Perustukset Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille (FPS) Päivitetty 09/2012
|
|
- Merja Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Perustukset Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille (FPS) Päivitetty 9/212 Valmiiksi mitoitetut teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille on tarkoitettu tehostamaan Ruukin RR- ja RD-paalujen käyttöä talonrakentamisessa ja helpottamaan paaluanturoiden suunnittelua ja käyttöä. Vakiopaaluanturat käsittävät 2, 3, 4 ja 5 paalun anturat lyötäville RR- ja RRs-paaluille sekä porattaville RD- ja RDs-paaluille. Anturoiden normaalivoimakapasiteetit murtorajatilassa vaihtelevat,9-21, MN:n välillä. Vakiopaaluanturoissa voidaan käyttää esivalmistettavia raudoitteita, joiden avulla anturoiden raudoituksen asentaminen on tehokasta. Suunnittelua ja toteutusta nopeuttavat valmiit ja testatut rakenneratkaisut ja asiantuntijoidemme tuki. Käyttökohteet toimisto- ja liikerakennukset teollisuusrakentaminen voimalaitokset urheilurakentaminen asuinrakentaminen julkinen rakentaminen Ruukki toimittaa asiakkailleen energiatehokkaita teräsratkaisuja: paremmin rakennettuja ympäristöjä asumiseen, työhön ja liikkumiseen. CFI 3.12FI/9212/PR/
2 Yleistä Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille -ohje on laadittu helpottamaan RR-, RRs-, RD- ja RDspaalujen käyttöä talonrakentamisessa. Tämä ohje korvaa 5/21 julkaistun ohjeen Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille (FPS). Kolmen, neljän ja viiden paalun anturat FPS-nRRxxx/x-PTL2/PTL3 - kolmen, neljän tai viiden RR-paalun antura 3, 4 ja 5 RR-paalun vakiopaaluanturat käsittävät yhteensä 69 eri anturaa. Vakiopaaluanturoista on laadittu mittapiirustukset, jotka ovat ladattavissa dwg-tiedostoina Ruukin internet-sivuilta osoitteesta Paalut ja anturat on mitoitettu Eurokoodien ja Paalutusohjeen PO-211 mukaisesti. Ohjeessa käytettävät paalut FPS-nRRsxxx/x-PTL2/PTL3 - kolmen, neljän tai viiden RRs-paalun antura 3, 4 ja 5 RRs-paalun vakiopaaluanturat käsittävät yhteensä 18 eri anturaa. FPS-nRDxxx/x - kolmen, neljän tai viiden RD-paalun antura 3, 4 ja 5 RD-paalun vakiopaaluanturat käsittävät yhteensä 39 eri anturaa. RR-paalu - teräslajista S44J2H valmistettu lyömällä asennettava teräspaalu RRs-paalu - teräslajista S55J2H valmistettu lyömällä asennettava teräspaalu FPS-nRDsxxx/x - kolmen, neljän tai viiden RDs-paalun antura 3, 4 ja 5 RDs-paalun vakiopaaluanturat käsittävät yhteensä 33 eri anturaa. CFI 3.12FI/9212/PR/ RD-paalu - teräslajista S44J2H valmistettu poraamalla asennettava teräspaalu RDs-paalu - teräslajista S55J2H valmistettu poraamalla asennettava teräspaalu Anturoiden nimeäminen ja anturatyypit Anturoiden nimessä kirjaintunnus FPS kuvaa vakiopaaluanturaa ja tunnuksen jälkeen oleva numero kertoo paaluryhmässä olevien paalujen lukumäärän. Kolmen, neljän ja viiden paalun anturoissa esitetään tämän jälkeen paalutyyppi (RR tai RD), paalun halkaisija ja seinämävahvuus. Lyötävillä RR-paaluilla merkitään viimeisenä väliviivalla eroteltuna paalutustyöluokan tunnus PTL 2 tai PTL 3. Kahden paalun anturoilla paalutyypin jälkeen esitetään kuormitustapaus tunnuksella T ja kuormitustapauksen numero. Kahden paalun anturat FPS-2RRTn - kahden RR-paalun antura RR-paaluille on esitetty viisi eri vakiopaaluanturaa, joissa voidaan käyttää anturalle tulevasta kuormituksesta riippuen eri RR- tai RRs-paaluja. FPS-2RDTn - kahden RD-paalun antura RD-paaluille on esitetty neljä eri vakiopaaluanturaa, joissa voidaan käyttää anturalle tulevasta kuormituksesta riippuen eri RD- tai RDs-paaluja. 2 Rakenteen mitat RR- ja RD-vakiopaaluanturoiden mitat on määritetty pienpaaluohjeessa PO-211 asetettujen paalujen minimikeskiöetäisyyksien ja minimireunaetäisyyksien perusteella siten, että anturan leveyden määrittämisessä ei paalun sijaintipoikkeamaa ole huomioitu. RD9- ja RD115/6,3- paaluilla on käytetty 3, 4 ja 5 paalun anturoissa PO-211 suositusarvoista poiketen keskiöetäisyytenä 7mm. Paaluanturoiden vaakamitat perustuvat 3M-moduulin kerrannaisiin. Paaluanturoiden korkeusmitat ovat 1 mm:n kerrannaisia. Kaikkien vakiopaaluanturoiden korkeus on valittu siten, että antura on riittävän jäykkä ja puristusvyöhykkeiden kaltevuuskulma on optimaalinen. Osassa paaluanturoita on rakenteen korkeus valittu minimikorkeutta suuremmaksi, jotta vältytään kohtuuttoman suurelta vetoteräsmäärältä. RR- ja RRs-vakiopaaluanturoissa paalutustyöluokassa PTL 3 on anturan korkeutta kasvatettu paalutustyöluokkaan PTL 2 nähden, jotta saavutetaan paalutustyöluokasta aiheutuva suurempi kapasiteetti ilman vetoteräsmäärän tai rakenteiden muiden mittojen muuttamista. Tyyppianturaan kiinnittyvän pilarin minimikoko on arvioitu alustavasti liittopilarina. Anturoissa kuormitusalueeksi on esitetty neliömäistä pilaria tai pilarin pohjalevyä. Taulukoissa 4,5,6,7,8 ja 9 on esitetty eri vakiopaaluanturoiden kestävyyden mitoitusraja-arvot, paalujen keskinäiset etäisyydet, anturan mitat ja käytetyt raudoitteet.
3 Vakiopaaluanturoissa käytettävät paalut, paalukuormat ja paalujen varusteet RR- ja RRs-vakiopaaluanturoissa käytetään lyömällä pystysuoraan asennettavia RR ja RRs-paaluja paalukoosta RR115/8 paalukokoon RR4/12,5 saakka. RR- ja RRspaalujen materiaalit, varusteet, suunnittelu ja paalutustyö on esitetty julkaisussa Ruukin teräspaalut Suunnittelu- ja asennusohjeet. Vakiopaaluanturoissa käytettävien RR-ja RRs-paalujen geoteknisen kestävyyden mitoitusarvot on määritetty PO-211 periaatteiden mukaisesti vastaamaan PTL 2:ssa paalutustyöluokan maksimiarvoja, kun geotekninen kestävyys määritetään loppulyöntien perusteella. PTL 3:ssa on käytetty suositeltuja maksimiarvoja Ruukin teräspaalut Suunnittelu- ja asennusohjeen mukaisesti. PTL 3:ssa on paalujen geotekninen kestävyys tarkistettava / määritettävä dynaamisten koekuormitustulosten perusteella. Mitoituksen perusteena olevat paalujen kestävyyden mitoitusarvot on esitetty taulukossa 1. RR4/12.5-paalun teräslaji on myös S44J2H. Paalujen rakenteellinen kestävyys (nurjahduskestävyys) tulee tarkistaa lähinnä käytettävän korroosiovaran ja maan suljetun leikkauslujuuden perusteella. Paalujen kestävyyden mitoitusarvoissa ei ole huomioitu mahdollista paaluihin kohdistuvaa negatiivista vaippahankausta. Paaluhattuina käytetään taulukon 3 mukaisia paaluhattuja. Paalujen kärkikappaleina käytetään paalukokoon RR22/12,5 saakka joko maakärkeä tai kalliokärkeä ja paalukoosta RR27/1 paalukokoon RR4/12,5 yleensä kalliokärkeä. RD- ja RDs-vakiopaaluanturoissa käytetään poraamalla pystysuoraan asennettavia RD- ja RDs-paaluja paalukoosta RD9 paalukokoon RD32/12,5 saakka. RD- ja RDspaalujen materiaalit, varusteet, suunnittelu ja paalutustyö on esitetty julkaisussa Ruukin teräspaalut Suunnittelu- ja asennusohjeet. Vakiopaaluanturoissa käytettävien RR- ja RDs-paalujen kestävyyden mitoitusarvot on esitetty taulukossa 2. Paalujen mitoitusarvot vastaavat varsin tarkasti korroosiovaraa 2 mm / 1 vuotta ja maan suljettua leikkauslujuutta 15 kpa teräsrakennemitoitettuna ( paalujen sisäpuolista betonia ei ole huomioitu mitoituksessa). Paaluhattuina käytetään taulukon 3 mukaisia paaluhattuja. Taulukko 1. Teräsbetonisissa vakiopaaluanturoissa mitoitusperusteena olevat paalujen kestävyyden mitoitusarvot R d [kn] eri paalutustyöluokissa RR- RRs-paaluilla. RR-paalu Paalutustyöluokka PTL2 R d [kn] Paalutustyöluokka PTL3 R d [kn] RR115/ RR14/ RR14/ RR17/ RR17/ RR22/ RR22/ RR27/ RR27/ RR32/ RR32/ RR4/ PTL2 PTL3 RRs-paalu R d [kn] R d [kn] RRs115/ RRs14/ RRs17/ Raudoitteet Pääterästen halkaisijana on 2, 25 tai 32 mm ja raudoitteiden keskiöetäisyys 8 mm. RR- ja RD-vakiopaaluanturoille on 14 erilaista vakioitua vetoraudoitetta, jotka ovat koukkutai ristiliitosankkuroinnilla varustettuja kaistaraudoitteita. Vakioraudoitteet on esitetty sivuilla Raudoitus voidaan tarvittaessa muodostaa myös irtotangoista. RR- ja RD-vakiopaaluanturoissa käytetään rengasraudoitteena halkaisijaltaan 12, 16 tai 2 mm harjaterästankoja. Vakiopaaluanturoille on 9 erilaista vakiorengasraudoitetta. Vakiorengasraudoitteet on esitetty sivuilla CFI 3.12FI/9212/PR/ 3
4 Taulukko 2. Teräsbetonisissa vakiopaaluanturoissa mitoitusperusteena olevat paalujen kestävyyden mitoitusarvot R d [kn] RD- ja RDs-paaluilla. Taulukko 3. Paaluhattujen mitat. RD-paalu R d [kn] Paalu Paaluhatun mitat [mm x mm x mm] RD9 35 RD115/6 48 RD115/8 62 RD14/8 8 RD14/1 99 RD17/1 127 RD17/12,5 154 RD22/1 177 RD22/12,5 218 RD27/1 23 RD27/12,5 287 RD32/1 28 RD32/12,5 352 RDs-paalu R d [kn] RDs115/8 72 RDs14/8 94 RDs14/1 114 RDs17/1 148 RDs17/12,5 177 RDs22/1 29 RDs22/12,5 254 RDs27/1 275 RDs27/12,5 339 RDs32/1 338 RDs32/12,5 42 RD9 RR/RD 115/6,3 RR/RRs/RD/RDs 115/8 RR/RRs/RD/RDs 14/8 ja 14/1 RR/RRs/RD/RDs 17/1 ja 17/12,5 RR/RD/RDs 22/1 RR/RD 22/12,5 RDs22/12,5 RR/RD 27/1 RR/RD 27/12,5 RR/RD 32/1 RR/RD 32/12,5 RDs27/1 RDs27/12,5 RDs32/1 RDs32/12,5 15x15x15 2x2x2 25x25x25 25x25x25 3x3x3 3x3x3 3x3x3 35x35x35 35x35x35 35x35x35 4x4x3 4x4x3 4x4x3 45x45x4 45x45x4 5x5x4 CFI 3.12FI/9212/PR/ 4 Betoni ja betonointi Kaikissa RR-paaluille suunnitelluissa vakiopaaluanturoissa käytetään betonia C3/C37-2. Kaikissa RRs-, RD-, RDspaaluille suunnitelluissa vakiopaaluanturoissa käytetään betonia C35/45-2 lukuunottamatta kahden paalun anturoita, jotka on suunniteltu betonille C3/37-2. Betonointi tulee suorittaa betoninormit 212 ja SFS-EN 1367 Betonirakenteiden toteuttaminen mukaisesti.
5 Suunnitteluperusteet Anturoiden suunnittelussa on käytetty seuraavia normeja ja ohjeita: SFS-EN 199 Rakenteiden suunnitteluperusteet SFS-EN Betonirakenteiden suunnittelu. Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt. Betoninormit 212 by5 (lävistyskestävyyden osalta) SFS-EN Teräsrakenteiden suunnittelu, paalut RIL Paalutusohje PO-211 Kaikille vakiopaaluanturoille yhteiset alkuoletukset paalut ovat pystysuoria paalujen kestävyyden mitoitusarvot esitetty taulukoissa 1 ja 2 paalun kestävyyttä nurjahduksen suhteen ei ole tarkasteltu ja se tulee huomioida paalun kestävyyden mitoitusarvossa erikseen rakenteen kestävyydet on määritetty sallittu sijaintipoikkeama huomioiden, mutta anturan mitat ilman sijaintipoikkeamien huomiointia anturalle tulevaksi kokonaiskuormaksi on oletettu paalujen lukumäärä kertaa yhden paalun kestävyyden mitoitusarvo paaluantura toimii paaluvoimia laskettaessa äärettömän jäykkänä kappaleena ulkoinen kuormitus ei aiheuta anturaan oleellisia vaakavoimia paaluille ei sallita vetoa anturalle tulevasta kokonaiskuormasta on pysyväksi oletettu 6 % anturalle tulevasta kokonaiskuormasta on muuttuvaksi oletettu 4 % rakenne kuuluu seuraamusluokkaan CC2 ja luotettavuusluokkaan RC2, K FI =1. rakenteen halkeaman ominaisleveys on määritetty pitkäaikaisille kuormille käyttäen kuorman yhdistelykertoimena arvoa,8 ( 8% hyötykuormasta pitkäaikaista) suurin sallittu halkeamaleveys,3 mm anturan ympäristörasitusluokka XC2 FPS-2RRTn; yksittäinen paalu ja paaluryhmä 1 mm FPS-2RDTn; yksittäinen paalun ja paaluryhmä 5 mm betonipeitteen paksuus maata vasten 5 mm, lukuun ottamatta RRs- ja RDs-paaluanturoita, joissa em. mitta on 7 mm (esitetty anturoiden mittapiirustuksissa) Käytetyt osavarmuuskertoimet pysyvä kuorma G 1,15 muuttuva kuorma Q 1,5 kuormien yhdistetty osavarmuuskerroin 1,29 pitkäaikaisen kuorman yhdistelykerroin Ψ 2,8 betoni 1,5 harjateräs 1,15 Käytetyt materiaalit harjateräs A5HW betoni C3/37-2 ja C35/45-2 Paaluanturoiden mitoitusperusteet Vakiopaaluanturat on mitoitettu standardeja SFS-EN 199 ja SFS-EN noudattaen. Lisäksi mitoituksessa on noudatettu standardiin SFS-EN pohjautuvaa suunnitteluohjetta by6. Rakenteeseen kohdistuva kuormitus on oletettu paaluryhmän kapasiteetin suuruiseksi. Vakiopaaluanturan vetoteräsmäärä on määritetty murtorajatilassa julkaisun by21 mukaan. Vetoteräsmäärän laskennassa on huomioitu paalun mahdollinen sijaintipoikkeama. Vetoraudoituksen ankkurointi on tarkastettu standardissa SFS-EN (kappale 8.4) esitetyn menetelmän mukaisesti. Lävistystarkastelussa on noudatettu betoninormeissa esitettyä menettelytapaa standardin SFS-EN kansallisessa liitteessä annetun ohjeistuksen perusteella. Betonin puristuskestävyys on tarkastettu kolmessa kohdassa: välittömästi paaluhatun päällä, anturan keskivaiheilla sekä anturan yläosassa välittömästi pilarin pohjalevyn alla. Puristuskestävyyden sallittu arvo on määritetty standardia SFS-EN soveltaen. Puristuskestävyyden sallitut arvot eri kohdissa on esitetty perusteellisesti liitteessä 1, ja niiden soveltuvuus kohteeseen tulee varmistaa. CFI 3.12FI/9212/PR/ Alkuoletukset, jotka riippuvat vakiopaaluanturatyypistä Sijaintipoikkeamat: FPS-nRRxxx/x- ja FPS-nRRsxxx/x ; yksittäinen paalu ja paaluryhmä 15 mm FPS-nRDxx- ja FPS-nRDsxxx ; yksittäinen paalu ja paaluryhmä 5 mm 5 Anturan rengasraudoitus on määritetty kuten suunnitteluohjeessa by6 on esitetty. Paaluhatut on mitoitettu normaalivoiman kuormittaman liitoksen tavoin. Suurpaalu RR4/12,5 toteutetaan liittorakenteisena ja se liitetään teräsbetonianturaan ilman paaluhattua, tuomalla paalun raudoitus anturaan vähintään ankkurointipituuden verran. Raudoitusmäärä anturan ja
6 paalun RR4/12,5 liitoskohdassa tulee olla vähintään 13 mm 2. Anturan ja paalun liitos on laskennassa oletettu nivelelliseksi riippumatta siitä, toteutetaanko kiinnitys paaluhatun avulla vai tuomalla raudoitteet anturaan. Rakenteen halkeamaleveydet on määritetty käyttörajatilassa Eurokoodin mukaisesti. ovat todennäköisiä, on suositeltavaa valita vakiopaaluantura, joka ei sijaitse aivan käyrästön rajalla. Kahden paalun anturoita käytettäessä määritetään normaalivoima ja momentti murtorajatilassa, joiden perusteella käyrästöjä hyväksikäyttäen valitaan voimasuureille soveltuva tapaus. Käytettävä paalu valitaan taulukosta 4 kyseiseen tapaukseen soveltuvista paaluvaihtoehdoista. CFI 3.12FI/9212/PR/ Pääterästen betonipeitteen paksuudeksi ja paalun upotussuvyydeksi on laskennassa oletettu 5 mm tai 7 mm, riippuen käytettävän paaluhatun paksuudesta. Upotussyvyys on esitetty mitta- ja raudoituspiirustuksissa. Vetoraudoituksen on oletettu sijaitsevan välittömästi paaluhatun päällä kuitenkin siten, että raudoituksen etäisyys anturan alapinnasta saa olla korkeintaan 1 mm. Jokaiselle vakiopaaluanturalle on määritetty vakioraudoite. Jokaista vakioraudoitetta on esitetty kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan ainoastaan ankkurointitavassa. Vaihtoehtoiset ankkurointitavat ovat vetoteräksen ankkuroiminen koukun avulla tai hitsatun poikittaistangon, eli ristiliitosankkuroinnin, avulla. Ristiliitosankkuroinnissa hitsiltä vaaditaan 4 %:n lujuus ankkuroitavaan teräkseen nähden. Ankkurointipituudet on mitoitettu tangon todelliselle jännitykselle, ja ankkurointipituus on laskettu paaluhatun sisäreunasta lähtien. Lisätietoja paaluanturoiden mitoitus- ja suunnitteluperusteista on liitteessä 1. Teräsbetonisten vakiopaaluanturoiden käyttöohjeet Suunnitteluvaihe Suunnittelun alkuvaiheessa kohdetta verrataan vakiopaaluanturoiden suunnitteluperusteisiin ja tarkistetaan, ovatko annetut ehdot voimassa. Erityisesti tulee tarkastaa, soveltuvatko vakiopaaluanturoissa käytettävien paalujen kestävyyden mitoitusarvot työn alla olevaan kohteeseen. Jos anturaan liittyvien rakenneosien mitat, kuormat, seuraamusluokat tai muut lähtöarvot poikkeavat oletetuista merkittävästi, tulee vakiopaaluanturoiden soveltuvuus kohteeseen tarkistaa. Suunnitteluperusteiden tarkistamisen jälkeen määritetään perustuskuormat ja rakennemalli, jotta voidaan määrittää, tuleeko anturan kaatumisvarmuus huomioida. Paaluanturalle tulevat voimasuuret lasketaan murtorajatilassa (Nd, Md). Kapasiteettikäyrien perusteella valitaan sopivat paaluanturavaihtoehdot. Käyrästöjä käytetään tavallisesti siten, että vallitsevien voimasuureiden määrittämisen jälkeen haetaan halutusta kuvaajasta kuormitustapausta vastaava piste. Ne vakiopaaluanturat, joiden käyrästöjen sisäpuolelle piste jää, ovat kuormitusyhdistelmälle soveltuvia. Kapasiteettikäyrästöissä ei paalun sallittua sijaintipoikkeamaa ole huomioitu. Jos kohteessa paalujen sijaintipoikkeamat 6 Vakiopaaluanturoiden normaalivoima- ja momenttikapasiteettikäyrästöt (kuvat 1-21) on esitetty murtorajatilassa jolloin sallitut voimasuureet ovat mitoitusarvoja. Käyrästöjen nousevat suorat rajaavat alueen, jolla paalut ovat kuormien mitoitusarvojen perusteella analysoituna puristettuja. Nousevan suoran alapuolisella alueella paalut ovat vedettyjä. Käyrästöjen laskevat suorat rajaavat alueen, jolla paaluryhmän puristuskapasiteetin mitoitusarvo ylittyy. Katkoviivalla on esitetty kapasiteetit, kun rakenteen kaatumisvarmuus on huomioitu. Kaatumisvarmuustarkastelussa on pystyssä pitävän momentin osavarmuuskertoimena käytetty arvoa,9 ja kaatavan momentin osavarmuuskertoimena arvoa 1,5. Suunnittelutyössä suositellaan käytettäväksi katkoviivan rajoittamia kapasiteetteja ja lisäksi anturan stabiliteetin tarkastusta. Kolmen paalun anturoita koskevissa käyrästöissä on esitetty kapasiteetit taivutuksen vaikutussuunnasta riippuen. Tapaus, jossa taivutusmomentti vaikuttaa siten, että kuormituspisteestä kauimpana sijaitsevalle paalulle syntyy puristusta, voidaan analysoida käyttämällä symmetrisen kuormitustapauksen kuvaajaa. Tällöin ollaan varmalla puolella. Vaihtoehtoisesti voidaan arvioida paaluille tulevat kuorman mitoitusarvot erikseen. Osassa RR-paaluille määritettyjä tyyppianturoita suositellaan käytettäväksi anturoita, joissa paalulle tuleva kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta. Täyttä kestävyyden mitoitusarvoa voidaan käyttää, jos paalu ei poikkea teoreettiselta sijainniltaan tai anturan puristuskestävyys tarkastetaan erikseen. Vakioanturoiden valinnan jälkeen laaditaan perustuskuvat, jossa paalut esitetään sidottuina moduulilinjoihin ja vakiopaaluanturoiden ääriviivat tunnuksineen. Paaluperustuksen routiminen estetään sijoittamalla perustuksen alapinta routimattomaan syvyyteen, routaeristämällä tai tekemällä massanvaihto routimattomaan syvyyteen paaluanturan alla. Tartuntojen, peruspulttien ja pilariholkkien tunnukset merkitään perustuspiirustukseen ja niistä laaditaan erilliset mitta- ja sijoitusdetaljit. Anturan yläpinta tulee raudoittaa peruspulttiohjeen mukaisesti, jos pilarin kiinnitys anturaan sitä vaatii.
7 Paaluanturoiden tartuntojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: asennettavuus tartuntojen paikallapysyvyys valun aikana työturvallisuus mitat tulee valita ottaen huomioon liittyvä rakenne ja perustusten sijaintitoleranssit anturan sivu- ja yläpinnan reuna-alueille sijoitetut tartunnat voivat vaatia anturaan lisäraudoitusta Rakennelaskelmissa esitetään vakiopaaluanturoiden käyttöehdot, lasketaan kunkin anturan kuormat ja toteutuneen paalutuksen perusteella paalukuormat. Laskelmissa voidaan viitata mitoituksen ja raudoituksen osalta tähän tuoteselosteeseen. Tarkastavan viranomaisen kanssa on sovittava, mitä laskelmia kyseessä olevan kohteen perustuksista esitetään edellä mainitun lisäksi. Jos valitun anturan vaakamitat eivät ole riittävät, valitaan suunnassa yhtä 3M-moduulia suurempi mitta ja anturan korkeus mitoitetaan siten, että vakiopaaluanturajärjestelmän mukainen vakioraudoite on riittävä. Lisäksi tarkastetaan, että muut raudoitteet, puristuskestävyys sekä ankkurointipituus ovat riittävät. Anturoiden raudoitteet on tuettava valun ajaksi siten, että ne eivät pääse liikkumaan. Anturan yläpinnan käsittelyksi suositellaan puuhiertoa. Toteutusvaihe Paalutuksen jälkeen mitataan aina paalujen todellinen sijainti, jonka perusteella todelliset paaluvoimat lasketaan. Jos paalulle tuleva kuorma tällöin ylittää taulukoissa 1 ja 2 esitetyt paalun kestävyyden mitoitusarvot, tulee paaluryhmä suunnitella erikseen. Yksittäisen paalun kantavuus voidaan tarkistaa PO-211 mukaisesti (Ruukin teräspaalujen suunnittelu - ja asennusohje, kappale 5). Paalujen todellisen sijainnin perusteella tarkistetaan, että paalujen reunaetäisyys on riittävä. Paaluanturan reunan etäisyys lähimmän paalun paaluhatun reunasta tulee olla vähintään puolet paaluhatun sivumitasta. Paalujen todellisen sijainnin perusteella tarkastetaan myös, onko kaistaraudoitteen ankkurointipituus riittävä. Niissä tapauksissa, joissa paalun poikkeama on korkeintaan sallitun sijaintipoikkeaman suuruinen ja anturan alkuperäinen mitta on poikkeaman jälkeen riittävä, ei ankkurointipituutta tarvitse tarkastaa. Muissa tapauksissa tulee varmistua, että kaistaraudoitteet jatkuvat vähintään paaluhatun leveyden ja betonipeitteen erotuksen verran paalun keskeltä anturan reunaan päin. Paaluanturoiden vetoteräkset sijoitetaan keskitetysti katkaistuiden paalujen paaluhattujen päälle. Jos paalujen sijainnit poikkeavat teoreettisesta siten, että paalujen välinen keskiöetäisyys on suurempi kuin neljä kertaa paaluhatun sivumitta, tulee kaistaraudoitteiden kohdalle asentaa myös ripustushaat. Vetotankoja tulee tällöin sijoittaa myös paalujen välisille vyöhykkeille. Tämän esitteen sisällön oikeellisuus on tarkastettu mahdollisimman huolellisesti. Emme kuitenkaan vastaa mahdollisista virheistä tai tietojen väärästä soveltamisesta aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Oikeudet muutoksiin pidätetään. CFI 3.12FI/9212/PR/ 7
8 Taulukko 4. Kahden RR- ja RD-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C3/37. Vakiopaaluantura Soveltuvat paalut ja Kestävyyden paalutustyöluokka* raja-arvo [kn]** Paaluväli [mm] Anturan leveys L [mm] Anturan leveys B [mm] Anturan korkeus [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Raudoite*** Vetoraudoitus Rengasraudoitus Raudoite*** RR-paalut FPS-2RRT1 RR115/8-PTL T2 2 3T12 k275 IX FPS-2RRT2 FPS-2RRT3 FPS-2RRT4 FPS-2RRT5 RR115/8-PTL3 RR14/8-PTL2 RRs115/8-PTL2 RR14/1-PTL2 RR14/8-PTL3 RRs115/8-PTL3 RR14/1-PTL3 RR17/1-PTL2 RRs14/1-PTL2 RR17/1-PTL3 RRs17/1-PTL T2 2 3T12 k275 IX T2 2 3T12 k275 IX T2 2 3T12 k325 IX T2 3 4T12 k215 IX RD-paalut FPS-2RDT1 RD115/6, T2 1 3T12 k 225 VIII FPS-2RDT2 RD115/ T2 2 3T12 k 275 IX FPS-2RDT3 RD14/8 RDs115/ T2 2 3T12 k 275 IX RD14/1 FPS-2RDT T2 2 3T12 k 325 IX RDs14/8 *) Taulukossa on esitetty minimipaalukoko kullekin kuormitustapaukselle, mutta myös suuremman kantavuuden omaavia paaluja voidaan käyttää, kunhan anturan kestävyyden raja-arvoa ei ylitetä. **) Normaalivoiman mitoitusarvo N d anturalle kun momentti M=. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. CFI 3.12FI/9212/PR/ 8
9 Taulukko 5. 3, 4 ja 5 RR-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C3/37. Vakiopaaluantura 3 RR-paalun anturat Kestävyyden rajaarvot [kn]* Paaluväli** [mm] PTL2 PTL3 Anturan leveys [mm] Anturan korkeus PTL2 [mm] Anturan korkeus PTL3 [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Vetoraudoitus Raudoite*** Rengasraudoitus FPS-3RR115/ T2 2 3T12 k225 3T12 k275 II FPS-3RR14/ T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-3RR14/ T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-3RR17/ T2 2 4T12 k18 6T12 k13 II FPS-3RR17/12, T25 4 3T16 k275 4T16 k215 III FPS-3RR22/ T2 2 4T16 k25 5T16 k235 III FPS-3RR22/12, T25 4 4T16 k25 6T16 k19 III FPS-3RR27/ T25 6 4T2 k315 4T2 k38 IV FPS-3RR27/12, T25 6 4T2 k315 5T2 k285 IV FPS-3RR32/ T32 9 4T2 k315 5T2 k285 V FPS-3RR32/12, T32 9 4T2 k315 5T2 k285 V FPS-3RR4/12, T32 9 4T2 k315 V PTL2 PTL3 Raudoite*** 4 RR-paalun anturat FPS-4RR115/ T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-4RR14/ **** T2 2 4T12 k15 5T12 k135 II FPS-4RR14/ T2 3 3T16 k225 4T16 k18 III FPS-4RR17/ T2 3 4T16 k18 4T16 k215 III FPS-4RR17/12, T25 4 4T16 k18 5T16 k16 III FPS-4RR22/ T2 3 4T16 k25 6T16 k19 III FPS-4RR22/12, T25 4 6T16 k15 8T16 k135 III FPS-4RR27/ T25 7 4T2 k315 5T2 k285 IV FPS-4RR27/12, T25 7 5T2 k235 6T2 k23 IV FPS-4RR32/ T32 9 4T2 k315 5T2 k285 V FPS-4RR32/12, T32 9 5T2 k235 7T2 k19 V FPS-RR4/12, T32 1 6T2 k19 V 5 RR-paalun anturat FPS-5RR115/ T25 6 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RR14/ T25 6 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RR14/ T32 8 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RR17/ T25 7 3T2 k325 4T2 k25 IV FPS-5RR17/12, T32 8 3T2 k325 4T2 k25 IV FPS-5RR22/ T25 7 4T2 k25 5T2 k235 IV FPS-5RR22/12, T32 8 5T2 k185 6T2 k19 IV FPS-5RR27/ T32 9 5T2 k235 6T2 k23 V FPS-5RR27/12, T32 9 6T2 k19 8T2 k16 V FPS-5RR32/ T T2 k235 7T2 k19 VI FPS-5RR32/12, T T2 k19 8T2 k16 VI FPS-5RR4/12, T T2 k155 VI CFI 3.12FI/9212/PR/ *) Normaalivoiman mitoitusarvo anturalle N d kun momentti M= **) Paaluvälillä tarkoitetaan kahden reunapaalun välistä etäisyyttä. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. ****) Betonin halkeamaleveys rajoittaa kestävyyden pienemmäksi kuin 4 x R d. 9
10 Taulukko 6. 3, 4 ja 5 RRs-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C35/45. Vakiopaaluantura 3 RRs-paalun anturat Kestävyyden rajaarvot [kn]* Paaluväli** [mm] PTL2 PTL3 Anturan leveys [mm] Anturan korkeus PTL2 [mm] Anturan korkeus PTL3 [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Vetoraudoitus Raudoite*** Rengasraudoitus FPS-3RRs115/ T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-3RRs14/ T25 4 4T12 k15 5T12 k135 II FPS-3RRs17/ T25 4 5T12 k135 7T12 k15 II PTL2 PTL3 Raudoite*** 4 RRs-paalun anturat FPS-4RRs115/ T2 2 4T12 k15 5T12 k135 II FPS-4RRs14/ T25 4 3T16 k225 4T16 k18 III FPS-4RRs17/ T25 4 4T16 k18 5T16 k16 III 5 RRs-paalun anturat FPS-5RRs115/ T25 6 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RRs14/ T32 8 3T2 k275 4T2 k215 IV FPS-5RRs17/ T25 7 3T2 k325 4T2 k25 IV *) Normaalivoiman mitoitusarvo anturalle N d kun momentti M= **) Paaluvälillä tarkoitetaan kahden reunapaalun välistä etäisyyttä. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. CFI 3.12FI/9212/PR/ 1
11 Taulukko 7. 3, 4 ja 5 RD-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C35/45. Vakiopaaluantura Kestävyyden raja-arvot [kn]* Paaluväli** [mm] Anturan leveys [mm] Anturan korkeus [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Raudoite*** Vetoraudoitus Rengasraudoitus Raudoite*** 3 RD-paalun anturat FPS-3RD T2 1 3T12 k225 I FPS-3RD115/6, T2 1 3T12 k225 I FPS-3RD115/ T2 2 3T12 k275 II FPS-3RD14/ T2 2 4T12 k18 II FPS-3RD14/ T2 2 5T12 k135 II FPS-3RD17/ T2 2 6T12 k13 II FPS-3RD17/12, T25 4 5T16 k16 III FPS-3RD22/ T2 2 6T16 k19 III FPS-3RD22/12, T25 4 7T16 k155 III FPS-3RD27/ T25 6 5T2 k285 IV FPS-3RD27/12, T25 7 6T2 k23 IV FPS-3RD32/ T32 9 5T2 k285 V FPS-3RD32/12, T32 9 6T2 k23 V 4 RD-paalun anturat FPS-4RD T2 1 3T12 k225 I FPS-4RD115/6, T2 1 3T12 k225 I FPS-4RD115/ T2 2 4T12 k18 II FPS-4RD14/ T2 2 6T12 k11 II FPS-4RD14/ T2 3 4T16 k18 III FPS-4RD17/ T2 3 5T16 k16 III FPS-4RD17/12, T25 4 5T16 k16 III FPS-4RD22/ T2 3 7T16 k155 III FPS-4RD22/12, T25 4 9T16 k115 III FPS-4RD27/ T25 7 6T2 k23 IV FPS-4RD27/12, T25 7 7T2 k19 IV FPS-4RD32/ T32 9 7T2 k19 V FPS-4RD32/12, T32 9 8T2 k16 V 5 RD-paalun anturat FPS-5RD T2 2 4T12 k18 II FPS-5RD115/6, T2 2 4T12 k18 II FPS-5RD115/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RD14/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RD14/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RD17/ T25 7 4T2 k25 IV FPS-5RD17/12, T32 8 5T2 k185 IV FPS-5RD22/ T25 7 6T2 k19 IV FPS-5RD22/12, T32 8 7T2 k155 IV FPS-5RD27/ T32 9 7T2 k19 V FPS-5RD27/12, **** T32 1 9T2 k14 V FPS-5RD32/ T T2 k16 VI CFI 3.12FI/9212/PR/ FPS-5RD32/12, **** T T2 k14 VI *) Normaalivoiman mitoitusarvo anturalle N d kun momentti M= **) Paaluvälillä tarkoitetaan kahden reunapaalun välistä etäisyyttä. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. ****) Betonin puristuskestävyys rajoittaa kestävyyden pienemmäksi kuin 5 x R d 11
12 Taulukko 8. 3, 4 ja 5 RDs-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C35/45. Vakiopaaluantura Kestävyyden raja-arvot [kn]* Paaluväli** [mm] Anturan leveys [mm] Anturan korkeus [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Raudoite*** Vetoraudoitus Rengasraudoitus Raudoite*** 3 RDs-paalun anturat FPS-3RDs115/ T2 2 4T12 k18 II FPS-3RDs14/ T2 2 5T12 k135 II FPS-3RDs14/ T2 2 5T12 k135 II FPS-3RDs17/ T25 4 7T12 k15 II FPS-3RDs17/12, T25 4 5T16 k16 III FPS-3RDs22/ T25 4 6T16 k19 III FPS-3RDs22/12, T25 4 7T16 k155 III FPS-3RDs27/ T32 9 5T2 k285 V FPS-3RDs27/12, T32 9 6T2 k23 V FPS-3RDs32/ T T2 k23 VI FPS-3RDs32/12, T T2 k19 VI 4 RDs-paalun anturat FPS-4RDs115/ T2 2 5T12 k135 II FPS-4RDs14/ T2 3 6T12 k11 II FPS-4RDs14/ T2 3 4T16 k18 III FPS-4RDs17/ T25 4 5T16 k16 III FPS-4RDs17/12, T25 5 6T16 k13 III FPS-4RDs22/ T2 3 8T16 k135 III FPS-4RDs22/12, T25 5 9T16 k115 III FPS-4RDs27/ T32 9 7T2 k19 V FPS-4RDs27/12, T32 9 7T2 k19 V FPS-4RDs32/ T T2 k16 VI FPS-4RDs32/12, T T2 k16 VI 5 RDs-paalun anturat FPS-5RDs115/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RDs14/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RDs14/ T25 7 4T2 k215 IV FPS-5RDs17/ T25 7 4T2 k25 IV FPS-5RDs17/12, T32 8 5T2 k185 IV FPS-5RDs22/ T32 9 7T2 k155 V FPS-5RDs22/12, T32 9 7T2 k155 V FPS-5RDs27/ T T2 k16 VI FPS-5RDs27/12, T T2 k14 VI FPS-5RDs32/ T T2 k14 VII FPS-5RDs32/12, T T2 k125 VII CFI 3.12FI/9212/PR/ *) Normaalivoiman mitoitusarvo anturalle N d kun momentti M=. **) Paaluvälillä tarkoitetaan kahden reunapaalun välistä etäisyyttä. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. 12
13 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 25 2 RR- / RRs-paalun anturat FPS-2RRT1 5 Paaluväli k8 FPS-2RRT5 FPS-2RRT4 15 FPS-2RRT3 FPS-2RRT2 FPS-2RRT RD- / RDs-paalun anturat FPS-2RDT1 4 Paaluväli k FPS-2RDT FPS-2RDT3 FPS-2RDT2 FPS-2RDT CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 1. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kahden paalun ryhmälle. 13
14 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 45 RR22/12,5 Paalut RR115/8 RR22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k RR22/1 RR17/12, RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 8 RR4/12,5 k12 Paalut RR27/1 RR4/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 7 RR32/12,5 k RR27/12,5 k RR32/1 k12 RR27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 2. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2, kuormituksen vaikutussuunta A. 14
15 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 5 Paalut RR115/8 RR22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k8 45 RR22/12, RR22/1 RR17/12,5 RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR27/1 RR4/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL RR4/12,5 k12 RR32/12,5 k12 RR27/12,5 k RR32/1 k12 RR27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 3. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2, kuormituksen vaikutussuunta B. 15
16 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RR22/12,5 RR22/1 RR17/12,5 Paalut RR115/8 RR22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR27/1 RR32/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 8 RR32/12,5 k12 7 RR27/12,5 k 6 RR32/1 k12 RR27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 4. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 3, kuormituksen vaikutussuunta A. 16
17 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RR22/12,5 RR22/1 RR17/12,5 RR115/8 RR22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR27/1 RR32/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 CFI 3.12FI/9212/PR/ 85 RR32/12,5 k RR27/12,5 k 65 6 RR32/1 k12 55 RR27/1 k Kuva 5. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 3, kuormituksen vaikutussuunta B. 17
18 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 6 55 RR22/12,5 Paalut RR115/8 RR22/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k RR22/1 RR17/12, RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR27/1 RR4/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL2 1 RR4/12,5 k RR32/12,5 k12 RR27/12,5 k RR32/1 k12 RR27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 6. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2. 18
19 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RR22/12,5 RR22/1 RR17/12,5 RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/8 Paalut RR115/8 RR22/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k Paalut RR27/1 RR32/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL3 1 RR32/12,5 k RR27/12,5 k RR32/1 k12 RR27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 7. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 3. 19
20 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RR22/12,5 RR22/1 RR17/12,5 RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/8 Paalut RR115/8 RR22/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k Paalut RR27/1 RR4/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL RR4/12,5 k16 *) RR32/12,5 k16 *) RR27/12,5 k14 *) Suositellaan käytättävän anturaa, jossa paalulle tulevan kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta. Täyttä paalun kestävyyden mitoitusarvo voidaan käyttää, jos paalu ei poikkea teoreettiselta sijainniltaan tai anturan puristuskestävyys tarkastetaan erikseen RR32/1 k16 RR27/1 k14 CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 8. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2. 2
21 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa Paalut RR115/8 RR22/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RR22/12,5 *) RR22/1 RR17/12,5 *) Suositellaan käytättävän anturaa, jossa paalulle tulevan kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta. Täyttä paalun kestävyyden mitoitusarvo voidaan käyttää, jos paalu ei poikkea teoreettiselta sijainniltaan tai anturan puristuskestävyys tarkastetaan erikseen RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR115/8 RR22/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RR22/12,5 *) RR22/1 RR17/12,5 *) Suositellaan käytättävän anturaa, jossa paalulle tulevan kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta. Täyttä paalun kestävyyden mitoitusarvo voidaan käyttää, jos paalu ei poikkea teoreettiselta sijainniltaan tai anturan puristuskestävyys tarkastetaan erikseen RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 9. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 3. 21
22 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 4 Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k8 35 RRs17/1 3 RRs14/ RRs115/ Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k8 35 RRs17/1 3 RRs14/ RRs115/ CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 1. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2, kuormituksen vaikutussuunnat A ja B. 22
23 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 5 Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k8 45 RRs17/ RRs14/ RRs115/ RRs17/1 Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RRs14/ RRs115/8 5 CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 11. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 3, kuormituksen vaikutussuunnat A ja B. 23
24 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 5 Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 4 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k8 45 RRs17/ RRs14/ RRs115/ Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 4 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RRs17/ RRs14/ RRs115/ CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 12. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2 ja PTL 3. 24
25 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 6 55 RRs17/1 Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 5 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k RRs14/ RRs115/ RRs17/1 Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 5 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RRs14/ RRs115/ CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 13. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2 ja PTL 3. 25
26 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RD22/12,5 Paalut RD9 RD22/12,5 3 paalua Paaluväli k8* RD22/1 RD17/12, RD17/1 RD14/1 RD14/8 RD115/8 RD115/6,3*k7 RD9* k Paalut RD27/1 RD32/12,5 3 paalua 1 RD32/12,5 k RD27/12,5 k RD32/1 k RD27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 14. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle, kuormituksen vaikutussuunta A. 26
27 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 7 6 RD22/12,5 Paalut RD9 RD22/12,5 3 paalua Paaluväli k8* 5 RD22/1 RD17/12,5 4 3 RD17/1 RD14/1 RD14/8 RD115/8 RD115/6,3* k7 RD9* k Paalut RD27/1 RD32/12,5 3 paalua 1 RD32/12,5 k RD27/12,5 k RD32/1 k12 RD27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 15. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle, kuormituksen vaikutussuunta B. 27
28 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 9 8 RD22/12,5 Paalut RD9 RD22/12,5 4 paalua Paaluväli k8* 7 6 RD22/1 RD17/12, RD17/1 RD14/1 RD14/8 RD115/8 RD115/6,3* k7 RD9* k Paalut RD27/1 RD32/12,5 4 paalua RD32/12,5 k RD273/12,5 k RD32/1 k12 RD273/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 16. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle. 28
29 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 1 RD22/12,5 Paalut RD9 RD22/12,5 5 paalua Paaluväli k114* RD22/1 RD17/12,5 RD17/1 RD14/1 RD14/8 RD115/8 RD115/6,3* k RD9* k Paalut RD27/1 RD32/12,5 5 paalua RD32/12,5 k16 14 RD32/1 k RD273/12,5 k14 1 RD273/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 17. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle. 29
30 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RDs22/12,5 RDs22/1 RDs17/12,5 RDs17/1 RDs14/1 RDs14/8 RDs115/8 Paalut RDs115/8 RDs22/12,5 3 paalua Paaluväli k Paalut RDs27/1 RDs32/12,5 3 paalua RDs32/12,5 k12 RDs32/1 k12 RDs27/12,5 k RDs27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 18. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle, kuormituksen vaikutussuunta A. 3
31 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RDs22/12,5 RDs22/1 RDs17/12,5 RDs17/1 RDs14/1 RDs14/8 RDs115/8 Paalut RDs115/8 RDs22/12,5 3 paalua Paaluväli k Paalut RDs27/1 RDs32/12,5 3 paalua RDs32/12,5 k12 RDs32/1 k12 RDs27/12,5 k RDs27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 19. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle, kuormituksen vaikutussuunta B. 31
32 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa Paalut RDs115/8 RDs22/12,5 4 paalua Paaluväli k8 RDs22/12,5 9 8 RDs22/1 7 RDs17/12, RDs17/1 RDs14/1 RDs14/8 RDs115/ Paalut RDs27/1 4 paalua RDs32/12,5 k RDs32/1 k12 1 RDs27/12,5 k 1 RDs27/1 k RDs32/12,5 CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 2. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle. 32
33 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 13 1 RDs22/12,5 Paalut RDs115/8 RDs22/12,5 5 paalua Paaluväli k RDs22/1 RDs17/12,5 RDs17/1 RDs14/1 RDs14/8 RDs115/ Paalut RDs27/1 RDs32/12,5 5 paalua RDs32/12,5 k16 RDs32/1 k16 RDs27/12,5 k14 RDs27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 21. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle. 33
34 VAKIOPAALUANTURA FPS-2RRT1 FPS-2RRT2 FPS-2RRT3 Kuva 22. Esimerkki kahden paalun vakiopaaluanturan mitta- ja raudoituspiirustuksesta. Vakiopaaluanturoiden mittapiirustukset ovat ladattavissa dwg-muodossa osoitteesta CFI 3.12FI/9212/PR/ 34
35 VAKIOPAALUANTURA FPS-4RR14/1-PTL 2 FPS-4RR14/1-PTL 3 CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 23. Esimerkki neljän paalun vakiopaaluanturan mitta- ja raudoituspiirustuksesta paalulle RR14/1. 35
36 CFI 3.12FI/9212/PR/ 36
37 CFI 3.12FI/9212/PR/ 37
38 CFI 3.12FI/9212/PR/ 38
39 CFI 3.12FI/9212/PR/ 39
40 CFI 3.12FI/9212/PR/ 4
41 CFI 3.12FI/9212/PR/ 41
42 Liite 1 Paaluanturoiden mitoitus- ja suunnitteluperusteet Murtoraja- ja käyttörajatila Vakiopaaluanturan vetoteräsmäärä on määritetty murtorajatilassa julkaisun by21 (kappale 6.6.6) mukaan. Vetoteräsmäärään vaikuttavat anturan mitat sekä kuormituspinnan leveys. Vetoteräsmäärän laskennassa on huomioitu paalun mahdollinen sijaintipoikkeama. Vetoraudoituksen ankkurointi on tarkastettu standardissa SFS-EN (kappale 8.4) esitetyn menetelmän mukaisesti. Lävistystarkastelussa on noudatettu betoninormeissa esitettyä menettelytapaa standardin SFS-EN kansallisessa liitteessä annetun ohjeistuksen perusteella. Koska betoninormin mukaan ei lävistysvoimaa laskettaessa tarvitse huomioida kuormia, jotka sijaitsevat tuen reunasta etäisyydellä d olevan leikkauksen rajoittamalla alueella, ei lävistyskapasiteettia tarvitse vakiopaaluanturoiden tapauksessa tarkastella. Ripustushakojen (vrt. by21, kappale ) tarpeellisuus kaistaraudoitteiden kohdalla tulee arvioida erikseen. vinon puristussauvan jännityksen ominaisarvon suuruiseksi. Kahden paalun vakiopaaluanturoissa kuormituskohdan alapuolisen alueen jännitys on rajoitettu arvoon fcd, sillä kahden paalun anturassa ei voida olettaa kolmiakselisen jännitystilan syntyä. Anturan puristuskestävyyksien lisäksi tulee tarkastaa pilarin juotosvalun kestävyys. Puristuskapasiteetin varmistamiseksi on osassa viiden paalun anturoita lisätty kaistaraudoitteet myös keskipaalun kohdalle. Tämän ansioita on keskipaalunkin kohdalla voitu analysoida paalun yläpuolisen alueen kestävyys paikallisen puristuksen lausekkeen avulla. Myös puristusvoiman jakautumisaluetta on voitu kaistaraudoitteiden ansioista kasvattaa ja sauvan puristusjännitys on saatu rajoitettua arvoon fcd. Jos paalulle tulevan kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta ja paalun sijaintipoikkeama mm, voidaan kaistaraudoitteet keskipaalun päältä jättää asentamatta. Viiden paalun anturoita käytettäessä tulee kuitenkin aina varmistua sijaintipoikkeamien aiheuttamien vetovoimien hallinnasta, jos keskipaalun ylittäviä kaistaraudoitteita ei käytetä Anturan rengasraudoitus on määritetty kuten suunnitteluohjeessa by6 on esitetty. Rengasraudoitteiden määrään vaikuttavat pilarin pohjalevyn koko sekä anturan leveys. Rakenteen halkeamaleveydet on määritetty käyttörajatilassa Eurokoodin mukaisesti. RR/RRs/RD/RDs-paalujen paaluhatut on mitoitettu normaalivoiman kuormittaman liitoksen tavoin. Puristuskestävyys Anturan vetoteräkset sijaitsevat välittömästi paaluhatun päällä. Paalun yläpuolisen alueen puristuskestävyyden laskennassa on sovellettu paikallisen puristuksen periaatetta (SFS-EN , kappale 6.7). Paikallisen puristuksen kaavaa on sovellettu siten, että kaistaraudoitteiden ylimääräisen kapasiteetin perusteella on määritetty halkaisuvoimakapasiteetti ja edelleen suurin sallittu/mahdollinen jakautumisleveys (vrt. kaava 6.63). Jakautumisleveyden maksimiarvo on rajoitettu arvoon paaluhatun leveys + 4φ 3, 4 ja 5-paalun vakiopaaluanturoissa. Kahden paalun vakiopaalunturoissa jakautumisleveyden maksimiarvo on rajoitettu arvoon paaluhatun leveys + 2φ. Koska kahden paalun anturassa vetoteräkset ylittävät paaluhatun ainoastaan yhdessä suunnassa, on puristuskestävyyden laskennassa oletettu puristuksen leviävän ainoastaan vetoterästen suunnassa. Osassa RR-paalujen tyyppianturoita anturan puristuskapasiteetti ylittyy, jos paalulle tulevan mitoitusarvo on yli 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta ja paalu poikkeaa teoreettiselta sijainniltaan. Näissä tapauksissa suositellaan käytettäväksi anturoita, joissa paalulle tulevan kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta. Täyttä mitoitusarvoa voidaan käyttää, jos paalu ei poikkea teoreettiselta sijainniltaan tai anturan puristuskestävyys tarkastetaan erikseen. Tarkastelut on tehty anturan lävistäjän suunnassa. Kolmen paalun anturoissa on puristustarkastelut tehty jokaisen paalun suunnassa erikseen. Paalun yläpuolisella alueella on tällöin sovellettu paikallisen puristuksen kaavaa edellä esitetyllä tavalla riippumatta siitä, että kaistaraudoitteet eivät kulje paaluhatun yli kohtisuorasti. Jokaiselle vakiopaaluanturalle on määritetty kuormituspinnan leveydelle minimiarvo. Minimiarvo on määritetty riittävän suureksi, jotta puristusjännitys välittömästi kuormituspinnan alapuolella ei ylity. Kuvissa määrättyä kuormituspinta-alan minimiarvoa on mahdollista pienentää, jos anturaa ei kuormita paaluryhmän täysi kapasiteetti. Tällöin kuitenkin puristuskestävyys ja rengas- ja kaistaraudoitteiden määrä tulee määrittää erikseen. CFI 3.12FI/9212/PR/ Vino puristussauvan jännitys on rajoitettu arvoon fcd sekä anturan keskiosassa että sauvan ala- ja yläpäässä. Anturan yläpintaan, välittömästi pilarin alapuolella sijaitsevaan alueeseen jossa vinot puristusvoimat yhtyvät, on oletettu muodostuvan kolmiakselinen jännitystila. Tällöin pilarin alla sallittu jännitys on rajoitettu standardin SFS-EN kaavan (3.25) mukaiseen arvoon. Kaavassa σ2 on oletettu 42 Puristuskestävyksien laskennassa on huomioitu paalujen sallittu sijaintipoikkeama. Jos on syytä olettaa, että jännitys ei kulkeudu vetoterästen yläpintaan paikallisen puristuksen tavoin, ettei pilarin alle 3, 4 ja 5 paalun anturoissa muodostu täydellistä kolmiakselista jännitystilaa tai muut olettamukset eivät toteudu, tulee puristuskestävyydet tarkastella erikseen. Jos on syytä epäillä, että puristussauvan alapään
43 Liite 1 ja paaluhatun yläpuolisen, paikallisen puristuksen avulla tarkastellun alueen yhtymäkohtaan syntyy merkittäviä leikkausvoimia, tulee ne huomioida erikseen. Suunnitteluperusteet RR-, RRs-, RD- ja RDs-paalut on oletettu nivelellisesti kiinnitetyiksi anturaan riippumatta siitä, toteutetaanko kiinnitys paaluhatun avulla vai tuomalla paalun raudoitteet anturaan. Rakenteeseen kohdistuva kuormitus on oletettu paaluryhmän maksimikapasiteetin suuruiseksi. Kuormituksesta on oletettu 4 % pysyväksi ja 6 % hyötykuormaksi. Rakenne on oletettu kuuluvaksi seuraamusluokkaan CC2 ja luotettavuusluokkaan RC2, jolloin kuormakerroin KFI saa arvon 1,. Rakenteen halkeaman ominaisleveys on määritetty pitkäaikaisille kuormille käyttäen kuorman yhdistelykertoimena arvoa,8. Suurimpana sallittuna halkeamaleveytenä on käytetty arvoa,3 mm. Halkeamaleveyden laskentaan liittyvä tehollinen vetovyöhyke on määritetty standardin SFS-EN mukaisesti käyttämällä vetovyöhykkeen leveytenä anturan leveyttä, ja tätä vastaavana teräsmääränä joko kahden tai yhden kaistaraudoitteen teräsmäärää, riippuen paalujen lukumäärästä. Pääterästen betonipeite on oletettu laskennassa 5 mm paksuksi, lukuun ottamatta muutamia 3,4 ja 5 RDs-paalun vakiopaaluanturoita, joissa betonipeite on oletettu 7 mm:ksi. Vetoraudoituksen on oletettu sijaitsevan välittömästi paaluhatun päällä ja toisen suunnan kaistaraudoitteen välittömästi alemman kaistaraudoitteen päällä. Raudoituksen etäisyys anturan alapinnasta saa olla korkeintaan 1 mm. RR-, RRs-, RD-ja RDs-paalut tulee upottaa anturaan 5 mm matkalle, lukuun ottamatta muutamia RDs-paaluanturatapauksia, missä upotussyvyys on 7 mm. Ohjeen kuvissa on merkitty kumpaa upotussyvyyttä tulee noudattaa. Rengasraudoitteiden jako on määritetty sijoittamalla alin rengasraudoite siten, että rengasraudoitteen ja anturan alapinnan välinen etäisyys on 1 mm. Niissä hitsatun kaistaraudoitteen tapauksissa, joissa rengasraudoite ei kaistaraudoitteen suuren halkaisijan vuoksi mahdu em. asemaansa, on alinta rengasraudoitetta nostettu. Työteknisistä seikoista johtuen on alinta rengasraudoitetta nostettu vastaavasti myös koukkuraudoitetta käytettäessä. Jos paalujen sijaintipoikkeamat, anturaan liittyvien rakenneosien mitat, kuormat, seuraamusluokat tai muut lähtöarvot poikkeavat oletetuista merkittävästi, tulee rakenteen mitoitus tarkistaa erikseen. Jos paalujen sijainnit poikkeavat teoreettisesta siten, että paalujen välinen keskiöetäisyys on suurempi kuin neljä kertaa paalun sivumitta, tulee kaistaraudoitteiden kohdalle asentaa myös ripustushaat (by 21, kappale 6.6.6). Vetotankoja tulee tällöin sijoittaa myös paalujen välisille vyöhykkeille. Anturan yläpinta tulee raudoittaa peruspulttiohjeen mukaisesti, jos pilarin kiinnitys anturaan sitä vaatii. CFI 3.12FI/9212/PR/ Kullekin vakioanturalle on määritetty soveltuva tyyppiraudoite. Jokaista tyyppiraudoitetta on esitetty kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan ainoastaan ankkurointitavassa. Vaihtoehtoiset ankkurointitavat ovat vetoteräksen ankkuroiminen koukun avulla tai hitsatun poikittaistangon, eli ristiliitosankkuroinnin, avulla. Ristiliitosankkuroinnissa hitsiltä vaaditaan 4 %:n lujuus ankkuroitavaan teräkseen nähden. Ankkurointipituudet on mitoitettu tangon todelliselle jännitykselle, ja ankkurointipituus on laskettu paaluhatun sisäreunasta lähtien. Niissä tapauksissa, joissa paalun sallittu sijaintipoikkeama on mahdollinen ilman anturoiden mittojen muuttamista, on sijaintipoikkeama ankkurointitarkastelussa huomioitu. Niissä tapauksissa, joissa sallittu sijaintipoikkeama ei voi tapahtua ilman anturan mittojen muuttamista, on ankkurointipituus tarkastettu paalun minimireunaetäisyydelle. Paaluhatun reunan ja anturan reunan välinen etäisyys on oltava vähintään puolet paaluhatun leveydestä. 43
TERÄSBETONISET VAKIOPAALUANTURAT RR- JA RD-PAALUILLE (FPS)
Perustukset TERÄSBETONISET VAKIOPAALUANTURAT RR- JA RD-PAALUILLE (FPS) Valmiiksi mitoitetut teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille on tarkoitettu tehostamaan SSAB:n RR- ja RD-paalujen käyttöä
LisätiedotTERÄSBETONISET VAKIOPAALUANTURAT RR- JA RD-PAALUILLE (FPS)
Perustukset TERÄSBETONISET VAKIOPAALUANTURAT RR- JA RD-PAALUILLE (FPS) Valmiiksi mitoitetut teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille on tarkoitettu tehostamaan SSAB:n RR- ja RD-paalujen käyttöä
LisätiedotVakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari
Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen
LisätiedotPientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille
Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille Mitoitusohjeet ja paaluvälin määrittämistä varten laaditut kuvaajat jatkuville paaluanturoille helpottavat ja nopeuttavat RR - ja
LisätiedotRuukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun
Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun Veli-Matti Uotinen Ruukin Teräspaalupäivä Sisältö Ruukin paalujen
LisätiedotSSAB RRs-paalut RR-PAALUTUSOHJE, MITOITUSTAULUKOT
SSAB RRs-paalut RR-PAALUTUSOHJE, MITOITUSTAULUKOT Tämä ohje täydentää vanhaa Ruukin RR-paalutusohjetta. Ohjeessa esitetään lujien teräslajista S550J2H valmistettujen RRs-paalujen materiaali- ja poikkileikkausominaisuudet
LisätiedotSSAB RRs-paalut RR-PAALUTUSOHJE, MITOITUSTAULUKOT
SSAB RRs-paalut RR-PAALUTUSOHJE, MITOITUSTAULUKOT Tämä ohje täydentää vanhaa Ruukin RR-paalutusohjetta. Ohjeessa esitetään lujien teräslajista S550J2H valmistettujen RRs-paalujen materiaali- ja poikkileikkausominaisuudet
LisätiedotCASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset, Lohjan Sairaala. DI Johan Rosqvist
CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset, Lohjan Sairaala DI Johan Rosqvist CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset Lohjan sairaala Part of SWECO 2 CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset Lohjan
LisätiedotTeräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI. DI Antti Laitakari
Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI DI Antti Laitakari Yleistä Uusi TB-paalujen tuotelehti korvaa Rakennusteollisuuden aiemmin julkaisemat teräsbetonipaalua koskevat tuotelehdet liitteineen Paalujen
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotTeräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari
Teräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari Uudet ohjeet Teräsbetonipaalut suunnitellaan uuden paalutusohjeen PO-2011 ja SFS-EN 1992 (Eurocode 2) mukaan PO-2011 on Suomen kansallinen ohje jota tehdessä
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS
LisätiedotRuukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen
Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen 1 www.ruukki.com Vesa Järvinen EXTERNAL 23/01/2014 Ruukin teräspaaluilla kokonaistaloudellisesti edullisimmat perustusratkaisut
LisätiedotPientalojen perustukset
Pientalojen perustukset ANTUROIDEN SUUNNITTELUOHJE RR - JA RD -PAALUILLE Mitoitusohjeet ja paaluvälin määrittämistä varten laaditut kuvaajat jatkuville paaluanturoille helpottavat ja nopeuttavat RR- ja
LisätiedotRUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT
RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen
LisätiedotRPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...
Lisätiedot1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE
1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE 2 FMC 47683.138.138 2.5.2011 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...4 2 KÄYTTÖKOHTEET...5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet...5 2.2 Perustamisolosuhteet ja pohjatutkimukset...5 2.3 Suunniteltu
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6
LisätiedotR-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit
LisätiedotSBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...
Lisätiedot27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen
Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien vaikutukset paalutuotteisiin Sisältö Paalutusohje 2011 lyhyesti ja ohjeen tilannekatsaus Rakennusmääräyskokoelman, eurokoodien ja toteutusstandardien tilannekatsaus Suomessa
LisätiedotKehänurkan raudoitus. Kehän nurkassa voi olla kaksi kuormitustapausta:
Kehänurkan raudoitus Kehät ovat rakenteita, jotka sisältävät yhdessä toimivia palkkeja ja pilareita. Palkin ja pilarin välisestä jäykästä (ei-nivelellisestä) liitoksesta aiheutuu kehänurkkaan momenttia.
LisätiedotRTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit
RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3
LisätiedotRPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotTeräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan
Teräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan Aksiaalisesti kuormitettu tukipaalu PO-2016 koulutustilaisuus 14.3.2017 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä Geoteknisen kestävyyden
Lisätiedot1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE
1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE Lujabetoni Oy Luja-pienpaaluohje FMC 47683.138.138 8.1.2013 8.1.2013 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...4 2 KÄYTTÖKOHTEET...5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet...5 2.2 Perustamisolosuhteet
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla
Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotVaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012
Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...
LisätiedotRIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY
RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset
LisätiedotRuukki Suunnitteluohjeet
Ruukki Suunnitteluohjeet 5.10.2011 Aamiaisseminaari Oulu Materiaalit RR- ja RD-paalujen Eurokoodien mukaiseen suunnitteluun RR-paalut RD-paalut Suuriläpimittaiset teräsputkipaalut RD-paaluseinä PO2011
LisätiedotPalkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.
LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus
Lisätiedotvakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu
vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5
LisätiedotLiitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.
25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut
LisätiedotRakMK ohjeistuksen löydät osoitteesta
RVT-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVT-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 2 2 RVT-VALUANKKUREIDEN MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RVT-valuankkureiden materiaalit
LisätiedotTuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira
Ins.tsto Pontek Oy Lasketaan pystykuorman resultantin paikka murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaan Lasketaan murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaisen pystykuorman aiheuttama kolmion muotoinen pohjapainejakauma
LisätiedotSuunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun.
Rak-43.3130 Betonirakenteiden suunnitteluharjoitus, kevät 2016 Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun. Suunnitteluharjoituksena
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1992-2 BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/1 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN
LisätiedotKÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI
KÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2 Nro 33 12.9.2014 1.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 3 2.1 Kalliokärkien mitat... 3 2.2 Materiaalit...
LisätiedotTaiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje
Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22
LisätiedotSEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 8.10.2012 2 Sisällysluettelo: 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT... 3 2.2
LisätiedotWQ-palkkijärjestelmä
WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotMITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16
1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma
Lisätiedot26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara
26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara Teräspaalujen käytön edut paalulaatoissa Teräspaalun edut paalutyypin valinnassa Paalutustyön ympäristövaikutukset maan syrjäytyminen tiivistyminen tärinä Asennuskaluston
LisätiedotEUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET
EUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET 1 2016-12-08 Toteutusluokan valinta Toteutusluokka valitaan seuraamusluokkien (CC1, CC2 ja CC3) sekä rakenteen käyttöön
LisätiedotVEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326
VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat
LisätiedotSemko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu
Semko Oy Parvekkeen PL-kaideliitos Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu 17.8.2015 Sisällysluettelo 1 PL-KAIDELIITOKSEN TOIMINTATAPA... 2 2 PL-KAIDELIITOKSEN RAKENNE... 2 2.1 Osat ja materiaalit...
LisätiedotTuotelehti suunnittelijan apuna
Tuotelehti suunnittelijan apuna Betoniteollisuuden paaluseminaari 15.11.2018 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Paalutuotelehden luvut 2.3.2-2.3.3: Paalujen puristuskapasiteettitaulukko ja - käyrästöt
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotLEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE
LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4
LisätiedotRT- 2011 24.11.2011-1 -
RT-2011 24.11.2011-1- Tämä tuotelehti korvaa Rakennusteollisuuden aiemmin julkaisemat teräsbetonipaalua koskevat tuotelehdet liitteineen. Tämän tuotelehden mukaisia paaluja ovat oikeutettuja valmistamaan
LisätiedotNostossa betonielementin painon aiheuttama kuormitus siirretään nostoelimelle teräsosan tyssäpään avulla.
RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RLA-nostoankkureiden materiaalit ja
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
LisätiedotKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
KL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu KL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA...2 2 KL-KIINNITYSLEVYJEN MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 KL-kiinnityslevyjen mitat...3 2.2 KL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...4
LisätiedotPVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje
PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL
LisätiedotRak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.
Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotTERÄSRISTIKON SUUNNITTELU
TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU Ristikon mekaniikan malli yleensä uumasauvojen ja paarteiden väliset liitokset oletetaan niveliksi uumasauvat vain normaalivoiman rasittamia paarteet jatkuvia paarteissa myös
LisätiedotLeimet KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE
Leimet KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE 4 2.1 Kalliokärkien mitat 4 2.2 Materiaalit 5 2.3 Valmistustapa 6 2.4 Laadunvalvonta 6 3 VALMISTUSMERKINNÄT 6 4
LisätiedotRR - ja RD -paalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET
RR - ja RD -paalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET Ohje käsittelee SSAB:n valmistamia lyömällä ja puristamalla asennettavia RR- ja RRs-paaluja, injektoituja lyömällä asennettavia RR-CSG-paaluja sekä poraamalla
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...
LisätiedotBetonipaalun käyttäytyminen
Betonipaalun käyttäytyminen Rakenteellista kantavuutta uudella mitoitusfilosofialla Betoniteollisuuden paaluseminaari, TTY Yleistä tb-paalujen kantokyvystä Geotekninen kantokyky Paalua ympäröivän maa-
LisätiedotBetonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen
Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus Betoniteollisuuden kesäkokous 2017 11.8.2017 Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen Sisältö 1) Taustaa 2) Lujuuden lähtökohtia suunnittelussa 3) Lujuus vs. rakenteen
LisätiedotMYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI
Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja
LisätiedotSEMKO OY SUJ-PERUSPULTIT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY SUJ-PERUSPULTIT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.132 13.3.2013 Sisällysluettelo: 2 1 PERUSPULTTIEN TOIMINTATAPA... 3 2 PERUSPULTTIEN MATERIAALIT JA MITAT...
LisätiedotBETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211
Betoniteollisuus ry, Elementtisuunnittelu 2013 BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211 Osan 1 esittely Palkin laskenta Pekka Nykyri, TkL, yliopettaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu 21.11.2013
LisätiedotSSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET
SSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET Ohje käsittelee SSAB:n valmistamia lyömällä ja puristamalla asennettavia RR- ja RRs-paaluja, injektoituja lyömällä asennettavia RR-CSG-paaluja sekä poraamalla
LisätiedotPaalutusohje koulutustilaisuus Ravintola Vaunun auditorio
RIL 265-2011 PO 2011 Paalutusohje 2011 - koulutustilaisuus 20.3.2013 Ravintola Vaunun auditorio Paaluosien tekniset vaatimukset Yleiset vaatimukset Paalujen jatkaminen / jatkokset Paalujen kärjet Yleiset
LisätiedotEsityksen sisältö Tuotelehti PO-2016 mukaiseen paalutukseen: - Ohjeita suunnittelijalle Teräsbetonipaaluseminaari
Tuotelehti PO-2016 mukaiseen paalutukseen: - Ohjeita suunnittelijalle Teräsbetonipaaluseminaari 15.11.2018 WWW.AINS.FI Esityksen sisältö Yleistä suunnittelusta Paalutussuunnitelman sisältö Erityisohjeita
LisätiedotEurocode Service Oy. Maanvarainen pilari- ja seinäantura. Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet
Maanvarainen pilari- ja seinäantura Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet Eurocode Service Oy Sisarustentie 9 00430 Helsinki tel. +358 400 373 380 www.eurocodeservice.com 10.5.2011 Maanvarainen pilari- ja
LisätiedotTeräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa
1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston
LisätiedotKUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita
vaijerilenkki RakMK:n mukainen suunnittelu vaijerilenkki 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat...4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit...4 3 VALMISTUS 5 3.1 Valmistustapa...5
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotHTM. HT-teräspaalujen loppulyöntiohjeet HT-TERÄSPAALUT. ver. 12/2015 HTM. Hydraulivasaroille sekä pudotus- ja hydraulijärkäleille
HTM HT-TERÄSPAALUT www.htmyhtiot.fi HT-teräspaalujen loppulyöntiohjeet Hydraulivasaroille sekä pudotus- ja hydraulijärkäleille Sisällys 1. Yleistä... 3 2. Lyöntilaitteet... 3 3. Paalutyypit... 4 4. Paalutustyön
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään
LisätiedotErstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje
Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...
LisätiedotTartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien
TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4
LisätiedotRUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT
RUDUS Sivu 1/17 RUDUS ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen liite
LisätiedotHTM HT-TERÄSPAALUT. HT-paalujen suunnittelu- ja asennusohjeet. ver. 9/2014 HTM
HTM HT-TERÄSPAALUT HT-paalujen suunnittelu- ja asennusohjeet ver. 9/2014 HTM Sisällys 1. HT-paalut... 3 1.1 Paalutuotteiden vaatimustenmukaisuus... 3 1.2 Pienpaalut (HT90 HT320)... 3 1.2.1 Rakenne ja teräslaji...
LisätiedotTKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-11.2107 SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI 11.1.2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.
TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-.207 SIAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI..2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.kirjan nro, vsk. uettele sillan tavanomaiset varusteet ja laitteet sekä niiden tehtävät.
LisätiedotRIL PO 2011 korjaukset ja lisäykset tekstiin
RIL 254-2011 PO 2011 korjaukset ja lisäykset tekstiin Selvennyksiä käyttötila termin käyttöön, jolla tarkoitetaan joko käyttörajatilaa tai käytön aikana. Yliviivattu teksti poistetaan. s. 71 Lyöntipaalujen
LisätiedotYEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat
YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.
LisätiedotTeräsbetonipaalujen kantavuus
Teräsbetonipaalujen kantavuus Tutkittua tietoa sovellettu uusiin paalutuotteisiin Betonipäivät 1.11.2018 Jukka Haavisto, prof. Anssi Laaksonen TTY Esityksen sisältö Yleistä paaluista Paalujen suunnittelu
LisätiedotSEMKO OY SELP-PERUSPULTIT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY SELP-PERUSPULTIT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.130 18.6.2013 Sisällysluettelo: 2 1 SELP-PERUSPULTTIEN TOIMINTATAPA... 3 2 SELP-PERUSPULTTIEN MATERIAALIT
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen
Lisätiedot(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia
.2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),
LisätiedotVastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini
LisätiedotPaalutusohje koulutustilaisuus Ravintola Vaunun auditorio
RIL 265-2011 PO 2011 Paalutusohje 2011 - koulutustilaisuus 20.3.2013 Ravintola Vaunun auditorio PDA-mittaukset urakoitsijan kannalta Vaatimukset dynaamiset koekuormitukset. PO 2011: Paalutusluokassa 3
LisätiedotRAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski 20.08.2006
CONCRETE RESIDENTIAL HOUSES PIENTALON TERÄSBETONIRUNKO https://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/030501/1069228479773/11 29102600015/1130240838087/1130240901124.html.stx Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka,
LisätiedotLUJA-PIENPAALUOHJE KUIN KALLIOLLE RAKENTAISIT
LUJA-PIENPAALUOHJE KUIN KALLIOLLE RAKENTAISIT 08.01.2013 WWW.LUJABETONI.FI 8.1.2013 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 4 2 KÄYTTÖKOHTEET... 5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet... 5 2.2 Perustamisolosuhteet ja
LisätiedotPEC -pilarikenkien asennus. PEC -pilarikenkien asentaminen elementtitehtaalla. Tuotteen tunnistaminen. Pilarikenkien asennus
PEC -pilarikenkien asentaminen elementtitehtaalla Tuotteen tunnistaminen PEC -pilarikenkiä valmistetaan vakiomalleina (30, 36, 39, 45 ja 52), jotka vastaavat korkealujuusteräksestä valmistettujen PPM -ankkurointipulttien
Lisätiedotwww.ruukki.fi/infra Rakenna kotisi Ruukin varaan Ruukki RR -PAALU
www.ruukki.fi/infra Rakenna kotisi Ruukin teräspaalujen varaan Ruukki RR -PAALU RUUKIN TERÄSPAALUILLA KOKONAISTALOUDELLISESTI EDULLISIMMAT PAALUPERUSTUKSET Pientalorakentaminen sijoittuu yhä enemmän sellaisille
LisätiedotPB-, PBK- ja PBR-nostolenkkien käyttöohje
Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 364 Pintos Oy PB-, PBK- ja PBR-nostolenkkien käyttöohje 19.2.2013 Pintos Oy Pysäkintie 12 27510 EURA puh. 02-83 85 200 fax. 02-86 51 755 2 Sisällysluettelo
Lisätiedot