SUOJAUS RAKENTAA ARVOA

Transkriptio

1 No TIEDOTUSLEHTI ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Biotekniikan ja kemian patentoinnin kehityssuuntia IPR-arvonmääritys & IPR tilinpäätöksissä Hormos Medical: SUOJAUS RAKENTAA ARVOA

2 Patentit TEKSTI PIRTA TIIRO Biotekniikan ja kemian patentoinnin kehityssuuntia Kemian ja biotieteiden patentoinnin suuntaviivat Euroopassa ja USAssa ovat edelleen osin toisistaan poikkeavat. Otan esille kaksi aihetta, joista toinen on herättänyt keskustelua viime aikoina Euroopassa, toinen puolestaan USAssa. Ihmisen embryonaalisten kantasolujen patentointi Euroopassa Ihmisen embryonaalisten eli alkion kantasolujen tutkimus ja terapeuttinen käyttö ovat herättäneet jo pitkään suurta mielenkiintoa ja eettisiä pohdintoja. Koska kantasoluilla uskotaan olevan huomattava merkitys hoitokeinona, myös niiden patenttisuojaa pidetään tärkeänä. Kantasolujen tutkimusta ja suojaamista säätelevät Euroopassa biotekniikkadirektiivi ja Euroopan patenttisopimus (EPC) sekä maittain vaihtelevat juridiset säädökset kuten kansalliset patenttilait. Wisconsin Alumni Research Foundation (WARF) jätti Euroopan patenttivirastoon (EPO) vuonna 1996 patenttihakemuksen, joka koski menetelmää embryonaalisten kantasolujen eristämiseksi kädellisistä eläimistä kuten ihmisestä sekä valmisteita, jotka sisältävät näitä soluja. Hakemuksen jättämisen aikaan solujen eristäminen edellytti alkion tuhoamista. EPO hylkäsi patenttihakemuksen, koska se katsoi keksinnön kaupallisen hyödyntämisen olevan yleisen etiikan vastaista. WARF valitti hylkäyksestä, ja EPOn laajennettu valituslautakunta antoi vuonna 2008 päätöksen (G02/06), jonka mukaan EPC:n perusteella patenttia ei voida myöntää keksinnölle, joka käsittää ihmisalkion hyödyntämisen ja tuhoamisen. Päätöksessä katsottiin merkityksettömäksi se, että hakemuksen tekemispäivän jälkeen embryonaalisten kantasolujen eristäminen on tullut mahdolliseksi ilman ihmisalkion tuhoamista. WARFin valitusprosessin aikana vuonna 2006 EPO myönsi professori Brüstlelle patentin (EP ), joka kattaa solukoostumuksia nisäkkään embryonaalisista kantasoluista sekä menetelmiä, joissa näitä käytetään tuhoamatta ihmisalkioita. Patenttia vastaan on jätetty väite, mutta väitekäsittelyä ei ole vielä saatu käyntiin. Kantasolujen patentointiin ja biotekniikkadirektiivissä käytettyihin ilmaisuihin ihmisalkio ja ihmisalkioiden käyttö teollisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin ottaa lähitulevaisuudessa kantaa myös Euroopan unionin tuomioistuin (ECJ), jolle Saksan Bundesgerichtshof on vienyt asian harkittavaksi Brüstlen patenttiin liittyen. ECJ:n kannanotto antaa jatkossa Pirta Tiiro on biokemisti, jolla on yli 20 vuoden kokemus IPR-suojauksesta sekä lääke- että elintarviketeollisuudessa ja vuodesta 2005 patenttiasiamiestehtävistä Kolsterilla. Pirtalla on kokemusta patentinloukkauksista ja mitätöinneistä sekä Euroopan patenttioikeuskäytännöistä. suuntaviivat kansallisten tuomioistuinten päätöksille. Lisäksi se tulee antamaan linjauksen embryonaalisten kantasolujen patentoinnille Euroopassa. Diagnostisten ja muiden lääketieteellisten menetelmien patentointi USAssa Kesällä 2010 USAn korkein oikeus antoi päätöksensä nk. Bilski-jutussa. Kyseessä oli business-menetelmää koskenut patenttihakemus, jota ei pidetty lain (35 USC 101) mukaisena patentoitavana menetelmänä. Patentoitavuutta oli arvioitu nk. machine or transformation (MoT) -testillä, jonka mukaan menetelmän tulee liittyä tiettyyn koneeseen tai muuttaa jokin toiseen (olo)tilaan. Päätöksen mukaan Bilski-menetelmä oli liian abstrakti ollakseen patentoitavissa. Lisäksi MoT-testiä ei katsottu ainoaksi tavaksi arvioida menetelmien patentoitavuutta. Business-menetelmien ohella diagnostisten ja muiden lääketieteellisten menetelmien patentointi on ollut MoT-testin soveltamisen vuoksi kiistanalaista USAssa. Bilski-päätöksen on odotettu selkiyttävän tilannetta. Joulukuussa 2010 Federal Circuit antoi ensimmäisen post-bilski päätöksen koskien lääketieteellistä menetelmää (Prometheus v. Mayo). Kyse on patentista, jonka vaatimukset kohdistuvat menetelmään, jossa annostellaan immunosupressiivista lääkettä ja seuraamalla sen metaboliittitasoja määritetään sopiva annos. Päätös vahvistaa, että lääketieteellinen/diagnostinen menetelmä on patentoitavissa, vaikka kaikki menetelmän vaiheet eivät välttämättä täytä MoT-testin edellytyksiä. Ajantasaisen tiedon ja laaja-alaisen kokemuksen merkitys korostuvat jatkossa entisestään patentoitaessa uusilla innovaatioalueilla, joilla käytännöt eivät ole selkiytyneet. 2 KOLSTER Info

3 No Julkaisija Kolster Oy Ab Iso Roobertinkatu Helsinki kolster@kolster.fi Turku Lemminkäisenkatu C Turku kolster.turku@kolster.fi Tampere Pellavatehtaankatu 10 B Tampere kolster.tampere@kolster.fi Seinäjoki Kampusranta 9 C, 5. krs Seinäjoki kolster.seinajoki@kolster.fi Vaasa Vaasanpuistikko Vaasa kolster.vaasa@kolster.fi Oulu Elektroniikkatie Oulu kolster.oulu@kolster.fi Päätoimittaja Anne Suutala anne.suutala@kolster.fi Toimitusneuvosto Gudrun Dromberg Marjut Honkasalo Tiina Jääskeläinen-Alasaari Torbjörn Lydman Antti Peltonen Tuula Pulkka Maija-Liisa Puranen Terhi Salmi Marianna Sorsa Suunnittelu ja taitto White Sheep Oy, Antti Hovi Kansikuva Antti Hovi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kolster Oy Ab Puh. (09) Faksi (09) Sähköposti petra.henriksson@kolster.fi Pääkirjoitus Kemia osa hyvää elämää Näin kuuluu YK:n ja UNESCOn nimeämän kansainvälisen kemian vuoden 2011 iskulause. Vuosi on osa YK:n kestävän kehityksen vuosikymmentä, tavoitteena lisätä ihmisten tietoisuutta kemian merkityksestä vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa. Näistä esimerkkejä ovat kasvihuoneilmiö ja raaka-aineiden riittävyys. Kemian vuoden 2011 tärkeä teema on kiinnittää huomiota alan innovaatioihin elinympäristössämme. Tehokkaat uudet lääkeaineet, puhdas juomavesi ja vedenpuhdistus, kestävä energiahuolto sekä elintarvikkeiden laatu ja riittävyys ovat näkökulmia kemian ja biotieteiden alojen innovaatioissa. Suomalaiset tutkijat ja yritykset ovat aktiivisia kaikilla näillä kemian tärkeillä alueilla. Uusien innovaatioiden syntymiseen ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyy läheisesti mahdollisuus suojata keksintöjä epäoikeudenmukaista kilpailua ja kopiointia vastaan. Patenttisuojauksella on tässä erityisen suuri merkitys. Viereisen sivun artikkelissa on katsaus ajankohtaisiin kemian ja biotekniikan patenttisuojauksen kehityssuuntiin. Näillä on merkitystä patentoijille noin 30 % Euroopan patenttivirastoon jätettävistä hakemuksista liittyy kemian alaan. Vaikka kemia on vanha tieteenala, sen kehitys on mennyt eteenpäin isoin harppauksin viime vuosikymmenten aikana erityisesti bioalalla, missä uusia sovelluksia on syntynyt tiuhaan tahtiin. Biotekniikan ja kemian aloilla patentoinnin periaatteet hakevat yhä muotoaan puhumattakaan niiden tulkinnasta. Tänä päivänä on hyvin tavallista, että sekä viranomaiset että tuomioistuimet tekevät erilaisia päätöksiä eri maissa; sen lisäksi tulkinnat ja suositukset ovat muutoksen alla. Vankalla asiantuntemuksella on yhä suurempi merkitys uusilla innovaatioalueilla arvioitaessa keksintöjen patentoitavuutta, laadittaessa patenttihakemuksia ja kommunikoitaessa patenttivirastojen tutkijoiden kanssa. Kolsterin patenttiasiamiehillä on tällaista asiantuntemusta ja kokemusta. Olemme olemassa asiakkaitamme varten. Autamme suojaamaan ja arvioimaan innovaatioita asiantuntevasti myös tänä kemian vuonna Solveig Nylund toimialajohtaja, biotekniikka ja kemia > solveig.nylund@kolster.fi KOLSTER Info 3

4 Asiakkaan näkökulma TEKSTI ANNE SUUTALA Hormos Medical: Suojaus rakentaa arvoa Patentti on elinehto lääkekehityksessä. Patenttisuojauksella varmistetaan tuotteen markkinapotentiaali ja kasvatetaan sen kaupallista arvoa, sanoo lääkekehitykseen keskittyvän Hormos Medicalin toimitusjohtaja Risto Lammintausta. Lääkekehitys on alana erityisen haasteellinen, sillä tarvittavat kehitysinvestoinnit ovat suuria ja pitkäaikaisia. Uuden lääkkeen tulo markkinoille kestää tyypillisesti yli kymmenen vuotta. Ennen kuin lääkettä päästään hyödyntämään kaupallisesti, tarvitaan testauksia kolmessa kliinisessä vaiheessa sekä eri maiden viranomaisten myöntämät myyntiluvat. Hormos Medical on osoittanut, että vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta Suomessa on mahdollista kehittää lääkeinnovaatioita globaaleille markkinoille. Kansainväliset yhteistyö- ja lisenssisopimukset ovat kuitenkin edellytys sille, että lääkkeet saadaan markkinoille. - Näitä sopimuksia ei puolestaan synny ilman näyttöjä suojatuista tutkimustuloksista, Lammintausta vakuuttaa. Hormos Medicalin pisimmälle kehittämä lääkeaine ospemifeeni naisten vaihdevuosioireiden hoitoon on parhaillaan myyntilupahakemusvaiheessa japanilaisen lisenssikumppanin kanssa. Tavoitteena on saada lääke markkinoille USAssa ja Euroopassa parin vuoden sisällä. Toiseksi pisimmälle kehitetty lääke fispemifeeni miesten testosteroniva- 4 KOLSTER Info jauksen hoitoon on kliinisten tutkimusten kakkosvaiheessa. Tuotteelle etsitään parasta aikaa lisenssikumppania kehitystyön loppuun viemiseksi. Tulevaisuudessa HSD-inhibiittorit rintasyövän ja endometrioosin hoitoon ovat Hormos Medicalille tärkeä panostusalue. Lisäksi yritys odottaa tulopuroja kymmenisen vuotta sitten rintasyöpä- ja eturauhassyöpäriskiä pienentämään kehitetystä ravintolisätuotteesta HRMlignan. Tuotteesta on tehty yksi lisenssisopimus sveitsiläisen yrityksen kanssa, mutta patentoidussa keksinnössä on vielä lisääkin mahdollisuuksia. Bioalalla rahoitus iso haaste Hormos Medical perustettiin vuonna 1997 uuden talouden logiikan lääkekehitysyrityksenä ajatuksella, että sijoittajien rahoilla viedään kehitystyötä eteenpäin ja kasvatetaan arvoa sijoittajille. Maailmalla venture capital -toimintamalli oli ollut itsestäänselvyys jo pitkään, mutta Suomessa pääomasijoitustoimiala vasta syntyi 1990-luvulla. Alkuvaiheessa suomalaiset pääomasijoittajat ja Tekes toimivat rahoittajina luvulla mukaan tuli pohjoismai- sia sijoittajia ja vuonna 2003 ensimmäinen pohjoismaiden ulkopuolinen lisenssikumppani. Vuonna 2005 Hormos Medical yhdistyi amerikkalaisen biolääkekehitysyhtiön QuatRx Pharmaceuticals Companyn kanssa. Yhdistyminen mahdollisti Hormokselle pääsyn USAn pääomamarkkinoille ja ensimmäisen lääkkeen kehittämisen kaikkien kliinisten tutkimusvaiheiden läpi. Myös tulovirtoja on alkanut syntyä uuden merkittävän lisenssisopimuksen myötä. Viime vuonna amerikkalainen emoyhtiö solmi maailmanlaajuisen lisenssisopimuksen ospemifeenin kehittämisestä ja markkinoinnista japanilaisen yrityksen kanssa. Kaupassa lääkkeen maailmanlaajuiset markkinointioikeudet siirtyivät japanilaiselle yritykselle. Emoyhtiö sai 25 miljoonaa dollaria allekirjoitusmaksuja ja yli 100 miljoonaa dollaria tiettyjen kehitys- ja viranomaisvaiheiden saavuttamisesta. Näiden lisäksi kertyy etappimaksuja myyntiluvista ja myynnin kehityksestä sekä rojalteja tuotteen myynnistä. - Siihen nähden, että uuden lääkkeen saamiseksi markkinoille käytetään maailmalla keskimäärin yli miljardi

5 dollaria, on ospemifeenin kehitykseen käytetyt alle 100 miljoonaa dollaria pieni raha. Lisenssisopimus osoittaa oikeaksi sen alkuperäisen olettaman, että kehitysinvestointi voidaan lähivuosina saada takaisin kaksinkertaisena myynnin kautta jopa yli kymmenkertaisena, Lammintausta arvioi. Hiukan Lammintaustaa silti harmittaa, että kotimaisen tutkimustyön tuloksista lähtöisin olevat rahavirrat ohjautuvat kotimaisen rahoituksen puuttuessa merkittävältä osalta pois Suomen bioalan kehittämisestä. - Pääomasijoitustoimialan heikkous on polttava ongelma koko Suomen bioalan kehittymiselle. Jos meillä voisi syntyä kotimaisella rahoituksella bionokioita, syntyisi myös uutta varallisuutta kansantaloudelle. Lammintausta vertaa USAn ja Suomen pääomasijoitusmarkkinoita: - Viimeisimmän tilaston mukaan USAn biotekniikkayritykset keräsivät pääomaa yli 50 miljardia dollaria pääomasijoituksina ja partnerisopimuksilla, kun puolestaan suomalaiset yritykset keräsivät noin viisi miljoonaa euroa. Jos olisimme Amerikan vauhdissa, väestöön suhteutettuna suomalaisten bioyritysten kuuluisi kerätä pääomaa miljardi dollaria vuodessa. Se voisi olla mahdollista, sillä tieteen taso on Suomessa vähintäänkin samalla tasolla kuin USAssa. Markkinapotentiaalia rakennettava suojauksella Lääkekehityksessä suojausta on alettava rakentaa hyvin varhaisessa vaiheessa il- man tietoa konkreettisesta tuotteesta. Ensin suojataan yleensä vaikuttava lääkeaine. Sen jälkeen on tärkeää, että aina kehitystyön edetessä suojataan lisää: käyttökohteita, sovelluksia ja valmistusmenetelmiä. - Markkinapotentiaalista muodostuu merkittävä, kun suojausta rakennetaan pitkän polun kautta. Ongelmat jotka tulevat eteen kehityksen aikana tuottavat aina jotakin uutta suojattavaa, kun niihin löydetään ratkaisu. Vielä kaupallisessa vaiheessakin voi löytyä uusia käyttökohteita. Käyttöön kohdistuva patentti voi antaa hyvän suojan vielä sen jälkeen, kun ainepatentti on mennyt umpeen. - Innovaatioiden arvoa voi nostaa vain yksinoikeus keksintöön. Arvonkehitystä ei voi syntyä muuten kuin patenttien kautta. Kauppaa käydään tuotteen markkinapotentiaalilla, joka varmistetaan mahdollisimman aukottomasti patenttisalkulla. Yksinoikeuspotentiaalia on puolestaan mahdollista hyödyntää lisenssisopimuksilla jo tuotteen eri kehitysvaiheissa. Lammintausta kertoo, että yksinoikeudet ovat aivan ensimmäisiä asioita lisenssineuvotteluissa. Jos suojaus on uskottava, neuvottelut voivat jatkua. Ellei suojaus ole riittävä, neuvottelut loppuvat alkumetreille. Vakavassa neuvotteluvaiheessa lisenssikumppanin omat patenttiasiantuntijat alkavat arvioida patentteja. He tekevät toimintavapauskartoituksia ja riskiarvioita useiden viikkojen ajan. - Tässä arvioinnissa on iso ero sillä, kohdistuuko tuotteeseen yksi vai kym- menen patenttia. Kymmenen patenttia antaa ostajalle paremman turvan siinä, että kilpailija voidaan pitää ulkona patentin voimassaoloajan. Patenttien panssariaita pitää rakentaa. Vain sitä kautta lisenssi on arvokas. Rakenna kumppanuussuhde suojauksen asiantuntijaan Vuodet amerikkalaisen emon tyttärenä ovat jonkin verran muuttaneet Hormos Medicalin suojausstrategiaa. Lammintaustan mukaan Amerikan opetus on ollut ennen kaikkea se, että patenttihakemuksen voi jättää jo niin varhaisessa vaiheessa, että keksinnöllistä havaintoa ei vielä ole todistettu. - Meidän kulttuuriimme kuuluu, että asiat on aina ensin todistettava. Tämän vuoksi olemme myös menettäneet joitakin mahdollisuuksia. Amerikassa jalka laitetaan nopeasti oven väliin ja jätetään patenttihakemus, jota sitten myöhemmin täydennetään jättämällä uusia hakemuksia. - Tähän suuntaan on mentävä. Todistelun aika tulee vasta myöhemmin. - Lisäksi suosittelen läheistä yhteistyötä patenttiammattilaisten kanssa. Tuotekehityksestä on voitava keskustella avoimesti ja saada varhaisessa vaiheessa mukaan suojausnäkökulma. Tutkijayhteisö ei läheskään aina tiedosta patentoinnin mahdollisuuksia eikä oivalla, mitä on mahdollista suojata. Ja koska pienellä yrityksellä ei ole varaa omaan patenttieksperttiin, asiantuntemus kannattaa vuokrata mukaan kehityshankkeeseen yhteistyökumppanilta, Lammintausta sanoo. KOLSTER Info 5

6 Immateriaalioikeudet TEKSTI HEIKKI KARJALAINEN Määritellystä keksinnöstä IPR-arvonmääritykseen Immateriaalioikeuksien taloudellisen arvon merkitys on kasvanut edelleen. Tietoa patentin ja muiden immateriaalioikeuksien arvosta tarvitaan yritysjärjestelyissä, osto- ja myyntitilanteissa, lisensoinneissa, oikeudenkäynneissä tai laskettaessa vahingonkorvauksia patentinloukkaustapauksissa. Kun ymmärretään immateriaalioikeuksista koostuvan IPR-salkun arvo sekä taloudellisesti että juridisesti, voidaan IPR-salkkua käyttää tehokkaasti liiketoiminnan tukemiseen ja rahoittamiseen ja itse liiketoimintaan. Ennen taloudellisen arvon laskemista yksittäiselle keksinnölle, patentille tai muulle immateriaalioikeudelle on kyseinen oikeus määritettävä tarkasti ja riittävästi. Mitä tarkemmin määritys tehdään, sitä helpommin taloudellinen arvo voidaan laskea ja sen varmemmin laskettu arvo voidaan perustella. Kaikki alkaa keksintöilmoituksesta Riippumatta siitä, onko keksintö syntynyt sopimattoman ajattelun tuottamana vaarallisena ideana, kahden tai useamman teknologian rajapinnassa tai esimerkiksi systemaattisen ideapalaverin tuloksena, keksintöilmoituslomake on paras tapa kertoa keksinnöstä. Täytettäessä keksintöilmoitusta käydään läpi ongelman ja ratkaisun lisäksi tunnettua tekniikkaa, keksinnön hyödyllisiä muunnelmia sekä keksinnöllä saavutettavia etuja. Kuvioiden liittäminen keksintöilmoitukseen on olennainen osa keksinnön määrittelyä. Suojaa monipuolisesti Kaupallistettava keksintö tulee suojata monipuolisesti. Ilman suojaa yritys kieltää huomattavan osan keksinnön arvosta, koska esimerkiksi pitävällä ja pätevällä patentilla voidaan sulkea kilpailijat kopioimasta tuotetta. Patentilla suojattu innovaatio, kaupallistettu keksintö, on lisäksi arvokkaampi lisenssineuvottelujen kohde. Patenttisuojauksessa keksinnön erityispiirteet, patenttivaatimukset ja selitysosa tulee määritellä juuri oikealla tavalla ja halutun suojauksen näkökulmasta. Monipuolisesti ja viisaasti toteutettu suojaus tarvittavine patentti-, mallisuoja-, tavaramerkki- ja verkkotunnushakemuksineen ei pelkästään auta tuotekehitysinvestoinnin hallinnassa vaan luo suoraa taloudellista arvoa, jopa siten, että arvon lisäys on suurempi kuin suojaukseen käytetty raha. Taloudellinen arvo muodostuu esimerkiksi siitä, että itse voidaan käyttää halvempaa tuotantoprosessia tai hinnoitella suojattu ja teknologisesti edistynyt tuote kilpailijoita kalliimmin. Koska määritän arvon Milloin IPR-arvonmääritystä sitten tarvitaan? On tilanteita, joissa keksintö on arvokas, vaikka patentti ei välttämättä olekaan. Toisaalta keksintö voi olla lähes arvoton, mutta patentti hyvinkin arvokas. Missä vaiheessa patentin tai keksinnön elinkaarta sen arvo pitäisi määrittää? Patentin arvonmääritys voi olla perusteltua jo keksintövaiheessa, ennen patenttihakemuksen jättämistä, sillä jo hakemusprosessin aikana hakijalle syntyy kustannuksia, jotka on pystyttävä perustelemaan. Patentin taloudellinen arvo myös muuttuu sen eliniän aikana, joten arvonmäärityksen päivittäminen on paikallaan myöhäisemmässäkin vaiheessa. Yrityksen tuskin kannattaa ylläpitää tai puolustaa arvotonta patenttia. On lisäksi osattava erottaa myös uusinta tekniikkaa edustava nuori patentti ja veteraanipatentti. Kolme tapaa määrittää taloudellinen arvo Lähestymistavat arvonmääritykseen voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan. Kustannusperusteisessa lähestymistavassa (cost method) arvo määritetään vastaavien ominaisuuksien keksinnön kustannuksista. Markkinalähestymistavassa (market method) arvo määritetään selvittämällä, kuinka paljon vastaavasta keksinnöstä markkinoilla maksettaisiin. Tulolähestymistavassa (income method) ennakoidaan tulevien, patentin omistuksesta syntyneiden kassavirtojen arvoa diskonttaamalla patentin eliniän aikana odotetut voitot nykyhetkeen. Yhdistä, täsmennä, perustele Arvonmäärityksessä eri laskentamenetelmiä voidaan yhdistää ja käyttää yhdessä esimerkiksi kahta kolmesta edellä 6 KOLSTER Info

7 Patenttiasiamiestehtävissä Kolsterilla vuodesta 1998 Heikki Karjalaiselle on kertynyt runsaasti kokemusta arvioida patenttien pätevyyttä ja suojapiirin laajuutta sekä antaa loukkauslausuntoja. mainituista lähestymistavoista. Tällöin voidaan ottaa huomioon sekä syntyneet kustannukset että odotetut tulevat tuotot. Tällä tavoin saatua ja selkeästi kirjallisesti perusteltua arvoa korjattuna muun muassa patentin vahvuudesta johdetuilla tekijöillä voidaan pitää hyvänä (alku)arvona patentille kyseisellä hetkellä. Juridisen arvon määrittely Patentin taloudellisen arvon matemaattisen laskemisen lisäksi on siis osattava määrittää myös patentin vahvuus, sen ajallinen ja maantieteellinen kattavuus sekä muita yksinoikeutta määrääviä ja rajoittavia tekijöitä. Asiantuntijan arvonmääritysosaamista kannattaa käyttää hyväksi, kun tutkitaan patentin suojapiiriin laajuutta, kirjaimellista suojapiiriä ja ekvivalenttista suojapiiriä; kun tutkitaan patentin pitävyyttä, onko patentti myönnetty oikein perustein; ja kun tutkitaan patentin estevaikutusta, onko patentti helppo kiertää ja siten päästä irti patentin rajoittavasta vaikutuksesta. Patentilla ja muilla suojilla saatuja oikeuksia on myös puolustettava tiukasti ja oikeuksia on valvottava, jotta suoja ei menetä merkitystään. Yhtenä esimerkkinä pyrkimyksestä arvonmäärittämisen yhdenmukaistamiseksi voidaan pitää kansainvälisen standardoimisjärjestön ISO:n syksyllä 2010 julkaisemaa brändin arvonmää- Toimi arvonmääritystilanteissa näin: 1.Määrittele keksintö huolellisesti. 2.Laske patentin luomiseen kuluneet kustannukset. 3.Arvioi patentin omistuksesta odotettavat voitot. 4.Tarkastele patentin vahvuutta. 5.Laske patentin arvo. 6.Dokumentoi tarkasti. ritystä koskevaa standardia SFS-ISO Sen pääkohtina ovat arvonmäärityksen perusteet ja menetelmät, tarvittavat lähtötiedot sekä raportointi. Kun keksintö määritetään alusta alkaen tarkasti, suojataan viisaasti, ja kun arvonmäärityksessä edetään johdonmukaisesti, voidaan keksinnölle, patentille ja muille immateriaalioikeuksille johtaa luotettava arvo. KHT Mikko Järventausta, Ernst & Young: IPR-omaisuus pörssiyritysten tilinpäätöksissä Miten IPR-oikeuksia kirjataan tilinpäätökseen silloin, kun kehität tuotteita ja rekisteröit oikeuksia omaan käyttöön? Entä kun hankit IPR-oikeuksia? Miten IPR-omaisuutta käsitellään yrityskauppojen yhteydessä? Miten IPR-omaisuutta käsitellään tilinpäätöksissä oikeuksien hankkimisen jälkeen? IPR-oikeuksien käsittely IFRS-tilinpäätöksissä kuuluu IFRS-standardin IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -soveltamisalaan. Standardi määrittelee aineettoman hyödykkeen yksilöitävissä olevaksi eimonetaarikseksi omaisuuseräksi, jolla ei ole aineellista olomuotoa. Keskeistä aineettomalle hyödykkeelle on siis sen yksilöitävyys, mikä erottaa sen esimerkiksi yrityskauppojen yhteydessä syntyvästä liikearvosta. IFRS-standardien mukaan aineettoman hyödykkeen kirjaamisen ja arvostamisen menettelyt vaihtelevat sen mukaan, onko aineeton hyödyke esimerkiksi hankittu erikseen, hankittu osana yrityskauppaa tai kehitetty itse: Erillinen hankinta: aineettoman hyödykkeen hankintamenoksi kirjataan ostohinta ja muut menot, jotka välittömästi liittyvät hankintaan. Yrityskauppa: aineeton hyödyke kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Yleensä käytetään arvonmääritysmenetelmiä. Sisäisesti aikaansaatu: kehittämisvaiheen menot kirjataan aineettoman hyödykkeen hankintamenoksi. Kehittämisvaihetta edeltävän tutkimusvaiheen menoja ei saa sisällyttää hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden taloudellisena vaikutusaikana. Poikkeuksen muodostavat hyödykkeet, joilla on ns. rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika esimerkiksi vakiintuneet tavaramerkit. Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan hyödykkeitä ei poisteta lainkaan, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. KOLSTER Info 7

8 Uutisia Lisää uutisaiheita sivustollamme > MIP-tutkimus: Kolster patentti- ja tavaramerkkiyritysten kärjessä Kolster on jälleen kerran arvioitu ykköstasolle ( Tier 1 ) patentti- ja tavaramerkkihakemusten käsittelyssä Managing Intellectual Property -lehden alan yrityksiä arvioivassa kansainvälisessä tutkimuksessa. MIP-lehden tutkimuksessa oli mukana yli 80 maata. Tutkimus on kattavin IPR-alan yrityksiä arvioiva tutkimus, ja se on toteutettu nyt jo 15 vuoden ajan. Tässä tutkimuksessa Kolster on sijoittunut toistuvasti suomalaisten alan yritysten kärkeen. EU-patentti ei toteudu lähitulevaisuudessa Yhtenäinen, koko EU:n kattava EU-patentti, ei näillä näkymin toteudu ainakaan lähitulevaisuudessa. EU-patentin kaatoi se, ettei kieliregiimistä saatu sovittua. Nyt on käynnistetty neuvottelut alueellisesti suppeammasta yhteispatentista. Tässä hankkeessa ovat mukana kaikki muut EU-maat paitsi Espanja ja Italia. Lisähaastetta hankkeelle tuo, että Euroopan unionin tuomioistuin totesi antamassaan lausunnossa, että ehdotettu sopimusluonnos yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustamiseksi ei ole yhteensopiva EU-perussopimuksen kanssa. Patentti-, tavaramerkki- ja mallihakemukset kasvussa Euroopassa Euroopan patenttivirasto (EPO) on raportoinut 10 %:n kasvua patenttihakemusten määrissä vuonna Vuoden aikana EPO myönsi patentteja 11 % edellisvuotta enemmän. Myös Euroopan tavaramerkki- ja mallioikeushakemuksia käsittelevä virasto OHIM raportoi 11 %:n kasvua eurooppatavaramerkkihakemuksissa sekä 7 %:n kasvua eurooppamallioikeushakemuksissa. Suomen liittyminen Lontoon sopimukseen etenee suunnitellusti Lontoon sopimukseen liittymistä ja patentti- ja hyödyllisyysmallilakia muuttava esitys (HE175/2010) on hyväksytty eduskunnassa. Lakimuutokset tulevat voimaan aikaisintaan syksyllä. Silloin poistuu vaatimus kääntää englannin kielellä tehtyjen eurooppapatenttien ja kotimaisten hakemusten selitysosa suomen kielelle. Lisäksi osa patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksen päiväkirjatiedoista, esimerkiksi keksijän tiedot, keksinnön nimitys, kirjelmät ja maksut, tulee julkiseksi vasta samaan aikaan hakemuksen kanssa. PPH-yhteistyö etenee Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ja Venäjän patenttivirasto sekä PRH ja Espanjan patenttivirasto aloittivat PPH-yhteistyön (Patent Prosecution Highway) Hakija voi pyytää nopeutettua käsittelyä toisessa PPH-yhteistyön piiriin kuuluvassa virastossa, jos hakijan ensimmäiseen virastoon tekemän vastaavan patenttihakemuksen vaatimukset on todettu hyväksyttäviksi. Nimityksiä OTK Jyrki Nikula on aloittanut 1.3. Kolsterin IP Legal -ryhmässä IPR-lakimiehenä. Jyrki vahvistaa IP Legal -palveluamme ja sen markkinointia. Hän tulee hoitamaan laaja-alaisesti kaikkia asiakkaidemme IPR-strategioihin, sopimusjuridiikkaan sekä riidanratkaisuun liittyviä asioita. Jyrki on työskennellyt aiemmin lakiasioista vastaavana johtajana Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitossa MTL. Hän on toiminut myös verkkohuutokauppayhtiö ebayn Euroopan IPR-asioiden johtajana Sveitsissä, Nokia Oyj:ssä IPR-juristina sekä Teollisuuden ja Työnantajien palveluksessa. FM Solveig Nylund on nimitetty toimialajohtajaksi asiakastoimialoilla biotekniikka ja kemia. Yrityksen johtoryhmän jäsenenä hän vastaa edelleen myös myynnistä ja asiakkuuksista. Toimialajohtajana ja yrityksen johtoryhmässä aiemmin toiminut Monica Lax on jäänyt eläkkeelle. Monican asiantuntemus on kuitenkin asiakkaidemme käytettävissä ns. of counsel -pohjalta. DI Tea Friman on nimitetty yksikönjohtajaksi Helsingin biotekniikan ja kemian yksikköön. Kolster Infossa julkaistut artikkelit ovat luettavissa sivustomme osiossa Ajankohtaista/Kolster Info.