Suunnitelma 0,7 % -varojen käytöstä

Transkriptio

1 Kehitysyhteistyösiiven saatesanat Suunnitelma 0,7 % -varojen käytöstä Päätimme siipenä toimia tänä vuonna 0,7 % -lahjoituskohteiden kanssa hieman eri lailla mitä aiemmin, ja laitoimme hakukuulutuksen kehitysmaaliikkeen sähköpostilistalle. Valintakriteereinämme ovat aiemmin sovitut painopisteet sukupuolten tasa-arvosta sekä koulutuksesta, jotka ovat myös linjassa TYY:n sitoutumiseen Agenda 2030:een. Painopisteiden lisäksi toiveissamme oli, että hakemuksia tulisi sellaisilta järjestöiltä, joiden toiminta on vaarassa loppua haastavassa vaiheessa ulkoministeriön leikkausten vuoksi. Koska lahjoitettava summa on kertaluonteinen ja pieni, toivoimme myös mahdollisimman selkeää esitystä siitä, mitä rahalla tehdään, jotta voimme arvioida, kelle lahjoituksesta on eniten hyötyä. Saimme yhteensä seitsemän hakemusta joista kaikki täyttivät kriteerimme enemmän tai vähemmän ja joista kaikille olisimme mielellään antaneet avustuksen. Lahjoitusta hakivat: Aurora Borealis Ry, Suomen Somalia-verkosto, Bondoaid Ry, Shiffa ry, Käymäläseura Huussi ry, Abilis ry, sekä Lääkärien sosiaalinen vastuu ry. Valintamme kohdistuivat Shiffa ry:hyn sekä Aurora Borealis ry:hyn. Shiffa vastasi kaikkia arviointikriteereitämme. He ovat Somaliassa toimiva naisten asemaan keskittyvä koulutusja mediajärjestö, joka pyörittää omaa radioasemaa Mogadishussa. Vuoden 2016 he ovat kuitenkin kokonaan ilman ulkoministeriön tukea ja TYY:n lahjoitus menee rästissä oleviin maksuihin sekä radiolähettimen korjaamiseen. Vuodelle 2017 rahoituksen pitäisi jälleen onnistua, ja heillä on lisäksi exit-ohjelma jo käynnissä, joten avustuksen kertaluonteisuus ei ole ongelma. Aurora Borealis taas on vuonna 2015 perustettu järjestö, joten heihin ulkoministeriön leikkaukset eivät ole muuten pystyneet vaikuttamaan, paitsi siten, että heillä ei ole ollut edes mahdollisuutta hakea tukia ulkoministeriöltä. Järjestön työ keskittyy Nepalissa kahteen kouluun, joista toinen on keskittynyt peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Toinen koulu taas tuhoutui maanjäristyksessä ja sen jälleenrakennus on edelleen kesken. Avustusrahat käytetään 3-4 opiskelijan peruskoulun jälkeisen opiskelun mahdollistamiseen sekä toisen koulun jälleenrakentamiseen. Valitsimme Aurora Borealiksen sen koulutusteeman ja ruohonjuuritason vaikuttavuuden vuoksi. Lisäksi haluamme osaltamme viestiä, että kehitysyhteistyötä on mahdollista tehdä ja uutta luoda myös ilman ulkoministeriön tukea. Toivomme lahjoituksen luovan Aurora Borealikselle uskoa tulevaisuuteen ja antavan hyvän alkusysäyksen toiminnalle Nepalissa. 0,7 % -varojen tausta Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Vuosiksi asetettuihin tavoitteisiin sitoutuminen edellytti valtioilta kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vuonna 2015 hyväksytyn Agenda 2030:n tavoitteissa 0,7-vaatimus toistuu yhä. Poliittisessa linjapaperissa on kirjattu seuraavasti:

2 TYYn kehitysyhteistyön on noudatettava YK:n Agenda tavoitteita. TYYn tulee ohjata 0,7 prosenttia toimintataloutensa budjetista kehitysyhteistyöhön. 0,7 prosentin osuus tulee laskea siten että siihen eivät sisälly keräysvarat eivätkä Ulkoasiainministeriöltä saatavat tuet. Hallituksen tulee hyväksyä vuosittain suunnitelma 0,7 -varojen käytöstä. Joulukuussa 2011 edustajisto poisti maininnan 0,7 % -toiminnasta linjapaperista, mutta vuoden 2012 edustajisto palautti sen. Kehitysyhteistyölle on tarkat kriteerit, ja ne määritellään kansainvälisesti. Tärkein kriteeri avulle on, että sen tulee vähentää köyhyyttä. Kehitysyhteistyövaroilla tarkoitetaan julkisia rahavirtoja, jotka on suunnattu kehitysmaihin näiden taloudellisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Liitteestä 1 löytyy tietoa YK:n Agenda tavoitteista ja Suomen kehityspolitiikasta. 0,7 % -varojen käytön kriteerit 0,7 % -varojen käytössä ja uusien kohteiden valinnassa sovelletaan seuraavia kriteereitä: - Panostetaan ennaltaehkäisevään ja pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön - Hankkeiden tulee tukea YK:n Agenda tavoitteita - Hankkeiden raportoinnin tulee olla luotettavaa ja todennettavissa - Hankkeiden tulee huomioida alueellinen tasapaino ja keskittyä vähiten kehittyneisiin maihin - Hankkeiden valinnassa tulee ottaa huomioon yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat ryhmät (kuten vähemmistöt, naiset, lapset, vammaiset jne.) - Hankkeista tulee olla saatavilla riittävästi tiedotusmateriaalia TYYn 0,7 % -varoja ei käytetä humanitaariseen apuun, sillä kriisinhallinnan ei katsota olevan ennaltaehkäisevää ja pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä, johon TYYn 0,7 % -varat halutaan ohjata. 0,7 % -varojen käyttö 0,7 % -varat ohjataan kahteen vaihtuvaan kohteeseen. Aiemmin kohteina on ollut yksi pysyvä ja yksi vaihtuva, mutta tästä TYYn hallitus luopui keväällä 2015 kehitysyhteistösiiven esityksestä. Ennen tätä muutosta kohteita on ollut neljä, joista kaksi on ollut vuosittain vaihtuvia ja kaksi pysyviä. Kohteiden valinta tapahtuu siten, että kehitysyhteistyösiipi valitsee kokouksessaan siiven tekemän selvitystyön pohjalta parhaaksi katsomansa kohteet, ja tekee niistä esityksen TYYn hallitukselle. TYYn hallitus tekee viimesijaisen päätöksen lahjoituskohteista. 0,7 % - varat jaetaan tasan kahden kohteen kesken. Varat maksetaan kohteille kahdessa erässä, keväällä ja syksyllä. TYYn kehitysyhteistyösiipi pitää yhteyttä hankkeisiin. Hankkeista pyydetään tilinpäätös ja raportit vuosittain. Vuonna 2016 on Ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuvien leikkausten vuoksi suosittu sellaisia kohteita, joiden toiminta on leikkausten takia vaarassa loppua kriittisessä vaiheessa. Kohteet on valittu perustuen avoimeen hakuun, jonka hakukuulutus

3 (liite 2) jaettiin Kepan kehitysmaaliike-sähköpostilistalla. Hakukuulutuksessa hakijoilta toivottiin selvää esitystä varojen käytöstä. 0,7 % -kohteet ) Shiffa ry Shiffa ry on Suomen koulutettujen somalinaisten vuonna 2005 perustama media- ja kulttuurialan kehitysyhteistyötä ja tiedotusta tekevä järjestö. Shiffa järjestää Somaliassa koulutusta naisjournalisteille ja videotuottajille. 0,7%-lahjoitusvarat Shiffa ry kertoo hakemuksessaan käyttävänsä Mogadishussa toimivan naisten radioaseman toiminnan ylläpitämiseen, joka muutoin olisi vaarassa kaatua kokonaan. Shiffa ry täyttää erinomaisesti kaikki hakukuulutuksessa mainitut kriteerit. 2) Aurora Borealis ry Aurora Borealis ry on perustettu vuonna 2015 Jyväskylässä. Järjestön tämän hetken tukikohteet ovat Nepalissa: yksi on peruskoulun jälkeisen opiskelun tukeminen Loo Niva Child Concern Groupin kautta ja toinen Bholungin kylän jälleenrakentaminen maanjäristyksen jälkeen. Aurora Borealis ohjaa hakemuksensa mukaan TYYn lahjoitusvarat kolmen-neljän nuoren koulunkäynnin tukemiseen Loo Niva Child Concern Groupille ja Bholungin kylän koulurakennusten jälleenrakentamiseen. Sen lisäksi, että Aurora Borealiksen toiminta kattaa siiven määrittelemät kriteerit, siipi haluaa lahjoituksellaan viestiä, että kehitysyhteistyötä on mahdollista tehdä myös ilman Ulkoministeriön tukea. Vuoden ,7 % -varojen maksut Vuonna ,7 % -varoja on käytettävissä Varat jaetaan tasan edellämainittujen kohteiden kesken niin, että molemmat saavat puolet kokonaissummasta. Shiffa ry 2612 Aurora Borealis ry 2612 Yhteensä 5224 Tiedotus 0,7 % -varoista tiedottaminen on erityisen tärkeää, koska varojen ja niillä saatavan näkyvyyden avulla pyritään edistämään YK:n Agenda tavoitteiden toteutumista. Vastuu tiedottamisesta on koko kehitysyhteistyösektorilla. Pitämällä 0,7-tematiikkaa esillä omassa tiedotuksessaan TYY pyrkii myös luomaan poliittista painetta kehitysyhteistyön eduksi. TYYn nettisivuilla on oma osionsa kehitysyhteistyölle. Osiosta löytyy tietoa 0,7 % -varoista ja niillä tuettavista hankkeista. 0,7 % -varoista tiedotetaan myös TYYn blogissa, tapahtumissa ja sähköpostitse. Kehitysyhteistyösiipi tiedottaa sosiaalisessa mediassa kohdeprojektien ajankohtaisista kuulumisista. Tiedottamisessa hyödynnetään tuettujen hankkeiden omaa tiedotusmateriaalia. Hankkeiden Suomessa tapahtuvasta hallinnoinnista vastaavista järjestöistä voidaan pyytää henkilöitä esittelemään niitä kehitysyhteistyötapahtumiin.

4 Liite 1. YK:n Agenda tavoitteet YK:n jäsenmaat sopivat New Yorkissa järjestettävässä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 asti. Ohjelman tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen turvaaminen. 1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta. 2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. 3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. 4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. 5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. 6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. 7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille. 8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. 9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. 10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä. 11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat. 12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. 13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. 14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä. 15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. 16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla. 17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta. Globaali kumppanuus viittaa niihin teollisuusmaiden toimiin, joilla voidaan parantaa kehitysmaiden asemaa: kehitysrahoitukseen, oikeudenmukaisten kauppasääntöjen kehittämiseen, kehitysmaiden velkataakan helpottamiseen, lääkkeiden saatavuuteen ja tietotekniikan hyötyjen saattamiseen kehitysmaiden ulottuville. Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vaatii niihin sitoutuneilta valtioilta kehitysmäärärahojen tuntuvaa lisäämistä. Tavoitteena on 0,7 prosentin osuus bruttokansantuotteesta, mihin avunantajamaat, Suomi mukaan lukien, sitoutuivat jo vuoden 1970 YK:n yleiskokouksessa. Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemässä päätöksessä asetetaan EU:n vanhoille jäsenmaille 0,51 prosentin minimitavoite vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä. Tarkempaa tietoa kustakin tavoitteesta löytyy YK:n sivuilta osoitteesta:

5 Suomen kehityspolitiikka Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät tavoitteet on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Kehitysyhteistyötoiminta perustuu vuonna 2015 YK:ssa hyväksyttyyn Agenda 2030:een, ja toiminnan toteuttamista ohjaa valtioneuvoston kehityspoliittinen selonteko. Vuoden 2016 selonteossa määritellyt painopistealueet ovat 1. naisten ja tyttöjen oikeudet 2. kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi 3. yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky, ml. verotuskyky 4. ruokaturva, veden ja energian saatavuus sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikalla vaikutetaan maailmanlaajuisiin ponnistuksiin köyhyyden poistamiseksi taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen avulla. Kehitysyhteistyö on kehityspolitiikan keskeinen työkalu, jolla pyritään edistämään kehitykselle suotuisien olosuhteiden vahvistumista köyhimmissä maissa. Suomi on sitoutunut EU:ssa ja YK:ssa nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2015 Suomi ohjasi ennakkotietojen mukaan julkiseen kehitysyhteistyöhön miljoonaa euroa, joka vastaa 0,56 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuoden 2016 valtion talousarviossa kehitysyhteistyön määrärahat ovat 818 miljoonaa euroa, joka on 0,38% bruttokansantuotteesta. Viimeksi Suomi on saavuttanut 0,7 prosentin tason vuonna 1991, jonka jälkeen osuus kuitenkin laski jyrkästi ja alkoi kohota vähitellen vasta vuonna 2001.

6 Liite 2 Hakukuulutus Hyvä vastaanottaja, Turun yliopiston ylioppilaskunta on sitoutunut lahjoittamaan vuotuisesta budjetistaan 0,7 % kehitysyhteistyöhön. Summa jaetaan kahden järjestön/hankkeen kesken ja tänä vuonna lahjoitettava summa on noin euroa järjestöä kohden. TYY etsii juuri nyt lahjoituskohteita vuodelle Tänä vuonna painopisteinä ovat koulutus, sekä sukupuolten tasa-arvo, jotka ovat linjassa myös uuden Agenda 2030:n kanssa. Painopisteitä suurempana kriteerinä on kuitenkin lahjoituksen akuutti tarve. Toivomme voivamme lahjoituksellamme omalta osaltamme paikata ulkoministeriön leikkauksia ja etsinnässä onkin hanke, jonka on esimerkiksi välittömän lakkausuhan alla, ja joka pystyisi lahjoituksen turvin ajamaan hankkeen hallitusti alas ja siten välttämään isoimmat vauriot. Kuinka hakea: Lähettäkää vastauksena tähän viestiin (osoite: tyy-kehy@utu.fi) hakemus, jossa kerrotte perustiedot järjestöstänne sekä hankkeestanne ja mahdollisimman selkeä ja perusteellinen kuvaus siitä, miksi tarvitsette lahjoitusta ja mihin lahjoitusvarat on tarkoitus käyttää (maksimissaan kaksi sivua kiitos). Viimeinen päivä jättää hakemus on 15.4., jonka jälkeen TYY:n kehitysyhteistyösiipi päättää valituista kohteista ja ilmoittaa kaikille hakijoille valinnastaan. Valituille kohteille maksetaan summa kahdessa erässä, ja ensimmäinen maksu suoritetaan toukokuussa. Lisätiedot: Riina Pursiainen: rsmpur@utu.fi Heidi Saarinen, pj, kehitysyhteistyösiipi: heidi.e.saarinen@utu.fi Katariina Kulha, TYY:n hallituksen kehitysyhteistyövastaava: tyy-kehy@utu.fi