Sinusta tulee soteajan. Juha Päällysaho, O.D. Ph.D. näköfysiologi, optometristi

Transkriptio

1 Sinusta tulee soteajan optikko Juha Päällysaho, O.D. Ph.D. näköfysiologi, optometristi

2 Sote-ajan optikon toimenkuva Valvira , Optikon ja silmälääkärin välinen työnjako ja potilaan informointi: Optikko on erityisesti näönhuollon asiantuntija. Optikko on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Hänellä, kuten muillakin terveydenhuollon ammattihenkilöillä, on lainsäädännön mukaan oikeus tutkia hankkimansa koulutuksen mukaisesti ja maassamme yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja noudattaen potilasta, tehdä havainnoistaan johtopäätöksiä ja aloittaa oman koulutuksensa mukaisia hoitotoimia. Optikon tutkimus voi sisältää esimerkiksi oftalmoskopiatutkimuksen ja silmänpohjien kuvauksen silloin, kun hänellä on koulutus niiden tekemiseen. Optikolla on velvollisuus potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti kertoa potilaalle tekemistään havainnoista ja johtopäätöksistä. Hänellä on velvollisuus ohjata potilas lääkärin vastaanotolle silloin, kun hän toteaa tutkimuksissaan mahdollisiin sairauksiin tai lääketieteellisen tutkimuksen tarpeeseen viittaavia löydöksiä tai oireita. Optikolla ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä lääketieteellisiä diagnooseja, sulkea pois diagnooseja tai arvioida niiden perusteella tarvittavaa hoitoa.

3 Optikon ja optometristin toimenkuvien kansanväliset määritelmät ECOO (European Council of Optometry and Optics ) ja WCO (World Council of Optometry): In general terms, optics is the science of vision and light. An optician is the person that assembles and dispenses eyeglasses or contact lenses to correct vision impairments, which are prescribed by ophthalmologists (a medical practitioner) and optometrists. The optometry profession is defined by the World Council of Optometry (WCO) as follows: ü Optometry is a healthcare profession that is autonomous, educated, and regulated (licensed/ registered). ü Optometrists are the primary healthcare practitioners of the eye and visual system who provide comprehensive eye and vision care, which includes refraction and dispensing, detection/diagnosis and management of disease in the eye, and the rehabilitation of conditions of the visual system. Generally optometry has emerged from optics, as the education of opticians has expanded to include clinical subjects and as their scope of practice has been enlarged as a consequence. Optometry and optics are linked professions and are in some countries of Europe considered to be one profession.

4 Optometristin kattavan näöntutkimuksen rakenne Kattavat perustiedot tutkittavasta henkilöstä Näkökyvyn määritys Esitutkimukset Sarveiskalvon rakenne ja muoto (kyynelfilmi) Silmän valontaittovirheiden määrittäminen Silmien tarkennuskyky ja yhteistoiminta Silmien terveydentilan arviointi Optiset korjaustoimenpiteet ja niiden jälkiseuranta

5 Kattavat perustiedot tutkittavasta henkilöstä 61 % 45 % 38 % 23 % 18 % 17 % Silmien väsyminen Silmien kuivuminen Ärtyneet silmät Punaiset silmät Vuotavat silmät Kutiavat silmät 13 % Vaikeuksia lukea pientä tekstiä 63 % 44 % 31 % Pääkipuja Niskakipuja Niskan tai päänjäykkyyttä Oirekyselytutkimus: 802 henkilöä, joita haastateltiin Saksassa, Itävävallassa ja Sveitsissä.

6 Kattavat perustiedot tutkittavasta henkilöstä ASIAKKAAN HENKILÖHISTORIA: Henkilötiedot Ammatti ja työtehtävät Harrastukset Käytössä olevat lasikorjaukset Näöntutkimukseen tulon syyt: näköoireet ja vaivat Tiedossa oleva silmien terveydentila Yleinen terveydentila ja lääkitys Lähisuvussa esiintyneet silmäsairaudet ja/tai yleissairaudet

7 Näkökyvyn määritys Näöntarkkuuden määritys Kontrastiherkkyyden määritys

8 Näkökyvyn määritys Valon sironnan vaikutus näkökykyyn

9 Esitutkimukset Värinäön tutkiminen Silmien liikeratatutkimus Silmien mustuaisten valoreaktiot Silmäparin suuntauksen määritys Nopeiden silmänliikkeiden määritys Silmäparin konvergenssikyky

10 Sarveiskalvon rakenne ja muoto (kyynelfilmi) Optinen alue Perifeerinen vyöhyke Limbaalinen alue Sarveiskalvon pinnan muodon tarkka analyysi Silmänpinnan kuivuminen vaikuttaa merkittävästi sarveiskalvon valontaitto-ominaisuuksiin (alakuvassa on sama sarveiskalvo kuin yläkuvassa; kuvattuna hetkellä, jolloin kyynelfilmi on rikkoutunut)

11 Silmän valontaittovirheiden määrittäminen Ihmissilmä ei ole virheetön optinen järjestelmä Stray light = laaja-alainen harsoluminanssi Point Spread = valopisteen leviäminen Kuva: Tom van den Berg * Siroavan valon vaikutus verkkokalvokuvan tarkkuuteen Point spread = pistemäisen valon leviäminen Pupillin koko vaikuttaa merkittävästi silmän optisiin kuvausominaisuuksiin ja silmänpohjan kuvan laatuun. Stray light = laaja-alainen harsoluminanssi

12 Silmän valontaittovirheiden määrittäminen Esimerkkinä: i.profiler plus Nykyaikainen objektiivinen taittovirheen määritys Shack-Hartmann - mittausmenetelmä 1500 mittaussädettä

13 Silmän valontaittovirheiden määrittäminen Esimerkkinä: i.profiler plus VALONTAITTOVIRHEET MÄÄRITETÄÄN KAHDELLE ERI PUPILLIKOOLLE: Päivänäkemistä simuloiva mittaustilanne Hämäränäkemistä simuloiva mittaustilanne silmänpohjalle muodostuvan kuvan laatu voidaan myös arvioida

14 Subjektiivinen taittovirheen määritys on edelleen tärkeä Sfäärisen korjauksen määrittäminen: Pitkittäinen värivirhe silmässä ~ 2 dpt Sumutuslinssejä käyttämällä haetaan lopputilanne, jossa silmälle herkin valon aallonpituuskaista (555 nm) osuu mahdollisimman tarkasti silmän verkkokalvon tasolle Fovealta puuttuvat lyhytaaltoista valoa herkästi aistivat S-tappisolut

15 Subjektiivinen taittovirheen määritys Sylinterikorjauksen määrittäminen: Kellokuvio ennen korjausta Katselukohde Testikuvio Korjauslinssin akselisuunnan määritys Verkkokalvon kuva Näköaivokuoren kuva Korjauslinssin voimakkuuden määritys Tavoiteltu kellokuvion lopputilanne

16 Subjektiivinen taittovirheen määritys Binokulaarinen tasapainotus: Binokulaarisella tasapainotuksella pyritään saamaan molempien silmien akkommodaatiovaste samalle tasolle

17 Subjektiivinen taittovirheen määritys Viivästetty subjektiivinen binokulaaritesti : Irvin Borish (1945): Lähikatselutestien jälkeen silmien eteen laitetaan dpt:n sumutuslinssit. Tutkittavaa pyydetään katsomaan niiden läpi kaukotestitaulua, jossa on valmiiksi asiakkaan parhaimman visuksen rivi. Se näkyy hyvin sameasti. Tutkittavaa pyydetään rennosti katsomaan testitaulua, kun sumutuslinssejä aletaan tasaisesti vähentää. Taulu alkaa tarkentua vähitellen. Sumutuslinssejä vähennetään niin kauan, kunnes paras visusrivi näkyy tarkasti (lapsilla ja nuorilla rivi voi näkyä vain hetken kirkkaana kunnes se samenee uudelleen).

18 Subjektiivinen taittovirheen määritys Viivästetty subjektiivinen binokulaaritesti : Borish kuvasi menetelmää erityisen hyödylliseksi silloin, kun tutkitaan astenooppisista näköoireista kärsiviä nuoria, joiden refraktiossa ei havaita suuria muutoksia edellisiin tutkimuksiin verrattuna. Borish havaitsi, että viivästetty subjektiivinen testitulos oli usein selvästi enemmän plus-voimakkuuden suuntainen kuin alkuperäinen refraktiotulos oli ollut. Hänen havaintojensa mukaan, tämä saattoi ennakoida tilannetta, jossa refraktiokorjaus joudutaan varmistamaan sykloplegisten lääkeaineiden avulla.

19 Sykloplegisen lääkeaineen valinta taittovirheen määrittämiseen Syklopentolaatti vai Tropikamidi: Clin Exp Optom 1998; 81: 4: Helen Owens PhD, Leon F Garner PhD, Maurice KH Yap PhD, Michael J Frith BSc, Robert F Kinnear Dip Opt Centre For Vision Research, Department of Optometry and Vision Science, The University of Auckland Nidek Auto Refraktometri * Keratometri ARK-1s: Silmän akkommodaatiovasteen mittaus

20 Syklorefraktiossa huomioon otettavia tekijöitä Tropikamidin vaikutus silmän refraktiiviseen mittaustulokseen: Silmän pupillin poikkeava koko lisää silmän aberraatioiden määrää. Se vaikuttaa refraktiiviseen lopputulokseen: -2,25 Sfäärinen OD OS -1,25 Sylinteri OD OS ,75-0,75-1,5-0,5-1,25-1 3mm 5mm 7mm -0,25 0 3mm 5mm 7mm Korkeamman asteen aberraatiot alkavat häiritä merkittävästi, kun pupillin koko kasvaa suureksi.

21 Silmien tarkennuskyky ja yhteistoiminta Silmien akkommodatiivinen toimintakyky ja silmäparin suuntauskyky: Jatkuvasti kehittyvä digitaalinen toimintaympäristömme on usein myös monitehtävä ympäristö. Se kuormittaa näköaistiamme.

22 Silmien tarkennuskyky ja yhteistoiminta Akkommodaation tarkkuuden, joustokyvyn ja silmäparin suuntauksen tutkiminen: Fiksaatio disparaation määritys: Eso: Exo: Akkommodaation joustokyky Dynaaminen skiaskopia Stereonäkökyky Forian määritys

23 Silmien terveydentilan arviointi Silmän sisäisen paineen mittaus: Liian korkea silmänsisäinen paine voi vaurioittaa verkkokalvon hermokudosta Silmänsisäistä painetasoa arvioidaan aplanaatiotonometrian keinoin Silmänsisäinen kammionestekierto ylläpitää tasaista silmänpainetta Sarveiskalvon paksuus vaikuttaa mittaustuloksiin

24 Silmien terveydentilan arviointi Silmien etuosien tutkiminen - silmämikroskopia: Optinen leikkaus Paralleeli valoprisma Tuntohermosäie (nuoli) Peiliheijaste Endoteeli Kyynelfilmi

25 Silmien terveydentilan arviointi Silmien takaosien tutkiminen: Konfokaali kuvantamistekniikka Epäsuora oftalmoskopia tekniikka

26 Silmien terveydentilan arviointi Näköratojen tutkiminen näkökentän mittauksen keinoin: Mitataan luminanssikontrastiherkkyys Tuloksia verrataan ikäviiteaineistoa vasten Näkökenttä mitataan gangliosolujen aksoniratojen mukaisesti.

27 Optiset korjaustoimenpiteet ja niiden jälkiseuranta Objektiivisten ja subjektiivisten refraktiotietojen perusteella valmistetaan optimoitu linssi: Subjektiivisten ja objektiivisten mittausten perusteella suunnitelmaan silmälle mahdollisimman hyvä linssi Linssit hiotaan digitaalisella hiontatekniikalla 1/100 dpt:n tarkkuudella Linssien pinnoitteilla voidaan hallita valon sirontaa

28 Optiset korjaustoimenpiteet ja niiden jälkiseuranta Uusimman sukupolven linssit ovat kuitenkin hyvin herkkiä kehysten aiheuttamille jännitteille: Linssien reunahiontaan ja hionnan viimeistelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota Myös kehysmateriaalin kutistuminen käytössä tulee ottaa huomioon. Linssit tulee tarvittaessa pienentää.

29 Optometristin kattavan näöntutkimuksen kestoaika Kattavat perustiedot tutkittavasta henkilöstä Näkökyvyn määritys Esitutkimukset Sarveiskalvon rakenne ja muoto (kyynelfilmi) Silmän valontaittovirheiden määrittäminen ~ min Silmien tarkennuskyky ja yhteistoiminta Silmien terveydentilan arviointi Optiset korjaustoimenpiteet ja niiden jälkiseuranta