SUORAMAN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 SUORAMAN OSAYLEISKAAVA LUONNOS RAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 1 SUUNNITTELUTYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 5 2 SUORAMAN KEHITYSKUVATARKASTELU 6 3 OSAYLEISKAAVAVAIHTOEHTOJEN KUVAUS Liikkuminen 7 Saavutettavuustarkastelu 7 Autoliikenne 9 Joukkoliikenne 9 Kävely ja pyöräily 9 Kävelyakseli Palvelut 11 Julkiset palvelut 11 Kaupalliset palvelut Elinkeinot Asuminen 12 Rakennesuunnitelman tavoitteet 12 Asumisväljyyden kasvu 12 Asukasmäärän kasvu 12 Uudet ja tiivistyvät alueet 13 Täydennysrakentaminen Vapaa-aika ja virkistys 14 Virkistysalueet ja -reitit Luonto 15 Luontoarvot 15 Viheryhteydet 16 Hulevedet Kulttuuriperintö ja identiteetti 17 Kylätontit 17 Tielinjat 17 Maatalouskylät 17 Sodanjälkeinen aika 17 Lähiörakentaminen 18 Identiteetti Yhdyskuntatekniikka ja rakennettavuus Ympäristön häiriötekijät 20 Melu ja tärinä 20 Saastuneet maat 20 Radon 20 2

3 Maisemavauriot 20 4 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 21 Yleismääräykset 21 Asuminen 21 Palvelut 21 Työpaikka- ja teollisuusalueet 22 Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistot 22 Viheralueet ja virkistys 22 Luonto 23 Liikenne 23 Erityisalueet 24 Ympäristön häiriöalueet 24 Muut merkinnät 24 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE TAVOITTEISIIN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava 25 6 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET JA KEINOT HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISEKSI Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset Vaikutukset työpaikkoihin ja palveluihin Liikenteelliset vaikutukset Ympäristövaikutukset 32 Hulevedet ja pohjavedet 32 Melu 32 Luontoarvot 32 Ilmastonmuutos 33 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön Taloudelliset vaikutukset Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 34 7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 35 8 SELVITYKSET 35 9 SUUNNITTELUPROSESSIN AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS LÄHTEET Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030, ilmastostrategia 2030 ja liikennepoliittinen ohjelma TASE Kunnan tavoitteet 26 3

4 TIIVISTELMÄ Tämä raportti esittelee Suoraman osayleiskaavoituksen keskeiset lähtökohdat ja perustelee kaavaluonnosten pääratkaisut. Raportissa esitellään luonnosvaihtoehdot ja niiden erot, ja vaihtoehtoja vertaillaan osayleiskaavalle annettuihin tavoitteisiin. Kehittämisvaihtoehtojen selkeyttämiseksi on ennen varsinaisia luonnoksia laadittu kehityskuvavaihtoehdot, joiden pohjalta luonnosvaihtoehdot ovat muotoutuneet. Luonnosraportti on kolmas dokumentti raporttien sarjassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman lisäksi osayleiskaavaa on käsitelty tavoiteraportissa ja lähtötietoraportissa. Suoraman osayleiskaavasta on tehty kaksi suunnitelmaluonnosta, joissa on ratkaistu eri tavalla asumisen, palveluiden, työpaikka- ja virkistysalueiden sijainteja ja laajuuksia. Merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä on myös kävely- ja pyöräreittien linjauksissa ja rakennuskulttuurimerkinnöissä. Vaihtoehto Joukkoliikenne tukee erityisesti joukkoliikenteen edellytyksiä. Uusi asutus keskittyy joukkoliikennekäytävän läheisyyteen. Palvelut sijoittuvat nauhamaisesti Lentolaan, Suoraman keskustaan ja Pikonkankaalle. Uusi yhtenäiskoulu ja päiväkoti sijoittuvat Kyötikkälään ja liikuntahalli Suoraman urheilukentälle. Kangasalantien molemmille puolille muodostetaan yhtenäiset ja houkuttelevat kävelyn ja pyöräilyn rinnakkaisreitit vaihtoehtona Kangasalantielle. Lentolan liikealueen ja Kyötikkälän välille osoitetaan uusi kävely- ja pyöräilyreittiyhteys. Suoraman keskustan kävely- ja pyöräily-ympäristöä Vaihtoehto Keskusta tukee vahvemmin Suoraman aluekeskuksen kehittämistä. Siinä säilytetään enemmän myös rakennusperintöä. Uutta asutusta tulee Suoraman keskustan lisäksi Pikonkankaalle ja Kyötikkälään. Samalla Pähkinäkallion teollisuusalue pienenee uuden asutuksen vuoksi. Uusi yhtenäiskoulu, päiväkoti ja liikuntahalli sijoittuvat Kyötikkälään. Suoraman keskustaan luodaan ympäristöltään miellyttävä ja monipuolinen kävelyakseli, joka yhdistää keskustan palvelut toisiinsa. Raporttiin on liitetty kehityksen suunnan hahmottamiseksi kaavoituksen päätavoitteita ja Suoraman keskeisimpiä muutosalueita kuvaavia karttoja. Raportin on koonnut suunnittelija Eija Arpiainen ja suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet myös kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu-Partanen, suunnittelija Kari Uotila ja suunnitteluarkkitehti Susanna Virjo. Kyötikkälän peltomaisemaa 4

5 1 SUUNNITTELUTYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suorama sijaitsee Kangasalan nauhamaisen taajaman keskiosassa, muutaman kilometrin päässä Kangasalan keskustasta länteen. Taajama-alue sijoittuu Kirkkoharjun eteläpuoliselle alueelle, jossa kangasmaa taittuu hienojakoisemmalle maaperälle raivattuun peltomaisemaan. Kaava-alue rajautuu idässä Pikonkankaalla keskustan osayleiskaavaalueeseen, etelässä ja lännessä Lahdentiehen (Vt 12) ja pohjoisessa seudullisesti merkittävään Kirkkoharjun virkistysalueeseen ja Kyötikkälän urheilukeskukseen. Kaava-alueeseen kuuluu myös Kyötikkäläntien länsipuolinen, pääosin rakentamaton alue, joka rajautuu lännessä Vatialantiehen ja pohjoisessa Aseman teollisuusalueeseen. - Sujuva arki: palvelujen saavutettavuuden edistäminen kehittämällä kävely- ja pyöräily-ympäristöä aiempaa selkeämmäksi ja jäsentyneemmäksi - Monipuolisen ja sekoittuneen asuntokannan tukeminen - Alueen palvelukeskuksen hahmottaminen ja hajautuneiden palveluiden kytkeminen toisiinsa - Työpaikka-alueiden kehittämismahdollisuuksien selvittäminen - Ekotehokkaan ja ilmastovastuullisen taajamarakenteen vahvistaminen Suorama on asukasmäärältään Kangasalan suurimpia kunnanosia. Asutus painottuu kaava-alueen eteläosaan, Kangasalantien molemmille puolille. Suorama on toiminnoiltaan melko monipuolinen, mutta alue tarvitsee kokonaisuutena määrätietoisempaa kehittämistä, jotta alue kehittyy elinvoimaisemmaksi ja viihtyisämmäksi elää ja asua. Suoraman osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se korvaa alueella voimassa olevan taajamien osayleiskaavan. Suoraman osayleiskaavan tavoitteet on määritelty tavoiteraportissa. Kaavan suunnittelussa painotetaan seuraavia tavoitteita: - Asuinrakentamisen sekä merkittävien palvelujen ja työpaikkakeskittymien sijoittaminen nauhataajamaan Suoraman aluekeskuksen ja Kangasalantien joukkoliikennekäytävän yhteyteen - Alueen asukasmäärän kasvuun varautuminen: rakennesuunnitelmassa tavoitteena uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä - Kyötikkälän alueen monipuolistaminen ja kytkeminen Suoraman ja Asemantien alueisiin Kuvio 1. Kangasalan maisemaselvitys 2011, korkeussuhteet. - Elinympäristön viihtyisyyden ja asukkaiden virkistysmahdollisuuksien turvaaminen 5

6 2 SUORAMAN KEHITYSKUVATARKAS- TELU Osayleiskaavan suunnitteluprosessissa on laadittu ensin suurten linjojen selkeyttämiseksi neljä kehityskuvavaihtoehtoa: raakile, nauha, rusetti ja metsämansikka. Kehityskuvavaihtoehtoja on suunniteltu rinnakkain hieman eri reunaehdoilla ja ne on laadittu tarkoituksella erilaisiksi. Näitä vaihtoehtoja on käsitelty kaavoituslautakunnassa ja kuntakehitystiimissä. Osayleiskaavaluonnosten pohjaksi on valittu kehityskuvat nauha ja rusetti, joiden perusteella on laadittu kaksi osayleiskaavavaihtoehtoa kaavakartan muotoon. RUSETTI -vaihtoehdossa uusi asuminen keskittyy Suoraman aluekeskusen ympäristöön, Pikonkankaan entiseen soramonttuun ja Kyötikkälään. Pähkinäkallion teollisuusalueesta osa on merkitty muutettavaksi asuinalueeksi. Kangasalantie toimii joukkoliikenteen laatukäytävänä. Vaihtoehdossa painotetaan palveluiden kehittämistä Suoraman aluekeskuksessa. Kyötikkälään sijoitetaan uusi koulu. Aseman teollisuusalue laajenee Kyötikkälään. NAUHA -vaihtoehdossa uusi asuminen sijoittuu Kangasalantien joukkoliikennekäytävän varteen. Palveluiden painopisteet ovat Lentolassa, Suoraman aluekeskuksessa ja Pikonkankaalla. Kyötikkälään sijoitetaan uusi koulu. Pähkinäkallion teollisuusalue säilyy työpaikkojen alueena ja Aseman teollisuusalue laajenee Kyötikkälään. Kuvio 3. Vaihtoehto RUSETTI. Kuvio 2. Vaihtoehto NAUHA. 6

7 3 OSAYLEISKAAVAVAIHTOEHTOJEN KU- VAUS Tässä luvussa kuvataan näkökulmat, joista käsin osayleiskaavavaihtoehdot ovat rakentuneet ja tuodaan esiin luonnosten keskeisimmät yhtäläisyydet ja erot. 3.1 Liikkuminen Suoraman alueen nykyinen liikennejärjestelmä kaipaa kehittämistä ja selkiyttämistä. Kaavaluonnoksessa on pyritty lisäämään liikenneyhteyksien sujuvuutta puuttumalla muun muassa reittien jatkuvuuteen. Liikenneyhteyksien kehittämisellä ja uuden asutuksen sijoittamisella pyritään hillitsemään autoilun tarvetta ja tukemaan joukkoliikenteen kehittymistä. Tätä tukee myös palveluiden ja työpaikkojen sijoittuminen asutuksen läheisyyteen. Saavutettavuustarkastelu Suunnittelualuetta voidaan tarkastella Leo Kososen Kuopion mallin mukaisesti. Mallissa kaupunkirakenne on jaettu liikkumistapojen mukaisesti autokaupunki-, joukkoliikennekaupunki- ja jalankulkukaupunkivyöhykkeisiin (ks. kuvio 4). Vyöhyke määrittelee alueen mitoitusta ja tarkempaa suunnittelun tapaa. Joukkoliikenne palvelee parhaiten 250 metrin säteellä pysäkeistä asuvia. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä pidetään Suoramalla tavoitteena metrin etäisyyttä. Kaavaluonnoksissa etäisyytenä on käytetty 500 metriä (ks. kuvio 5). Sitä kauemmat alueet kuuluvat autokaupunkivyöhykkeeseen. Joukkoliikenteen saavutettavuutta on tarkasteltu osayleiskaavavaihtoehdoissa joukkoliikenteen pääreitin varrella, jotta voidaan arvioida vaihtoehtojen vaikutuksia asukkaiden liikkumiseen. Kuvio 4. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Tampereen kaupunkiseudulla. 7

8 Kangasalan kunta Tekninen keskus Kuvio 5. Väestön sijoittuminen joukkoliikennevyöhykkeellä. 20 asukasta/ha on yksi toimivan joukkoliikenteen edellytys. 8 Kaavoitus

9 Autoliikenne Valtatien 12 oletetaan kehittyvän tulevaisuudessa nelikaistaiseksi, mikä vähentänee läpikulkuliikennettä Kangasalantiellä. Tämän vuoksi Kangasalantietä on mahdollista kehittää taajamamaisemmaksi, jolloin sen estevaikutus vähenee. Uuden koulun ja päiväkodin sijoittaminen Kyötikkälään tulee lisäämään autojen määrää Kyötikkäläntiellä. Kaavassa varaudutaan tähän kehittämällä Kyötikkäläntien liikennejärjestelyjä. Uusia katuja rakennetaan osayleiskaavan osoittamille uusille asuinalueille Kyötikkälään ja Pikonkankaalle. Katujen sijainnit suunnitellaan alueiden asemakaavoituksessa. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen toimintaedellytyksenä on tiivis asuinrakentaminen. Huomiota on tarpeen kiinnittää tällöin myös kiinnostavien ja turvallisten jalankulku- ja pyöräreittien tarjoamiseen pysäkkien ympäristössä. Kangasalantie toimii molemmissa luonnosvaihtoehdoissa joukkoliikenteen laatukäytävänä. Kyötikkäläntiellä on lisäksi vähäistä bussiliikennettä. Valtatiellä 12 kulkee pikalinja Kangasalta Tampereelle. Bussiliikenteen solmukohta muodostuu joko Lentolan eritasoliittymään tai Lentolan liikekeskukseen. Kuvio 6. Pyöräilyn pääreitit ja uudet yhteystarpeet. Kävely ja pyöräily Jalankulku- ja pyöräreittejä kehitettäessä on huomioitu erityisesti reittien yhtenäisyys koulumatkojen ja palvelujen sekä virkistysalueiden saavutettavuuden kannalta. Kangasalantien molemmille puolille on luotu lisäksi itälänsi-suuntaiset yhtenäiset ja houkuttelevat rinnakkaisreitit. Suorama on mittakaavaltaan pyöräilyyn ja jalankulkuun hyvin sopiva, minkä vuoksi kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien tarjoaminen on oleellisen tärkeää. Reitistön yhteystarpeita muodostavat kuvion 6 mukaan Pikonkankaan entisen soramontun yhdistäminen muuhun reitistöön sekä Lentolan teollisuusalueen halki Lentolan kaupalliseen keskittymään tarvittava poikittaisyhteys. Myös Aseman teollisuusalueen uuden laajennuksen kytkeminen reitistöön on huomioitu yhteystarpeena. Lisäksi erityisesti pyöräilyn yhteystarpeista yksi merkittävimmistä on Kyötikkälän halki kulkeva yhteys Vatialantieltä Asemantielle. 9 Kuvio 7. Ulkoilureittien yhteystarpeet.

10 Kävelyakseli Keskusta -vaihtoehdossa Suoraman keskustan kehittämiseksi luodaan Kyötikkäläntieltä Kangasalantielle johtava kävelyakseli yhdistämään Suoraman keskusta-alueen julkisia ja kaupallisia lähipalveluita. Suoraman keskustassa akseli haarautuu Isolukontiellä Pähkinäkallion ja Vääränkallion suuntaan yhdistäen myös Kangasalantien eteläpuolen paremmin keskustaan. Akselin varrelle sijoittuvat mm. koulu, päiväkodit, kirjasto, urheilukenttä sekä kaupallisia palveluita (ks. kuvio 8). Kävelyakseli on yhteydessä myös virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin (ks. kuvio 9). Akselin kävelyympäristöstä luodaan miellyttävä kokonaisuus, johon sisältyy myös oleskeluun sopivaa ympäristöä. Kuvio 8. Kävelyakselin varrelle ja läheisyyteen sijoittuvat palvelut. Yhteenveto: Liikkuminen Vaihtoehdossa JOUKKOLIIKENNE Kangasalantien joukkoliikennekäytävän saavutettavuus on tärkeä liikenteen osatekijä. Pysäkit palvelevat parhaiten 500 metrin vaikutuspiirissä asuvia. Kävelyn ja pyöräilyn Kangasalantien suuntaisia yhteyksiä kehitetään. Lentolan kaupallisen keskittymän ja Kyötikkälän välille luodaan uusi yhteys. f Vaihtoehdossa KESKUSTA keskitytään Suoraman keskustan hyvään saavutettavuuteen sekä laadukkaan kävely- ja pyöräily-ympäristön kehittämiseen. Uusi kävelyakseli yhdistää Suoraman keskustan palvelut toisiinsa. Kangasalantie säilyy joukkoliikenteen laatukäytävänä. Kuvio 9. Kävelyakselin yhteys ympäristön viheralueisiin ja ulkoilureitteihin. 10

11 3.2 Palvelut Asukasmäärän kasvaminen edellyttää kunnallisen palveluverkoston kehittämistä. Osayleiskaavalla voidaan vaikuttaa alueen kehittymiseen vuosikymmenten aikajaksolla. Kaavoitettavan alueen palveluverkko on ongelmallinen hajanaisuutensa vuoksi. Osayleiskaavatyön aikana on tavoitteena määritellä palvelukeskittymien painopisteet, jotta Suoraman keskus hahmottuisi selkeämmin. Palveluiden sijoittamisessa keskeistä on myös palveluiden välisten yhteyksien kehittäminen ja tukeminen sekä reittien maisemallisen luonteen kehittäminen. Julkiset palvelut Keskusta -vaihtoehdossa uusi yhtenäiskoulu, päiväkoti ja liikuntahalli sijoitetaan Kyötikkälän peltojen pohjoisreunassa olevan asutuksen jatkoksi. Joukkoliikenne -vaihtoehdossa uusi koulu ja päiväkoti ovat Kyötikkälän peltojen eteläosassa Kyötikkälän urheilukeskusta vastapäätä. Liikuntahallille varataan tässä vaihtoehdossa paikka Suoraman urheilukentän ja seurakuntatalon välistä. Kaikki sijoituspaikat sijaitsevat kunnan omistamilla mailla. Joukkoliikenne -vaihtoehdossa Pikonkankaalle esitetylle työpaikkaalueelle on tarvittaessa mahdollista varata tilaa myös julkisille palveluille, mikäli voimakkaasti kasvava asukasmäärä näyttää sitä tarvitsevan. Kaupalliset palvelut Yleiskaava-alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat tällä hetkellä Kangasalantien varressa Lentolassa, Suoraman aluekeskuksessa ja sen tuntumassa sekä Pikonkankaalla. Kaava-alueen ulkopuolella merkittäviä keskittymiä ovat Lentolassa sijaitseva Kangasalan keskustan ohella merkittävin kaupallinen keskus ja Pikkolan pienempi palvelukeskittymä. Lentolassa sijaitsee mm. päivittäistavarakaupan suuryksikkö ja paljon tilaa vaativaa kauppaa. Yhteenveto: Palvelut f JOUKKOLIIKENNE. Kyötikkälään varataan tontti uudelle yhtenäiskoululle ja päiväkodille. Suoraman urheilukentälle varataan tilaa liikuntahallille. Kaupalliset palvelut pyritään sijoittamaan pääbussipysäkkien läheisyyteen Lentolaan, Suoraman aluekeskukseen ja Pikonkankaalle. KESKUSTA Kyötikkälään varataan tontti uudelle yhtenäiskoululle, päiväkodille ja liikuntahallille. Palveluiden painopiste on Suoraman aluekeskuksessa. Kaupalliset palvelut keskitetään tukemaan Suoraman aluekeskuksen aseman vahvistumista. Lentolassa useita liikerakennusten kortteleita muutetaan asumiselle. Pikonkankaalle voi sijoittua lähipalveluita kivijalkoihin. Suoraman aluekeskuksessa on vireillä asemakaava, jossa keskukseen osoitetaan k-m 2 uutta liiketilaa vähittäiskaupan yksikölle sekä tiloja kivijalkaliikkeille. Luonnoksissa tavoitteena on saada kivijalkaliikkeitä myös Kangasalantien eteläpuolelle. 11

12 3.3 Elinkeinot Merkittävä osa Suoraman työpaikoista sijaitsee Lentolan ja Pähkinäkallion teollisuusalueilla. Pasintien pieni yrityskeskittymä joukkoliikenteen laatukäytävän tuntumassa on jäänyt asutuksen ympäröimäksi ja aluetta tullaan kehittämään asuinkäyttöön. Samoin Pähkinäkallion teollisuusaluetta tullaan muuttamaan osittain asutukselle Kangasalantien läheisyydessä. Kyötikkälään sijoitettavat uusi koulu ja päiväkoti sekä Aseman teollisuusalueen laajennus tuovat lisää työpaikkoja alueelle. Maataloutta harjoitetaan nykyään vain Kyötikkälässä. Asutus laajenee molemmissa ehdotuksissa nykyisille peltoalueille uuden yhtenäiskoulun ja päiväkodin kanssa. Avointa peltomaisemaa tullaan kuitenkin säilyttämään molemmissa vaihtoehdoissa. Yhteenveto: Elinkeinot f JOUKKOLIIKENNE Pähkinäkallion teollisuusalue muutetaan Kangasalantien varresta asumiselle. Pikonkankaalle osoitetaan työpaikka-alue. KESKUSTA Pähkinäkallion teollisuusalueesta muutetaan merkittävä osa asumiselle. Pikonkankaan työpaikka-alue varataan myös asumiselle. 3.4 Asuminen Suoraman asutuksen tiiviys vaihtelee sen eri osissa. Kaikkein tiiveintä on Suoraman keskustan ja Harjunsalon kerrostaloalueilla kun taas esimerkiksi Mämmisuon ja Linturinteen omakotialueilla eletään väljästi. Kerrostaloalueita voidaan täydentää korjausrakentamisen yhteydessä ja omakotialueilla tiivistäminen on mahdollista esimerkiksi tontteja jakamalla. Rakennesuunnitelman tavoitteet Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa Suorama on merkitty asutukseltaan kasvavaksi alueeksi. Suoramalla on asukkaita tällä hetkellä n Asukasmäärän kasvun tavoitteeksi on määritelty uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Lentola on osoitettu laajenevaksi työpaikka-alueeksi, jonne on suunniteltu tulevan 500 uutta työpaikkaa. Pieni osa näistä on merkitty tulevaksi Suoraman osayleiskaava-alueelle Lentolan teollisuusalueelle. Asumisväljyyden kasvu Asuntokuntien keskikoon ennustetaan pienenevän ja asumisväljyyden kasvavan. Tampereen kaupungin asuntopoliittisessa ohjelmassa on arvioitu, että asuntokuntien keskikoko on Kangasalla vuonna ,25, kun taas vuonna 2011 se oli 2,3. Asumisväljyyden arvioidaan olevan Tampereen kehyskunnissa puolestaan 42,3 m 2 /asukas, kun taas vuonna 2010 se oli 39,4 m 2 /asukas. (Tampereen kaupunkiseutu 2010 ja Tampereen kaupunki 2011) Suoramalla asumisväljyyden kasvu aiheuttaa noin 140 asukkaan vähenemisen olemassa olevilla asuinalueilla vuoteen 2030 mennessä. Asukasmäärän kasvu Mikäli oletetaan, että uudet ja tiivistyvät alueet toteutuvat vuoteen 2030 mennessä ja laskelmissa huomioidaan myös asumisväljyyden kasvu, uusien asukkaiden määrä olisi kummassakin vaihtoehdossa noin Tähän on laskettu mukaan voimassa olevien asemakaavojen varanto, jota on noin 100 asukkaalle. Joukkoliikennevyöhykkeellä tavoitteena on yli 20 asukasta hehtaarilla, jotta joukkoliikenne olisi toimivaa. 12

13 Uudet ja tiivistyvät alueet Uusien asuinalueiden asukasmääriä on arvioitu eri tehokkuuksia käyttäen. Vaihtoehdot eroavat toisistaan uusien ja tiivistettävien alueiden sijainnissa ja niiden tiiviyden asteessa (ks. kuvio 10). Ehdotusvaiheessa voidaan päättää jättää osa uusista alueista vuoden 2030 jälkeen toteutuviksi reservialueiksi. Täydennysrakentaminen Täydennysrakentamisen tapa ja laatu ratkaisevat merkittävästi yleiskaavassa esitettyjen uusien alueiden vaikutuksen nykyiseen ympäristöön. Nämä asiat ratkaistaan pääosin asemakaavavaiheessa. Yhteenveto: Asuminen JOUKKOLIIKENNE Uuden asumisen painopiste on Kangasalantien joukkoliikennekäytävän varressa, jossa täydennetään ja tiivistetään olemassa olevaa asutusta. Merkittävintä uusi rakentaminen on Pikonkankaalla, jonne sijoitetaan uusi tiivis asuinalue. Kyötikkälän peltojen pohjoisosaan tulee pientalovaltaista rakentamista täydentämään jo olemassa olevaa asutusta. f KESKUSTA Uutta asumista sijoitetaan lähinnä Suoraman keskustan ympäristöön ja Kyötikkälään. Kangasalantien ja Pähkinäkallion väliin muodostuu uusi tiivis asuinalue. Suoraman urheilukentän ja seurakuntakeskuksen väliin tulee myös uutta asutusta. Pikonkangas rakentuu väljäksi pientaloalueeksi. Kyötikkälän pelloille rakennetaan runsaasti monipuolista asumista. 13 Kuvio 10. Muutoskartat uusista ja tiivistyvistä asuinalueista.

14 3.5 Vapaa-aika ja virkistys Virkistysalueet ja -reitit Kaava-alueen tärkein virkistysyhteys on Kyötikkälän halki kulkeva maakunnallisestikin merkittävä Kirkkoharjun ulkoilureitti. Uudessa osayleiskaavassa Kruunuvoudintielle osoitetaan keskeinen jalankulku- ja pyöräreitti, joka risteää ulkoilureitin kanssa. Toinen merkittävä virkistysreitti kulkee kaava-alueen eteläpuolella Suoramajärven ympäristössä. Kaavassa huomioidaan myös tärkeimmät yhteydet näille ulkoilureiteille. Pikonkankaalla sijaitseva kaava-alueen laajin ja merkittävin lähivirkistysalue on myös huomioitu molemmissa luonnosvaihtoehdoissa. Yhteenveto: Vapaa-aika ja virkistys JOUKKOLIIKENNE Seudullisesti merkittävä virkistysalue säilyy laajana Kyötikkälässä. Palstaviljely ja koirakenttä säilyvät Kyötikkälässä. Liikuntahalli tulee Suoraman urheilukentälle. Vatialantien varteen Lentolaan osoitetaan alue motocross-harrastajille. f KESKUSTA Seudullisesti merkittävä virkistysalue kapenee Kyötikkälässä Kyötikkälän palstaviljelyalue ja koirakenttä siirtyvät asutuksen ja uuden koulun tieltä. Pikonkankaan uudelle asuinalueelle muodostetaan uusi viheralue. Kuvio 11. Nykyiset asemakaavoitetut puistot ja lähivirkistysalueet sekä tavoiteltavat jatkuvat viher- ja virkistysyhteydet. 14

15 3.6 Luonto Luontoarvot Suoraman osayleiskaava-alueelta on tehty erillinen luontoselvitys, jossa on kartoitettu alueella sijaitsevat arvokkaat luontotyypit sekä alueelta tavatut uhanalaiset kasvit ja eläimet. Huomioon otettaviksi alueiksi on mainittu Pähkinäkallion luonnonsuojelualue (luo-1), Perälän puronvarsilehto (luo-1) Lentolankangas (luo-1) sekä Kyötikkälän liito-oravaesiintymä ja lehto (luo- 2). 1. Pähkinäkallion luonnonsuojelualue Alue sijaitsee selvitysalueen eteläosassa, teollisuusalueen ja valtatien 12 välissä vaihtelevassa kalliomaastossa. Pähkinäkallion luonnonsuojelualueella esiintyy useita erilaisia uhanalaisia lehtotyyppejä ja alueella kasvaa silmälläpidettävät ahokissankäpälä ja ketoneilikka. Pähkinäpensasto on runsaimmillaan lounaaseen ja etelään laskevilla loivilla rinteillä. 2. Perälän puronvarsilehto Kaava-alueen pohjoisosassa, Perälän peltojen luoteispuolella kallioisten mäkien välisessä laaksossa virtaa luonnontilainen puro. Puroa ei saa vesilain 17 a :n perusteella muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuisi. Puronvarressa on lisäksi silmälläpidettävää ja uhanalaista lehtoa, joka on puron välittömässä lähiympäristössä metsälain 10 :n mukaisesti metsäluonnon erityisen tärkeää elinympäristöä. Alueella elää teeri ja alueen itäosan vanhassa kuusikossa on tehty aiemmin havaintoja myös liito-oravasta. 3. Lentolankangas Lentolankangas sijaitsee Linturinteen asuinalueen länsi- ja pohjoispuolella. Alueesta tekee luontoarvoiltaan merkittävän sen kaunis luonnonmaisema sekä geologinen harjumuodostuma. Lentolankangas on loivahkorinteinen ja erityisesti alueen itäosassa tasalakinen, osaksi kumpuileva 200 metriä leveä selänne, jonka sivuilla on useita harjukuoppia. Selänteen etelärinteellä on lisäksi muinaisrannan kulutustörmä ja tasanne. Erittäin uhanalaista harjun valorinnettä on alueella melko vähän ja sen luonnontila on hyvää vain aivan Linturinteen asuinalueen pohjoispuolen jyrkän rinteen yläosassa. Pähkinäpensas Pähkinäkallion luonnonsuojelualueelta. Kuva. Marja Nuottajärvi Linturinteen harjumaastoa. Kuva Marja Nuottajärvi

16 4. Kyötikkälän liito-oravaesiintymä ja lehto Liito-oravaesiintymä sijaitsee kaava-alueella Kyötikkälän urheilukentän eteläpuolella ja kaava-alueen ulkopuolella Isolukon luonnonsuojelualueella. Alue on puustoltaan monipuolista, minkä vuoksi alue tarjoaa liitooraville sekä ravintoa, suojaa että vanhaa järeää kuusikkoa oleskeluun ja mahdollisiksi pesäpuiksi. Esiintymältä löydettiin parikymmentä papanapuuta. Todennäköisiä pesäpuita ei löytynyt, mutta alue on liito-oravan vakituisessa käytössä. Liito-oravaesiintymän alueen metsä on pääosin lehtoa, joka on mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Kyötikkälän liito-oravaesiintymässä ja lehdossa elää liito-oravan lisäksi teeri ja palokärki, jotka ovat lintudirektiivilajeja. Uhanalaisista luontotyypeistä alueella sijaitsee lehdon lisäksi vähäisissä määrin harjumetsien valorinteitä. Alueet merkitään kaavaluonnoksiin luo-merkinnällä. Luontoselvityksessä esitetyt ekologiset yhteydet merkitään myös yleiskaavakartalle. Viheryhteydet Nykyiset asutuksen halki kulkevat viheryhteydet ovat melko katkonaisia puistojen ja lähivirkistysalueiden irrallisuuden vuoksi (ks. kuvio 11). Näiden lisäksi yhteyksien varrella olevien tonttien pihat tukevat kuitenkin yhteyksiä. Kaavaluonnoksiin on merkitty viheryhteyksien kannalta merkittävimmät viheralueet. Tarkemmassa asemakaavoituksessa on syytä tukea yhteyksien jatkuvuutta. Hulevedet Hulevesien käsittelyyn on Suoraman alueella syytä kiinnittää erityistä huomiota asutuksen kasvaessa ja tiivistyessä. Hyvin suunnitelluilla hulevesipainanteilla ja -uomilla voidaan aikaansaada elävää ja mielenkiintoista ympäristöä. Erityisesti Kyötikkälän pelloilla hulevesien hallinta on merkittävässä osassa tarkemmassa suunnittelussa. Rakentamisen vaikutuksia hulevesiin selvitetään tarvittaessa lisää ennen osayleiskaavan ehdotusvaihetta. 16

17 3.7 Kulttuuriperintö ja identiteetti Suoraman osayleiskaavaa varten teetettiin selvitykset muinaisjäännöksistä ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Selvityksissä esitetyt arvokkaat kohteet sekä niihin liittyvät lähteet ja luokitukset esitetään taulukkomuodossa. Vaihtoehdossa keskusta on kohteita ja alueita merkitty enemmän säilytettäväksi selvitysten mukaisesti verrattuna vaihtoehtoon joukkoliikenne. Kylätontit Arkeologisessa selvityksessä inventoitiin historiallinen Kyötikkälän kylätontti. Kyötikkälän kylän asukkaista löytyy tietoja 1540-luvun asiakirjoista. Kylätontti on paikannettu vuoden 1838 kartalta, mutta todennäköisesti se on sijainnut samalla paikalla jo 1500-luvulla luvun tontin itäosa on arkeologisessa mielessä tuhoutunut, mutta tontin länsiosa ja länsipuoli on arvioitu alustavasti kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kyötikkälän kylätontti. Tielinjat Nykyinen Aakkulantie näyttäisi osittain myötäilevän vuoden 1842 kartassa Kangasalan kirkolta Messukylään johtanutta päätietä. Tien kulkualue on kuitenkin niin tiheästi rakennettua, ettei sen tarkkaa linjaa pysty paikantamaan. Vuoden 1855 kartassa Kangasala-Tamperetie on siirtynyt jo nykyiselle paikalleen. 17 Vanhoista, vuoden 1838 kartalla näkyvistä, kyläteistä ovat Suoramalla säilyneet vain osa Kyötikkälässä sijaitsevista kyläteistä ja nekin ovat valtaosin jalankulku- ja pyöräteinä tai polkuina. Nykyiset Kruunuvoudintie ja Lätsä-Pekan tie noudattelevat pitkälti Tursolaan ja Lempoisiin johtanutta vanhaa kylätietä. Kangasalta Lempoisiin johtanut kylätien linja kulkee nykyistä Variksenmarjantietä ja jatkuu Linturinteen asuinalueen halki polkuna. Kyötikkäläntie noudattelee puolestaan kylätien linjausta, joka on johtanut Kangasalan kirkolle ja Halimajärvelle. Maatalouskylät Kyötikkälän kylässä on ollut vuonna 1540 viisi taloa, mutta vuonna 1635 enää kaksi taloa. Suoraman kylässä on ollut vuonna 1540 neljä kantataloa: Tuomaalan, Aatolan, Rantalan ja Nikkilän perintötalot, joista Tuomaalan perintötalo on jaettu isojaossa Peräläksi ja Tuomaalaksi. Suoraman osayleiskaava-alue on ollut 1800-luvun alussa metsäaluetta, jolla on ollut Suoraman kylän niitty tai kaskihaka luvun puolivälissä Suoraman kylässä on ollut kuusi taloa ja kaksi torppaa. Kantatalot ovat sijainneet Suoramajärven rannalla, ja torpparit ja mäkitupalaiset ovat asuneet nykyisen Suoraman työväentalon ympäristössä. Kyötikkälän kylässä on tuolloin ollut enää vain yksi tila, josta oli tullut 1790-luvun lopulla kruunuvoudin virkatalo. Lentolan kylässä on ollut myös 1800-luvun puolivälissä yksi kantatalo luvun lopussa kaava-alueella on ollut Kyötikkälän talo, Lentolan talo ja tilan peltoalue, Suoraman taloille kuuluneet pellot sekä Rekiälän pellon osa. Asutusta on alkanut muodostua Tampere-Kangasalatien varteen nykyisen työväentalon seudulle ja Kyötikkälän tilan maille 1900-luvun alussa luvun alussa muodostuneita uusia lohkotiloja tai asuintontteja ovat olleet Lentolan tilasta lohkotut Kannisto, Kaivola, Kallioniemi ja Oksanen sekä Nikkilän tilasta lohkottu Kuusisto ja Tuomaalasta lohkotut Komppa ja Mäkelä. Kunta on ostanut Lentolan kantatilan vuonna 1910 ja rakentanut Lentolan kansakoululle tilat vanhaan pihapiiriin. Sodanjälkeinen aika Tampereen ja Kangasalan välinen varsinainen nauhataajama on alkanut muodostua 1940-luvulta lähtien. Sodan jälkeisen vuosikymmenen aikana rintamamiesten ja siirtolaisten asutustontteja sijoittui nauhataajamassa erityisesti Pikonkankaalle ja Lentolaan. Suurin osa Suoramalle rakennetuista omakotivaltaisia asuinalueista on rakennettu heti sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

18 Pientaloalueita on kaavakartassa merkitty säilytettäväksi (/s) vaihtoehdossa keskusta seuraavasti: Linturinne etelä, Pikonkangas etelä I, Pikonkangas etelä II ja Pikonkangas pohjoinen. Lähiörakentaminen Lähiörakentaminen on ollut merkittävää Suoramalla ja -70-luvuilla. Aikakaudelle tyypillisiä ja edelleen hyvin säilyneitä asuinalueita on kaavakartassa merkitty säilytettäväksi (/s) vaihtoehdossa keskusta seuraavasti: Harjunsalon ja Tasatalojen kerrostalokorttelit, Harjunsalon pientalokortteli ja Linturinne pohjoinen. Suoraman suojelukohteet Lähteet: HP/TR/TJ 2011 OP 2012 Outi Palttala 2012 Luokitukset: alue Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt ja Timo Jussila (Mikroliitti Oy) 2011 kohde suojeltu aluemerkinnällä Identiteetti Alueen asukkaiden oma paikallisidentiteetti muodostuu rakennetun ympäristön historiallisten kerrostumien kautta, minkä vuoksi niitä on syytä vaalia. Ympäristön maisemalliset ominaisuudet luovat myös tunnistettavuutta alueelle. Kaava-alueella merkittäviä maisemallisia ominaisuuksia ovat toisaalta harju ja Kyötikkälän pellot, toisaalta lähiörakennuskauden pitkät ja suorat kadut. muin.j.kelp. ei II III P A AsH TH SiH AaH M Mk muinaisjäännöskelpoinen ei suojeltava arvoluokka II, vanha rakennuskanta säilytetään, uudisrakentaminen sovitetaan vanhan rakennuskannan mittakaavaan ja sopeutetaan miljöökuvaan arvoluokka III, vanha rakennuskanta pyritään säilyttämään ja uudisrakentamisessa tuetaan miljöökuvaa rakennusperinteisesti arvokas arkkitehtonisesti arvokas asutushistoriallisesti arvokas teollisuushistoriallisesti arvokas sivistyshistoriallisesti arvokas aatehistoriallisesti arvokas rakennusryhmän itsenäinen arvo maisemakokonaisuus (paikallisesti merkittävä) Luokitukset on otettu selvityksistä Suoraman osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys 2012 (Outi Palttala) ja Suoraman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2011 (Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt ja Timo Jussila Mikroliitti Oy). 18

19 JOUKKOLIIKENNE KESKUSTA Kohde Rakennettu Luokitus Lähde sr-1 sr-1 Toivontila/Tamsilk l. vaihde II, P, TH, Mk OP 2012 sr-1 sr-1 Kirjavainen/Vehoniemen sora 1950-l. II, P, TH, Mk OP 2012 ei sr-2 Vanhatalo, päärakennus 1900-l. alku III, P, AsH, M OP 2012 ei sr-2 Väinölän pihapiiri 1900-l. alku III, P, AsH, M OP 2012 sr-1 sr-1 Mäntysalo, ent. kauppa ja posti 1930-l. II, P, EH, M OP 2012 sr-1 sr-1 Tuomelan mäkitupa 1930-l. II, P, AsH, M OP 2012 sr-1 sr-1 Suoraman työväentalo 1920-l. II, P, AaH, M OP 2012 ei sr-2 Kirjastotalo - III, SiH, Mk OP 2012 ei sr-2 Kansakoulu 1960-l. loppu III, SiH, Mk OP 2012 sr-1 sr-1 Työkeskus 1960-l. II, A, AaH, Mk OP 2012 ei sr-2 Kyötikkälä, kantatalon pihapiiri - III, P, M, Mk OP 2012 ei alue Linturinne etelä, OKT-alue 1950-l. III, Mk OP 2012 ei alue Linturinne pohjoinen, OKT-alue 1960-l. III, Mk OP 2012 ei alue Tasatalot, KRS-alue III, Mk OP 2012 ei alue KtOy Taloherttua, Harjunsalontie 7, KRS-alue III, Mk OP 2012 ei alue Harjunsalon pientaloalue, OKT-alue 1970-l. alku III, Mk OP 2012 ei alue Pikonkangas etelä II, OKT-alue l. III, Mk, AsH OP 2012 ei alue Pikonkangas etelä I, OKT-alue 1930-l. alku III, Mk, AsH OP 2012 ei alue Pikonkangas pohjoinen, OKT-alue l. III, Mk, AsH OP 2012 SM SM Kyötikkälän keskiaikainen kylätontti (1500-l./v. 1838) muin.j.kelp. HP/TR/TJ

20 3.8 Yhdyskuntatekniikka ja rakennettavuus Uuden asumisen sijoittaminen Kyötikkälään ja Pikonkankaalle vaatii yhdyskuntateknisten verkostojen täydennysrakentamista ja laajentamista. Kunnallisteknisiä verkostoja ei ole esitetty kaavaluonnoksissa. Uusien alueiden suunnittelussa tulee huomioida myös maaperän rakennettavuusominaisuuksien vaihtelu. 3.9 Ympäristön häiriötekijät Melu ja tärinä Melua aiheuttavat Suoramalla autoliikenne erityisesti Lahdentiellä ja Kangasalantiellä sekä teollisuus. Lahdentien varren alueille on merkitty kaavakartassa melumääräys. Saastuneet maat Kaava-alueella on useita mahdollisesti saastuneita maita, jotka on osoitettu terveyshaitan poistamistarve-merkinnällä. Niitä on mm. entisillä ja nykyisillä bensa-asemoilla sekä yritystonteilla. Radon Suoraman alueella on mitattu käytössä oleville rakennuksille asetetun rajaarvon ylittäviä radonpitoisuuksia. Yleisiin kaavamääräyksiin on merkitty, että rakentamisessa tulee ottaa huomioon radonin esiintyminen alueella. Maisemavauriot Soranotto on jättänyt jälkeensä kaava-alueelle kaksi entistä soranottoaluetta. Yleiskaavan avulla kehitetään erityisesti Pikonkankaan soranottoaluetta toiminnallisesti paremmin osaksi muuta yhdyskuntarakennetta. Alueelle tekeillä olevalla asemakaavalla pyritään liittämään myös jyrkät sorarinteet luontevammaksi osaksi harjumaisemaa. 20

21 4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yleismääräykset Maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n perusteella määrätään, että maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (toimenpiderajoitus) SL-, VL-, VR, EV- ja luo-alueilla. Rakennettaessa melua aiheuttavien liikenneväylien läheisyydessä tulee huolehtia siitä, etteivät valtioneuvoston päätöksen mukaiset meluohjearvot ylity asuntorakennusten tai työpaikkojen sisätiloissa eivätkä oleskeluun tarkoitetuilla ulkoalueilla. Asemakaavoitettaessa tulee melua tutkia tarkemmin ja antaa tarvittaessa määräyksiä. Osayleiskaava-alueella tulee edistää jalankulun ja pyöräilyn esteettömyyttä ja turvallisuutta. Rakennettaessa tulee ottaa huomioon radonin esiintyminen alueella. Asuminen A1 Uusia, merkittävästi tiivistettäviä tai nykyisellään säilyviä asuinalueita ei ole erotettu merkinnällä toisistaan. Asuinalueet jaotellaan niiden asuintehokkuuden perusteella. Merkinnällä A1 osoitetaan asumiskäyttöön varattavat tehokkaat asuntoalueet, joiden asukastiheys on yli 20 asukasta/ha. Alueen talotyyppijakauma sekä toiminnot ovat monimuotoisia ja sekoittuneita. Uuden asuntorakentamisen tapa on sekoittunutta: kerros- ja rivitaloja tai yhteenkytkettyjä pientaloja sekä edellä mainittujen yhdistelmiä. Rakennusten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Keskusta - vaihtoehdossa tiloja saa osoittaa vain vähäisessä määrin Suoraman keskusta-alueen ulkopuolisille alueille. Vaihtoehdossa Joukkoliikenne tiloja saa osoittaa vain vähäisessä määrin Suoraman keskusta-alueen ja liikenteen solmukohtien ulkopuolisille alueille. Alueelta on hyvät reitit joukkoliikenteen pysäkeille ja alueella on tavoitteena joukkoliikenteen toimintaedellytysten kannalta riittävän asukastiheyden saavuttaminen. Täydennysrakentamisen tulee soveltua mittakaavaltaan ympäristöön. Lähiympäristön laatuun tulee kiinnittää huomiota tarkemmassa suunnittelussa. Alueelle tulee varata riittävästi tilaa hulevesien viivyttämiselle ja imeyttämiselle. A2 Merkinnällä osoitetaan asumiskäyttöön varattavat keskitehokkaat asuntoalueet, joiden asukastiheys on noin asukasta/ha. Alueen talotyyppijakauma sekä toiminnot ovat monimuotoisia ja sekoittuneita. Uuden asuntorakentamisen tapa on sekoittunutta: pienkerros- ja rivitaloja tai yhteenkytkettyjä pientaloja sekä edellä mainittujen yhdistelmiä. Alueelta on hyvät reitit joukkoliikenteen pysäkeille ja alueella on tavoitteena joukkoliikenteen toimintaedellytysten kannalta riittävän asukastiheyden saavuttaminen. Täydennysrakentamisen tulee soveltua mittakaavaltaan ympäristöön. Lähiympäristön laatuun tulee kiinnittää huomiota tarkemmassa suunnittelussa. A3 Merkinnällä osoitetaan asumiskäyttöön varattavat matalan tehokkuuden asuntoalueet, joiden asukastiheys on alle 15 asukasta/ha. Alue varataan pääasiassa tiivistä ja matalaa pientalorakentamista varten. Täydennysrakentamisen tulee soveltua mittakaavaltaan ympäristöön. YMPÄRISTÖKUVAN KEHITTÄMISTARVE Merkinnällä osoitetaan alueet, joiden ympäristökuvaa kehitetään merkittävästi. Tavoitteena on luoda alueista taajamakuvallisesti merkittäviä maamerkkejä ja kehittää alueita tärkeinä joukkoliikennepysäkkeinä. Merkinnällä on osoitettu Kangasalantien liikenneympyrät ja niiden lähiympäristöt. Palvelut PL Merkinnällä osoitetaan pääasiassa päivittäiskäytössä olevien ja asuntojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien julkisten tai yksityisten palvelutoimintojen alueet, jotka ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. PY Alueelle voidaan rakentaa julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen rakennuksia. Merkinnällä osoitetulle alueelle voi sijoittaa kunnallisia palveluita kuten koulu, sosiaali- tai terveydenhuollon toimipaikka, hoivapalveluita tai kirjasto. Molemmissa vaihtoehdoissa Kyötikkälään osoitetaan uusi julkisten 21

22 palvelujen alue. Joukkoliikenne -vaihtoehdossa osa Suoraman urheilukentästä varataan myös julkisille palveluille. Työpaikka- ja teollisuusalueet TP Merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Alueen toimintojen määrittelyssä ratkaisevaa on toiminnan vaikutus ympäristöön. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle häiriötä, kuten melua, ilman pilaantumista tai raskasta liikennettä. Aseman teollisuusalue laajenee luonnoksissa Kyötikkälään työpaikka-alueena. T Merkinnällä osoitetaan pääasiallisesti teollisuus- ja varastokäyttöön varattavat alueet. TY Merkinnällä osoitetaan teollisuusalueet, joiden läheisyydessä on ympäristövaikutuksille herkkiä toimintoja, kuten asumista, virkistystä, kouluja tai hoitopalveluita, tai pohjavesi-, suojelu- tai muita ympäristöarvoja sisältäviä alueita. Ympäristövaikutuksia, kuten melutasoa, voidaan rajoittaa erillisin määräyksin. Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistot Arvokkaiksi katsottujen ympäristöjen pääkäyttötarkoitusten oletetaan säilyvän ennallaan. Kohteiden suojelua tai säilymistä edistävät merkinnät toimivat varsinaista pääkäyttötarkoitusta täydentävinä, tietoa välittävinä merkintöinä. /s Merkinnällä /s osoitetaan asuinalueet, joilla on erityisiä historiallisia tai rakennustaiteellisia arvoja. Alueella tulee pyrkiä säilyttämään ympäristön luonne alueen omaleimaisen, paikallisen ilmeen vuoksi, mutta sille ei katsota tarpeelliseksi asettaa ehdotonta suojelua edellyttäviä määräyksiä. Korjausten, laajennusten ja uudisrakentamisen yhteydessä on uusi rakennusosa sovitettava ympäristöönsä muodoiltaan ja materiaaleiltaan. Alueiden ominaispiirteet kuvataan Suoraman osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvityksessä. 22 SM Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet ja maisemallinen sijainti. Suunniteltaessa kohteen tai sen lähialueen maankäyttöä, rakentamista tai hoitoa, on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. Merkinnällä on osoitettu Kyötikkälän keskiaikainen kylätontti. sr-1 Rakennus- tai rakennusryhmä on maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti paikallisesti arvokas ja sen säilyminen on toivottavaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä lähialueen ympäristönhoidon tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti sekä ympäristön ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Ympäristön uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kohteen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. sr-2 Rakennus- tai rakennusryhmä on maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti paikallisesti arvokas ja kohteen vanha rakennuskanta tulisi pyrkiä säilyttämään ja miljöökuvaa tukea noudattamalla uudisrakentamisessa kohteiden vanhojen rakennusten mittakaavaa ja materiaaleja. AVOIN NÄKYMÄ Merkinnällä on osoitettu säilytettävä näkymä Kyötikkälän pellolle vaihtoehdossa Keskusta. Viheralueet ja virkistys VR Kyötikkälässa oleva laaja luonnonmukainen viheralue on merkitty luonnoksissa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Alueen halki kulkee seudullisesti merkittävä Kirkkoharjun ulkoilureitti. Alueeseen kuuluvat myös Kyötikkälän pellot.

23 VL Taajamarakenteen sisällä on useita lähivirkistysalueita, jotka on osoitettu luonnoksissa merkinnällä VL. Alueet varataan päivittäiseen ja yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. VU Kyötikkälän urheilukeskuksen alue sekä Suoraman urheilukenttä on merkitty luonnoksiin urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiksi (VU). Alueille voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. VU (alueen osa) Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen koiraurheilua varten varattu alueen osa Joukkoliikenne -vaihtoehdossa. VN (alueen osa) Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen viljelypalstoja varten varattu avoimen alueen osa Joukkoliikenne -vaihtoehdossa. ULKOILUREITTI Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä Kirkkoharjun ulkoilureitti ja merkittävimmät sitä täydentävät reitit sekä reitti Hervantajärvelle. Luonto SL Alue suojellaan luonnonsuojelulain 29 :n ja 47 :n perusteella. Aluetta ei saa luonnontilaisena muuttaa niin että sen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Merkinnällä on osoitettu Pähkinäkallion luonnonsuojelualue. ge Merkinnällä on osoitettu Kirkkoharjun harjurinne valtakunnallisesti arvokkaana harjualueena. luo-1 Merkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee huomioida alueen luonnonsuojelulliset arvot. Merkinnällä on osoitettu 1. Pähkinäkallion luonnonsuojelualue, 2. Perälän puronvarsilehto ja 3. Lentolankangas, joiden ominaispiirteistä kerrotaan luontoselvityksessä. luo-2 Merkinnällä on osoitettu alueet, jotka ovat liito-oravan elinympäristöjä. Liitooravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa heikentää tai hävittää. Merkinnällä on osoitettu Kyötikkälän liito-oravaesiintymä ja lehto. VIHERYHTEYSTARVE Viheryhteystarve kuvastaa merkittävimpiä luonnonarvoalueita yhdistäviä ekologisia käytäviä, joilla tulee säilyttää liito-oravan tarvitsemia kulkuyhteyksiä. Alueen puistoilla ja pihapiireillä on merkitystä ekologisina käytävinä. Puustoisuutta suositellaan ylläpidettäväksi alueella. Liikenne KÄVELY- JA PYÖRÄILYREITTI Reitit voivat kulkea joko erillisiä kevyen liikenteen väyliä tai asuntokatuja pitkin. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN YHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan kohdat, joissa uuden yhteyden aikaansaaminen on tarpeen, mutta linjaus vielä tutkimatta. JALANKULKU- TAI LIIKENNETUNNELI Lentolassa on osoitettu Lahdentien ali jalankulun ja pyöräilyn tarpeisiin rakennettava tunneli, jota ei ole tarkoitettu ajoneuvoliikenteelle. Keskustavaihtoehdossa myös Kyötikkäläntien ali on osoitettu jalankulkuun ja pyöräilyyn soveltuva tunneli. JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ Alueidenkäyttöratkaisujen tulee olla laatukäytävän varrella sellaisia, että joukkoliikenteen saavutettavuus ja muut edellytykset joukkoliikenteen kehittämiseksi ovat hyvät. KÄVELYAKSELI Merkinnällä osoitetaan tärkeä jalankulku- ja pyöräilyreitti Suoraman aluekeskuksen läpi. Akselin varrella on rakennettava laadukasta katuympäristöä ja edistettävä toiminnallisten oleskelupaikkojen syntymistä. 23

24 Erityisalueet E Merkinnällä osoitetaan motocross-toiminnalle varattava alue Lentolassa, jonka käyttö muuhun tarkoitukseen on hyvin rajoitettu ja jolle yleisöllä ei yleensä ole vapaata pääsyä. Muut merkinnät JOHTO TAI LINJA Alueen halki kulkevat 110 ja 400 kv:n sähkölinjat on osoitettu kaavaluonnoksissa merkinnällä z ja mustalla viivalla. EJ Merkinnällä osoitettavalla alueella sallitaan kantojen ja risujen varastointi ja käsittely sekä valvotusti vain pilaantumattomien maa- ja kiviainesten sijoittaminen. EN Merkinnällä osoitetaan energiahuoltoa palvelevia laitoksia tai rakenteita, kuten voimaloita ja suurmuuntamoalueita varten varattuja alueita. EV Merkinnällä osoitetaan sellaiset viheralueina säilytettävät alueet, joiden tarkoituksena on pääasiallisesti suojata muita alueita haitoilta, ja joita ei sijaintinsa takia voida käyttää virkistysalueina. EV (kohdemerkintä) Merkinnällä osoitetaan pieneläinten hautausmaa Lentolassa. Ympäristön häiriöalueet me Rakennettaessa melualueilla tulee huolehtia siitä, etteivät valtioneuvoston päätöksen mukaiset meluohjearvot ylity asuinrakennusten tai työpaikkojen sisätiloissa eivätkä oleskeluun tarkoitetuilla ulkoalueilla. sv Johtoalueelle ei saa sijoittaa ilman voimajohdon omistajan lupaa maanpäällisiä tai maanalaisia rakennuksia, rakennelmia tai istutuksia. Istutettavan kasvillisuuden luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää 4 metriä. TERVEYSHAITAN POISTAMISTARVE Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Merkinnällä on osoitettu useita mahdollisesti saastuneita alueita. Niitä on mm. entisillä ja nykyisillä bensa-asemoilla sekä yritystonteilla. 24

25 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE TAVOITTEI- SIIN 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Keskeisimpinä päämäärinä tavoitteilla on kestävän kehityksen ja hyvän elinympäristön edistäminen. Suoramaa kehitetään alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen ja elinympäristöä eheyttäen. Siten Suorama rakentuu ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäväksi, identiteetiltään omaleimaiseksi alueeksi. Suunnittelussa on pidetty tärkeänä myös alueidenkäyttötavoitteissa tärkeiksi nostettuja palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta erityisesti jalan ja pyörällä, olemassa olevien keskusten kehittämistä sekä asumisen tiivistämistä joukkoliikennekäytävän varrella. Edistämällä näitä asioita vähennetään henkilöautoilun tarvetta ja turvataan julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä. Yleiskaavassa suurin osa rakentamisesta ohjataan nauhataajamaan, mikä on maakuntakaavan tavoitteiden mukaista taajamien eheyttämisen, elinympäristön toimivuuden ja taloudellisuuden parantamisen sekä olemassa olevien verkostojen ja rakenteiden hyödyntämisen suhteen. Vaihtoehto Joukkoliikenne on tältä osin edullisempi kuin Keskusta, jossa suurempi osa asuinrakentamisesta sijoittuu Kyötikkälään maakuntakaavan virkistysalueelle. Palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuden suhteen vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa. Kyötikkälän koulua lukuun ottamatta ne sijoittuvat jatkossakin nauhataajamaan asutuksen ja joukkoliikenteen yhteyteen. Molemmissa vaihtoehdoissa seudullisesti tärkeä Kirkkoharjusta länteen kohti Tamperetta jatkuva virkistysalue säilyy Kyötikkälän täydennysrakentamisesta huolimatta leveänä ja yhtenäisenä ja turvaa taajaman asukkaiden virkistystarpeet. Täydennysrakentaminen sijoittuu Kyötikkälässä peltoalueelle ja olemassa olevan asutuksen yhteyteen eikä se heikennä merkittävästi alueen virkistyskäyttöedellytyksiä. Pirkanmaan liitto on käynnistänyt maakuntakaavan päivittämisen nimellä Pirkanmaan maakuntakaava 2040, josta löytyy lisätietoa osoitteesta maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi. Rakennus-, luonnon- ja kulttuuriperintö tulisi pyrkiä säilyttämään niiltä osin kun ne vahvistavat asuinalueen ominaisluonnetta ja ovat siten edelleen alueelle ja sen asukkaille merkittäviä identiteetin rakentajia. 5.2 Maakuntakaava Yleiskaavoitusta ohjaa vuonna 2007 vahvistettu Pirkanmaan 1. maakuntakaava (ks. kuvio 12). Nauhataajama on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A), joka sisältää asumisen, kaupat, palvelut, hallinnon ja työpaikat. Lentolan-Kallion alue on osoitettu nauhataajaman keskeisimmäksi työpaikka-alueeksi (TP). Kyötikkäläntien ja Vatialantien välinen pääosin rakentamaton alue on maakuntakaavassa varattu virkistyskäyttöön (V). Kirkkoharju on pohjavesialuetta (pv 020) ja arvokas geologinen muodostuma (ge1-005). Merkinnällä EN1 on osoitettu sähkönsiirron runkoverkkoon sisältyvä sähköasema. Kuvio 12. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta. 25

26 5.3 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Tampereen kaupunkiseudulla v hyväksytty rakennesuunnitelma ohjaa maakuntakaavan lisäksi maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja pyrkii siten etsimään ratkaisuja voimakkaaseen muuttoliikkeeseen, yhdyskuntarakenteen hajautumiseen, liikkumistarpeiden lisääntymiseen ja henkilöautoriippuvuuteen, keskuskaupungin vetovoimaisuuden kasvattamiseen ja alueiden voimavarojen hyödyntämiseen kuntarajoista riippumatta. Yleiskaavoituksessa lähtökohtana on ollut rakennesuunnitelman mukaisesti Kangasalan kasvun ohjaaminen nauhataajaman ja Suoraman asukasmäärän kasvattaminen noin asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Vaihtoehdossa Keskusta rakentaminen painottuu Suoraman keskustan läheisyyteen sekä nauhataajaman reunalle Kyötikkälään, kun taas Joukkoliikenteessä täydennysrakentaminen sijoittuu nauhamaisemmin Kangasalantien varteen. Alue rajautuu Kirkkoharjuun, joka on osa seudullisesti merkittävää viheryhteyttä. Luonnoksissa huomioidaan myös Lahdentien eteläpuolelta pohjoiseteläsuuntaisesti Lentolan poikki kehitettävä viheryhteys. Molemmat vaihtoehdot tukevat Lentolan kehittämistä merkittävänä työpaikka-alueena. 5.4 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030, ilmastostrategia 2030 ja liikennepoliittinen ohjelma TASE 2025 Molemmissa yleiskaavavaihtoehdoissa mahdollistetaan asuntopoliittisten tavoitteiden mukaisesti monipuolinen asuntotarjonta alueella. Ilmastostrategiassa uuden asutuksen sijoittuminen, liikennejärjestelmän kehittäminen ja rakentamisen ekotehokkuus sekä asumisväljyyden kehitys ovat keskeisiä haasteita energiankulutuksen kehitykselle. Suoraman kaavaluonnoksissa edistetään asutuksen tiivistymistä joukkoliikennekäytävän varrelle. Rakentamistapaan ja rakennusten energiatehokkuuteen otetaan kantaa vasta asemakaavatasolla. Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittisen ohjelman tavoitteena on pysäyttää vuoteen 2025 mennessä henkilöautoliikenteen raju kasvu sekä tukea ja kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä. Tätä tavoitetta tuetaan Suoraman osayleiskaavassa sijoittamalla asutusta Kangasalantien joukkoliikennekäytävän läheisyyteen sekä huomioimalla kävelyn ja pyöräilyn yhteystarpeet kunnanosien, asuinalueiden, palvelujen ja joukkoliikennepysäkkien välillä. 5.5 Kunnan tavoitteet Keskeiset kunnan toimintaa ohjaavat periaatteet esitetään valtuustokausittain hyväksyttävässä kuntastrategiassa. Strategian päivittäminen on parhaillaan käynnissä ja strategialuonnoksissa (Luonnos 3, 2013) painotetaan seuraavia maankäytön suunnitteluun liittyviä tavoitteita: Kuvio 13. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta Kuntalaisilla hyvä elämänlaatu, asumiseen on monipuoliset vaihtoehdot - Yritysten kasvulle ja kehittymiselle kilpailukykyinen ja kestävä toimintaympäristö - Riittävä ja laadukas vapaa-ajan palvelutarjonta - Johdonmukainen maapolitiikka, taloudellisempi ja toimivampi yhdyskuntarakenne sekä toiminnallisesti tehokkaampi palveluverkko