dodo ry:lle, mutta Lawran hanke pysyy MMYL:n hallinnoimana. Lawrassa toteutettavalle maaperän suojeluun ja aavikoitumisen ehkäisemiseen keskittyvälle hankkeelle on tämän vuoden hanketukikierroksella haettu vuosille yhteensä euroa, josta omavastuuosuus on vuodessa. MMYL:n hankkeet ovat avoimia kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Hankkeiden omavastuuosuuden rahoitus on kerätty muun muassa hunajaa myymällä, tv-ohjelmiin osallistumisilla ja Hunajainen Sam -yrityksen lahjoituksilla HYYn kehitysyhteistyövaliokunnan hallinnoimien hankkeiden rahoitus HYYn kehitysyhteistyöhankkeisiin on saatu ulkoasianministeriöltä kansalaisjärjestöjen hanketukea. Hankkeiden omavastuuosuus, 20 prosenttia hankkeen kokonaisbudjetista 1, on katettu jäsenmaksun yhteydessä maksettavilla vapaaehtoisilla kehy-maksuilla, UniCafeissa tarjottavien kehy-aterioiden (ent. Sambia-ateria) tuotoilla ja JYYn tuella. Vuonna 2005 kehy-maksun 5,60 maksoi noin 1600 HYYn jäsentä. Kehyhankkeiden rahoitus on siis ollut täysin vapaaehtoisten lahjoitusten varassa. Tässä esityksessä termillä keräysvarat tarkoitetaan kehy-maksuilla ja kehy-aterioilla kerättyjä varoja. HYYn talousarviossa 2006 on kehitysyhteistyövaliokunnalle budjetoitu euroa projektiavustuksiin, joiden myöntämiselle on omat kriteerit (liite 1). Määrärahalla katettiin myös maaliskuussa pidetyn kehy-viikon kulut, Maailma kylässä festivaaleille osallistuminen sekä 1000 euron tuki JYYn Intia-hankkeelle Suomen kehitysyhteistyötavoitteet ja kansalaisjärjestöjen tukeminen Suomi on sitoutunut YK:n Vuosituhatjulistuksessa määriteltyihin vuosituhattavoitteisiin (liite 2), jotka kansainvälisen yhteisön tulisi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2003 määritellyt vuosituhattavoitteet luovat puitteet Suomen kehityspolitiikalle. Kehityspolitiikalla tarkoitetaan toimintaa kaikilla kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla on vaikutusta kehitysmaiden asemaan. Näitä ovat erityisesti turvallisuus-, ihmisoikeus-, kauppa-, ympäristö-, maa- ja metsätalous-, koulutus-, terveys- ja sosiaali-, siirtolaisja tietoyhteiskuntapolitiikka. Varsinainen kehitysyhteistyö on kehityspolitiikan keskeinen instrumentti, jolla voidaan edistää kehitykselle suotuisien olosuhteiden vahvistumista. Valtioneuvosto hyväksyi voimassa olevan kehityspoliittisen ohjelman vuonna Sen keskeisin päämäärä on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden poistamiseen maailmasta. Läpileikkaavina teemoina kaikessa kehityspolitiikan toimeenpanossa ovat: naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen ja aseman parantaminen; sukupuolten välisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen; helposti syrjäytyvien ryhmien, erityisesti lasten, vammaisten ihmisten, alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien, ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen; ympäristökysymysten huomioonottaminen. Valtaosa suomalaisesta kehitysavusta on kanavoitu kahdenväliseen yhteistyöhön erityisesti pitkäaikaisten kohdemaiden kanssa. Nämä maat ovat Mosambik, Tansania, Etiopia, Sambia, Kenia, Nicaragua, Vietnam ja Nepal. Yhteistyön perustana ovat maiden omat köyhyydenvähentämisohjelmat. Osa Suomen kehitysavusta tapahtuu monenkeskisten hankkeiden ja EY:n kehitysyhteistyön kautta. 1 Vuodesta 2006 alkaen omavastuuosuus on 15 %. Vapaaehtoistyön osuudeksi saa laskea korkeintaan puolet omavastuuosuudesta. 3
4 Suomen hallituksen tavoitteeksi kirjattiin vuonna 2004, että vuonna 2010 kehitysyhteistyömäärärahojen osuuden tulisi olla YK:n suosituksen mukainen 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Käytännössä tavoitteen toteutuminen näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä. EU-maat ovat sopineet, että vanhojen jäsenmaiden on saavutettava 0,51 % vähimmäistaso vuoteen 2010 mennessä. Euroopan maista 0,7-tavoitteen ovat jo saavuttaneet Norja, Tanska, Luxemburg, Ruotsi ja Hollanti. Kansalaisjärjestöt UM:n kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestöyksikkö tukee suomalaisten ja eräiden kansainvälisten järjestöjen hankkeita kehitysmaissa. Suomalaisten järjestöjen työ on laadultaan ja määrältään merkittävää ja tuo kehitysyhteistyötä ja kehitysmaatietoutta lähemmäksi kansalaisia. Kohdemaita ei ole rajattu, vaan järjestöt voivat hakea tukea missä tahansa OECD:n kehitysmaaksi määrittelemässä maassa käynnistettävälle hankkeelle. Vuonna 2005 kymmenen prosenttia, 47 miljoonaa euroa, Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyömäärärahasta allokoitiin kansalaisjärjestöjen hankkeille. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa kansalaisjärjestöjen tuen osuus 14 prosenttiin vuoteen 2007 mennessä. Järjestöjen koko ja toimintakyky vaihtelevat suuresti noin 200 tukea saavan järjestön joukkoon kuuluu niin valtakunnallisia kuin paikallisia järjestöjä, lapsia ja nuoria tukevia järjestöjä, kirkollisia toimijoita, ammattijärjestöjä sekä pieniä ystävyysseuroja. Yli puolet kansalaisjärjestötuesta kanavoidaan niin sanottujen kumppanuusjärjestöjen 2 ja piensäätiöiden kautta. Säätiöt eivät toteuta omia kehitysyhteistyöhankkeita, vaan jakavat hakemusten perusteella varoja toimialoilleen keskittyneille kehitysmaiden järjestöille. Nämä säätiöt ovat vammaisten asemaa edistävä Abilis, Kansalaisten ihmisoikeussäätiö KIOS sekä ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä Siemenpuu. Ulkoasiainministeriö toteutti keväällä 2006 kansalaisjärjestöjen kapasiteettiselvityksen, jolla pyrittiin kartoittamaan järjestöjen valmiuksia hyödyntää kasvavia järjestömäärärahoja. Selvitys osoitti, että resursseja ja halua laajempaan kehitysyhteistyöhön on olemassa. UM:n ja järjestöjen yhteistyötä terävöitetään syksyllä 2006 valmistuvalla kansalasjärjestölinjauksella. Linjauksessa tullaan esittämään muun muassa, että pienten ja keskisuurten järjestöjen hanketukihakuprosessia kevennetään. 2. HYYN KEHITYSYHTEISTYÖN TAVOITTET Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tekemää kehitysyhteistyötä toteutetaan Suomen kehityspoliittisen ohjelman periaatteita seuraten. HYYn kehitysyhteistyön tarkoituksena on sekä edistää oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen toteutumista globaalissa mittakaavassa että tarjota jäsenistölle osallistumisen ja oppimisen mahdollisuuksia. 3. EHDOTUS HYYN KEHY-MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÄMISESTÄ 0,7-TAVOITTEEN TOTEUTUESSA Ehdotuksessa kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamisesta 0,7 prosenttiin esitetään kehy-varojen jakaminen talousarviossa kolmeen eri kohtaan, aikataulun sekä suunnitelman määrärahojen käyttämistavasta Kehitysyhteistyövarojen erittely HYYn toimintatalouden budjetin loppusumma kehyslaskelmassa 2007 on euroa. Tästä summasta 0,7 prosenttia on euroa. Toivomusponnessa esitetään, että 0,7-määrärahat tuloutetaan käyttörahastosta. 2 Tämän hetkiset kumppanuusjärjestöt ovat Fida International ry, Frikyrklig samverkan, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, Kirkon Ulkomaanapu, Plan Suomi Säätiö, Punainen Risti, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, Suomen Lähetysseura ja Suomen World Vision. 4
5 Toimintatalouden talousarvioon on tarkoituksenmukaista jakaa kohta "kehitysyhteistyötoiminta" kolmeen osaan: Perustelut 1) EPWDA-hanke, jonka rahoitus toteutuu kokonaan keräysvarojen, mahdollisen JYYn myöntämän tuen sekä todennäköisesti UM:n hanketuen kautta. 2) Kehitysyhteistyövaliokunnan kulut, joihin kuuluu puheenjohtajalle maksettava palkkio, kokous-, materiaali-, posti- ja puhelinkustannukset, valiokunnan järjestämät tapahtumat (kuten Kehy-viikko) sekä osallistumiset koulutuksiin ja tapahtumiin. 3) 0,7-määräraha, joka tulee käyttää mahdollisimman tarkkaan suoraan kehitysmaissa tapahtuvaan toimintaan. Projektiavustukset, jotka ovat aiemmin olleet kehitysyhteistyövaliokunnan alla, siirtyvät 0,7-määrärahan alle. EPWDA-hankkeessa ei kulu ollenkaan HYYn toimintatalouden varoja, joten sen kirjaaminen erilleen valiokunnan ja muun kehy-toiminnan tukemisesta on tarkoituksenmukaista. Valiokunnan toiminnan rahoittaminen ei puolestaan ole varsinaista kehitysyhteistyötä, johon 0,7-tavoitteella pyritään Aikataulu HYYn 0,7-tavoite on mahdollista saavuttaa jo ennen vuotta 2010 niin, että kasvavat kehitysyhteistyömäärärahat pystytään allokoimaan tehokkaasti. Hallitus esittää, että 0,7-tavoite toteutetaan jo vuonna Vuoden 2007 talousarvioon "0,7-määräraha" -kohtaan esitetään 0,35 prosentin osuutta, kehyslaskelman perusteella siis (käytännössä ) euroa. Perustelut HYYn 0,7-tavoitteen yhtenä tarkoituksena on toimia esimerkkinä Suomen valtiolle ja osoittaa, että suomalaiset ovat valmiita antamaan pienen osan varoistaan kehitysmaiden tukemiseen. YK:n suosituksen mukaan 0,7 % osuus tulisi saavuttaa vuonna 2010, joten esimerkkinä ja yhteiskunnallisena edelläkävijänä HYYn oman 0,7 %:n huomioarvo on tietysti suurempi, jos se saavutetaan jo ennen kansainvälistä tavoiteaikaa. Kehitysyhteistyövaliokunnalla on resursseja hallinnoida nopeallakin tahdilla kasvavat määrärahat Määrärahojen käyttäminen Toinen kehitysyhteistyöhanke HYYn on mahdollista käynnistää toinen kehitysyhteistyöhanke 0,7-määrärahojen myötä. Hankkeelle haetaan UM:n hanketukea, jolloin määrärahoista maksettavaksi jää hankkeen omavastuuosuus (15 %, josta vapaaehtoistyön osuudeksi voi laskea enintään 7,5 %). Näin esimerkiksi omavastuuosuudella voidaan toteuttaa euron hanke. Uuden hankkeen etsiminen aloitetaan välittömästi. Etsimisessä voidaan hyödyntää viime vuonna EPWDAn valintaan yhteistyökumppaniksi johtaneen prosessin aikana syntyneitä kontakteja. Hankevalmistelumatkalle on mahdollista anoa UM:n tukea alkuvuodeksi 2007, jolloin uudelle hankkeelle voidaan hakea varsinaista hanketukea ensi vuoden hakukierroksella (hakemusten jättöaika on toukokuun lopussa). Mikäli sopivaa hanketta ei kuitenkaan näin tiukalla aikataululla löydy tai valmistelumatkatukea ei myönnetä, siirtyy hanketuen hakeminen vuodella eteenpäin. Hanketta voidaan ennen tukipäätöksen saamista avustaa pienimuotoisemmin 0,7-määrärahalla. Hanketukea haetaan UM:ltä yleensä kolmelle vuodelle, minkä jälkeen on mahdollista hakea jatkohankkeelle rahoitusta enintään kolmeksi vuodeksi. 5
6 Uuden hankkeen valmistelu edellyttää, että valiokunnasta löytyy tehtävään 1 2 suunnittelukoordinaattoria. Tämän ei pitäisi olla ongelma, sillä valiokunnassa on useita aktiivisia ja kokeneita kehitysyhteistyötoimijoita. Projektiavustukset Hallitus ehdottaa, ettei kaikkia 0,7-tavoitteen toteutuessa kasvavia kehy-määrärahoja käytetä uuteen hankkeeseen. Osa varoista esitetään käytettäväksi projektiavustuksiin, jotka ovat noin euron avustussummia pienimuotoisempiin hankkeisiin, kuten laitehankintoihin, seminaarin järjestämiseen tai tiedotuslehtisen painamiseen. Projektiavustusten myöntämisessä käytetään olemassa olevia projektituen kriteerejä (liite 1). Avustushakemusten käsittelystä ja myöntämisestä tehdään joka vuosi kertomus, jotta syntyneet kontaktit, saadut tiedot ja tehdyt päätökset säilyvät käytössä valiokuntatoimijoiden vaihtuessa. Kertomuksen myötä HYYn kehitysyhteistyötoiminnasta voidaan myös paremmin kertoa muille ylioppilaskunnille ja kehyjärjestöille. Projektiavustukset myönnetään lähtökohtaisesti suoraan kehitysmaissa toimiville järjestöille, eikä esimerkiksi suomalaisten kehy-järjestöjen hankkeille tai kansainvälisille avustusjärjestöille, kuten UNICEFille. Projektiavustuksesta voidaan myöntää tukea MMYL ry:n Lawra-projektin omavastuuosuuteen. Projektiavustuksilla voidaan niin ikään jatkaa pitkäaikaista ja toimivaa yhteistyötä neljän DWDA-järjestön kanssa. Valiokunta päättää, miten projektiavustusten hakemisesta tiedotetaan ja kuinka monta kertaa vuodessa hakemukset käsitellään. Valiokunta tekee avustuskohteista esityksen HYYn hallitukselle. Perustelut HYY on tehnyt UM:n tuella toteutettuja kehitysyhteistyöhankkeita 1990-luvun alkupuolelta, joten HYY on ministeriölle tuttu kumppani ja sen piiristä löytyy kokemusta ja asiantuntemusta hankeprosessin toteuttamiseen. Kansalaisjärjestöjen hanketukeen tarkoitetut määrärahat ovat nousemassa, ja UM toivoo hyviä hankehakemuksia vastaamaan resurssien kasvuun. Suurempi ja monivuotinen hanke luo myös pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta kehitysyhteistyöhön. Projektiavustukset ovat puolestaan hallinnollisesti keveitä ja tuovat kehitysmaiden erilaisten järjestöjen toimintaa tutuksi. Projektiavustusten käsittely on opettavaista 3 ja antaa useammalle toimijalle osallistumismahdollisuuden, mikä on myös yksi HYYn kehitysyhteistyön tarkoitus. Tästä syystä 0,7-määrärahoja ei pääperiaatteittain haluta lahjoittaa suoraan jollekin toiselle kansalaisjärjestölle tai kansainväliselle avustusjärjestölle, mikä muuten olisi hallinnollisesti helpoin ratkaisu. HYYn kehitysyhteistyövarojen vertailua, tilanne vuonna 2006 ja 0,7-tavoitteen toteuduttua ,7-tavoitteen toteuduttua Vapaaehtoiset kehy-maksut Kehy-valiokunta ,7-määräraha Yhteensä Taulukko: kehy-maksujen arvioitu suuruus perustuu vuoden 2006 talousarvioon, valiokunnan toiminta vuoden 2005 toteutumaan (projektivaroista JYYn hankkeen tuki 1000 ja yksi projektiavustus 700 ) ja 0,7- määräraha vuoden 2007 kehyslaskelman loppusummaan. 3 Ympäristönsuojelutieteen oppiaine ja Siemenpuu-säätiö ovat tehneet opiskelijalähtöistä yhteistyötä niin, että opiskelijat ovat opintopiirissä arvioineet Siemenpuun saamia projektiavustushakemuksia ja tehneet niistä lausunnon. Siemenpuu on saanut eri alojen opiskelijoiden näkökulmasta tehdyn kattavan lausunnon päätöksenteon tueksi ja opiskelijat kokemusta sekä opintoviikon. 6
7 LIITE 1. Projektituen kriteerit 1. Rahoitus ja raportointi Tuettavan järjestön taloudenpidon luotettavuus on voitava todentaa lisäämättä merkittävästi järjestön hallinnollista ja -raportoimistaakkaa. Luotettavuuden merkkinä voidaan pitää esimerkiksi tiivistä yhteistyösuhdetta KEPAan tai rahoitussuhdetta järjestöön, jonka laatukriteerit ja raportoimiskäytännöt tunnetaan (suomalainen kansalaisjärjestö, suuri kansainvälinen järjestö kuten Unicef). Näitä kriteereitä noudattaen järjestöstä tulisi olla saatavissa informaatiota myös kolmannelta taholta. Raportoinnissa painotetaan narratiivisuutta. Kun järjestön rahahallinnon luotettavuus on todettu, voidaan projektituella rahoitettavan toiminnan raportoinnissa painottaa kuvaavaa ja narratiivista kerrontaa. Projektituki maksetaan vain poikkeustapauksissa muulle kuin järjestön omalle tilille. Tästä käytännöstä voidaan joustaa vain erittäin pienten, mutta muuten poikkeuksellisen luotettaviksi ja tukemisen arvoisiksi todettujen järjestöjen/projektin kohdalla. 2. Kehitystavoitteet ja yleiset toimintatavat Vuoden alussa tehdään suunnitelma projektivarojen käytöstä. Projektivarojen käyttö pyritään harkinnan mukaan kohdentamaan harvempiin hankkeisiin. Näin tukisummat tulevat myös suurenemaan ja niiden vaikuttavuus kasvaa. Projektivaroilla tuetaan pienten kansalaisjärjestöjen hankkeita LDC-maissa (vähiten kehittyneet maat). Spesifejä maa- tai sektorikohteita ei tuella ole. Tuettavien järjestöjen valinnassa painotetaan järjestön paikallislähtöistä hanketta, jonka toimijat ja edunsaajat ovat mahdollisimman pitkälle paikallisia, edustaen mieluiten haavoittuvimpia väestönosia. Järjestön toiminatatapojen ja tavoitteiden tulee olla ymmärrettäviä ja suomalaisen kehitysyhteistyökäytäntöjen mukaisia. LIITE 2. YK:n vuosituhattavoitteet YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen, joka asetti yhteiset tavoitteet. Vuosituhatjulistus on poliittinen sitoumus, joka keskittyy maailmassa vallitsevaan epätasa-arvoon ja syviin kehitysongelmiin. YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaan vuoteen 2015 mennessä pitää 1. puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja nälkäisten osuus maailman väestöstä 2. taata kaikille lapsille peruskoulutus 3. poistaa sukupuolten välinen epätasa-arvo kaikilla koulutusasteilla 4. vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella 5. vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä 6. kääntää laskuun hi-viruksen ja aidsin, malarian ja muiden merkittävien tautien leviäminen 7. varmistaa ympäristön kestävä kehitys ja mm. puolittaa niiden ihmisten osuus maailman väestöstä, joilla ei ole käytössään puhdasta juomavettä 8. luoda globaali kumppanuus kehitykselle Globaali kumppanuus viittaa niihin teollisuusmaiden toimiin, joilla voidaan parantaa kehitysmaiden asemaa: kehitysrahoitukseen, oikeudenmukaisten kauppasääntöjen kehittämiseen, kehitysmaiden velkataakan helpottamiseen, lääkkeiden saatavuuteen ja tietotekniikan hyötyjen saattamiseen kehitysmaiden ulottuville. 7
Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,
Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotEvaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari
Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotAinejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi
Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda
LisätiedotSUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...
SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT
Lisätiedot9.12.2011. www.kepa.fi
9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotPoissa: Kehitysyhteistyösiiven kokouksen pöytäkirja. Paikka. Aika klo Läsnä:
Kehitysyhteistyösiiven kokouksen pöytäkirja Paikka TYY:n toimisto, Rehtorinpellonkatu 4 A 2o500 Turku Aika 27.3.2017 klo 16.00 Läsnä: Siiven jäsenet: Heidi Saarinen, puheenjohtaja Riina Bhatia Kira Heikelä
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto
Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotKehy-opas. Opas Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyövaliokunnan toimijoille
Kehy-opas Opas Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyövaliokunnan toimijoille Tämä opas on suunnattu kaikille valiokunnan toiminnasta kiinnostuneille, HYYn jäsenille, hallitukselle ja ennen
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 Esityksen rakenne Kv. kehityspolitiikan toimintaympäristön muutokset globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007
LisätiedotSuomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö Anja Onali 4.10.2012 4.10.2012 1 Historiaa Lähetystyöllä pitkät perinteet Ensimmäinen määräraha valtiolta 1974 (300 000 mk) 1985 Kepa perustetaan 1986
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotSUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO VUONNA SYL-kummi Mikko Koskinen ÅASn vieraana
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO VUONNA 2006 SYL-kummi Mikko Koskinen ÅASn vieraana 14.2.2006 KUKA MIKKO? SYLH 2006 Koulutuspolitiikka, ympäristö, tasa-arvo pehmeä kopo TYYn kasvatti hallitus 2005, tylkkärin
LisätiedotKepan jäsenanomuslomake
Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2281 tutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä.
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotYLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen
AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille
LisätiedotKehy-opas. Opas Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan kehitysyhteistyövaliokunnan toimintaan
Kehy-opas Opas Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan kehitysyhteistyövaliokunnan toimintaan Tämä opas on suunnattu kaikille valiokunnan toiminnasta kiinnostuneille, HYY:n jäsenistölle, hallitukselle ja
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotJYYn liikunta-avustukset
JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden
LisätiedotKEHITYSYHTEISTYÖLINJAUKSET SUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER RY.
KEHITYSYHTEISTYÖLINJAUKSET SUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER RY. Think globally, act locally Sisällysluettelo Saatteeksi... 2 1. Mitä kehitysyhteistyö on?... 2 2. Miksi kehitysyhteistyötä tehdään?...
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotKansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä
Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi
LisätiedotTARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.2.2010 2010/0000(INI) TARKISTUKSET 1-8 (PE438.237v02-00) ehdotuksesta suositukseksi neuvostolle EU:n painopisteistä YK:n yleiskokouksen 65.
LisätiedotYK: vuosituhattavoitteet
YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut
LisätiedotTuen tarkoitus. ULKOMINISTERIÖ Viestintäosasto VIE-20/Eurooppatiedotus Marraskuu 2018
ULKOMINISTERIÖ Viestintäosasto VIE-20/Eurooppatiedotus Marraskuu 2018 VALTIONAVUSTUKSET KANSALAISJÄRJESTÖJEN EUROOPPA- TIEDOTTAMISEEN VUONNA 2019 HAKUOHJEET Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen on
LisätiedotHankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013
Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Kuka voi hakea? Suomessa rekisteröity, oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö (väh. 1 vuosi rekisteröitymisestä) Järjestöllä
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2021 Kehitysyhteistyötutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotSuunnitelma 0,7 % -varojen käytöstä
Kehitysyhteistyösiiven saatesanat Suunnitelma 0,7 % -varojen käytöstä Päätimme siipenä toimia tänä vuonna 0,7 % -lahjoituskohteiden kanssa hieman eri lailla mitä aiemmin, ja laitoimme hakukuulutuksen kehitysmaaliikkeen
LisätiedotYleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet
Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Tanskan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien
LisätiedotMäärärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotRAKKAUS USKO TOIVO. - ihmiseltä ihmiselle
RAKKAUS USKO TOIVO - ihmiseltä ihmiselle LUTERILAINEN MAAILMANLIITTO Maailmanpalvelu Mauritanian maaohjelma - Monenkeskistä yhteistyötä, jossa ohjelman toteuttamiseen LML:n kautta osallistuvat Suomen Lähetysseuran
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotAvustus asumisneuvontatoimintaan
Avustus asumisneuvontatoimintaan 2019 Sisällys 1 Asumisneuvontatoimintaan tarkoitettujen avustusten hakeminen vuonna 2019... 3 2 Avustuksen kohdentaminen... 3 3 Avustuksen edellytykset... 3 4 Avustuksen
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle
LisätiedotIhmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa
Alva Bruun Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus (CIMO) Korkeakoulujen kevätpäivät 22.5. 11.6.2011 Korkeakoulujen kehitysyhteistyöohjelmat
LisätiedotEHDOTUSPYYNTÖ EACEA/13/2019 EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite: Tekninen tuki lähettäville organisaatioille
Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto EHDOTUSPYYNTÖ EACEA/13/2019 EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite: Tekninen tuki lähettäville organisaatioille Vastaanottavien organisaatioiden
LisätiedotTaulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina
Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989-2014 Vuosi **) Kahdenvälisen MEUR BKTL, (%) MEUR BKTL, (%) BKTL 1) MEUR bi ***) MEUR multi ***) MEUR osuus ***) yhteistyön osuus ***)
LisätiedotKepan tavoite ja tehtävät
www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 358 lopullinen Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotReilu maailma työn alla. Laura Ventä
Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista
Lisätiedotainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.
TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta
LisätiedotToimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta
LisätiedotTUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset
TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.4.2010 KOM(2010)182 lopullinen Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta
LisätiedotPeräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
LisätiedotMiten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?
Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna
LisätiedotNäin Nenäpäivä tukee järjestöjen työtä
Näin Nenäpäivä tukee järjestöjen työtä Nenäpäivässä on mukana yhdeksän luotettavaa järjestöä ja niiden hankkeita. Nenäpäivänä kerätyillä varoilla tuetaan pitkäkestoista kehitysyhteistyötä Afrikassa, Aasiassa
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö
Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (5) 6 Avustusten myöntäminen vuodelle 2014 HEL 2013-015342 T 02 05 01 00 Päätös Johtokunta päätti jakaa opiston vuoden 2014 talousarvioon sisältyvät järjestöjen avustukset,
LisätiedotKANSALAISJÄRJESTÖT KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ. Kehitysyhteistyön teoria ja käytäntö Outi Hakkarainen,
1 KANSALAISJÄRJESTÖT KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ Kehitysyhteistyön teoria ja käytäntö Outi Hakkarainen, 19.11.2004 LUENNON SISÄLTÖ Kansalaisjärjestö? Kehitysyhteistyö? Käsitteistä Kansalaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotAvustukset kalatalouden alueelliseen edistämiseen 2019 ja omistajakorvaukset vuodelta 2018
Avustukset kalatalouden alueelliseen edistämiseen 2019 ja omistajakorvaukset vuodelta 2018 Uusien kalatalousalueiden rahoituksen periaatteet ja hakuaika Hankeavustusten periaatteet ja hakuaika Omistajakorvausten
LisätiedotInvestointiohjelman infotilaisuus Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
Investointiohjelman infotilaisuus 9.11 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma Liikenne- ja viestintäministeriö esitti Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa kuntien ja valtion yhteistä investointiohjelmaa.
LisätiedotHankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä
Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja
LisätiedotHallituksen esitys talousarvioksi vuodelle A.Romar / Liite 7E
Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2017 26.11.2016 A.Romar / Liite 7E Hallituksen esitys syyskokoukselle 2016 Kepa ry TA 2017 2017 Tark TA 2016 Toteuma 2015 Kokonaiskulut 4 391 300 4 892 692 6
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ
Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan
LisätiedotKANSALAISJÄRJESTÖN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN VUOSIRAPORTTI
KANSALAISJÄRJESTÖN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN VUOSIRAPORTTI VUODELTA 2005 HANKEKOODI ZAM288 12301 1. Hankkeen perustiedot 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi Helsingin yliopiston
LisätiedotGuatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL
Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke 2018-2021? SYL 14 miljoonaa asukasta, josta 51% elää köyhyydessä ja 15% äärimmäisessä köyhyydessä -> on ollut kasvussa 42% alkuperäisväestöön kuuluvia (lähes
LisätiedotValinnanvapauspilotit. Anne Kumpula Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö
Valinnanvapauspilotit Anne Kumpula Hallitusneuvos Sosiaali ja terveysministeriö 21.11.2017 1 Valinnanvapauspilottien aloitus Valinnanvapauspilotit toteutetaan uuden valinnanvapausmallin mukaisina ajalla
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän
LisätiedotErityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta
SIEMENPUU FOUNDATION Ulkoasiainministeriölle 9.10.2007 Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta Erityissäätiöt haluavat kiittää mahdollisuudesta saada
LisätiedotLIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009
LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,
LisätiedotMitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.
Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 61 000 euroa. 2013 IV lisätalousarvio
LisätiedotKeitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20
Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL Zonta International on 1919 perustettu maailmanlaajuinen palvelujärjestö. Sen 30 000 jäsentä kuuluvat 1200 kerhoon 63 maassa. Jäsenet antavat vapaaehtoisesti aikaansa,
LisätiedotMikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?
Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Tavoitteena on että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa
LisätiedotHE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki
HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho
LisätiedotAttac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry
Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat
LisätiedotOikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto
Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet
LisätiedotValinnanvapauspilotit. Anne Kumpula
Valinnanvapauspilotit Anne Kumpula 13.10.2017 1 Valinnanvapauspilottien aikataulusta Valinnanvapauspilotit toteutetaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan ajalla 1.7.2018 31.12.2019. Hakuaika
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotKANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo
KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.
LisätiedotPROJEKTITUKIOHJE 2017
PROJEKTITUKIOHJE 2017 Reserviläisliitto myöntää jäsenyhdistyksilleen ja piireilleen erikseen haettaessa taloudellista tukea toimintaan tai hankintoihin, jotka edesauttavat tai kehittävät jäsenhankintaa,
LisätiedotNeuvotteluhuone Rahiala, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 A
Sivu 1/5 Pöytäkirja 13/2017 Aika: 30. maaliskuuta 2017 klo 9.30 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Neuvotteluhuone Rahiala, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 A Miika Tiainen, puheenjohtaja Inari Harjuniemi,
LisätiedotSTIPENDIT JA PALKINNOT
KIRKON KESKUSHALLINNON SÄÄNTÖKOKOELMA STIPENDIT JA PALKINNOT Kirkon John Vikström -liikuttajapalkinnon säännöt. 2 Kirkon kulttuuripalkinnon säännöt. 3 Kirkon tasa-arvopalkinnon säännöt. 4 Kirkon tutkimuskeskuksen
LisätiedotConduksen hallituksen linjaus aktiivinauhojen ja tiedekuntajärjestön tunnuksien myöntämisestä
10.2.2016 Conduksen hallituksen linjaus aktiivinauhojen ja tiedekuntajärjestön tunnuksien myöntämisestä Nauha- ja merkkiohjesäännössä määritellään Conduksen nauhojen ja merkkien myöntämisperusteet. Linjauksen
Lisätiedot