DATACENTER Varkaus, Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DATACENTER Varkaus, Finland"

Transkriptio

1 DATACENTER Varkaus, Finland

2 i Datacenter varkaus sisältö 1. Data Center Varkauteen tiivistelmä 1.1 Alue keskellä kaupunkia 1.2 Energia, vesi ja tietoliikenne 1.3 Kaavoitus, työvoima ja paikallisvalmistus 2. Data Center Varkaus 2.1 Erinomainen sijainti ja toimivat yhteydet maailmalle 2.2 Osaavaa työvoimaa, koulutusta ja toimitiloja 2.3 Varkaus on edullinen, viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö 2.4 Stora Enson tehdasalue 3. Tarjolla olevat Brownfield vaihtoehdot Stora Enson tehdasalueella Varkaudessa 3.1 Paperitehdasrakennus 3.2 Kuumahierrelaitos 4. Tarjolla oleva Greenfield vaihtoehto Stora Enson tehdasalueella Varkaudessa 4.1 Rakentamaton maa-alue 5. Energia, jäähdytys ja tietoliikenneverkot 5.1 Energia 5.2 Jäähdytys 5.3 Tietoliikenneverkot 6. Paikalliset toimijat, palvelut ja yritysverkostot 6.1 Palvelut 6.2 Paikalliset toimijat 6.3 Alueelliset päättäjät / päätöksenteko 6.4 Varkauden alue panostaa voimakkaasti elinkeinojen kehittämiseen 6.5 Kannustepaketit 7. Varkauden historiaa 7.1 Tehtaat keskellä kaupunkia 8. Varkaus sekä tehdasalue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet yritystoiminnalle 8.1 Miksi Varkaus? 8.2 Miksi Data Center Varkaus?

3 Datacenter Varkauteen, teollisuusalueelle keskelle kaupunkia 1.1 ALUE KESKELLÄ KAUPUNKIA Kansainvälisen metsäteollisuusyrityksen Stora Enso Oyj:n (www.storaenso.com) Varkaudessa omistamalla, aidatulla ja hyvin hoidetulla teollisuusalueella sijaitsee paperiteollisuuden käytössä olleet m 3 :n ja m 3 :n teollisuusrakennukset, jotka soveltuvat erinomaisesti Data Center käyttöön. Lisäksi tehdas alueen luoteiskulmassa on käytettävissä Data Center uusrakentamiseen rakentamatonta maa-aluetta 20 hehtaaria. Alueella on valmis, toimiva infrastruktuuri Stora Enson tuottaessa tehdasalueen aluevartioinnin ja palosuojeluvalvonnan lisäksi kaikki alueen peruspalvelut. Stora Enso Oyj:llä on kokemusta Data Center toiminnan sijoittumisesta teollisuusalueelleen Suomessa. 1.2 ENERGIA, VESI JA TIETOLIIKENNE Alueelle tulee valtakunnanverkosta kaksi 110 kv suurjännitelinjaa, joiden molempien siirtokapasiteetti on noin 130 MVA. Stora Ensolta vapautuu alueella kaksi muuntajaa 110 kv/6 kv käytettäväksi Data Centerin sähkönjakelussa. Varkauteen tulee useampia, eri toimijoiden kuitulinjoja, joilla päästään yli 10 GB nopeuksiin. Toimijoina mm. Telia Sonera, MPY, Elisa ja TDC. Näiden toimijoiden kytkentäkeskus sijaitsee Varkaudessa Wredenkadulla aivan tehdasalueen vieressä. 1.3 KAAVOITUS, TYÖVOIMA JA PAIKALLISVALMISTUS Varkauden kaupungilla on edellytykset hoitaa tarvittavat Data Center rakennusten / alueen kaavoitus ja lupa-asiat nopeutetulla aikataululla. Varkaudessa on osaavaa työvoimaa saatavilla erityisesti automaatio-, sähkö-, elektroniikka- ja palvelualoilta ja kaupungilla mahdollisuus tarjota joustavat koulutus /lisäkoulutus järjestelyt yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Paikallinen sähköautomaatioalan yritys valmistaa mm. Honeywell Oy:lle alihankkijana sähkökeskuksia. Toiminta on sopivaa tulevalle Data Centerille. Neuvotteluja on meneillään kansallisten Data Centereiden sijoittumisesta Varkauteen, mahdolliseen Data Center keskittymään. Jäähdytykseen on käytettävissä hyvälaatuista järvivettä joka tulee yläpuolisesta vesistöstä omalla paineellaan vedenalaista 10 m 2 raakavesitunnelia pitkin tehdasalueelle, josta se ohjataan putkia pitkin käyttökohteeseen. Vesi on mahdollisuus ottaa myös tehdasalueen viereisestä vesistöstä ja näin myös veden tulo voidaan kahdennuksella varmentaa kaikissa tilanteissa.

4 DATA CENTER 2VARKAUS VARKAUS ON ITÄ-SUOMEN TEOLLISTUNEIMPIA KAUPUNKIKESKUKSIA Savon sydämessä metsävaltaisen Järvi Suomen keskellä sijaitseva asukkaan Varkaus omaa vahvat teolliset perinteet. Se on kasvanut alueen merkittäväksi kansainväliseksi teollisuuskeskukseksi. Keskeisten tuotteiden huippuosaaminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen ovat aina olleet Varkauden menestyksen tekijöitä. Tänään Varkauden ja ympäröivän seudun teollinen osaaminen keskittyy puunjalostukseen, energiateknologiaan ja konepajatuotantoon sekä ohjaus- ja automaatiojärjestelmiin. Näkymä energiateollisuuteen liittyvissä tuotteissa on vahva ja kasvava. Varkaudessa toimivia kansainvälisiä suuryrityksiä ovat mm. Stora Enso Oyj, Foster Wheeler Oy, Andritz Oy, AFT Aikawa Oy, Hartmann Oy, Warkaus Works Oy, Sahala Works Oy, ABB Oy, Metso Paper Oy ja European Batteries Oy. Vesien runsaus keskellä kaupunkia antaa varkautelaisille avaria näkymiä hoidettuine rantapuistoineen. Kaupunkia halkovat vihervyöhykkeet sitovat liike-elämän, teollisuuden sekä asumisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Alueen vesistöjen runsaus, kaupunkia halkovat vesistöt ja kaunis luonto ovat levittäneet kaupungin asutuksen laajalle alueelle ja antavat väljyyttä teollisuuskaupungin ilmeeseen. Asuitpa Varkauden kaupunkia ympäröivillä pientaloalueilla tai keskustan kerrostaloissa, olet hetkessä keskellä kauneinta Suomen luontoa. 2.1 ERIMOMAINEN SIJAINTI JA TOIMIVAT YHTEYDET MAAILMALLE Liikenneyhteydet Varkaudesta eripuolille Suomea ja maailmalle ovat hyvät. Kaupunki sijaitsee valtateiden 5 ja 23 risteyksessä ja rautatie kulkee alueen halki. Yhteytemme maailmalle takaavat lähes ympärivuoden toimiva syväväylä satamineen sekä lentoyhteys Helsinkiin useasti päivässä. Lentokentälle on matkaa vain 15 km kaupungin keskustasta. 2.2 OSAAVAA TYÖVOIMAA, KOULUTUSTA JA TOIMITILOJA Teollisuuden rakenteelliset muutokset ovat synnyttäneet tilanteen, jossa osaavaa työvoimaa erityisesti puunjalostus-, automaatio-, sähkö-, elektroniikka- ja palvelualoilta on saatavilla ja myös tuotannolliseen toimintaan sopivia tiloja on vapautunut ja vapautuu edelleen. Varkaudella on mahdollisuus tarjota joustavat koulutus- ja lisäkoulutusjärjestelyt. Merkittävimmät kouluttajat kaupungissa ovat Savon Ammatti- ja aikuisopisto sekä Savonia ammattikorkeakoulu, joissa on alkamassa koulutuksia mm. energia-alalle. Kaupungilla on tiivis yhteistyö Itä-Suomen yliopistojen kanssa, joilla on Varkaudessa yksikkö. Erikoistumiskoulutuksia voidaan järjestää yritysten tarpeen mukaan, jolloin koulutus tapahtuu pääsääntöisesti yhteistyössä yritysten kanssa ja yritys voi toimia myös osana koulutusjärjestelmää. Koulutusjärjestelmät ovat erittäin joustavia ja paras osaaminen pyritään etsimään, joko kansallisesti, tai tarvittaessa myös kansainvälisesti. Varkauden kaupunki ja Navitas Kehitys Oy ovat valmiit neuvottelemaan yritysten kanssa myös taloudellisesta osallistumisesta asiakkaiden tarpeiden mukaisesti järjestettyihin koulutuksiin. 2.3 VARKAUS ON EDULLINEN, VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN ASUINYMPÄRISTÖ Varkauden kaupungin ilmeelle on ominaista puistomaisuus ja pientalovaltainen asumismuoto. Veden läheisyys ja puhdas luonto on aina otettu huomioon asuinalueita suunniteltaessa. Uuden asuntotuotannon lisäksi Varkaudessa on aina osattu antaa arvoa myös vanhoille rakennuksille. Sekä vanhaa tehdasasutusta että yksityisten omistamia historiallisia rakennuksia pidetään hyvässä kunnossa. Asuminen Varkaudessa on lähes puolet edullisempaa, kuin Suomen isoissa kaupunkikeskuksissa. Varkauden kaupunki ja alueen yritykset kiinnittävät entistä enemmän huomiota ympäristötekijöihin toiminnoissaan. Varkaus on perusrakenteeltaan turvallinen ympäristö niin yrityksille kuin asukkailleen. 2.4 STORA ENSON TEHDASALUE Kaupungin keskellä kaupungintalon ja kirkon välissä - toimiva Stora Enson tehdas tuotantolaitoksineen antaa leimansa koko kaupungille. Teollista toimintaa Stora Ensolla on hienopaperin valmistus, sellun tuotanto ja sahaustoiminta sekä Neste Oilin ja Stora Enson biodiesellaitos. Tehdasalueella sijaitsee myös Hartmann Oy:n kennotehdas, Carelian Caviar Oy:n sampilaitos, SavoKala Oy:n kalanjalostuslaitos sekä Efora Oy, joka tuottaa teollisuuden kunnossapitopalveluita. Tehdasalueella työskentelee päivittäin n. 500 henkilöä. Alueella on toimiva infrastruktuuri, Stora Enson tuottaessa tehdasalueen peruspalvelut. Aidatulla, hyvin hoidetulla tehdasalueella on vapautumassa useita tuotannollisia tiloja yritysten käyttöön. Teollisuusalueen luoteiskulmassa on käytettävissä uusrakentamiseen rakentamatonta aluetta 20 hehtaaria, josta noin 6 hehtaaria on asfaltoitu. Toiminnassa oleva tehdasalue kokonaisuudessaan tarjoaa mahdollisuuksia monen tyyppiseen yritystoimintaan. Helsinki 320 km Mikkeli 85 km Kuopio 75 km Jyväskylä 125 km Joensuu 120 km Pietari 380 km

5 TARJOLLA OLEVAT BROWNFIELD VAIHTOEHDOT STORA ENSON 3TEHDASALUEELLA VARKAUDESSA PAPERITEHDASRAKENNUS Stora Enson aidatulla ja vartioidulla tehdasalueella sijaitsee käytöstä poistettu vuonna 1977 valmistunut ja 2005 laajennettu m 3 :n betonirunkoinen teollisuusrakennus, jossa on toiminut Stora Enson paperikone. Rakennuksen rakennus-ala on m 2 ja kerrosala m 2. Rakennuksen maanpäällisen kerroksen vapaa korkeus on 4,8 m ja toisen kerroksen vapaa korkeus on 13 m. Rakennus sisältää konttori-, sosiaali-, korjaamo- ja varastotiloja, 3 valvomoa, LVISA -tilat sekä 2 väestönsuojaa yht. 113 m 2. Konesalissa on koko salin mittainen nosturirata ja kaksi siltanosturia 75 t ja 45 t. Rakennuksen leveys on 36,6 m ja pituus 283,3 m. Rakennuksen pitkällä sivulla on 6 kpl nosto-ovia 4,2 x 5,4 m. 3.2 KUUMAHIERRELAITOS Stora-Enson aidatulla ja vartioidulla tehdasalueella sijaitsee käytöstä poistettu vuonna 1976 valmistunut ja 2004 uudistettu m 3 :n teräsrunkoinen teollisuusrakennus, jossa toimii Stora Enson kuumahierrelaitos. Rakennuksen sivun kolmikerroksinen osa pitää sisällään valvomon, toimisto- ja sosiaalitiloja. Pohjoisseinällä on muuntamotiloja, joiden yläpuolella sähkötila. Rakennuksen molemmissa päissä on isot lastausovet, jotka mahdollistavat konttien siirron rekoilla suoraan sisätiloihin. Rakennuksessa on kaksi isoa siltanosturia 50 t ja 2x 20 t. Korkean rakennuksen keskiosa on toisesta kerroksesta avoin. Rakennuksessa on tilava kellarikerros, joka mahdollistaa mm. erilaisten jäähdytysputkistojen sijoittelun. 1. Paperitehdasrakennus 2. Kuumahierrelaitos Paperikonehallin vierellä (10 m) sijaitsevassa kuumahierrelaitos -rakennuksessa on kaksi muuntajaa 110kV/6kV yhteisteholtaan 100 MVA ja yksi muuntaja 110kV/11kV teholtaan 100 MVA. Jakelumuuntajia 6kV/690V/ on viisi kappaletta (yhteisteho 14 MVA) ja 6kV/400V/1MVA yksi kappale. Sisäinen sähkönjakelu jakelumuuntajille asti on käytännössä kahdennettu monien varasyöttöjen kautta. Rakentamalla kahdennus muuntajilta kaapeille / räkeille saadaan koko sähkönsyöttö 110kV 400 V kahdennetuksi. Jäähdytysvesi tulee viereiselle kuumahierrelaitokselle omalla paineellaan rakennuksen alakerrassa olevaan pumppausaltaaseen, mistä se johdetaan paperitehdasrakennukseen. Rakennusala m 2 kerrosala m 2 Tilavuus m 3 Kuumahierrelaitos -rakennuksessa on kaksi muuntajaa 110kV/6kV yhteisteholtaan 100 MVA ja yksi muuntaja 110kV/11kV teholtaan 100 MVA. Jakelumuuntajia 6kV/690V on viisi kappaletta (yhteisteho 14 MVA) ja 6kV/400V/1MVA yksi kappale. Sisäinen sähkönjakelu jakelumuuntajille asti on käytännössä kahdennettu monien varasyöttöjen kautta. Rakentamalla kahdennus muuntajilta kaapeille / räkeille saadaan koko sähkönsyöttö 110kV 400 V kahdennetuksi. Jäähdytysvesi rakennukseen tulee omalla paineellaan 600 mm putkea pitkin alakerrassa olevaan pumppausaltaaseen. Rakennusala 4000 m 2 kerrosala 9500 m 2 Tilavuus m 3 Vapaa korkeus max. 13,8 m Paperitehdasrakennus Kuumahierrelaitos Paperitehdasrakennus ja Kuumahierrelaitos Kuumahierrelaitos rakennuksen muuntamotilat

6 TARJOLLA OLEVA GREENFIELD VAIHTOEHTO STORA ENSON TEHDASALUEELLA VARKAUDESSA 4.1 RAKENTAMATON MAA-ALUE Aidatun, hyvin hoidetun teollisuusalueen luoteiskulmassa on käytettävissä uusrakentamiseen rakentamatonta maa-aluetta 20 hehtaaria, mikä mahdollistaa suurienkin rakennusmassojen sijoittamisen alueelle. Rakentamaton alue rajoittuu kaakossa Stora Enson teollisuusrakennuksiin, lounaassa vesialueeseen, luoteessa AFT Aikawa Oy:n teollisuusalueeseen ja koillisessa asutusalueeseen. Sähköenergiaa tehdasalueella on riittävästi saatavilla ja Stora Ensolta vapautuu alueella kaksi muuntajaa 110 kv/6kv käytettäväksi Data Centerin sähkönjakelussa. Jäähdytykseen on käytettävissä hyvälaatuista järvivettä, myös tarvittavat tietoliikenneyhteydet on helposti johdettavissa alueelle. Varkauden kaupungilla on edellytykset hoitaa tarvittavat alueen kaavamuutokset ja rakentamiseen tarvittavat lupaasiat nopeutetulla aikataululla. Alueella on valmis, toimiva infrastruktuuri Stora Enson tuottaessa tehdasalueen aluevartioinnin ja palosuojeluvalvonnan lisäksi kaikki alueen peruspalvelut. Kuviteltuja DataCenter -rakennuksia RAKENTAMATON MAA-ALA 20 ha

7 Energia, jäähdytys ja 5tietoliikenneverkot RAAKAVEDEN KESKILÄMPÖTILAT Raakaveden lämpötilakeskiarvo on 9,9 o C Raakaveden lämpötilat , o C keskiarvo 5,56 o C ,6-23,5 o C keskiarvo 18,79 o C ,5-13,7 o C keskiarvo 5,02 o C ENERGIA Sähköenergiaa tehdasalueella on riittävästi saatavilla. Tehtaalle tulee Valtakunnanverkosta kaksi 110 kv suurjännitelinjaa, joiden molempien siirtokapasiteetti on noin 150 MVA. Toinen linjoista Stora Enson omistama- tulee jakamolta n. 2 km:n päästä ja toinen Stora Enson vuokraama- tulee voimalalta n. 20 km:n päästä. 5.2 JÄÄHDYTYS Jäähdytykseen on käytettävissä hyvälaatuista järvivettä. Tehdasalueelle raakavesi tulee yläpuolisesta vesistöstä. Vesi virtaa vedenalaista 10m 2 raakavesitunnelia pitkin tehdasalueelle, ja edelleen omalla paineellaan 600 mm putkea pitkin kuumahierrelaitos -rakennuksen alakerrassa olevaan pumppausaltaaseen, josta se pumpataan käyttökohteeseen. Jäähdytysvettä on siten lähes rajattomasti saatavilla. Vesi on mahdollista ottaa myös tehdasalueen viereisestä vesistöstä ja näin myös veden tulo voidaan kahdennuksella varmentaa kaikissa tilanteissa. 20 Voimalaitoksella on kaksi vastapaineturbiinia, joiden yhteenlaskettu maksimi sähköteho on n. 50 MW. Lisäksi toiminnassa on pieni, 4MW vesivoimalaitos. Nykyisin tehtaan käyttämästä sähköstä reilu neljäsosa tehdään omilla turbogeneraattoreilla ja pienellä vesivoimalaitoksella. Valtaosa ostetaan ulkopuolisilta voimayhtiöiltä. Tarvittava lämpöenergia tuotetaan itse pääosin bio- ja kierrätyspolttoaineilla. Ainoastaan valtakunnanverkossa tapahtuva laajamittainen vika voi aiheuttaa virransyötössä katkoksen tehdasalueella. Suurjännitelinjoissa on tilastollisesti vähän häiriöitä (alle 1/ vuosi), lähinnä kesällä ukkoset voivat joskus aiheuttaa lyhytaikaisia jännitekatkoksia. Niitä vastaan voi suojautua yksikkökohtaisilla UPS-laitteilla tai dieselkäyttöisillä varavoimalaitteistoilla. Poistuvan jäähdytysveden käyttö lämmön tuottamiseen on mahdollista johtamalla se tehdasalueella toimivan sampilaitoksen tarpeisiin tai vaihtoehtoisesti aluelämmön tuottamiseen. 5.3 TIETOLIIKENNEVERKOT Varkauteen tulee useampia, eri toimijoiden kuitulinjoja, joilla päästään yli 10 GB nopeuksiin. Toimijoina mm. Telia Sonera, MPY, Elisa ja TDC. Kytkentäkeskus sijaitsee Varkaudessa aivan tehdasalueen vieressä ja n. 300 m:n päässä kuumahierrelaitokselta ja paperitehdasrakennuksesta TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Uudet toimijat voivat hankkia sähköä markkinahintaan valtakunnan verkosta tai voimalaitostoimijalta tehtaan sisäisestä verkosta. Stora Enson voimalaitokset ja kytkinkenttä sijaitsevat DataCenter rakennusten välittömässä läheisyydessä.

8 PAIKALLISET TOIMIJAT, PALVELUT JA YRITYSVERKOSTOT Yrityspalvelut Varkauden kaupunki toimii aktiivisesti yritysalueiden ja toimintaympäristön kehittäjänä. Yrityskehittämisen palveluja tarjoavat monipuolisesti Varkauden kaupungin taustaomistamat Navitas Kehitys Oy sekä Keski-Savon Teollisuuskylä Oy kehittämistoiminnan, neuvonnan, projektien, rakentamisen, aluemarkkinoinnin ja yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteyksien muodossa. Uusyrityskeskus Wäläkky ry toimii aloittavien yritysten neuvonnassa. 6.1 Palvelut Suurteollisuuden tarpeisiin on Varkauden alueelle kasvanut merkittävä joukko eri alojen huippuosaajia. Alueen yksityiset yrityspalvelut ovat kehittyneet vuosien varrella kansainvälisesti omistettujen yritysten ympäristössä ymmärtämään laajaa palvelukenttää. Alueen kiinteistö- ja teollisuuspalveluyritykset toimivat globaaleilla markkinoilla ympäri maailman. Varkaudesta löytyy paikalliset olosuhteet tuntevaa suuriin rakennuskohteisiin erikoistunutta huippuosaamista niin suunnitteluun kuin toteutukseen, rakentamisesta aina laiteasennuksiin. Varkaudessa toimii kansainvälisen tason omaava kansainvälinen hotelliketju (Scandic Hotels) sekä korkeaa kansallista tasoa oleva perhe- ja lomahotelli. Alueen matkailupalvelut ovat kehittyneet palvelemaan myös kansainvälisiä businessmatkailijoita. Muut yrityspalvelut edustavat kansallista perustasoa edustavaa osaamista. Alueen kuluttajapalvelut edustavat hyvää kansallista tasoa myös laajan erikoistuotteiden kaupan kautta. 6.2 Paikalliset toimijat Varkaudessa on paljon osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä erityisesti automaatio-, sähkö-, elektroniikka-alalta ja kannattavaan liiketoimintaan löytyy aina osaavia henkilöitä. Tämän asian selvittäminen vaatii taustayötä, jota olemme valmiit tekemään kun tarkemmat rajaukset yrityksen toiminnasta alkavat selvitä. 6.3 ALUEELLISET PÄÄTTÄJÄT / PÄÄTÖKSENTEKO Varkauden kaupunki vastaa kaupunkirakenteeseen ja infraan perustuvasta kehittämisestä ja päätöksenteosta kaupunginvaltuuston päättämän kaupunkistrategian pohjalta. Varkauden kaupunki on ulkoistanut elinkeinopalvelut Navitas Kehitys Oy:lle, joka vastaa kokonaisvaltaisesti yritysten kehittämis- ja sijoittumispalveluista. Keskeiset kansalliset elinkeinotoiminnan rahoittajat Finnvera Oyj ja ELY- keskus sijaitsevat Kuopiossa, mutta Navitas Kehitys Oy hoitaa yhteydet niihin yritysten tarpeiden mukaisesti.meillä on hyvät kontaktit myös kansallisiin julkisiin rahoittajiin. 6.4 VARKAUDEN ALUE PANOSTAA VOIMAKKAASTI ELINKEINOJEN KEHITTTÄMISEEN Varkaudella on aina ollut kolme teollisen osaamisen tukijalkaa; puuraaka-ainetta hyödyntävä metsäteollisuus, teollisuuden energiatarpeista kehittynyt energia- ja teknologiateollisuus sekä teollisten tuotantomenetelmien automatisoitumisesta kasvanut sähkö-, elektroniikka- ja automaatioteollisuus. Tukijalat ovat saattaneet horjua globaalissa kilpailussa, mutta ne eivät ole koskaan katkenneet. Tämän on turvannut suomalaisen osaamisen ja innovatiivisuuden korkea taso siten, että on pystytty aina uudelleen tuottamaan asiakastarpeisiin kilpailukykyisesti uusia ratkaisuja. Ehkä korkeasta työn hinnasta huolimatta tuotteiden laatu ja tuotannon tehokkuus ovat lyöneet halpatuotannon tuotteet. Varkaus ei ole koskaan ollut eikä pyrikään halpatuotannon tuottajaksi. Tästä johtuen olemme ja haluamme edelleen kehittyä energiateknologian kansainvälisenä huippuosaajana siten, että keskitämme voimavaramme alan kansainvälisen tason tarpeisiin. Metsäteollisuuden muutos on johtamassa merkittäviin uusiin bioenergian ja uusiutuvien energiatuotteiden kehitykseen. Yhteistyötä tehdään nykyisten ja uusien yritysten kilpailukyvyn puolesta päivittäin kaupungin toimintaympäristön kehittämiseksi Navitas Kehitys Oy:n, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n ja Uusyrityskeskus Wäläkyn toimesta. Me hallitsemme yritysten toimintaympäristön edistämisen, yritystoiminnan keskeisten osa-alueiden kehittämisen sekä alueellisen ja kansallisen rahoituksen indikoinnin alueelle. Varkauden seutu on nimetty kansalliseksi rakennemuutosalueeksi, joka turvaa korkeimpien investointi- ja kehittämisavustusten saannin alueelle yrityskoosta riippuen. 6.5 KANNUSTEPAKETIT Varkaus tarjoaa perustoimintaympäristönä sen, minkä lukuisat muutkin alueet Suomessa. On maata, tontteja, kiinteistöjä, luontoa, ympäristöä ja halua kehitykseen. Mutta mitä meillä on muita enemmän; meillä on ainutlaatuinen vanhan teollisuusintegraatin turvallinen arvostettu toimintaympäristö keskellä kaupunkia. Meillä on pitkä teolliseen historiaan perustuva monivuoroisen työn perinne ja ylpeys osaamisesta ja tuotteiden laadusta. Olemme aina kulkeneet tuotantoteknologian kehityksen kärjessä ja muutoksesta huolimatta pystymme tekemään sen myös tulevaisuudessa. Täällä on totuttu tekemään työtä 24 / 7, jotta tuotteita on pystytty valmistamaan 365 päivää vuodessa. Yhteiskunnallisten palvelujen saatavuus on ollut pakko järjestää työviikkojen mukaisesti. Tänä päivänä kun molemmat perheen vanhemmista ovat yleensä työssä, myös perheen tarvitsemat palvelut terveys, hoito, hoiva, lastenhoito on pitänyt järjestää työhön osallistumisen mukaisesti. Me olemme kokeneet historian varrella monia taantumia ja muutoksia, aina olemme niistä nousseet osaamisemme ja yhteistyömme kautta voittajina. Ja niin nousemme nytkin. Meillä on yritysmyönteinen kaupunki, joka ymmärtää kansainvälisten yritysten tarpeita. Kehitämme jatkuvasti elinkeinopalvelujamme vastaamaan tämän päivän haasteisiin, siis jatkuvaan muutoksen hallintaan. Me olemme valmiita auttamaan yritysten kasvussa, kehityksessä ja sijoittumisessa kaikin käytettävissä olevin tavoin. Meidän ilomme on vaativat haasteet ja niihin vastaaminen.

9 VARKAUDEN HISTORIAA Varkauden teollistumisen historia on alkanut 1800-luvun alkupuolella niiden vihreiden arvojen kautta, jotka ovat tänä päivänä arvossaan. Teollisuus tarvitsi voimaa, jota saatiin vedestä ja metsästä sekä raaka-ainetta puun ja järvimalmin kautta. Näillä eväillä alkoivat myllyjen kivet jauhaa, sahojen raamit leikata puuta ja pajavasarat takoa malmia raudaksi. Rautaruukkien aikakausi alkoi kun 1800-luvun alkuvuosina tuli tunnetuksi Savon järvien rautamalmivarannot ja samanaikaisesti vilkastuva ja monipuolinen maatalous sekä muu rautaa tarvitseva elinkeinoelämä. Varkauden teollisen kauden katsotaan alkaneen, kun vuonna 1815 vapaaherra Gustaf Wrede sai senaatilta luvan perustaa Varkauteen Huruskosken rannalle masuunin, kankirautavasaran ja ahjon. Vuonna 1834 Paul Wahl ja Erik Längman ostivat Wreden perikunnalta Varkauden ruukin ja rakensivat sen yhteyteen myös sahan. Vuonna 1846 Wahl lunasti ruukin haltuunsa ja vuonna 1851 hän sai senaatilta juhlallisen luvan perustaa Päiviönsaarelle Konepaja. Vuonna 1840 Varkauteen valmistunut Taipaleen kanava ja 1856 valmistunut Saimaan kanava antoivat uusia mahdollisuuksia kaupalle ja teollisuudelle. Kanava ja höyrylaivojen lisääntyminen tiesivät vilkastuvaa liikennettä ja laivojen kysyntää. Varkaudessa tämä oli huomioitu, sillä täällä valmistui kaksikin kuunaria jo vuonna Niinpä vuonna 1854 Wahl anoi senaatilta laajempaa aluetta laivanrakennusteollisuutta varten, jonka yhteydessä oli useilla koneilla varustettu ja höyrystä käyttövoimansa saava pannuverstas. Vuonna 1864 laskettiin Varkaudessa vesille ensimmäiset täällä rakennetut höyrylaivat. Tänä päivänä eletään voimakattiloista, joiden juuret ovat historiassa höyryveneiden ja laivojen kattiloissa ja höyrykoneissa. Konepajateollisuus alkoi kehittyä 1900-luvun taitteessa erilaisten koneiden ja teräsrakenteiden valmistuksen kautta. Metsäteollisuuden historia on alkanut 1910-luvulla sellun keiton ja sitä myötä paperin valmistuksena. Vuosien saatossa on suurteollisuuden kehitys ollut voimakasta, jota kautta myös pienteollisuus ja alihankinta ovat kehittyneet kansainvälisiksi osaajiksi. Teollisuuden automatisoitumisen kautta syntyi 1970-luvulta alkaen voimakas sähkö- ja automaatio-osaaminen. Vaikka tänä päivänä eletään voimakasta perinteisen tehdasteollisuuden murrosta, niin puuraaka-aine ei katoa alueelta mihinkään. Energiateknologia tulee olemaan merkittävä vahvuus eikä automaation kehityksen osalta ole vielä pantu kirjan kansia kiinni. 7.1 Tehtaat keskellä kaupunkia Varkauden kohdalla on ollut jääkauden vaikutuksesta kahden suuren vesistön murroskohta. Vesi tarjosi lähes 100 vuotta merkittävän voimanlähteen teollisuudelle ja tarjoaa edelleenkin vihreää sähköä. Historian toimijat ovat osanneet hyödyntää luonnon antimia laajasti. Teollisuus siis keskittyi optimaaliseen ympäristöön ja on luonnollista, että pajojen, sahojen ja tuotantolaitosten ympärille alkoi kehittyä toimiva yhteisö tarjoten työvoimaa tehtaille. Vettä ei myöskään voida vähätellä lähes ainoana kulkuyhteytenä saada tuotteita maailman markkinoille. Varkauden nimi tarkoittaa alkuperäismuodossaan kätköpaikkaa. Aarre on kätketty jonnekin Varkauteen voisiko se olla koko alueen kehityksen uusi sampo? Pirtinniemen laivavarvi n luvulla Varkauden tehtaat 1930-luvulla.

10 Varkaus sekä tehdasalue tarjoavat erinomaiset 8mahdollisuudet yritystoiminnalle 8.2 Data Center Varkaus rakennusten koko ja sijainti aidatulla toimivalla tehdasalueella, jossa vartiointi ja valmis toimiva infra energian saatavuus ja olemassa olevat sähkölinjat ja muuntajat jäähdytys / jäähdytysveden saanti tehdasalue keskellä kaupunkia tehdaspalvelut turvallinen kaupunki niin yrityksille kuin ihmisille erittäin voimakas teollinen perinne, vuorotyön osaaminen, tekemisen arvo ja ylpeys 8.1 Miksi Varkaus Varkauden maantieteellinen sijainti on erinomainen toimivat yhteydet maailmalle maa-, vesi- ja ilmateitse erinomaiset yhteydet Venäjälle turvallinen ja viihtyisä asuin- ja yritysympäristö edulliset asumiskustannukset kaupungin luonnonläheisyys turvaa ihmisille luovan innovatiivisen ympäristön luotettavat ihmiset, jotka sitoutuvat tekemiseen ruuhka-alueita paremmin pitkä ja vahva teollinen historia SATAKUNNANKATU SAVONTIE 4 4 RANTALANKATU ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Itä-Suomen teollinen keskus; Varkaudessa kansainvälisten yritysten teollisuus ja teknologia keskittymä joustavat koulutusjärjestelyt / lisäkoulutus ammattikorkeakoulu, kansainväliset opintosuuntaukset yhteistyö Itä-Suomen yliopistojen kanssa pitkäaikainen toiminta kansainvälisten yritysten kanssa ja sitä halutaan vahvistaa Rautatie Hartmann-Varkaus Carelian Caviar AHLSTRÖMINKATU Kahvila Ravintola Kaks Ruusua 5 VALTATIE vapautuvien tilojen haltijat valmiita panostamaan Varkauden tehdasalue merkittävästi tilojen uudelleen käyttöön loistava teollinen infrastruktuuri keskellä kaupunkia, ei kuitenkaan tarvitse asua työpaikalla Varkauden kaupunki erittäin sitoutunut yrityskehitykseen ja valmiudet monimuotoiseen yhteistoimintaan Tehdasalue Maa-alue Vesialue Rakennukset Kerrosala Kokonaistilavuus Portti (numero) 150 ha 40 ha m km3 100 m 13. Paperitehdasrakennus 9. Kuumahierrelaitos 14 TAIPALEENTIE KAUPPATORI Scandic Oscar Varkaus Warkaus-Sali WREDENKATU AHLSTRÖMINKATU

11 Tampere Turku Jyväskylä i v Helsinki Kuopio Joensuu Varkaus Mikkeli Valtatie Rautatie Lentoyhteys Varkaus-Helsinki-Varkaus Vesireitti Varkaus-Itämeri-Varkaus Pentti Välimäki Toimitusjohtaja Navitas Kehitys Oy Puh Osmo Kokkonen Yritysasiamies Navitas Kehitys Oy Puh Harri Avila Kehitysjohtaja Stora Enso Oyj, Varkauden tehtaat Puh Navitas Kehitys Oy Wredenkatu VARKAUS Finland DATACENTER Varkaus, Finland

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Heinola lyhyesti. Asukkaita 20 500 Yrityksiä 1 131 Perustettu 1839 Pinta-ala 839,4 km 2 Vesialue 158,9 km 2. Maakunta Päijät-Häme Asukkaita 200 847

Heinola lyhyesti. Asukkaita 20 500 Yrityksiä 1 131 Perustettu 1839 Pinta-ala 839,4 km 2 Vesialue 158,9 km 2. Maakunta Päijät-Häme Asukkaita 200 847 HEINOLN SHNNIEMI Heinola lyhyesti NORJ RUOTSI SUOMI Heinola Helsinki VIRO VENÄJÄ sukkaita 20 500 Yrityksiä 1 131 Perustettu 1839 Pinta-ala 839,4 km 2 Vesialue 158,9 km 2 Koulutuskeskus Salpaus, Heinola

Lisätiedot

KauKaan vaneritehdas

KauKaan vaneritehdas Kaukaan vaneritehdas 2 l UPM Helsinki, Riika, Düsseldorf Saimaan kanava (Venäjä, Eurooppa) Lappeenranta Helsinki Pietari Helsinki 230 km Kotkan ja Haminan satamat Pietari 230 km UPM l 3 Paras brownfield-paikka

Lisätiedot

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ TILAT PARHAIMMALTA PAIKALTA MONENLAISIA MAHDOLLISUUKSIA HaminaKotkan satama yritys- ja logistiikka-alueineen tarjoaa dynaamisen, monipuolisen sekä logistisesti

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite Hyvinkää Yrityksesi oikea osoite Tule yrittäjyyden ykkösketjuun Millaisia odotuksia asetat yrittämiselle? Tule tekemään tulosta Hyvinkäälle! Meillä ranteesta ja rakenteesta löytyy ruista: erinomainen liikenteellinen

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa , Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Keski-Savon bioenergiapuisto. Reijo Kuivalainen 12.12.2006

Keski-Savon bioenergiapuisto. Reijo Kuivalainen 12.12.2006 Keski-Savon bioenergiapuisto Reijo Kuivalainen 12.12.2006 Mikä bioenergiapuisto on? Bioenergiajalostusliiketoimintojen, tarvittavien teknologioiden ja teollisten palveluiden kehittäminen ja tuotanto sekä

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 26.2.2013 Kaupunkistrategia 2020 Visio: - Korkeatasoinen palveluvarustus - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys - Erinomaiset yhteydet -

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen.

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Stairon Oy on isojen, vaativien ja ruostumattomien ohutlevytuotteiden

Lisätiedot

MITÄ KAIKKI FORSSA TARVITSET

MITÄ KAIKKI FORSSA TARVITSET FORSSA KAIKKI MITÄ TARVITSET Onnistuminen on osaamista, kokemusta, perinteitä ja mukautumiskykyä. Kun siihen vielä lisää maantieteellisiä tosiasioita, käytännön faktoja ja hyvien palvelujen tuoman lisäedun,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana Case Savonlinna Seutujohtaja Marjukka Aarnio 6.5.2010 Seutujohtaja Marjukka Aarnio Savonlinnan seudun kuntayhtymä Savonlinnan seutu 2. 3.

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Olemme elinvoimaisia ja tulevaisuuteen positiivisesti katsovia. Warkauden teollisuuden juhlavuosi

Olemme elinvoimaisia ja tulevaisuuteen positiivisesti katsovia. Warkauden teollisuuden juhlavuosi Olemme elinvoimaisia ja tulevaisuuteen positiivisesti katsovia. Warkauden teollisuuden juhlavuosi LEANin avulla menestykseen Teksti kuvat atti Tuovinen Aikawa Fiber Technologies Oy on noussut alansa kärkiyritysten

Lisätiedot

Porvoon elinkeinoasioiden vaikuttajaraati

Porvoon elinkeinoasioiden vaikuttajaraati Porvoon elinkeinoasioiden vaikuttajaraati 15.5.2013 Gustaf Forsberg Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Miksi elinkeinoelämä on niin tärkeä Mistä kaupungit lähtöisin? Ihmisen tarve asua kaupungissa, kylässä

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

energia-alan osaajat 2014 2

energia-alan osaajat 2014 2 1 energia-alan osaajat 2014 2 3 Savonian yksikön toiminta on tunnettu hyvistä yhteyksistään seutumme yrityksiin. Tule opiskelemaan energia-alan Piilaaksoon Varkaudessa on vahva, maailmanluokkaa oleva energiateknologiaosaaminen.

Lisätiedot

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja.

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. www.bazatoros.ru shosse Gornjakov 153, Kostamus, Karjalan tasavalta Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. Tarjoamme vuokralle suoraan omistajilta Toros-tuotantokompleksissa

Lisätiedot

Biohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari

Biohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari Biohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari Biohiilen teollinen valmistus Suomessa Vesa Sorasahi; Miktech Oy, Janne Teeriaho; Hattulan kunta Laitos Kapasiteetti Sähkö/kaukolämpö/prosessilämpö (MW) Käytetyn

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

Heinolan elinkeinopalvelut. jotta yritykset menestyisivät

Heinolan elinkeinopalvelut. jotta yritykset menestyisivät Heinolan elinkeinopalvelut jotta yritykset menestyisivät 2 1000 yritystä Elinvoimainen Heinola Heinola sijaitsee pääkaupunkiseudun tuntumassa, vesien ja harjujen keskellä, Järvi-Suomen portilla. Yhteydet

Lisätiedot

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Talous kääntynyt kasvuun uusi pohja rakentumassa Pohjois-Savossa työllisyyden kasvu on 2009 taantumavuoden jälkeen ollut

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 2 Presentation name / Author Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Ilkka Hämälä Äänekosken biotuotetehdas Metsäteollisuuden suurin

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Juankosken Ruukki - Tarina alkaa vuodesta 1746. Juankosken ruukkialueen toimitilat

Juankosken Ruukki - Tarina alkaa vuodesta 1746. Juankosken ruukkialueen toimitilat Juankosken ruukkialueen toimitilat Juankoski 20.1.2016 1 Ruukkialueen historiaa Juankosken teollinen historia alkaa vuodesta 1746, jolloin saatiin lupa perustaa rautaruukki Kuopion pitäjään Juckais-joen

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo Asiakastoimintamallin kehittäminen Vuonna 2013 kehitettiin asiakastoimintamallia Kehityshankkeita: liityntäprosessi ja liittymisehtojen seuranta asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen sekä asiakastiedon

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy

Lisätiedot

HYY Kiinteistöjen toiminta

HYY Kiinteistöjen toiminta 1 HYY Kiinteistöjen toiminta HYY Kiinteistöjen yritystoiminta on pitkäjänteistä kiinteistöihin ja osakehuoneistoihin sijoittamista sekä niiden kehittämistä ja ylläpitoa. HYY Kiinteistöillä on vakaa asema

Lisätiedot