PIENKOHTEEN SISÄILMAONGELMAN SELVITYSRAPORTTI Kirkkonummen Seurakuntayhtymä A talo/nuorisotoimi Pappilanmäki 11 C Kirkkonummi

Transkriptio

1 PIENKOHTEEN SISÄILMAONGELMAN SELVITYSRAPORTTI Kirkkonummen Seurakuntayhtymä A talo/nuorisotoimi Pappilanmäki 11 C Kirkkonummi

2 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 2 (21) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ Kohde Tilaaja/ t ja osoitetiedot Tilaajan yhteyshenkilöt Toimeksisaaja ja tutkijat Tutkimusajankohdat ja tutkijat Tutkimuskäynnin syy Rajaukset kohteessa PERUSTIEDOT KOHTEESTA Yleistiedot Rakennuksen korjaushistoria Käytettävissä olleet asiakirjat ja aikaisemmat tutkimukset YHTEENVETO TOIMENPIDE EHDOTUKSET Rakenteiden korjaamiseksi ja sisäilmaongelman poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet: Muut suositeltavat toimenpiteet: RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET Tutkimusmenetelmät Maasto olosuhteet, vesien ohjautuminen Vesikate Yläpohja Rakenneavaus RT1, yläpohjan lämmöneriste Julkisivu Rakenneavaus RT2, julkisivumuuraus, kerhotilan vastainen ulkoseinä Sisätilat Ilmanvaihto Rakenneavaus RT3, maanvastainen seinä ja alapohjarakenne, kopiohuone Rakenneavaus RT4, alapohjarakenteen tarkastus kerhohuoneen kohdalla Rakenneavaus RT5, ulkoseinärakenteen tarkastus kerhohuoneen kohdalla Kellari MIKROBIANALYYSIT Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi Pintapölyn mikrobit (PMS) LIITTEET

3 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 3 (21) 1 YLEISTÄ 1.1 Kohde Kirkkonummen Seurakuntayhtymä Pappilanmäki 11 A Kirkkonummi 1.2 Tilaaja/ t ja osoitetiedot Kirkkonummen Seurakuntayhtymä Seurakunnantie Kirkkonummi 1.3 Tilaajan yhteyshenkilöt Anna Antikainen Kiinteistöpäällikkö anna.m.antikainen@evl.fi 1.4 Toimeksisaaja ja tutkijat Suomen Sisäilmakeskus Oy, Vantaan toimipiste Juha Lappalainen, tutkimusinsinööri, Insinööri (YAMK) 1.5 Tutkimusajankohdat ja tutkijat , tutkimukset kohteessa Juha Lappalainen, Juho Lipponen Rakenteiden avaukset, Rakennuspalvelu Lasse Morander Oy 1.6 Tutkimuskäynnin syy 1.7 Rajaukset kohteessa Selvitetään riskirakenteita ja vaurioiden laajuutta Tutkimus koski Kirkkonummen seurakuntayhtymän kiinteistöä A talo osoitteessa Pappilanmäki 11 C, Kirkkonummi. Tutkimus käsitti koko rakennuksen. 2 PERUSTIEDOT KOHTEESTA 2.1 Yleistiedot Ao. tiedot asiakirjoista ja kohdekäynnin aikana tehtyjen havaintojen perusteella: Rakennusvuosi: 1965 Kerrosala: 245 m 2 Kerrosluku: 1 + kellari Tilavuus: 950 m 3 Maapohjan laatu: hieno hiekka

4 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 4 (21) Perustamistapa: Alapohja: Runko: Julkisivu: Yläpohja: Vesikate: Kattomuoto: Lämmitysmuoto: Ilmanvaihto: noin 1,5 metriä korkea perusmuuri, tuulettumaton rossipohja Kaksoisbetonilaatta Kahitilli villa kahitiili Kahitiili betoni, villa kumibitumihuopa loiva pulpettikatto kaukolämpö koneellinen tulo /poistoilmanvaihto Lattian pinnan korkeusasema suhteessa ympäröivään maan pintaan: 1. kerros n. 1,7 vastarinteen puolella ja n. +1 m myötärinteen puolella. 2.2 Rakennuksen korjaushistoria Rakennus on muutettu alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan toimistokäyttöön 90 luvulla. Ilmanvaihto on muutettu koneelliseksi tulo /poistoilmanvaihdoksi Vesikattoon on lisätty tuuletustolpat Käytettävissä olleet asiakirjat ja aikaisemmat tutkimukset Kuntoarvioraportti, , Juha Lappalainen A D talojen julkisivun betonirakenteiden kuntotutkimus, 1996 Rakennuksen piirustukset 3 YHTEENVETO Tutkitun rakennuksen yläpohjassa, kantavissa seinärakenteissa, alapohjan rakenteissa sekä rossitilassa todettiin mikrobivaurioita, joilla on vaikutusta sisäilman laatuun. Vaurioiden laajuudesta ja rakenteiden toteutustavasta johtuen korjausvaihtoehdon kustannukset nousevat todennäköisesti niin korkeiksi, ettei korjaaminen ole taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Rakenteiden väliaikainen tiivistyskorjaus toimintojen jatkamiseksi on erittäin vaativa toimenpide, eikä sen toimivuudesta voida saada varmuutta rakenteiden ja tiivistettävien pintojen suuren määrän vuoksi. Rakennuksen käyttö nykyisessä kunnossa ei ole suositeltavaa. Nykyisen, voimassa olevan terveydensuojelulain ( /763) 26 :n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman tulee olla puhdasta eivätkä lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, valo, säteily, mikrobit ja muut vastaavat tekijät saa aiheuttaa terveyshaittaa asunnossa tai sisätilassa oleskeleville. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. Tällainen tilanne saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun ihminen asuu tai oleskelee asunnossa, jossa hän voi altistua mikrobikasvustosta peräisin oleville soluille tai niiden aineenvaihduntatuotteille. /Asumisterveysopas 2009/

5 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 5 (21) Jos alapohjan tai ulkoseinän materiaaleissa esiintyvän mikrobikasvuston itiöt/aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat asunnon sisätiloihin esimerkiksi alapohjasta asuntoon pääsevän ilman mukana, voidaan tätä pitää terveyshaittana. /Asumisterveysopas 2009/ 4 TOIMENPIDE EHDOTUKSET Tehtyjen tutkimusten perusteella todettiin, että rakennuksen riskirakenteita tai niiden kaltaisia rakenneosia ovat: yläpohjan tuuletustilan puutteellinen tuulettuvuus yläpohjan mikrobivaurioituneet materiaalit yläpohjan betonilaatan ja ulkoseinän epätiivis liittymä, yläpohjan tuuletustilan ilman on mahdollista siirtyä sisätiloihin laatan kutistumasaumojen kautta yläpohjan betonilaatan ja ulkopuolisen muurauksen välissä oleva korkkieriste ja valumuotin jäänteet, jotka sijaitsevat kutistumasaumojen yhteydessä betonisten räystäselementtien saumakohdissa käytetty, paikoilleen jätetty vanerilevy ulkoseinärakenteessa käytetty kalkkihiekka tiili, jonka läpi sadevesi pääsee imeytymään eristetilan mineraalivillaan asti ja jonka läpi kaasumaiset epäpuhtaudet pääsevät siirtyvät sisätiloihin ulkoseinärakenteesta puuttuva tuuletusväli ikkunoiden epätiiviit liittymät, joiden kautta on ilmayhteys ulkoseinän eristetilaan mikrobivaurioituneet ikkunarakenteet alapohjan mikrobivaurioituneet materiaalit muurattujen sisäseinien perustuksena käytetty kevytsoraharkko, joka kautta on ilmayhteys alapohjan mikrobivaurioituneen eristetilan ja sisäilman välillä tuulettumaton rossipohja ja sinne jätetty muottilaudoitus sokkelin ja ulkoseinän alaosan ulokkeen karbonatisoitunut betonipinta, rakenneteräkset ovat alkaneet ruostumaan ja kosteus pääsee kulkeutumaan syvemmälle rakenteisiin ruostumisen aiheuttaman lohkeilun vuoksi puuttuva salaojitus sokkelin vanhentunut ja rikkonainen vedeneristys (bitumisively) sokkelin hienojakoinen vierustäyttö. Edellä mainituilla rakenteilla on merkitystä tilojen sisäilman laatuun, ja ne voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille heidän kokemiaan terveysoireita tai ne vaikuttavat rakennuksen tekniseen toimivuuteen/kestävyyteen. 4.1 Rakenteiden korjaamiseksi ja sisäilmaongelman poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet: Yläpohja: mikrobivaurioituneiden materiaalien poistaminen ja pintojen puhdistaminen betonilaatan ja ulkoseinän välisen korkkieristeen poisto, pintojen puhdistaminen ja eristeen korvaaminen uudella. tuuletustilan tuulettuvuuden parantaminen yläpohjan ja ulkoseinä välisen liittymän tiivistäinen yläpohjan läpivientien tiivistäminen.

6 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 6 (21) Ulkoseinät: mikrobivaurioituneiden materiaalien poistaminen ja puhtaiden asentaminen, jonka yhteydessä seinärakenteen muuttaminen kosteusteknisesti oikein toimivaksi puuttuvan tuuletusraon sekä ilman ja höyrynsulun lisääminen betonipintojen kunnostus ja suojaaminen kosteudelta. Alapohja: mikrobivaurioituneiden materiaalien poistaminen alapohjarakenteesta kantavan laatan yläpintaan asti sekä pintojen mekaaninen puhdistaminen uuden lattiarakenteen tekeminen ja tiivistäminen ympäröiviin rakenteisiin. Rossitila: muottilaudoituksen ja orgaanisen materiaalin poisto sekä pintojen mekaaninen puhdistaminen maapohjan vaihto puhtaaseen alusmaahan asti rossitilan täyttö tai tuuletuksen rakentaminen. Maanvastaiset seinät (kellari ja vastarinteen puoleiset ulkoseinät): mikrobivaurioituneiden rakenteiden poisto maan vastaiseen betonivaluun/sokkeliin/kantavaan laattaan asti ja pintojen mekaaninen puhdistaminen Uusien rakenteiden rakentaminen ja liittymien ilmantiiviyden varmistaminen 4.2 Muut suositeltavat toimenpiteet: salaojitusjärjestelmän rakentaminen, jonka yhteydessä muurinvieruslevyn sekä sokkelin ulkopinnan veden ja lämmöneristyksen lisääminen ja sokkelin vierustäytön vaihtaminen kapillaarikatkosepeliin sadevesijärjestelmän korjaaminen roiskeveden aiheuttaman seinärakenteiden kastumisen estämiseksi ympäröivän maan pinnan kallistusten korjaaminen rakennuksesta poispäin viettäväksi vastarinteen puolella niskaojan teko pintavesien ohjaamiseksi rakennuksen ohi. Korjaussuunnittelun yhteydessä voidaan tarvita jatkotutkimuksia lopullisten korjausratkaisujen selvittämiseksi. Korjaussuunnitelmia voidaan joutua muuttamaan korjaustyön edetessä. Tämä raportti ei ole korjaussuunnitelma. Korjaustöiden osalta tulee käyttää mikrobivauriokorjauksiin/sisäilmaongelmien korjauksiin erikoistunutta korjaussuunnittelijaa, jonka tulee toimia yhteistyössä sisäilmaongelmien ratkaisuihin erikoistuneen tahon kanssa. Korjaustöiden aikana ja niiden jälkeen tulee suorittaa laadunvarmistusta korjaustöiden onnistumisen seuraamiseksi. 5 RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET 5.1 Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen aikana tarkastettiin sisätilat, yläpohja aistinvaraisesti. Rakenteita avattiin yhteensä kuudesta kohdasta (RT1 RT5) Yläpohjassa tehdyt kaksi rakenneavausta on esitetty

7 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 7 (21) yhtenä (RT1), sillä avauskohdat vastasivat toisiaan. Avausten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä 3 kpl mikrobimäärityksiä varten (MMS1 MMS3). Materiaalinäytteiden analyysitulokset on esitetty luvussa 6.1 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi. Tiloista otettiin pintapölyn 14 vrk:n laskeumanäytteet yhteensä neljästä kohdasta, josta tutkittiin pintapölyn mikrobit (PMS1 4). pölylaskeumanäytteiden tulokset on esitelty luvussa 6.2 Pintapölyn mikrobit. Tutkimuksissa käytettiin seuraavia mittalaitteita: Testo 435 4, mikromanometri hetkellisen ilmanpaine eron mittaamiseen sisä ja ulkoilman välillä. 5.2 Maasto olosuhteet, vesien ohjautuminen Havainnot: Rakennus sijaitsee rinteessä. Rinteen vastaisen osan lattia sijaitseen. 1,7 m viereisen maanpinnan alapuolella. Rinteen puolella on runsas pensaisto seinän vierellä ja täyttömaana on hienoa hiekka/multaa. Vastarinteen puolella on vanhat betoniset portaat, jotka ovat johtaneet kerhohuoneeseen. Portaikko oli paksun sammalkasvuston peitossa, joka viittaa runsaaseen kosteusrasitukseen portaikon alueella. Portaikko sijaitsee keittiön ulkoseinää vasten, jolloin sadevesi pääsee kulkeutumaan rakenteisiin ja lisää maan vastaisen seinän kosteusrasitusta portaikon kohdalla. Alarinteen puoleisen osuuden lattianpinta on n. 1 metrin korkeudella viereisestä maan pinnasta. Sisäpihan puolella oleva syöksytorvi kastelee ulkoseinää. Seinässä näkyi laaja kastunut ja mustunut alue. Rakennuksen ympärillä ei ollut tuuletustolppia, vaikka sen rakennuksen alla on rossipohja. Kuva 1. Maaston muotoja myötärinteen puolelta. Kuva 2. Syöksytorvesta valuvan veden aiheuttama kosteusvaurio julkisivussa.

8 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 8 (21) Kuva 3. Vanha portaikko vastarinteen puolella. 5.3 Vesikate 5.4 Yläpohja Havainnot: Vesikatteena oli hyväkuntoinen bitumikermi. Pulpettikaton räystäsnostot eivät ole riittävät estämään sadeveden kulkeutumista ulkoseinärakenteisiin kovalla tuulella ja sateella. Yleiset havainnot: Molempien avattujen yläpohjan tarkistusluukkujen alapinnoissa oli näkyvää mikrobikasvustoa. Jäljet viittaavat yläpohjan tuuletustilan mikrobivaurioitumiseen. Yläpohjan tuulettuvuus ei ole riittävä. Jälkeenpäin asennetut tuuletustolpat eivät mahdollista ilman kunnollista vaihtuvuutta, eikä seinustoilla ole tuuletusaukkoja. Tuuletustilassa oli havaittavissa erittäin voimakas mikrobiperäinen haju. Lämmöneristeen päälle asennettu tuulensuojapaperi näytti mikrobivaurioituneelta Yläpohjassa oli vanhoja muottilautoja ja muuta rakennusmateriaalia Pulpettikaton muodon ja tuuletustilan korkeuden takia yläpohjaa ei pystytty tarkistamaan kokonaisuudessaan. Kattokannattajien alapaarteet oli kiinnitetty betonilaattaan rautalangalla surraamalla Kattokannattajien yläpaarteissa näkyi paikoin vanhoja kosteusjälkiä Rakenneavaus RT1, yläpohjan lämmöneriste Lämmöneristettä siirrettiin sivuun käsin ulkoseinän yläosan lämmöneristeen tarkistamiseksi. Rakenne avatuilta osin oli seuraava: tuulensuojapaperi mineraalivilla mm betonilaatta

9 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 9 (21) Havainnot avauksen yhteydessä: Kahitiili villa kahitiili seinärakenne muuttuu yläpohjan betonilaatan kohdalla betonikorkki betoni rakenteeksi. Ulkoseinän betonielementin aja korkin välissä oli yläpohjan betonilaatan kutistumisesta johtuva sauma, jonka kautta on mahdollisesti ilmayhteys ulkoseinän eristetilaan ja sitä kautta sisäilmaan. Myös korkkilevyjen välisiä puskusaumoja oli auki. Johtopäätökset havaintojen perusteella: Yläpohjan materiaalit ovat mikrobivaurioituneet ajan myötä puutteellisen tuulettuvuuden, ikääntymisen ja mahdollisten vuotojen vaikutuksesta. Yläpohjan tuuletustilasta on havaintojen perusteella hyvin todennäköisesti ilmayhteys ulkoseinän lämmöneristetilaan ja sitä kautta kahi tiilen kautta sisäilmaan. Suoraa ilmayhteyttä yläpohjan mikrobivaurioituneiden materiaalien ja sisäilman välillä ei todettu, mutta rakenteissa käytetyt huokoiset materiaalit mahdollistavat kaasumaisten epäpuhtauksien kulkeutumisen rakenteiden läpi sisätiloihin. Myös kaasumaiset mikrobiperäiset yhdisteet (haju) voivat yksin aiheuttaa oireita tiloissa oleskeleville. Yläpohjarakenteen korjaaminen edellyttäisi tuuletustilan mataluudesta johtuen rakenteiden poistamista betonilaattaan asti mahdollisesti kattokannattajia lukuun ottamatta sekä kaikkien saumakohtien ja läpivientien tiivistämistä. Kuva 4. Yleiskuva. Kuva 5. Tarkastusluukun alapinta on mikrobivaurioitunut.

10 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 10 (21) Kuva 7. Yleiskuva tuuletustilasta. Kuva 8. Kattotuolien kiinnitys on toteutettu surraamalla. Kuva 9. Yläpohjan eristevahvuus on n. 100 mm. Kuva 10. RT1: yleiskuva avauskohdasta. Kuva 11. RT1: avauskohdassa on vanhaa muottilautaa betonivalujen välissä. Kuva 12. RT1: Lämmöneristeenä on käytetty korkkilevyä. Kuva 13. RT1: Korkkilevyjen avoimen puskusauman kautta on ilmayhteys alempiin rakenteisiin.

11 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 11 (21) 5.5 Julkisivu Yleiset havainnot: Kattorakenteista puuttuu räystäät. Sadevesi pääsee kastelemaan tiilimuuria koko ulkoseinän korkeudelta. Tiilipinnassa näkyi monin paikoin tummumaa merkkinä pitkittyneestä kosteusrasituksesta suoritettujen C ja D talojen tutkimusten yhteydessä A ja B talon talon julkisivun yläosan pinnassa oli paikoin jäätä. betonirakenteiden pinta oli monin paikoin lohkeillut raudoituksen korroosion vuoksi ja raudoitusta oli näkyvissä Rakenneavaus RT2, julkisivumuuraus, kerhotilan vastainen ulkoseinä Julkisivun tiilimuurausta avattiin rakenteen ja sen kunnon selvittämiseksi. Ulkoseinän rakenne oli avatuilta osin seuraava: kahi tiili 120 mm ilmatila syvyys 50 mm, korkeus n. 330 mm alapohjan betonilaatta Havainnot avauksen yhteydessä: Tiilimuurauksen takana oli ilmaväli, joka ulottui n. 330 mm korkealle. Ylempänä oli mineraalivillaeristys. Mineraalivillan ja tiilimuurinvälissä ei ollut ilmarakoa. Ikkunan apukarmi sijaitsee eristeraon kohdalla. Johtopäätökset havaintojen perusteella: Ulkoseinä on alttiina vesisateelle ja kastumiselle puutteellisen suojauksen vuoksi. Seinään imeytyvä kosteus pääsee kulkeutumaan kahitiilen läpi mineraalivillakerrokseen, josta se ei pääse kuivumaan helposti. Rakenteessa oleva kosteus aiheuttaa eristetilaan aikaa myöten mikrobikasvustoa ja mineraalivillassa käytettyjen liima aineiden hajoamista. Eristetilassa olevat kaasumaiset epäpuhtaudet voivat aiheuttaa hajuhaittaa sekä oireilua sisätiloissa oleskeleville kulkeutuessaan ulkoseinässä käytetyn huokoisen kahitiilen läpi. Mikrobikasvustosta irtoavaien itiöiden ja rihmaston palasten on myös mahdollista kulkeutua sisäilmaan rakenteen epätiiveyskohtien kautta. Ikkunoiden apukarmit sijaitsevat eristetilan kohdalla, jolloin ilman on mahdollista kulkeutua sisätiloihin apukarmin ja kahitiilen välisen raon kautta.

12 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 12 (21) Kuva 14. RT2: yleiskuva avauskohdasta. Kuva 15. RT2: Avauskohdassa ei ole lämmöneristettä. Kuva 16. RT2: mittakuva rakenteesta. Kuva 17. RT2: Mineraalivilla alkaa n. 330 mm korkeammalla. Kuvan yläosassa on julkisivumuuraus. 5.6 Sisätilat Ilmanvaihto Huoneistossa on koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto, joka on piirustusten mukaan tasapainotettu toimimaan 0 Pascalin paine erolla ulkoilmaan nähden. Ilmanvaihdon rakentamisen aikaan voimassa olleiden rakennusmääräysten mukaan sisätilojen ilmanvaihto olisi pitänyt säätää hieman alipaineisiksi ulkoilmaan nähden kosteuden kertymisen estämiseksi. /RakMK D2, Määräykset ja ohjeet 1987/. Ilmanvaihdon toimivuutta tarkasteltiin mittaamalla hetkelliset painesuhteet ulkoilmaan nähden keittiön tuuletusikkunan kautta. Mittauksessa käytettiin Testo 435 monitoimimittaria. Rakennus oli tutkimusten aikana tasapainossa ulkoilmanpaineen kanssa.

13 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 13 (21) Yleiset havainnot: Sisätiloissa oli havaittavissa selkeä mikrobiperäinen haju. Hajun voimakkuus ei vaihdellut eri tilojen välillä. Haju oli voimakkain kellarikerrokseen mentäessä ja kellarin arkistohuoneissa. Arkistohuoneiden ja kellarin ilmanvaihto ei ole riittävä, jolloin rakenteista tulevat hajut rikastuvat ilmatilaan. Johtopäätökset: Ilmanvaihdon säätäminen rakennusmääräysten mukaisesti alipaineiseksi heikentäisi sisäilman laatua huomattavasti. Alipaineiseksi säädetyn ilmanvaihdon tarvitseman korvausilman tarve lisääntyisi ja suurempi osa korvausilmasta tulisi sisätiloihin rakenteiden läpi, jolloin myös rakenteissa olevien epäpuhtauksien kulkeutuminen sisätiloihin lisääntyisi. Epäpuhtauksien kulkeutumista huokoisten ulkoseinän rakenteiden läpi ja aukkojen ym. kautta voidaan vähentää säätämällä rakennus ylipaineiseksi, jolloin rakenteissa olevien epäpuhtaudet kulkeutuisivat ilman sisäilman mukana ulospäin. Rakennuksen ylipaineistus lisää kuitenkin kosteuden kerääntymistä rakenteisiin ja osaltaan nopeuttaa rakenteiden vaurioitumista. Lisäksi ylipaineistuksella ei saada poistettua rakennuksen sisäpinnoilla tai ilmaa läpäisemättömien rakenteiden kohdalla olevien epäpuhtauden lähteiden vaikutusta Rakenneavaus RT3, maanvastainen seinä ja alapohjarakenne, kopiohuone Maanvastaisen seinän alaosaa ja lattiarakennetta avattiin rakenteiden ja niiden kunnon selvittämiseksi. Ulkoseinän rakenne oli avatuilta osin seuraava: kahi tiili 120 mm - Tiilimuuraus perustettu kevytsoraharkolle mineraalivilla 50 mm betoni Alapohjarakenne oli avatuilta osin seuraava: linoleuminen lattiamatto pintabetoni 50 mm vakautettu (valettu) kevytsora n. 100 mm kevytsora n mm vedeneriste, bitumi 0 5 mm tasoitekerros, jossa puun palasia mm kantava teräsbetonilaatta 100 mm muottilaudoitus 22 mm tuulettumaton rossitila Havainnot avauksen yhteydessä: Alapohjan rakenteista tuli avauksen yhteydessä voimakas mikrobiperäinen haju. Kantavan teräsbetonilaatan ja bitumikerroksen väliseen tasoitekerrokseen oli jätetty orgaanista ainesta. Kantavan teräsbetonilaatan alapuolella oli tuulettumaton rossitila, jossa oli muottilaudoitus paikoillaan.

14 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 14 (21) Rossitilasta tuli voimakas mikrobiperäinen haju ja muottilaudoitus oli mikrobivaurioitunutta. Ulkoseinän lämmöneristeenä käytetystä mineraalivillasta tuli avauksen yhteydessä voimakas mikrobiperäinen haju. Maanvastaisen betoniseinän pinta oli pintakosteudenosoittimella tarkasteltuna märkä. Alapohjan ja maan vastaisen seinän eristetiloista oli ilmayhteys sisäilmaan tiilimuurin alapuolella olevan kevytsoraharkon kautta. Harkon yläpinta oli lattian pinnan kanssa samalla tasolla Materiaalinäytteet mikrobimäärityksiä varten: 1 kpl maanvastaisen seinän lämmöneristettä, mineraalivillaa (MMS1) 1 kpl kantavan betonilaatan ja lämmöneristekerroksen rajapinnasta (MMS2) Kuva 18. RT3: yleiskuva rakenteiden avauskohdasta. Kuva 19. RT3: lattiarakennetta avattuna. Kuva 20. RT3: kantavan betonilaatan päällä on orgaanista materiaalia (puuta). Kuva 21. RT3: alapohjan rakenne. Rakenteista on ilmayhteys sisäilmaan kevytsoraharkon särmän kautta nuolen osoittamassa kohdassa.

15 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 15 (21) Kuva 22. RT3: kantavan betonilaatan läpi tehty tarkastusreikä. Kuva 23. RT3: maan pinta on n. 1,2 m lattian pintaa alempana. Kuva 24. RT3: rossipohjassa on muottilaudoitus paikoillaan. Kuva 25. RT3: Yleiskuvaa rossitilasta. Nuolen kohdalla lahovauriota. Kuva 26. RT3: avausta jatkettu seinän suuntaan. Kuva 27. RT3: rakenne avattuna maan vastaiseen betonisokkeliin asti.

16 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 16 (21) Kuva 28. RT3: Betonisokkelin pinta on pintakosteuden osoittimella tarkasteltuna märkä. Kuva 29. RT3: tiilimuurin perustus (kevytsoraharkko) tasauslaasteineen on n. 130 mm korkea. Kuva 30. RT3: Harkon takana eristevälissä on rikkinäinen bitumikerros Rakenneavaus RT4, alapohjarakenteen tarkastus kerhohuoneen kohdalla Lattiaan porattiin 22 mm:n läpireikä lattiarakenteen, sen paksuuden ja alapuolisen rakenteen selvittämiseksi. Tarkoituksena oli saada verranto kopiohuoneessa todetun lattia /rossirakenteen jatkumiselle rakennuksen alueella. Havainnot avauksen yhteydessä: Lattiarakenne vastasi RT3:ssa todettua rakennetta. Lattian alapuolella kerhohuoneen kohdalla oli tuulettumaton rossipohjarakenne, jossa oli muottilaudoitus paikoillaan. Rossitilan maan pinta oli n mm lattian korkoa alempana.

17 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 17 (21) Kuva 31. RT4: kerhohuoneen lattiaan tehty porareikä. Kuva 32. Maan pinta on n. 2,55 m lattian pinnan alapuolella Rakenneavaus RT5, ulkoseinärakenteen tarkastus kerhohuoneen kohdalla Ikkunalauta irrotettiin ja sisäpuolisesta muurauksesta poistettiin yksi tiili kerhohuoneen ulkooven vierestä ikkunan alapuolelta ikkunan liittymän rakenteen ja kunnon selvittämiseksi. Havainnot avauksen yhteydessä: Ikkunan apukarmin ja tiiliverhouksen välistä oli ilmayhteys ulkoseinän lämmöneristeeseen. Ulko oven ja ikkunan liittymä oli tiivistetty mineraalivillalla. Mineraalivilla oli tummunutta ja sen kautta oli havaittavissa selkeä ilmavirta sisäänpäin. Lattian alapuolella kerhohuoneen kohdalla oli tuulettumaton rossipohjarakenne, jossa oli muottilaudoitus paikoillaan. Avauskohdan ja viereisen ulko oven välisen ikkunan alakarmin pinnalla oli laaja mikrobikasvusto. Materiaalinäytteet mikrobimäärityksiä varten: 1 kpl, kerhohuoneen ikkuna aukon tiivistevillaa (MMS3). Kuva 33. RT5: yleiskuva avauskohdasta. Kuva 34. RT5: Avauskohdan viereisen ikkunan alakarmissa on laaja mikrobikasvusto.

18 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 18 (21) Johtopäätökset rakenneavausten RT3 5 ja materiaalinäytteiden perusteella: Rakenneavausten perusteella tuulettumaton rossipohjarakenne toistuu koko rakennuksen maan päälisen kerroksen alapuolella. Maaperästä kulkeutuva kosteus on aiheuttanut rossipohjan rakenteisiin jätetyn muottilaudoituksen mikrobi ja lahovaurioitumisen, kuten myös alapohjarakenteen ja maanvastaisen seinän lämmöneristevälin mikrobivaurioitumiseen. Alapohjarakenteesta ja ulkoseinän eristetilasta on yhteys sisäilmaan kaasuja läpäisevien rakenteiden kautta. Suora ilmayhteys vaurioituneiden rakenteiden ja sisäilman välille muodostuu alapohjan ja ulkoseinän liittymän, sekä ikkuna aukkojen liittymien kautta. Vaurioituneet rakenteet tulisi poistaa ja korvata puhtailla materiaaleilla, mikäli tilojen käyttöä on tarkoitus jatkaa Kellari Kellariin suunniteltu rakenneavaus päätettiin jättää tekemättä RT3:n jälkeen kellaritiloissa olleen voimakkaan, rakenteista tulevan mikrobiperäisen hajun vuoksi. Tilassa todettiin riittävän voimakkaat viitteet kosteus ja homevaurioon. Yleiset havainnot: Sisäilman mikrobiperäinen haju voimistui huomattavasti kellaritiloihin mentäessä. Mikrobiperäinen, maakellarimainen haju oli voimakkaimmillaan kellarissa olevissa pienissä arkistohuoneissa, jotka eivät tuulettuneet kunnolla. Arkistohuoneet sijaitsivat kokonaan maan vastaisella seinustalla. 6 MIKROBIANALYYSIT 6.1 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi Rakenneavausten yhteydessä materiaaleista otetut mikrobinäytteet on tutkittu suoraviljelymenetelmällä Työterveyslaitoksella Kuopiossa, ja analyysivastauksen kopio on liitteenä. Tulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Yhteenveto materiaaleista otettujen mikrobinäytteiden analyysituloksista. Näyte Tulokset 1: A talo, RT1, ulkoseinän lämmöneriste, mineraalivillaa 2: A talo, RT1, kantavan laatan yläpintaa, bitumi, leca sora, puu, sementti 3: A talo, kerhohuone, ikkuna aukon tiivistevillaa runsaasti homeitiöitä niukasti bakteereja erittäin runsaasti homeitiöitä kohtalaisesti bakteereja erittäin runsaasti sädesientä runsaasti homeitiöitä kohtalaisesti bakteereja

19 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 19 (21) Tulosten tulkinta: Näyteestä MMS1 todettiin vahva viite vauriosta. Näytteessä runsaana kasvustona todettu A. Versicolor on rakenteelle tyypillinen kosteusvaurioindikaattorimikrobi, jonka tiedetään voivan tuottaa toksiineja rakennusmateriaaleilla kasvaessaan. Näytteenottokohdasta on ilmayhteys sisäilmaan huokoisen kahi tiilimuurin läpi. Näytteestä MMS2 todettiin vahva viite vauriosta. Näytteessä erittäin runsaana kasvustona todetut A. Versicolor ja Streptomyces (sädesieni) ovat tyypillisimmät betonirakenteessa esiintyvät indikaattorilajit ja niiden tiedetään voivan tuottaa toksiineja rakennusmateriaaleilla kasvaessaan. A. Versicolor ja Streptomyces tuottavat aineenvaihduntatuotteenaan maakellarimaista mullan/homeen hajua. Näytteenottokohdasta on ilmayhteys sisäilmaan kahi tiilimuurin perustuksena käytetyn kevytsoraharkon kautta. Näytteestä MMS3 todettiin vahva viite vauriosta. Näytteessä todettiin niukkana kasvustona kuutta eri indikaattorilajia ja runsaampana kasvustona normaaleja ulkoilmamikrobeja. Mikäli näytteessä esiintyy useampaa indikaattorilajia niukkana kasvustona, sen voidaan katsoa viittaavan vaurion. Näytteenottokohta ei ole tyypillisesti kosteudelle alttiissa paikassa. Ainakin osan indikaattorilajeista voidaan olettaa levinneen rakenteeseen ilmateitse muualla rakenteissa sijaitsevista vauriokohdista. Näytteenottokohdasta on suora ilmayhteys sisäilmaan. Myös vanha kuivunut vaurio ja kuollut kasvusto, joka ei tule esiin kasvatusmenetelmällä, voi aiheuttaa terveyshaittaa.

20 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 20 (21) 6.1 Pintapölyn mikrobit (PMS) Taulukossa 2 on esitetty otettujen pintapölynäytteiden mikrobianalyysitulokset. Työterveyslaitoksen analyysivastauksen kopio on liitteenä. Tila Taulukko 2. Yhteenveto pintapölynäytteiden mikrobianalyysituloksista. Tilojen numerointi ja näytteenottokohdan koodit ovat liitteenä olevien paikannuspiirustusten mukaiset. Tulokset PMS1: Kerhotila PMS2: Katrin huone PMS3: Porraskuilun ikkunalauta PMS4: Kellari Niukasti homeititöitä Erittäin runsaasti bakteereja Niukasti sädesientä Niukasti homeitiöitä Runsaasti bakteereja Niukasti homeitiöitä Runsaasti bakteereja Runsaasti homeitiöitä Runsaasti bakteereja Niukasti sädesientä Tulosten tulkinta: Pintapölynäytteessä PMS1 esiintyi normaaleja ulkoilmalajeja, niukasti kahta indikaattorilajia sekä yksittäisiä pesäkkeitä sädesientä. Todettujen määrien perusteella näytteestä ei löytynyt viitettä mahdollisesta lähellä olevasta kosteus tai homevauriosta. Näytteessä todetun erittäin runsaan bakteerikasvuston katsotaan yleensä viittaavan puutteelliseen ilmanvaihdon toimintaan. Näytteissä PMS2 ja 3 todettiin niukasti kahta yleisintä ulkoilmalajia (Cladosporium ja Penicillium), yksittäisinä pesäkkeinä kahta indikaattorilajia sekä runsaasti bakteereja. Tulos on normaali, eikä viittaa kosteus tai homevaurioon rakenteissa. Näytteessä PMS4 todettiin normaalien ulkoilmalajien lisäksi neljää indikaattorilajia niukkana tai kohtalaisena kasvustona, runsaasti bakteereja sekä niukasti sädesientä. Tulos viittaa kosteus ja homevaurioon kellarin rakenteissa. Analyysimenetelmällä voidaan saada selville viitteitä rakenteiden vaurioista ainoastaan, jos vauriokohdista on ilmayhteys sisäilmaan. Mikäli vauriokohdan ja sisäilman välissä oleva rakenne on riittävän tiivis estämään itiöiden ja rihmaston palasten kulkeutumisen, ei tuloksen perusteella saada viitettä vauriosta. Vauriokohdassa olevan kasvuston kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet voivat silti aiheuttaa haittaa tiloissa oleskeleville.

21 A talo/nuorisotoimisto, Pappilanmäki 11 A, Kirkkonummi 21 (21) Yleiset sopimusehdot Suomen Sisäilmakeskus Oy noudattaa Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE Vantaalla Suomen Sisäilmakeskus Oy Juha Lappalainen tutkimusinsinööri Insinööri (YAMK) puh Liitteet Lähteet Liite 1. Paikannuspiirustukset rakenneavauksista ja näytteistä Liite 2. Materiaalinäytteen mikrobianalyysivastaus (kopio), , Työterveyslaitos Liite 3. Pintanäytteen mikrobianalyysivastaus (kopio), , Työterveyslaitos Asumisterveysopas 2009, 3. korjattu painos. STM:n asumisterveysohjeen soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys lehti ISBN RakMK D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö RakMK C2 Kosteus. Määräykset ja ohjeet Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö Terveydensuojelulaki /763. Jakelu Tilaaja (sähköpostina ja kirjeenä) Suomen Sisäilmakeskus Oy:n arkisto

22

23

24

25

26

27