EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEET"

Transkriptio

1 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEET ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOITTOIMIALUEEN KUNNISSA TOIMIALUEEN KUNNISSA 2013 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja nro 16

2 Julkaisija Itä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisun nimi Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja nro 16 ISSN (painettu), (pdf) ISBN (painettu), (pdf) Joensuu 2013

3 Tekijä Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Kejonen Anne, ylitarkastaja Julkaisuaika Lokakuu 2013 Julkaisun nimi Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa Tiivistelmä Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa (mm. terveydenhuoltolaki, perustuslaki, raittiustyölaki, alkoholilaki sekä päihdehoitolaki). Valtion ja kuntien velvollisuus on luoda työlle riittävät rakenteet. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät monet eri viranomaiset, järjestöt, yritykset ja yhteisöt. Ehkäisevä päihdetyö on myös jokaisen kansalaisen asia. Tässä raportissa tarkastellaan Itä-Suomen alueen kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita, eli sitä missä määrin kunnista löytyy ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöitä ja moniammatillisia työryhmiä sekä ajantasaisia päihde- tai mielenterveys- ja päihdestrategioita. Raportissa esitetyt tulokset kuvaavat Itä-Suomen kuntien rakenteita näiden kolmen mittarin osalta syyskuussa Saatujen tulosten pohjalta sekä kansallisiin suosituksiin nojaten raportissa annetaan kunnille ja yhteistoimintaalueille suosituksia ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on ehkäisevän päihdetyön rakenteiden osalta tehdä näkyväksi kehittämisen mahdollisuuksia eri alueilla. Tämän raportin antamaa tietoa toivotaan käsiteltävän kunnissa. Erityisesti liitteenä olevaa ehkäisevän päihdetyön suosituksia on hyvä peilata kunnan ehkäisevän päihdetyön nykytilaan ja siltä pohjalta laatia kehittämistoimia. Yhteenveto ehkäisevän päihdetyön rakenteista Itä-Suomessa: Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on 98 %:ssa (46/47) itäsuomalaisista kunnista. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön työkuvaa tai työhön käytettävää aikaa ei yleensä ole määritelty. Moniammatilliset työryhmät toimivat 66 %:ssa (31/47) itäsuomalaisista kunnista. Osassa kuntia työryhmä on usean kunnan yhteinen. Kaikissa kunnissa työryhmää ei ole virallisesti nimitetty vaan se toimii epävirallisena tiiminä. Päihdestrategia ja yhdistetty päihde- ja mielenterveysstrategia on laadittu 47 %:ssa (22/47) ja strategia on valmistumassa 11 %:ssa (5/47) Itä-Suomen kunnissa. Puolestaan 42 %:ssa (20/47) alueen kunnista ei ole päivitettyä päihde- tai yhdistettyä päihdestrategiaa. Tilanne strategioiden suhteen on parantunut hieman vuodesta 2011 ja mikä ilahduttavaa, yhdistetyt mielenterveys- ja päihdestrategiat ovat lisääntyneet. Päihdetyöryhmien suhteen tilanne on lähes samanlainen kuin vuonna 2011 peruspalvelujen arvioinnissa. Päihdetyöryhmätilanne on parantunut Etelä-Savossa, kun puolestaan Pohjois-Karjalassa tilanne on selkeästi heikentynyt. Asiasanat Ehkäisevä päihdetyö, Ehkäisevän päihdetyön suositukset ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (pdf) ISBN (pdf) Kokonaissivumäärä 34 Julkaisija Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Kieli Hinta Suomi - Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisusarja nro 16 3

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEET ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIALUEEN KUNNISSA Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteenveto ja johtopäätökset SUOSITUKSET KUNNILLE EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN Ehkäisevä työ toiminnan lähtökohdaksi Ehkäisevän päihdetyön johtamisesta ja työn- ja vastuunjaosta on sovittava Päihdehaittojen ehkäisy sisältyy kunnan strategioihin Päihdeasiat poliittiseen käsittelyyn vuosittain Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö kunnassa tai yhteistoimintaalueilla Monialainen päihdetyöryhmä kunnassa tai yhteistoiminta-alueilla Ehkäisevän päihdetyön kohdistuu kaikkiin ikäryhmiin Ehkäisevä päihdetyö on laaja-alaista, koordinoitua ja verkostoitunutta Vastuullinen alkoholipolitiikka EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ KUULUU MEILLE KAIKILLE LÄHTEET LIITE 1. SUOSITUKSIA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEIKSI KUNNISSA JA YHTEISTOIMINTA-ALUEILLA LIITE 2. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YHDYSHENKILÖT ITÄ-SUOMESSA LIITE 3. MONIAMMATILLISET PÄIHDETYÖRYHMÄT TAI VASTAAVAT ITÄ- SUOMESSA LIITE 4. PÄIHDESTRATEGIAT TAI VASTAAVAT ITÄ-SUOMESSA

5 1 JOHDANTO Päihdetyö jakautuu ehkäisevään ja korjaavaan työhön. Näiden molempien yhteiseksi rajapinnaksi muodostuu riskiehkäisyn alue, jonka lähtökohtana on riskien tunnistaminen. Ehkäisevä päihdetyö muodostuu riittävän laajasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tuntemuksesta sekä päihdetyön ja sen erityisalueiden erityistuntemuksesta. Työntekijöiden tulee tuntea myös eri työmenetelmien ja toteutustapojen vaikuttavuus. (Soikkeli & Warsell, 2013.) Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyvissä kysymyksissä (Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit, 2006). Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on vähentää vaikuttaviksi todettuja menetelmiä hyödyntäen päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa eri kohderyhmissä. Parhaimmillaan työllä edistetään päihteettömiä elintapoja, vähennetään päihdehaittoja, lisätään päihdeymmärrystä sekä edistetään päihdeongelmista kärsivien kansalaisten oikeuksia. (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010.) Päihteet aiheuttavat yksilön ja hänen ympäristönsä lisäksi haittoja yhteiskunnalle. Yksinomaan alkoholinkäyttöön liittyvien haittakustannusten määrä kohosi vuonna ,3 miljardiin euroon. Näistä noin miljardi euroa tuli julkisen sektorin eli valtion ja kuntien maksettavaksi. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito kattoi julkisen sektorin alkoholihaittoihin liittyvistä kustannuksista lähes 40 prosenttia. (Jääskeläinen & Österberg, 2013.) Alkoholin ja tupakkatuotteiden käyttö aiheuttaa jopa puolet kuolleisuuden perusteella mitatuista väestöryhmien välisistä terveyseroista. Tupakointi ja alkoholin käyttö ovat myös tärkeimpiä ehkäistävissä olevia sairauksien ja ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttajia. (Koskinen ym ) Näiden edellä mainittujen tietojen perusteella, voidaan sanoa, että ehkäisevään päihdetyöhön satsaaminen on kannattavaa ja suositeltavaa toimintaa. Ehkäisevän päihdetyön tilaa Suomessa tarkasteltiin viimeksi vuonna Selvityksessä kartoitettiin raittiustyölain velvoitteisiin vastaamista, ehkäisevän päihdetyön moniammatillisen työryhmän ja yhdyshenkilöverkoston toimintaa, seudullisen yhteistyön toteutumista, hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyviä strategioita sekä ehkäisevän päihdetyön onnistumisen edellytyksiä ja esteitä kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. Selvitykseen vastanneista kunnista noin puolessa ja yhteistoiminta-alueista vajaassa puolessa toimi ehkäisevän päihdetyön moniammatillinen työryhmä. Ehkäisevän päihdetyön ryhmiin kuuluivat vastausten perusteella useimmiten sosiaali-, terveys-, nuoriso-, opetus- ja vapaa-aikatoimen sekä poliisin ja seurakunnan edustajat. Suurimmassa osassa alueita toimi osa-aikainen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, joka oli usein kuntakohtainen. Ehkäisevän päihdetyön onnistumisen edellytyksissä korostui monialaisen yhteistyön ja työn arvostamisen merkitys. Esteiksi mainittiin usein resurssien puute, niin ajan, rahan kuin henkilöstönkin osalta sekä ehkäisevän työn kohtaama kielteinen asenneilmapiiri. (Strand, 2011.) Myös aluehallintovirastojen toteuttamassa peruspalveluiden arvioinnissa vuonna 2011 ehkäisevä päihdetyö oli yhtenä tarkastelukohteena. Arvioinnin mukaan Itä-Suomessa raittiustyölain mukaisista velvoitteista vastasivat useimmiten perusturva- tai sosiaali- ja terveyslautakunnat. Alueella oli kattava ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto, mutta yhdyshenkilöt toimivat kuitenkin muun työn ohella. Noin puolet Itä-Suomen kunnista oli tuolloin laatinut päihdestrategian ja/tai ehkäisevä päihdetyö näkyi kuntien muissa strategioissa. (Itä-Suomen aluehallintovirasto, 2012.) Tässä raportissa tarkastellaan Itä-Suomen alueen kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita, eli sitä missä määrin kunnista löytyy ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöitä ja moniammatillisia työryhmiä sekä ajantasaisia päihde- tai mielenterveys- ja päihdestrategioita. Voidaan sanoa, että nämä ovat ehkäisevän päihdetyön muodolliset minimivaatimukset, mutta tulee huomioida, että näidenkään täyttäminen ei vielä takaa laadukasta ehkäisevää päihdetyötä, sillä laadukkuuden tarkastelu edellyttäisi tarkempaa tietoa näiden osa-alueiden toteuttamisesta käytännössä (ks. Soikkeli & Warsell, 2013). Raportissa esitetyt tulokset kuvaavat Itä-Suomen kuntien rakenteita näiden kolmen mittarin 5

6 osalta syyskuussa Saatujen tulosten pohjalta sekä kansallisiin suosituksiin nojaten raportissa annetaan kunnille ja yhteistoiminta-alueille suosituksia ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on ehkäisevän päihdetyön rakenteiden osalta tehdä näkyväksi kehittämisen mahdollisuuksia eri alueilla. Saatu tieto tulee olemaan hyödyksi myös raittiustyön lain uudistamisessa. Itä-Suomen tilannetta kuvaava raportti on ensimmäinen, ja vastaavat raportit julkaistaan myös muiden aluehallintovirastojen alueilta. Näissä raporteissa tullaan hyödyntämään Itä-Suomen aluehallintoviraston kehittämää raportointipohjaa. Raportin liitteenä olevat ehkäisevän päihdetyön suositukset on laadittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Alkoholiohjelman asiantuntijoiden ja aluehallintovirastojen Alkoholiohjelman aluekoordinaattorien yhteistyönä. Tämän raportin antamaa tietoa toivotaan käsiteltävän kunnissa. Erityisesti liitteenä olevaa ehkäisevän päihdetyön suosituksia on hyvä peilata kunnan ehkäisevän päihdetyön nykytilanteeseen ja tehdä arvio, kuinka suositukset toteutuvat omassa kunnassa. Eräs itäsuomalainen kunta on jo omalta osaltaan pilotoinut suosituksia raportin valmistumisvaiheessa ja palautteen mukaan se jäsentää ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta ja oman kunnan tilanteen arviointia. Arvioinnin pohjalta kyseisessä kunnassa on tehty suunnitelma ehkäisevän päihdetyön kehittämiseksi. Raportin liitteessä 1 on kuvattu ehkäisevän päihdetyön suosituksia kunnissa ja yhteistoiminta-alueille. Liitteissä 2-4 on puolestaan havainnollistettu kartalla ehkäisevän päihdetyön rakenteita (yhdyshenkilö, päihdetyöryhmä, päihdestrategia) koko Itä-Suomen alueelta. 2 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa (mm. terveydenhuoltolaki, perustuslaki, raittiustyölaki, alkoholilaki sekä päihdehoitolaki). Valtion ja kuntien velvollisuus on luoda työlle riittävät rakenteet. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät monet eri viranomaiset, järjestöt, yritykset ja yhteisöt. Ehkäisevä päihdetyö on myös jokaisen kansalaisen asia. Jokainen voi hankkia tietoa päihdeongelmista ja niiden ehkäisemisestä sekä virittää omassa ympäristössään keskustelua ja toimintaa. Ehkäisevä päihdetyö ei ole vain sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sisällä tapahtuvaa, vaan sen toteuttamisen ja vaikuttavuuden edellytykset luodaan koko yhteiskunnan tasolla. (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010.) Kuviossa 1 on kuvattu ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteita ja toteutustasoja. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään yksilötasolta aina yhteiskunnan tasolle ja menetelmien, suunnittelun ja kohdistamisen osalta on tarjolla monia vaihtoehtoja. Tarpeen on myös pohtia tähdätäänkö kysynnän, tarjonnan vai haittojen vähentämiseen, ja yleisen vai riskiehkäisyn keinoin, vai hyödynnetäänkö näistä useampia. Ehkäisevä päihdetyö tarvitsee onnistuakseen resurssit, strategian ja johtamisen. Resurssien pohjalta tulisi olla realistisesti suunniteltuna vaikuttamiskohteet, kohderyhmät ja toteutustavat. (Soikkeli & Warsell, 2013.) Kuvio 1. Ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteet ja toteutustasot. (Soikkeli & Warsell, 2013.) 6

7 Kunnan johto ja luottamushenkilöt vastaavat paikallisyhteisöissä tehtävästä päihdetyöstä huolehtimalla kunnan ehkäisevän päihdetyön resursseista ja rakenteista. On tärkeää, että tiedetään, kuka johtaa ehkäisevää päihdetyötä ja kenelle kuuluu ensisijainen vastuu sen järjestämisestä kunnassa. Johto vastaa strategian laadinnasta ja sen toteuttamisesta. Ilman selkeää johtamis- ja vastuujärjestelmää ehkäisevän päihdetyön valtuutus on häilyvä ja työn laatu kärsii. Tärkeää on myös oivaltaa, että ehkäisytyön onnistumista tukee laadukas tieto päihteiden käytöstä ja haitoista. Luottamushenkilöiden onkin hyvä kuulla paikallisia asiantuntijoita ja kansalaisia kunnan päihdetilanteesta vähintään kerran vuodessa. (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010.) Raittiustyön toimeenpanoon, raittiuden edistämiseen ja alkoholiolojen seuraamiseen kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin, joka huolehtii myös muissa laeissa säädetyistä raittiuslautakunnan tehtävistä. (Raittiustyölaki 828/1982.) Kunnat voivat perustaa monialaiseksi toimielimeksi joko erillisen päihdetyöryhmän tai yhdistetyn mielenterveyspäihdetyöryhmän. Työryhmän tehtäviä ovat muun muassa ehkäisevän ja korjaavan työn toteutumisen suunnittelu, seuranta ja arviointi. Lisäksi työryhmä vastaa useimmiten kunnan päihde- tai yhdistetyn mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisesta. (Ehkäisy ja hoito, 2007; Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010.) Ehkäisevän päihdetyön edellytyksistä on huolehdittava niin, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja päihdeongelmia vähentää. Ehkäisevän päihdetyön laatukäsikirjassa suositellaan, että kunnassa ehkäisevää päihdetyötä koordinoivan työpanos on vähintään 0,3 0,5 henkilötyövuotta :ta asukasta kohti. Poliittisen tahdon lisäksi kysymys on myös resurssien käytön hyvästä suunnittelusta. Kunnassa tulee olla ehkäisevän päihdetyön suunnittelusta ja yhteistyöprosesseista vastaava monialainen työryhmä sekä koordinoinnista vastaava työntekijä, joka on työryhmän jäsen. Ehkäisevän päihdetyön erityisosaaminen tukee kunnassa tehtävää työtä. Ehkäisevää päihdetyötä koordinoivalle henkilölle tulee taata riittävän työajan lisäksi riittävät resurssit, kuten tilat, laitteet ja mahdollisuus kouluttautumiseen. (Soikkeli & Warsell, 2013.) Ehkäisevän päihdetyön tulee kohdistua kaikkiin ikäryhmiin. Yleinen ehkäisy kohdistuu koko väestöön, eikä vain tiettyyn rajattuun päihteiden käyttäjäryhmään, kuten ongelmakäyttäjiin. Yleisen ehkäisyn piiriin kuuluu esimerkiksi päihteiden käytön aloittamisen ehkäisemiseen pyrkivä työ, tilanneraittiuden (liikenneraittius) edistäminen sekä päihteiden käytön aloittamisen myöhentäminen. Ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön rajapinnalla on puolestaan riskiehkäisyn alue. Riskiehkäisyssä kohderyhmä määritellään tunnistetun riskin perusteella. Riskiehkäisyä on puuttuminen sellaiseen päihteiden käyttöön, joka ennakoi haittoja, ongelmakäyttöä tai jopa riippuvuutta. Se on myös varhaista puuttumista myöhempää ongelmakäyttöä ennustaviin riskitekijöihin yksilön tai ryhmän elämässä. Esimerkkejä riskiehkäisystä ovat esimerkiksi alkoholin ongelmakäyttäjien mini-interventiot. (Soikkeli & Warsell, 2013.) Ehkäisevän päihdetyön rakenteita on valtiovallan taholta vahvistettu mm. Alkoholiohjelman muodossa. Alkoholiohjelma on nimi yhteistyölle, jota tehdään alkoholihaittojen vähentämiseksi. Alkoholiohjelman strateginen vastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) ja operatiivinen vastuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Alkoholiohjelma perustuu alueellisen koordinaation malliin ja kumppanuusrakenteeseen. Alueellinen koordinaatio tarkoittaa päihdehaittojen ehkäisyä yhteistyössä aluehallintovirastojen (AVI) eri vastuualueiden sekä kuntien, järjestöjen ja eri toimijoiden kanssa. Ohjelman toimeenpanosta ja koordinoinnista vastaavat tahoillaan myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Työterveyslaitos (TTL) sekä Ehkäisevä päihdetyö EHYT 7

8 ry. Alkoholiohjelman kumppanuus tarkoittaa puolestaan yhteistä sitoutumista päihdehaittojen ehkäisyyn. Kumppaneita voivat olla valtakunnalliset järjestöt, kunnat, kuntayhtymät ja heidän kauttaan paikalliset järjestöt, työpaikat ja elinkeinoelämän toimijat. (Fors ym., 2012.) Ehkäisevän päihdetyön onnistumisen edellytyksiä kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden mielestä ovat: toimiva yhteistyö, tutut yhteistyötahot ja yhteydenpitokanavat, yhteisesti jaettu visio, pieni alue, työn koordinointi, monialainen yhteistyö, erilaiset päihdetyöryhmät, työn arvostus päättävällä tasolla ja ehkäisevän päihdetyön näkyminen strategioissa. Onnistumisen esteiksi puolestaan mainitaan monialaisen yhteistyön ja koordinaation puuttuminen, resurssien puute, ehkäisevän työn kohtaama kielteinen asenneilmapiiri sekä jatkuvat organisaatiomuutokset. (Strand, 2011.) Maakunnallisissa (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden ja kumppaneiden työkokouksissa elokuussa 2013 yhdyshenkilöt toivat esiin, että jatkuva muutos on osaltaan vaikuttanut siihen, että ehkäisevä päihdetyö on jäänyt entisestä enemmän vain puheen tasolle. Ehkäisevä päihdetyö nähtiin hyvin tärkeäksi, mutta sille toivottiin valtuutusta tehdä niin ajallisesti kuin resursseja työn toteuttamiseen. 3 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEET ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIALUEEN KUNNISSA Osana ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta on tässä raportissa tarkasteltu kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita. Raittiustyölain kolmannen pykälän mukaan raittiustyön yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja aluehallintovirastoille. Tarkastelu kuuluu täten osaksi aluehallintovirastojen päihdehaittojen ehkäisyä, ohjausta ja valvontaa. Arvioinnin pohjana on käytetty keskeisimpiä kunnan ehkäisevän päihdetyön rakenteita (ks. esim. Soikkeli & Warsell, 2013). Kunnista selvitettiin onko niissä: a) ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöä, b) moniammatillista päihdetyöryhmää tai c) päihde- tai yhdistettyä mielenterveys- ja päihdestrategiaa (päivitetty vuoden 2009 jälkeen1). Tiedot on kerätty Itä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyön rakenteet -tiedostoista vuodelta 2013, peruspalveluiden arviointikyselystä vuonna 2012 sekä sähköpostilla niistä kunnista, joissa on tiedetty tulleen muutoksia ehkäisevän päihdetyön rakenteissa helmi-kesäkuussa Tämän lisäksi muutamien kuntien osalta tilannetta tarkennettiin elokuussa 2013 pidetyissä ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden työkokouksissa. Tehtyyn tiedon keruuseen perustuva arviointi on toteutettu niin sanotulla liikennevalomallilla, jossa kunta saa vihreän, keltaisen tai punaisen merkinnän sen mukaan löytyykö kunnasta kyseistä rakennetta. Tällöin yksittäiselle arviointikohteelle (a, b, c) on annettu tilanteen mukaan seuraavat arviot: Punainen: Ei toteudu. Keltainen: Lähes toteutuu. Esimerkiksi strategia kaipaa päivittämistä tai on valmistumassa. Vihreä: Kaikki edellä mainitut arviointikohteet toteutuvat kunnassa. Yksistään rakenteet eivät takaa laadukasta ehkäisevää työtä vaan rakenteiden lisäksi tarvitaan innokkaita toimijoita toteuttamaan omassa perustyössään ja roolissaan niitä toimia, jotka ehkäisevät päihdehaittoja. Raportin lopussa on yhteenveto (luku 4), jossa kerrotaan mitä on laadukas ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus ja eri toimijoiden roolit. 1 Strategian tulee olla päivitetty edellisellä valtuustokaudella. 8

9 3.1 Etelä-Savo Etelä-Savon maakunta käsittää 14 kuntaa ja asukasta (tilanne vuoden 2012 lopussa). Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, jonka vastuukunta on Mikkelin kaupunki. Enonkoski, Sulkava, Savonlinna ja Rantasalmi muodostavat yhteistoiminta-alue Sosterin, joka vastaa kuntayhtymänä jäsenkuntien perusterveydenhuollon palveluista sekä osasta sosiaalipalveluja. Juva ja Rantasalmi tekevät sosiaalipalveluiden osalta yhteistyötä. Aiemmin JJR- alueeseen (Juva, Joroinen, Rantasalmi) kuului myös Joroinen, mutta vuoden 2013 alusta yhteistoiminta-alue purkautui. Joroisten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Pohjois-Savon maakuntaan kuuluva Varkauden kaupunki vastuukuntana. Pieksämäen kaupunki järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.) Taulukko 1. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden olemassaolo eriteltynä kunnittain Etelä-Savossa. Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Moniammatillinen päihdetyöryhmä tai vastaava Enonkoski Kyllä Ei Ei Heinävesi Kyllä Kyllä Kyllä Hirvensalmi Kyllä Kyllä Ei Joroinen Kyllä Kyllä Kyllä Juva Kyllä Kyllä Kyllä Kangasniemi Kyllä Kyllä Kyllä Mikkeli Kyllä Kyllä Kyllä Mäntyharju Kyllä Kyllä Ei Pertunmaa Kyllä Kyllä Ei Pieksämäki Kyllä Kyllä Kyllä Puumala Kyllä Kyllä Ei Rantasalmi Kyllä Kyllä Kyllä Savonlinna Kyllä Ei Ei Sulkava Kyllä Ei Ei Yhteensä Kyllä 14 Lähes - Ei - Kyllä 11 Lähes - Ei 3 Päihdestrategia tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia Kyllä 7 Lähes - Ei 7 9

10 Etelä-Savon kunnat Kyllä Ei Lähes Päihdestrategia tai mielenterveys- ja päihdestrategia 7 7 Moniammatillinen päihdetyöryhmä 11 3 EPT-yhdyshenkilö 14 Kuvio 2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Savossa, kaikki arviointikohteet (n=14). Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on nimetty kaikkiin Etelä-Savon kuntiin. Moniammatillinen päihdetyöryhmä toimii kaikissa muissa kunnissa paitsi Enonkoskella, Savonlinnassa ja Sulkavalla. Tosin Sulkavan kunnan edustaja on ilmoittanut, että syksyn 2013 aikana kyseinen ryhmä perustetaan ja sen ensimmäinen tehtävä on valmistella päihdestrategia. Koska työ ei ollut vielä käynnissä, sai Sulkava tästä syystä vielä punaisen merkinnän kummankin osalta. Kaksi kyllä vastanneista kunnista (Pertunmaa, Hirvensalmi) ilmoittivat, että heillä ei ole virallisesti nimettyä työryhmää, mutta heillä kokoontuu pieni tiimi säännöllisesti näitä asioita pohtimaan. Näiden kuntien osalta on katsottu, että tiimi hoitaa moniammatillisen työryhmän tehtävää ja se on huomioitu arvioinnissa kyllä vastauksen mukaisesti. Mikkelin seudulle on juuri perustettu seudullinen ehkäisevän päihdetyön työryhmä, jossa on edustus jokaisesta seudun kunnasta. Tämän johdosta Mikkelin seudun kuntien kohdalla edellä mainitun työryhmän olemassa olo on huomioitu kyllä vastauksena jokaisessa seudun kunnassa. Tämän lisäksi osassa seudun kuntia toimii myös kuntakohtaisia päihde- tai mielenterveys- ja päihdetiimejä. Päihde- tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia on laadittu Etelä-Savossa seitsemässä kunnassa. Viidessä kunnassa (Enonkoski, Hirvensalmi, Puumala, Savonlinna ja Sulkava) strategiaa ei ole laadittu. Sulkavalla strategia on tosin suunnitteilla. Kahdessa kunnassa (Mäntyharju ja Pertunmaa) strategia on laadittu, mutta se on vanhentunut. Vanhentuneena pidetään strategiaa, jos se on laadittu ennen vuotta 2009 ja sitä ei ole päivitetty tuon jälkeen. Arvioinnissa katsottiin, ettei kummassakaan näistä kunnista ole ajantasaista päihdetyön strategiaa. Mikkelissä on erittäin hyvä ehkäisevän päihdetyön strategia, joka on juuri päivitetty. Mikkelin alueella on toiminut Arjen Mieli Kaste -hanke, jossa olivat mukana Etelä-Savossa Mikkelin seudun kunnat. Hankkeessa tavoitteena oli saada aikaan yhdistetyt mielenterveys- ja päihdestrategiat mukana oleviin kuntiin. Tässä tavoitteessa ei kuitenkaan onnistuttu, sillä hankkeessa keskityttiin enemmänkin palveluiden järjestämiseen ja ehkäisevä päihdetyö ei ollut keskiössä. Osittain tähän saattoi vaikuttaa juuri samaan aikaan toteutunut seudullinen sosiaali- ja terveysuudistus, jonka käynnistyminen on työllistänyt sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä. Alueella on kuitenkin suunnitelmissa, että seudun yhteinen mielenterveys- ja päihdestrategia saadaan aikaan vuonna Osana Mikkelin seudun sosiaali- ja terveysuudistusta alueelle on palkattu hyvinvointikoordinaattori ja Mikkelin seudulla on myös terveyden edistämisen koordinaattori. Heidän tehtävissään näkyy selkeästi päihdehaittojen ehkäisy. Myös seudullinen Alkoholiohjelman kumppanuussopimus on solmittu vuonna Nämä toimenpiteet yhdessä tulevat vahvistamaan alueen ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Voitaneen todeta, että Mikkelin seudun ehkäisevä päihdetyö on vahvistunut erityisesti pienten kuntien osalta 10

11 seutu yhteistyön myötä. Jatkossa on hyvin tärkeää huolehtia siitä, että ehkäisevän päihdetyön toteutus ei jää yksinomaan seudullisten työryhmien varaan, vaan työtä tehdään jokaisessa peruskunnassa ja kaikessa perustyössä. Ehkäisevän päihdetyön suositusten mukaan (kts. Soikkeli yms. 2013) tämän suuruisiin kuntiin/seutuihin suositellaan kokopäiväistä ehkäisevän päihdetyön koordinaattoria, joten tulevaisuudessa tätä asiaa kannattaa viedä päätöksenteossa eteenpäin. Pieksämäellä ehkäisevän päihdetyön rakenteet vaikuttaisivat tämän arvioinnin pohjalta melko hyviltä. Moniammatillinen Viisari-työryhmä on toiminut pitkään kunnassa ja siellä on vahvat verkostot ja toimintatapa alueellaan. Pieksämäki on solminut myös Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen ja osana sopimusta kunta tekee aktiivista yhteistyötä alueen järjestöjen kanssa. Tämä puolestaan vahvistaa alueellista ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Joroinen, Juva ja Rantasalmi kuuluivat vielä muutama vuosi sitten yhteiseen JJR-alueeseen. Nyt tilanne on muuttunut ja Joroinen järjestää palvelut yhdessä Varkauden kaupungin kanssa. Rantasalmi ja Juva tekevät edelleen yhteistyötä peruspalveluiden osalta, Rantasalmi lisäksi Savonlinnan Sosterin kanssa. Myönteistä on, että kaikki entisen JJR-alueen kunnat ovat laatineet päihdestrategian, myös moniammatilliset päihdetyöryhmät toimivat ja yhdyshenkilöt on nimetty kaikissa näissä kunnissa. Savonlinnan seudulla (Enonkoski, Savonlinna ja Sulkava) ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat tämän selvityksen mukaan melko heikot ja ne kaipaavat kipeimmin toimia rakenteiden vahvistamiseksi. Osaltaan tilanteeseen on varmasti vaikuttanut se, että viime vuosina Savonlinnan alueella on toteutunut sekä kuntaliitoksia että palveluiden uudelleenorganisointia. Alueen kunnat eivät ole olleet mukana Arjen Mieli -hankkeessa, eikä tukea strategiatyöhön ole alueelle tätä kautta saatu. Kyselyä tehtäessä Savonlinnasta vastattiin, ettei strategiatyötä aloiteta ennen kuin on tiedossa millaisia sosiaali- ja terveyspalvelurakenteet alueella tulevat olemaan. Epäselvä kuntarakennetilanne siis jarruttaa ehkäisevässä päihdetyössä tarvittavien rakenteiden luomista. Toisaalta täytyy muistaa, että ehkäisevää päihdetyötä ei voi unohtaa, oli kunta- ja palvelurakennetilanne mikä tahansa. Etelä-Savon alueella on muihin Itä-Suomen muihin maakuntiin verrattuna jonkin verran enemmän moniammatillisia päihdetyöryhmiä. Päihde- tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategioiden osalta Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala näyttäytyvät määrällisesti samansuuntaisena. Mikkelin seudulla on suunnitelmat seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian aikaansaamiseksi vuonna 2014, joten tämän osalta tilanne näyttäisi nykyistä valoisammalta. Savonlinna seudun kunnat tarvitsevat erityisesti tukea ehkäisevän päihdetyön rakenteiden vahvistamiseksi. 3.2 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakunnassa on 13 kuntaa ja asukasta (tilanne vuoden 2012 lopussa). Joensuu ja Kontiolahti ovat perustaneet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen vuoden 2013 alusta. Liperin kunta ja Outokummun kaupunki muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen, jonka vastuukuntana toimii Liperi. Ilomantsin, Juuan ja Polvijärven kunnat ja Lieksan kaupunki järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Nurmeksen kaupungin ja Valtimon kunnan perusterveydenhuollon palvelut tuottaa yhteinen terveydenhuollon kuntayhtymä. Sosiaalihuollon palvelut kumpikin tuottaa itse. Kitee, Kesälahti, Rääkkylä ja Tohmajärvi muodostivat Keski-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen Kiteen kaupungin organisaatioon vuonna Helli liikelaitos purkaantui sen vuoksi, että Kitee ja Kesälahti yhdistyivät. Kitee järjestää asukkailleen sosiaali- ja terveyspalvelut omana toimintanaan. Rääkkylän ja Tohmajärven kunnat järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut itse ja hankkivat ne yksityiseltä palveluntuottajalta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.) 11

12 Taulukko 2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden olemassaolo eriteltynä kunnittain Pohjois- Karjalassa. Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Moniammatillinen päihdetyöryhmä tai vastaava Ilomantsi Kyllä Kyllä Kyllä Joensuu Kyllä Ei Ei Juuka Kyllä Kyllä Kyllä Kitee Kyllä Ei Ei Kontiolahti Kyllä Ei Kyllä Lieksa Kyllä Kyllä Kyllä Liperi Kyllä Ei Kyllä Nurmes Kyllä Kyllä Kyllä Outokumpu Kyllä Ei Kyllä Polvijärvi Kyllä Ei Kyllä Rääkkylä Kyllä Kyllä Kyllä Tohmajärvi Kyllä Ei Ei Valtimo Kyllä Kyllä Kyllä Yhteensä Kyllä 13 Lähes - Ei - Kyllä 6 Lähes - Ei 7 Päihdestrategia tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia Kyllä 10 Lähes - Ei 3 Pohjois-Karjalan kunnat Kyllä Ei Lähes Päihdestrategia tai mielenterveys- ja päihdestrategia 10 3 Moniammatillinen päihdetyöryhmä 6 7 EPT-yhdyshenkilö 13 Kuvio 3. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois-Karjalassa, kaikki arviointikohteet (n=13). Pohjois-Karjalassa ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on nimetty kaikkiin kuntiin. Moniammatilliset työryhmät toimivat hieman alle puolessa alueen kuntia. Päihde- tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia on laadittu kahdeksassa kunnassa, kolmessa kunnassa (Joensuu, Kitee ja Tohmajärvi) strategiaa ei ole laadittu. Vuosina on yhdistettyjä mielenterveys- ja 12

13 päihdestrategioita valmistunut useaan alueen kuntaan ja tältä osin tilanne vaikuttaa muutaman vuoden takaista tilannetta paremmalta. Tämän selvityksen mukaan Joensuun ehkäisevän päihdetyön tilanne rakenteiden suhteen näyttää melko heikolta. Kunnassa ei ole laadittua päihdestrategiaa eikä nimettyä päihdetyöryhmää. Alueella toimii järjestövetoinen päihdetyöryhmä, mutta sillä ei ole virallista asemaa kaupungin organisaatioissa. Joensuussa ehkäisevän päihdetyön toimijoita on runsaasti, mutta kokonaiskoordinaatio puuttuu, mikä tekee kokonaisuuden haavoittuvaksi. Joensuussa on toiminut myös Arjen Mieli -hanke, mutta se on keskittynyt pääasiassa mielenterveystyön kehittämiseen. Ilomantsissa on tehty pitkäjänteistä ehkäisevää päihdetyötä. Moniammatilliset työryhmät toimivat säännöllisesti. Myös alkoholielinkeinon kanssa tehtävä yhteistyö on tuttua vuosien varrelta. Päihdestrategia on laadittu ja tulevaisuuden suunnitelmissa on laatia yhdistetty päihdemielenterveysstrategia. Kontiolahdella on laadittu yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia. Päihdetyöryhmää ei kunnassa tällä hetkellä ole. Tilanne on vuodesta 2011 vuoteen 2013 heikentynyt nimenomaan päihdetyöryhmän toiminnan osalta. Ehkäisevän päihdetyön asioita käsitellään kuitenkin useissa kunnan muissa työryhmissä. Keski-Karjalassa viime vuosien suuret muutokset sosiaali- ja terveystoimen alueella näkyvät myös ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudessa ja tilanteen heikentymisenä. Tohmajärvellä ja Kiteellä tilanne on kaikkein heikoin, sillä näissä kunnissa ei ole nimetty päihdetyöryhmää, eikä ajantasaista päihdestrategiaa. Kiteellä päihdeasioita käsitellään kuitenkin muissa työryhmissä. Rääkkylässä on tapahtunut positiivista kehitystä, sillä ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat edellisestä kyselystä vahvistuneet. Vuonna 2012 valmistui yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia ja myös päihdetyöryhmä toimii kunnassa. Outokumpu-Liperi muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollossa yhteistoiminta-alueen, Okulin. Yhteistoiminta-alue on purkautumassa vuoden 2013 lopussa. Alueella on kolmen kunnan (Outokumpu-Liperi-Polvijärvi) yhteistyönä laadittu mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Tätä kyselyä tehdessä alueen kunnissa ei ole nimettyjä päihdetyöryhmiä. Tältä osin tilanne on heikentynyt vuodesta Ylä-Karjalan osalta ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvistuneet vuodesta Juuan kunta on vuonna 2013 laatinut yhdistetyn mielenterveys- ja päihdesuunnitelman sekä siellä toimii moniammatillinen päihdetyöryhmä, jonka kokoontumiset ovat säännöllisiä. Lieksassa on juuri toteutunut päihde- ja mielenterveystyön kokonaisuudistus. Siellä on laadittu yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma ja myös työryhmät toimivat. Nurmes-Valtimo -alueelle on valmistunut vuonna 2013 Arjen Mieli -hankkeen tuella yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia. Ikäkausittaiset (lapset, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset) mielenterveys- ja päihderyhmät on perustettu strategiatyön valmisteluvaiheessa. Pohjois-Karjalassa on Itä-Suomen muihin maakuntiin verrattuna jonkin verran enemmän yhdistettyjä mielenterveys- ja päihdestrategioita, mutta sen sijaan päihdetyöryhmien suhteen tilanne näyttää heikolta monessa kunnassa ja tilanne on viime vuosina entisestään heikentynyt. Joensuu, Kitee ja Tohmajärvi kaipaavat kipeimmin toimia ja tukea ehkäisevän päihdetyön rakenteiden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Erityisesti Joensuu kaipaa ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuden haltuunottoa ja kokonaiskoordinaatioita. Ehkäisevän päihdetyön suositusten mukaan (ks. Soikkeli & Warsell, 2013) tämän suuruisiin kuntiin suositellaan kokopäiväistä ehkäisevän päihdetyön koordinaattoria, joten tulevaisuudessa tätä asiaa kannattaa viedä päätöksenteossa eteenpäin. 13

14 3.3 Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakunnassa on 20 kuntaa ja asukasta (tilanne vuoden 2012 lopussa). Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismallit ovat alueella hyvin moninaiset. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä on perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos Kysteri, joka järjestää Leppävirran, Juankosken, Kaavin, Rautavaaran, Pielaveden, Keiteleen, Tervon ja Vesannon kuntien asukkaille perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelut. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.) Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä muodostavat Ylä-Savon sote -nimisen kuntayhtymän, joka järjestää kaikki perusterveydenhuollon, ympäristöterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Lapinlahden kunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut itse. Suonenjoen ja Rautalammin perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.) Siilinjärven, Nilsiän ja Maaningan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Siiliset hajosi vuoden 2012 lopussa. Siilinjärvi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Nilsiän kaupungissa toteutui kuntaliitos Kuopion kaupunkiin. Kuopion kaupunki järjestää vastuukuntana myös Maaningan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2013 alusta. Kuopion kaupunki järjestää myös Tuusniemen kunnan perusterveydenhuollon palvelut. Sen sijaan sosiaalihuollon palvelut Tuusniemen kunta järjestää itse. Varkauden kaupunki ja Etelä-Savon maakuntaan kuuluva Joroisten kunta muodostavat sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen, jonka vastuukuntana on Varkaus. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.) Taulukko 3. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden olemassaolo eriteltynä kunnittain Pohjois-Savossa. Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Moniammatillinen päihdetyöryhmä tai vastaava Päihdestrategia tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia Iisalmi Kyllä Kyllä Ei Asioita on huomioitu hieman alueen turvallisuussuunnitelmassa Juankoski Kyllä Kyllä Ei Kaavi Kyllä Kyllä Ei Keitele Kyllä Ei Lähes Mielenterveys- ja päihdeohjelma valmistuu syksyllä 2013 Kiuruvesi Kyllä Kyllä Ei Asioita on huomioitu hieman alueen turvallisuussuunnitelmassa Kuopio Kyllä Kyllä Kyllä Lapinlahti Kyllä Kyllä Kyllä Leppävirta Kyllä Kyllä Kyllä Maaninka Ei Ei Ei Pielavesi Kyllä Ei Lähes Mielenterveys- ja päihdeohjelma valmistuu syksyllä 2013 Rautalampi Kyllä Kyllä Ei Rautavaara Kyllä Ei Ei Siilinjärvi Kyllä Kyllä Lähes Mielenterveys- ja päihdestrategia valmistuu 2014 alkuun Sonkajärvi Kyllä Kyllä Ei 14

15 Asioita on huomioitu hieman alueen turvallisuus-suunnitelmassa Suonenjoki Kyllä Kyllä Kyllä Tervo Kyllä Ei Lähes Mielenterveys- ja päihdeohjelma valmistuu syksyllä 2013 Tuusniemi Kyllä Kyllä Ei Varkaus Kyllä Kyllä Kyllä Vesanto Kyllä Ei Lähes Mielenterveys- ja päihdeohjelma valmistuu syksyllä 2013 Vieremä Kyllä Kyllä Ei Asioita on huomioitu hieman alueen turvallisuussuunnitelmassa Yhteensä Kyllä 19 Lähes - Ei 1 Kyllä 14 Lähes - Ei 6 Kyllä 5 Lähes 5 Ei 10 Pohjois-Savon kunnat Kyllä Ei Lähes Päihdestrategia tai mielenterveys- ja päihdestrategia Moniammatillinen päihdetyöryhmä 14 6 EPT-yhdyshenkilö 19 1 Kuvio 4. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois-Savossa, kaikki arviointikohteet (n=20). Pohjois-Savossa ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt on nimetty yhtä kuntaa lukuun ottamatta kaikkiin kuntiin. Päihdetyöryhmät toimivat neljässätoista kunnassa, kuudessa kunnassa ei ole nimettyä työryhmää. Päihde- tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia strategia on laadittu ainoastaan viidessä kunnassa, viidessä kunnassa strategia on valmistumassa. Puolessa Pohjois- Savon kunnista ei ole laadittua päihde- tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategiaa. Ylä-Savon Sote-alueella (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä) on meneillään Arjen Mieli -hanke ja sen yhtenä tavoitteena on saada seudullinen mielenterveys- ja päihdestrategia tehtyä. Hanke alkaa olla lopullaan, mutta varmuutta yhteisestä strategian valmistumisesta ei ole. Ylä-Savon alueen sisäisen turvallisuuden suunnitelmassa on puolestaan huomioitu päihdehaittojen ehkäisy melko hyvin. Seudulliset päihdetyöryhmät toimivat alueella ikäkausijakauman mukaisesti. Tämän lisäksi toimii seudullinen Ehkäpä-työryhmä, joka aktiivisesti suunnittelee ja toteuttaa ehkäisevän päihdetyön toimintoja ja koordinoi mm. ehkäisevän päihdetyö viikon toteutusta. Ylä-Savon alueella on positiivista se, että siellä on resursoitu yhden työntekijän työpanos ehkäisevän päihdetyön toteutukseen sekä 15

16 koordinointiin. Joten ehkäisevää päihdetyötä koordinoivan suositeltava työpanos (0,3 0,5 henkilötyövuotta :ta asukasta kohti) toteutuu Ylä-Savon alueella. Yhdistettyä mielenterveys- ja päihdestrategiaa tehdään ns. Nilakan (Keitele, Pielavesi, Vesanto, Tervo) alueella Arjen Mieli -hankkeen tuella ja se valmistunee syksyn 2013 aikana. Alueen kunnissa on hyvä jatkossa kiinnittää huomiota moniammatillisten päihdetyöryhmien perustamiseen. Maaningalta puuttuu ehkäisevän päihdetyön osalta niin yhdyshenkilö, työryhmä kuin strategia, joten siellä ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat heikot. Sisä-Savon kunnista Rautalammilla, Koillis-Savon kunnissa (Juankoski, Kaavi, Tuusniemi) sekä Rautavaaralla tilanne ehkäisevän päihdetyön rakenteiden osalta on haavoittuva. Näissä kunnissa ei ole päivitettyä päihde- tai yhdistettyä mielenterveys- ja päihdestrategiaa ja osasta kuntia puuttuu myös moniammatillinen päihdetyöryhmä. Näihin asioihin on hyvä kiinnittää jatkossa huomioita. Kuopion kaupunki on saanut juuri valmiiksi yhdistetyn mielenterveys- ja päihdestrategian. Siinä on huomioitu vahvasti ehkäisevä työ. Kuopio on myös ainoa itäsuomalainen kunta, joka lähtee toteuttamaan paikallista alkoholipolitiikkaa niin sanotun Pakka-toimintamallin mukaisesti. Kuopiossa on melko hyvin huomioitu päihdehaittojen ehkäisy kaupungin hyvinvointikoordinaattorin työssä. Arjen Mieli -hanke on toiminut vahvasti ehkäisevän päihdetyön sekä strategiatyön tukena. Ehkäisevän päihdetyön suositusten mukaan (ks. Soikkeli & Warsell, 2013) tämän suuruisiin kuntiin suositellaan kokopäiväistä ehkäisevän päihdetyön koordinaattoria, joten tulevaisuudessa tätä asiaa kannattaa viedä päätöksenteossa eteenpäin. Siilinjärvellä on yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategiatyö meneillään ja sen arvellaan valmistuvan vuoden 2014 alkuun. Siilinjärvelle on vuonna 2013 perustettu ehkäisevä mielenterveysja päihdetyöryhmä, PATA. Kunnan ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvistuneet Siiliset yhteistoiminta-alueen purkautumisen jälkeen. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet näyttäisivät näiden arviointi-indikaattoreiden perusteella olevan kunnossa Kuopion lisäksi Lapinlahdella, Leppävirralla, Suonenjoella ja Varkaudessa. Pohjois- Savossa ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat kaikista Itä-Suomen maakunnista huolestuttavimmat edellä mainittujen indikaattoreiden pohjalta arvioituna. Kokonaisuudessaan useat Pohjois-Savon kunnat kaipaavat toimia ehkäisevän päihdetyön rakenteiden vahvistamiseksi. Tilannetta ei pidä viivästyttää palvelurakenne- tai kuntarakenneuudistukseen vedoten, vaan on lähdettävä vahvistamaan pitkäjänteisesti ehkäisevää päihdetyötä. 3.4 Yhteenveto ja johtopäätökset Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on 98 %:ssa (46/47) itäsuomalaisista kunnista. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön työkuvaa tai työhön käytettävää aikaa ei yleensä ole määritelty. Moniammatilliset työryhmät toimivat 66 %:ssa (31/47) itäsuomalaisista kunnista. Osassa kuntia työryhmä on usean kunnan yhteinen. Kaikissa kunnissa työryhmää ei ole virallisesti nimitetty vaan se toimii epävirallisena tiiminä. Päihdestrategia ja yhdistetty päihde- ja mielenterveysstrategia on laadittu 47 %:ssa (22/47) ja strategia on valmistumassa 11 %:ssa (5/47) Itä-Suomen kunnissa. Puolestaan 42 %:ssa (20/47) alueen kunnista ei ole päivitettyä päihde- tai yhdistettyä päihdestrategiaa. Tilanne strategioiden suhteen on parantunut hieman vuodesta 2011 ja mikä ilahduttavaa, yhdistetyt mielenterveys- ja päihdestrategiat ovat lisääntyneet. Päihdetyöryhmien suhteen tilanne on lähes samanlainen kuin vuonna 2011 peruspalvelujen arvioinnissa. (Ks. Itä-Suomen aluehallintovirasto.) Päihdetyöryhmätilanne on parantunut Etelä-Savossa, kun puolestaan Pohjois-Karjalassa tilanne on selkeästi heikentynyt. 16

17 Päihde- tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia Päihde-työryhmä EPT-yhdyshenkilö Ehkäisevän päihdetyön tilannetta tarkasteltaessa on syytä todeta myös päihdepalvelujen tilanne Itä- Suomessa. Päihteitä käyttävien henkilöiden hoito-, kuntoutus- ja asumispalvelut vaativat kehittämistä koko alueella. Alaikäisille ja nuorille tarkoitettujen matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjontaa on liian vähän ja palveluissa on puutetta päihdeasiantuntemuksesta. Päihdedementiaa sairastavista henkilöistä suuri osa on sijoitettu mielenterveyskuntoutujille tarkoitettuihin asumispalveluihin, joissa ei välttämättä ole päihdeasiantuntemusta eikä asianmukaista hoitoa. Päihdepalvelut ylipäätään kohdentuvat useimmin asiakkaiden työkyvyn ylläpitämiseen tai palauttamiseen, muut ikäryhmät ja päihteiden pitkäaikaiskäyttäjät ovat vaarassa jäädä vaille riittäviä ja asianmukaisia palveluja. Päihdepalveluja tulee järjestää sisällöltään ja laajuudeltaan kunnassa esiintyvän tarpeen perusteella (Päihdehuoltolaki 3 ) ja varata siihen riittävät määrärahat. Itä-Suomi Etelä-Savo 100 Pohjois-Savo 95 5 Pohjois-Karjala 100 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Lähes Ei Kuvio 5. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen eri maakunnissa osa-alueittain. 17

18 Kokonaisuudessa voidaan todeta, että nopeasti tapahtuvat muutokset sekä myös kunta- ja palvelurakenneuudistus ovat väistämättä hidastaneet pysyvien ehkäisevän päihdetyön rakenteiden kehittymistä sekä pitkäjännitteistä työtä. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet vaikuttavat heikoimmilta Pohjois-Savon alueella. Alue on palveluiden järjestämisen suhteen hyvin pirstaleinen (ks. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2013) ja tämä osaltaan voi selittää tilannetta. Toisaalta voidaan myös todeta, että kunnat, jotka ovat sitoutuneet Alkoholiohjelman kumppanuuteen, ovat ehkäisevän päihdetyön rakenteiden osalta paremmassa tilanteessa, kuin ne kunnat, jotka eivät ole kumppanuutta solmineet. Kumppanuus on myös Alkoholiohjelman väliarvioinnissa (Kiijärvi-Pihkala, 2011) nähty tehokkaaksi työvälineeksi osana päihdehaittojen ehkäisyä. Ehkäisevän päihdetyön toteutukseen on tehty suositukset vuonna Tämän selvityksen pohjalta on nähtävissä, että suositukset eivät ole kunnissa vielä jalkautuneet. Tarvitaan entistä enemmän ohjausta ja tukea ehkäisevän päihdetyön toteutuksessa. Uudistuva lainsäädäntö (alkoholilaki ja raittiustyölaki) antavat siihen hyvän mahdollisuuden. Ehkäisevän päihdetyön toimijoiden seudullista yhteistoimintaa tulee lisätä kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Toiminnassa olevien päihdeverkostojen avulla on tärkeää koordinoida alan asiantuntijuutta muutoksen aikana. Kuntien on hyvä miettiä myös sitä vaihtoehtoa, että alueella on yksi yhteinen seudullinen päihdetyöryhmä, seudullinen päihde- tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia ja yksi kokoaikainen ehkäisevän päihdetyön koordinaattori. Mikkelissä ja Ylä-Savossa seudulliset ehkäisevän päihdetyöryhmät on jo perustettu ja Ylä-Savossa toimii myös seudullinen ehkäisevän päihdetyön koordinaattori. Kokemuksia seudullisesta työstä on saatu Ylä-Savosta ja ne ovat rohkaisevia myös muille alueille. 4 SUOSITUKSET KUNNILLE EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN Osana ehkäisevän päihdetyön selvitystä (Strand 2011) tehtiin kunnille suosituksia ehkäisevän päihdetyön toteutukseen. Suositukset perustuvat muun muassa seuraaviin lakeihin; terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, raittiustyölaki, päihdehuoltolaki, kuntalaki, perustuslaki ja alkoholilaki sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteereihin. (Jokinen, 2006.) Kuvioon 6 on koottu kunnan ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Tämän toivotaan auttavan jäsentämään ja suunnittelemaan oman alueen ehkäisevää päihdetyötä. 18

19 Kuvio 6. Kunnan ehkäisevän päihdetyön laaja kokonaisuus (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010.) Suositeltavat toimenpiteet kunnille ja yhteistoiminta-alueille ehkäisevään päihdetyöhön 4.1 Ehkäisevä työ toiminnan lähtökohdaksi Ehkäisevä päihdetyö on sekä kansalaisten että viranomaisten yhteistyötä ja satsaaminen siihen on kannattavaa ja se tukee myös kuntalain (365/1995, 1 ) edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Useassa laissa todetaan ehkäisevän päihdetyön tarve. Terveydenhuoltolain (1326/2010, 2 ) tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. Kunnan on lain mukaan järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö (28 ), jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Päihdehuoltolain (41/1986, 1 ) mukaan päihdehuollon tavoitteena puolestaan on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Raittiustyölaissa (828/1982, 1 ) raittiustyön tarkoitukseksi määritellään kansalaisten totuttaminen terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. 19

20 Tieto vaikuttavista ehkäisevän päihdetyön menetelmistä on keskeinen edellytys tulokselliselle toiminnalle. Ajanmukaisella tiedolla, osaamisella ja menetelmillä kunnan ehkäisevä päihdetyö on vaikuttava ja kustannustehokas keino vähentää kuntalaisten kärsimystä ja turvattomuutta. Osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon sijoitetut voimavarat ovat kunnalle kannattava sijoitus. (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010.) Ehkäisevän päihdetyön tietoperusta pitää sisällään muun muassa: tiedot päihteistä, niiden käytöstä ja haitoista tiedot alueen päihdetilanteesta tiedot lainsäädännöstä tiedot päihderiskeistä ja tiedot haitoilta suojaavista ja altistavista tekijöistä tiedot vaikuttavista, tutkimustietoon perustuvista päihdehaittojen vähentämisen menetelmistä ja arvioinnista tiedot valtakunnallisista ja paikallisista strategioista. (Soikkeli & Warsell, 2013.) 4.2 Ehkäisevän päihdetyön johtamisesta ja työn- ja vastuunjaosta on sovittava Ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävänä on luoda edellytykset raittiustyölle. Kuntien ja raittius- ja kansanterveysjärjestöjen tulee huolehtia käytännön raittiustyön tekemisestä. Raittiustyön yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja sen alaisille aluehallintovirastoille. (Raittiustyölaki 828/1982, 2 3.) Kunnan johto huolehtii ehkäisevän päihdetyön resursseista niin, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja päihdeongelmia vähentää. Laaja-alainen ehkäisevä päihdetyö edellyttää sille selkeästi osoitettua resursointia sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös muiden toimintasektoreiden toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Poliittisen tahdon lisäksi kysymys on myös resurssien käytön hyvästä suunnittelusta. Lakisääteisen ehkäisevän päihdetyön on oltava kunnan jonkin päätäntävaltaisen toimielimen vastuulla. Kyseisen lautakunnan alainen johtava viranhaltija on luontevasti se, jonka vastuulla ehkäisevän päihdetyön johtaminen kunnassa on. (Ehkäisy ja hoito, 2007.) Päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen yhteistyöhön. (Päihdehuoltolaki 41/1986, 9.) Ehkäisevä päihdetyö on parhaimmillaan kansalaisten ja viranomaisten yhteistyötä. Ehkäisevän päihdetyön tulee toteuttaa osaltaan myös Suomen perustuslain (731/1999) perusoikeussäännöksiä. Lain 2 :n mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Myös kuntalain (365/1995, 27 ) mukaan kunnan asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on oltava edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. 20

21 4.3 Päihdehaittojen ehkäisy sisältyy kunnan strategioihin Laadukas ehkäisevä päihdetyö edellyttää strategiaa, jolla voidaan ohjata laajaa toimijajoukkoa, toimintaa ja resursseja niin, että ne parhaiten vastaavat päihdetilanteeseen ja tarpeisiin kunnissa ja alueilla (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010). Mielenterveys- ja päihdetyö liittyvät olennaisesti toisiinsa ja niitä on hyvä kehittää toiminnallisena kokonaisuutena. Johto vastaa mielenterveys- ja päihdestrategian laadinnasta ja sen toteuttamisesta. Viime vuosina yhdistetyt mielenterveys- ja päihdestrategiat ovat yleistyneet ja tätä suuntausta suositellaan myös Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Partanen ym. 2010). Strategian perusta on paikallisten hyvinvointi- ja päihdeolojen tunteminen. Ehkäisytyön onnistumisessa ja suuntaamisessa auttavat päihteistä saatavat paikalliset ja valtakunnalliset tilastotiedot. Luottamushenkilöiden on hyvä kuulla myös paikallisia asiantuntijoita ja kansalaisia kunnan päihdetilanteesta vähintään kerran vuodessa. (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010; Ehkäisy ja hoito, 2007.)Tärkeää on asettaa strategiassa konkreettiset tavoitteet kunnassa tehtävälle ehkäisevälle päihdetyölle sekä kuvata työn kohdentaminen ja valitut keinot ja menetelmät (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010). Kunnan strategiatyössä tulee huomioida ehkäisevä työ nykyistä vahvemmin. Strategian tulee olla linjassa kuntastrategian sekä ehkäisevää päihdetyötä säätelevien lakien, asetusten, kansallisten ohjelmien ja suositusten kanssa (Laitila, 2013). Päihdehuoltolain (41/1986, 3 ) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Laissa annetaan myös päihdehuollolle ehkäisytehtävä, jossa korostuu elinoloihin ja elämäntapoihin vaikuttaminen. 4.4 Päihdeasiat poliittiseen käsittelyyn vuosittain Sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on ehkäistävä alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäyttöä yleisesti lisäävien olosuhteiden ja elämäntapojen syntymistä. Sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan on seurattava päihteiden ongelmakäyttöä kunnassa ja välitettävä tietoa ongelmakäytön syntyyn, ehkäisyyn ja hoidettavuuteen liittyvistä tekijöistä sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. (Päihdehuoltolaki 41/1986, 5.) 4.5 Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö kunnassa tai yhteistoiminta-alueilla Yhdyshenkilö tulee nimetä virallisesti ja yhdyshenkilölle on osoitettava työhön riittävät resurssit ja tehtävänkuva tulee selkeästi määritellä. Yhdyshenkilölle ei voida säilyttää vastuuta koko kunnan ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudesta, vaan vastuu kuuluu aina johtavalle viranhaltijalle eli sosiaali- ja terveysjohtajalle tai peruspalvelujohtajalle kunnasta riippuen. Yhdyshenkilön työnkuvaan työtehtäviin voidaan sisällyttää esimerkiksi kansalaisiin kohdistuva työ, jossa hänen vastuullaan on varmistua siitä, että kuntalaisilla on riittävä tietopohja 21

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 23.4. 2014 Joensuu Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 1 Esitys Hieman Alkoholiohjelmasta ja sen koordinaatiosta - työvälineitä

Lisätiedot

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta JOENSUUN LIIKENNEALUE Joensuu Paikallisliikenne 0-vyöhyke Paikallisliikenne 1-vyöhyke Joensuu-Ilomantsi 138 236 165 Joensuu-Juuka 138 254 178 Joensuu-Kitee 138 192 135 Joensuu-Lieksa 138 254 178 Joensuu-Polvijärvi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa

Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa 1/2014 Lounais-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Selvityshenkilö ad 19.3.2013 Jorma Penttinen, JYL, KYS Etunimi Sukunimi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO HAUTAUSTOIMILAKI Luvat ja valvonta

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS

ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS 1 MUISTIO Liite kutsuun 1.9.2015 ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS 1. Kuntayhtymän taustaa Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä on oikeushenkilönä aloittanut vuonna 1928, jolloin

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

ALKOHOLIOHJELMA EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA

ALKOHOLIOHJELMA EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA ALKOHOLIOHJELMA EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA Ohjelman historian lyhyt oppimäärä Monesko Alkoholiohjelma meillä on nyt meneillään? Onks tietoo? vuosina 1996-1999. Eduskunnan päihdeja raittiusasian neuvottelukunnan

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Juustaipale ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS. 1. Kuntayhtymän taustaa

Juustaipale ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS. 1. Kuntayhtymän taustaa 1. Kuntayhtymän taustaa ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS www.tuustaipale.fi Puhelin (vaihde); 020 703 2900, päivystys 020 703 2914 Tuustaipaleentie 720, 52740 Tuustaipale 1.9.2015

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Tuustaipaleen kuntoutumiskeskusta ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä.

Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Tuustaipaleen kuntoutumiskeskusta ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä. 1 ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS (luonnos) Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 luku KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä ja sen koti paikka

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus ja valvonta ajatuksia ja huomioita

Kehitysvammahuollon ohjaus ja valvonta ajatuksia ja huomioita Kehitysvammahuollon ohjaus ja valvonta ajatuksia ja huomioita Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.11.2015 Kuopio 3.11.2015 Mikkeli Itä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEET ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIALUEEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEET ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIALUEEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEET ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIALUEEN KUNNISSA PERUSPALVELUT, OIKEUSTURVA JA LUVAT -vastuualue 33/2014 Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer

Lisätiedot

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Vakava piittaamattomuus: LP Kuopion yksikön alue

Vakava piittaamattomuus: LP Kuopion yksikön alue Vakava piittaamattomuus: LP Kuopion yksikön alue Tietosisällön viimeinen kk / 8 12 Tiedot poimittu LTJ:n ajo-oikeuspäätöksistä LIIKKUVA POLIISI / ANALYYSI Tietolähde päivitetty 7.8.212 Päätöksen kirjanneen

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Itäisen sosiaali ja terveysalueen kuntayhtymän perustamisvalmistelu. Keski Suomen sote foorumi 27.01.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Itäisen sosiaali ja terveysalueen kuntayhtymän perustamisvalmistelu. Keski Suomen sote foorumi 27.01.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Itäisen sosiaali ja terveysalueen kuntayhtymän perustamisvalmistelu Keski Suomen sote foorumi 27.01.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne 2017 Sosiaali

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI EHKÄISEVÄSTÄ PÄIHDETYÖSTÄ

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI EHKÄISEVÄSTÄ PÄIHDETYÖSTÄ Webropol-lomakkeen pohja vastausten työstämistä varten, lopullinen versio täytetään ja lähetetään verkossa https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin816056&sid=73345042-21cd-460b-a733-0761690afc05&dy=1865296839

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Tarvitsevatko hyvinvoinnin vahvat rakenteet keppiä vai porkkanaa? Johtaja Sirkka Jakonen

Tarvitsevatko hyvinvoinnin vahvat rakenteet keppiä vai porkkanaa? Johtaja Sirkka Jakonen Tarvitsevatko hyvinvoinnin vahvat rakenteet keppiä vai porkkanaa? Johtaja Sirkka Jakonen Mitä nyt? Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilanne ja tulevaisuus uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Sopimus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta

Sopimus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta 1 Esitys kunnille 21.4.2016 / JT Sopimus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta 1. Yleistä Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot sopivat tällä sopimuksella Itä-Suomen

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Peruspalvelujen tila 2013

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Peruspalvelujen tila 2013 Peruspalvelujen tila 2013 Itä-Suometoimialueen peruspalvelujen arviointi aluehallintoviraston 20/2014 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014 Kaiken ydin! Oppiva Yritys on Pohjois-Savon ainoa yrityslähtöisesti suunniteltu ja toteutettu hanke Matti Rönkkö, varapuheenjohtaja Savon Yrittäjät, Oppivan yrityksen ohjausryhmän jäsen ja Yrittäjä! Oppiva

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

9G 1 13 HYVÄ ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNTA

9G 1 13 HYVÄ ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNTA r LIPERIN KUNTA Tuustaipaleentie 720, 52740 Tuustaipale Puhelin (vaihde): 020 703 2900, päivystys 020 703 2914 www.tuustaipale.fi utaaritunnus 9G 1 13 11.4.2013 HYVÄ ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009

Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 Toimintatilastot 10/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 Toimintatilastot

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Valviran esittely. Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013. Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto

Valviran esittely. Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013. Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto Valviran esittely Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013 Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto 1 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto TEO ja STTV yhdistettiin 1.1.2009 Toimipisteet Helsinki;

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Eri vastausvaihtoehtojen prosentuaalinen osuus eri taustaryhmissä

Eri vastausvaihtoehtojen prosentuaalinen osuus eri taustaryhmissä Eri vastausvaihtoehtojen prosentuaalinen osuus eri taustaryhmissä Liite raporttiin Tietoyhteiskunta 2004: Alueellista kirjopyykkiä Seutuverkkotutkimus 2004 (ISBN 951-563-464-4) Taloustutkimus, Tietoyhteiskunta.fi,

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

PERUSSOPIMUS. ITÄ-SUOMEN PÄ1I-IDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Tuustaipaleen kuntouturniskeskus. Tuustaipaleentie 720 52740 TUUSTAIPALE. Puh.

PERUSSOPIMUS. ITÄ-SUOMEN PÄ1I-IDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Tuustaipaleen kuntouturniskeskus. Tuustaipaleentie 720 52740 TUUSTAIPALE. Puh. Tuustaipaleentie 720 Fax 020 703 2935 Puh. 020 703 2900 52740 TUUSTAIPALE Voimaantulopäivä 1.1.1997 PERUSSOPIMUS ITÄ-SUOMEN PÄIIIDEHUOLLON KUNTAVIITYMÄ ITÄ-SUOMEN PÄ1I-IDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Tuustaipaleen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 22.11.2012 Pielisen Karjala 12 kpl JUUKA Ellin kulma Juuan terveyskeskus LIEKSA Honkalampi-säätiö,

Lisätiedot