Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus (VONKU) -hanke LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus (VONKU) -hanke LOPPURAPORTTI Henri Vaarala Anne-Mari Ventelä

2 1. JOHDANTO Vesiensuojelutoimenpiteiden kunnostustoimia on tehty Suomessa vielä vähän, eikä tutkittua tietoa niiden kunnostustarpeesta ole saatavilla. Pyhäjärvi-instituutin VINKU -hankkeessa (28-211) toteutettiin erilaisten vesiensuojelutoimenpiteiden (altaat, kosteikot, suodattimet) kunnostuksia ja seurattiin kunnostuksen vaikutuksia (kuva 1.). Tässä hankkeessa selvitettiin näiden kunnostusten vaikuttavuus, nykytila ja mahdollinen uusi kunnostustarve. Hankkeessa tehtävillä selvityksillä saadaan vesistökunnostuksissa hyödynnettävää tietoa vesiensuojelutoimenpiteiden kunnostuksen vaikuttavuudesta, huoltotarpeesta ja tehokkuudesta Kuva 1. Säkylän Pyhäjärven valuma-aluekartta ja vesiensuojelutoimenpiteet. Karttaan merkitty hankkeessa tutkitut vesiensuojelutoimenpiteet sekä rakennetut virtaamamittausasemat.

3 2. TULOKSET Hankkeessa selvitettiin aikaisemmin VINKU -hankkeessa kunnostettujen Ekmanin-, Imponojan- ja Kärrilänojan laskeutusallas-kosteikkojen ja Imponojan suodattimen nykytila ja niiden vaikuttavuus valumavesien puhdistajina. Kaikki kohteet sijaitsevat Yläneenjoen valuma-alueella, Varsinais- Suomessa. Kärrilänoja laskeutusallas - kosteikko Kärrilänojan laskeutusallas-kosteikko (,7 ha) yhdistelmä (,8 % valuma-alueesta) on rakennettu vuonna Laskeutusallas ja kosteikko kunnostettiin vuonna 21. Kunnostuksen yhteydessä laskeutusaltaan yläosasta poistettiin sinne kertynyt massa ja kosteikolla veden kulkua tehostettiin lisäämällä kosteikkoon vesiväyliä ja tukkimalla vanhaa ojauomaa. Kuva 2. Kärrilänojan laskeutusaltaan yläosa v. 21 kunnostuksen jälkeen(vas.) ja kuva oikealla v.215. Hankkeessa tehdyssä selvityksessä huomattiin laskeutusaltaan yläosaan kertyneen suuri määrä ainesta (kuva 1 ja 2.). Varovaisen arvion mukaan kertynyttä massaa on 3-4 kuutiota. Massan määrää ei pystytty selvittämän tarkemmin, eikä kunnostukseen ja massojen ruoppaukseen saatu maanomistajan lupaa. Kohde sijaitsee metsäisellä alueella, jonne pääsy vahingoittamatta metsää on vain talvi-/roudanaikaan. Kosteikon kasvillisuus on runsasta ja vedenohjaus toimenpiteet ovat silmämääräisesti arvioituna onnistuneet hyvin, vesi kulkee kunnostetuissa kohdissa suunnitellusti.

4 Kuva 3. Ilmakuva Kärrilänojan laskutusaltaan yläosasta. Kertynyt massa merkitty punaisella. Kuva Ilkka Valli. Kärrilänojan laskeutusallas-kosteikkoyhdistelmä on kerännyt valumavesien mukana kulkeutunutta kiintoainesta. Hankkeessa tehdyn sedimenttitutkimuksen mukaan kertynyt aines on pääosin hietaa (,2-,6 mm) ja silttiä (,2-,2 mm). Kärrilänojan sedimentin kokonaisfosforipitoisuus oli,39-,56 g/kg, josta helppoliukoisen fosforin osuus oli,7-1,8%. Kärrilänojan laskeutusallaskosteikkoyhdistelmän sedimentin fosforin kokonaismäärä on arviolta 525 kg ja kosteikon 111 kg, josta helppoliukoista oli vastaavasti 3,8 kg ja 2, kg. Hankkeen aikana otettiin vesinäytteitä noin kahden viikon välein laskeutusallas-kosteikon ylä- ja alapuolelta, selvittääkseen vesiensuojelutoimenpiteen ravinteiden puhdistustehokkuus. Näytteiden perusteella Kärrilänojan laskeutusallas-kosteikko ei pidättänyt fosforia huhti-kesäkuun 215 aikana. Kokonaisfosforipitoisuus kohteen alapuolella oli keskimäärin 4 mikrogramma korkeampi kuin kohteen alapuolella hankkeen aikana otetuissa vesinäytteissä. Kevään ja kesän 215 tuloksia verrattiin VINKU hankkeen tuloksiin, jossa ensimmäiset tulokset ovat vuodesta 28 (kuva 4.).

5 Kok P µg/l KÄRRILÄN ALLAS JA KOSTEIKKO Yläpuoli Alapuoli Kuva 4. Kärrilänojan vesiensuojelukohteen kokonaisfosforitulokset Imponojan laskeustusallas - kosteikko Imponojan kosteikko on rakennettu 1995 ja se kunnostettiin vuonna 25 (kuva 5.). Laskeutusallas on rakennettu vuonna 2 ja se kunnostettiin keväällä 29 VINKU -hankkeessa. Kunnostuksen yhteydessä altaan vedenpintaa nostettiin 5 cm ja poistettiin altaasta sinne kertynyttä massaa. Laskeutusallas jaettiin kunnostuksen yhteydessä kahteen erilliseen osaan. Laskeustusallas-kosteikko yhdistelmän toimivuutta on seurattu vesinäytteillä ja automaattisilla mittareilla vuodesta 29 saakka. Laskeutusaltaan ja kosteikon pinta-ala on yhteensä,37 ha ja se on,2% valuma-alueesta.

6 Kuva 5. Ilmakuva Imponojan kosteikosta. Kosteikkokasvillisuus peittää koko kosteikon alueen. Kuva Ilkka Valli. Tässä hankkeessa selvitettiin laskeutusaltaan tila ja toimenpidekokonaisuuden vaikuttavuus. Kohteesta otettiin vesinäytteitä ja lasketusallas-kosteikkoyhdistelmän ylä- ja alapuolella pidettiin automaattisia vedenlaatumittareita hankkeen ajan. Laskeutusaltaan yläosan altaaseen oli kertynyt massaa yli 3 kuutiota (kuva 6 ja 7.) ja se poistettiin kesäkuussa 215. Sedimentinmassan ravinteet kierrätettiin läjittämällä massat läheisien asuinrakennuksen piha-alueen nurmimaalle. Kunnostuksen jälkeen ruopattu alue luodattiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Sontek M9 -laitteella (kuva 8.). Luotauksen avulla voidaan selvittää tulevina vuosina kertyvän massan määrää ja mihin kohtiin allasta massat alkavat kertymään.

7 Kuva 6. Imponojan laskutusaltaan yläosa. Kertynyt massa merkitty punaisella. Massat, 3-4 m 3 poistettiin hankkeessa.(kuva Ilkka Valli) Kuva 7. Imponojan laskutusaltaan yläosa. Oikealla v. 29 kunnostuksen jälkeen. Vasemmalla keväällä 215, ennen kunnostusta.

8 Kuva 8. Imponojan lasketusaltaan yläosan syvyyskartta kunnostusruoppauksen jälkeen 215 (kuva Ilkka Myllyoja, V-S ELY-keskus). Myös Imponojan kohteesta tehtiin sedimenttitutkimukset ennen kunnostusta. Laskutusaltaan osanäytteiden paksuus oli 3-1cm:n välillä ja kosteikossa 1-3 cm. Kertyneet massat olivat pääasiassa hietaa ja silttiä. Imponojan laskeutusallas-kosteikon sedimentin kokonaisfosforipitoisuus oli,34-,41 g/kg, josta helppoliukoisen fosforin osuus oli 3,9-6,2%. Laskeutusaltaan sedimentin kokonaisfosforimäärä arvioitiin olevan 176 kg ja kosteikon 72 kg, josta helppoliukoista oli vastaavasti 1,9 ja 2,8 kg. Hankkeen aikana haettiin vesinäytteet kahden viikon välein kohteen ala- ja yläpuolelta. Vesinäytteiden mukaan Imponojan laskeutusallas-kosteikkoyhdistelmä ei pidätä fosforia.. Kokonaisfosforipitoisuus oli hankkeen aikana keskimäärin 8 mikrogramma korkeampi alapuolella kuin

9 Kok P µg/l Kok P µg/l yläpuolen vesinäytteessä (kuva 9.). Pitemmän aikasarjan vesinäytteiden mukaan vuoden 29 kunnostuksen jälkeen Imponojan kohde on kuitenkin poistanut kokonaisfosforia 16 % (kuva 1.) 1 IMPONOJA (allas ja kosteikko) Yläpuoli Alapuoli Kuva 9. Imponojan vesinäytteiden kokonaisfosforipitoisuudet huhti-kesäkuussa 215. HUOM. KEVÄT 29 VAIN ALLAS!! ALTAAN KUNNOSTUS HUHTIKUUSSA 29 Yläpuoli Alapuoli Kuva 1. Imponojan allas-kosteikon kokonaisfosforin vesinäytetulokset v

10 Sameus NTU Sameus NTU Hankkeen aikana Imponojan laskeutusallas-kosteikolla pidettiin automaattisia vedenlaatumittareita huhtikuusta kesäkuuhun. Mittarit olivat laskeutusaltaan yläpuolella ja kosteikon alapuolella. Mittarit mittasivat veden lämpötilaa, sähkönjohtavuutta ja sameutta. Tulosten mukaan vesiensuojelukokonaisuus poistaa korkeiden virtaamien aikaisia sameuspiikkejä (kuva 11 ja 12). Keskiarvo laskettuna sameus väheni tarkastelujaksolla 1,1 NTU:ta eli käytännössä Imponojan laskeutusallas-kosteikko ei vähennä Imponojan veden sameutta Yläpuoli Virtaama Q Kuva 11. Imponojan laskeutusallas-kosteikko yhdistelmän automaattisten vedenlaatumittareiden tuloksia huhti-kesäkuu 215. Altaan kunnostusruoppaus toteutettiin Virtaama kuvaa Yläneenjoen kokonaisvirtaamaa YP-AP Kuva 12. Imponojan automaattisten vedenlaatumittareiden tuloksia. Kun arvo negatiivinen => AP korkeammat pitoisuudet eli kohde ei vähennä sameutta. Kun arvo positiivinen => YP korkeammat pitoisuudet eli kohde vähentää sameutta.

11 Imponojan suodatin Imponojan suodatin on rakennettu 2 -luvuna alussa. Suodatin kunnostettiin vuonna 21 VINKU - hankkeessa. Suodattimessa on 3 erillistä suodatinkenttää ja suodatinmateriaaleina on Sachtofer PR ja Filtra P -rakeet. Rakennusvaiheessa tavoitteena oli valita sellaisia suodatinmateriaaleja, jotka pidättävät ensisijaisesti fosforia. Suodattimeen on rakennettu vuonna 21 kaksi erilaista vesienjohtamisrakennetta, joiden soveltuvuutta vertailtiin. Tavoitteena oli saada vesi jakautumaan mahdollisimman tasaisesti koko suodatinkenttään. VONKU-hankkeen aikana keväällä ja kesällä 215 huomattiin viitteitä suodattimen tukkeutumisesta, vettä poistui ylivuotoputkesta pienemmilläkin virtaamilla. Yksi suodatinkenttä oli rikkoutunut ja osa vedestä pääsee kentän läpi suodattumatta (kuva 13). Tämä voi osin johtua suodattimen tukkeutumisesta, jolloin vesi hakee helpomman tien ulos suodattimesta. Kuva 13. Imponojan suodatin. Vasemmalla vuotava suodatinkenttä ja oikealla edelleen kohtuullisesti vettä läpäisevän suodatinkentän poistoputki. Imponojan suodattimen toimivuutta on seurattu vuodesta 21 saakka. Vesinäytteitä on vuosien avovesikaudelta, talvisin ja tulvien aikaan suodattimista ei ole saatu näytettä. Näytteitä on otettu Pyhäjärvi-instituutin eri hankkeissa ja eri määriä kunakin vuonna, rahoituksen mukaan. Näytteet on otettu suodattimen jakokaivosta ja kolmen eri suodattimen poistoputkesta. Suodattimet sitoivat fosforia hyvin kesän 21. Fosforia sitoutui yli 5 % suodatinkenttiin. Tämän jälkeen fosforin sitomiskyky on heikentynyt ja VONKU -hankkeessa otettujen näytteiden perusteella suodatinkentät vapauttavat hieman kokonaisfosforia ja liukoista fosforia (kuva 14 ja 15.), filtra P selkeämmin enemmän kuin sachtofer PR. Suodatinmateriaaleista Filtra P poistaa hieman (2-3%) kokonaistyppeä, mutta Sachtofer PR ei käytännössä lainkaan.

12 PO4- P µg/l Kok P µg/l Kaivo FiltraliteP Sachtofer, putki Sachtofer, kaivo Kuva 14. Imponojan suodattimen kokonaisfosfori v Kaivo FiltraliteP Sachtofer, putki Sachtofer, kaivo Kuva 15. Imponojan suodattimen liukoinen fosfori v

13 Ekmanin kosteikko Ekmanin laskeutusallas - kosteikko on perustettu Altaan ja kosteikon pinta-ala on yhteensä,45 ha ja se on,2 % valuma-alueesta. Laskeutusallas on tyhjennetty 29 maanomistajan toimesta ja kosteikko kunnostettiin vuonna 21 VINKU -hankkeessa. Kunnostuksessa rakennettiin uusi pato, jolla saatiin nostettua kosteikon vedenpinta suunnitellulle tasolle. Kosteikosta poistettiin kertynyttä massaa ja altaan profiilia muotoiltiin kosteikolle tyypilliseksi. Kuva 16. Ekmanin yläosan näytteenottopiste laskeutusaltaan yläpuolella. Tämän hankkeen aikana otettiin Ekmanin laskeutusallas-kosteikko yhdistelmältä vesinäytteitä (kuva 16.) ja verrattiin niitä myös vuoden 21 ja 211 vesinäytedataan (kuva 17 ja 18.). Ekmanin kohde pidätti selkeästi liukoista fosforia kevään ja alkukesän 215 aikana. Prosentuaalisesti AP liukoinen fosfori oli 55 % ja kokonaisfosfori 22% alhaisempi kuin yläpuolella koko tarkastelujakson aikana.

14 PO4-P ug/l Kok P ug/l YP AP Kuva 17. Ekmanin allas-kosteikko yhdistelmän yläpuoli (YP) ja alapuoli (AP) kokonaisfosfori v. 21, 211 ja YP AP Kuva 18. Ekmanin allas-kosteikko yhdistelmän yläpuoli (YP) ja alapuoli (AP) liukoinen fosfori v. 21, 211 ja 215

15 Ojavesinäytteet Hankkeen aikana otettiin ojavesinäytteitä Yläneenjoen kuormittavimmista sivu-uomista. Näytteitä haettiin n. kahden viikon välein. Korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat haanojassa, jossa kokonaisfosforipitoisuudet olivat kesäkuun 16. päivä 32 mikrogrammaa litrassa. Kuvassa 13 on esitetty ojien laskennallinen kokonaisfosforin vuosikuormitus hankkeen aikana otettujen näytteiden perusteella. Huomioitavaa on, että pienivirtaamisen Haanojan (valuma-alue 2 km 2 ) laskennallinen vuosikuorma on korkeampi kuin Oripään myllyoja, jonka valuma-alueen koko on 2 km 2 (taulukko 1 ja kuva 2). Haanojan korkein kokonaisfosforipitoisuus oli 32 mikrogrammaan litrassa. Ojien virtaamat laskettiin VEMALA -mallin valuntatietojen avulla. Kuva 19. Kreivilänojan ojavesinäytteen näytteenottopiste.

16 kg/a Taulukko 1. VONKU -hankkeen ojavesinäytteiden kokonaisfosforitietoja (keskiarvot) ja laskennallisia fosforikuormitusarvoja. Kok P µg/l m³/s kg/d kg/d/km² kg/a/km² Saonjoki 53,3,4 1,9,1 25,8 Myllyoja (Yläne) 63,6,1,4,1 29,9 Lietsanoja 22,,1,3, 9,2 Kärrilänoja 57,6,1,5,1 24, Imponoja 47,1,,2,1 19,9 Kreivilänoja 16,,3 2,5,1 39,4 Vehmasoja 72,7,1,5,1 27,2 Myllyoja (Oripää) 15,3,3 2,5,1 36,2 Peräsuonoja 8,7,2 1,3,1 23,1 Haanoja 1211,7, 2,6 1,1 416,9 Liinoja 7,1,1,4,1 24,1 Vuotavanoja 122,1,1 1,5,1 42, Kuva 2. Ojavesinäytteiden laskennalliset fosforin vuosikuormat hankkeessa otettujen vesinäytteiden perusteella. Virtaamat laskettu VEMALA -mallin mukaan.

17 Virtaamamittaukset Hankkeessa rakennettiin 3 (Haanoja, Vuotavanoja ja Peräsuonoja) virtaamamittausasemaa, joiden yhteyteen asennettiin vedenpinnan korkeusasteikko (kuva 21.). Mittauksia tehtiin huhtikuun ja kesäkuun välillä 4-7 kertaa jokaisesta ojasta. Haanojan valuma-alueen pinta-ala on n. 2 km 2. Mitatut virtaamat vaihtelivat välillä 4-28 l/s. Vuotavanojan mittauspisteen valuma-alueen pinta-ala on n. 1 km 2 ja mitatut virtaamat olivat välillä l/s. Vuotavanojan virtaamat vaihtelevat valtavasti. Valuma-alue on suurelta osin ojitettua peltoa, jolloin veden ohjautuvat nopeasti ojaan ja aiheuttavat suuria virtaamavaihteluja. Peräsuonojan mittauspisteen valuma-alue on 19,4 km 2 ja mitatut virtaamat vaihtelivat välillä l/s. Peräsuonojan korkeimpien virtaamien mittaaminen Flowtrackerilla oli hankalaa korkean vedenkorkeuden vuoksi. Oja padottaa vettä alavirrassa ja korkeiden virtaamien mittaustulos ei välttämättä antanut oikeaa tulosta. Mitattu virtaama ei ollut oikeassa suhteessa verrattuna vedenpinnankorkeusasteikon lukuihin. Jatkossa korkeilla virtaamilla tulisi tehdä vertailumittausta esim. Sontek M9 tai vastaavalla virtaamamittarilla. Vedenpinnan korkeusasteikon ja Flowtracker-virtaamamittausten avulla pystytään muodostamaan kullekin ojalle purkautumiskäyrä. Purkautumiskäyrään tarvitaan kuitenkin virtaamamittauksia koko vuoden ajalta eri virtaamilla ja vedenkorkeuksilla, joten käyrät saadaan valmiiksi vasta hankkeen jälkeen. Virtaamamittaustuloksia voidaan käyttää apuna kuormituslaskennoissa ja eri mallinnustyökalujen apuna. Kuva 21. Flowtracker virtaamamittausten helpottamiseksi rakennettiin uomaan luonnonkivistä vuorattu mittauspiste ja asennettiin vedenpinnan korkeusasteikko purkautumiskäyrän laskemista varten. Mittaus toteutettiin joka kerta lautojen väliseltä alueelta.

18 Hankkeessa tehtiin vertailukoe Flowtracker ja Sontek M9 -virtaamamittareilla toukokuussa peräsuonojassa (kuva 22.). Kolmella Flowtracker -mittauksella saatiin tulokset 36, 35 ja 37 l/s ja Sontek M9 -mittarilla tulos 4 l/s. Mittauskerrat vastaavat Pyhäjärvi-instituutin (Flowtracker) ja Varsinais-Suomen ELY -keskuksen (Sontek M9) käytäntöjä. Korkeilla virtaamilla ei saatu tehtyä vertailumittauksia. Kuva 22. Sontek M 9 virtaammittari peräsuonojalla ja Flowtracker virtaamamittarin käsitietokone. TIEDOTUS Hankkeesta laadittiin hanke-esite, joka on esillä Pyhäjärvi-instituutin internetsivuilla. Hanketta esiteltiin Pyhäjärvimessuilla Eurassa Valtakunnallinen vesistökunnostusverkoston seminaarin maastoretki kohdistui Imponojan vesiensuojelukokonaisuudelle , jossa kohteeseen tutustui yli 4 vesistökunnostajaa ympäri Suomen. Hanketta esiteltiin seminaarin vesistökunnostusnäyttelyssä Raumalla Lisäksi hanketta esiteltiin seuraavissa tilaisuuksissa: Lancasterin yliopisto, yhteistyö- ja hankesuunnittelu, Lancaster Maaseutuverkoston ympäristötyöryhmän kokous, Helsinki

19 Satakuntaliitto, Pori Ranskalainen Leaderryhmän vierailu, Kauttua LOURA Vesiverkosto vierailu, Kauttua Instituutin hallitus, Kauttua Pyhäjärven suojeluohjelman valuma-aluetyöryhmän kokous, Säkylä YHTEENVETO Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus (VONKU) -hankkeessa selvitettiin jo kunnostettujen vesiensuojelutoimenpiteiden kunto ja vaikuttavuus. Kunnostuksien jälkeen Imponojan ja Kärrilänojan laskeutusaltaisiin oli kertynyt suuria määriä valumavesien mukana kulkeutunutta hiesua ja silttiä. Sedimenttitutkimusten mukaan näihin vesiensuojelukohteisiin oli kertynyt runsaasti fosforia. Kärrilänojan laskeutusallas-kosteikkoyhdistelmän sedimentin fosforin kokonaismäärä on arviolta 525 kg ja kosteikon 111 kg, josta helppoliukoista oli vastaavasti 3,8 kg ja 2, kg. Imponojan laskeutusaltaan sedimentin kokonaisfosforimäärä arvioitiin olevan 176 kg ja kosteikon 72 kg, josta helppoliukoista oli vastaavasti 1,9 ja 2,8 kg. Imponojan laskeutusallas kunnostusruopattiin tässä hankkeessa ja poistettiin samalla myös sinne kertynyttä fosforia. Kärrilänojan laskeutusaltaan ruoppaukseen ei saatu maanomistajan lupaa. Kohteesta tulisi poistaa sinne kertynyt massa mahdollisimman pian. Hankkeessa selvitettiin vesiensuojelukohteiden vaikuttavuutta perinteisten vesinäytteiden ja automaattisten vedenlaatumittareiden (YSI) avulla. Imponojan kohteella pidettiin YSI mittareita huhtikesäkuun ajan. Saadun datan perusteella laskeutusallas-kosteikko ei keskiarvona laskettuna vähennä veden sameutta, mutta pidättää korkeat sameuspiikit korkeiden virtaamien aikaan. Vesinäytteiden perusteella Imponojan kohde ei pidätä fosforia toivotulla tavalla. Kokonaisfosforipitoisuus oli hankkeen aikana keskimäärin 8 mikrogramma korkeampi alapuolella kuin yläpuolen vesinäytteessä. Imponojan suodatin on ilmeisesti tukkeutumassa, koska vettä tulee läpi ohijuoksuputkesta myös pienillä virtaamilla. Vesinäytteiden perusteella suodattimen toiminta on tällä hetkellä lähes pääasiassa negatiivista, eli suodatin päästää sinne kertynyttä fosforia alapuoliseen vesistöön. Suodatin tulisi tukkia (ohjata vedet suodattimen ohi) ja/tai kunnostaa viipymättä. Ekmanin laskeutusallas-kosteikko kohde pidättää kokonaisfosforia ja liukoista fosforia. Kohteesta on otettu vesinäytteitä 21, 211 ja 215, joiden mukaan kohteen alapuoliset kokonaisfosforipitoisuudet ovat 22% alhaisemmat kuin kohteen yläpuolella. Liukoisen fosforin vastaava luku on 55 %. Ekmanin kohde on täsmälleen samansuuruinen kuin Imponojan kohde, kun verrataan kohteen kokoa valuma-alueeseen nähden, eli,2 %. Hankkeessa tutkittiin Yläneenjoen sivu-uomien vedenlaatua huhti-kesäkuun 215 ajan. Suurimmat Yläneenjokea ja Pyhäjärveä kuormittavat ojat ovat Saonjoki, Kreivilänoja, Myllyoja (Oripää), Peräsuonoja, Haanoja ja Vuotavanoja. Jatkossa vesiensuojelutoimenpiteet tulisi ensisijaisesti keskittää Haanojan, Vuotavanojan, Myllyoja ja Kreivilänojan valuma-alueille. Erityisen tärkeää olisi puuttua

20 Haanojan kuormituksen vähentämiseen, jossa virtaamat ovat suhteellisen pienet ja pitoisuudet suuret. Pyhäjärvi -instituutin aikaisempien hankkeiden kokemusten mukaan Flowtracker -virtaamamittausta haittaavat mm. uoman vesikasvillisuus ja virtauksen pyörteet. Hankkeessa rakennettiin virtaamamittausasemat vuotavan-, haan- ja peräsuonojalle. Ojauoman reunat ja pohja vuorattiin tasakokoisilla luonnonkivillä, jolloin vesi kulkee tasaisesti koko uoman leveydeltä. Myöskään vesikasvillisuus ei haitannut virtaamamittauksia näillä rakennetuilla asemilla. Mittausasemille asennettiin lisäksi vedenkorkeusasteikko. Asteikon ja virtaamamittausten avulla tehdään näille ojille purkautumiskäyrät. Käyrät saadaan kuitenkin tehtyä vasta hankkeen jälkeen, kun saadaan riittävä määrä virtaamamittauksia eri virtaamatilanteissa. Mittauksia jatketaan instituutin muiden hankkeiden rahoituksella. Tiettävästi altaiden ja kosteikkojen toimivuutta on tutkittu Suomessa vielä vähän. Tietoa vesiensuojelualtaiden ja -kosteikkojen toimivuudesta tulisi kerätä koko Suomen alueelta ja koota ja tutkia tuloksia kootusti valtakunnallisen vesiensuojelutyön tueksi. Työn tueksi olisi tärkeä rakentaa valtakunnallisen laskeutusallas-/kosteikkotutkimus -hanke, jossa olisi mukana niin kosteikkotutkimusta tekevät tahot kuin kosteikkoja suunnittelevat ja toteuttavat tahot.

21