Suojaus auttaa erottautumaan kilpailijoista

Transkriptio

1 No TIEDOTUSLEHTI ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Monipuolinen suojaus kannattaa Patenttimerkinnät - mitä patentinhaltijan pitäisi tietää? Lignell & Piispanen: Suojaus auttaa erottautumaan kilpailijoista

2 Mallioikeudet TEKSTI HELI HIETAMIES Monipuolinen suojaus kannattaa Koska muotoilu on tänä päivänä olennainen osa arkisiakin esineitä, yritysten on tärkeää suojata tuotteidensa muotoilu siten, ettei se ole toisten kopioitavissa. Monipuolisuus on usein avainsana tehokkaaseen suojaukseen. Monipuolinen suojaus tarkoittaa ensinnäkin mallioikeuslainsäädännön mahdollistamien suojauskeinojen hyödyntämistä, sillä mallioikeus on nimenomaisesti tarkoitettu ulkomuodon suojaamiseen. Euroopassa ja useissa muissa maissa mallisuojaa voi hakea koko tuotteen lisäksi myös tuotteen osalle, esimerkiksi tuotteen jollekin yksityiskohdalle. Mallirekisteröintistrategiaa suunniteltaessa onkin aluksi syytä selvittää, mikä tuotteessa todellisuudessa edustaa uutta muotoilua ja olisi syytä saada suojan piiriin. Jos uusi muotoilu kohdentuu pikemminkin tuotteen osiin tai yksityiskohtiin kuin kokonaisuuteen, on tarkoituksenmukaista suojata osat tai yksityiskohdat yhdessä tai erikseen kokonaisuuden lisäksi. Mallioikeus soveltuu myös hyvin monenlaisten tuotteiden suojaamiseen; mm. Euroopassa mallina voidaan suojata sellaisetkin kohteet kuin käyttöliittymät ja ikonit. Koska mallioikeuden voimassaolo ei yleensä edellytä sitä, että tuotetta käytettäisiin todellisuudessa, on suojausstrategiaa mahdollista rakentaa myös siten, että suojataan oman tuotteen ympäriltä mahdollisimman paljon erilaisia variantteja. Vaikka variantteja ei itse hyödyntäisikään, voidaan rekisteröinneillä estää kilpailijaa tekemästä ainakaan tuotteen ilmeisimpiä muunnoksia. Toiseksi, myös muilla IPR-oikeuksilla on olennainen merkitys muotoilun suojaamisen kannalta. Tavaramerkin ja mallioikeuden kohteet ovat usein päällekkäiset. Esimerkiksi tavaramerkillä perinteisesti suojattavia kaksiulotteisia kuvioita (logoja) voi mm. Euroopassa suojata myös mallioikeudella. Lisäksi tuotteen ulkoasun voi mallioikeuden ohella suojata myös kolmiulotteisella tavaramerkillä. Tavallisimmin 3D-tavaramerkillä suojataan erilaisia tuotepakkauksia, kuten pulloja, hajuvesipulloja, pesuaine- ja elintarvikepakkauksia. Myös itse tuotteen ulkomuoto on suojattavissa tavaramerkillä: esimerkiksi suklaapatukan erikoinen muoto voi olla tavaramerkki. Tavaramerkiltä edellytetään, että se on erottamiskykyinen, sillä tavaramerkin tarkoituksena on erottaa omat tavarat toisten vastaavista tavaroista. Myös patentilla ja hyödyllisyysmallilla voi joskus suojata saman kohteen kuin mallioikeudella. Patentti tai hyödyllisyysmalli tulee muotoilun suojamuotona kysymykseen silloin, kun tuotteessa on jokin uusi tekninen ratkaisu, joka ilmenee ulkomuodossa. Tekijänoikeus, jota ei rekisteröidä, antaa puolestaan suojaa itsenäisille ja omaperäisille teoksille ja suojaa siten myös muotoilun tuotteita. Käyttöesineiden kohdalla teoskynnystä on kuitenkin yleensä pidetty korkeana. Saman kohteen suojaaminen päällekkäin useammalla suojamuodolla ei ole turhaa, sillä eri suojamuodot antavat toisiinsa nähden erilaista suojaa ja siten sopivat käytettäväksi erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi tavaramerkki antaa yksinoikeuden merkin käyttöön kaupallisena tunnuksena koskien samoja tai samankaltaisia tavaroita, mallioikeus taas (eräin rajoituksin) yksinoikeuden mallin kaikenlaiseen hyväksikäyttöön. Toisaalta mallioikeus voi olla voimassa vain rajoitetun ajan, Euroopassa enintään 25 vuotta, kun taas tavaramerkin suoja-aikaa ei ole rajoitettu. Myös suojan saamisen edellytyksiä ja suoja-alan laajuutta arvioidaan eri kriteerein eri suojamuotojen kohdalla. Näin ollen esimerkiksi samaa tuotetta koskevat tavaramerkkija mallihakemukset voivat menestyä hakemusvaiheessa eri tavoin; esimerkiksi mallihakemus voidaan mitätöidä tai hylätä ja tavaramerkkihakemus rekisteröidä. Samoin voidaan loukkaustilanteessa päätyä siihen, että toista yksinoikeutta on loukattu, mutta toista ei. Mitä moninaisemmaksi suojaverkko on tehty, sitä paremmin sen avulla voidaan puuttua kopiointi- ja muihin loukkaustapauksiin. Aktiivinen ja järjestelmällinen suojauspolitiikka toimii myös ennaltaehkäisevästi. Eri suojaustapojen kartoittaminen ja hyödyntäminen kannattaa! OTK, varatuomari Heli Hietamies vastaa Kolsterin mallioikeustoiminnoista. Hän on OHIMin valtuuttama eurooppamallioikeusasiamies ja eurooppatavaramerkkiasiamies. 2 KOLSTER Info

3 No Julkaisija Kolster Oy Ab Iso Roobertinkatu Helsinki kolster@kolster.fi Turku Lemminkäisenkatu C Turku kolster.turku@kolster.fi Tampere Pellavatehtaankatu 10 B Tampere kolster.tampere@kolster.fi Seinäjoki Kampusranta 9 C, 5. krs Seinäjoki kolster.seinajoki@kolster.fi Vaasa Vaasanpuistikko Vaasa kolster.vaasa@kolster.fi Oulu Elektroniikkatie Oulu kolster.oulu@kolster.fi Päätoimittaja Anne Suutala anne.suutala@kolster.fi Toimitusneuvosto Gudrun Dromberg Marjut Honkasalo Tiina Jääskeläinen-Alasaari Torbjörn Lydman Antti Peltonen Tuula Pulkka Maija-Liisa Puranen Terhi Salmi Marianna Sorsa Suunnittelu ja taitto White Sheep Oy, Antti Hovi Kansikuva Antti Hovi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kolster Oy Ab Puh. (09) Faksi (09) Sähköposti petra.henriksson@kolster.fi Kun suomi ei enää riitä! Pääkirjoitus Integraatiokehitys Euroopassa on johtamassa siihen, että lainmukaisen liiketoiminnan harjoittamiseen Suomessa ei kansallisten kielten hallinta kohta enää riitä. Suomi on suurella todennäköisyydellä ensi vuoden aikana liittymässä ns. Lontoon sopimukseen. Liittymistä koskeva lainmuutos on annettu eduskunnalle , ja eduskunta saanee lain käsiteltyä syysistuntokautensa aikana. Lontoon sopimuksen keskeisenä sisältönä on, että Euroopan patenttiviraston myöntämiä eurooppapatentteja ei enää kokonaisuudessaan käännetä suomeksi, vaan patentin selitysosa saa olla englanniksi. Patenttivaatimukset suomennetaan. Vain harvoin, jos koskaan, patentin suojapiiri voidaan määrittää pelkästään patenttivaatimusten perusteella vaan apuna joudutaan käyttämään patentin selitysosaa, jossa keksintö on yksityiskohtaisesti kuvattu. Näin ollen lähitulevaisuudessa Suomessa lainvoimaisen eurooppapatentin suojapiiriä eli sitä, mihin patentinhaltijalla on yksinoikeus, ei voi määrittää tutustumatta patentin englanninkieliseen selitysosaan. On ennakoitavissa, että tämä tulee nostamaan erityisesti pk-sektorin liiketoiminnan riskejä. Edellä kuvatun, jo lähes varman kehityskulun lisäksi Euroopan Unioniin ja siis myös Suomeen pyritään voimakkaasti saamaan aikaan ns. EU-patentti, joka yhdellä hakemuksella kattaisi kaikki EU-maat. Tämä sinänsä positiivinen kehitys voi kuitenkin johtaa EU:n reunavaltioiden, kuten Suomen, kannalta negatiivisiin seurauksiin. EU-patentin virallisten kielten osalta vahvimmin on ollut ehdolla ns. kolmen kielen malli. Sen mukaan EU-patentin kieli voi olla englanti, ranska tai saksa patenttivaatimusten ollessa kaikilla näillä kolmella kielellä, joskin vain selityksen kielellä olevat patenttivaatimukset ovat juridisesti päteviä. Muilla EU-kielillä patenttivaatimukset olisivat saatavissa vain ns. informatiivisina konekäännöksinä. Espanjan ja Italian vastustuksesta tämänkertainen yritys EU-patentin aikaansaamiseksi kuitenkin taas kerran kariutui. Suomi kylläkin oli taipumassa kolmen kielen malliin. Suomessa saattaa siis ennen pitkää olla voimassa patentteja, joissa sekä selitysosa että juridisesti pätevät patenttivaatimukset ovat ranskaksi. Herää kysymys, onko tämä todella Suomen kansallisten etujen mukaista. Antti Peltonen toimitusjohtaja > antti.peltonen@kolster.fi KOLSTER Info 3

4 Asiakkaan näkökulma TEKSTI ANNE SUUTALA Lignell & Piispanen, päätoiminimeltään Oy Gust. Ranin, on Suomen vanhimpia perheyrityksiä. Tuotenimien ja pullojen muotoilun suojaus ovat auttaneet erottautumaan kilpailijoista, vahvistamaan jo entuudestaan vahvaa brändiä sekä uudistumaan ajan hengessä. Lignell & Piispanen: Suojaus auttaa erottautum L&P:n nykyinen toimitusjohtaja Harri Nylund toimii perheyrityksessä jo kuudennessa polvessa. Hänen mukaansa yrityksellä on vahva laatumaine ja vahvat perinteet, joita halutaan vaalia, mutta uudistumistakin tarvitaan. - Kovassa kilpailussa korostuu brändin merkitys. Kuluttajat ovat yhä valveutuneempia ja ymmärtävät paitsi laadun, myös estetiikan päälle. Siksi Lignell & Piispasen kaltaisen premiumalkoholitalon tuotteet on viimeisteltävä pakkausta myöten. Tuotenimien ja pullojen muotoilun suojaamisella on yhä suurempi merkitys laatubrändin vahvistamisessa ja sen hienovaraisessa uudistamisessa, Nylund sanoo. Perinteet velvoittavat myös suojauksessa Nylundin mukaan L&P:n suojauspanostukset kohdistuivat aiemmin lähinnä etiketteihin, ja tuotenimillä tai pullojen muotoilulla oli vähäisempi merkitys. - Uusissa tuotteissa rekisteröidyt tuotenimet ja muotoilu korostuvat, Nylund vahvistaa. Tuotenimillä ei aiemmin kovinkaan lennokkaasti maalailtu mielikuvia, mikä näkyy hyvin yrityksen historiallisesti merkittävimmissä tuotteissa. Tuoterepertuaarissa 1800-luvun lopulta lähtien ollut Hieno Konjakki, tai Savon Wiina vuodelta 1869, olivat aikakaudelle tyypillisiä tuotenimiä. Ja kun yritys toi markkinoille ensimmäisen marjaliköörinsä vuonna 1882, se nimettiin suoraviivaisesti Mesimarjalikööriksi. Nämä tuotteet ovat kuitenkin jo niin vakiintuneita brändejä Lignell & Piispasen yritysnimen alla, että niiden nykyaikaistamista on harkittava tarkasti. - On riski, jos perinteisiä tuotteita lähtee muuttamaan liikaa. Mutta niihinkin on tehtävä hienovaraisia muutoksia ajan hengessä. Olemme esimerkiksi tuoneet vastikään markkinoille L&P:n Hienon Konjakin uudelleen muotoillussa retrohenkisessä pullossa, joka on myös mallisuojattu. Pyrimme uudistumaan ja kehittymään, mutta vaalimaan samalla perinteitä. Myös konjakin ranskalainen valmistaja ja yhteistyökumppanimme suositteli pullon rekisteröintiä. Haluamme erottua kilpailijoista muotoilun avulla. - Perinnesyistä ostimme myös vuonna 2009 haltuumme Marskin Ryyppy -tavaramerkin, sillä olemme tämän juoman alkuperäinen valmistaja Mikkelin Klubin reseptillä, Nylund kertoo. Edelleen perinnesyistä L & P ei ole myöskään koskaan harkinnut oman tuotekehityksen tuotteiden lisenssimyyntiä toisille valmistajille. - Meidän identiteettimme koostuu ennen 4 KOLSTER Info

5 Lignell & Piispasen toimitusjohtaja Harri Nylund esittelee LOIMU-glögin kolmatta vuosikertaa ja kertoo LOIMU-lupauksen: - Maistuu parhaalta lämmitettynä ja läheisten seurassa nautittuna. kaikkea marjaosaamisesta ja vahvoista tuotemerkeistä. Emme halua myydä omaa identiteettiämme ja osaamistamme, joka on kehittynyt ja jalostunut lähes 160 vuoden aikana mestarilta oppilaalle ja isältä pojalle, Nylund vakuuttaa. Suojauksen kokonaispaketilla vientiin L&P:n uusin kärkituote, LOIMU-vuosikertaglögi, on alusta pitäen haluttu suojata sekä nykyaikaisena tuotenimenä että modernisti muotoiltuna pullona. LOIMU on myös alusta lähtien suunnattu kotimaan markkinoiden ylitse kansainvälisille markkinoille. noilla nämä asiat korostuvat vielä kotimarkkinoitakin enemmän, Nylund toteaa. Nykyisin L&P toimii Euroopan laajuisilla markkinoilla, mutta yrityksellä on halua kauemmaskin vientiin, mikä tuo lisähaastetta suojaukseen. Lähitulevaisuuden panostukset ovat kuitenkin vielä lähialueilla kuten Baltiassa sekä Keski-Euroopassa. Suomessa räikeät tuotemerkkiloukkaukset ovat Nylundin mielestä vähäinen uhka, mutta vientimarkkinoilla on jo oltava valppaana. - Tiedostamme hyvin, että viennissä vaarana ovat kopioijat ja matkijat. Tästä Nykytrendin mukaisesti rekisteröidyn LOIMU-tavaramerkin suojaa on vahvistettu rekisteröimällä tuotteelle myös oma verkkotunnus. Nylundin mukaan marjaprosessien hallinta ja marjaliköörit ovat L&P:n ydinosaamista ja vahvin kilpailijoista erottava tekijä. Tätä ydinosaamista on hyödynnetty myös LOIMU-glögissä. Suomalaisia marjoja kuten lakkaa, mesimarjaa, karpaloa tai mustikkaa ei myöskään ole liikaa tarjolla maailmalla, joten marjapohjaiset tuotteet ovat yhä uusia kansainvälisille kuluttajille. - Kilpailussa hyvä kokonaispaketti ratkaisee: tuotekehitys, muotoilu ja tuotenimi. Kansainvälisillä markkiaan kilpailijoista meillä on jo jonkin verran kokemusta Baltian suunnalta. - Tukeudumme suojauksessa ja puolustuksessa Kolsterin asiantuntijoihin, sillä oma ydinosaamisemme on muualla. Kolsterilta olemme saaneet nopeaa ja asiantuntevaa palvelua sekä uusia ideoita ja näkökulmia. Oletteko ajatelleet tätä -tyyppiset ehdotukset ovat olleet meille arvokkaita. Mitalisateessa kansainväliseen kasvuun L&P tähtää Nylundin mukaan kansainvälisille markkinoille hallitun kasvun periaatteella. - Emme pyri maailmalle rytinällä, vaan pyrimme löytämään hyviä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja jälleenmyyjiä, joiden kanssa yhteistyö on läheistä ja avointa. Referenssit Euroopan ulkopuolisille markkinoille ovat jo lähtökohtaisesti hyvät, sillä L&P on saanut tuotteistaan kansainvälisiä laatumitaleja. Ensimmäisen kerran yritys palkittiin Mesimarjalikööristään kultaisella mitalilla Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna Sen jälkeen mitalisadetta on riittänyt. Maailman kenties laajin alkoholijuomien laatukilpailu IWSC (The International Wine and Spirit Competition) on antanut tunnustusta L&P:n tuotteille. Kilpailu on paitsi tiukka ammattimaistajien makutesti, myös tekninen laatukilpailu, jossa juomat joutuvat laboratorioanalyyseihin. L&P on palkittu niin marjaliköörien, erikoisliköörien kuin maustettujen vodkienkin sarjassa. Vuoden 2010 kilpailusta yritys keräsi kolme mitalia. Palkitut tuotteet olivat Marskin Ryyppy, LOIMU 2009 vuosikertaglögi ja Mustaherukkalikööri. - Olen erityisen iloinen, että LOIMU menestyi. Se ei ole meille pelkkä glögi, vaan kokonainen ajatusmaailma. Siinä yhdistyvät intohimo ja rakkaus työhön. LOIMU-glögin ulkoasu on harkittu, sen sisältö on harkittu - ja se on maustettu kotimaisella marjalla, ydinosaamisellamme. Tästä kokonaispaketista syntyy parasta laatua, mitä L&P voi nykypäivän kuluttajille tarjota, Nylund loimuttaa. KOLSTER Info 5

6 Patentit TEKSTI ANNE SUUTALA Patenttimerkinnät tuotteissa Mitä patentinhaltijan pitäisi tietää? Maailmassa on noin parikymmentä maata, joissa vaaditaan voimassa olevien patenttien selkeää merkitsemistä tuotteisiin tai pakkauksiin. Ellei merkintää ole, patentinhaltija ei voi vaatia korvauksia patenttinsa loukkauksesta. Toisaalta jos patentinhaltija käyttää patenttimerkintää vielä senkin jälkeen, kun patentti on jo rauennut, uhkana ovat korvausvaatimukset kilpailijoiden taholta virheellisestä patenttimerkinnästä. Suurimmassa osassa maita patenttimerkintöjä ei vaadita. Näissä maissa yleinen periaate on se, että yritysten on itse seurattava aktiivisesti kilpailijoidensa teollisoikeuksia ja huolehdittava myös siitä, että toisten oikeuksia ei loukata. Maailmassa on kuitenkin noin parikymmentä maata, joissa vaaditaan, että voimassa olevat patentit on merkittävä näkyviin. Tällaisia maita, joissa patentinhaltijoilla on merkintävelvoite, ovat esimerkiksi USA, Kanada, Australia, Japani, Uusi-Seelanti, Englanti, Irlanti, Chile, Etelä-Afrikka, Intia, Meksiko, Saudi-Arabia ja Taiwan. Tyypillisesti merkinnän puuttumisesta seuraa se, että patentinhaltija ei voi vaatia korvauksia patenttinsa loukkauksesta, ennen kuin loukkaajalle on ilmoitettu voimassa olevasta patentista. Silloin korvausvastuu alkaa ilmoituspäivämäärästä. Joissakin maissa kuten Meksikossa siviili- tai rikosprosessin aloittaminen loukkaajaa vastaan ei ole edes mahdollista, mikäli merkintä on puuttunut. Jos patenttimerkintävaatimus on olemassa, tuotteissa tai niiden pakkauksissa on oltava selkeä merkintä voimassa olevasta patentista kunkin maan vaatimusten mukaisesti. Yleinen vaatimus on, että merkintä on tehty maan virallisella kielellä. Esimerkiksi Kanadassa vaaditaan englannin lisäksi myös ranskan kieltä patenttimerkintöihin. Käytännöt ovat siis maakohtaisia ja ne on syytä aina tarkistaa tapauskohtaisesti omalta asiamieheltään. Yleensä merkintöihin vaaditaan kussakin maassa siinä maassa myönnetyn patentin numero ja sen lisäksi mahdollisesti joko patentin myöntämisvuosi tai päivämäärä. Tuoreet oikeustapaukset selkeyttävät korvausvastuuta Erityisesti USAn markkinoilla patentinhaltijan on oltava hyvin huolellinen patenttimerkintöjensä kanssa, sillä maan tavan mukaisesti korvausvaatimukset voivat nousta melkoisiin summiin. USAssa on tälläkin hetkellä vireillä noin 130 oikeustapausta, joissa patentinhaltijaa syytetään väärästä patenttimerkinnästä. Nykyisin USAssa on yleistä nostaa kanne väärästä ja harhaanjohtavasta merkinnästä sen vuoksi, että merkitty patentti on rauennut. Tämä on aiheuttanut melkoisesti päänvaivaa ja kustannuksia monille patentinhaltijoille. Eurooppapatenttiasiamies Juha Kaukonen on seurannut USAn viimeaikaisia oikeustapauksia mielenkiinnolla. Niissä USAn valitustuomioistuin, The Federal Circuit, on linjannut patenttimerkintöjä koskevien kiistojen ja korvausvaatimusten periaatteita. - Selkeät pelisäännöt tulevat tarpeeseen, sillä aiemmin on ollut hyvinkin erilaisia tulkintoja ja toisistaan poikkeavia päätöksiä patenttimerkintäkiistoissa alemmista oikeusasteista. Nyt periaatteet ovat selkiytyneet erityisesti kolmen viimeaikaisen oikeustapauksen myötä, Kaukonen kertoo. 6 KOLSTER Info

7 Esimerkki USAn markkinoilla käytettävästä patenttimerkinnästä. Oikeustapaus 1: Forest Group, Inc. v. Bon Tool Co. Päätös: Loukkauskorvaukset virheellisestä patenttimerkinnästä on maksettava per jokainen yksittäinen tuote, joka on markkinoilla. Tämän oikeustapauksen päätös ravisutti koko patenttimaailmaa. Aiemmin alemmat oikeusasteet USAssa olivat tulkinneet, että virheellinen patenttimerkintä voi aiheuttaa korvausvaatimuksen periaatteella yksi korvaus per yksi teko / per decision. USAn lain mukaan maksimikorvaus virheellisestä patenttimerkinnästä tuotteessa on 500 dollaria. Valitustuomioistuimen päätöksen mukaan korvaus lasketaan periaatteella yksi korvaus per yksi tuote / per article. Päätöksen mukaan sillä ei ole merkitystä, mikä on yksittäisen tuotteen arvo tai paljonko sitä on markkinoilla. Sama korvausvaatimus pätee yhtä lailla halpoja massatuotteita valmistaviin yrityksiin kuin useiden miljoonien arvoisia koneita lukumääräisesti vähän valmistaviin yrityksiin. Ei ole kovin suuri ihme, että tämän päätöksen jälkeen USAssa on nostettu aktiivisesti loukkauskanteita virheellisistä patenttimerkinnöistä tuotteissa helpon rahan toivossa. Oikeustapaus 2: Pequignot v. Solo Cup Co. Päätös: Patentinhaltijaa ei voi tuomita korvauksiin pelkästään vanhentuneen patenttimerkinnän perusteella, vaan on lisäksi osoitettava harhaanjohtamisen olleen tarkoituksellista. Solo Cup Co. oli oikeudessa vanhentuneesta patenttimerkinnästä massatuotteissaan, joita se valmistaa muoteilla. Virheellinen patenttimerkintä oli valmistusmuotissa. Oikeus otti kantaa, että patentinhaltijaa ei voi tuomita vastapuolen vaatimiin korvauksiin pelkästään vanhentuneen patenttimerkinnän perusteella, vaan on lisäksi osoitettava harhaanjohtamisen olleen tarkoituksellista patentinhaltijan puolelta. Oikeuden päätökseen vaikutti oleellisesti se, että yritys oli jo aiemmin ryhtynyt toimenpiteisiin muottiensa uusimiseksi ja vanhentuneen patenttimerkinnän poistamiseksi, joten sen ei katsottu syyllistyneen tahalliseen harhaanjohtamiseen. Oikeustapaus 3: Crown Packaging Tech. v. Rexam Beverage Can; American Medical Systems v. Medical Engineering Corp. Päätös: Menetelmää koskevaa patenttia ei tarvitse merkitä. Jos on kyse sekä menetelmä- että laite-/tuotepatentin suojaamasta tuotteesta, on patentti merkittävä. Yleinen kansainvälinen periaate on, että menetelmiä koskevia patentteja ei tarvitse merkitä. Käytännössä se onkin melko haasteellista. Asian tekee kuitenkin monimutkaisemmaksi tilanne, jossa samassa patentissa on sekä menetelmä- että laitevaatimuksia. Näissä tilanteissa USAn alemmat oikeusasteet ovat aiemmin tehneet keskenään ristiriitaisia päätöksiä siitä, mitä ja miten tieto patentista pitää merkitä. Nyt valitustuomioistuin on linjannut, että jos kyseessä on puhtaasti menetelmäpatentti, merkintää ei vaadita, vaan korvauksia loukkauksesta voidaan vaatia ilman merkintää. Jos samassa patentissa on sekä menetelmä- että laite-/tuotevaatimuksia, oikeuskäsittelyssä käsiteltävä asia ratkaisee merkinnän tarpeellisuuden. Jos loukkausoikeudenkäynnissä käsitellään vain menetelmävaatimuksia, ei merkintää ole ollut tarpeen tehdä. Jos taas oikeudessa käsitellään vain laite-/tuotevaatimuksia tai sekä menetelmä- että laite-/tuotevaatimuksia, on merkintä ollut pakollinen loukkauskorvausten saamiseksi. Ohjenuoraksi patentinhaltijoille Patentinhaltijoiden on oltava tarkkoja siitä, että patentin raukeamisen jälkeen valmistettavissa tuote-erissä patenttimerkintää ei ole enää näkyvissä. Kysy neuvoa asiamieheltäsi maakohtaisista käytännöistä! Rauenneen patentin merkintä tuotteisiin saattaa johtaa jopa yrityksen konkurssiin ajaviin korvauksiin, mikäli tuotteena on esimerkiksi miljoonina kappaleina valmistettu halpa tuote kuten kertakäyttöinen muovimuki. Jos yritys valmistaa yksikköhinnaltaan erittäin kalliita tuotteita pieniä määriä, sen ei tarvitse olla patenttimerkintöjen korvausvastuista yhtä huolissaan kuin massatuotteita valmistavien yritysten. KOLSTER Info 7

8 Uutisia Lisää uutisaiheita sivustollamme > Tervetuloa Kolster Info -aamiaiselle Helsinkiin Keskiviikko klo (12.00), Tapahtumatalo BANKin auditorio, Unioninkatu 22 / Havis Business Center. Katso tarkempi ohjelma kotisivuiltamme ja ilmoittaudu mukaan! Patenttihakemukset nyt verkossa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) PatInfo-palvelua ( on laajennettu sähköisellä hakemuskansiolla. Palvelu kattaa asiakirjat kotimaisista patenttihakemuksista, jotka on tehty vuonna 2001 tai sen jälkeen. Palvelusta löytyvät patenttihakemusten perus-, käsittely- ja voimassaolotiedot sekä lisäksi hakemusasiakirjat ja käsittelyn aikainen kirjeenvaihto. Nimityksiä DI, eurooppapatenttiasiamies Tapio Äkräs on nimitetty yhtiön johtoryhmän jäseneksi. Toimialajohtajana (ICT) hän vastaa myös patentointitoiminnoistamme asiakastoimialoilla tietoliikennetekniikka, tietotekniikka ja elektroniikka. FM, eurooppapatenttiasiamies Timo Pykälä on nimitetty Kolsterin Oulun aluetoimiston yksikönjohtajaksi. DI, eurooppapatenttiasiamies Timo Kuosmanen on nimitetty Kolsterin Vaasan ja Seinäjoen aluetoimistojen yksikönjohtajaksi. Kolsterin EP-asiamiesten joukko kasvaa Ari Parta (Kolster Helsinki), Matti Ylitalo (Kolster Tampere) ja Sami Aromaa (Kolster Oulu) ovat tänä syksynä suoriutuneet Euroopan patenttiviraston vaativasta asiamiestutkinnosta (EQE, European Qualifying Examination). Tutkinnon menestyksellinen suorittaminen oikeuttaa toimimaan eurooppapatenttiasiamiehenä ja edustamaan patentin hakijoita Euroopan patenttivirastossa EPOssa. Kolsterilla on nyt kaikkiaan 31 eurooppapatenttiasiamiestä (Helsingissä 17, Tampereella 6, Oulussa 5, Vaasassa 2 ja Turussa 1). Panostamme koulutukseen, joten EQE-tutkinnon suorittaneiden nuoremman polven patenttiasiamiesten joukko kasvaa tasaisesti vuosi vuodelta. Ennen Euroopan patenttisopimuksen voimaantuloa vuonna 1996 EP-asiamiehen toimintaoikeuden sai vielä työkokemuksen perusteella. Suomen ensimmäisen EQE-patenttiasiamiestutkinnon suoritti Timo Pykälä Kolsterilta vuonna 2000, mikä oli ensimmäinen vuosi, jolloin tutkinnon pystyi käytännössä suorittamaan. Eurooppapatenttiasiamiehemme ovat hyvin perehtyneitä EPOn käytäntöihin. He ovat tottuneita asioimaan viraston kanssa ilman välikäsiä ja hoitamaan patenttien väite- ja valituskäsittelyjä sekä myös niihin liittyviä suullisia käsittelyjä Euroopan patenttivirastossa. DI, eurooppapatenttiasiamies Ossi Huhtanen on nimitetty Tampereen-toimistomme apulaisyksikönjohtajaksi. TkT Anniina Erkkilä on aloittanut patenttikäsittelijänä kemian yksikössämme Helsingissä. Anniina vahvistaa osaamistamme orgaanisen kemian alueella. Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua & Idearikasta UuttaVuotta Kolster Infossa julkaistut artikkelit ovat luettavissa sivustomme osiossa Ajankohtaista/Kolster Info.