SUORAMAN OSAYLEISKAAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUORAMAN OSAYLEISKAAVA"

Transkriptio

1 SUORAMAN OSAYLEISKAAVA LUONNOS RAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 1 SUUNNITTELUTYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 5 2 SUORAMAN KEHITYSKUVATARKASTELU 6 3 OSAYLEISKAAVAVAIHTOEHTOJEN KUVAUS Liikkuminen 7 Saavutettavuustarkastelu 7 Autoliikenne 9 Joukkoliikenne 9 Kävely ja pyöräily 9 Kävelyakseli Palvelut 11 Julkiset palvelut 11 Kaupalliset palvelut Elinkeinot Asuminen 12 Rakennesuunnitelman tavoitteet 12 Asumisväljyyden kasvu 12 Asukasmäärän kasvu 12 Uudet ja tiivistyvät alueet 13 Täydennysrakentaminen Vapaa-aika ja virkistys 14 Virkistysalueet ja -reitit Luonto 15 Luontoarvot 15 Viheryhteydet 16 Hulevedet Kulttuuriperintö ja identiteetti 17 Kylätontit 17 Tielinjat 17 Maatalouskylät 17 Sodanjälkeinen aika 17 Lähiörakentaminen 18 Identiteetti Yhdyskuntatekniikka ja rakennettavuus Ympäristön häiriötekijät 20 Melu ja tärinä 20 Saastuneet maat 20 Radon 20 2

3 Maisemavauriot 20 4 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 21 Yleismääräykset 21 Asuminen 21 Palvelut 21 Työpaikka- ja teollisuusalueet 22 Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistot 22 Viheralueet ja virkistys 22 Luonto 23 Liikenne 23 Erityisalueet 24 Ympäristön häiriöalueet 24 Muut merkinnät 24 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE TAVOITTEISIIN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava 25 6 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET JA KEINOT HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISEKSI Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset Vaikutukset työpaikkoihin ja palveluihin Liikenteelliset vaikutukset Ympäristövaikutukset 32 Hulevedet ja pohjavedet 32 Melu 32 Luontoarvot 32 Ilmastonmuutos 33 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön Taloudelliset vaikutukset Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 34 7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 35 8 SELVITYKSET 35 9 SUUNNITTELUPROSESSIN AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS LÄHTEET Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030, ilmastostrategia 2030 ja liikennepoliittinen ohjelma TASE Kunnan tavoitteet 26 3

4 TIIVISTELMÄ Tämä raportti esittelee Suoraman osayleiskaavoituksen keskeiset lähtökohdat ja perustelee kaavaluonnosten pääratkaisut. Raportissa esitellään luonnosvaihtoehdot ja niiden erot, ja vaihtoehtoja vertaillaan osayleiskaavalle annettuihin tavoitteisiin. Kehittämisvaihtoehtojen selkeyttämiseksi on ennen varsinaisia luonnoksia laadittu kehityskuvavaihtoehdot, joiden pohjalta luonnosvaihtoehdot ovat muotoutuneet. Luonnosraportti on kolmas dokumentti raporttien sarjassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman lisäksi osayleiskaavaa on käsitelty tavoiteraportissa ja lähtötietoraportissa. Suoraman osayleiskaavasta on tehty kaksi suunnitelmaluonnosta, joissa on ratkaistu eri tavalla asumisen, palveluiden, työpaikka- ja virkistysalueiden sijainteja ja laajuuksia. Merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä on myös kävely- ja pyöräreittien linjauksissa ja rakennuskulttuurimerkinnöissä. Vaihtoehto Joukkoliikenne tukee erityisesti joukkoliikenteen edellytyksiä. Uusi asutus keskittyy joukkoliikennekäytävän läheisyyteen. Palvelut sijoittuvat nauhamaisesti Lentolaan, Suoraman keskustaan ja Pikonkankaalle. Uusi yhtenäiskoulu ja päiväkoti sijoittuvat Kyötikkälään ja liikuntahalli Suoraman urheilukentälle. Kangasalantien molemmille puolille muodostetaan yhtenäiset ja houkuttelevat kävelyn ja pyöräilyn rinnakkaisreitit vaihtoehtona Kangasalantielle. Lentolan liikealueen ja Kyötikkälän välille osoitetaan uusi kävely- ja pyöräilyreittiyhteys. Suoraman keskustan kävely- ja pyöräily-ympäristöä Vaihtoehto Keskusta tukee vahvemmin Suoraman aluekeskuksen kehittämistä. Siinä säilytetään enemmän myös rakennusperintöä. Uutta asutusta tulee Suoraman keskustan lisäksi Pikonkankaalle ja Kyötikkälään. Samalla Pähkinäkallion teollisuusalue pienenee uuden asutuksen vuoksi. Uusi yhtenäiskoulu, päiväkoti ja liikuntahalli sijoittuvat Kyötikkälään. Suoraman keskustaan luodaan ympäristöltään miellyttävä ja monipuolinen kävelyakseli, joka yhdistää keskustan palvelut toisiinsa. Raporttiin on liitetty kehityksen suunnan hahmottamiseksi kaavoituksen päätavoitteita ja Suoraman keskeisimpiä muutosalueita kuvaavia karttoja. Raportin on koonnut suunnittelija Eija Arpiainen ja suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet myös kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu-Partanen, suunnittelija Kari Uotila ja suunnitteluarkkitehti Susanna Virjo. Kyötikkälän peltomaisemaa 4

5 1 SUUNNITTELUTYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suorama sijaitsee Kangasalan nauhamaisen taajaman keskiosassa, muutaman kilometrin päässä Kangasalan keskustasta länteen. Taajama-alue sijoittuu Kirkkoharjun eteläpuoliselle alueelle, jossa kangasmaa taittuu hienojakoisemmalle maaperälle raivattuun peltomaisemaan. Kaava-alue rajautuu idässä Pikonkankaalla keskustan osayleiskaavaalueeseen, etelässä ja lännessä Lahdentiehen (Vt 12) ja pohjoisessa seudullisesti merkittävään Kirkkoharjun virkistysalueeseen ja Kyötikkälän urheilukeskukseen. Kaava-alueeseen kuuluu myös Kyötikkäläntien länsipuolinen, pääosin rakentamaton alue, joka rajautuu lännessä Vatialantiehen ja pohjoisessa Aseman teollisuusalueeseen. - Sujuva arki: palvelujen saavutettavuuden edistäminen kehittämällä kävely- ja pyöräily-ympäristöä aiempaa selkeämmäksi ja jäsentyneemmäksi - Monipuolisen ja sekoittuneen asuntokannan tukeminen - Alueen palvelukeskuksen hahmottaminen ja hajautuneiden palveluiden kytkeminen toisiinsa - Työpaikka-alueiden kehittämismahdollisuuksien selvittäminen - Ekotehokkaan ja ilmastovastuullisen taajamarakenteen vahvistaminen Suorama on asukasmäärältään Kangasalan suurimpia kunnanosia. Asutus painottuu kaava-alueen eteläosaan, Kangasalantien molemmille puolille. Suorama on toiminnoiltaan melko monipuolinen, mutta alue tarvitsee kokonaisuutena määrätietoisempaa kehittämistä, jotta alue kehittyy elinvoimaisemmaksi ja viihtyisämmäksi elää ja asua. Suoraman osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se korvaa alueella voimassa olevan taajamien osayleiskaavan. Suoraman osayleiskaavan tavoitteet on määritelty tavoiteraportissa. Kaavan suunnittelussa painotetaan seuraavia tavoitteita: - Asuinrakentamisen sekä merkittävien palvelujen ja työpaikkakeskittymien sijoittaminen nauhataajamaan Suoraman aluekeskuksen ja Kangasalantien joukkoliikennekäytävän yhteyteen - Alueen asukasmäärän kasvuun varautuminen: rakennesuunnitelmassa tavoitteena uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä - Kyötikkälän alueen monipuolistaminen ja kytkeminen Suoraman ja Asemantien alueisiin Kuvio 1. Kangasalan maisemaselvitys 2011, korkeussuhteet. - Elinympäristön viihtyisyyden ja asukkaiden virkistysmahdollisuuksien turvaaminen 5

6 2 SUORAMAN KEHITYSKUVATARKAS- TELU Osayleiskaavan suunnitteluprosessissa on laadittu ensin suurten linjojen selkeyttämiseksi neljä kehityskuvavaihtoehtoa: raakile, nauha, rusetti ja metsämansikka. Kehityskuvavaihtoehtoja on suunniteltu rinnakkain hieman eri reunaehdoilla ja ne on laadittu tarkoituksella erilaisiksi. Näitä vaihtoehtoja on käsitelty kaavoituslautakunnassa ja kuntakehitystiimissä. Osayleiskaavaluonnosten pohjaksi on valittu kehityskuvat nauha ja rusetti, joiden perusteella on laadittu kaksi osayleiskaavavaihtoehtoa kaavakartan muotoon. RUSETTI -vaihtoehdossa uusi asuminen keskittyy Suoraman aluekeskusen ympäristöön, Pikonkankaan entiseen soramonttuun ja Kyötikkälään. Pähkinäkallion teollisuusalueesta osa on merkitty muutettavaksi asuinalueeksi. Kangasalantie toimii joukkoliikenteen laatukäytävänä. Vaihtoehdossa painotetaan palveluiden kehittämistä Suoraman aluekeskuksessa. Kyötikkälään sijoitetaan uusi koulu. Aseman teollisuusalue laajenee Kyötikkälään. NAUHA -vaihtoehdossa uusi asuminen sijoittuu Kangasalantien joukkoliikennekäytävän varteen. Palveluiden painopisteet ovat Lentolassa, Suoraman aluekeskuksessa ja Pikonkankaalla. Kyötikkälään sijoitetaan uusi koulu. Pähkinäkallion teollisuusalue säilyy työpaikkojen alueena ja Aseman teollisuusalue laajenee Kyötikkälään. Kuvio 3. Vaihtoehto RUSETTI. Kuvio 2. Vaihtoehto NAUHA. 6

7 3 OSAYLEISKAAVAVAIHTOEHTOJEN KU- VAUS Tässä luvussa kuvataan näkökulmat, joista käsin osayleiskaavavaihtoehdot ovat rakentuneet ja tuodaan esiin luonnosten keskeisimmät yhtäläisyydet ja erot. 3.1 Liikkuminen Suoraman alueen nykyinen liikennejärjestelmä kaipaa kehittämistä ja selkiyttämistä. Kaavaluonnoksessa on pyritty lisäämään liikenneyhteyksien sujuvuutta puuttumalla muun muassa reittien jatkuvuuteen. Liikenneyhteyksien kehittämisellä ja uuden asutuksen sijoittamisella pyritään hillitsemään autoilun tarvetta ja tukemaan joukkoliikenteen kehittymistä. Tätä tukee myös palveluiden ja työpaikkojen sijoittuminen asutuksen läheisyyteen. Saavutettavuustarkastelu Suunnittelualuetta voidaan tarkastella Leo Kososen Kuopion mallin mukaisesti. Mallissa kaupunkirakenne on jaettu liikkumistapojen mukaisesti autokaupunki-, joukkoliikennekaupunki- ja jalankulkukaupunkivyöhykkeisiin (ks. kuvio 4). Vyöhyke määrittelee alueen mitoitusta ja tarkempaa suunnittelun tapaa. Joukkoliikenne palvelee parhaiten 250 metrin säteellä pysäkeistä asuvia. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä pidetään Suoramalla tavoitteena metrin etäisyyttä. Kaavaluonnoksissa etäisyytenä on käytetty 500 metriä (ks. kuvio 5). Sitä kauemmat alueet kuuluvat autokaupunkivyöhykkeeseen. Joukkoliikenteen saavutettavuutta on tarkasteltu osayleiskaavavaihtoehdoissa joukkoliikenteen pääreitin varrella, jotta voidaan arvioida vaihtoehtojen vaikutuksia asukkaiden liikkumiseen. Kuvio 4. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Tampereen kaupunkiseudulla. 7

8 Kangasalan kunta Tekninen keskus Kuvio 5. Väestön sijoittuminen joukkoliikennevyöhykkeellä. 20 asukasta/ha on yksi toimivan joukkoliikenteen edellytys. 8 Kaavoitus

9 Autoliikenne Valtatien 12 oletetaan kehittyvän tulevaisuudessa nelikaistaiseksi, mikä vähentänee läpikulkuliikennettä Kangasalantiellä. Tämän vuoksi Kangasalantietä on mahdollista kehittää taajamamaisemmaksi, jolloin sen estevaikutus vähenee. Uuden koulun ja päiväkodin sijoittaminen Kyötikkälään tulee lisäämään autojen määrää Kyötikkäläntiellä. Kaavassa varaudutaan tähän kehittämällä Kyötikkäläntien liikennejärjestelyjä. Uusia katuja rakennetaan osayleiskaavan osoittamille uusille asuinalueille Kyötikkälään ja Pikonkankaalle. Katujen sijainnit suunnitellaan alueiden asemakaavoituksessa. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen toimintaedellytyksenä on tiivis asuinrakentaminen. Huomiota on tarpeen kiinnittää tällöin myös kiinnostavien ja turvallisten jalankulku- ja pyöräreittien tarjoamiseen pysäkkien ympäristössä. Kangasalantie toimii molemmissa luonnosvaihtoehdoissa joukkoliikenteen laatukäytävänä. Kyötikkäläntiellä on lisäksi vähäistä bussiliikennettä. Valtatiellä 12 kulkee pikalinja Kangasalta Tampereelle. Bussiliikenteen solmukohta muodostuu joko Lentolan eritasoliittymään tai Lentolan liikekeskukseen. Kuvio 6. Pyöräilyn pääreitit ja uudet yhteystarpeet. Kävely ja pyöräily Jalankulku- ja pyöräreittejä kehitettäessä on huomioitu erityisesti reittien yhtenäisyys koulumatkojen ja palvelujen sekä virkistysalueiden saavutettavuuden kannalta. Kangasalantien molemmille puolille on luotu lisäksi itälänsi-suuntaiset yhtenäiset ja houkuttelevat rinnakkaisreitit. Suorama on mittakaavaltaan pyöräilyyn ja jalankulkuun hyvin sopiva, minkä vuoksi kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien tarjoaminen on oleellisen tärkeää. Reitistön yhteystarpeita muodostavat kuvion 6 mukaan Pikonkankaan entisen soramontun yhdistäminen muuhun reitistöön sekä Lentolan teollisuusalueen halki Lentolan kaupalliseen keskittymään tarvittava poikittaisyhteys. Myös Aseman teollisuusalueen uuden laajennuksen kytkeminen reitistöön on huomioitu yhteystarpeena. Lisäksi erityisesti pyöräilyn yhteystarpeista yksi merkittävimmistä on Kyötikkälän halki kulkeva yhteys Vatialantieltä Asemantielle. 9 Kuvio 7. Ulkoilureittien yhteystarpeet.

10 Kävelyakseli Keskusta -vaihtoehdossa Suoraman keskustan kehittämiseksi luodaan Kyötikkäläntieltä Kangasalantielle johtava kävelyakseli yhdistämään Suoraman keskusta-alueen julkisia ja kaupallisia lähipalveluita. Suoraman keskustassa akseli haarautuu Isolukontiellä Pähkinäkallion ja Vääränkallion suuntaan yhdistäen myös Kangasalantien eteläpuolen paremmin keskustaan. Akselin varrelle sijoittuvat mm. koulu, päiväkodit, kirjasto, urheilukenttä sekä kaupallisia palveluita (ks. kuvio 8). Kävelyakseli on yhteydessä myös virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin (ks. kuvio 9). Akselin kävelyympäristöstä luodaan miellyttävä kokonaisuus, johon sisältyy myös oleskeluun sopivaa ympäristöä. Kuvio 8. Kävelyakselin varrelle ja läheisyyteen sijoittuvat palvelut. Yhteenveto: Liikkuminen Vaihtoehdossa JOUKKOLIIKENNE Kangasalantien joukkoliikennekäytävän saavutettavuus on tärkeä liikenteen osatekijä. Pysäkit palvelevat parhaiten 500 metrin vaikutuspiirissä asuvia. Kävelyn ja pyöräilyn Kangasalantien suuntaisia yhteyksiä kehitetään. Lentolan kaupallisen keskittymän ja Kyötikkälän välille luodaan uusi yhteys. f Vaihtoehdossa KESKUSTA keskitytään Suoraman keskustan hyvään saavutettavuuteen sekä laadukkaan kävely- ja pyöräily-ympäristön kehittämiseen. Uusi kävelyakseli yhdistää Suoraman keskustan palvelut toisiinsa. Kangasalantie säilyy joukkoliikenteen laatukäytävänä. Kuvio 9. Kävelyakselin yhteys ympäristön viheralueisiin ja ulkoilureitteihin. 10

11 3.2 Palvelut Asukasmäärän kasvaminen edellyttää kunnallisen palveluverkoston kehittämistä. Osayleiskaavalla voidaan vaikuttaa alueen kehittymiseen vuosikymmenten aikajaksolla. Kaavoitettavan alueen palveluverkko on ongelmallinen hajanaisuutensa vuoksi. Osayleiskaavatyön aikana on tavoitteena määritellä palvelukeskittymien painopisteet, jotta Suoraman keskus hahmottuisi selkeämmin. Palveluiden sijoittamisessa keskeistä on myös palveluiden välisten yhteyksien kehittäminen ja tukeminen sekä reittien maisemallisen luonteen kehittäminen. Julkiset palvelut Keskusta -vaihtoehdossa uusi yhtenäiskoulu, päiväkoti ja liikuntahalli sijoitetaan Kyötikkälän peltojen pohjoisreunassa olevan asutuksen jatkoksi. Joukkoliikenne -vaihtoehdossa uusi koulu ja päiväkoti ovat Kyötikkälän peltojen eteläosassa Kyötikkälän urheilukeskusta vastapäätä. Liikuntahallille varataan tässä vaihtoehdossa paikka Suoraman urheilukentän ja seurakuntatalon välistä. Kaikki sijoituspaikat sijaitsevat kunnan omistamilla mailla. Joukkoliikenne -vaihtoehdossa Pikonkankaalle esitetylle työpaikkaalueelle on tarvittaessa mahdollista varata tilaa myös julkisille palveluille, mikäli voimakkaasti kasvava asukasmäärä näyttää sitä tarvitsevan. Kaupalliset palvelut Yleiskaava-alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat tällä hetkellä Kangasalantien varressa Lentolassa, Suoraman aluekeskuksessa ja sen tuntumassa sekä Pikonkankaalla. Kaava-alueen ulkopuolella merkittäviä keskittymiä ovat Lentolassa sijaitseva Kangasalan keskustan ohella merkittävin kaupallinen keskus ja Pikkolan pienempi palvelukeskittymä. Lentolassa sijaitsee mm. päivittäistavarakaupan suuryksikkö ja paljon tilaa vaativaa kauppaa. Yhteenveto: Palvelut f JOUKKOLIIKENNE. Kyötikkälään varataan tontti uudelle yhtenäiskoululle ja päiväkodille. Suoraman urheilukentälle varataan tilaa liikuntahallille. Kaupalliset palvelut pyritään sijoittamaan pääbussipysäkkien läheisyyteen Lentolaan, Suoraman aluekeskukseen ja Pikonkankaalle. KESKUSTA Kyötikkälään varataan tontti uudelle yhtenäiskoululle, päiväkodille ja liikuntahallille. Palveluiden painopiste on Suoraman aluekeskuksessa. Kaupalliset palvelut keskitetään tukemaan Suoraman aluekeskuksen aseman vahvistumista. Lentolassa useita liikerakennusten kortteleita muutetaan asumiselle. Pikonkankaalle voi sijoittua lähipalveluita kivijalkoihin. Suoraman aluekeskuksessa on vireillä asemakaava, jossa keskukseen osoitetaan k-m 2 uutta liiketilaa vähittäiskaupan yksikölle sekä tiloja kivijalkaliikkeille. Luonnoksissa tavoitteena on saada kivijalkaliikkeitä myös Kangasalantien eteläpuolelle. 11

12 3.3 Elinkeinot Merkittävä osa Suoraman työpaikoista sijaitsee Lentolan ja Pähkinäkallion teollisuusalueilla. Pasintien pieni yrityskeskittymä joukkoliikenteen laatukäytävän tuntumassa on jäänyt asutuksen ympäröimäksi ja aluetta tullaan kehittämään asuinkäyttöön. Samoin Pähkinäkallion teollisuusaluetta tullaan muuttamaan osittain asutukselle Kangasalantien läheisyydessä. Kyötikkälään sijoitettavat uusi koulu ja päiväkoti sekä Aseman teollisuusalueen laajennus tuovat lisää työpaikkoja alueelle. Maataloutta harjoitetaan nykyään vain Kyötikkälässä. Asutus laajenee molemmissa ehdotuksissa nykyisille peltoalueille uuden yhtenäiskoulun ja päiväkodin kanssa. Avointa peltomaisemaa tullaan kuitenkin säilyttämään molemmissa vaihtoehdoissa. Yhteenveto: Elinkeinot f JOUKKOLIIKENNE Pähkinäkallion teollisuusalue muutetaan Kangasalantien varresta asumiselle. Pikonkankaalle osoitetaan työpaikka-alue. KESKUSTA Pähkinäkallion teollisuusalueesta muutetaan merkittävä osa asumiselle. Pikonkankaan työpaikka-alue varataan myös asumiselle. 3.4 Asuminen Suoraman asutuksen tiiviys vaihtelee sen eri osissa. Kaikkein tiiveintä on Suoraman keskustan ja Harjunsalon kerrostaloalueilla kun taas esimerkiksi Mämmisuon ja Linturinteen omakotialueilla eletään väljästi. Kerrostaloalueita voidaan täydentää korjausrakentamisen yhteydessä ja omakotialueilla tiivistäminen on mahdollista esimerkiksi tontteja jakamalla. Rakennesuunnitelman tavoitteet Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa Suorama on merkitty asutukseltaan kasvavaksi alueeksi. Suoramalla on asukkaita tällä hetkellä n Asukasmäärän kasvun tavoitteeksi on määritelty uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Lentola on osoitettu laajenevaksi työpaikka-alueeksi, jonne on suunniteltu tulevan 500 uutta työpaikkaa. Pieni osa näistä on merkitty tulevaksi Suoraman osayleiskaava-alueelle Lentolan teollisuusalueelle. Asumisväljyyden kasvu Asuntokuntien keskikoon ennustetaan pienenevän ja asumisväljyyden kasvavan. Tampereen kaupungin asuntopoliittisessa ohjelmassa on arvioitu, että asuntokuntien keskikoko on Kangasalla vuonna ,25, kun taas vuonna 2011 se oli 2,3. Asumisväljyyden arvioidaan olevan Tampereen kehyskunnissa puolestaan 42,3 m 2 /asukas, kun taas vuonna 2010 se oli 39,4 m 2 /asukas. (Tampereen kaupunkiseutu 2010 ja Tampereen kaupunki 2011) Suoramalla asumisväljyyden kasvu aiheuttaa noin 140 asukkaan vähenemisen olemassa olevilla asuinalueilla vuoteen 2030 mennessä. Asukasmäärän kasvu Mikäli oletetaan, että uudet ja tiivistyvät alueet toteutuvat vuoteen 2030 mennessä ja laskelmissa huomioidaan myös asumisväljyyden kasvu, uusien asukkaiden määrä olisi kummassakin vaihtoehdossa noin Tähän on laskettu mukaan voimassa olevien asemakaavojen varanto, jota on noin 100 asukkaalle. Joukkoliikennevyöhykkeellä tavoitteena on yli 20 asukasta hehtaarilla, jotta joukkoliikenne olisi toimivaa. 12

13 Uudet ja tiivistyvät alueet Uusien asuinalueiden asukasmääriä on arvioitu eri tehokkuuksia käyttäen. Vaihtoehdot eroavat toisistaan uusien ja tiivistettävien alueiden sijainnissa ja niiden tiiviyden asteessa (ks. kuvio 10). Ehdotusvaiheessa voidaan päättää jättää osa uusista alueista vuoden 2030 jälkeen toteutuviksi reservialueiksi. Täydennysrakentaminen Täydennysrakentamisen tapa ja laatu ratkaisevat merkittävästi yleiskaavassa esitettyjen uusien alueiden vaikutuksen nykyiseen ympäristöön. Nämä asiat ratkaistaan pääosin asemakaavavaiheessa. Yhteenveto: Asuminen JOUKKOLIIKENNE Uuden asumisen painopiste on Kangasalantien joukkoliikennekäytävän varressa, jossa täydennetään ja tiivistetään olemassa olevaa asutusta. Merkittävintä uusi rakentaminen on Pikonkankaalla, jonne sijoitetaan uusi tiivis asuinalue. Kyötikkälän peltojen pohjoisosaan tulee pientalovaltaista rakentamista täydentämään jo olemassa olevaa asutusta. f KESKUSTA Uutta asumista sijoitetaan lähinnä Suoraman keskustan ympäristöön ja Kyötikkälään. Kangasalantien ja Pähkinäkallion väliin muodostuu uusi tiivis asuinalue. Suoraman urheilukentän ja seurakuntakeskuksen väliin tulee myös uutta asutusta. Pikonkangas rakentuu väljäksi pientaloalueeksi. Kyötikkälän pelloille rakennetaan runsaasti monipuolista asumista. 13 Kuvio 10. Muutoskartat uusista ja tiivistyvistä asuinalueista.

14 3.5 Vapaa-aika ja virkistys Virkistysalueet ja -reitit Kaava-alueen tärkein virkistysyhteys on Kyötikkälän halki kulkeva maakunnallisestikin merkittävä Kirkkoharjun ulkoilureitti. Uudessa osayleiskaavassa Kruunuvoudintielle osoitetaan keskeinen jalankulku- ja pyöräreitti, joka risteää ulkoilureitin kanssa. Toinen merkittävä virkistysreitti kulkee kaava-alueen eteläpuolella Suoramajärven ympäristössä. Kaavassa huomioidaan myös tärkeimmät yhteydet näille ulkoilureiteille. Pikonkankaalla sijaitseva kaava-alueen laajin ja merkittävin lähivirkistysalue on myös huomioitu molemmissa luonnosvaihtoehdoissa. Yhteenveto: Vapaa-aika ja virkistys JOUKKOLIIKENNE Seudullisesti merkittävä virkistysalue säilyy laajana Kyötikkälässä. Palstaviljely ja koirakenttä säilyvät Kyötikkälässä. Liikuntahalli tulee Suoraman urheilukentälle. Vatialantien varteen Lentolaan osoitetaan alue motocross-harrastajille. f KESKUSTA Seudullisesti merkittävä virkistysalue kapenee Kyötikkälässä Kyötikkälän palstaviljelyalue ja koirakenttä siirtyvät asutuksen ja uuden koulun tieltä. Pikonkankaan uudelle asuinalueelle muodostetaan uusi viheralue. Kuvio 11. Nykyiset asemakaavoitetut puistot ja lähivirkistysalueet sekä tavoiteltavat jatkuvat viher- ja virkistysyhteydet. 14

15 3.6 Luonto Luontoarvot Suoraman osayleiskaava-alueelta on tehty erillinen luontoselvitys, jossa on kartoitettu alueella sijaitsevat arvokkaat luontotyypit sekä alueelta tavatut uhanalaiset kasvit ja eläimet. Huomioon otettaviksi alueiksi on mainittu Pähkinäkallion luonnonsuojelualue (luo-1), Perälän puronvarsilehto (luo-1) Lentolankangas (luo-1) sekä Kyötikkälän liito-oravaesiintymä ja lehto (luo- 2). 1. Pähkinäkallion luonnonsuojelualue Alue sijaitsee selvitysalueen eteläosassa, teollisuusalueen ja valtatien 12 välissä vaihtelevassa kalliomaastossa. Pähkinäkallion luonnonsuojelualueella esiintyy useita erilaisia uhanalaisia lehtotyyppejä ja alueella kasvaa silmälläpidettävät ahokissankäpälä ja ketoneilikka. Pähkinäpensasto on runsaimmillaan lounaaseen ja etelään laskevilla loivilla rinteillä. 2. Perälän puronvarsilehto Kaava-alueen pohjoisosassa, Perälän peltojen luoteispuolella kallioisten mäkien välisessä laaksossa virtaa luonnontilainen puro. Puroa ei saa vesilain 17 a :n perusteella muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuisi. Puronvarressa on lisäksi silmälläpidettävää ja uhanalaista lehtoa, joka on puron välittömässä lähiympäristössä metsälain 10 :n mukaisesti metsäluonnon erityisen tärkeää elinympäristöä. Alueella elää teeri ja alueen itäosan vanhassa kuusikossa on tehty aiemmin havaintoja myös liito-oravasta. 3. Lentolankangas Lentolankangas sijaitsee Linturinteen asuinalueen länsi- ja pohjoispuolella. Alueesta tekee luontoarvoiltaan merkittävän sen kaunis luonnonmaisema sekä geologinen harjumuodostuma. Lentolankangas on loivahkorinteinen ja erityisesti alueen itäosassa tasalakinen, osaksi kumpuileva 200 metriä leveä selänne, jonka sivuilla on useita harjukuoppia. Selänteen etelärinteellä on lisäksi muinaisrannan kulutustörmä ja tasanne. Erittäin uhanalaista harjun valorinnettä on alueella melko vähän ja sen luonnontila on hyvää vain aivan Linturinteen asuinalueen pohjoispuolen jyrkän rinteen yläosassa. Pähkinäpensas Pähkinäkallion luonnonsuojelualueelta. Kuva. Marja Nuottajärvi Linturinteen harjumaastoa. Kuva Marja Nuottajärvi

16 4. Kyötikkälän liito-oravaesiintymä ja lehto Liito-oravaesiintymä sijaitsee kaava-alueella Kyötikkälän urheilukentän eteläpuolella ja kaava-alueen ulkopuolella Isolukon luonnonsuojelualueella. Alue on puustoltaan monipuolista, minkä vuoksi alue tarjoaa liitooraville sekä ravintoa, suojaa että vanhaa järeää kuusikkoa oleskeluun ja mahdollisiksi pesäpuiksi. Esiintymältä löydettiin parikymmentä papanapuuta. Todennäköisiä pesäpuita ei löytynyt, mutta alue on liito-oravan vakituisessa käytössä. Liito-oravaesiintymän alueen metsä on pääosin lehtoa, joka on mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Kyötikkälän liito-oravaesiintymässä ja lehdossa elää liito-oravan lisäksi teeri ja palokärki, jotka ovat lintudirektiivilajeja. Uhanalaisista luontotyypeistä alueella sijaitsee lehdon lisäksi vähäisissä määrin harjumetsien valorinteitä. Alueet merkitään kaavaluonnoksiin luo-merkinnällä. Luontoselvityksessä esitetyt ekologiset yhteydet merkitään myös yleiskaavakartalle. Viheryhteydet Nykyiset asutuksen halki kulkevat viheryhteydet ovat melko katkonaisia puistojen ja lähivirkistysalueiden irrallisuuden vuoksi (ks. kuvio 11). Näiden lisäksi yhteyksien varrella olevien tonttien pihat tukevat kuitenkin yhteyksiä. Kaavaluonnoksiin on merkitty viheryhteyksien kannalta merkittävimmät viheralueet. Tarkemmassa asemakaavoituksessa on syytä tukea yhteyksien jatkuvuutta. Hulevedet Hulevesien käsittelyyn on Suoraman alueella syytä kiinnittää erityistä huomiota asutuksen kasvaessa ja tiivistyessä. Hyvin suunnitelluilla hulevesipainanteilla ja -uomilla voidaan aikaansaada elävää ja mielenkiintoista ympäristöä. Erityisesti Kyötikkälän pelloilla hulevesien hallinta on merkittävässä osassa tarkemmassa suunnittelussa. Rakentamisen vaikutuksia hulevesiin selvitetään tarvittaessa lisää ennen osayleiskaavan ehdotusvaihetta. 16

17 3.7 Kulttuuriperintö ja identiteetti Suoraman osayleiskaavaa varten teetettiin selvitykset muinaisjäännöksistä ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Selvityksissä esitetyt arvokkaat kohteet sekä niihin liittyvät lähteet ja luokitukset esitetään taulukkomuodossa. Vaihtoehdossa keskusta on kohteita ja alueita merkitty enemmän säilytettäväksi selvitysten mukaisesti verrattuna vaihtoehtoon joukkoliikenne. Kylätontit Arkeologisessa selvityksessä inventoitiin historiallinen Kyötikkälän kylätontti. Kyötikkälän kylän asukkaista löytyy tietoja 1540-luvun asiakirjoista. Kylätontti on paikannettu vuoden 1838 kartalta, mutta todennäköisesti se on sijainnut samalla paikalla jo 1500-luvulla luvun tontin itäosa on arkeologisessa mielessä tuhoutunut, mutta tontin länsiosa ja länsipuoli on arvioitu alustavasti kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kyötikkälän kylätontti. Tielinjat Nykyinen Aakkulantie näyttäisi osittain myötäilevän vuoden 1842 kartassa Kangasalan kirkolta Messukylään johtanutta päätietä. Tien kulkualue on kuitenkin niin tiheästi rakennettua, ettei sen tarkkaa linjaa pysty paikantamaan. Vuoden 1855 kartassa Kangasala-Tamperetie on siirtynyt jo nykyiselle paikalleen. 17 Vanhoista, vuoden 1838 kartalla näkyvistä, kyläteistä ovat Suoramalla säilyneet vain osa Kyötikkälässä sijaitsevista kyläteistä ja nekin ovat valtaosin jalankulku- ja pyöräteinä tai polkuina. Nykyiset Kruunuvoudintie ja Lätsä-Pekan tie noudattelevat pitkälti Tursolaan ja Lempoisiin johtanutta vanhaa kylätietä. Kangasalta Lempoisiin johtanut kylätien linja kulkee nykyistä Variksenmarjantietä ja jatkuu Linturinteen asuinalueen halki polkuna. Kyötikkäläntie noudattelee puolestaan kylätien linjausta, joka on johtanut Kangasalan kirkolle ja Halimajärvelle. Maatalouskylät Kyötikkälän kylässä on ollut vuonna 1540 viisi taloa, mutta vuonna 1635 enää kaksi taloa. Suoraman kylässä on ollut vuonna 1540 neljä kantataloa: Tuomaalan, Aatolan, Rantalan ja Nikkilän perintötalot, joista Tuomaalan perintötalo on jaettu isojaossa Peräläksi ja Tuomaalaksi. Suoraman osayleiskaava-alue on ollut 1800-luvun alussa metsäaluetta, jolla on ollut Suoraman kylän niitty tai kaskihaka luvun puolivälissä Suoraman kylässä on ollut kuusi taloa ja kaksi torppaa. Kantatalot ovat sijainneet Suoramajärven rannalla, ja torpparit ja mäkitupalaiset ovat asuneet nykyisen Suoraman työväentalon ympäristössä. Kyötikkälän kylässä on tuolloin ollut enää vain yksi tila, josta oli tullut 1790-luvun lopulla kruunuvoudin virkatalo. Lentolan kylässä on ollut myös 1800-luvun puolivälissä yksi kantatalo luvun lopussa kaava-alueella on ollut Kyötikkälän talo, Lentolan talo ja tilan peltoalue, Suoraman taloille kuuluneet pellot sekä Rekiälän pellon osa. Asutusta on alkanut muodostua Tampere-Kangasalatien varteen nykyisen työväentalon seudulle ja Kyötikkälän tilan maille 1900-luvun alussa luvun alussa muodostuneita uusia lohkotiloja tai asuintontteja ovat olleet Lentolan tilasta lohkotut Kannisto, Kaivola, Kallioniemi ja Oksanen sekä Nikkilän tilasta lohkottu Kuusisto ja Tuomaalasta lohkotut Komppa ja Mäkelä. Kunta on ostanut Lentolan kantatilan vuonna 1910 ja rakentanut Lentolan kansakoululle tilat vanhaan pihapiiriin. Sodanjälkeinen aika Tampereen ja Kangasalan välinen varsinainen nauhataajama on alkanut muodostua 1940-luvulta lähtien. Sodan jälkeisen vuosikymmenen aikana rintamamiesten ja siirtolaisten asutustontteja sijoittui nauhataajamassa erityisesti Pikonkankaalle ja Lentolaan. Suurin osa Suoramalle rakennetuista omakotivaltaisia asuinalueista on rakennettu heti sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

18 Pientaloalueita on kaavakartassa merkitty säilytettäväksi (/s) vaihtoehdossa keskusta seuraavasti: Linturinne etelä, Pikonkangas etelä I, Pikonkangas etelä II ja Pikonkangas pohjoinen. Lähiörakentaminen Lähiörakentaminen on ollut merkittävää Suoramalla ja -70-luvuilla. Aikakaudelle tyypillisiä ja edelleen hyvin säilyneitä asuinalueita on kaavakartassa merkitty säilytettäväksi (/s) vaihtoehdossa keskusta seuraavasti: Harjunsalon ja Tasatalojen kerrostalokorttelit, Harjunsalon pientalokortteli ja Linturinne pohjoinen. Suoraman suojelukohteet Lähteet: HP/TR/TJ 2011 OP 2012 Outi Palttala 2012 Luokitukset: alue Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt ja Timo Jussila (Mikroliitti Oy) 2011 kohde suojeltu aluemerkinnällä Identiteetti Alueen asukkaiden oma paikallisidentiteetti muodostuu rakennetun ympäristön historiallisten kerrostumien kautta, minkä vuoksi niitä on syytä vaalia. Ympäristön maisemalliset ominaisuudet luovat myös tunnistettavuutta alueelle. Kaava-alueella merkittäviä maisemallisia ominaisuuksia ovat toisaalta harju ja Kyötikkälän pellot, toisaalta lähiörakennuskauden pitkät ja suorat kadut. muin.j.kelp. ei II III P A AsH TH SiH AaH M Mk muinaisjäännöskelpoinen ei suojeltava arvoluokka II, vanha rakennuskanta säilytetään, uudisrakentaminen sovitetaan vanhan rakennuskannan mittakaavaan ja sopeutetaan miljöökuvaan arvoluokka III, vanha rakennuskanta pyritään säilyttämään ja uudisrakentamisessa tuetaan miljöökuvaa rakennusperinteisesti arvokas arkkitehtonisesti arvokas asutushistoriallisesti arvokas teollisuushistoriallisesti arvokas sivistyshistoriallisesti arvokas aatehistoriallisesti arvokas rakennusryhmän itsenäinen arvo maisemakokonaisuus (paikallisesti merkittävä) Luokitukset on otettu selvityksistä Suoraman osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys 2012 (Outi Palttala) ja Suoraman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2011 (Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt ja Timo Jussila Mikroliitti Oy). 18

19 JOUKKOLIIKENNE KESKUSTA Kohde Rakennettu Luokitus Lähde sr-1 sr-1 Toivontila/Tamsilk l. vaihde II, P, TH, Mk OP 2012 sr-1 sr-1 Kirjavainen/Vehoniemen sora 1950-l. II, P, TH, Mk OP 2012 ei sr-2 Vanhatalo, päärakennus 1900-l. alku III, P, AsH, M OP 2012 ei sr-2 Väinölän pihapiiri 1900-l. alku III, P, AsH, M OP 2012 sr-1 sr-1 Mäntysalo, ent. kauppa ja posti 1930-l. II, P, EH, M OP 2012 sr-1 sr-1 Tuomelan mäkitupa 1930-l. II, P, AsH, M OP 2012 sr-1 sr-1 Suoraman työväentalo 1920-l. II, P, AaH, M OP 2012 ei sr-2 Kirjastotalo - III, SiH, Mk OP 2012 ei sr-2 Kansakoulu 1960-l. loppu III, SiH, Mk OP 2012 sr-1 sr-1 Työkeskus 1960-l. II, A, AaH, Mk OP 2012 ei sr-2 Kyötikkälä, kantatalon pihapiiri - III, P, M, Mk OP 2012 ei alue Linturinne etelä, OKT-alue 1950-l. III, Mk OP 2012 ei alue Linturinne pohjoinen, OKT-alue 1960-l. III, Mk OP 2012 ei alue Tasatalot, KRS-alue III, Mk OP 2012 ei alue KtOy Taloherttua, Harjunsalontie 7, KRS-alue III, Mk OP 2012 ei alue Harjunsalon pientaloalue, OKT-alue 1970-l. alku III, Mk OP 2012 ei alue Pikonkangas etelä II, OKT-alue l. III, Mk, AsH OP 2012 ei alue Pikonkangas etelä I, OKT-alue 1930-l. alku III, Mk, AsH OP 2012 ei alue Pikonkangas pohjoinen, OKT-alue l. III, Mk, AsH OP 2012 SM SM Kyötikkälän keskiaikainen kylätontti (1500-l./v. 1838) muin.j.kelp. HP/TR/TJ

20 3.8 Yhdyskuntatekniikka ja rakennettavuus Uuden asumisen sijoittaminen Kyötikkälään ja Pikonkankaalle vaatii yhdyskuntateknisten verkostojen täydennysrakentamista ja laajentamista. Kunnallisteknisiä verkostoja ei ole esitetty kaavaluonnoksissa. Uusien alueiden suunnittelussa tulee huomioida myös maaperän rakennettavuusominaisuuksien vaihtelu. 3.9 Ympäristön häiriötekijät Melu ja tärinä Melua aiheuttavat Suoramalla autoliikenne erityisesti Lahdentiellä ja Kangasalantiellä sekä teollisuus. Lahdentien varren alueille on merkitty kaavakartassa melumääräys. Saastuneet maat Kaava-alueella on useita mahdollisesti saastuneita maita, jotka on osoitettu terveyshaitan poistamistarve-merkinnällä. Niitä on mm. entisillä ja nykyisillä bensa-asemoilla sekä yritystonteilla. Radon Suoraman alueella on mitattu käytössä oleville rakennuksille asetetun rajaarvon ylittäviä radonpitoisuuksia. Yleisiin kaavamääräyksiin on merkitty, että rakentamisessa tulee ottaa huomioon radonin esiintyminen alueella. Maisemavauriot Soranotto on jättänyt jälkeensä kaava-alueelle kaksi entistä soranottoaluetta. Yleiskaavan avulla kehitetään erityisesti Pikonkankaan soranottoaluetta toiminnallisesti paremmin osaksi muuta yhdyskuntarakennetta. Alueelle tekeillä olevalla asemakaavalla pyritään liittämään myös jyrkät sorarinteet luontevammaksi osaksi harjumaisemaa. 20

21 4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yleismääräykset Maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n perusteella määrätään, että maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (toimenpiderajoitus) SL-, VL-, VR, EV- ja luo-alueilla. Rakennettaessa melua aiheuttavien liikenneväylien läheisyydessä tulee huolehtia siitä, etteivät valtioneuvoston päätöksen mukaiset meluohjearvot ylity asuntorakennusten tai työpaikkojen sisätiloissa eivätkä oleskeluun tarkoitetuilla ulkoalueilla. Asemakaavoitettaessa tulee melua tutkia tarkemmin ja antaa tarvittaessa määräyksiä. Osayleiskaava-alueella tulee edistää jalankulun ja pyöräilyn esteettömyyttä ja turvallisuutta. Rakennettaessa tulee ottaa huomioon radonin esiintyminen alueella. Asuminen A1 Uusia, merkittävästi tiivistettäviä tai nykyisellään säilyviä asuinalueita ei ole erotettu merkinnällä toisistaan. Asuinalueet jaotellaan niiden asuintehokkuuden perusteella. Merkinnällä A1 osoitetaan asumiskäyttöön varattavat tehokkaat asuntoalueet, joiden asukastiheys on yli 20 asukasta/ha. Alueen talotyyppijakauma sekä toiminnot ovat monimuotoisia ja sekoittuneita. Uuden asuntorakentamisen tapa on sekoittunutta: kerros- ja rivitaloja tai yhteenkytkettyjä pientaloja sekä edellä mainittujen yhdistelmiä. Rakennusten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Keskusta - vaihtoehdossa tiloja saa osoittaa vain vähäisessä määrin Suoraman keskusta-alueen ulkopuolisille alueille. Vaihtoehdossa Joukkoliikenne tiloja saa osoittaa vain vähäisessä määrin Suoraman keskusta-alueen ja liikenteen solmukohtien ulkopuolisille alueille. Alueelta on hyvät reitit joukkoliikenteen pysäkeille ja alueella on tavoitteena joukkoliikenteen toimintaedellytysten kannalta riittävän asukastiheyden saavuttaminen. Täydennysrakentamisen tulee soveltua mittakaavaltaan ympäristöön. Lähiympäristön laatuun tulee kiinnittää huomiota tarkemmassa suunnittelussa. Alueelle tulee varata riittävästi tilaa hulevesien viivyttämiselle ja imeyttämiselle. A2 Merkinnällä osoitetaan asumiskäyttöön varattavat keskitehokkaat asuntoalueet, joiden asukastiheys on noin asukasta/ha. Alueen talotyyppijakauma sekä toiminnot ovat monimuotoisia ja sekoittuneita. Uuden asuntorakentamisen tapa on sekoittunutta: pienkerros- ja rivitaloja tai yhteenkytkettyjä pientaloja sekä edellä mainittujen yhdistelmiä. Alueelta on hyvät reitit joukkoliikenteen pysäkeille ja alueella on tavoitteena joukkoliikenteen toimintaedellytysten kannalta riittävän asukastiheyden saavuttaminen. Täydennysrakentamisen tulee soveltua mittakaavaltaan ympäristöön. Lähiympäristön laatuun tulee kiinnittää huomiota tarkemmassa suunnittelussa. A3 Merkinnällä osoitetaan asumiskäyttöön varattavat matalan tehokkuuden asuntoalueet, joiden asukastiheys on alle 15 asukasta/ha. Alue varataan pääasiassa tiivistä ja matalaa pientalorakentamista varten. Täydennysrakentamisen tulee soveltua mittakaavaltaan ympäristöön. YMPÄRISTÖKUVAN KEHITTÄMISTARVE Merkinnällä osoitetaan alueet, joiden ympäristökuvaa kehitetään merkittävästi. Tavoitteena on luoda alueista taajamakuvallisesti merkittäviä maamerkkejä ja kehittää alueita tärkeinä joukkoliikennepysäkkeinä. Merkinnällä on osoitettu Kangasalantien liikenneympyrät ja niiden lähiympäristöt. Palvelut PL Merkinnällä osoitetaan pääasiassa päivittäiskäytössä olevien ja asuntojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien julkisten tai yksityisten palvelutoimintojen alueet, jotka ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. PY Alueelle voidaan rakentaa julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen rakennuksia. Merkinnällä osoitetulle alueelle voi sijoittaa kunnallisia palveluita kuten koulu, sosiaali- tai terveydenhuollon toimipaikka, hoivapalveluita tai kirjasto. Molemmissa vaihtoehdoissa Kyötikkälään osoitetaan uusi julkisten 21

22 palvelujen alue. Joukkoliikenne -vaihtoehdossa osa Suoraman urheilukentästä varataan myös julkisille palveluille. Työpaikka- ja teollisuusalueet TP Merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Alueen toimintojen määrittelyssä ratkaisevaa on toiminnan vaikutus ympäristöön. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle häiriötä, kuten melua, ilman pilaantumista tai raskasta liikennettä. Aseman teollisuusalue laajenee luonnoksissa Kyötikkälään työpaikka-alueena. T Merkinnällä osoitetaan pääasiallisesti teollisuus- ja varastokäyttöön varattavat alueet. TY Merkinnällä osoitetaan teollisuusalueet, joiden läheisyydessä on ympäristövaikutuksille herkkiä toimintoja, kuten asumista, virkistystä, kouluja tai hoitopalveluita, tai pohjavesi-, suojelu- tai muita ympäristöarvoja sisältäviä alueita. Ympäristövaikutuksia, kuten melutasoa, voidaan rajoittaa erillisin määräyksin. Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistot Arvokkaiksi katsottujen ympäristöjen pääkäyttötarkoitusten oletetaan säilyvän ennallaan. Kohteiden suojelua tai säilymistä edistävät merkinnät toimivat varsinaista pääkäyttötarkoitusta täydentävinä, tietoa välittävinä merkintöinä. /s Merkinnällä /s osoitetaan asuinalueet, joilla on erityisiä historiallisia tai rakennustaiteellisia arvoja. Alueella tulee pyrkiä säilyttämään ympäristön luonne alueen omaleimaisen, paikallisen ilmeen vuoksi, mutta sille ei katsota tarpeelliseksi asettaa ehdotonta suojelua edellyttäviä määräyksiä. Korjausten, laajennusten ja uudisrakentamisen yhteydessä on uusi rakennusosa sovitettava ympäristöönsä muodoiltaan ja materiaaleiltaan. Alueiden ominaispiirteet kuvataan Suoraman osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvityksessä. 22 SM Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet ja maisemallinen sijainti. Suunniteltaessa kohteen tai sen lähialueen maankäyttöä, rakentamista tai hoitoa, on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. Merkinnällä on osoitettu Kyötikkälän keskiaikainen kylätontti. sr-1 Rakennus- tai rakennusryhmä on maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti paikallisesti arvokas ja sen säilyminen on toivottavaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä lähialueen ympäristönhoidon tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti sekä ympäristön ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Ympäristön uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kohteen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. sr-2 Rakennus- tai rakennusryhmä on maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti paikallisesti arvokas ja kohteen vanha rakennuskanta tulisi pyrkiä säilyttämään ja miljöökuvaa tukea noudattamalla uudisrakentamisessa kohteiden vanhojen rakennusten mittakaavaa ja materiaaleja. AVOIN NÄKYMÄ Merkinnällä on osoitettu säilytettävä näkymä Kyötikkälän pellolle vaihtoehdossa Keskusta. Viheralueet ja virkistys VR Kyötikkälässa oleva laaja luonnonmukainen viheralue on merkitty luonnoksissa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Alueen halki kulkee seudullisesti merkittävä Kirkkoharjun ulkoilureitti. Alueeseen kuuluvat myös Kyötikkälän pellot.

23 VL Taajamarakenteen sisällä on useita lähivirkistysalueita, jotka on osoitettu luonnoksissa merkinnällä VL. Alueet varataan päivittäiseen ja yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. VU Kyötikkälän urheilukeskuksen alue sekä Suoraman urheilukenttä on merkitty luonnoksiin urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiksi (VU). Alueille voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. VU (alueen osa) Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen koiraurheilua varten varattu alueen osa Joukkoliikenne -vaihtoehdossa. VN (alueen osa) Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen viljelypalstoja varten varattu avoimen alueen osa Joukkoliikenne -vaihtoehdossa. ULKOILUREITTI Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä Kirkkoharjun ulkoilureitti ja merkittävimmät sitä täydentävät reitit sekä reitti Hervantajärvelle. Luonto SL Alue suojellaan luonnonsuojelulain 29 :n ja 47 :n perusteella. Aluetta ei saa luonnontilaisena muuttaa niin että sen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Merkinnällä on osoitettu Pähkinäkallion luonnonsuojelualue. ge Merkinnällä on osoitettu Kirkkoharjun harjurinne valtakunnallisesti arvokkaana harjualueena. luo-1 Merkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee huomioida alueen luonnonsuojelulliset arvot. Merkinnällä on osoitettu 1. Pähkinäkallion luonnonsuojelualue, 2. Perälän puronvarsilehto ja 3. Lentolankangas, joiden ominaispiirteistä kerrotaan luontoselvityksessä. luo-2 Merkinnällä on osoitettu alueet, jotka ovat liito-oravan elinympäristöjä. Liitooravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa heikentää tai hävittää. Merkinnällä on osoitettu Kyötikkälän liito-oravaesiintymä ja lehto. VIHERYHTEYSTARVE Viheryhteystarve kuvastaa merkittävimpiä luonnonarvoalueita yhdistäviä ekologisia käytäviä, joilla tulee säilyttää liito-oravan tarvitsemia kulkuyhteyksiä. Alueen puistoilla ja pihapiireillä on merkitystä ekologisina käytävinä. Puustoisuutta suositellaan ylläpidettäväksi alueella. Liikenne KÄVELY- JA PYÖRÄILYREITTI Reitit voivat kulkea joko erillisiä kevyen liikenteen väyliä tai asuntokatuja pitkin. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN YHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan kohdat, joissa uuden yhteyden aikaansaaminen on tarpeen, mutta linjaus vielä tutkimatta. JALANKULKU- TAI LIIKENNETUNNELI Lentolassa on osoitettu Lahdentien ali jalankulun ja pyöräilyn tarpeisiin rakennettava tunneli, jota ei ole tarkoitettu ajoneuvoliikenteelle. Keskustavaihtoehdossa myös Kyötikkäläntien ali on osoitettu jalankulkuun ja pyöräilyyn soveltuva tunneli. JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ Alueidenkäyttöratkaisujen tulee olla laatukäytävän varrella sellaisia, että joukkoliikenteen saavutettavuus ja muut edellytykset joukkoliikenteen kehittämiseksi ovat hyvät. KÄVELYAKSELI Merkinnällä osoitetaan tärkeä jalankulku- ja pyöräilyreitti Suoraman aluekeskuksen läpi. Akselin varrella on rakennettava laadukasta katuympäristöä ja edistettävä toiminnallisten oleskelupaikkojen syntymistä. 23

24 Erityisalueet E Merkinnällä osoitetaan motocross-toiminnalle varattava alue Lentolassa, jonka käyttö muuhun tarkoitukseen on hyvin rajoitettu ja jolle yleisöllä ei yleensä ole vapaata pääsyä. Muut merkinnät JOHTO TAI LINJA Alueen halki kulkevat 110 ja 400 kv:n sähkölinjat on osoitettu kaavaluonnoksissa merkinnällä z ja mustalla viivalla. EJ Merkinnällä osoitettavalla alueella sallitaan kantojen ja risujen varastointi ja käsittely sekä valvotusti vain pilaantumattomien maa- ja kiviainesten sijoittaminen. EN Merkinnällä osoitetaan energiahuoltoa palvelevia laitoksia tai rakenteita, kuten voimaloita ja suurmuuntamoalueita varten varattuja alueita. EV Merkinnällä osoitetaan sellaiset viheralueina säilytettävät alueet, joiden tarkoituksena on pääasiallisesti suojata muita alueita haitoilta, ja joita ei sijaintinsa takia voida käyttää virkistysalueina. EV (kohdemerkintä) Merkinnällä osoitetaan pieneläinten hautausmaa Lentolassa. Ympäristön häiriöalueet me Rakennettaessa melualueilla tulee huolehtia siitä, etteivät valtioneuvoston päätöksen mukaiset meluohjearvot ylity asuinrakennusten tai työpaikkojen sisätiloissa eivätkä oleskeluun tarkoitetuilla ulkoalueilla. sv Johtoalueelle ei saa sijoittaa ilman voimajohdon omistajan lupaa maanpäällisiä tai maanalaisia rakennuksia, rakennelmia tai istutuksia. Istutettavan kasvillisuuden luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää 4 metriä. TERVEYSHAITAN POISTAMISTARVE Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Merkinnällä on osoitettu useita mahdollisesti saastuneita alueita. Niitä on mm. entisillä ja nykyisillä bensa-asemoilla sekä yritystonteilla. 24

25 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE TAVOITTEI- SIIN 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Keskeisimpinä päämäärinä tavoitteilla on kestävän kehityksen ja hyvän elinympäristön edistäminen. Suoramaa kehitetään alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen ja elinympäristöä eheyttäen. Siten Suorama rakentuu ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäväksi, identiteetiltään omaleimaiseksi alueeksi. Suunnittelussa on pidetty tärkeänä myös alueidenkäyttötavoitteissa tärkeiksi nostettuja palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta erityisesti jalan ja pyörällä, olemassa olevien keskusten kehittämistä sekä asumisen tiivistämistä joukkoliikennekäytävän varrella. Edistämällä näitä asioita vähennetään henkilöautoilun tarvetta ja turvataan julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä. Yleiskaavassa suurin osa rakentamisesta ohjataan nauhataajamaan, mikä on maakuntakaavan tavoitteiden mukaista taajamien eheyttämisen, elinympäristön toimivuuden ja taloudellisuuden parantamisen sekä olemassa olevien verkostojen ja rakenteiden hyödyntämisen suhteen. Vaihtoehto Joukkoliikenne on tältä osin edullisempi kuin Keskusta, jossa suurempi osa asuinrakentamisesta sijoittuu Kyötikkälään maakuntakaavan virkistysalueelle. Palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuden suhteen vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa. Kyötikkälän koulua lukuun ottamatta ne sijoittuvat jatkossakin nauhataajamaan asutuksen ja joukkoliikenteen yhteyteen. Molemmissa vaihtoehdoissa seudullisesti tärkeä Kirkkoharjusta länteen kohti Tamperetta jatkuva virkistysalue säilyy Kyötikkälän täydennysrakentamisesta huolimatta leveänä ja yhtenäisenä ja turvaa taajaman asukkaiden virkistystarpeet. Täydennysrakentaminen sijoittuu Kyötikkälässä peltoalueelle ja olemassa olevan asutuksen yhteyteen eikä se heikennä merkittävästi alueen virkistyskäyttöedellytyksiä. Pirkanmaan liitto on käynnistänyt maakuntakaavan päivittämisen nimellä Pirkanmaan maakuntakaava 2040, josta löytyy lisätietoa osoitteesta maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi. Rakennus-, luonnon- ja kulttuuriperintö tulisi pyrkiä säilyttämään niiltä osin kun ne vahvistavat asuinalueen ominaisluonnetta ja ovat siten edelleen alueelle ja sen asukkaille merkittäviä identiteetin rakentajia. 5.2 Maakuntakaava Yleiskaavoitusta ohjaa vuonna 2007 vahvistettu Pirkanmaan 1. maakuntakaava (ks. kuvio 12). Nauhataajama on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A), joka sisältää asumisen, kaupat, palvelut, hallinnon ja työpaikat. Lentolan-Kallion alue on osoitettu nauhataajaman keskeisimmäksi työpaikka-alueeksi (TP). Kyötikkäläntien ja Vatialantien välinen pääosin rakentamaton alue on maakuntakaavassa varattu virkistyskäyttöön (V). Kirkkoharju on pohjavesialuetta (pv 020) ja arvokas geologinen muodostuma (ge1-005). Merkinnällä EN1 on osoitettu sähkönsiirron runkoverkkoon sisältyvä sähköasema. Kuvio 12. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta. 25

26 5.3 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Tampereen kaupunkiseudulla v hyväksytty rakennesuunnitelma ohjaa maakuntakaavan lisäksi maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja pyrkii siten etsimään ratkaisuja voimakkaaseen muuttoliikkeeseen, yhdyskuntarakenteen hajautumiseen, liikkumistarpeiden lisääntymiseen ja henkilöautoriippuvuuteen, keskuskaupungin vetovoimaisuuden kasvattamiseen ja alueiden voimavarojen hyödyntämiseen kuntarajoista riippumatta. Yleiskaavoituksessa lähtökohtana on ollut rakennesuunnitelman mukaisesti Kangasalan kasvun ohjaaminen nauhataajaman ja Suoraman asukasmäärän kasvattaminen noin asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Vaihtoehdossa Keskusta rakentaminen painottuu Suoraman keskustan läheisyyteen sekä nauhataajaman reunalle Kyötikkälään, kun taas Joukkoliikenteessä täydennysrakentaminen sijoittuu nauhamaisemmin Kangasalantien varteen. Alue rajautuu Kirkkoharjuun, joka on osa seudullisesti merkittävää viheryhteyttä. Luonnoksissa huomioidaan myös Lahdentien eteläpuolelta pohjoiseteläsuuntaisesti Lentolan poikki kehitettävä viheryhteys. Molemmat vaihtoehdot tukevat Lentolan kehittämistä merkittävänä työpaikka-alueena. 5.4 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030, ilmastostrategia 2030 ja liikennepoliittinen ohjelma TASE 2025 Molemmissa yleiskaavavaihtoehdoissa mahdollistetaan asuntopoliittisten tavoitteiden mukaisesti monipuolinen asuntotarjonta alueella. Ilmastostrategiassa uuden asutuksen sijoittuminen, liikennejärjestelmän kehittäminen ja rakentamisen ekotehokkuus sekä asumisväljyyden kehitys ovat keskeisiä haasteita energiankulutuksen kehitykselle. Suoraman kaavaluonnoksissa edistetään asutuksen tiivistymistä joukkoliikennekäytävän varrelle. Rakentamistapaan ja rakennusten energiatehokkuuteen otetaan kantaa vasta asemakaavatasolla. Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittisen ohjelman tavoitteena on pysäyttää vuoteen 2025 mennessä henkilöautoliikenteen raju kasvu sekä tukea ja kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä. Tätä tavoitetta tuetaan Suoraman osayleiskaavassa sijoittamalla asutusta Kangasalantien joukkoliikennekäytävän läheisyyteen sekä huomioimalla kävelyn ja pyöräilyn yhteystarpeet kunnanosien, asuinalueiden, palvelujen ja joukkoliikennepysäkkien välillä. 5.5 Kunnan tavoitteet Keskeiset kunnan toimintaa ohjaavat periaatteet esitetään valtuustokausittain hyväksyttävässä kuntastrategiassa. Strategian päivittäminen on parhaillaan käynnissä ja strategialuonnoksissa (Luonnos 3, 2013) painotetaan seuraavia maankäytön suunnitteluun liittyviä tavoitteita: Kuvio 13. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta Kuntalaisilla hyvä elämänlaatu, asumiseen on monipuoliset vaihtoehdot - Yritysten kasvulle ja kehittymiselle kilpailukykyinen ja kestävä toimintaympäristö - Riittävä ja laadukas vapaa-ajan palvelutarjonta - Johdonmukainen maapolitiikka, taloudellisempi ja toimivampi yhdyskuntarakenne sekä toiminnallisesti tehokkaampi palveluverkko

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

SUORAMAN OSAYLEISKAAVA

SUORAMAN OSAYLEISKAAVA SUORAMAN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS RAPORTTI 1234567 ESIPUHE Yleiskaava on kunnan maankäytön pitkän aikavälin suunnitteluväline. Yleiskaavalla ei ennusteta, sen avulla suunnitellaan tulevaisuutta. Kuntien talous

Lisätiedot

SUORAMAN OSAYLEISKAAVA

SUORAMAN OSAYLEISKAAVA SUORAMAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS RAPORTTI 1 2 3 4 5 6 7 ESIPUHE Suoraman osayleiskaavan suunnittelu alkoi vuonna 2011 ja sen suunnitteluprosessi on edennyt tavoitetarkastelun, luonnosten, ehdotuksen ja

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

SUORAMAN OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivitetty 28.5.2012. Kangasalan kunta / Tekninen keskus / Kaavoitus

SUORAMAN OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivitetty 28.5.2012. Kangasalan kunta / Tekninen keskus / Kaavoitus SUORAMAN OSAYLEISKAAVA Päivitetty 28.5.2012 Kangasalan kunta / Tekninen keskus / Kaavoitus SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 3 Suunnittelualue... 3 Suunnittelutehtävät ja alustavat tavoitteet...

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset: LAUKAAN KUNTA Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Piilopohja-Kuukkala Kaavaluonnos 16.9.2015 1:10 000 Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset: AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alueen rakentamisesta

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91 LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA VAIHTOEHTO A Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen OYK eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE Kaavanmuutosalue sijaitsee Raision 14. kaupunginosassa (Kaanaa) Kaanaanrannan alueella Kaanaanrannantien

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009

KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009 1 KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009 Ohjeellisten aluevarausten osalta kaavamääräysten tarkoituksena on ohjata ko.alueen metsien käsittelyä.

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

SUORAMAN OSAYLEISKAAVA

SUORAMAN OSAYLEISKAAVA SUORAMAN OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET RAPORTTI 1 2 34567 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 1 ALUEEN YLEISKUVAUS 4 2 VALTAKUNNAN, MAAKUNNAN JA SEUDUN TAVOITTEET 5 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS

1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus JA 20.10.2015 1 Suunnittelun lähtökohdat L 4 8 K U L L E RV O N K AT U 1. K A U P U N G I N O S A A N T T I L A KORTTELI 63 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.1.2013 VASTINEET 1 (7) SUOMUSSALMEN KUNTA RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Valtatien 5 ja Kyröntien (mt 892) liikennealue, sekä Risteen korttelin 1005 autopaikkojen korttelialue

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS SUORAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, AAKKULANTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 16.6.2015 ASEMAKAAVAN NUMERO 760 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE HARJUNSALO KYLÄ KORTTELIT osa KAAVA-ALUEEN

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laitilan kaupungin Tuunan alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Asemakaavan ehdotus koskee kortteleita 1031-1034 ja 1410 ja niihin liittyviä viheralueita. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli.

Asemakaavan ehdotus koskee kortteleita 1031-1034 ja 1410 ja niihin liittyviä viheralueita. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli. ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA PAKAANTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS 2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA PAKAANTIE KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 20.6.2011 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Hyväksytty 29.5.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo,

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot