PIENKOHTEEN SISÄILMAONGELMAN SELVITYSRAPORTTI Kirkkonummen Seurakuntayhtymä D-talo/Perheneuvonta Pappilanmäki 11 D Kirkkonummi

Transkriptio

1 PIENKOHTEEN SISÄILMAONGELMAN SELVITYSRAPORTTI Kirkkonummen Seurakuntayhtymä D-talo/Perheneuvonta Pappilanmäki 11 D Kirkkonummi

2 D-talo/Perheneuvonta, Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi 2 (14) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ Kohde Tilaaja/-t ja osoitetiedot Tilaajan yhteyshenkilöt Toimeksisaaja ja tutkijat Tutkimusajankohdat ja tutkijat Tutkimuskäynnin syy Rajaukset kohteessa PERUSTIEDOT KOHTEESTA Yleistiedot Rakennuksen korjaushistoria Käytettävissä olleet asiakirjat ja aikaisemmat tutkimukset YHTEENVETO TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rakenteiden korjaamiseksi ja sisäilmaongelman poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet: Muut suositeltavat toimenpiteet: RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET Tutkimusmenetelmät Vesikate Yläpohja Alapohja ja ryömintätila Rakenneavaus RT1, alapohjan eristetilan tarkastaminen Rakenneavaus RT2, rossitilan tarkastus Rakenneavaus RT3, Ulkoseinän eristeiden tarkastus Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi LIITTEET

3 D-talo/Perheneuvonta, Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi 3 (14) 1 YLEISTÄ 1.1 Kohde Kirkkonummen Seurakuntayhtymä Pappilanmäki 11 D Kirkkonummi 1.2 Tilaaja/-t ja osoitetiedot Kirkkonummen Seurakuntayhtymä Seurakunnantie Kirkkonummi 1.3 Tilaajan yhteyshenkilöt Anna Antikainen Kiinteistöpäällikkö anna.m.antikainen@evl.fi 1.4 Toimeksisaaja ja tutkijat Suomen Sisäilmakeskus Oy, Vantaan toimipiste Juha Lappalainen, tutkimusinsinööri, Insinööri (YAMK) Juho Lipponen, tutkimusinsinööri, RI 1.5 Tutkimusajankohdat ja tutkijat 15. ja , tutkimukset kohteessa Juha Lappalainen, Juho Lipponen Rakenteiden avaukset, Rakennuspalvelu Lasse Morander Oy 1.6 Tutkimuskäynnin syy Selvitetään riskirakenteita ja vaurioiden laajuutta 1.7 Rajaukset kohteessa Tutkimus koski Kirkkonummen seurakuntayhtymän kiinteistöä D-talo osoitteessa Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi. Tutkimus käsitti koko rakennuksen. 2 PERUSTIEDOT KOHTEESTA 2.1 Yleistiedot Ao. tiedot asiakirjoista ja kohdekäynnin aikana tehtyjen havaintojen perusteella: Rakennusvuosi: 1965 Kerrosala: 104 m 2 Kerrosluku: 1 Tilavuus: 320 m 3

4 D-talo/Perheneuvonta, Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi 4 (14) Maapohjan laatu: Perustamistapa: Alapohja: Runko: Julkisivu: Yläpohja: Vesikate: Kattomuoto: Lämmitysmuoto: Ilmanvaihto: hieno hiekka noin 1,5 metriä korkea perusmuuri, tuulettumaton rossipohja Kaksoisbetonilaatta Kahitilli-villa-kahitiili Kahitiili betoni, villa kumibitumihuopa loiva pulpettikatto kaukolämpö koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Lattian pinnan korkeusasema suhteessa ympäröivään maan pintaan ulko-oven kohdalla on 0,05 m 2.2 Rakennuksen korjaushistoria - Rakennus on muutettu alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan toimistokäyttöön -90 luvulla. - Ilmanvaihto on muutettu koneelliseksi tulo-/poistoilmanvaihdoksi Vesikattoon on lisätty tuuletustolpat Rakennuksen ympärille on osittain asennettu salaojajärjestelmä. 2.3 Käytettävissä olleet asiakirjat ja aikaisemmat tutkimukset Kuntoarvioraportti, , Juha Lappalainen A-D talojen julkisivun betonirakenteiden kuntotutkimus, 1996 Rakennuksen piirustukset 3 YHTEENVETO Tutkitun rakennuksen yläpohjassa, kantavissa seinärakenteissa, alapohjan rakenteissa sekä rossitilassa todettiin mikrobivaurioita, joilla on vaikutusta sisäilman laatuun. Vaurioiden laajuudesta ja rakenteiden toteutustavasta johtuen korjausvaihtoehdon kustannukset nousevat todennäköisesti niin korkeiksi, ettei se ole taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Rakenteiden väliaikainen tiivistyskorjaus toimintojen jatkamiseksi on erittäin haastava toimenpide, eikä sen toimivuudesta voida saada varmuutta rakenteiden ja tiivistettävien pintojen suuren määrän vuoksi. Rakennuksen käyttö nykyisessä kunnossa ei ole suositeltavaa. Nykyisen, voimassa olevan terveydensuojelulain ( /763) 26 :n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman tulee olla puhdasta eivätkä lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, valo, säteily, mikrobit ja muut vastaavat tekijät saa aiheuttaa terveyshaittaa asunnossa tai sisätilassa oleskeleville.

5 D-talo/Perheneuvonta, Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi 5 (14) Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. Tällainen tilanne saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun ihminen asuu tai oleskelee asunnossa, jossa hän voi altistua mikrobikasvustosta peräisin oleville soluille tai niiden aineenvaihduntatuotteille. /Asumisterveysopas 2009/ Jos alapohjan tai ulkoseinän materiaaleissa esiintyvän mikrobikasvuston itiöt/aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat asunnon sisätiloihin esimerkiksi alapohjasta asuntoon pääsevän ilman mukana, voidaan tätä pitää terveyshaittana. /Asumisterveysopas 2009/ 4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tehtyjen tutkimusten perusteella todettiin, että rakennuksen riskirakenteita tai niiden kaltaisia rakenneosia ovat: - yläpohjan tuuletustilan puutteellinen tuulettuvuus - yläpohjan mikrobivaurioituneet materiaalit - yläpohjan betonilaatan ja ulkoseinän epätiivis liittymä, yläpohjan tuuletustilan ilman on mahdollista siirtyä sisätiloihin laatan kutistumasaumojen kautta - yläpohjan betonilaatan ja ulkopuolisen muurauksen välissä oleva korkkieriste ja valumuotin jäänteet, jotka sijaitsevat kutistumasaumojen yhteydessä - ulkoseinärakenteessa käytetty kalkki-hiekka tiili, jonka läpi sadevesi pääsee imeytymään eristetilan mineraalivillaan asti ja jonka läpi kaasumaiset epäpuhtaudet pääsevät siirtyvät sisätiloihin - ulkoseinärakenteesta puuttuva tuuletusväli - ikkunoiden epätiiviit liittymät, joiden kautta on ilmayhteys ulkoseinän eristetilaan - mikrobivaurioituneet ikkunarakenteet - alapohjarakenteen (laatan) mikrobivaurioituneet materiaalit - muurattujen sisäseinien perustuksena käytetty kevytsoraharkko, joka kautta on ilmayhteys alapohjan mikrobivaurioituneen eristetilan ja sisäilman välillä - tuulettumattomaan rossipohjaan jätetty muottilaudoitus - sokkelin ja ulkoseinän alaosan ulokkeen karbonatisoitunut pinta, rakenneteräkset ovat alkaneet ruostumaan - puutteellinen salaojitus - sokkelin vanhentunut ja rikkonainen vedeneristys (bitumisively) - sokkelin hienojakoinen vierustäyttö - ympäröivän maanpinnan kallistukset ohjaavat pintaveden rakennusta kohti etupihan puolella. Edellä mainituilla kohdilla on merkitystä tilojen sisäilman laatuun ja rakenteiden toimivuuteen. 4.1 Rakenteiden korjaamiseksi ja sisäilmaongelman poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet: Yläpohja: mikrobivaurioituneiden materiaalien poistaminen ja pintojen puhdistaminen betonilaatan ja ulkoseinän välisen korkkieristeen poisto, pintojen puhdistaminen ja eristeen korvaaminen uudella tuuletustilan tuulettuvuuden parantaminen

6 D-talo/Perheneuvonta, Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi 6 (14) yläpohjan ja ulkoseinä välisen liittymän tiivistäinen Ulkoseinät: vaurioituneiden materiaalien poistaminen ja uusien asentaminen seinärakenteen muuttaminen oikein toimivaksi tuuletusraon tekeminen ilmansulun asentaminen sisäpuolisen seinäpinnan tiivistäminen Julkisivu: betonirakenteiden kunnostaminen Alapohja/rossitila: mikrobivaurioituneiden materiaalien poistaminen alapohjarakenteesta ja korvaaminen uudella uuden lattiarakenteen tiivistäminen ympäröiviin rakenteisiin muottilaudoituksen poisto ja pintojen mekaaninen puhdistaminen maapohjan vaihto puhtaaseen alusmaahan asti rossitilan täyttö tai tuuletuksen rakentaminen. Maanvastaiset seinät mikrobivaurioituneiden rakenteiden poisto maan vastaiseen betonivaluun asti ja pintojen mekaaninen puhdistaminen betonipinnan vedeneristäminen ja uuden rakenteen sekä sen liittymien ilmantiiviyden varmistaminen. 4.2 Muut suositeltavat toimenpiteet: salaojitusjärjestelmän rakentaminen, jonka yhteydessä muurinvieruslevyn sekä sokkelin ulkopinnan veden- ja lämmöneristyksen lisääminen ja sokkelin vierustäytön vaihtaminen kapillaarikatkosepeliin sadevesijärjestelmän korjaaminen roiskeveden aiheuttaman seinärakenteiden kastumisen estämiseksi ympäröivän maan pinnan kallistusten korjaaminen rakennuksesta poispäin viettäväksi vastarinteen puolella niskaojan teko pintavesien ohjaamiseksi rakennuksen ohi Korjaussuunnittelun yhteydessä voidaan tarvita jatkotutkimuksia lopullisten korjausratkaisujen selvittämiseksi. Korjaussuunnitelmia voidaan joutua muuttamaan korjaustyön edetessä. Tämä raportti ei ole korjaussuunnitelma. Korjaustöiden osalta tulee käyttää mikrobivauriokorjauksiin/sisäilmaongelmien korjauksiin erikoistunutta korjaussuunnittelijaa, jonka tulee toimia yhteistyössä sisäilmaongelmien ratkaisuihin erikoistuneen tahon kanssa. Korjaustöiden aikana ja niiden jälkeen tulee suorittaa laadunvarmistusta korjaustöiden onnistumisen seuraamiseksi.

7 D-talo/Perheneuvonta, Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi 7 (14) 5 RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET 5.1 Tutkimusmenetelmät 5.2 Vesikate Tutkimuksen aikana tarkastettiin asuintilat, rossipohja ja yläpohja aistinvaraisesti. Rakenteita avattiin yhteensä kolmesta kohdasta: neuvotteluhuoneen alapohjasta, ulkoseinästä ja sokkelista (RT1 - RT3). Avausten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä 2 kpl mikrobimäärityksiä varten (MMS1 MMS2). Materiaalinäytteiden analyysitulokset on esitetty luvussa 5.5 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi. Havainnot: Pulpettikaton räystäsnostot eivät ole riittävät estämään sadeveden kulkeutumista ulkoseinärakenteisiin kovalla tuulella ja sateella. 5.3 Yläpohja Yleiset havainnot: Yläpohjan tarkistusluukun alapinta näytti mikrobivaurioituneelta. Jäljet viittaavat yläpohjan tuuletustilan mikrobivaurioitumiseen. Yläpohja ei tuuletu riittävästi. Yläpohjassa on vanhoja muottilautoja ja muuta rakennusmateriaalia. Tuuletustilassa oli havaittavissa erittäin voimakas mikrobiperäinen haju. Lämmöneristeen päälle asennettu tuulensuojapaperi näytti mikrobivaurioituneelta Pulpettikaton muodon ja tuuletustilan korkeuden takia yläpohjaa ei pystytty tarkistamaan kokonaisuudessaan. Kattokannattajien alapaarteet oli kiinnitetty betonilaattaan surraamalla Kattokannattajien yläpaarteissa näkyi paikoin vanhoja kosteusjälkiä Johtopäätökset havaintojen perusteella: Yläpohjan materiaalit ovat mikrobivaurioituneet ajan myötä puutteellisen tuulettuvuuden, ikääntymisen ja mahdollisten vuotojen vaikutuksesta. Yläpohjan tuuletustilasta on hyvin todennäköisesti ilmayhteys ulkoseinän lämmöneristetilaan ja sitä kautta kahi-tiilen kautta sisäilmaan. Suoraa ilmayhteyttä yläpohjan mikrobivaurioituneiden materiaalien ja sisäilman välillä ei todettu, mutta rakenteissa käytetyt huokoiset materiaalit mahdollistavat kaasumaisten epäpuhtauksien kulkeutumisen rakenteiden läpi sisätiloihin. Myös kaasumaiset mikrobiperäiset yhdisteet (haju) voivat yksin aiheuttaa oireita tiloissa oleskeleville. Yläpohjarakenteen korjaaminen edellyttäisi tuuletustilan mataluudesta johtuen rakenteiden poistamista betonilaattaan asti mahdollisesti kattokannattajia lukuun ottamatta sekä kaikkien saumakohtien ja läpivientien tiivistämistä.

8 D-talo/Perheneuvonta, Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi 8 (14) Kuva 1. Yläpohjan sisäänkäyntiluukussa oli mustaa kasvustoa Kuva 2. Yläpohja oli matala 5.4 Alapohja ja ryömintätila Rakenneavaus RT1, alapohjan eristetilan tarkastaminen Neuvotteluhuoneen alapohjan pintalaattaan piikattiin noin 200 mm x 400 mm kokoinen aukko eristetilan ja väliseinän alaosan tarkistamiseksi. Rakenne avatuilta osin oli seuraava: - lattiapinnoite 2 mm - tasoite 2-6 mm - pintabetoni 50 mm - vakautettu (valettu) kevytsora 50 mm - kevytsora 100 mm - bitumisively - kantavabetonilaatta Havainnot avauksen yhteydessä: Rakenneavauksen yhteydessä mikrobiperäinen haju voimistui Alapohjan eristetilasta löytyi rakennusjätettä (pellavarivettä ja puun palasia) Väliseinän alaosa on tehty 200 mm korkeasta kevytsoraharkkomuurauksesta, jonka yläpinta ulottui lattiavalun yläpinnan tasolle. Materiaalinäytteet mikrobimäärityksiä varten: 1 kpl Neuvotteluhuoneen alapohjan lämmöneristettä alemman betonilaatan päältä (MMS2) Johtopäätökset havaintojen ja materiaalinäytteiden perusteella:

9 D-talo/Perheneuvonta, Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi 9 (14) Eristetilassa oleva rakennusjäte toimii hyvänä kasvualustana mikrobeille. Alapohjasta otetuissa materiaalinäytteissä on Kuopion Työterveyslaitoksen analyysivastauksen mukaan vahva viite mikrobivaurioista. Mikrobien aineenvaihduntatuotteet pääsevät myös huoneilmaan harkon ja laastin huokoisuuden takia. Kuva 3. Rakenneavaus tehtiin neuvotteluhuoneen lattiaan Kuva 4. Alapohjan eristetilasta löytyi myös pellavarivettä ja puuta Kuva 5. Väliseinän alaosana kevytsoraharkko Kuva 6. Alapohjan rakenne Rakenneavaus RT2, rossitilan tarkastus Sokkelin kylkeen piikattiin halkaisijaltaan noin 100 mm kokoinen aukko sokkelin ja rossitilan rakenteen ja kunnon selvittämiseksi. Havainnot avauksen yhteydessä: Rossipohjassa oli paljon rakennusjätettä Suurin osa talon rakentamisen aikaisista muoteista oli poistettu Rossipohjassa oli myös tuoreen näköistä muottitavaraa Johtopäätökset havaintojen perusteella:

10 D-talo/Perheneuvonta, Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi 10 (14) Lautamuotit ja puutteellinen tuuletus tarjoaa hyvät olosuhteet mikrobikasvustolle. Rossipohjan itiöt ja rihmaston pätkät leviävät asuintiloihin alapohjan epätiiveyskohdista. Mikrobien kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet leviävät asuintiloihin huokoisten materiaalinen läpi. Kuva 7. Rakenneavaukset 2 ja 3 tehtiin etupihan puoleiselle ulkoseinälle Kuva 8. Sokkelin kylkeen piikattu tarkastusreikä Kuva 9. Lattian valumuotit oli jätetty paikalleen Kuva 110. Rossipohjassa oli paljon rakennusjätettä Rakenneavaus RT3, Ulkoseinän eristeiden tarkastus Ulkoseinästä poistettiin 2 kahi-tiiltä lämmöneristeiden tarkistamiseksi. Havainnot avauksen yhteydessä:

11 D-talo/Perheneuvonta, Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi 11 (14) Rakenneavauksesta tuli voimakas mikrobiperäinen haju Sokkelin ja alimman kahi-tiilen välissä oli läpinäkyvä muovikaista, mikä jatkui sokkelin sisäpintaa pitkin alaspäin Sokkelin halkaisun syvyys on noin 150 mm Materiaalinäytteet mikrobimäärityksiä varten: 1 kpl Etupihan ulkoseinän lämmöneristettä sokkelin päältä (MMS1) Johtopäätökset havaintojen ja materiaalinäytteiden perusteella: Ulkoseinä on alttiina vesisateelle ja kastumiselle puutteellisten räystäiden vuoksi. Seinään imeytyvä kosteus pääsee kulkeutumaan kahitiilen läpi mineraalivillakerrokseen, josta se ei pääse kuivumaan helposti. Ikkunoiden ja ovien apukarmit sijaitsevat eristetilan kohdalla, jolloin ilman on mahdollista kulkeutua sisätiloihin apukarmin ja kahitiilen välisen raon kautta. Lämmöneristeestä otetussa materiaalinäytteessä on Kuopion Työterveyslaitoksen analyysivastauksen mukaan vahva viite mikrobivaurioista. Eristetilassa olevat kaasumaiset epäpuhtaudet voivat aiheuttaa hajuhaittaa sekä oireilua sisätiloissa oleskeleville kulkeutuessaan ulkoseinässä käytetyn huokoisen kahitiilen läpi. Mikrobikasvustosta irtoavaien itiöiden ja rihmaston palasten on myös mahdollista kulkeutua sisäilmaan rakenteen epätiiveyskohtien kautta. Kuva 11. Ulkoseinän rakenneaukaisu Kuva 12. Sokkelin sisä- ja yläpinnassa oli läpinäkyvä muovi 5.5 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi Rakenneavausten yhteydessä materiaaleista otetut mikrobinäytteet on tutkittu suoraviljelymenetelmällä Työterveyslaitoksella Kuopiossa, ja analyysivastauksen kopio on liitteenä. Tulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Yhteenveto materiaaleista otettujen mikrobinäytteiden analyysituloksista. Näyte Tulokset

12 D-talo/Perheneuvonta, Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi 12 (14) 1: Etupihan ulkoseinän lämmöneristettä sokkelin päältä (RT3) 2: Neuvotteluhuoneen alapohjan lämmöneristettä alemman betonilaatan päältä (RT1) runsaasti homeitiöitä niukasti bakteereja runsaasti homeitiöitä kohtalaisesti bakteereja niukasti sädesientä Tulosten tulkinta: Näytteissä MMS 1 ja 2 todettiin kosteusvaurioon indikoivia lajikkeita kuten Streptomyces ja A. restrictus, A. versicolor sekä Acremonium. Näyteestä MMS1 todettu A. Restrictus ja Acremonium ovat kosteusvaurioindikaattorimikrobeja, jotka viittaavat rakenteen kohonneeseen kosteusrasitukseen. Niiden ei ole todettu tuottavan mykotoksiineja. Näytteestä MMS2 todettu Aspergillus ja Penicillium ovat yleisimpiä homeita suomalaisissa rakennusmateriaaleissa, mutta niitä esiintyy myös kaikkialla elinympäristössä. Näytteessä MMS2 todettiin myös kosteusvaurioita indikoivana lajikkeena Streptomyces eli sädesieni. Streptomyces-suvun sädesienet ovat yleisimmin kosteusvaurion yhteydessä todettavia aktinobakteereita ja viittaavat rakenteen pitkäaikaiseen kosteusrasitukseen. Näytteissä tunnistetuista mikrobeista Streptomyces (aktinobakteeri), Penicillium sekä A. versicolor tuottavat aineenvaihduntatuotteenaan maakellarimaista / mullan tai homeen hajua. Mikäli näytteessä todetaan edes niukasti indikaattorilajeja sekä sädesientä, näyte viittaa TTL:n vakiotulkinnan mukaan kosteusvaurioon. Rakenteissa todettujen mikrobikasvustojen itiöt/aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat asunnon sisätiloihin ja voivat aiheuttaa tiloissa oleskeleville heidän kokemiaan oireita. Myös vanha kuivunut vaurio ja kuollut kasvusto, joka ei tule esiin kasvatusmenetelmällä, voi aiheuttaa terveyshaittaa. Kuivunut kasvusto voidaan selvittää mikroskopoinnin avulla. Mikrobien itiöt voivat olla ns. lepotilassa, mutta kosteuden vaikutuksesta ne alkavat lisääntyä ja tuottaa uusia itiöitä. Mikrobikasvusto voi tuottaa aineenvaihduntatuotteenaan mm. maakellarimaisena aistittavaa hajua.

13 D-talo/Perheneuvonta, Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi 13 (14) Yleiset sopimusehdot Suomen Sisäilmakeskus Oy noudattaa Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE Vantaalla Suomen Sisäilmakeskus Oy Juho Lipponen tutkimusinsinööri RI puh Juha Lappalainen tutkimusinsinööri Insinööri (YAMK), korjausrakentaminen puh Liitteet Lähteet Liite 1. Pohjakuva rakenneavauksista Liite 2. Materiaalinäytteen mikrobianalyysivastaus (kopio), , Työterveyslaitos Asumisterveysopas 2009, 3. korjattu painos. STM:n asumisterveysohjeen soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys -lehti ISBN Terveydensuojelulaki /763. Jakelu Tilaaja (sähköpostina ja kirjeenä) Suomen Sisäilmakeskus Oy:n arkisto

14 D-talo/Perheneuvonta, Pappilanmäki 11 D, Kirkkonummi 14 (14)

15

16