DATACENTER Varkaus, Finland

Transkriptio

1 DATACENTER Varkaus, Finland

2 i Datacenter varkaus sisältö 1. Data Center Varkauteen tiivistelmä 1.1 Alue keskellä kaupunkia 1.2 Energia, vesi ja tietoliikenne 1.3 Kaavoitus, työvoima ja paikallisvalmistus 2. Data Center Varkaus 2.1 Erinomainen sijainti ja toimivat yhteydet maailmalle 2.2 Osaavaa työvoimaa, koulutusta ja toimitiloja 2.3 Varkaus on edullinen, viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö 2.4 Stora Enson tehdasalue 3. Tarjolla olevat Brownfield vaihtoehdot Stora Enson tehdasalueella Varkaudessa 3.1 Paperitehdasrakennus 3.2 Kuumahierrelaitos 4. Tarjolla oleva Greenfield vaihtoehto Stora Enson tehdasalueella Varkaudessa 4.1 Rakentamaton maa-alue 5. Energia, jäähdytys ja tietoliikenneverkot 5.1 Energia 5.2 Jäähdytys 5.3 Tietoliikenneverkot 6. Paikalliset toimijat, palvelut ja yritysverkostot 6.1 Palvelut 6.2 Paikalliset toimijat 6.3 Alueelliset päättäjät / päätöksenteko 6.4 Varkauden alue panostaa voimakkaasti elinkeinojen kehittämiseen 6.5 Kannustepaketit 7. Varkauden historiaa 7.1 Tehtaat keskellä kaupunkia 8. Varkaus sekä tehdasalue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet yritystoiminnalle 8.1 Miksi Varkaus? 8.2 Miksi Data Center Varkaus?

3 Datacenter Varkauteen, teollisuusalueelle keskelle kaupunkia 1.1 ALUE KESKELLÄ KAUPUNKIA Kansainvälisen metsäteollisuusyrityksen Stora Enso Oyj:n ( Varkaudessa omistamalla, aidatulla ja hyvin hoidetulla teollisuusalueella sijaitsee paperiteollisuuden käytössä olleet m 3 :n ja m 3 :n teollisuusrakennukset, jotka soveltuvat erinomaisesti Data Center käyttöön. Lisäksi tehdas alueen luoteiskulmassa on käytettävissä Data Center uusrakentamiseen rakentamatonta maa-aluetta 20 hehtaaria. Alueella on valmis, toimiva infrastruktuuri Stora Enson tuottaessa tehdasalueen aluevartioinnin ja palosuojeluvalvonnan lisäksi kaikki alueen peruspalvelut. Stora Enso Oyj:llä on kokemusta Data Center toiminnan sijoittumisesta teollisuusalueelleen Suomessa. 1.2 ENERGIA, VESI JA TIETOLIIKENNE Alueelle tulee valtakunnanverkosta kaksi 110 kv suurjännitelinjaa, joiden molempien siirtokapasiteetti on noin 130 MVA. Stora Ensolta vapautuu alueella kaksi muuntajaa 110 kv/6 kv käytettäväksi Data Centerin sähkönjakelussa. Varkauteen tulee useampia, eri toimijoiden kuitulinjoja, joilla päästään yli 10 GB nopeuksiin. Toimijoina mm. Telia Sonera, MPY, Elisa ja TDC. Näiden toimijoiden kytkentäkeskus sijaitsee Varkaudessa Wredenkadulla aivan tehdasalueen vieressä. 1.3 KAAVOITUS, TYÖVOIMA JA PAIKALLISVALMISTUS Varkauden kaupungilla on edellytykset hoitaa tarvittavat Data Center rakennusten / alueen kaavoitus ja lupa-asiat nopeutetulla aikataululla. Varkaudessa on osaavaa työvoimaa saatavilla erityisesti automaatio-, sähkö-, elektroniikka- ja palvelualoilta ja kaupungilla mahdollisuus tarjota joustavat koulutus /lisäkoulutus järjestelyt yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Paikallinen sähköautomaatioalan yritys valmistaa mm. Honeywell Oy:lle alihankkijana sähkökeskuksia. Toiminta on sopivaa tulevalle Data Centerille. Neuvotteluja on meneillään kansallisten Data Centereiden sijoittumisesta Varkauteen, mahdolliseen Data Center keskittymään. Jäähdytykseen on käytettävissä hyvälaatuista järvivettä joka tulee yläpuolisesta vesistöstä omalla paineellaan vedenalaista 10 m 2 raakavesitunnelia pitkin tehdasalueelle, josta se ohjataan putkia pitkin käyttökohteeseen. Vesi on mahdollisuus ottaa myös tehdasalueen viereisestä vesistöstä ja näin myös veden tulo voidaan kahdennuksella varmentaa kaikissa tilanteissa.

4 DATA CENTER 2VARKAUS VARKAUS ON ITÄ-SUOMEN TEOLLISTUNEIMPIA KAUPUNKIKESKUKSIA Savon sydämessä metsävaltaisen Järvi Suomen keskellä sijaitseva asukkaan Varkaus omaa vahvat teolliset perinteet. Se on kasvanut alueen merkittäväksi kansainväliseksi teollisuuskeskukseksi. Keskeisten tuotteiden huippuosaaminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen ovat aina olleet Varkauden menestyksen tekijöitä. Tänään Varkauden ja ympäröivän seudun teollinen osaaminen keskittyy puunjalostukseen, energiateknologiaan ja konepajatuotantoon sekä ohjaus- ja automaatiojärjestelmiin. Näkymä energiateollisuuteen liittyvissä tuotteissa on vahva ja kasvava. Varkaudessa toimivia kansainvälisiä suuryrityksiä ovat mm. Stora Enso Oyj, Foster Wheeler Oy, Andritz Oy, AFT Aikawa Oy, Hartmann Oy, Warkaus Works Oy, Sahala Works Oy, ABB Oy, Metso Paper Oy ja European Batteries Oy. Vesien runsaus keskellä kaupunkia antaa varkautelaisille avaria näkymiä hoidettuine rantapuistoineen. Kaupunkia halkovat vihervyöhykkeet sitovat liike-elämän, teollisuuden sekä asumisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Alueen vesistöjen runsaus, kaupunkia halkovat vesistöt ja kaunis luonto ovat levittäneet kaupungin asutuksen laajalle alueelle ja antavat väljyyttä teollisuuskaupungin ilmeeseen. Asuitpa Varkauden kaupunkia ympäröivillä pientaloalueilla tai keskustan kerrostaloissa, olet hetkessä keskellä kauneinta Suomen luontoa. 2.1 ERIMOMAINEN SIJAINTI JA TOIMIVAT YHTEYDET MAAILMALLE Liikenneyhteydet Varkaudesta eripuolille Suomea ja maailmalle ovat hyvät. Kaupunki sijaitsee valtateiden 5 ja 23 risteyksessä ja rautatie kulkee alueen halki. Yhteytemme maailmalle takaavat lähes ympärivuoden toimiva syväväylä satamineen sekä lentoyhteys Helsinkiin useasti päivässä. Lentokentälle on matkaa vain 15 km kaupungin keskustasta. 2.2 OSAAVAA TYÖVOIMAA, KOULUTUSTA JA TOIMITILOJA Teollisuuden rakenteelliset muutokset ovat synnyttäneet tilanteen, jossa osaavaa työvoimaa erityisesti puunjalostus-, automaatio-, sähkö-, elektroniikka- ja palvelualoilta on saatavilla ja myös tuotannolliseen toimintaan sopivia tiloja on vapautunut ja vapautuu edelleen. Varkaudella on mahdollisuus tarjota joustavat koulutus- ja lisäkoulutusjärjestelyt. Merkittävimmät kouluttajat kaupungissa ovat Savon Ammatti- ja aikuisopisto sekä Savonia ammattikorkeakoulu, joissa on alkamassa koulutuksia mm. energia-alalle. Kaupungilla on tiivis yhteistyö Itä-Suomen yliopistojen kanssa, joilla on Varkaudessa yksikkö. Erikoistumiskoulutuksia voidaan järjestää yritysten tarpeen mukaan, jolloin koulutus tapahtuu pääsääntöisesti yhteistyössä yritysten kanssa ja yritys voi toimia myös osana koulutusjärjestelmää. Koulutusjärjestelmät ovat erittäin joustavia ja paras osaaminen pyritään etsimään, joko kansallisesti, tai tarvittaessa myös kansainvälisesti. Varkauden kaupunki ja Navitas Kehitys Oy ovat valmiit neuvottelemaan yritysten kanssa myös taloudellisesta osallistumisesta asiakkaiden tarpeiden mukaisesti järjestettyihin koulutuksiin. 2.3 VARKAUS ON EDULLINEN, VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN ASUINYMPÄRISTÖ Varkauden kaupungin ilmeelle on ominaista puistomaisuus ja pientalovaltainen asumismuoto. Veden läheisyys ja puhdas luonto on aina otettu huomioon asuinalueita suunniteltaessa. Uuden asuntotuotannon lisäksi Varkaudessa on aina osattu antaa arvoa myös vanhoille rakennuksille. Sekä vanhaa tehdasasutusta että yksityisten omistamia historiallisia rakennuksia pidetään hyvässä kunnossa. Asuminen Varkaudessa on lähes puolet edullisempaa, kuin Suomen isoissa kaupunkikeskuksissa. Varkauden kaupunki ja alueen yritykset kiinnittävät entistä enemmän huomiota ympäristötekijöihin toiminnoissaan. Varkaus on perusrakenteeltaan turvallinen ympäristö niin yrityksille kuin asukkailleen. 2.4 STORA ENSON TEHDASALUE Kaupungin keskellä kaupungintalon ja kirkon välissä - toimiva Stora Enson tehdas tuotantolaitoksineen antaa leimansa koko kaupungille. Teollista toimintaa Stora Ensolla on hienopaperin valmistus, sellun tuotanto ja sahaustoiminta sekä Neste Oilin ja Stora Enson biodiesellaitos. Tehdasalueella sijaitsee myös Hartmann Oy:n kennotehdas, Carelian Caviar Oy:n sampilaitos, SavoKala Oy:n kalanjalostuslaitos sekä Efora Oy, joka tuottaa teollisuuden kunnossapitopalveluita. Tehdasalueella työskentelee päivittäin n. 500 henkilöä. Alueella on toimiva infrastruktuuri, Stora Enson tuottaessa tehdasalueen peruspalvelut. Aidatulla, hyvin hoidetulla tehdasalueella on vapautumassa useita tuotannollisia tiloja yritysten käyttöön. Teollisuusalueen luoteiskulmassa on käytettävissä uusrakentamiseen rakentamatonta aluetta 20 hehtaaria, josta noin 6 hehtaaria on asfaltoitu. Toiminnassa oleva tehdasalue kokonaisuudessaan tarjoaa mahdollisuuksia monen tyyppiseen yritystoimintaan. Helsinki 320 km Mikkeli 85 km Kuopio 75 km Jyväskylä 125 km Joensuu 120 km Pietari 380 km

5 TARJOLLA OLEVAT BROWNFIELD VAIHTOEHDOT STORA ENSON 3TEHDASALUEELLA VARKAUDESSA PAPERITEHDASRAKENNUS Stora Enson aidatulla ja vartioidulla tehdasalueella sijaitsee käytöstä poistettu vuonna 1977 valmistunut ja 2005 laajennettu m 3 :n betonirunkoinen teollisuusrakennus, jossa on toiminut Stora Enson paperikone. Rakennuksen rakennus-ala on m 2 ja kerrosala m 2. Rakennuksen maanpäällisen kerroksen vapaa korkeus on 4,8 m ja toisen kerroksen vapaa korkeus on 13 m. Rakennus sisältää konttori-, sosiaali-, korjaamo- ja varastotiloja, 3 valvomoa, LVISA -tilat sekä 2 väestönsuojaa yht. 113 m 2. Konesalissa on koko salin mittainen nosturirata ja kaksi siltanosturia 75 t ja 45 t. Rakennuksen leveys on 36,6 m ja pituus 283,3 m. Rakennuksen pitkällä sivulla on 6 kpl nosto-ovia 4,2 x 5,4 m. 3.2 KUUMAHIERRELAITOS Stora-Enson aidatulla ja vartioidulla tehdasalueella sijaitsee käytöstä poistettu vuonna 1976 valmistunut ja 2004 uudistettu m 3 :n teräsrunkoinen teollisuusrakennus, jossa toimii Stora Enson kuumahierrelaitos. Rakennuksen sivun kolmikerroksinen osa pitää sisällään valvomon, toimisto- ja sosiaalitiloja. Pohjoisseinällä on muuntamotiloja, joiden yläpuolella sähkötila. Rakennuksen molemmissa päissä on isot lastausovet, jotka mahdollistavat konttien siirron rekoilla suoraan sisätiloihin. Rakennuksessa on kaksi isoa siltanosturia 50 t ja 2x 20 t. Korkean rakennuksen keskiosa on toisesta kerroksesta avoin. Rakennuksessa on tilava kellarikerros, joka mahdollistaa mm. erilaisten jäähdytysputkistojen sijoittelun. 1. Paperitehdasrakennus 2. Kuumahierrelaitos Paperikonehallin vierellä (10 m) sijaitsevassa kuumahierrelaitos -rakennuksessa on kaksi muuntajaa 110kV/6kV yhteisteholtaan 100 MVA ja yksi muuntaja 110kV/11kV teholtaan 100 MVA. Jakelumuuntajia 6kV/690V/ on viisi kappaletta (yhteisteho 14 MVA) ja 6kV/400V/1MVA yksi kappale. Sisäinen sähkönjakelu jakelumuuntajille asti on käytännössä kahdennettu monien varasyöttöjen kautta. Rakentamalla kahdennus muuntajilta kaapeille / räkeille saadaan koko sähkönsyöttö 110kV 400 V kahdennetuksi. Jäähdytysvesi tulee viereiselle kuumahierrelaitokselle omalla paineellaan rakennuksen alakerrassa olevaan pumppausaltaaseen, mistä se johdetaan paperitehdasrakennukseen. Rakennusala m 2 kerrosala m 2 Tilavuus m 3 Kuumahierrelaitos -rakennuksessa on kaksi muuntajaa 110kV/6kV yhteisteholtaan 100 MVA ja yksi muuntaja 110kV/11kV teholtaan 100 MVA. Jakelumuuntajia 6kV/690V on viisi kappaletta (yhteisteho 14 MVA) ja 6kV/400V/1MVA yksi kappale. Sisäinen sähkönjakelu jakelumuuntajille asti on käytännössä kahdennettu monien varasyöttöjen kautta. Rakentamalla kahdennus muuntajilta kaapeille / räkeille saadaan koko sähkönsyöttö 110kV 400 V kahdennetuksi. Jäähdytysvesi rakennukseen tulee omalla paineellaan 600 mm putkea pitkin alakerrassa olevaan pumppausaltaaseen. Rakennusala 4000 m 2 kerrosala 9500 m 2 Tilavuus m 3 Vapaa korkeus max. 13,8 m Paperitehdasrakennus Kuumahierrelaitos Paperitehdasrakennus ja Kuumahierrelaitos Kuumahierrelaitos rakennuksen muuntamotilat

6 TARJOLLA OLEVA GREENFIELD VAIHTOEHTO STORA ENSON TEHDASALUEELLA VARKAUDESSA 4.1 RAKENTAMATON MAA-ALUE Aidatun, hyvin hoidetun teollisuusalueen luoteiskulmassa on käytettävissä uusrakentamiseen rakentamatonta maa-aluetta 20 hehtaaria, mikä mahdollistaa suurienkin rakennusmassojen sijoittamisen alueelle. Rakentamaton alue rajoittuu kaakossa Stora Enson teollisuusrakennuksiin, lounaassa vesialueeseen, luoteessa AFT Aikawa Oy:n teollisuusalueeseen ja koillisessa asutusalueeseen. Sähköenergiaa tehdasalueella on riittävästi saatavilla ja Stora Ensolta vapautuu alueella kaksi muuntajaa 110 kv/6kv käytettäväksi Data Centerin sähkönjakelussa. Jäähdytykseen on käytettävissä hyvälaatuista järvivettä, myös tarvittavat tietoliikenneyhteydet on helposti johdettavissa alueelle. Varkauden kaupungilla on edellytykset hoitaa tarvittavat alueen kaavamuutokset ja rakentamiseen tarvittavat lupaasiat nopeutetulla aikataululla. Alueella on valmis, toimiva infrastruktuuri Stora Enson tuottaessa tehdasalueen aluevartioinnin ja palosuojeluvalvonnan lisäksi kaikki alueen peruspalvelut. Kuviteltuja DataCenter -rakennuksia RAKENTAMATON MAA-ALA 20 ha

7 Energia, jäähdytys ja 5tietoliikenneverkot RAAKAVEDEN KESKILÄMPÖTILAT Raakaveden lämpötilakeskiarvo on 9,9 o C Raakaveden lämpötilat , o C keskiarvo 5,56 o C ,6-23,5 o C keskiarvo 18,79 o C ,5-13,7 o C keskiarvo 5,02 o C ENERGIA Sähköenergiaa tehdasalueella on riittävästi saatavilla. Tehtaalle tulee Valtakunnanverkosta kaksi 110 kv suurjännitelinjaa, joiden molempien siirtokapasiteetti on noin 150 MVA. Toinen linjoista Stora Enson omistama- tulee jakamolta n. 2 km:n päästä ja toinen Stora Enson vuokraama- tulee voimalalta n. 20 km:n päästä. 5.2 JÄÄHDYTYS Jäähdytykseen on käytettävissä hyvälaatuista järvivettä. Tehdasalueelle raakavesi tulee yläpuolisesta vesistöstä. Vesi virtaa vedenalaista 10m 2 raakavesitunnelia pitkin tehdasalueelle, ja edelleen omalla paineellaan 600 mm putkea pitkin kuumahierrelaitos -rakennuksen alakerrassa olevaan pumppausaltaaseen, josta se pumpataan käyttökohteeseen. Jäähdytysvettä on siten lähes rajattomasti saatavilla. Vesi on mahdollista ottaa myös tehdasalueen viereisestä vesistöstä ja näin myös veden tulo voidaan kahdennuksella varmentaa kaikissa tilanteissa. 20 Voimalaitoksella on kaksi vastapaineturbiinia, joiden yhteenlaskettu maksimi sähköteho on n. 50 MW. Lisäksi toiminnassa on pieni, 4MW vesivoimalaitos. Nykyisin tehtaan käyttämästä sähköstä reilu neljäsosa tehdään omilla turbogeneraattoreilla ja pienellä vesivoimalaitoksella. Valtaosa ostetaan ulkopuolisilta voimayhtiöiltä. Tarvittava lämpöenergia tuotetaan itse pääosin bio- ja kierrätyspolttoaineilla. Ainoastaan valtakunnanverkossa tapahtuva laajamittainen vika voi aiheuttaa virransyötössä katkoksen tehdasalueella. Suurjännitelinjoissa on tilastollisesti vähän häiriöitä (alle 1/ vuosi), lähinnä kesällä ukkoset voivat joskus aiheuttaa lyhytaikaisia jännitekatkoksia. Niitä vastaan voi suojautua yksikkökohtaisilla UPS-laitteilla tai dieselkäyttöisillä varavoimalaitteistoilla. Poistuvan jäähdytysveden käyttö lämmön tuottamiseen on mahdollista johtamalla se tehdasalueella toimivan sampilaitoksen tarpeisiin tai vaihtoehtoisesti aluelämmön tuottamiseen. 5.3 TIETOLIIKENNEVERKOT Varkauteen tulee useampia, eri toimijoiden kuitulinjoja, joilla päästään yli 10 GB nopeuksiin. Toimijoina mm. Telia Sonera, MPY, Elisa ja TDC. Kytkentäkeskus sijaitsee Varkaudessa aivan tehdasalueen vieressä ja n. 300 m:n päässä kuumahierrelaitokselta ja paperitehdasrakennuksesta TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Uudet toimijat voivat hankkia sähköä markkinahintaan valtakunnan verkosta tai voimalaitostoimijalta tehtaan sisäisestä verkosta. Stora Enson voimalaitokset ja kytkinkenttä sijaitsevat DataCenter rakennusten välittömässä läheisyydessä.

8 PAIKALLISET TOIMIJAT, PALVELUT JA YRITYSVERKOSTOT Yrityspalvelut Varkauden kaupunki toimii aktiivisesti yritysalueiden ja toimintaympäristön kehittäjänä. Yrityskehittämisen palveluja tarjoavat monipuolisesti Varkauden kaupungin taustaomistamat Navitas Kehitys Oy sekä Keski-Savon Teollisuuskylä Oy kehittämistoiminnan, neuvonnan, projektien, rakentamisen, aluemarkkinoinnin ja yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteyksien muodossa. Uusyrityskeskus Wäläkky ry toimii aloittavien yritysten neuvonnassa. 6.1 Palvelut Suurteollisuuden tarpeisiin on Varkauden alueelle kasvanut merkittävä joukko eri alojen huippuosaajia. Alueen yksityiset yrityspalvelut ovat kehittyneet vuosien varrella kansainvälisesti omistettujen yritysten ympäristössä ymmärtämään laajaa palvelukenttää. Alueen kiinteistö- ja teollisuuspalveluyritykset toimivat globaaleilla markkinoilla ympäri maailman. Varkaudesta löytyy paikalliset olosuhteet tuntevaa suuriin rakennuskohteisiin erikoistunutta huippuosaamista niin suunnitteluun kuin toteutukseen, rakentamisesta aina laiteasennuksiin. Varkaudessa toimii kansainvälisen tason omaava kansainvälinen hotelliketju (Scandic Hotels) sekä korkeaa kansallista tasoa oleva perhe- ja lomahotelli. Alueen matkailupalvelut ovat kehittyneet palvelemaan myös kansainvälisiä businessmatkailijoita. Muut yrityspalvelut edustavat kansallista perustasoa edustavaa osaamista. Alueen kuluttajapalvelut edustavat hyvää kansallista tasoa myös laajan erikoistuotteiden kaupan kautta. 6.2 Paikalliset toimijat Varkaudessa on paljon osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä erityisesti automaatio-, sähkö-, elektroniikka-alalta ja kannattavaan liiketoimintaan löytyy aina osaavia henkilöitä. Tämän asian selvittäminen vaatii taustayötä, jota olemme valmiit tekemään kun tarkemmat rajaukset yrityksen toiminnasta alkavat selvitä. 6.3 ALUEELLISET PÄÄTTÄJÄT / PÄÄTÖKSENTEKO Varkauden kaupunki vastaa kaupunkirakenteeseen ja infraan perustuvasta kehittämisestä ja päätöksenteosta kaupunginvaltuuston päättämän kaupunkistrategian pohjalta. Varkauden kaupunki on ulkoistanut elinkeinopalvelut Navitas Kehitys Oy:lle, joka vastaa kokonaisvaltaisesti yritysten kehittämis- ja sijoittumispalveluista. Keskeiset kansalliset elinkeinotoiminnan rahoittajat Finnvera Oyj ja ELY- keskus sijaitsevat Kuopiossa, mutta Navitas Kehitys Oy hoitaa yhteydet niihin yritysten tarpeiden mukaisesti.meillä on hyvät kontaktit myös kansallisiin julkisiin rahoittajiin. 6.4 VARKAUDEN ALUE PANOSTAA VOIMAKKAASTI ELINKEINOJEN KEHITTTÄMISEEN Varkaudella on aina ollut kolme teollisen osaamisen tukijalkaa; puuraaka-ainetta hyödyntävä metsäteollisuus, teollisuuden energiatarpeista kehittynyt energia- ja teknologiateollisuus sekä teollisten tuotantomenetelmien automatisoitumisesta kasvanut sähkö-, elektroniikka- ja automaatioteollisuus. Tukijalat ovat saattaneet horjua globaalissa kilpailussa, mutta ne eivät ole koskaan katkenneet. Tämän on turvannut suomalaisen osaamisen ja innovatiivisuuden korkea taso siten, että on pystytty aina uudelleen tuottamaan asiakastarpeisiin kilpailukykyisesti uusia ratkaisuja. Ehkä korkeasta työn hinnasta huolimatta tuotteiden laatu ja tuotannon tehokkuus ovat lyöneet halpatuotannon tuotteet. Varkaus ei ole koskaan ollut eikä pyrikään halpatuotannon tuottajaksi. Tästä johtuen olemme ja haluamme edelleen kehittyä energiateknologian kansainvälisenä huippuosaajana siten, että keskitämme voimavaramme alan kansainvälisen tason tarpeisiin. Metsäteollisuuden muutos on johtamassa merkittäviin uusiin bioenergian ja uusiutuvien energiatuotteiden kehitykseen. Yhteistyötä tehdään nykyisten ja uusien yritysten kilpailukyvyn puolesta päivittäin kaupungin toimintaympäristön kehittämiseksi Navitas Kehitys Oy:n, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n ja Uusyrityskeskus Wäläkyn toimesta. Me hallitsemme yritysten toimintaympäristön edistämisen, yritystoiminnan keskeisten osa-alueiden kehittämisen sekä alueellisen ja kansallisen rahoituksen indikoinnin alueelle. Varkauden seutu on nimetty kansalliseksi rakennemuutosalueeksi, joka turvaa korkeimpien investointi- ja kehittämisavustusten saannin alueelle yrityskoosta riippuen. 6.5 KANNUSTEPAKETIT Varkaus tarjoaa perustoimintaympäristönä sen, minkä lukuisat muutkin alueet Suomessa. On maata, tontteja, kiinteistöjä, luontoa, ympäristöä ja halua kehitykseen. Mutta mitä meillä on muita enemmän; meillä on ainutlaatuinen vanhan teollisuusintegraatin turvallinen arvostettu toimintaympäristö keskellä kaupunkia. Meillä on pitkä teolliseen historiaan perustuva monivuoroisen työn perinne ja ylpeys osaamisesta ja tuotteiden laadusta. Olemme aina kulkeneet tuotantoteknologian kehityksen kärjessä ja muutoksesta huolimatta pystymme tekemään sen myös tulevaisuudessa. Täällä on totuttu tekemään työtä 24 / 7, jotta tuotteita on pystytty valmistamaan 365 päivää vuodessa. Yhteiskunnallisten palvelujen saatavuus on ollut pakko järjestää työviikkojen mukaisesti. Tänä päivänä kun molemmat perheen vanhemmista ovat yleensä työssä, myös perheen tarvitsemat palvelut terveys, hoito, hoiva, lastenhoito on pitänyt järjestää työhön osallistumisen mukaisesti. Me olemme kokeneet historian varrella monia taantumia ja muutoksia, aina olemme niistä nousseet osaamisemme ja yhteistyömme kautta voittajina. Ja niin nousemme nytkin. Meillä on yritysmyönteinen kaupunki, joka ymmärtää kansainvälisten yritysten tarpeita. Kehitämme jatkuvasti elinkeinopalvelujamme vastaamaan tämän päivän haasteisiin, siis jatkuvaan muutoksen hallintaan. Me olemme valmiita auttamaan yritysten kasvussa, kehityksessä ja sijoittumisessa kaikin käytettävissä olevin tavoin. Meidän ilomme on vaativat haasteet ja niihin vastaaminen.

9 VARKAUDEN HISTORIAA Varkauden teollistumisen historia on alkanut 1800-luvun alkupuolella niiden vihreiden arvojen kautta, jotka ovat tänä päivänä arvossaan. Teollisuus tarvitsi voimaa, jota saatiin vedestä ja metsästä sekä raaka-ainetta puun ja järvimalmin kautta. Näillä eväillä alkoivat myllyjen kivet jauhaa, sahojen raamit leikata puuta ja pajavasarat takoa malmia raudaksi. Rautaruukkien aikakausi alkoi kun 1800-luvun alkuvuosina tuli tunnetuksi Savon järvien rautamalmivarannot ja samanaikaisesti vilkastuva ja monipuolinen maatalous sekä muu rautaa tarvitseva elinkeinoelämä. Varkauden teollisen kauden katsotaan alkaneen, kun vuonna 1815 vapaaherra Gustaf Wrede sai senaatilta luvan perustaa Varkauteen Huruskosken rannalle masuunin, kankirautavasaran ja ahjon. Vuonna 1834 Paul Wahl ja Erik Längman ostivat Wreden perikunnalta Varkauden ruukin ja rakensivat sen yhteyteen myös sahan. Vuonna 1846 Wahl lunasti ruukin haltuunsa ja vuonna 1851 hän sai senaatilta juhlallisen luvan perustaa Päiviönsaarelle Konepaja. Vuonna 1840 Varkauteen valmistunut Taipaleen kanava ja 1856 valmistunut Saimaan kanava antoivat uusia mahdollisuuksia kaupalle ja teollisuudelle. Kanava ja höyrylaivojen lisääntyminen tiesivät vilkastuvaa liikennettä ja laivojen kysyntää. Varkaudessa tämä oli huomioitu, sillä täällä valmistui kaksikin kuunaria jo vuonna Niinpä vuonna 1854 Wahl anoi senaatilta laajempaa aluetta laivanrakennusteollisuutta varten, jonka yhteydessä oli useilla koneilla varustettu ja höyrystä käyttövoimansa saava pannuverstas. Vuonna 1864 laskettiin Varkaudessa vesille ensimmäiset täällä rakennetut höyrylaivat. Tänä päivänä eletään voimakattiloista, joiden juuret ovat historiassa höyryveneiden ja laivojen kattiloissa ja höyrykoneissa. Konepajateollisuus alkoi kehittyä 1900-luvun taitteessa erilaisten koneiden ja teräsrakenteiden valmistuksen kautta. Metsäteollisuuden historia on alkanut 1910-luvulla sellun keiton ja sitä myötä paperin valmistuksena. Vuosien saatossa on suurteollisuuden kehitys ollut voimakasta, jota kautta myös pienteollisuus ja alihankinta ovat kehittyneet kansainvälisiksi osaajiksi. Teollisuuden automatisoitumisen kautta syntyi 1970-luvulta alkaen voimakas sähkö- ja automaatio-osaaminen. Vaikka tänä päivänä eletään voimakasta perinteisen tehdasteollisuuden murrosta, niin puuraaka-aine ei katoa alueelta mihinkään. Energiateknologia tulee olemaan merkittävä vahvuus eikä automaation kehityksen osalta ole vielä pantu kirjan kansia kiinni. 7.1 Tehtaat keskellä kaupunkia Varkauden kohdalla on ollut jääkauden vaikutuksesta kahden suuren vesistön murroskohta. Vesi tarjosi lähes 100 vuotta merkittävän voimanlähteen teollisuudelle ja tarjoaa edelleenkin vihreää sähköä. Historian toimijat ovat osanneet hyödyntää luonnon antimia laajasti. Teollisuus siis keskittyi optimaaliseen ympäristöön ja on luonnollista, että pajojen, sahojen ja tuotantolaitosten ympärille alkoi kehittyä toimiva yhteisö tarjoten työvoimaa tehtaille. Vettä ei myöskään voida vähätellä lähes ainoana kulkuyhteytenä saada tuotteita maailman markkinoille. Varkauden nimi tarkoittaa alkuperäismuodossaan kätköpaikkaa. Aarre on kätketty jonnekin Varkauteen voisiko se olla koko alueen kehityksen uusi sampo? Pirtinniemen laivavarvi n luvulla Varkauden tehtaat 1930-luvulla.

10 Varkaus sekä tehdasalue tarjoavat erinomaiset 8mahdollisuudet yritystoiminnalle 8.2 Data Center Varkaus rakennusten koko ja sijainti aidatulla toimivalla tehdasalueella, jossa vartiointi ja valmis toimiva infra energian saatavuus ja olemassa olevat sähkölinjat ja muuntajat jäähdytys / jäähdytysveden saanti tehdasalue keskellä kaupunkia tehdaspalvelut turvallinen kaupunki niin yrityksille kuin ihmisille erittäin voimakas teollinen perinne, vuorotyön osaaminen, tekemisen arvo ja ylpeys 8.1 Miksi Varkaus Varkauden maantieteellinen sijainti on erinomainen toimivat yhteydet maailmalle maa-, vesi- ja ilmateitse erinomaiset yhteydet Venäjälle turvallinen ja viihtyisä asuin- ja yritysympäristö edulliset asumiskustannukset kaupungin luonnonläheisyys turvaa ihmisille luovan innovatiivisen ympäristön luotettavat ihmiset, jotka sitoutuvat tekemiseen ruuhka-alueita paremmin pitkä ja vahva teollinen historia SATAKUNNANKATU SAVONTIE 4 4 RANTALANKATU ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Itä-Suomen teollinen keskus; Varkaudessa kansainvälisten yritysten teollisuus ja teknologia keskittymä joustavat koulutusjärjestelyt / lisäkoulutus ammattikorkeakoulu, kansainväliset opintosuuntaukset yhteistyö Itä-Suomen yliopistojen kanssa pitkäaikainen toiminta kansainvälisten yritysten kanssa ja sitä halutaan vahvistaa Rautatie Hartmann-Varkaus Carelian Caviar AHLSTRÖMINKATU Kahvila Ravintola Kaks Ruusua 5 VALTATIE vapautuvien tilojen haltijat valmiita panostamaan Varkauden tehdasalue merkittävästi tilojen uudelleen käyttöön loistava teollinen infrastruktuuri keskellä kaupunkia, ei kuitenkaan tarvitse asua työpaikalla Varkauden kaupunki erittäin sitoutunut yrityskehitykseen ja valmiudet monimuotoiseen yhteistoimintaan Tehdasalue Maa-alue Vesialue Rakennukset Kerrosala Kokonaistilavuus Portti (numero) 150 ha 40 ha m km3 100 m 13. Paperitehdasrakennus 9. Kuumahierrelaitos 14 TAIPALEENTIE KAUPPATORI Scandic Oscar Varkaus Warkaus-Sali WREDENKATU AHLSTRÖMINKATU

11 Tampere Turku Jyväskylä i v Helsinki Kuopio Joensuu Varkaus Mikkeli Valtatie Rautatie Lentoyhteys Varkaus-Helsinki-Varkaus Vesireitti Varkaus-Itämeri-Varkaus Pentti Välimäki Toimitusjohtaja Navitas Kehitys Oy Puh pentti.valimaki@navitaskehitys.fi Osmo Kokkonen Yritysasiamies Navitas Kehitys Oy Puh osmo.kokkonen@navitaskehitys.fi Harri Avila Kehitysjohtaja Stora Enso Oyj, Varkauden tehtaat Puh harri.avila@storaenso.com Navitas Kehitys Oy Wredenkatu VARKAUS Finland DATACENTER Varkaus, Finland