BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland

Transkriptio

1 BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat KEURUU Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland

2 2 MMM AVUSTUKSET - Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Bioenergiatuotannon avustus ( ) TEM Energiatuki Syöttötariffi

3 3 AVUSTUKSET - Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi- ja kehittämistuet, tuotantotuet) - Maataloussektorin bioenergiapolitiikan valmistelu - Maatalouden raakaainevarojen käyttöön liittyvä politiikka Yleinen osasto (YLO) Koordinaatiovastuu Ilmasto- ja energiaasioissa MMM:ssä Yhteydet muihin ministeriöihin Elintarvike- ja terveysosasto (ELO) reaktorimädäte lannoitteet lannoitevalmisteet maanparannusaineet

4 4 AVUSTUKSET - Investointituet biokaasulaitoksille MMM Maatilainvestoinnit 2 hakukierrosta käyty, tukea haettu neljään laitokseen, Raaka-aineen oltava pääosin tilalta lähtöisin, Myös pääosa energiasta käytettävä tilalla, Tuki 15 % avustusta ja 20 % korkotukilainaa, Seuraava hakukierros syksyllä 2011? Maaseutuyritykset Jatkuva haku Oltava liiketoimintaa Esim. ulkopuolisen materiaalin käsittely + ja/tai energian myynti Tukiprosentti vaihtelee alueittain ja yrityksen koon mukaan % Myös kehittämis- ja aloitustukia Maatilakokoluokkaa suuremmat biokaasulaitokset Etusijalla laitokset, jotka käyttävät maatilapohjaisia raaka-aineita ja jotka sijaitsevat karjatalousvaltaisilla alueilla Myös TEM rahoittaa suuria laitoksia

5 5 AVUSTUKSET - Bioenergiatuotannon avustukset (MMM) Syksyllä 2008 järjestettiin liittyvä biokaasulaitosten investointitukien haku, joka päättyi Yhteensä 39 hakemusta, joiden yhteenlasketut kustannukset olivat noin 121 miljoonaa euroa. Rahoitus 16 hankkeelle, avustusten kokonaissumma oli noin 8,5 miljoonaa euroa. Tukitaso oli lähes kaikissa hankkeissa 35 %.

6 6 AVUSTUKSET - Bioenergiatuotannon avustukset - haku 2010 Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti viikolla 21/2010 biokaasulaitosten investointiavustuksen haun yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille Avustuksen tavoitteena on edistää biomassan käyttöä energian tuotannossa Erityisesti biokaasulaitosten rakentamista halutaan edistää alueilla, joilla on paljon kotieläimiä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka käyttävät pääosin raaka-aineena maataloudesta tai kalataloudesta peräisin olevaa raaka-ainetta, käynnistyvät nopeasti avustuksen myöntämisen jälkeen ja eivät pääse mukaan sähkön syöttötariffijärjestelmään

7 7 AVUSTUKSET - Syöttötariffi biokaasulle, TEM Tariffia maksettaisiin reaktorilaitoksille (ei kaatopaikkakaasulle) Laitoksen raaka-aineita ei rajata Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,5 /MWh + lisätuki 50 /MWh, jos lämmöntuotantoa (hyötysuhde min. 50 %) ja tariffin kesto 12 vuotta Tariffina maksettaisiin tavoitehinnan ja markkina-hinnan erotus (esim. CHP- laitokselle tariffi 83,5 /MWh, jos markkinahinta 50 /MWh) Biokaasusta sähköä tuottavan laitoksen nimellisteho min. 200 kva ( 100 kva?) Tuki tuotetulle sähkölle, Avustuksia saaneet laitokset eivät kuulu tariffin piiriin. Ehdotetulla tariffitasolla, MMM maatilakokoluokan lantaa käsittelevät biokaasulaitokset eivät olisi liiketaloudellisesti kannattavia energiatuotannossa usean maatilan yhteiset biokaasulaitokset tulisivat kannattaviksi, mikäli nämä saisivat jonkun verran porttimaksuja joko muiden tilojen toimittamasta lannasta tai muista biojätevirroista. yhteismädättämöt ja suuret käsittelylaitokset olisivat kannattavia mm. porttimaksuista ja muista tekijöistä riippuen.

8 8 TALOUS - ESIMERKKI

9 9 TALOUS - ESIMERKKI

10 10 TALOUS - KUVITTEELLINEN ESIMERKKI Tulot Kustannukset Sähkön tuotanto omaan käyttöön 0 /v Laitoksen käyttökulut /v Sähkön tuotanto myyntiin /v Sähköntuotannon Lämmön tuotanto omaan käyttöön 0 /v käyttökulut /v Lämmön tuotanto myyntiin 0 /v Muuttuvat kustannukset Porttimaksut, lanta /v yhteensä /v Rejektin myynti 0 /v Tulot yhteensä /v Vuotuinen käyttökate /v Investoinnit Kokonaisinvestointi Järjestelmän elinikä 15 v Lähde: Hagström ym. 2005

11 11 TALOUS - KUVITTEELLINEN ESIMERKKI Kalmari, J., Maatilakohtaisen biokaasulaitosinvestoinnin kannattavuus suomalaisella sikatilalla. Helsinki. Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos. Selvitys nro s liites.

12 12 Maatilakohtaisen biokaasulaitoksen kannattavuus Biokaasulaitoksen vaikutus tilan vuotuiseen energiataseeseen Biokaasun kokonaistuonto m3 TALOUS ESIMERKKI Biokaasuenergian bruttotuotanto kwh Agregaattikäyttö Kaasupolttokäyttö Biokaasusähkön tuotto kwh Biokaasusähkön tuotto kwh 0 Tilan sähköenergian tarve kwh Tilan sähköenergian tarve kwh Biokaasulaitoksen oma sahköntarve kwh Biokaasulaitoksen oma sahköntarve kwh Sähköenergiatase kwh Sähköenergiatase kwh Biokaasulämmön tuotto kwh Biokaasulämmön tuotto kwh Hukkalämpö ja häviöt kwh Hukkalämpö ja häviöt kwh Käytettävissä oleva lämpöenergia kwh Käytettävissä oleva lämpöenergia kwh Tilan lämpöenergian tarve kwh Tilan lämpöenergian tarve kwh Laitoksen oma lämpöenergia kwh laitoksen oma lämpöenergia kwh Lämpötase kwh Lämpötase kwh Taloudelliset muuttujat Sähkön ostohinta /kwh Pääomamuuttujat Lämmön ostohinta /kwh Pääoman korkokanta % 0.06 Sähkön myyntihinta /kwh 0.03 Projektin tekniinen ikä v 25 Sähkövero /kwh Inverstointiavustusten taso % 25 Sähkön tuotannon tuki /kwh Investointkustannus Porttimaksu lisämateriaalille: /m 3 40 Rakennusten osuus Energiantuotannon käyttökustannus tilalla 1000 /v + 1 e/mwh Koneiden ja laitteiden osuus Sähköenergian tuotannon käyttökustannus /Mwh e 15 Avustettu investointikustannus Vuotuisset tuotot ja kustannukset Tuotot Muuttuvat kustannukset Energiatuotannon käyttökustannus 1751 Sähköenergiantuotannon käyttökustannus 3942 Biolaitoksen sähkönkäyttö 677 Biolaitoksen lämmönkäyttö 9035 Biokaasusähkön tuotto Sähkövero 1117 Biokaasulämmön tuotto Kiinteät kustannukset Tulot sähkön myynistä 2420 Huolto ja kunnospito, rakennukset 1153 Porttimaksu Huolto ja kunnospito, koneet ja laitteet 3228 Sähköntuottannon tuki 1104 Vakuutusmaksu 718 Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä Biokaasulaitoksen vuotuinen nettotuotto Investoinnin kannattavuuden tunnusluvut Takaisinmaksuaika -8.6 NPER Nettonykyarvo (NNA) Sisäinen korkokanta (IRR) % RATE Vuotuinen annuiteetti PMT

13 13 YMPÄRISTÖLUVAT - Ympäristölupa ja YVA Jätettä raaka-aineenaan käyttävän biokaasulaitoksen toiminta edellyttää ympäristölupaa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) edellytetään, jos biokaasulaitos käsittelee vähintään tonnia jätettä vuodessa tai jos alueellinen ympäristökeskus niin päättää. Watrec Oy:n YVA, Pampula

14 14 YMPÄRISTÖLUVAT - Ympäristölupahakemus Viranomainen Kunta, jos < t/a Alueellinen ympäristökeskus, jos > t/a Tiedot hakijasta Toiminta, jota hakemus koskee, Uusi toiminta/muutos tai laajennus, Hakijan nimi ja yhteystiedot, Laitoksen nimi, yhteystiedot ja toimialatunnus, Kiinteistötiedot: nimi, RNro, kunta, kylä tai kiinteistötunnus

15 15 YMPÄRISTÖLUVAT - Sivutuoteasetus Sivutuoteasetus, Miten riskejä hallitaan SIVUTUOTEASETUS (EY) N:o 1774/2002 (H22) Tavoitteena: Eläintautien leviämisriskin vähentäminen Sivutuotteiden turvallinen hyötykäyttö Sivutuotteiden luokittelu riskien mukaan Sivutuotteet jaetaan kolmeen ryhmään niihin liittyvien riskien mukaan Luokan 1 sivutuotteet Luokan 2 sivutuotteet Luokan 3 sivutuotteet Sivutuotteen luokka ja laitoksen varustelutaso määrää sen kohtalon: Hävitykseen vai hyötykäyttöön

16 16 YMPÄRISTÖLUVAT - Sivutuoteasetus Luokan 1 sivutuotteisiin liittyy suurin riski: vain hävitettäväksi, ei rehukäyttöön, lannoitekäyttöön, luokka 1, Honkajoki Oy on tällä hetkellä Suomen ainoa, Itsestään kuolleet eläimet, Liha ja lihatuotteet eläimistä, joille on annettu kiellettyjä aineita tai ympäristösaasteita. Luokan 2 sivutuotteet Lanta, ruuansulatuskanavan sisältö raaka-aineena hyväksytyssä biokaasuja kompostointilaitoksissa tai sellaisenaan käyttö tilalla Käsitellyt (133 ºC, 3 bar, 20 min) luokan 2 sivutuotteet (lihaluujauho) raaka-aineena hyväksytyssä biokaasu- ja kompostointilaitoksissa

17 17 YMPÄRISTÖLUVAT - Sivutuoteasetus Soveltuvin osin luokka 3: käsittely biokaasu- ja kompostointilaitoksessa Teuraseläinten osat, jotka on todettu ihmisravinnoksi kelpaaviksi, mutta joita ei kaupallisista syistä käytetä ihmisravinnoksi Esim. kurkunpää, päänliha, henkitorvi, keuhkot, sydämen kanta, väliliha, maksa, munuainen, veri, rasvat, pötsi, sian korvat ja saparot

18 18 Kiitoksia!