Perustukset Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille (FPS) Päivitetty 09/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perustukset Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille (FPS) Päivitetty 09/2012"

Transkriptio

1 Perustukset Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille (FPS) Päivitetty 9/212 Valmiiksi mitoitetut teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille on tarkoitettu tehostamaan Ruukin RR- ja RD-paalujen käyttöä talonrakentamisessa ja helpottamaan paaluanturoiden suunnittelua ja käyttöä. Vakiopaaluanturat käsittävät 2, 3, 4 ja 5 paalun anturat lyötäville RR- ja RRs-paaluille sekä porattaville RD- ja RDs-paaluille. Anturoiden normaalivoimakapasiteetit murtorajatilassa vaihtelevat,9-21, MN:n välillä. Vakiopaaluanturoissa voidaan käyttää esivalmistettavia raudoitteita, joiden avulla anturoiden raudoituksen asentaminen on tehokasta. Suunnittelua ja toteutusta nopeuttavat valmiit ja testatut rakenneratkaisut ja asiantuntijoidemme tuki. Käyttökohteet toimisto- ja liikerakennukset teollisuusrakentaminen voimalaitokset urheilurakentaminen asuinrakentaminen julkinen rakentaminen Ruukki toimittaa asiakkailleen energiatehokkaita teräsratkaisuja: paremmin rakennettuja ympäristöjä asumiseen, työhön ja liikkumiseen. CFI 3.12FI/9212/PR/

2 Yleistä Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille -ohje on laadittu helpottamaan RR-, RRs-, RD- ja RDspaalujen käyttöä talonrakentamisessa. Tämä ohje korvaa 5/21 julkaistun ohjeen Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille (FPS). Kolmen, neljän ja viiden paalun anturat FPS-nRRxxx/x-PTL2/PTL3 - kolmen, neljän tai viiden RR-paalun antura 3, 4 ja 5 RR-paalun vakiopaaluanturat käsittävät yhteensä 69 eri anturaa. Vakiopaaluanturoista on laadittu mittapiirustukset, jotka ovat ladattavissa dwg-tiedostoina Ruukin internet-sivuilta osoitteesta Paalut ja anturat on mitoitettu Eurokoodien ja Paalutusohjeen PO-211 mukaisesti. Ohjeessa käytettävät paalut FPS-nRRsxxx/x-PTL2/PTL3 - kolmen, neljän tai viiden RRs-paalun antura 3, 4 ja 5 RRs-paalun vakiopaaluanturat käsittävät yhteensä 18 eri anturaa. FPS-nRDxxx/x - kolmen, neljän tai viiden RD-paalun antura 3, 4 ja 5 RD-paalun vakiopaaluanturat käsittävät yhteensä 39 eri anturaa. RR-paalu - teräslajista S44J2H valmistettu lyömällä asennettava teräspaalu RRs-paalu - teräslajista S55J2H valmistettu lyömällä asennettava teräspaalu FPS-nRDsxxx/x - kolmen, neljän tai viiden RDs-paalun antura 3, 4 ja 5 RDs-paalun vakiopaaluanturat käsittävät yhteensä 33 eri anturaa. CFI 3.12FI/9212/PR/ RD-paalu - teräslajista S44J2H valmistettu poraamalla asennettava teräspaalu RDs-paalu - teräslajista S55J2H valmistettu poraamalla asennettava teräspaalu Anturoiden nimeäminen ja anturatyypit Anturoiden nimessä kirjaintunnus FPS kuvaa vakiopaaluanturaa ja tunnuksen jälkeen oleva numero kertoo paaluryhmässä olevien paalujen lukumäärän. Kolmen, neljän ja viiden paalun anturoissa esitetään tämän jälkeen paalutyyppi (RR tai RD), paalun halkaisija ja seinämävahvuus. Lyötävillä RR-paaluilla merkitään viimeisenä väliviivalla eroteltuna paalutustyöluokan tunnus PTL 2 tai PTL 3. Kahden paalun anturoilla paalutyypin jälkeen esitetään kuormitustapaus tunnuksella T ja kuormitustapauksen numero. Kahden paalun anturat FPS-2RRTn - kahden RR-paalun antura RR-paaluille on esitetty viisi eri vakiopaaluanturaa, joissa voidaan käyttää anturalle tulevasta kuormituksesta riippuen eri RR- tai RRs-paaluja. FPS-2RDTn - kahden RD-paalun antura RD-paaluille on esitetty neljä eri vakiopaaluanturaa, joissa voidaan käyttää anturalle tulevasta kuormituksesta riippuen eri RD- tai RDs-paaluja. 2 Rakenteen mitat RR- ja RD-vakiopaaluanturoiden mitat on määritetty pienpaaluohjeessa PO-211 asetettujen paalujen minimikeskiöetäisyyksien ja minimireunaetäisyyksien perusteella siten, että anturan leveyden määrittämisessä ei paalun sijaintipoikkeamaa ole huomioitu. RD9- ja RD115/6,3- paaluilla on käytetty 3, 4 ja 5 paalun anturoissa PO-211 suositusarvoista poiketen keskiöetäisyytenä 7mm. Paaluanturoiden vaakamitat perustuvat 3M-moduulin kerrannaisiin. Paaluanturoiden korkeusmitat ovat 1 mm:n kerrannaisia. Kaikkien vakiopaaluanturoiden korkeus on valittu siten, että antura on riittävän jäykkä ja puristusvyöhykkeiden kaltevuuskulma on optimaalinen. Osassa paaluanturoita on rakenteen korkeus valittu minimikorkeutta suuremmaksi, jotta vältytään kohtuuttoman suurelta vetoteräsmäärältä. RR- ja RRs-vakiopaaluanturoissa paalutustyöluokassa PTL 3 on anturan korkeutta kasvatettu paalutustyöluokkaan PTL 2 nähden, jotta saavutetaan paalutustyöluokasta aiheutuva suurempi kapasiteetti ilman vetoteräsmäärän tai rakenteiden muiden mittojen muuttamista. Tyyppianturaan kiinnittyvän pilarin minimikoko on arvioitu alustavasti liittopilarina. Anturoissa kuormitusalueeksi on esitetty neliömäistä pilaria tai pilarin pohjalevyä. Taulukoissa 4,5,6,7,8 ja 9 on esitetty eri vakiopaaluanturoiden kestävyyden mitoitusraja-arvot, paalujen keskinäiset etäisyydet, anturan mitat ja käytetyt raudoitteet.

3 Vakiopaaluanturoissa käytettävät paalut, paalukuormat ja paalujen varusteet RR- ja RRs-vakiopaaluanturoissa käytetään lyömällä pystysuoraan asennettavia RR ja RRs-paaluja paalukoosta RR115/8 paalukokoon RR4/12,5 saakka. RR- ja RRspaalujen materiaalit, varusteet, suunnittelu ja paalutustyö on esitetty julkaisussa Ruukin teräspaalut Suunnittelu- ja asennusohjeet. Vakiopaaluanturoissa käytettävien RR-ja RRs-paalujen geoteknisen kestävyyden mitoitusarvot on määritetty PO-211 periaatteiden mukaisesti vastaamaan PTL 2:ssa paalutustyöluokan maksimiarvoja, kun geotekninen kestävyys määritetään loppulyöntien perusteella. PTL 3:ssa on käytetty suositeltuja maksimiarvoja Ruukin teräspaalut Suunnittelu- ja asennusohjeen mukaisesti. PTL 3:ssa on paalujen geotekninen kestävyys tarkistettava / määritettävä dynaamisten koekuormitustulosten perusteella. Mitoituksen perusteena olevat paalujen kestävyyden mitoitusarvot on esitetty taulukossa 1. RR4/12.5-paalun teräslaji on myös S44J2H. Paalujen rakenteellinen kestävyys (nurjahduskestävyys) tulee tarkistaa lähinnä käytettävän korroosiovaran ja maan suljetun leikkauslujuuden perusteella. Paalujen kestävyyden mitoitusarvoissa ei ole huomioitu mahdollista paaluihin kohdistuvaa negatiivista vaippahankausta. Paaluhattuina käytetään taulukon 3 mukaisia paaluhattuja. Paalujen kärkikappaleina käytetään paalukokoon RR22/12,5 saakka joko maakärkeä tai kalliokärkeä ja paalukoosta RR27/1 paalukokoon RR4/12,5 yleensä kalliokärkeä. RD- ja RDs-vakiopaaluanturoissa käytetään poraamalla pystysuoraan asennettavia RD- ja RDs-paaluja paalukoosta RD9 paalukokoon RD32/12,5 saakka. RD- ja RDspaalujen materiaalit, varusteet, suunnittelu ja paalutustyö on esitetty julkaisussa Ruukin teräspaalut Suunnittelu- ja asennusohjeet. Vakiopaaluanturoissa käytettävien RR- ja RDs-paalujen kestävyyden mitoitusarvot on esitetty taulukossa 2. Paalujen mitoitusarvot vastaavat varsin tarkasti korroosiovaraa 2 mm / 1 vuotta ja maan suljettua leikkauslujuutta 15 kpa teräsrakennemitoitettuna ( paalujen sisäpuolista betonia ei ole huomioitu mitoituksessa). Paaluhattuina käytetään taulukon 3 mukaisia paaluhattuja. Taulukko 1. Teräsbetonisissa vakiopaaluanturoissa mitoitusperusteena olevat paalujen kestävyyden mitoitusarvot R d [kn] eri paalutustyöluokissa RR- RRs-paaluilla. RR-paalu Paalutustyöluokka PTL2 R d [kn] Paalutustyöluokka PTL3 R d [kn] RR115/ RR14/ RR14/ RR17/ RR17/ RR22/ RR22/ RR27/ RR27/ RR32/ RR32/ RR4/ PTL2 PTL3 RRs-paalu R d [kn] R d [kn] RRs115/ RRs14/ RRs17/ Raudoitteet Pääterästen halkaisijana on 2, 25 tai 32 mm ja raudoitteiden keskiöetäisyys 8 mm. RR- ja RD-vakiopaaluanturoille on 14 erilaista vakioitua vetoraudoitetta, jotka ovat koukkutai ristiliitosankkuroinnilla varustettuja kaistaraudoitteita. Vakioraudoitteet on esitetty sivuilla Raudoitus voidaan tarvittaessa muodostaa myös irtotangoista. RR- ja RD-vakiopaaluanturoissa käytetään rengasraudoitteena halkaisijaltaan 12, 16 tai 2 mm harjaterästankoja. Vakiopaaluanturoille on 9 erilaista vakiorengasraudoitetta. Vakiorengasraudoitteet on esitetty sivuilla CFI 3.12FI/9212/PR/ 3

4 Taulukko 2. Teräsbetonisissa vakiopaaluanturoissa mitoitusperusteena olevat paalujen kestävyyden mitoitusarvot R d [kn] RD- ja RDs-paaluilla. Taulukko 3. Paaluhattujen mitat. RD-paalu R d [kn] Paalu Paaluhatun mitat [mm x mm x mm] RD9 35 RD115/6 48 RD115/8 62 RD14/8 8 RD14/1 99 RD17/1 127 RD17/12,5 154 RD22/1 177 RD22/12,5 218 RD27/1 23 RD27/12,5 287 RD32/1 28 RD32/12,5 352 RDs-paalu R d [kn] RDs115/8 72 RDs14/8 94 RDs14/1 114 RDs17/1 148 RDs17/12,5 177 RDs22/1 29 RDs22/12,5 254 RDs27/1 275 RDs27/12,5 339 RDs32/1 338 RDs32/12,5 42 RD9 RR/RD 115/6,3 RR/RRs/RD/RDs 115/8 RR/RRs/RD/RDs 14/8 ja 14/1 RR/RRs/RD/RDs 17/1 ja 17/12,5 RR/RD/RDs 22/1 RR/RD 22/12,5 RDs22/12,5 RR/RD 27/1 RR/RD 27/12,5 RR/RD 32/1 RR/RD 32/12,5 RDs27/1 RDs27/12,5 RDs32/1 RDs32/12,5 15x15x15 2x2x2 25x25x25 25x25x25 3x3x3 3x3x3 3x3x3 35x35x35 35x35x35 35x35x35 4x4x3 4x4x3 4x4x3 45x45x4 45x45x4 5x5x4 CFI 3.12FI/9212/PR/ 4 Betoni ja betonointi Kaikissa RR-paaluille suunnitelluissa vakiopaaluanturoissa käytetään betonia C3/C37-2. Kaikissa RRs-, RD-, RDspaaluille suunnitelluissa vakiopaaluanturoissa käytetään betonia C35/45-2 lukuunottamatta kahden paalun anturoita, jotka on suunniteltu betonille C3/37-2. Betonointi tulee suorittaa betoninormit 212 ja SFS-EN 1367 Betonirakenteiden toteuttaminen mukaisesti.

5 Suunnitteluperusteet Anturoiden suunnittelussa on käytetty seuraavia normeja ja ohjeita: SFS-EN 199 Rakenteiden suunnitteluperusteet SFS-EN Betonirakenteiden suunnittelu. Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt. Betoninormit 212 by5 (lävistyskestävyyden osalta) SFS-EN Teräsrakenteiden suunnittelu, paalut RIL Paalutusohje PO-211 Kaikille vakiopaaluanturoille yhteiset alkuoletukset paalut ovat pystysuoria paalujen kestävyyden mitoitusarvot esitetty taulukoissa 1 ja 2 paalun kestävyyttä nurjahduksen suhteen ei ole tarkasteltu ja se tulee huomioida paalun kestävyyden mitoitusarvossa erikseen rakenteen kestävyydet on määritetty sallittu sijaintipoikkeama huomioiden, mutta anturan mitat ilman sijaintipoikkeamien huomiointia anturalle tulevaksi kokonaiskuormaksi on oletettu paalujen lukumäärä kertaa yhden paalun kestävyyden mitoitusarvo paaluantura toimii paaluvoimia laskettaessa äärettömän jäykkänä kappaleena ulkoinen kuormitus ei aiheuta anturaan oleellisia vaakavoimia paaluille ei sallita vetoa anturalle tulevasta kokonaiskuormasta on pysyväksi oletettu 6 % anturalle tulevasta kokonaiskuormasta on muuttuvaksi oletettu 4 % rakenne kuuluu seuraamusluokkaan CC2 ja luotettavuusluokkaan RC2, K FI =1. rakenteen halkeaman ominaisleveys on määritetty pitkäaikaisille kuormille käyttäen kuorman yhdistelykertoimena arvoa,8 ( 8% hyötykuormasta pitkäaikaista) suurin sallittu halkeamaleveys,3 mm anturan ympäristörasitusluokka XC2 FPS-2RRTn; yksittäinen paalu ja paaluryhmä 1 mm FPS-2RDTn; yksittäinen paalun ja paaluryhmä 5 mm betonipeitteen paksuus maata vasten 5 mm, lukuun ottamatta RRs- ja RDs-paaluanturoita, joissa em. mitta on 7 mm (esitetty anturoiden mittapiirustuksissa) Käytetyt osavarmuuskertoimet pysyvä kuorma G 1,15 muuttuva kuorma Q 1,5 kuormien yhdistetty osavarmuuskerroin 1,29 pitkäaikaisen kuorman yhdistelykerroin Ψ 2,8 betoni 1,5 harjateräs 1,15 Käytetyt materiaalit harjateräs A5HW betoni C3/37-2 ja C35/45-2 Paaluanturoiden mitoitusperusteet Vakiopaaluanturat on mitoitettu standardeja SFS-EN 199 ja SFS-EN noudattaen. Lisäksi mitoituksessa on noudatettu standardiin SFS-EN pohjautuvaa suunnitteluohjetta by6. Rakenteeseen kohdistuva kuormitus on oletettu paaluryhmän kapasiteetin suuruiseksi. Vakiopaaluanturan vetoteräsmäärä on määritetty murtorajatilassa julkaisun by21 mukaan. Vetoteräsmäärän laskennassa on huomioitu paalun mahdollinen sijaintipoikkeama. Vetoraudoituksen ankkurointi on tarkastettu standardissa SFS-EN (kappale 8.4) esitetyn menetelmän mukaisesti. Lävistystarkastelussa on noudatettu betoninormeissa esitettyä menettelytapaa standardin SFS-EN kansallisessa liitteessä annetun ohjeistuksen perusteella. Betonin puristuskestävyys on tarkastettu kolmessa kohdassa: välittömästi paaluhatun päällä, anturan keskivaiheilla sekä anturan yläosassa välittömästi pilarin pohjalevyn alla. Puristuskestävyyden sallittu arvo on määritetty standardia SFS-EN soveltaen. Puristuskestävyyden sallitut arvot eri kohdissa on esitetty perusteellisesti liitteessä 1, ja niiden soveltuvuus kohteeseen tulee varmistaa. CFI 3.12FI/9212/PR/ Alkuoletukset, jotka riippuvat vakiopaaluanturatyypistä Sijaintipoikkeamat: FPS-nRRxxx/x- ja FPS-nRRsxxx/x ; yksittäinen paalu ja paaluryhmä 15 mm FPS-nRDxx- ja FPS-nRDsxxx ; yksittäinen paalu ja paaluryhmä 5 mm 5 Anturan rengasraudoitus on määritetty kuten suunnitteluohjeessa by6 on esitetty. Paaluhatut on mitoitettu normaalivoiman kuormittaman liitoksen tavoin. Suurpaalu RR4/12,5 toteutetaan liittorakenteisena ja se liitetään teräsbetonianturaan ilman paaluhattua, tuomalla paalun raudoitus anturaan vähintään ankkurointipituuden verran. Raudoitusmäärä anturan ja

6 paalun RR4/12,5 liitoskohdassa tulee olla vähintään 13 mm 2. Anturan ja paalun liitos on laskennassa oletettu nivelelliseksi riippumatta siitä, toteutetaanko kiinnitys paaluhatun avulla vai tuomalla raudoitteet anturaan. Rakenteen halkeamaleveydet on määritetty käyttörajatilassa Eurokoodin mukaisesti. ovat todennäköisiä, on suositeltavaa valita vakiopaaluantura, joka ei sijaitse aivan käyrästön rajalla. Kahden paalun anturoita käytettäessä määritetään normaalivoima ja momentti murtorajatilassa, joiden perusteella käyrästöjä hyväksikäyttäen valitaan voimasuureille soveltuva tapaus. Käytettävä paalu valitaan taulukosta 4 kyseiseen tapaukseen soveltuvista paaluvaihtoehdoista. CFI 3.12FI/9212/PR/ Pääterästen betonipeitteen paksuudeksi ja paalun upotussuvyydeksi on laskennassa oletettu 5 mm tai 7 mm, riippuen käytettävän paaluhatun paksuudesta. Upotussyvyys on esitetty mitta- ja raudoituspiirustuksissa. Vetoraudoituksen on oletettu sijaitsevan välittömästi paaluhatun päällä kuitenkin siten, että raudoituksen etäisyys anturan alapinnasta saa olla korkeintaan 1 mm. Jokaiselle vakiopaaluanturalle on määritetty vakioraudoite. Jokaista vakioraudoitetta on esitetty kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan ainoastaan ankkurointitavassa. Vaihtoehtoiset ankkurointitavat ovat vetoteräksen ankkuroiminen koukun avulla tai hitsatun poikittaistangon, eli ristiliitosankkuroinnin, avulla. Ristiliitosankkuroinnissa hitsiltä vaaditaan 4 %:n lujuus ankkuroitavaan teräkseen nähden. Ankkurointipituudet on mitoitettu tangon todelliselle jännitykselle, ja ankkurointipituus on laskettu paaluhatun sisäreunasta lähtien. Lisätietoja paaluanturoiden mitoitus- ja suunnitteluperusteista on liitteessä 1. Teräsbetonisten vakiopaaluanturoiden käyttöohjeet Suunnitteluvaihe Suunnittelun alkuvaiheessa kohdetta verrataan vakiopaaluanturoiden suunnitteluperusteisiin ja tarkistetaan, ovatko annetut ehdot voimassa. Erityisesti tulee tarkastaa, soveltuvatko vakiopaaluanturoissa käytettävien paalujen kestävyyden mitoitusarvot työn alla olevaan kohteeseen. Jos anturaan liittyvien rakenneosien mitat, kuormat, seuraamusluokat tai muut lähtöarvot poikkeavat oletetuista merkittävästi, tulee vakiopaaluanturoiden soveltuvuus kohteeseen tarkistaa. Suunnitteluperusteiden tarkistamisen jälkeen määritetään perustuskuormat ja rakennemalli, jotta voidaan määrittää, tuleeko anturan kaatumisvarmuus huomioida. Paaluanturalle tulevat voimasuuret lasketaan murtorajatilassa (Nd, Md). Kapasiteettikäyrien perusteella valitaan sopivat paaluanturavaihtoehdot. Käyrästöjä käytetään tavallisesti siten, että vallitsevien voimasuureiden määrittämisen jälkeen haetaan halutusta kuvaajasta kuormitustapausta vastaava piste. Ne vakiopaaluanturat, joiden käyrästöjen sisäpuolelle piste jää, ovat kuormitusyhdistelmälle soveltuvia. Kapasiteettikäyrästöissä ei paalun sallittua sijaintipoikkeamaa ole huomioitu. Jos kohteessa paalujen sijaintipoikkeamat 6 Vakiopaaluanturoiden normaalivoima- ja momenttikapasiteettikäyrästöt (kuvat 1-21) on esitetty murtorajatilassa jolloin sallitut voimasuureet ovat mitoitusarvoja. Käyrästöjen nousevat suorat rajaavat alueen, jolla paalut ovat kuormien mitoitusarvojen perusteella analysoituna puristettuja. Nousevan suoran alapuolisella alueella paalut ovat vedettyjä. Käyrästöjen laskevat suorat rajaavat alueen, jolla paaluryhmän puristuskapasiteetin mitoitusarvo ylittyy. Katkoviivalla on esitetty kapasiteetit, kun rakenteen kaatumisvarmuus on huomioitu. Kaatumisvarmuustarkastelussa on pystyssä pitävän momentin osavarmuuskertoimena käytetty arvoa,9 ja kaatavan momentin osavarmuuskertoimena arvoa 1,5. Suunnittelutyössä suositellaan käytettäväksi katkoviivan rajoittamia kapasiteetteja ja lisäksi anturan stabiliteetin tarkastusta. Kolmen paalun anturoita koskevissa käyrästöissä on esitetty kapasiteetit taivutuksen vaikutussuunnasta riippuen. Tapaus, jossa taivutusmomentti vaikuttaa siten, että kuormituspisteestä kauimpana sijaitsevalle paalulle syntyy puristusta, voidaan analysoida käyttämällä symmetrisen kuormitustapauksen kuvaajaa. Tällöin ollaan varmalla puolella. Vaihtoehtoisesti voidaan arvioida paaluille tulevat kuorman mitoitusarvot erikseen. Osassa RR-paaluille määritettyjä tyyppianturoita suositellaan käytettäväksi anturoita, joissa paalulle tuleva kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta. Täyttä kestävyyden mitoitusarvoa voidaan käyttää, jos paalu ei poikkea teoreettiselta sijainniltaan tai anturan puristuskestävyys tarkastetaan erikseen. Vakioanturoiden valinnan jälkeen laaditaan perustuskuvat, jossa paalut esitetään sidottuina moduulilinjoihin ja vakiopaaluanturoiden ääriviivat tunnuksineen. Paaluperustuksen routiminen estetään sijoittamalla perustuksen alapinta routimattomaan syvyyteen, routaeristämällä tai tekemällä massanvaihto routimattomaan syvyyteen paaluanturan alla. Tartuntojen, peruspulttien ja pilariholkkien tunnukset merkitään perustuspiirustukseen ja niistä laaditaan erilliset mitta- ja sijoitusdetaljit. Anturan yläpinta tulee raudoittaa peruspulttiohjeen mukaisesti, jos pilarin kiinnitys anturaan sitä vaatii.

7 Paaluanturoiden tartuntojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: asennettavuus tartuntojen paikallapysyvyys valun aikana työturvallisuus mitat tulee valita ottaen huomioon liittyvä rakenne ja perustusten sijaintitoleranssit anturan sivu- ja yläpinnan reuna-alueille sijoitetut tartunnat voivat vaatia anturaan lisäraudoitusta Rakennelaskelmissa esitetään vakiopaaluanturoiden käyttöehdot, lasketaan kunkin anturan kuormat ja toteutuneen paalutuksen perusteella paalukuormat. Laskelmissa voidaan viitata mitoituksen ja raudoituksen osalta tähän tuoteselosteeseen. Tarkastavan viranomaisen kanssa on sovittava, mitä laskelmia kyseessä olevan kohteen perustuksista esitetään edellä mainitun lisäksi. Jos valitun anturan vaakamitat eivät ole riittävät, valitaan suunnassa yhtä 3M-moduulia suurempi mitta ja anturan korkeus mitoitetaan siten, että vakiopaaluanturajärjestelmän mukainen vakioraudoite on riittävä. Lisäksi tarkastetaan, että muut raudoitteet, puristuskestävyys sekä ankkurointipituus ovat riittävät. Anturoiden raudoitteet on tuettava valun ajaksi siten, että ne eivät pääse liikkumaan. Anturan yläpinnan käsittelyksi suositellaan puuhiertoa. Toteutusvaihe Paalutuksen jälkeen mitataan aina paalujen todellinen sijainti, jonka perusteella todelliset paaluvoimat lasketaan. Jos paalulle tuleva kuorma tällöin ylittää taulukoissa 1 ja 2 esitetyt paalun kestävyyden mitoitusarvot, tulee paaluryhmä suunnitella erikseen. Yksittäisen paalun kantavuus voidaan tarkistaa PO-211 mukaisesti (Ruukin teräspaalujen suunnittelu - ja asennusohje, kappale 5). Paalujen todellisen sijainnin perusteella tarkistetaan, että paalujen reunaetäisyys on riittävä. Paaluanturan reunan etäisyys lähimmän paalun paaluhatun reunasta tulee olla vähintään puolet paaluhatun sivumitasta. Paalujen todellisen sijainnin perusteella tarkastetaan myös, onko kaistaraudoitteen ankkurointipituus riittävä. Niissä tapauksissa, joissa paalun poikkeama on korkeintaan sallitun sijaintipoikkeaman suuruinen ja anturan alkuperäinen mitta on poikkeaman jälkeen riittävä, ei ankkurointipituutta tarvitse tarkastaa. Muissa tapauksissa tulee varmistua, että kaistaraudoitteet jatkuvat vähintään paaluhatun leveyden ja betonipeitteen erotuksen verran paalun keskeltä anturan reunaan päin. Paaluanturoiden vetoteräkset sijoitetaan keskitetysti katkaistuiden paalujen paaluhattujen päälle. Jos paalujen sijainnit poikkeavat teoreettisesta siten, että paalujen välinen keskiöetäisyys on suurempi kuin neljä kertaa paaluhatun sivumitta, tulee kaistaraudoitteiden kohdalle asentaa myös ripustushaat. Vetotankoja tulee tällöin sijoittaa myös paalujen välisille vyöhykkeille. Tämän esitteen sisällön oikeellisuus on tarkastettu mahdollisimman huolellisesti. Emme kuitenkaan vastaa mahdollisista virheistä tai tietojen väärästä soveltamisesta aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Oikeudet muutoksiin pidätetään. CFI 3.12FI/9212/PR/ 7

8 Taulukko 4. Kahden RR- ja RD-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C3/37. Vakiopaaluantura Soveltuvat paalut ja Kestävyyden paalutustyöluokka* raja-arvo [kn]** Paaluväli [mm] Anturan leveys L [mm] Anturan leveys B [mm] Anturan korkeus [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Raudoite*** Vetoraudoitus Rengasraudoitus Raudoite*** RR-paalut FPS-2RRT1 RR115/8-PTL T2 2 3T12 k275 IX FPS-2RRT2 FPS-2RRT3 FPS-2RRT4 FPS-2RRT5 RR115/8-PTL3 RR14/8-PTL2 RRs115/8-PTL2 RR14/1-PTL2 RR14/8-PTL3 RRs115/8-PTL3 RR14/1-PTL3 RR17/1-PTL2 RRs14/1-PTL2 RR17/1-PTL3 RRs17/1-PTL T2 2 3T12 k275 IX T2 2 3T12 k275 IX T2 2 3T12 k325 IX T2 3 4T12 k215 IX RD-paalut FPS-2RDT1 RD115/6, T2 1 3T12 k 225 VIII FPS-2RDT2 RD115/ T2 2 3T12 k 275 IX FPS-2RDT3 RD14/8 RDs115/ T2 2 3T12 k 275 IX RD14/1 FPS-2RDT T2 2 3T12 k 325 IX RDs14/8 *) Taulukossa on esitetty minimipaalukoko kullekin kuormitustapaukselle, mutta myös suuremman kantavuuden omaavia paaluja voidaan käyttää, kunhan anturan kestävyyden raja-arvoa ei ylitetä. **) Normaalivoiman mitoitusarvo N d anturalle kun momentti M=. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. CFI 3.12FI/9212/PR/ 8

9 Taulukko 5. 3, 4 ja 5 RR-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C3/37. Vakiopaaluantura 3 RR-paalun anturat Kestävyyden rajaarvot [kn]* Paaluväli** [mm] PTL2 PTL3 Anturan leveys [mm] Anturan korkeus PTL2 [mm] Anturan korkeus PTL3 [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Vetoraudoitus Raudoite*** Rengasraudoitus FPS-3RR115/ T2 2 3T12 k225 3T12 k275 II FPS-3RR14/ T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-3RR14/ T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-3RR17/ T2 2 4T12 k18 6T12 k13 II FPS-3RR17/12, T25 4 3T16 k275 4T16 k215 III FPS-3RR22/ T2 2 4T16 k25 5T16 k235 III FPS-3RR22/12, T25 4 4T16 k25 6T16 k19 III FPS-3RR27/ T25 6 4T2 k315 4T2 k38 IV FPS-3RR27/12, T25 6 4T2 k315 5T2 k285 IV FPS-3RR32/ T32 9 4T2 k315 5T2 k285 V FPS-3RR32/12, T32 9 4T2 k315 5T2 k285 V FPS-3RR4/12, T32 9 4T2 k315 V PTL2 PTL3 Raudoite*** 4 RR-paalun anturat FPS-4RR115/ T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-4RR14/ **** T2 2 4T12 k15 5T12 k135 II FPS-4RR14/ T2 3 3T16 k225 4T16 k18 III FPS-4RR17/ T2 3 4T16 k18 4T16 k215 III FPS-4RR17/12, T25 4 4T16 k18 5T16 k16 III FPS-4RR22/ T2 3 4T16 k25 6T16 k19 III FPS-4RR22/12, T25 4 6T16 k15 8T16 k135 III FPS-4RR27/ T25 7 4T2 k315 5T2 k285 IV FPS-4RR27/12, T25 7 5T2 k235 6T2 k23 IV FPS-4RR32/ T32 9 4T2 k315 5T2 k285 V FPS-4RR32/12, T32 9 5T2 k235 7T2 k19 V FPS-RR4/12, T32 1 6T2 k19 V 5 RR-paalun anturat FPS-5RR115/ T25 6 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RR14/ T25 6 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RR14/ T32 8 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RR17/ T25 7 3T2 k325 4T2 k25 IV FPS-5RR17/12, T32 8 3T2 k325 4T2 k25 IV FPS-5RR22/ T25 7 4T2 k25 5T2 k235 IV FPS-5RR22/12, T32 8 5T2 k185 6T2 k19 IV FPS-5RR27/ T32 9 5T2 k235 6T2 k23 V FPS-5RR27/12, T32 9 6T2 k19 8T2 k16 V FPS-5RR32/ T T2 k235 7T2 k19 VI FPS-5RR32/12, T T2 k19 8T2 k16 VI FPS-5RR4/12, T T2 k155 VI CFI 3.12FI/9212/PR/ *) Normaalivoiman mitoitusarvo anturalle N d kun momentti M= **) Paaluvälillä tarkoitetaan kahden reunapaalun välistä etäisyyttä. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. ****) Betonin halkeamaleveys rajoittaa kestävyyden pienemmäksi kuin 4 x R d. 9

10 Taulukko 6. 3, 4 ja 5 RRs-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C35/45. Vakiopaaluantura 3 RRs-paalun anturat Kestävyyden rajaarvot [kn]* Paaluväli** [mm] PTL2 PTL3 Anturan leveys [mm] Anturan korkeus PTL2 [mm] Anturan korkeus PTL3 [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Vetoraudoitus Raudoite*** Rengasraudoitus FPS-3RRs115/ T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-3RRs14/ T25 4 4T12 k15 5T12 k135 II FPS-3RRs17/ T25 4 5T12 k135 7T12 k15 II PTL2 PTL3 Raudoite*** 4 RRs-paalun anturat FPS-4RRs115/ T2 2 4T12 k15 5T12 k135 II FPS-4RRs14/ T25 4 3T16 k225 4T16 k18 III FPS-4RRs17/ T25 4 4T16 k18 5T16 k16 III 5 RRs-paalun anturat FPS-5RRs115/ T25 6 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RRs14/ T32 8 3T2 k275 4T2 k215 IV FPS-5RRs17/ T25 7 3T2 k325 4T2 k25 IV *) Normaalivoiman mitoitusarvo anturalle N d kun momentti M= **) Paaluvälillä tarkoitetaan kahden reunapaalun välistä etäisyyttä. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. CFI 3.12FI/9212/PR/ 1

11 Taulukko 7. 3, 4 ja 5 RD-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C35/45. Vakiopaaluantura Kestävyyden raja-arvot [kn]* Paaluväli** [mm] Anturan leveys [mm] Anturan korkeus [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Raudoite*** Vetoraudoitus Rengasraudoitus Raudoite*** 3 RD-paalun anturat FPS-3RD T2 1 3T12 k225 I FPS-3RD115/6, T2 1 3T12 k225 I FPS-3RD115/ T2 2 3T12 k275 II FPS-3RD14/ T2 2 4T12 k18 II FPS-3RD14/ T2 2 5T12 k135 II FPS-3RD17/ T2 2 6T12 k13 II FPS-3RD17/12, T25 4 5T16 k16 III FPS-3RD22/ T2 2 6T16 k19 III FPS-3RD22/12, T25 4 7T16 k155 III FPS-3RD27/ T25 6 5T2 k285 IV FPS-3RD27/12, T25 7 6T2 k23 IV FPS-3RD32/ T32 9 5T2 k285 V FPS-3RD32/12, T32 9 6T2 k23 V 4 RD-paalun anturat FPS-4RD T2 1 3T12 k225 I FPS-4RD115/6, T2 1 3T12 k225 I FPS-4RD115/ T2 2 4T12 k18 II FPS-4RD14/ T2 2 6T12 k11 II FPS-4RD14/ T2 3 4T16 k18 III FPS-4RD17/ T2 3 5T16 k16 III FPS-4RD17/12, T25 4 5T16 k16 III FPS-4RD22/ T2 3 7T16 k155 III FPS-4RD22/12, T25 4 9T16 k115 III FPS-4RD27/ T25 7 6T2 k23 IV FPS-4RD27/12, T25 7 7T2 k19 IV FPS-4RD32/ T32 9 7T2 k19 V FPS-4RD32/12, T32 9 8T2 k16 V 5 RD-paalun anturat FPS-5RD T2 2 4T12 k18 II FPS-5RD115/6, T2 2 4T12 k18 II FPS-5RD115/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RD14/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RD14/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RD17/ T25 7 4T2 k25 IV FPS-5RD17/12, T32 8 5T2 k185 IV FPS-5RD22/ T25 7 6T2 k19 IV FPS-5RD22/12, T32 8 7T2 k155 IV FPS-5RD27/ T32 9 7T2 k19 V FPS-5RD27/12, **** T32 1 9T2 k14 V FPS-5RD32/ T T2 k16 VI CFI 3.12FI/9212/PR/ FPS-5RD32/12, **** T T2 k14 VI *) Normaalivoiman mitoitusarvo anturalle N d kun momentti M= **) Paaluvälillä tarkoitetaan kahden reunapaalun välistä etäisyyttä. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. ****) Betonin puristuskestävyys rajoittaa kestävyyden pienemmäksi kuin 5 x R d 11

12 Taulukko 8. 3, 4 ja 5 RDs-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C35/45. Vakiopaaluantura Kestävyyden raja-arvot [kn]* Paaluväli** [mm] Anturan leveys [mm] Anturan korkeus [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Raudoite*** Vetoraudoitus Rengasraudoitus Raudoite*** 3 RDs-paalun anturat FPS-3RDs115/ T2 2 4T12 k18 II FPS-3RDs14/ T2 2 5T12 k135 II FPS-3RDs14/ T2 2 5T12 k135 II FPS-3RDs17/ T25 4 7T12 k15 II FPS-3RDs17/12, T25 4 5T16 k16 III FPS-3RDs22/ T25 4 6T16 k19 III FPS-3RDs22/12, T25 4 7T16 k155 III FPS-3RDs27/ T32 9 5T2 k285 V FPS-3RDs27/12, T32 9 6T2 k23 V FPS-3RDs32/ T T2 k23 VI FPS-3RDs32/12, T T2 k19 VI 4 RDs-paalun anturat FPS-4RDs115/ T2 2 5T12 k135 II FPS-4RDs14/ T2 3 6T12 k11 II FPS-4RDs14/ T2 3 4T16 k18 III FPS-4RDs17/ T25 4 5T16 k16 III FPS-4RDs17/12, T25 5 6T16 k13 III FPS-4RDs22/ T2 3 8T16 k135 III FPS-4RDs22/12, T25 5 9T16 k115 III FPS-4RDs27/ T32 9 7T2 k19 V FPS-4RDs27/12, T32 9 7T2 k19 V FPS-4RDs32/ T T2 k16 VI FPS-4RDs32/12, T T2 k16 VI 5 RDs-paalun anturat FPS-5RDs115/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RDs14/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RDs14/ T25 7 4T2 k215 IV FPS-5RDs17/ T25 7 4T2 k25 IV FPS-5RDs17/12, T32 8 5T2 k185 IV FPS-5RDs22/ T32 9 7T2 k155 V FPS-5RDs22/12, T32 9 7T2 k155 V FPS-5RDs27/ T T2 k16 VI FPS-5RDs27/12, T T2 k14 VI FPS-5RDs32/ T T2 k14 VII FPS-5RDs32/12, T T2 k125 VII CFI 3.12FI/9212/PR/ *) Normaalivoiman mitoitusarvo anturalle N d kun momentti M=. **) Paaluvälillä tarkoitetaan kahden reunapaalun välistä etäisyyttä. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. 12

13 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 25 2 RR- / RRs-paalun anturat FPS-2RRT1 5 Paaluväli k8 FPS-2RRT5 FPS-2RRT4 15 FPS-2RRT3 FPS-2RRT2 FPS-2RRT RD- / RDs-paalun anturat FPS-2RDT1 4 Paaluväli k FPS-2RDT FPS-2RDT3 FPS-2RDT2 FPS-2RDT CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 1. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kahden paalun ryhmälle. 13

14 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 45 RR22/12,5 Paalut RR115/8 RR22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k RR22/1 RR17/12, RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 8 RR4/12,5 k12 Paalut RR27/1 RR4/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 7 RR32/12,5 k RR27/12,5 k RR32/1 k12 RR27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 2. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2, kuormituksen vaikutussuunta A. 14

15 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 5 Paalut RR115/8 RR22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k8 45 RR22/12, RR22/1 RR17/12,5 RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR27/1 RR4/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL RR4/12,5 k12 RR32/12,5 k12 RR27/12,5 k RR32/1 k12 RR27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 3. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2, kuormituksen vaikutussuunta B. 15

16 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RR22/12,5 RR22/1 RR17/12,5 Paalut RR115/8 RR22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR27/1 RR32/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 8 RR32/12,5 k12 7 RR27/12,5 k 6 RR32/1 k12 RR27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 4. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 3, kuormituksen vaikutussuunta A. 16

17 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RR22/12,5 RR22/1 RR17/12,5 RR115/8 RR22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR27/1 RR32/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 CFI 3.12FI/9212/PR/ 85 RR32/12,5 k RR27/12,5 k 65 6 RR32/1 k12 55 RR27/1 k Kuva 5. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 3, kuormituksen vaikutussuunta B. 17

18 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 6 55 RR22/12,5 Paalut RR115/8 RR22/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k RR22/1 RR17/12, RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR27/1 RR4/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL2 1 RR4/12,5 k RR32/12,5 k12 RR27/12,5 k RR32/1 k12 RR27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 6. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2. 18

19 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RR22/12,5 RR22/1 RR17/12,5 RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/8 Paalut RR115/8 RR22/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k Paalut RR27/1 RR32/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL3 1 RR32/12,5 k RR27/12,5 k RR32/1 k12 RR27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 7. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 3. 19

20 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RR22/12,5 RR22/1 RR17/12,5 RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/8 Paalut RR115/8 RR22/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k Paalut RR27/1 RR4/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL RR4/12,5 k16 *) RR32/12,5 k16 *) RR27/12,5 k14 *) Suositellaan käytättävän anturaa, jossa paalulle tulevan kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta. Täyttä paalun kestävyyden mitoitusarvo voidaan käyttää, jos paalu ei poikkea teoreettiselta sijainniltaan tai anturan puristuskestävyys tarkastetaan erikseen RR32/1 k16 RR27/1 k14 CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 8. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2. 2

21 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa Paalut RR115/8 RR22/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RR22/12,5 *) RR22/1 RR17/12,5 *) Suositellaan käytättävän anturaa, jossa paalulle tulevan kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta. Täyttä paalun kestävyyden mitoitusarvo voidaan käyttää, jos paalu ei poikkea teoreettiselta sijainniltaan tai anturan puristuskestävyys tarkastetaan erikseen RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR115/8 RR22/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RR22/12,5 *) RR22/1 RR17/12,5 *) Suositellaan käytättävän anturaa, jossa paalulle tulevan kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta. Täyttä paalun kestävyyden mitoitusarvo voidaan käyttää, jos paalu ei poikkea teoreettiselta sijainniltaan tai anturan puristuskestävyys tarkastetaan erikseen RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 9. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 3. 21

22 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 4 Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k8 35 RRs17/1 3 RRs14/ RRs115/ Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k8 35 RRs17/1 3 RRs14/ RRs115/ CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 1. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2, kuormituksen vaikutussuunnat A ja B. 22

23 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 5 Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k8 45 RRs17/ RRs14/ RRs115/ RRs17/1 Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RRs14/ RRs115/8 5 CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 11. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 3, kuormituksen vaikutussuunnat A ja B. 23

24 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 5 Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 4 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k8 45 RRs17/ RRs14/ RRs115/ Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 4 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RRs17/ RRs14/ RRs115/ CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 12. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2 ja PTL 3. 24

25 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 6 55 RRs17/1 Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 5 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k RRs14/ RRs115/ RRs17/1 Paalut RRs115/8, RRs14/1 ja RRs17/1 5 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RRs14/ RRs115/ CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 13. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL 2 ja PTL 3. 25

26 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RD22/12,5 Paalut RD9 RD22/12,5 3 paalua Paaluväli k8* RD22/1 RD17/12, RD17/1 RD14/1 RD14/8 RD115/8 RD115/6,3*k7 RD9* k Paalut RD27/1 RD32/12,5 3 paalua 1 RD32/12,5 k RD27/12,5 k RD32/1 k RD27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 14. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle, kuormituksen vaikutussuunta A. 26

27 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 7 6 RD22/12,5 Paalut RD9 RD22/12,5 3 paalua Paaluväli k8* 5 RD22/1 RD17/12,5 4 3 RD17/1 RD14/1 RD14/8 RD115/8 RD115/6,3* k7 RD9* k Paalut RD27/1 RD32/12,5 3 paalua 1 RD32/12,5 k RD27/12,5 k RD32/1 k12 RD27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 15. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle, kuormituksen vaikutussuunta B. 27

28 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 9 8 RD22/12,5 Paalut RD9 RD22/12,5 4 paalua Paaluväli k8* 7 6 RD22/1 RD17/12, RD17/1 RD14/1 RD14/8 RD115/8 RD115/6,3* k7 RD9* k Paalut RD27/1 RD32/12,5 4 paalua RD32/12,5 k RD273/12,5 k RD32/1 k12 RD273/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 16. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle. 28

29 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 1 RD22/12,5 Paalut RD9 RD22/12,5 5 paalua Paaluväli k114* RD22/1 RD17/12,5 RD17/1 RD14/1 RD14/8 RD115/8 RD115/6,3* k RD9* k Paalut RD27/1 RD32/12,5 5 paalua RD32/12,5 k16 14 RD32/1 k RD273/12,5 k14 1 RD273/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 17. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle. 29

30 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RDs22/12,5 RDs22/1 RDs17/12,5 RDs17/1 RDs14/1 RDs14/8 RDs115/8 Paalut RDs115/8 RDs22/12,5 3 paalua Paaluväli k Paalut RDs27/1 RDs32/12,5 3 paalua RDs32/12,5 k12 RDs32/1 k12 RDs27/12,5 k RDs27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 18. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle, kuormituksen vaikutussuunta A. 3

31 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RDs22/12,5 RDs22/1 RDs17/12,5 RDs17/1 RDs14/1 RDs14/8 RDs115/8 Paalut RDs115/8 RDs22/12,5 3 paalua Paaluväli k Paalut RDs27/1 RDs32/12,5 3 paalua RDs32/12,5 k12 RDs32/1 k12 RDs27/12,5 k RDs27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 19. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle, kuormituksen vaikutussuunta B. 31

32 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa Paalut RDs115/8 RDs22/12,5 4 paalua Paaluväli k8 RDs22/12,5 9 8 RDs22/1 7 RDs17/12, RDs17/1 RDs14/1 RDs14/8 RDs115/ Paalut RDs27/1 4 paalua RDs32/12,5 k RDs32/1 k12 1 RDs27/12,5 k 1 RDs27/1 k RDs32/12,5 CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 2. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle. 32

33 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 13 1 RDs22/12,5 Paalut RDs115/8 RDs22/12,5 5 paalua Paaluväli k RDs22/1 RDs17/12,5 RDs17/1 RDs14/1 RDs14/8 RDs115/ Paalut RDs27/1 RDs32/12,5 5 paalua RDs32/12,5 k16 RDs32/1 k16 RDs27/12,5 k14 RDs27/1 k CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 21. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle. 33

34 VAKIOPAALUANTURA FPS-2RRT1 FPS-2RRT2 FPS-2RRT3 Kuva 22. Esimerkki kahden paalun vakiopaaluanturan mitta- ja raudoituspiirustuksesta. Vakiopaaluanturoiden mittapiirustukset ovat ladattavissa dwg-muodossa osoitteesta CFI 3.12FI/9212/PR/ 34

35 VAKIOPAALUANTURA FPS-4RR14/1-PTL 2 FPS-4RR14/1-PTL 3 CFI 3.12FI/9212/PR/ Kuva 23. Esimerkki neljän paalun vakiopaaluanturan mitta- ja raudoituspiirustuksesta paalulle RR14/1. 35

36 CFI 3.12FI/9212/PR/ 36

37 CFI 3.12FI/9212/PR/ 37

38 CFI 3.12FI/9212/PR/ 38

39 CFI 3.12FI/9212/PR/ 39

40 CFI 3.12FI/9212/PR/ 4

41 CFI 3.12FI/9212/PR/ 41

42 Liite 1 Paaluanturoiden mitoitus- ja suunnitteluperusteet Murtoraja- ja käyttörajatila Vakiopaaluanturan vetoteräsmäärä on määritetty murtorajatilassa julkaisun by21 (kappale 6.6.6) mukaan. Vetoteräsmäärään vaikuttavat anturan mitat sekä kuormituspinnan leveys. Vetoteräsmäärän laskennassa on huomioitu paalun mahdollinen sijaintipoikkeama. Vetoraudoituksen ankkurointi on tarkastettu standardissa SFS-EN (kappale 8.4) esitetyn menetelmän mukaisesti. Lävistystarkastelussa on noudatettu betoninormeissa esitettyä menettelytapaa standardin SFS-EN kansallisessa liitteessä annetun ohjeistuksen perusteella. Koska betoninormin mukaan ei lävistysvoimaa laskettaessa tarvitse huomioida kuormia, jotka sijaitsevat tuen reunasta etäisyydellä d olevan leikkauksen rajoittamalla alueella, ei lävistyskapasiteettia tarvitse vakiopaaluanturoiden tapauksessa tarkastella. Ripustushakojen (vrt. by21, kappale ) tarpeellisuus kaistaraudoitteiden kohdalla tulee arvioida erikseen. vinon puristussauvan jännityksen ominaisarvon suuruiseksi. Kahden paalun vakiopaaluanturoissa kuormituskohdan alapuolisen alueen jännitys on rajoitettu arvoon fcd, sillä kahden paalun anturassa ei voida olettaa kolmiakselisen jännitystilan syntyä. Anturan puristuskestävyyksien lisäksi tulee tarkastaa pilarin juotosvalun kestävyys. Puristuskapasiteetin varmistamiseksi on osassa viiden paalun anturoita lisätty kaistaraudoitteet myös keskipaalun kohdalle. Tämän ansioita on keskipaalunkin kohdalla voitu analysoida paalun yläpuolisen alueen kestävyys paikallisen puristuksen lausekkeen avulla. Myös puristusvoiman jakautumisaluetta on voitu kaistaraudoitteiden ansioista kasvattaa ja sauvan puristusjännitys on saatu rajoitettua arvoon fcd. Jos paalulle tulevan kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta ja paalun sijaintipoikkeama mm, voidaan kaistaraudoitteet keskipaalun päältä jättää asentamatta. Viiden paalun anturoita käytettäessä tulee kuitenkin aina varmistua sijaintipoikkeamien aiheuttamien vetovoimien hallinnasta, jos keskipaalun ylittäviä kaistaraudoitteita ei käytetä Anturan rengasraudoitus on määritetty kuten suunnitteluohjeessa by6 on esitetty. Rengasraudoitteiden määrään vaikuttavat pilarin pohjalevyn koko sekä anturan leveys. Rakenteen halkeamaleveydet on määritetty käyttörajatilassa Eurokoodin mukaisesti. RR/RRs/RD/RDs-paalujen paaluhatut on mitoitettu normaalivoiman kuormittaman liitoksen tavoin. Puristuskestävyys Anturan vetoteräkset sijaitsevat välittömästi paaluhatun päällä. Paalun yläpuolisen alueen puristuskestävyyden laskennassa on sovellettu paikallisen puristuksen periaatetta (SFS-EN , kappale 6.7). Paikallisen puristuksen kaavaa on sovellettu siten, että kaistaraudoitteiden ylimääräisen kapasiteetin perusteella on määritetty halkaisuvoimakapasiteetti ja edelleen suurin sallittu/mahdollinen jakautumisleveys (vrt. kaava 6.63). Jakautumisleveyden maksimiarvo on rajoitettu arvoon paaluhatun leveys + 4φ 3, 4 ja 5-paalun vakiopaaluanturoissa. Kahden paalun vakiopaalunturoissa jakautumisleveyden maksimiarvo on rajoitettu arvoon paaluhatun leveys + 2φ. Koska kahden paalun anturassa vetoteräkset ylittävät paaluhatun ainoastaan yhdessä suunnassa, on puristuskestävyyden laskennassa oletettu puristuksen leviävän ainoastaan vetoterästen suunnassa. Osassa RR-paalujen tyyppianturoita anturan puristuskapasiteetti ylittyy, jos paalulle tulevan mitoitusarvo on yli 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta ja paalu poikkeaa teoreettiselta sijainniltaan. Näissä tapauksissa suositellaan käytettäväksi anturoita, joissa paalulle tulevan kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta. Täyttä mitoitusarvoa voidaan käyttää, jos paalu ei poikkea teoreettiselta sijainniltaan tai anturan puristuskestävyys tarkastetaan erikseen. Tarkastelut on tehty anturan lävistäjän suunnassa. Kolmen paalun anturoissa on puristustarkastelut tehty jokaisen paalun suunnassa erikseen. Paalun yläpuolisella alueella on tällöin sovellettu paikallisen puristuksen kaavaa edellä esitetyllä tavalla riippumatta siitä, että kaistaraudoitteet eivät kulje paaluhatun yli kohtisuorasti. Jokaiselle vakiopaaluanturalle on määritetty kuormituspinnan leveydelle minimiarvo. Minimiarvo on määritetty riittävän suureksi, jotta puristusjännitys välittömästi kuormituspinnan alapuolella ei ylity. Kuvissa määrättyä kuormituspinta-alan minimiarvoa on mahdollista pienentää, jos anturaa ei kuormita paaluryhmän täysi kapasiteetti. Tällöin kuitenkin puristuskestävyys ja rengas- ja kaistaraudoitteiden määrä tulee määrittää erikseen. CFI 3.12FI/9212/PR/ Vino puristussauvan jännitys on rajoitettu arvoon fcd sekä anturan keskiosassa että sauvan ala- ja yläpäässä. Anturan yläpintaan, välittömästi pilarin alapuolella sijaitsevaan alueeseen jossa vinot puristusvoimat yhtyvät, on oletettu muodostuvan kolmiakselinen jännitystila. Tällöin pilarin alla sallittu jännitys on rajoitettu standardin SFS-EN kaavan (3.25) mukaiseen arvoon. Kaavassa σ2 on oletettu 42 Puristuskestävyksien laskennassa on huomioitu paalujen sallittu sijaintipoikkeama. Jos on syytä olettaa, että jännitys ei kulkeudu vetoterästen yläpintaan paikallisen puristuksen tavoin, ettei pilarin alle 3, 4 ja 5 paalun anturoissa muodostu täydellistä kolmiakselista jännitystilaa tai muut olettamukset eivät toteudu, tulee puristuskestävyydet tarkastella erikseen. Jos on syytä epäillä, että puristussauvan alapään

43 Liite 1 ja paaluhatun yläpuolisen, paikallisen puristuksen avulla tarkastellun alueen yhtymäkohtaan syntyy merkittäviä leikkausvoimia, tulee ne huomioida erikseen. Suunnitteluperusteet RR-, RRs-, RD- ja RDs-paalut on oletettu nivelellisesti kiinnitetyiksi anturaan riippumatta siitä, toteutetaanko kiinnitys paaluhatun avulla vai tuomalla paalun raudoitteet anturaan. Rakenteeseen kohdistuva kuormitus on oletettu paaluryhmän maksimikapasiteetin suuruiseksi. Kuormituksesta on oletettu 4 % pysyväksi ja 6 % hyötykuormaksi. Rakenne on oletettu kuuluvaksi seuraamusluokkaan CC2 ja luotettavuusluokkaan RC2, jolloin kuormakerroin KFI saa arvon 1,. Rakenteen halkeaman ominaisleveys on määritetty pitkäaikaisille kuormille käyttäen kuorman yhdistelykertoimena arvoa,8. Suurimpana sallittuna halkeamaleveytenä on käytetty arvoa,3 mm. Halkeamaleveyden laskentaan liittyvä tehollinen vetovyöhyke on määritetty standardin SFS-EN mukaisesti käyttämällä vetovyöhykkeen leveytenä anturan leveyttä, ja tätä vastaavana teräsmääränä joko kahden tai yhden kaistaraudoitteen teräsmäärää, riippuen paalujen lukumäärästä. Pääterästen betonipeite on oletettu laskennassa 5 mm paksuksi, lukuun ottamatta muutamia 3,4 ja 5 RDs-paalun vakiopaaluanturoita, joissa betonipeite on oletettu 7 mm:ksi. Vetoraudoituksen on oletettu sijaitsevan välittömästi paaluhatun päällä ja toisen suunnan kaistaraudoitteen välittömästi alemman kaistaraudoitteen päällä. Raudoituksen etäisyys anturan alapinnasta saa olla korkeintaan 1 mm. RR-, RRs-, RD-ja RDs-paalut tulee upottaa anturaan 5 mm matkalle, lukuun ottamatta muutamia RDs-paaluanturatapauksia, missä upotussyvyys on 7 mm. Ohjeen kuvissa on merkitty kumpaa upotussyvyyttä tulee noudattaa. Rengasraudoitteiden jako on määritetty sijoittamalla alin rengasraudoite siten, että rengasraudoitteen ja anturan alapinnan välinen etäisyys on 1 mm. Niissä hitsatun kaistaraudoitteen tapauksissa, joissa rengasraudoite ei kaistaraudoitteen suuren halkaisijan vuoksi mahdu em. asemaansa, on alinta rengasraudoitetta nostettu. Työteknisistä seikoista johtuen on alinta rengasraudoitetta nostettu vastaavasti myös koukkuraudoitetta käytettäessä. Jos paalujen sijaintipoikkeamat, anturaan liittyvien rakenneosien mitat, kuormat, seuraamusluokat tai muut lähtöarvot poikkeavat oletetuista merkittävästi, tulee rakenteen mitoitus tarkistaa erikseen. Jos paalujen sijainnit poikkeavat teoreettisesta siten, että paalujen välinen keskiöetäisyys on suurempi kuin neljä kertaa paalun sivumitta, tulee kaistaraudoitteiden kohdalle asentaa myös ripustushaat (by 21, kappale 6.6.6). Vetotankoja tulee tällöin sijoittaa myös paalujen välisille vyöhykkeille. Anturan yläpinta tulee raudoittaa peruspulttiohjeen mukaisesti, jos pilarin kiinnitys anturaan sitä vaatii. CFI 3.12FI/9212/PR/ Kullekin vakioanturalle on määritetty soveltuva tyyppiraudoite. Jokaista tyyppiraudoitetta on esitetty kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan ainoastaan ankkurointitavassa. Vaihtoehtoiset ankkurointitavat ovat vetoteräksen ankkuroiminen koukun avulla tai hitsatun poikittaistangon, eli ristiliitosankkuroinnin, avulla. Ristiliitosankkuroinnissa hitsiltä vaaditaan 4 %:n lujuus ankkuroitavaan teräkseen nähden. Ankkurointipituudet on mitoitettu tangon todelliselle jännitykselle, ja ankkurointipituus on laskettu paaluhatun sisäreunasta lähtien. Niissä tapauksissa, joissa paalun sallittu sijaintipoikkeama on mahdollinen ilman anturoiden mittojen muuttamista, on sijaintipoikkeama ankkurointitarkastelussa huomioitu. Niissä tapauksissa, joissa sallittu sijaintipoikkeama ei voi tapahtua ilman anturan mittojen muuttamista, on ankkurointipituus tarkastettu paalun minimireunaetäisyydelle. Paaluhatun reunan ja anturan reunan välinen etäisyys on oltava vähintään puolet paaluhatun leveydestä. 43

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen

Lisätiedot

Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille

Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille Mitoitusohjeet ja paaluvälin määrittämistä varten laaditut kuvaajat jatkuville paaluanturoille helpottavat ja nopeuttavat RR - ja

Lisätiedot

Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun

Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun Veli-Matti Uotinen Ruukin Teräspaalupäivä Sisältö Ruukin paalujen

Lisätiedot

Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI. DI Antti Laitakari

Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI. DI Antti Laitakari Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI DI Antti Laitakari Yleistä Uusi TB-paalujen tuotelehti korvaa Rakennusteollisuuden aiemmin julkaisemat teräsbetonipaalua koskevat tuotelehdet liitteineen Paalujen

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Teräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari

Teräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari Teräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari Uudet ohjeet Teräsbetonipaalut suunnitellaan uuden paalutusohjeen PO-2011 ja SFS-EN 1992 (Eurocode 2) mukaan PO-2011 on Suomen kansallinen ohje jota tehdessä

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen

Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen 1 www.ruukki.com Vesa Järvinen EXTERNAL 23/01/2014 Ruukin teräspaaluilla kokonaistaloudellisesti edullisimmat perustusratkaisut

Lisätiedot

1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE

1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE 1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE 2 FMC 47683.138.138 2.5.2011 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...4 2 KÄYTTÖKOHTEET...5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet...5 2.2 Perustamisolosuhteet ja pohjatutkimukset...5 2.3 Suunniteltu

Lisätiedot

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit

Lisätiedot

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien vaikutukset paalutuotteisiin Sisältö Paalutusohje 2011 lyhyesti ja ohjeen tilannekatsaus Rakennusmääräyskokoelman, eurokoodien ja toteutusstandardien tilannekatsaus Suomessa

Lisätiedot

1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE

1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE 1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE Lujabetoni Oy Luja-pienpaaluohje FMC 47683.138.138 8.1.2013 8.1.2013 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...4 2 KÄYTTÖKOHTEET...5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet...5 2.2 Perustamisolosuhteet

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen

Lisätiedot

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5

Lisätiedot

Tuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira

Tuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira Ins.tsto Pontek Oy Lasketaan pystykuorman resultantin paikka murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaan Lasketaan murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaisen pystykuorman aiheuttama kolmion muotoinen pohjapainejakauma

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

WQ-palkkijärjestelmä

WQ-palkkijärjestelmä WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin

Lisätiedot

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara 26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara Teräspaalujen käytön edut paalulaatoissa Teräspaalun edut paalutyypin valinnassa Paalutustyön ympäristövaikutukset maan syrjäytyminen tiivistyminen tärinä Asennuskaluston

Lisätiedot

RR - ja RD -paalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET

RR - ja RD -paalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET RR - ja RD -paalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET Ohje käsittelee SSAB:n valmistamia lyömällä ja puristamalla asennettavia RR- ja RRs-paaluja, injektoituja lyömällä asennettavia RR-CSG-paaluja sekä poraamalla

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

RT- 2011 24.11.2011-1 -

RT- 2011 24.11.2011-1 - RT-2011 24.11.2011-1- Tämä tuotelehti korvaa Rakennusteollisuuden aiemmin julkaisemat teräsbetonipaalua koskevat tuotelehdet liitteineen. Tämän tuotelehden mukaisia paaluja ovat oikeutettuja valmistamaan

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4

Lisätiedot

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

SSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET

SSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET SSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET Ohje käsittelee SSAB:n valmistamia lyömällä ja puristamalla asennettavia RR- ja RRs-paaluja, injektoituja lyömällä asennettavia RR-CSG-paaluja sekä poraamalla

Lisätiedot

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja

Lisätiedot

BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211

BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211 Betoniteollisuus ry, Elementtisuunnittelu 2013 BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211 Osan 1 esittely Palkin laskenta Pekka Nykyri, TkL, yliopettaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu 21.11.2013

Lisätiedot

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa 1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-11.2107 SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI 11.1.2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.

TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-11.2107 SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI 11.1.2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op. TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-.207 SIAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI..2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.kirjan nro, vsk. uettele sillan tavanomaiset varusteet ja laitteet sekä niiden tehtävät.

Lisätiedot

HTM HT-TERÄSPAALUT. HT-paalujen suunnittelu- ja asennusohjeet. ver. 9/2014 HTM

HTM HT-TERÄSPAALUT. HT-paalujen suunnittelu- ja asennusohjeet. ver. 9/2014 HTM HTM HT-TERÄSPAALUT HT-paalujen suunnittelu- ja asennusohjeet ver. 9/2014 HTM Sisällys 1. HT-paalut... 3 1.1 Paalutuotteiden vaatimustenmukaisuus... 3 1.2 Pienpaalut (HT90 HT320)... 3 1.2.1 Rakenne ja teräslaji...

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. APK-Pilarikengät Käyttöohje 2

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. APK-Pilarikengät Käyttöohje 2 2 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PILARIKENGÄN TOIMINTATAPA... 4 2. KENGÄN RAKENNE... 4 2.1 Kenkien valmistusohjelma... 4 2.2 Materiaalit... 4 2.3 Valmistustapa... 4 2.4 Valmistustoleranssit... 4 2.5 Pilarikenkien

Lisätiedot

RD-paalutusohje. Suunnittelu- ja asennusohjeet porattaville RD - ja RDs-paaluille

RD-paalutusohje. Suunnittelu- ja asennusohjeet porattaville RD - ja RDs-paaluille RD-paalutusohje Suunnittelu- ja asennusohjeet porattaville RD - ja RDs-paaluille Päivitetty 01/2010 Kuva: Reino Heikinheimo 2. Käyttökohteet 3. Pohjatutkimukset 1. Yleistä Tämä ohje käsittelee poraamalla

Lisätiedot

KUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita

KUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita vaijerilenkki RakMK:n mukainen suunnittelu vaijerilenkki 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat...4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit...4 3 VALMISTUS 5 3.1 Valmistustapa...5

Lisätiedot

PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE

PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE 5/2013 PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE AK-KENKIEN PERUSPULTIT AET, AES Suomen Betoniyhdistyksen käyttöselosteet: no 389 (BY 5B) RakMK no 70 (BY 5B-EC2) Eurokoodi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSPULTIN TOIMINTATAPA...

Lisätiedot

Eurokoodiaikaan siirtymisen tuskaa + keskustelua havaituista ongelmista ja mahdollisuuksista (Paalujen mitoitus eurokoodiaikana)

Eurokoodiaikaan siirtymisen tuskaa + keskustelua havaituista ongelmista ja mahdollisuuksista (Paalujen mitoitus eurokoodiaikana) Eurokoodiaikaan siirtymisen tuskaa + keskustelua havaituista ongelmista ja mahdollisuuksista (Paalujen mitoitus eurokoodiaikana) Betoniteollisuuden paaluseminaari 2013 28.11.2013 Jouko Törnqvist, VTT 2

Lisätiedot

www.ruukki.fi/infra Rakenna kotisi Ruukin varaan Ruukki RR -PAALU

www.ruukki.fi/infra Rakenna kotisi Ruukin varaan Ruukki RR -PAALU www.ruukki.fi/infra Rakenna kotisi Ruukin teräspaalujen varaan Ruukki RR -PAALU RUUKIN TERÄSPAALUILLA KOKONAISTALOUDELLISESTI EDULLISIMMAT PAALUPERUSTUKSET Pientalorakentaminen sijoittuu yhä enemmän sellaisille

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski 20.08.2006

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski 20.08.2006 CONCRETE RESIDENTIAL HOUSES PIENTALON TERÄSBETONIRUNKO https://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/030501/1069228479773/11 29102600015/1130240838087/1130240901124.html.stx Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka,

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. AEP Piilokonsoli Käyttöohje 1

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. AEP Piilokonsoli Käyttöohje 1 1 2 3 Sisällysluettelo 1. PIILOKONSOLIN TOIMINTATAPA... 4 2. PIILOKONSOLIN RAKENNE... 4 2.1 Piilokonsolin valmistusohjelma... 4 2.2 Piilokonsolin materiaalit... 4 2.3 Valmistustapa... 4 2.4 Piilokonsolin

Lisätiedot

CWQ-liittopalkkijärjestelmä

CWQ-liittopalkkijärjestelmä CWQ-liittopalkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 3 2. Valmistus 3 2.1. Materiaali 3 2.2. Pintakäsittely 3 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 4 4.1. Palkin rakenne 4

Lisätiedot

RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015. ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy)

RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015. ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy) RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015 ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy) ESITELMÄN SISÄLTÖ 1. MÄÄRITELMIÄ 2. ANKKUREIDEN MITOITUS YLEISTÄ 3. KALLIOANKKUREIDEN MITOITUS

Lisätiedot

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit... RLS sisäkierrehylsyankkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RLS sisäkierrehylsyankkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit

Lisätiedot

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne. LAUSUNTO NRO VTT-S-04187-14 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Lahti Levy Oy Askonkatu 11 FI-15100 Lahti 15.9.2014 Kimmo Köntti VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäki PL 1001, 02044 VTT Puh. 020 722 5566,

Lisätiedot

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390 VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 14.6.2013 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Toimintatapa 2. MITAT JA MATERIAALIT

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

4. Kapasiteetit ja sallitut kuormat 4.1 Mitoitusperiaate 4.2 Kapasiteetit ja sallitut kuormat 4.3 Nostoankkureiden sallitut kuormat

4. Kapasiteetit ja sallitut kuormat 4.1 Mitoitusperiaate 4.2 Kapasiteetit ja sallitut kuormat 4.3 Nostoankkureiden sallitut kuormat VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 1074-A 1168-A 1988 995-G 1036-G 1140 1130 18.12.2009 Sivu 1/19 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

T512905 Puurakenteet 1 5 op

T512905 Puurakenteet 1 5 op T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin

Lisätiedot

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN Esa Makkonen Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 Tiivistelmii: Artikkelissa kehitetaan laskumenetelma, jonka avulla

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4

Lisätiedot

R-nostoAnkkurit. Eurokoodien mukainen suunnittelu

R-nostoAnkkurit. Eurokoodien mukainen suunnittelu R-nostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu R-NOSTOANKKURIT 1 TOIMINTATAPA...3 2 R-NOSTOANKKUREIDEN MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 R-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...4 2.2 R-nostoankkureiden

Lisätiedot

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu

Lisätiedot

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen Betonipaalujen korvaaminen RRspaaluilla, HAMK Sisältö Kohteen yleiskuvaus Pohjasuhteet Urakkalaskentavaiheen paalutussuunnitelma RRs-paaluihin perustuva paalutussuunnitelma Paalutustyön toteutus PDA-mittaukset

Lisätiedot

Teräspaalut pientalojen perustamisessa - suunnittelusta toteutukseen

Teräspaalut pientalojen perustamisessa - suunnittelusta toteutukseen Teräspaalut pientalojen perustamisessa - suunnittelusta toteutukseen Veli-Matti Uotinen Ruukin Teräspaalupäivä Sisältö Rakentamisen tilastotietoa Teräspaaluperustusten suunnittelu pohjatutkimukset paalutyypin

Lisätiedot

by1030 Käytä desimaalien merkitsemiseen pilkkua. Käytä sivussa olevia painikkeita dokumentin sisällä liikkumiseen.

by1030 Käytä desimaalien merkitsemiseen pilkkua. Käytä sivussa olevia painikkeita dokumentin sisällä liikkumiseen. Halkeamaleveyden laskenta standardin mukaan Taipuman laskenta standardin mukaan Ankkurointipituuden laskenta standardin mukaan Tämä laskentapohja laskee annettujen voimasuureiden sekä rakenneja raudoitustietojen

Lisätiedot

RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012)

RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012) RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 20.4.2016: Sivu 16: Kuvasta 1.1 ylöspäin laskien 2. kappale: Pyöreän putken halkaisija kalibroidaan lopulliseen mittaan ja...

Lisätiedot

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 EUROKOODI 2012 SEMINAARI Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 Koulutus ja käyttöönotto Eurokoodikoulutukset järjestettiin pääosin 2007 Oppilaitoksissa opetus pääosin eurokoodipohjaista

Lisätiedot

EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille

EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille Tim Länsivaara TTY EUROKOODI 2014 SEMINAARI Sisältö 1. Johdanto 2. Kuormien osavarmuusluvut stabiliteettitarkastelussa

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. AK Pilarikengät Käyttöohje 2

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. AK Pilarikengät Käyttöohje 2 2 3 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. PILARIKENGÄN TOIMINTATAPA 4 2. KENGÄN RAKENNE 4 2.1 Kenkien valmistusohjelma 4 2.2 Kenkien materiaalit 4 2.3 Valmistustapa 4 2.4 Valmistustoleranssit 4 2.5 AK-pilarikengän

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/4 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

MAANVARAINEN PERUSTUS

MAANVARAINEN PERUSTUS MAANVARAINEN PERUSTUS 3.12.2009 Siltaeurokoodien koulutus Heikki Lilja Tiehallinto VARMUUSKERTOIMET / KUORMITUSYHDISTELMÄT: EUROKOODI: DA2* NYKYKÄYTÄNTÖ: - KÄYTETÄÄN KÄYTTÖRAJATILAN OMINAISYHDISTELMÄÄ

Lisätiedot

Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla. Pekka Ruuti 23.01.2014

Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla. Pekka Ruuti 23.01.2014 Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla Pekka Ruuti 23.01.2014 Esityksen sisältö Toteutettuja paalutuskohteita Arabianrannassa, Vuosaaressa sekä Kalasataman alueella. Menetelmät Kustannusvertailu

Lisätiedot

Arvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala

Arvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala 1/6 Latinalaiset isot kirjaimet A A c A s A s,est A s,vaad A s,valittu A s,min A sw A sw, min E c E cd E cm E s F F k F d G G k G Ed Poikkileikkausala Betonin poikkileikkauksen ala Raudoituksen poikkileikkausala

Lisätiedot

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Osa 4: Palkit Palkkien suunnittelu eurokoodeilla Johdanto Mitoitusmenettely Palonkestävyys

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Osa 4: Palkit Palkkien suunnittelu eurokoodeilla Johdanto Mitoitusmenettely Palonkestävyys 1(12) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa

Lisätiedot

NOPEA ASENNUS SÄÄDETTÄVÄ LIITOS. AKK kerrospilarikengässä yhdistyy kolme elementtipilarin raudoitustuotetta; kenkäliitos, pääteräs ja jatkospultti.

NOPEA ASENNUS SÄÄDETTÄVÄ LIITOS. AKK kerrospilarikengässä yhdistyy kolme elementtipilarin raudoitustuotetta; kenkäliitos, pääteräs ja jatkospultti. PILARIKENGÄT sivu 1 / 5 Pilarikenkiä käytetään betonielementtipilareiden kiinnittämiseen ja kuormien siirtämiseen. Pilarielementtiin sijoitetut kengät liitetään vastakkaisessa rakenteessa oleviin pultteihin.

Lisätiedot

Hilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N

Hilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N HIS-(R)N Hilti HIT-RE 500 + Injektointijärjestelmä Hyödyt Hilti HIT-RE 500 330 ml pakkaus (saatavana myös 500 ml 500 ml ja 1400 ml pakkaus) Sekoituskärki BSt 500 S - soveltuu halkeilemattomaan betoniin

Lisätiedot

Tuulivoimalan porapaaluperustus

Tuulivoimalan porapaaluperustus Tuulivoimalan porapaaluperustus Geotekniikan päivä 17.11.2005 Sakari Lotvonen, PSV-Maa ja Vesi Oy Jouko Viitala, LEMCON Oy Hannu Jokiniemi, Ruukki Sami Eronen, Ruukki 15 March 2006 www.ruukki.com Sami

Lisätiedot

Stabiliteetti ja jäykistäminen

Stabiliteetti ja jäykistäminen Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:

Lisätiedot

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...

Lisätiedot

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 BY 5 B-EC 2 nro. 67 Schöck Isokorb KS, QS 17.4.2013 Tekninen neuvonta ja laskentapyynnöt Linterm Oy Puh.: 0207 430 890 Faksi: 0207 430 891 info@schoeck.fi

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2. www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2. www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 SEINÄELEMENTIN PULTTILIITOKSEN TOIMINTATAPA...4 2 SEINÄKENGÄN RAKENNE...5 2.1 ASL SEINÄKENGÄN MITAT JA MATERIAALIT...

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS 1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA...4 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...4 3.1 VALMISTUSTAPA... 4 3.2 VALMISTUSTOLERANSSIT... 4 3.3 LAADUNVALVONTA...

Lisätiedot

R-nostoAnkkurit. RakMK:n mukainen suunnittelu

R-nostoAnkkurit. RakMK:n mukainen suunnittelu R-nostoAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu R-NOSTOANKKURIT 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Nostoankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...5 3.1

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot