KANSALAISJÄRJESTÖT KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ. Kehitysyhteistyön teoria ja käytäntö Outi Hakkarainen,
|
|
- Ida Elstelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 KANSALAISJÄRJESTÖT KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ Kehitysyhteistyön teoria ja käytäntö Outi Hakkarainen,
2 LUENNON SISÄLTÖ Kansalaisjärjestö? Kehitysyhteistyö? Käsitteistä Kansalaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö -dilemmoja Pohjoisen ja Etelän kansalaisjärjestöjen (yhteis)työ Huomioita saavutuksista Suomalaiset kansalaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö Kansalaisjärjestöt ja globalisaatio Kansalaisjärjestöjen tulevaisuuden haasteista 2
3 KANSALAISJÄRJESTÖ (NGO)? Kansalaisjärjestö = kansalaisten muodostama yhdistys, jonka tavoitteena ei ole taloudellinen hyöty tai muodollinen poliittinen valta. YK-taustainen NGO (Non Governmental Organisation) = kaikki yhdistykset ja liitot, jotka eivät suoranaisesti kuulu valtion hallinnon alaisuuteen. Siten kattaa niin partiolaiset, kauppakamarit, luonnonsuojeluliitot kuin teollisuuden etujärjestötkin... 3
4 NGO-KÄSITTEEN TARKENNUKSIA Ongelmana käsitteen laaja kattavuus Tarkennuksia ovat esimerkiksi: NGDO = Non Governmental Development Organisation GONGO = Government Oriented/Organised NGO BINGO = Business Interest NGO / Big NGO Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi: CSO = Civil Society Organisation (POCSOs) SMO = Social Movement Organisation CBO = Community Based Organisation 4
5 KEHITYSYHTEISTYÖ? Kehitysapu --> kehitysyhteistyö Kenen kehitys? Etelän ja pohjoisen yhteinen ymmärrys yhteistyöstä? Kehitysyhteistyön suppea ja laaja tulkinta (hanketoiminta / globaali verkostoituminen) 5
6 KANSALAISJÄRJESTÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (1) Miksi kansalaisjärjestöt ovat syntyneet / mukana kehitysyhteistyössä? Terje Tvedt haastaa funktionaaliset teoriat (public goods theory / contract failure theory): kansalaisjärjestöjen rooli kehitysyhteistyössä jää pimentoon. Rahoittajavaltioiden merkittävä rooli. Taustalla mm. köyhimpien tavoittaminen, maan kansainvälistäminen. Järjestöjen diversiteetti, paikallisen kontekstin merkitys. Bangladesh, Zimbabwe, Ethiopia, Nicaragua: ulkopuolisen rahoituksen vaikutus/kilpailu partnereista. Meksikon erilaisuus: funktionaalinen selitys pätee. 6
7 KANSALAISJÄRJESTÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (2) Viimeiset kaksi-kolme vuosikymmentä kansalaisjärjestöbuumia kehitysyhteistyössä (kansallinen/kv). Kehitysnäkemys: kansalaisjärjestöt liitetään usein demokratiaan, taloudelliseen kasvuun (sosiaalinen pääoma), tasa-arvon ja palvelujen lisääntymiseen, terveeseen julkisen vallan kontrolliin. Maailmanpankki / rakennesopeutusohjelmat --> valtion roolin heikentäminen, hyväntekeväisyys. 7
8 KANSALAISJÄRJESTÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (3) Voiko Etelän kansalaisyhteiskuntia vahvistaa kehitysyhteistyövaroin? Etelän kansalaisyhteiskuntien taloudellisella tukemisella huomattavat vaikutukset monissa maissa (esim. Nicaragua ja Namibia). (vrt. Tvedt) Mahdollisia ongelmia: luonnoton kansalaisyhteiskunta, riippuvuus ulkomaisesta rahoituksesta, valtion instituutioiden heikentäminen, sosiaalisten palvelujen yksityistäminen, paikallisten sosiaalisten liikkeiden heikentäminen. 8
9 KANSALAISJÄRJESTÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (4) Keskeinen kysymys: Millaista yhteiskuntaa ollaan luomassa tai tukemassa? Kansalaisjärjestöjen poliittis-ideologinen kehys (kehitysteorian kriisi) Kansalaisjärjestöjen moninaisuus --> jatkuva konflikti todellisen tarkoitusperien ja todellisten vastausten välillä, suhteessa keskeisiin kehityskysymyksiin. Kansalaisjärjestöjen Etelä-Pohjoinen yhteys: kumppanuus vai rahoittaja-vastaanottaja. Kuka lopulta määrittää asialistan? 9
10 POHJOISEN JA ETELÄN YHTEISTYÖ Tvedt: filosofisen monimuotoisuuden ymmärryksen vaikea vaatimus. Toiseuden konkretia. Kehitysuskon ja läpinäkyvyyden ristiriita. Voices-hanke: Etelän kumppanit ja Pohjoisen rahoittajat. 10
11 ETELÄN KUMPPANEIDEN MUUTOS- VAATIMUKSIA (Voices-hanke) Etelän järjestöjen institutionaalinen vahvuus, pitkäjänteisyys, väljyys, akuutit ongelmat NGOs / paikalliset järjestöt. Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö. Luottamus, raportointivaatimukset. Etelä-Etelä -yhteistyö, kansallinen / alueellinen. Yhteistyö Pohjoisen järjestöjen kanssa. Tuen loogisuus, jatkuvuus, alueellinen koherenssi. Avoin vaikutus yhteiskunnalliseen tilanteeseen. 11
12 MITEN TASA-ARVOISTAA ETELÄN JA POHJOISEN YHTEISTYÖTÄ? Emma Mawdsley et al. : POHJOISEN JÄRJESTÖT: kenttämatkoja, vierailuja, ulkopuolisen näkemys, (sosiaalinen) syvämonitorointi/evaluaatio, institutionaalinen tuki, kielisensitiivisyys, tietoa Pohjoisesta. ETELÄN JÄRJESTÖT: rahoituksen monimuotoisuus --> pienempi riippuvuus, selektiivisyys kumppaneiden ja rahoittajien valitsemisessa, rehellisyyttä eikä kiinnostuksen epätarkkaa tulkintaa, vierailut Pohjoisessa, kansalaisjärjestöjen kansainväliseen yhteisöön vaikuttaminen (rahoittajien valta vahva edelleen). 12
13 HUOMIOITA SAAVUTUKSISTA Noin NGDO OECD-maissa Etelässä Michael Edwards & David Hulme: vaikutusten paikallisuus ja hajanaisuus, ei yhteyttä kansalliseen/kansainväliseen. Mahdollisuuksia muuttaa tilannetta: (1) Yhteistyö hallitusten kanssa (2) Toiminnan laajentaminen (3) Kansallinen ja kansainvälinen vaikutustyö (4) Köyhien järjestöjen/ryhmien vahvistaminen 13
14 SUOMALAISET KANSALAISJÄRJES- TÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (1) 1960-luvun lähetystyön projektit lähtökohtana Kuuskytlukulaisuus ja imperialismin paljastus (Tricont, Sadankomitea, Taksvärkki, Ylioppilaiden Kansainvälinen Apu, SYL:n Riistoraportti...) Et. Afrikan vapautusliikkeet Konkreettisten yhteistyöhankkeiden synty 1974 Ensimmäinen määräraha kansalaisjärjestöhankkeeseen Lat.Amerikan solidaarisuusliike (Nicaragua, El Salvador...) Prosentti-liike 1980-luvun alussa / Estelle 14
15 SUOMALAISET KANSALAISJÄRJES- TÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (2) 1986 Kansalaisjärjestöyksikön perustaminen Kehityskriittisyys 1980-luvun lopussa 1990 Omarahoituksen taso laskee 25 prosenttiin prosentin omarahoitus käyttöön vammaishankkeissa 1992 Ensimmäiset sopimukset kehysjärjestöjen kanssa Kehitysyhteistyön määrärahojen lasku, särö kehitysmaaliikkeessä 2000 Kansalaisjärjestöjen määräraha yli 10 prosenttia kehitysyhteistyövaroista 15
16 SUOMALAISET KANSALAISJÄRJES- TÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (3) 2001 Periaatepäätös kehitysyhteistyön tavoitteiden toiminnallistamisesta: köyhyyden vähentäminen, kansalaisyhteiskunta mukaan koko kehitysyhteistyöhön Globalisaatio / neo-liberalismi 1990-luvulla 2003 Uudet kumppanuussopimukset solmitaan 2004 Hallituksen uusi Kehityspoliittinen ohjelma (huom. koherenssi) Ministeri Lehtomäki --> alueellinen keskittyminen Ulkoistaminen, pienten hankkeiden tulevaisuus Tutkimus ja käytäntö (research-l@kepa.fi) 16
17 SUOMALAISET KANSALAISJÄRJES- TÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (4) Ulkoasiainministeriön huomioita: Kansalaisjärjestöillä merkittävä rooli Suomen kehitysyhteistyössä Tarjoavat virallista kehitysyhteistyötä suorempia vaikutuskanavia Tarjoavat mahdollisuuden omaehtoiseen yhteistyöhön Voivat suoraan tukea avoimen ja demokraattisen kansalaisyhteiskunnan luomista kehitysmaissa Hankkeet tavoittavat hyvin hyödynsaajat ja ne ovat usein kustannustehokkaita 17
18 TUKI KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖLLE Noin 10 prosenttia Suomen kehitysyhteistyön määrärahoista järjestöille Vuonna 2003 noin 38 miljoonaa euroa Vuonna 2004 noin 42,8 miljoonaa euroa Vuonna 2005 noin 51,6 miljoonaa euroa Heinäkuussa 2003 käynnissä 425 hanketta, 162 järjestöä Vammaishankkeet 15%, muut 85% Keskimääräinen hankekoko euroa / vuosi Kiristyvä kilpailu, hylkäysprosentti (noin): 5% (1998), 8% (1999/2000), 17% (2001), 28% (2002), 49% (2003), (58%) Suurempi isoilla hankkeilla (60%/40%) 18
19 KANSALAISJÄRJESTÖJEN SÄÄTIÖT Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö, KIOS (1999) Abilis (1999) Siemenpuusäätiö (2001): itsenäisempi sopimus, uusi strategia Viestintä ja kehitys -säätiö (2004/2005) 19
20 KUMPPANUUSJÄRJESTÖT Vuodesta 1992, melko itsenäinen 3-vuotinen määräraha Kumppanuusjärjestöiksi vuodesta 2004 Tuen käyttö joustavammaksi. Painopiste ohjelman kokonaisuuteen, päämääriin ja tavoitteisiin Sukupuolten tasa-arvon edistäminen, YK:n vuosituhattavoitteet, osallistava suunnittelu Kehysjärjestöjä ovat FIDA International, Frikyrklig Samverkan, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, Suomen Lähetysseura, Suomen Punainen Risti, Suomen World Vision. Kumppaanuusjärjestöjen hankkeet (48%), muut (52%) 20
21 KANSALAISJÄRJESTÖHANKKEET SEKTOREITTAIN VUONNA 2004 (UM) Opetus 31% Terveys 13% Julkinen hallinto / kansalaisyhteiskunta 5% Sosiaalipalvelut 20% Väestö 13% Maatalous 5% Teollisuus 1% Vesihuolto ja sanitaatio 1% Monisektori 11% 21
22 KANSALAISJÄRJESTÖHANKKEET ALUEITTAIN VUONNA 2004 (UM) Afrikka 52% Aasia 26%, Oseania 1% Latinalainen Amerikka 21% Eurooppa 1% Yleisimmät kohdemaat: Tansania, Intia, Etiopia, Kenia, Sambia, Peru, Mosambik, Namibia ja Somalia. 22
23 KANSALAISJÄRJESTÖJEN VAIKUTUSTYÖ Suomen valtion kehitysyhteistyö (määrä-->laatu) (vientiluottokampanja) EU:n kehitysyhteistyö Suomalaisten yritysten kv-toiminta (FinnWatch) Suomi maailmalla Tiedotus-, kulutus- ja muu vaikuttaminen Suomessa (kansainvälisyyskasvatus) 23
24 EU KANSALAISJÄRJESTÖJEN YHTEIS- RAHOITUS (milj. euroa) (UM) MAA HANKETUKI (TIEDOTUS) MAA HANKETUKI (TIEDOTUS) MAA HANKETUKI (TIEDOTUS) Iso- 183 (20) Hollanti 56 (9) Ruotsi 6 (1) Britannia Saksa 175 (19) Itävalta 23 (4) Tanska 5 (3) Italia 160 (17) Irlanti 20 (4) Kreikka 5 (1) Ranska 133 (10) Luxemburg 9 (0) Belgia 68 (9) Portugal 8 (2) Espanja 58 (6) Suomi 7 (2) Konsortiot 201 (22) 24
25 KANSALAISJÄRJESTÖT JA GLOBALISAATIO Kansalaisjärjestöjen globaali yhteistyö: Chiapasista Cancúniin World Social Forum (2001-->, Porto Alegre, Mumbai) YK:n maailmankonferenssit, OECD/MAI-sopimus Kauppapolitiikka, Maailmankauppajärjestö WTO Etelä-Pohjoinen: yhteiset nimittäjät, erilaiset ongelmat Suomessa: WTO-kampanja, Maanystävät, Attac, Kepa Helsinki prosessi ja Kansalaisten maailmannäyttämö Voivatko kansalaisjärjestöt olla rakentavan osallistumisen globaali kanava? 25
26 KANSALAISJÄRJESTÖJEN (KEHITYS-) YHTEISTYÖN HAASTEISTA Kansalaisjärjestöhankkeiden yhteiskunnallinen merkitys ja suhde kansalliseen kehitykseen Etelän ja Pohjoisen kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön luonne (hanke/politiikka) Suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaminen: kehitysyhteistyö (0,7%) / kauppapolitiikka (koherenssikysymykset) Tehokkaan ja tasa-arvoisen kansainvälisen yhteistyön ja vaikuttamisen muodot Mitä Pohjoisen toimija voi oikeutetusti tehdä? 26
Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari
Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan
LisätiedotSuomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö Anja Onali 4.10.2012 4.10.2012 1 Historiaa Lähetystyöllä pitkät perinteet Ensimmäinen määräraha valtiolta 1974 (300 000 mk) 1985 Kepa perustetaan 1986
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotValtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI
EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotLIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009
LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotSUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...
SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotKansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset. Suomen ympäristökeskus Outi Pyy
Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset Suomen ympäristökeskus Outi Pyy Markkinoita luovia tekijöitä Kehittyneillä kansallisilla markkinoilla toimintaa vie eteenpäin yleensä yksityinen
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
Lisätiedot9.12.2011. www.kepa.fi
9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.
LisätiedotHallituksen esitys talousarvioksi vuodelle A.Romar / Liite 7E
Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2017 26.11.2016 A.Romar / Liite 7E Hallituksen esitys syyskokoukselle 2016 Kepa ry TA 2017 2017 Tark TA 2016 Toteuma 2015 Kokonaiskulut 4 391 300 4 892 692 6
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotReilu maailma työn alla. Laura Ventä
Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista
LisätiedotGuatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL
Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke 2018-2021? SYL 14 miljoonaa asukasta, josta 51% elää köyhyydessä ja 15% äärimmäisessä köyhyydessä -> on ollut kasvussa 42% alkuperäisväestöön kuuluvia (lähes
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotKansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä
Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi
LisätiedotVapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa
Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotMikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo
Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä
LisätiedotVaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
LisätiedotKansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40
Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan
LisätiedotPELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö
PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotSuomen tulevaisuus 100 vuotta sitten
Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotKEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT?
KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT? Kehitysyhteistyö kenttäperspektiivistä; mikä on muuttunut (melkein) 30 vuodessa: Lähestymistapa ja fokus Kehitys ja vaikutukset Lähtökohtana omat kokemukset
LisätiedotKepan tavoite ja tehtävät
www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin
LisätiedotFinnfund numeroina
Finnfund lyhyesti Finnfund lyhyesti Teollisen yhteistyön rahasto Oy - valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö Suomen valtio (UM) 93,4 %, Finnvera 6,5 %, EK 0,1 % Perustettu 1980 Toimisto Helsingissä, henkilökunnan
LisätiedotKepan jäsenanomuslomake
Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:
LisätiedotEsitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015
Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:
LisätiedotMITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry
MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotEurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012
Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotKepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle
Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotSuomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
LisätiedotUlkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762
LisätiedotTaulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina
Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989-2014 Vuosi **) Kahdenvälisen MEUR BKTL, (%) MEUR BKTL, (%) BKTL 1) MEUR bi ***) MEUR multi ***) MEUR osuus ***) yhteistyön osuus ***)
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotMonikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto
Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotAjankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen
LisätiedotAutotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita
Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa
LisätiedotBingo maailman kaupasta
Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotNuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa
Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä
LisätiedotNaiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019
Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotTOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015
Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston
LisätiedotHankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013
Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Kuka voi hakea? Suomessa rekisteröity, oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö (väh. 1 vuosi rekisteröitymisestä) Järjestöllä
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737
LisätiedotColoplastin paikallistoimistot
Afrikka Aasia Australia Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Algeria (ranska, arabia) (maksuton*) +213 0560 16 50 18, +213 0560 16 59 59 sunnuntai torstai, 9.00 17.00 dzconsumerservice@coloplast.com
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,
Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%
LisätiedotFinanssimarkkinoiden riskit ja valvonta
Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta Liikesivistysrahaston vuosikokous 16.4.2008 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euroalueen
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 295 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot FI FI 1. ESIPUHE Yhdestoista Euroopan kehitysrahasto (EKR) 1 tuli
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2018 COM(2018) 475 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot Euroopan kehitysrahasto (EKR): sitoumuksia, maksuja ja rahoitusosuuksia
LisätiedotVälillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa
Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotMDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotPIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen
PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat
LisätiedotARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003
TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa
LisätiedotKULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100
KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus
Lisätiedot