MUISTIO 5/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Osallistujat: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän väliaikainen kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 1. krs. Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere, pj. Lemmetty Arto vs. tilaajapäällikkö Tampere Lampi Armi suunnittelupäällikkö Tampere Salkoaho Tuukka vs. yhteyspäällikkö Tampere Tirronen Anniina vs.tilaajapäällikkö Tampere Santalahti Anne terveys ja sosiaalijohtaja Ylöjärvi Harju Raija sosiaali ja terveysjohtaja Kangasala Halme Eeva perusturvajohtaja Nokia Helin Vesa sosiaali ja terveysjohtaja Lempäälä Nieminen Raimo T. pääluottamusmies henkilöstön edustaja Paavilainen Paula vs. perusturvajohtaja Pirkkala, vpj Partanen Pirkko sosiaali ja terveystoimenjohtaja Vesilahti Rutanen Leila vs. sosiaali ja terveysjohtaja Orivesi Smolander Pirjo tietohallintokoordinaattori Tampere Auvinen Kari talousjohtaja Lempäälä Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, sihteeri Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Aaltonen Mikko apulaispormestari Tampere Kostiainen Leena apulaispormestari Tampere Haapala Toni hyvinvointipalv. talousjohtaja Kangasala Viik Taina talous ja hallintopäällikkö Pirkkala Mäkinen Sari ylilääkäri Jokela Antti tietohallintojohtaja PSHP 1/17

2 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TYÖRYHMÄN VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 3 4 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 5 RAKENNESUUNNITELMAN UUDISTAMINEN, TAVOITTEET TERVEYDENHUOLLON VALITTUJEN TUOTTEIDEN SEUDULLISET LASKUTUSPERUSTEET SEUDULLINEN ELINVOIMASELVITYS SOTEPALVELUT 9 8 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN KUULUMISET 11 TILANNEKATSAUS 11 9 MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen kello EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä (extranet). Päätösehdotus. SEUTUSOTE kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion (liitteenä). Päätös. Hyväksyttiin. 3 TYÖRYHMÄN VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA Ylöjärven perusturvajohtajan Kari Virran siirryttyä eläkkeelle työryhmälle tulee valita varapuheenjohtaja. Kokous 3.9 siirsi päätöksen kokoukseen. Päätösehdotus. SEUTUSOTE kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää valita työryhmälle varapuheenjohtajan. Päätös. Valittiin Paula Paavilainen. 4 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT tietohallinnon ajankohtaiset asiat (ei vielä varmistunut) suun terveydenhuollon ajankohtaiset asiat 3/17

4 terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman seurantaryhmän ajankohtaiset asiat kehittämispäivän yhteenveto seuraavat kokoukset seutuyhteistyöhön vaikuttavat kuntien omat tiedotettavat asiat Seuraavat kokoukset: (sovitaan) kello kello kello kello Päätösehdotus. SEUTUSOTE kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Päätös. Merkittiin tiedoksi. Taru Kuosmanen kertoi siirtyvänsä teto:n johtoon. 5 RAKENNESUUNNITELMAN UUDISTAMINEN, TAVOITTEET 2040 Seutujohtaja Päivi Nurminen ja seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki : Tampereen kaupunkiseudun visiona on olla Vetovoimainen, sujuvan elämän, kestävän kasvun ja yhteistyön edelläkävijä. Rakennesuunnitelma toteuttaa visiota kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelun osalta. Seutuhallitus hyväksyi työsuunnitelman rakennesuunnitelman uudistamiseksi Ensimmäisenä työvaiheena käynnistyi rakennesuunnitelman tavoitteiden tarkennus. Tavoitteita on käsitelty asiantuntijatyöryhmien työpajassa ja seutuhallituksen ja kuntajohtajien työpajassa Työpajoissa on arvioitu nykyisten tavoitteiden ajankohtaisuutta ja tarkistamisen tarvetta toimintaympäristön muutosten valossa. Kaupunkiseudun kehittämisen sisällölliset tavoitekokonaisuudet muodostuivat työpajojen jälkeen seuraavasti: 4/17

5 1. Väestön kasvuun varaudutaan, 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään, 3. Keskustoja ja keskuksia kehitetään, 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään, 5. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan, 6. Liikkumisen tapoja uudistetaan, 7. Palvelujen saavutettavuutta parannetaan, Tavoitekokonaisuuksiin esitettiin seuraavia tarkistustarpeita ja korostuksia: 1. Väestön kasvuun varaudutaan Kasvuvarauma tulee asettaa seututasolla ylhäältä alas, ei kuntakohtaisesti alhaalta ylös. Lähtökohtana on rakennesuunnitelman 2030 kasvuvarauma ja hengen väestönkasvu vuosille Tämä tarkoittaa nykyisen kaltaisen kasvun jatkumista (4 100 as/v) ja tavoitevuoden 2040 asukaslukua Tavoitevuoden väestö on suurempi kuin Tilastokeskuksen ennuste ( ), mutta samalla tasolla maakuntakaavatyön kanssa ( asukasta). Kasvun jakautuminen kaupunkiseudulla ohjataan yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisesti, ei kehyskunnat keskuskaupunki jaottelulla. Tällöin korostuvat mm. joukkoliikenteen järjestämisedellytykset ja alueiden sijainti kaupunkirakenteessa. 2 Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä korostetaan yhdyskuntataloudellisuutta ja energiatehokkuutta. Uutena näkökulmana huomioidaan kaupunkiseudun sisällä olevien alueiden erilaiset profiilit ja laadulliset tavoitteet maankäytölle. Asemakaava alueen ulkopuolinen rakentaminen ohjataan seudullisten periaatteiden mukaan. 3. Keskustoja ja keskuksia kehitetään Palveluiltaan eritasoiset keskukset huomioidaan palveluverkon ja liikkumisen solmukohtina. Kuntien keskustojen vetovoimasta pidetään huolta mm. lisäämällä asuinrakentamista. 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään Rakennesuunnitelman uudistamisessa korostetaan keskitehokkaan rakentamisen lisäämistä. Asuinalueet toteutetaan rakenteellisesti ja toiminnallisesti monipuolisina, ja laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. 5. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan 5/17

6 Elinkeinoalueita ja vyöhykkeitä suunnitellaan seudullisena kokonaisuutena. Tämä mahdollistaa elinkeinoalueiden profiloinnin ja niiden kilpailukyvyn kehittämisen. Elinkeinojen logistiset tarpeet huomioidaan sisäisen liikenteen ohella. 6. Liikkumisen tapoja uudistetaan Pääviestinä on edelleen joukkoliikenteen ja pyöräilyn kehittäminen eurooppalaisen liikkumisen mallin suuntaan. Tähän liittyy mm. rakennesuunnitelmassa ratkaistava raideliikennekokonaisuus ja ratakapasiteetin tehokas käyttö. Liikkumisen turvallisuutta korostetaan. 7. Palvelujen saavutettavuutta parannetaan Keskusverkkoajattelua laajentaen huomioidaan alakeskusten ja muiden palveluiltaan vahvojen alueiden kytkeytyminen joukkoliikenne ja pyöräily yhteyksiin. Palveluverkko suunnitellaan hierarkkisena seudullisena kokonaisuutena, jossa palvelukiinteistöt sijaitsevat kuntalaisten arkea helpottaen. Mm. julkisten ja kaupallisten palvelujen yhteiset sijaintiperiaatteet tukevat tätä. Merkittävät seudulliset hankkeet ja toteutuksen edistäminen Rakennesuunnitelman yhteydessä halutaan ratkaista myös seudullisesti merkittävien hankkeiden sijainti, ajoitus ja toteutuskysymykset. Hankkeet ovat kaupunkiseudun kasvun kannalta strategisia hankkeita, ja niiden kaavallinen ohjaus tapahtuu maakuntakaavassa. Niiden sijainti kaupunkiseudun alueella antaa kunnille mahdollisuuden linjata hankkeita rakennesuunnitelmassa. Rakennesuunnitelman jatkoksi tavoitellaan MAL aiesopimusmenettelyn jatkamista ja toteuttamisen ohjelmointia. Rakennesuunnitelman tavoiteasettelun jälkeen käynnistyy vaihtoehtojen laatiminen ja arviointi (marraskuu 2013 helmikuu 2014). Vaihtoehtojen arvioinnissa on kiinnostavaa huomioida valmistumassa olevan Elinvoimaselvityksen mallit hallintorakenteista. Hallintomallit voidaan ottaa yhdeksi rakennesuunnitelmavaihtoehtojen arviointikriteeriksi. Hallintomallit on myös mahdollista huomioida jo vaihtoehtotarkastelun lähtötilanteessa. Rakennesuunnitelman uudistaminen etenee syksyn 2013 aikana seuraavasti: Rakennesuunnitelma Aikataulu Maakuntakaava Tavoitteiden tarkennus: KJK , tavoitetyöpajan tulokset SH , tavoitetyöpajan tulokset MASTO tavoitteiden hyväksy 9 11/2013 Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 9 12/2013 (MKV ) 6/17

7 minen KJK 8.11., tavoitteiden hyväksyminen SH , tavoitteiden hyväksyminen Seutufoorumi , tavoitteiden esittely Rakennesuunnitelman vaihtoehdot ja niiden vaikutukset: Seututyöryhmät 6.11., työryhmien + elinkeinojohtajien yhteinen työpaja MASTO SH ja KJK , työpaja 11/2013 2/2014 Vaikutusten arvioinnin tilannekatsaus ja keskustelu kaupunkiseudun KJK:ssa Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointitulosten esittely SH:n ja KJK:n työpajassa Kehittämispäällikkö Laine : Rakennesuunnitelman uudistamisen keskeinen osa alue on palveluverkkotarkastelu. Syksyllä hyvinvointipalvelutyöryhmien edustajille on varattu mahdollisuus osallistua uudistamistyöhön teemakohtaisissa työpajoissa. Työpajassa 6.11 eri teemojen mukaan jaetut työryhmät analysoivat rakennesuunnitelman uudistamisen eri vaihtoehtoja. Koska rakennesuunnitelmaa laaditaan yhtäaikaisesti kaupunkiseutua koskevan kuntarakenne/elinvoimaselvityksen kanssa, palveluverkon osalta tavoitteeksi asetettiin työpajassa alustavasti verkon esittäminen useassa tasossa, mikä mahdollistaa myös selvityksessä hahmoteltavien eri hallintotasojen välisen palveluverkkotarkastelun. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki ja kehittämispäällikkö Laine selostavat asiaa kokouksessa. Liite: lisäseloste Päätösehdotus. SEUTUSOTE kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Merkittiin tiedoksi. Kimmo Kurunmäki selosti asiaa. 7/17

8 6 TERVEYDENHUOLLON VALITTUJEN TUOTTEIDEN SEUDULLISET LASKUTUSPERUSTEET 2014 Kunnallisen sosiaali ja terveydenhuollon toimintaympäristö on tulossa yhteen suurimmista murrosvaiheistaan lainsäädännön uudistuksista ja palvelutarpeen kasvusta johtuen. Vuonna 2014 konkretisoituu perusterveydenhuollon uudistus, joka tuo asiakkaalle mahdollisuuden valita perusterveydenhuollon hoitoyksikkö myös oman kunnan ulkopuolelta. Asiakkaan näkökulmasta kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa tulevat siis muodostamaan yhden perusterveydenhuollon alueen. Asiakkaan asemaa vahvistaa lisäksi mahdollisuus valita hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 58 :n mukaan kunta ja kuntayhtymälaskutuksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa tai jolla kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntiaan. Tuotteistusjärjestelmää voidaan kuitenkin käyttää lisäksi apuna hoidon laadun ja vaikuttavuuden seurannassa ja kehittämisessä, parantaen terveyshyödyn havainnointi ja kehittämiskykyä. Tampereen kaupunkiseudulla laskentaperusteiden yhdistämisellä tähdätään ensisijaisesti kuntien välisen laskutuksen ja tiedonvaihdon sujuvoittamiseen. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat seutusoten päätöksen mukaisesti valmistelleet yhtenäisiä laskutusperusteita perusterveydenhuollon keskeisille tuotteille helpottaakseen kuntalaisten mahdollisen liikkuvuuden mukanaan tuomia haasteita. Kehittämispäällikkö Laine : Yhtenäiset laskutusperusteet keskeisille perusterveydenhuollon suoritteille ovat valmistuneet. Toni Haapala ja Taina Viik esittelevät asiaa kokouksessa. Liite: Aikataulusyistä materiaali tuodaan kokoukseen. Päätösehdotus. SEUTUSOTE kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää 8/17

9 hyväksyä omalta osaltaan esityksen Tampereen kaupunkiseudun yhtenäisistä laskutusperusteista valituille perusterveydenhuollon suoritteille alkaen liitteen mukaisesti sekä tekee muut tarvittavat päätökset. Päätös. Laskutusperiaatteet hyväksyttiin ja sovittiin tarkennettavan hinnat 2014 uusien perusteiden mukaan. Sovittiin palattavan asiaan seuraavassa kokouksessa. Käytiin keskustelu vapaan terveysasemavalinnan vaikutuksista sosiaalipalveluihin ja perheneuvolapalveluihin sekä kuntien erilaisista vyörytys ja poistokäytännöistä. Todettiin yhtenäisen informoinnin ja sopimisen tarve kaupunkiseudun valinnan kriteeristöistä ja että asiaa valmistelemaan perustetaan työryhmä. Työryhmään valittiin: Sari Mäkinen, Mika Vuori ja Anne Santalahti Sovittiin työryhmän kokous kello Paula Paavilainen siirtyi puheenjohtajaksi. 7 SEUDULLINEN ELINVOIMASELVITYS SOTEPALVELUT Keväällä 2012 seutuyhteistyöstä tehdyn ulkoisen arvioinnin mukaan kuntien välinen yhteistyö on ollut tuloksellista Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän aikana. Nykyisen toimintamallin arvioidaan olevan kuitenkin riittämätön yhteistyötarpeiden lisääntyessä, minkä vuoksi sitä tulisi uudistaa. Toimintamallin uudistaminen on kytketty kuntarakennelakia toteuttavan selvityksen laadintaan. Selvityksessä on tarkoitus kuvata kaupunkiseudun tulevaisuuden vaihtoehtoja lain tarkoittamaa selvitysvelvollisuutta laajemmin. Selvityksen lähtökohtana on kaupunkiseudun kuntien yhteinen näkemys seudun elinvoiman jatkuvasta kehittämisestä. Kunnilla on kuitenkin erilaiset käsitykset keinoista elinvoimaisuuden edistämiseksi. Yhteisen kokonaisnäkemyksen saavuttamiseksi poliittista keskustelua on tarpeen 9/17

10 tukea selvityksellä, joka lisää päättäjien objektiivista tietopohjaa eri vaihtoehtojen vaikutuksista, eduista ja haitoista. Selvityksen tavoitteeksi on alustavasti määritelty kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistaminen, asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen sekä hyvän elinympäristön ja kestävä kehityksen turvaaminen. Selvityksessä tarkastellaan monipuolisesti ja eri näkökulmista erilaisia toimintamalleja: kunnat, kuntien välinen yhteistyö, seutuhallinto, uusi kunta. Toimintamallien vaikutuksia kuvataan ja analysoidaan eri näkökulmista, joita ovat muun muassa kuntauudistus, alueen kilpailukyky, palvelut, talous, yhdyskuntarakenne ja demokratia. Selvityksessä huomioidaan lisäksi sosiaali ja terveydenhuollon valtakunnalliset uudistuslinjaukset. Selvityksen tulee vastata myös kuntarakennelaissa (luonnos 14./ ) kuvattuun selvitysvelvollisuuteen. Selvityksen tavoitteet ja sisältö tarkentuvat työn edetessä sekä kuntarakennelain valmistuttua. Selvitys on käynnistetty alkuvuodesta 2013 ja se on kestoltaan noin vuoden mittainen. Selvitystyöstä vastaa selvitysmies Rauno Saari, jonka tukena on selvitystiimi. Selvitystyötä ohjaa kuntien nimeämä poliittinen ohjausryhmä. Selvitystiimiin ovat kuuluneet sotepalveluiden osa alueelta tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen, perusturvajohtaja Kari Virta sekä ylilääkäri Sari Mäkinen. Seuturyhmien kohdalla on katsottu tarpeelliseksi, että selvityksen etenemisestä informoidaan työryhmiä säännöllisesti. Kehittämispäällikkö Laine : Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointia, elinvoimaa ja kestävää kehitystä tarkastelevan selvityksen väliraportti on valmistunut. Työ on jatkunut eri selvitettävien mallien yksittäisellä tarkastelulla. Yhden kunnan mallin kuvaus on valmistunut. Taru Kuosmanen, Anne Santalahti sekä Sari Mäkinen selostavat asiaa. Liite: yhden kunnan mallin kuvaus Päätösehdotus. SEUTUSOTE kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä selvityksen etenemisen ja tekstit tiedoksi. 10/17

11 Päätös. Merkittiin tiedoksi. 8 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN KUULUMISET TILANNEKATSAUS Pääministeri Kataisen hallitus valmistelee kuntauudistusta. Vahvojen peruskuntien muodostamiseksi on valmisteilla rakennelaki, jonka on tarkoitus tulla voimaan Kuntarakennelakiluonnos on ollut kunnissa lausunnoilla saakka. Valmistelun lähtökohtana ovat olleet hallitusohjelman ja hallituksen iltakoulun kirjaukset. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset mennessä. Sosiaali ja terveydenhuollon osalta STM asetti maaliskuussa 2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi sekä valmistella lakia sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoittamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta (nk. järjestämislaki). Työryhmän toimikausi päättyi Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2014 ja lain on tarkoitus tulla voimaan Palvelurakennetyöryhmän työn valmistelua täydentämään asetettiin lisäksi marraskuussa 2012 selvityshenkilöryhmä Suomen kuntakentän alueellisten erojen ja erityispiirteiden sekä kielellisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi. Selvityshenkilöryhmän tehtävänä oli selvittää yhdessä kentän toimijoiden kanssa alueellisesti parhaita sosiaali ja terveydenhuollon ratkaisuja. Selvityshenkilöiden työ valmistui Ryhmän esityksen mukaan sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta esitettiin siirrettäväksi kunnilta sosiaali ja terveydenhuollon alueille. Työryhmä esitti lisäksi, että sairaanhoitopiirien ja kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymät purettaisiin ja toiminta organisoitaisiin uudelleen ja Suomeen muodostettaisiin 34 sotealuetta/kuntaa, jotka vastaisivat lähes kaikkien sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Hallituksen kehysriihi muutti tilannetta oleellisesti. Sosiaalija terveydenhuollon järjestämisratkaisun osalta kehysriihen linjausten mukaan sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis ja rahoitusvastuu on kunnilla. Hallitus ilmoitti aloittavansa sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun välittömästi siten, että järjestämislaki tulisi voimaan vuoden 2015 alussa. Sote uudistusta pyritään viemään eteen 11/17

12 päin yhdessä kuntauudistuksen kanssa ja sote palvelut järjestetään linjausten mukaan kuntapohjaisesti. Laajan perustason sosiaali ja terveyspalvelut tullaan järjestämään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntamallin perusteista säädetään kuntalaissa. Vastuukuntina voivat toimia maakuntien keskuskaupungit ja luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat kunnat, joilla on riittävä kantokyky asetettiin sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä, jota ministeri Guzenina Richardson täydensi edelleen myöhemmin huhtikuussa. Lisäksi työryhmän toimeksiantoa täydennettiin siten, että työryhmän pitää laatia väliraportti mennessä. Siihen tulee sisältyä ehdotukset tehtävistä, joista noin asukkaan kunnalla sekä yli asukkaan kunnalla voi olla järjestämisvastuu. Lisäksi on laadittava ehdotukset kuntien keskinäisistä rahoitusjärjestelyistä, sote palveluja koskeva vastuukuntamallin kuvaus sekä kuvaus erityisvastuualueiden tehtävistä ja vaihtoehdoista yliopistollisten sairaaloiden omistuksen ja hallinnan järjestämiseksi. Pääministeri Katainen asetti edelleen kunta ja sotekoordinaatioryhmän, jonka puheenjohtajana on toiminut Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo ja varapuheenjohtajana SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Ryhmä on koostunut kunta ja sote uudistuksesta vastaavista ministereistä sekä hallituspuolueiden ministeriryhmien ja eduskuntaryhmien edustajista. Koordinaatioryhmä on esittänyt yksimielistä ratkaisua sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen uudistamiseksi. Tavoitteena on kuntaperusteisen järjestämismallin säilyttäminen sote palveluiden hallinnan kivijalkana. Koordinaatioryhmä esittää, että kunta ja sotepalvelurakenteen uudistus tähtää peruskuntiin, jotka muodostuvat työssäkäynti ja asiointialueista. Koordinaatioryhmä linjasi, että sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan yhdenmukaisin periaattein koko maassa. Yksittäistapauksissa väestöpohjakriteereistä voidaan poiketa, mikäli siihen on erityiset perusteet kuten kielellisen oikeudet. Uudistuksen myötä sosiaali ja terveydenhuollon palveluja voivat järjestää (järjestämisvastuu) kunnat ja sote alueet. Kunta voi vastata perustason palveluista tai laajan perus ja erityistason palveluista ollessaan sote alueen vastuukunta. Kaikki kunnat rahoittavat sote palveluita. Palvelujen tuotannosta voivat vastata kunnalliset ja yksityiset toimijat kuten nykyisinkin. Palvelut järjestetään koordinaatioryhmän linjausten mukaisesti pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukunnassa on kuntien yhteinen 12/17

13 toimielin, jossa on kuntien edustus. Poikkeustapauksissa sote alueen hallintomalli voi olla myös kuntayhtymä, joissa äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Vastuukunnan on järjestettävä palvelut yhdenvertaisesti kaikissa perustason alueeseen ja sote alueeseen kuuluvissa kunnissa hyödyntäen olemassa olevaa sosiaali ja terveyspalveluverkostoa. Perustason alueiden ja sote alueiden on laadittava suunnitelma lähipalvelujen toteuttamisesta. Väestömääräkriteerit Perustason alue asukkaan kunnalla on oikeus pääsääntöisesti järjestää perustason sosiaali ja terveyspalvelut. Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia perustason alueen vastuukuntana. Perustason sote palveluja ovat lähinnä nykyiset terveyskeskusten ja sosiaalitoimen palvelut. Lisäksi vastuukunta voi saada oikeuden järjestää joitakin jo nykyisinkin järjestämiään peruserikoissairaanhoidon palveluja. Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote alueeseen. Kunta ei saa kuitenkaan automaattisesti järjestämisoikeutta kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne ja työssäkäyntialueella, vaan sen on osallistuttava valtion erityiseen kuntajakoselvitykseen. Laaja perus ja erityistaso (sote alue) Laajalla perus ja erityistasolla tarkoitetaan kaikkia lakisääteisiä sosiaalija terveyspalveluja mukaan lukien erikoissairaanhoitoa. Maakunnan keskuskaupunki ja vähintään noin asukkaan kunta voi järjestää laajan perustason sosiaali ja terveyspalveluja. Jälkimmäisten osalta edellytyksenä on lisäksi, että kunnalla on laissa määritelty riittävä kantokyky (talous, osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset). Maakunnan keskuskaupungin on toimittava sotealueen vastuukuntana. Vähintään noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat voivat toimia sote alueen vastuukuntana, jos niillä on riittävä kantokyky. Päätettyjen kriteerien pohjalta on mahdollista syntyä sotealuetta. Arvion mukaan nykyrakenteilla lukumäärä voisi olla /17

14 Uudistuksessa lähtökohtana on, että sote alue vastaa nykyisin sairaanhoitopiireille kuuluvista tehtävistä. Sairaanhoitopiirit lakkautetaan vuoden 2016 loppuun mennessä ja järjestämisvastuu siirtyy sote alueille. Alle asukkaan kunnat Koordinaatioryhmän linjausten mukaan alle asukkaan kuntien perustason palvelut hoidetaan siten, että kunta tukeutuu lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden yli asukkaan keskuskuntaan. Alueen keskuskunta järjestää palvelut vastuukuntaperiaatteella. Jos kunta ei kuulu työssäkäyntialueeseen ja toiminnallista kokonaisuutta ei voi muodostaa, kunta kuuluu suoraan sosiaalija terveydenhuoltoalueeseen (sote), joka järjestää kunnan tarvitsemat sote palvelut. Pirkanmaalla tämä tarkoittaa ilman merkittäviä kuntaliitoksia erittäin haasteellista tilannetta erityisesti maakunnan pohjois ja luoteisosissa. Erityisvastuualueet (erva) ja yliopistosairaalat Jokainen sote alue kuuluu erityisvastuualueeseen (erva), joita on viisi. Tehtäviensä vuoksi Erva hallinnoidaan kuntayhtymänä, jonka jäseninä ovat sote alueet. Uuden ervan tehtävänä on ryhmän linjausten mukaan pyrkiä turvaamaan yhdenvertaisuus keskitettävissä palveluissa ja ohjata voimavaroja tarkoituksenmukaisesti. Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja tuottavina sairaaloina. Sairaalat siirtyvät sote alueen omistukseen. Käytännössä Ervan saattaa olla mahdollista toimia yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sote alueen yhteydessä. Erva ja yliopistollinen sairaala ovat kuitenkin oikeudellisesti erillisiä yksiköitä. Aikataulu Perustason alueet ja sote alueet määritellään valtioneuvoston asetuksella. Alueiden muodostamisen kriteereistä kuullaan kuntia marraskuussa 2013 kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä. Varsinainen asetus annetaan vuoden 2015 aikana. Kuntien ehdotukset sote alueiksi pyydetään siten, että ne ovat valtioneuvoston käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä. Sote alueet aloittavat toimintansa viimeistään Metropolialueen sote palvelut Metropolialueen sote palveluiden järjestämisestä päätetään erikseen. 14/17

15 Orpon koordinaatioryhmän linjaukset jättävät Pirkanmaalle edelleen merkittävästi vaihtoehtoja sote palveluiden järjestämisvastuun osalta. Aluevaihtoehtoja on useita. Kuntajohtajakokous on pyytänyt sotetyöryhmältä pohdintaa erilaisista sote uudistuksen toteutumisvaihtoehdoista. Keskustelun pohjaksi esitetään seuraavia mahdollisia vaihtoehtoja: 1. Kaupunkiseudun osalta koordinaatioryhmän linjaus merkitsee erityisselvityksen toteuttamista, jonka seurauksena järjestämisvastuun osalta syntyy joko yksi Tampereen isännöimä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alue kaupunkiseudulle tai mikäli selvitys ei johda kuntaliitoksiin, mahdollisesti useita perusterveydenhuollon alueita. Periaatteessa on myös mahdollista, että mikäli kaupunkiseudulla syntyy iso sote alue yhteistyön tai kuntaliitosten seurauksena, osa ulommasta Pirkanmaasta siirtyy Tampereen vastuulle. 2. Mahdollista on myös Pirkanmaan jakautuminen perusterveydenhuollon osalta sote alueisiin, joissa vastuukunnat asettuisivat akseleille Kangasala Valkeakoski, Sastamala, Jämsä sekä Tampere. Luoteis Pirkanmaan ja pohjoisen Pirkanmaan tilanne on erityisen haastava etäisyyksien sekä vähäisen väestömäärän vuoksi. Periaatteessa on mahdollista, että alueet jäisivät Tampereen vastuulle ilman merkittäviä kuntaliitoksia tai poikkeamislupaa väestömääräkriteerin osalta. 3. Koordinaatioryhmän linjaukset mahdollistavat myös keskuskaupunkivetoisen maakunnallisen järjestämismallin. Kehittämispäällikkö Laine : Sosiaali ja terveysministeriö asetti valmisteluryhmän, jota täydennettiin Valmisteluryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislaiksi, joka sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sote palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Väliraportin valmistelu on perustunut hallituksen kehysriihessä tekemiin linjauksiin sekä pääministeri Kataisen asettaman koordinaatioryhmän julkaisemiin linjauksiin. Lisäksi valmisteluryhmän käytössä ovat olleet aiempien sosiaali ja terveysministeriön työryhmien ja selvityshenkilöiden raportit sosiaali ja terveyspalvelujärjestelmän ja palvelurakenteen uudistamisesta. 15/17

16 Valmisteluryhmän tuottama väliraportti on valmistunut kesäkuun lopussa Kuntien palautteet väliraporttiin on pyydetty mennessä. Valmisteluryhmä on valmistellut väliraporttiinsa yksityiskohtaiset ehdotukset sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisiksi periaatteiksi. Perusteiden pohjalta on hahmoteltu soterakenneuudistuksen alueellisia toteuttamisvaihtoehtoja. Viimeisin järjestämislakityöryhmän kokous on pidetty Liitteet: väliraportti Sari Mäkinen selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. SEUTUSOTE kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää käydä keskustelun sosiaali ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen ajankohtaisesta tilanteesta sekä merkitsee asian tiedoksi. Päätös. Merkittiin tiedoksi. Työryhmä kävi asiasta laajan keskustelun. Sari Mäkinen selosti asiaa. 9 MUUT ASIAT Käytiin keskustelua terveydenhuollon valinnanvapaudesta ja tiedottamisesta. Lisäksi tuotiin esiin huoli potilasturvallisuudesta valinnanvapaustapauksissa. 16/17

17 10 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja päätti kokouksen kello Muistion vakuudeksi Toni K. Laine 17/17