Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hanke. Kainuun Etu Oy
|
|
- Tuulikki Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hanke Ver
2 2 Sisällysluettelo: 1. Projektin nimi: Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hanke 3 2. Hankkeen hakija/hallinnoija:, 3 3. Hankkeen budjetti: Hankkeen kesto: (5 kk) 3 5. Hankkeen tavoitteet 3 6. Taustaa hankkeistuksen tarpeelle 3 7. Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Planin keskeinen sisältö 4 8. Hankkeen suunnitellut toimenpiteet Ulkopuolisen asiantuntijatahon valinta vetovastuuseen käytännön prosessista Hyvien käytänteiden keruu ja hyödyntäminen Työpajatyöskentely alueen toimijoiden kesken Alueen erityisosaamisen hyödyntäminen tavoitteen saavuttamisessa Kannustavan ja riittävän yksiselitteisen kehittämisohjelman luominen 6 9. Hankkeen keskeisimmät toimijat Toimintasuunnitelma Hankkeen tavoitellut tulokset Indikaattorit Hankkeen vaikuttavuus Budjetti ja rahoituslaskelma ajalle Hankkeen henkilöstö Yhteystiedot 8
3 3 1. Projektin nimi: Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hanke 2. Hankkeen hakija/hallinnoija:, 3. Hankkeen budjetti: Hankkeen kesto: (5 kk) 5. Hankkeen tavoitteet Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hankkeen tavoitteena on toteuttaa ulkopuolisen asiantuntijan johtamana prosessi, jonka kautta selvitettäisiin Kuhmon Kalevalakylän alueen matkailullisen kehittämisen kannalta merkittävät kehittämiskohteet ja kirjata niiden systemaattinen kehittämissuunnitelma. Tavoitteena on sitouttaa Master Plan suunnitteluprosessiin mukaan tulevat keskeisimmät kehittäjätahot Kuhmon kaupunki, alueen keskeisimmät yritykset,, Kuhmon Yrittäjät, Kajaanin ammattikorkeakoulu jne. - tuomaan innovatiivisia uusia ideoita alueen matkailulliseen kehittämiseen, uusien tuotteiden kehittämiseen ja sitoutumaan siten toimenpideohjelman toteutukseen jatkossa. 6. Taustaa hankkeistuksen tarpeelle Kuhmo on tunnettu erityisesti kamarimusiikin kautta. Talkoovoimin käynnistetty ja pitkälti nykyäänkin talkoovoimin toimiva tapahtuma - on tänään kansainvälinen ja omassa lajissaan korkealle arvostettu festivaali, joka kokoaa vuosittain heinäkuussa tuhansia osallistujia ympäri maailman konsertteihin. Kuhmo Talo upeana kulttuurikeskuksena tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet konserttien ja konferenssien toteuttamiselle. Uutuutena ovat monipuolinen kansanmusiikkijuhla Sommelo, Kuhmon Talvi sekä erityisesti lapsille suunnattu Hilpeä Heinäkuu -tapahtumat. Kuhmon Kamarimusiikkifestivaali on nostettu 2010 Wienin valtionoopperan festivaaliarvioissa sarjassaan maailman kolmanneksi parhaaksi festivaaliksi ja englantilainen musiikkijulkaisu Songlines nosti tuoreen kansanmusiikkijuhla Sommelon 25 parhaan etnofestivaalin listalle. Alueelle on ominaista villieläinten katselua ja valokuvausmahdollisuuksia tarjoavat yritykset sekä kulttuuriin ja vahvaan kalevalaiseen kansanperinteeseen pohjautuvat matkailupalvelutuotteet. Alue valittiin vuonna 2008 kansainvälisessä EDEN (European Destination of Excellence Network) kilpailussa Suomen nousevaksi matkailukohteeksi teemassa Wildlife, culture and local heritage eli Luonto, kulttuuri ja paikallinen elämäntapa. Euroopassa on vuoteen 2009 mennessä palkittu yhteensä 119 matkailualuetta 27:sta maasta kyseiseen konseptiin pohjautuen Wild Taiga on ensimmäinen EDEN -palkittu konsepti Suomessa. Vain kaksi aluetta Suomesta on palkittu EDEN huomion osoituksella (2014 tilanne).
4 4 Villieläinten katselutuotteisiin pohjautuvien yritysten asiakasryhmät muodostuvat merkittävin osin kansainvälisistä asiakkaista. Karhut, sudet ja ahmat muodostavat suurimman kiinnostuksen kohteen asiakkaille ja ovatkin vetovoimatekijä Idän Taigan alueelle ja koko Kainuulle. Kainuussa toimii nykyisellään toistakymmentä katselutuoteyrittäjää, joista valtaosa Idän Taigan alueella. Katselutuoteyritysten lisäksi Kuhmossa toimivan, Metsähallituksen hallinnoiman luontotietokeskus Petolan vieraina, näyttelyissä, tapahtumissa ja tiedonhakumatkalla, käy vuosittain suuri määrä matkailijoita. Valtakunnallisestikin aitona kalevalaisuuden kehtona pidetty Juminkeko tietokeskus ylläpitää omalla toiminnallaan kalevalaista kulttuuria ja palvelee matkailijoita kiinnostavana näyttelyidenpitopaikkana ja tietokeskuksena. korjaustöitä ja pohtinut Kalevalakylän ja sen Kuva: Kalevala Spirit Oy Kuhmossa on toiminut Kalevalaiseen kulttuuriin vahvasti nojaava Kalevala kylä, jonka toiminnoista on vastannut Kalevala Spirit Oy. Se on toiminnallaan tehnyt Kalevalaista kulttuuria tunnetuksi ja yritys on onnistunut Joulun tuotteistamisessa erittäin hyvin kalevalaisuus ja suomalainen Joulu kiinnostavat ulkomaisia asiakasryhmiä. Vuonna 2014 Kalevala Spirit Oy myi omistamansa rakennukset Kuhmon kaupungille ja sen kautta toiminta Kalevalakylässä on ollut käymistilassa, myös maanvuokrasopimus Kuhmon kapupungin kanssa purettiin. Kuhmon kaupunki on kesän 2014 aikana toteuttanut infraan liittyviä liiketoiminnan kehittämistoimia ja tulevaisuutta. Kaupungin tahtotilana on saada alueelle pitkän aikavälin systemaattinen kehittämisohjelma, joka nojaisi yritysvetoiseen toimintaan ja joka hyödyntäisi alueen muiden yritysten verkostoa. Kalevalakylän vieressä sijaitsevan leirintäalueen toiminta on hiipunut samoin. Alueella olleet ikääntyneet rakennukset on purettu/myyty Kalevala Spirit Oy:n toimesta. Kuhmon matkailupalvelujen kehittämistä rajoittaa osaltaan alueen majoituskapasiteetin puute, erityisesti sesonkiaikoina. Kalevala hotellin sekä Hotelli Kainuun kapasiteetit yhdessä pienempien mökkimajoitusta tms. tarjoavien yritysten kanssa eivät riitä vastaamaan kysyntään erityisesti heinäkuussa. Moni matkailija turvautuukin yksityismajoituksiin tässä tilanteessa. Palvelutuotannon monipuolistamisella ja ympärivuotisuuteen panostamalla Kuhmolla on edellytyksiä menestyä tiukassa kisassa matkailijoista muun Suomen kanssa. Idän Taigan alueella on toiminut jo vuodesta 2004 alueellinen matkailuyhdistys, Idän Taiga ry. Sen fokus on toteuttaa yhteismarkkinointitoimenpiteitä jäsenyritysten kesken niin kotimaassa kuin kv-matkailumarkkinoinnin osalta. Se koordinoi myös jäsenyrityksille markkinointi- ja T&K palveluja alueen kehittämishankkeiden toimenpiteiden kautta ja markkinoi suoraan aluetta sekä koti- että ulkomaassa Wild Taiga nimikkeen alla.
5 5 7. Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Planin keskeinen sisältö Näkökulmana hankkeessa ja Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Planissa on laajemmin alueen vetovoiman ja alueelle suuntautuvan ostovoiman lisääminen kuin pelkästään perinteisesti ymmärrettävä matkailu. Olennaista on kirkastaa Kuhmon kaupungin ja erityisesti Kalevalakylän alueen rooli kainuulaisessa matkailun kentässä ja hahmottaa Kuhmon/alueen suhde lähialueen matkailukeskuksiin, ja kuvata Kalevalakylän alueen vetovoimatekijät matkailualueena. Kesäajan matkailun ja vapaa-ajan sesongin lisäksi ympärivuotisuus on painotuksena, kuten esimerkiksi tapahtumatuotanto eri vuodenajoille. Master Plan suunnittelun aikajänne on pitkä, mieluummin lähempänä 10 vuotta. Keskeistä kokonaisvaltaisessa kehittämisessä on luonto- ja kulttuuriympäristö. Edelleen on tarvetta hahmottaa laajemminkin matkailun kehittämistarpeet alueen maankäytössä ja ympäristörakentamisessa. Tarvittava kaupungin kunnallistekninen rakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan pitkäkestoisena ohjelmana Master Planin aikajänteellä. Master Planissa arvioidaan, mitä matkailutuotteita ja muita palveluita alueelle on mahdollista ja perusteltua kehittää. Tarkastelu kattaa laajan matkailutuotevalikoiman: Luontoa hyödyntävät matkailutuotteet Kulttuurimatkailu Tapahtumamatkailu sekä elämys-, liikunta- ja hyvinvointimatkailu Vesistö- ja kalastusmatkailu Ostosmatkailu Muut potentiaaliset kehityskohteet, kuten incentive -matkailu Kokonaisvaltaisen kehittämisen kulmakivenä ovat yhteistoimijaverkostojen ja yhteispalvelujen kehittäminen. Kaikissa kehittämistoimissa pyritään edistämään hyvää yhteistyötä alueen matkailupalvelujen tuottajien kanssa, tavoitteena kehittää kuhmolaisten yritysten ja muiden kainuulaisten matkailupalvelutuottajien kanssa yhteistyössä kilpailukykyisiä matkailutuotteita. Hankkeessa syntyvän Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan sisältää ainakin matkailun nykytilan ja vetovoiman analyysin, alueen matkailun kehittämis- ja toteuttamissuunnitelman, matkailun yhteistyöverkoston kuvauksen ja yhteismarkkinoinnin toteutuksen, matkailun kehittämistarpeet alueen maankäytössä ja ympäristörakentamisessa, tulevaisuuden kehittämistoimenpiteet voimassaolevien strategioiden linjausten mukaisesti. 8. Hankkeen suunnitellut toimenpiteet Matkailun Master Plan prosesseja on toteutettu Kainuussa Vuokatin alueella, Kalevan kankaalla Kuhmossa, Paljakan alueella, Ukkohallan alueella sekä Ristijärvellä Saukkovaaran ja Ristijärven pirtin kohteisiin liittyen. Myös Kajaanin kapupungin alueella on käynnistetty :n koordinoimana Master Plan hanke lokakuussa Näiden prosessien toteutuksessa ovat olleet mukana laajalti alueiden keskeisimmät toimijat, erityisesti yritykset ja kunnat. Paljakan, Ukkohallan ja Saukkovaaran/Ristijärven Pirtin alueiden Master Plan -toteutuksissa on hyödynnetty julkista rahoitusta :n koordinoimien kehittämishankkeiden kautta, joiden tukemana myös alueiden yritysten aktiivinen mukanaolo on ollut mahdollista pienemmillä rahoitusosuuksilla. Näin toimien prosessiin sitoutuvia tahoja on ollut enemmän ja varsinaisten toimenpideohjelmien toteutukseen on sitoutunut laajempi joukko toimijoita. Palaute näistä hankkeistuksista on ollut poikkeuksetta myönteinen. Tehdyissä
6 6 toimenpideohjelmissa on saatu toteutettua mm. matkailukeskusten tiestöihin liittyviä uudistuksia, yhteisten alueiden ifraan liittyviä rakenteita jne. Rokua-Oulujärvi Master Planin toteutuksen jälkeen yhteistoiminta Valtatie 22 konseptissa tuotti tielle Matkailutie statuksen ja myöhemmin Tervantie hankkeistuksen. Ristijärven Pirtin alueella käynnistettiin Master Plan toteutuksen jälkeen arkkitehtikilpailu, jonka kilpailun voittanut ehdotus on tätä nykyä pohjana investorien hakemiselle ja Kultaisen Iän -kohteen etukäteismarkkinoinnille. Nämä muutamat esimerkit osoittavat yhdessä tehdyn prosessin voiman yhdessä työstäen sitoudutaan konkreettisiin kehittämistoimiin. Hankkeen suunnitellut toimenpiteet aikajärjestyksessä: 8.1. Ulkopuolisen asiantuntijatahon valinta vetovastuuseen käytännön prosessista Käytäntö on osoittanut, että ulkopuolisen toimijatahon mukanaolo prosessissa edesauttaa yhteisen tahtotilan muodostamista. Ulkopuolinen asiantuntijataho pystyy näkemään metsän puilta ja pystyy kyseenalaistamaan vakiintuneita käsityksiä ja täten suuntaamaan prosessia suuntaan, jota ei välttämättä alueen omat toimijat ole tulleet ajatelleeksi. Vetovastuussa olevan tahon kilpailuttamisessa voidaan ottaa huomioon alueen erityspiirteet ja yksilöidä toimeksianto selkeästi, antaen kuitenkin toteuttamiselle ja innovatiivisuudelle riittävästi väljyyttä. Ulkopuolisen toimijatahon rooli on etukäteen käydyissä suunnittelupalavereissa todettu myönteiseksi vaikuttajaksi innovatiivisten vaihtoehtojen löytämiselle. Ulkopuolinen katsantokanta on tarpeen Kuhmon kaupungin / Kalevalakylän alueen ja sen ympäristön matkailun uusien mahdollisuuksien löytämisessä Hyvien käytänteiden keruu ja hyödyntäminen Pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Vastaavankokoisissa kaupungeissa kuin Kuhmo, on mitä todennäköisemmin lähestytty samanlaisia ongelmakohtia innovatiivisesti ja saatu jo kokemuksia näistä kannattaa ottaa hyöty irti tutustumalla niihin ja ottamalla hyviä osia käyttöön omassa kehittämistyössä. Hankkeen asiantuntijatahon tehtäviin kuuluu kerätä hankkeen alussa tietoa hyvistä, muualla toteutetuista käytänteistä myöhemmin toteutettaviin työpajoihin, tuoda vaihtoehtoisia näkökantoja esiin ja tätä kautta nopeuttaa prosessia Työpajatyöskentely alueen toimijoiden kesken Kuten edellä todettu, itse prosessin lopputulos ja toimenpideohjelmaan sitoutuminen on sen vahvempaa mitä tiiviimmin alueen eri toimijat osallistuvat Master Plan prosessiin. Tämä voidaan toteuttaa etukäteen suunniteltujen, selkeitten, temaattisten työpajojen toteutuksen kautta. Työpajoja ei tule kutsua koolle vain keskustelemaan yleisistä asioista tai kuulemaan vetovastuussa toimivan asiantuntijatahon kokemuksista muualla toteutetuista vastaavista prosesseista. Toiminnan tulee perustua aitoon vuorovaikutukseen ja innovointiin periaatteena tulee olla Kaikki ideat ovat hyviä, kunnes toisin todistetaan. Sitouttamisen kannalta itse prosessi on jopa tärkeämpi kuin varsinainen lopputulos. On arvioitu, että tarpeellinen määrä alueen toimijoiden kanssa käytyjä työpajoja olisi vähintään 2 kpl Alueen erityisosaamisen hyödyntäminen tavoitteen saavuttamisessa Master Plan prosessissa kannattaa hyödyntää alueelta löytyvä erityisosaaminen. Osaamista löytyy mm. Kuhmon kaupungin teknisen puolen ammattilaisilta, kaavasuunnittelijoilta, Kajaanin Ammattikorkeakoulun hyvinvointimatkailun ja peliteollisuuden osaajien taholta, arkkitehdeiltä jne. Prosessin vetovastuussa olevan koordinaattorin sekä asiantuntijatahon tehtävänä on koota
7 7 työpajatyöskentelyä tukemaan joukko ammattilaisia innovoimaan, tuomaan rohkeita uusia toimintatapoja alueen kehittämiseen liittyen Kannustavan ja riittävän yksiselitteisen kehittämisohjelman luominen Master Plan tuotoksen onnistumista mitataan hyvällä, innostavalla prosessilla ja onnistuneella, kaikkien hyväksymällä lopputuotoksella, johon osallistujatahojen on helppoa sitoutua ja jonka toteutukseen kullekin toimijataholle kuuluvat omat vastuualueensa. Master Planin tulee olla dokumentoitu, ei pelkästään ajatus, johon voidaan ajoittain vedota. Master Planissa tulee yksilöidä pitkäjänteisen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet, joiden tulee olla konkreettisia, haastavia mutta saavutettavissa olevia. Toimenpideohjelman ei tule olla kaikkea syleilevä vaan on uskallettava tehdä rohkeita valintoja. Jo tavoiteasetannassa on otettava huomioon ylemmän tason ohjelma-asiakirjat (Maakuntaohjelma, Kainuun Matkailustrategia jne.) jotta toimenpideohjelman toteutusta tukevat hankeresurssit olisivat tarvittaessa käytettävissä. 9. Hankkeen keskeisimmät toimijat Hankkeen vastuullisena toteuttajana on. Hankkeen vastuuorganisaation tukena prosessissa ovat: Kuhmon kaupunki Idän Taiga ry Kuhmolaisen matkailupalveluja tuottavat yritykset Kuhmolaiset kauppaliikkeet Kuhmon Yrittäjät ry Kainuun liitto Kajaanin Ammattikorkeakoulu 10. Toimintasuunnitelma Aktiviteetti Tavoiteltu tulos Aikataulu Alueen tuntevan, Ulkopuolinen asiantuntijataho a m m a t t i m a i s e n vetovastuuseen hankeajalle a s i a n t u n t i j a o r g a n i s a a t i o n kilpailuttaminen hankkeelle a s i a n t u n t i j a k s i h a n k i n t a l a i n s ä ä d ä n n ö n mukaisesti Hyviin käytänteisiin Aineistoa työpajatyöskentelyyn tutustuminen ja tiedonkeruu (koordinaattori/asiantuntijataho Työpajatyöskentelyyn osallistuvien edustajien kokoaminen Toimintaryhmät, jotka tukevat hankkeen toimintaa laajalti sen eri osa-alueilla Toimintasuunnitelmassa sovittujen toimenpiteiden toteutus Suunnittelu, toteutus (vähintään 2-3 työpajaa) ja raportointi
8 8 Toimenpiteiden vaikuttavuuden analysointi ja jatkotoimenpiteet Toimenpidesuunnitelma jatkon suhteen, vastuutoimijatahosta päättäminen Hankkeen tavoitellut tulokset Kuhmon / Kalevalakylän alueen imago elinvoimaisena ja houkuttelevana matkailukohteena vahvistuu positiivisemmaksi Tax-free matkailu on kehittynyt lähtötilanteesta. Syynä tähän on Kuhmon / Kalevalakylän alueen matkailullisen palvelukonseptin monipuolistuminen ja tunnettuuden lisääntyminen. Kuhmon / Kalevalakylän alue löytää oman keskeisimmän viestinsä vietäväksi maakunnan rajojen ulkopuolelle Yhteistyö Kuhmon kaupungin ja alueen yrityselämän ja muiden kehittäjätahojen välillä tehostuu Kuhmon / Kalevalakylän alueen rooli kainuulaisessa matkailun kentässä ja suhde lähialueen matkailukeskuksiin selkiintyy Indikaattorit Hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan seuraavilla konkreettisilla mittareilla: INDIKAATTORI Kuhmon / Kalevalakylän alueen imago elinvoimaisena ja houkuttelevana matkailukohteena vahvistuu positiivisemmaksi; mielipidetutkimus Tax-free matkailu on kehittynyt lähtötilanteesta. Syynä tähän on Kuhmon / Kalevalakylän alueen matkailullisen palvelukonseptin monipuolistuminen ja tunnettuuden lisääntyminen. Kuhmon / Kalevalakylän alue löytää oman keskeisimmän viestinsä vietäväksi maakunnan rajojen ulkopuolelle Yhteistyö Kuhmon kaupungin ja alueen yrityselämän ja muiden kehittäjätahojen välillä tehostuu; sidosryhmäkysely hankkeen jälkeen Kuhmon / Kalevalakylän alueen rooli kainuulaisessa matkailun kentässä ja suhde lähialueen matkailukeskuksiin selkiintyy; yhteistyö vakiintuu muutos Hankkeen vaikuttavuus Hankkeen toimenpiteet selkiinnyttävät, päivittävät ja vahvistavat Kuhmon / Kalevalakylän alueen mielikuvaa kansainvälisenä kulttuuri- ja luontomatkailualueena. Muutos edesauttaa positiivisesti Kuhmon / Kalevalakylän alueen elinkeinoelämän kehittymiseen sekä erityisesti matkailuelinkeinon vilkastumiseen. Master Plan prosessi onnistuessaan sitouttaa alueen toimijoita entistä tiiviimpään yhteistyöhön jatkossa, kaikkien eduksi. Maankäytön systemaattisella suunnittelulla ja erilaisilla näkökulmilla alueen olemassa olevan infran hyödyntämiseen ja uuden luomiseen saadaan aikaan entistä viihtyisämpi asuinympäristö ja kiinnostavampi matkailukohde. 13. Budjetti ja rahoituslaskelma ajalle Erillinen liite
9 9 14. Hankkeen henkilöstö Hankkeen palkkauskustannuksiin varataan resurssi hankkeen taloushallinnon kustannuksiin. Taloushallinnosta vastaa :n taloushallinnon henkilöstö osa-aikaisesti. Kaikki osa-aikaiset henkilöt pitävät tuntikirjanpitoa tehdystä työstä kuukausittain. Muu hankesuunnitelman mukaan tarvittava henkilöstöresurssi ostetaan ulkopuolisen asiantuntijapalvelun kautta, avoimella kilpailutuksella, voimassaolevan hankintalainsäädännön mukaan. Ulkopuolinen asiantuntijataho, joka vastaa prosessin juoksuttamisesta, kilpailutetaan voimassa olevan Hankintalainsäädännön mukaisesti. Asiantuntijataho vastaa myös hankkeen projektipäällikön vastuualueesta (hallinnointiin liittyvät raportoinnit ym.) Hankkeen valvojana ja ohjaajana hakijan/hallinnoijan puolelta on :n toimialajohtaja Tuomo Tahvanainen. Vastuuhenkilönä hankkeessa toimii :n toimitusjohtaja Antti Toivanen. 15. Yhteystiedot Hankkeen yhteyshenkilö Tuomo Tahvanainen,, ,
10 10
MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella
MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki
E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.
E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-
Hämeenlinnan seudun puheenvuoro
Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman
VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE
VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE 1.4.2016-30.6.2017 VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA - INVESTOINTIHANKE Toteutus: 1.4.2014-30.6.2017. Rahoitusohjelma: Euroopan aluekehitysrahasto
Saarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa
Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN. Luontoa ja kulttuuria. Kesän 2015 parhaat vinkit. Kuva: Lassi Rautiainen
Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN Luontoa ja kulttuuria Kesän 2015 parhaat vinkit Kuva: Lassi Rautiainen VILLIÄ ELÄMÄÄ erämaaluonnossa Wild Taigan koskematon erämaaluonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet eläinten
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä
Levi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015
Toimenpideohjelma 2011-2015 Kainuu - maailman suomalaisin maakunta Liite 1: Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015 Sisältö 1. Kotimaasta perusvoimaa... 2 2. Kasvua kansainvälistymisestä...
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma
Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma 2017 2018 Tuusula on noin 40 000 asukkaan ja yli 2 700 yrityksen kasvuhakuinen, luova ja käytännönläheinen kulttuurikunta Keski-Uudellamaalla. Sijaintimme Helsinki- Vantaan
Tiivistelmä: 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua.
Tiivistelmä: Kainuun matkailustrategia 2011 2020 pohjautuu matkailutoimialan merkittävään asemaan Kainuun koko elinkeinoelämässä. Strategian keskeisimmät osat ovat yhdensuuntaisia Suomen valtakunnalliseen
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
Kuntien digitalisaation kannustin
Kuntien digitalisaation kannustin Taloustorstai 22.8.2019 Finanssineuvos Anne-Marie Välikangas Kunta- ja aluehallinto-osasto Digitalisaation kannustimen tavoitteet Kuntien toimintatapojen ja palveluprosessien
WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013
WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu
Idän Taiga ry Jäsenyrityksiä 59 (tilanne ), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa
Kajaani 25.11.2016 Idän Taiga ry 2016 Jäsenyrityksiä 59 (tilanne 8.9.2016), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa Yritysten kuntajako (kpl): Kuhmolaiset 25 (42 %) Suomussalmelaiset 24 (41 %) Muu
Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto
Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde
Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä
Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen
Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi
Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013
Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana
Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012
Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012 Historia ravitsee kehitystä Tervanviennin kultakaudella Kuhmo tuotti kuudenneksen koko Suomen tervasta metsää pysyvästi 406 000 ha, puuvaranto yli 30 milj m3 Globalisaatio
MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
Kyllä maalla on mukavaa!
Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi
MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013
MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja
keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha:
1 K:\johto\STRATEGIA\strategia2012\VUODEN 2007 PÄIVITYKSET\elinkeino-ohjelma2007.doc Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 16.10.2007 Näkökulma: Talous Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1. Yritystoiminnan
Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy
Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n tehtävänä on edesauttaa Etelä-Pohjanmaalle suuntautuvan matkailun kasvua, lisätä alueen ja sen toimijoiden matkailutuloa, ja elinvoimaa, sekä
Uusilla apajilla. Kainuun matkailufoorumi. Kajaanissa 20.10.2011. Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja Kainuun Etu Oy
Uusilla apajilla Kainuun matkailufoorumi Kajaanissa 20.10.2011 Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja Kainuun Etu Oy Päivän ohjelmasta Kainuun matkailualueiden kuulumiset Kesän matkailutilastot Kainuussa Pohjois-Pohjanmaan
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
Ethical Leadership and Management symposium
www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja
Hankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
07-07 Nov Poll results
Pohjois-Savon EUrahoitusinfo 07-07 Nov 2018 Poll results Table of contents Mihin teemaan liittyen koet tarvitsevasi koulutusta/tukea? Kuinka eu-hankehallinto (mm. lainsäädäntö, tietojärjestelmät, hakuprosessi),
3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen
JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja
Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan
Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland
LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Otsikko Sivu 38 Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä 3
LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/2019 1 Lapin liiton kuntatyöryhmä 03.09.2019 AIKA PAIKKA 03.09.2019 klo Kirjallinen menettely KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 38 Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä 3 LAPIN
Infra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
CEMIS-seminaari 2012
CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue
GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA
GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda
Luonto lisää liikettä
Luonto lisää liikettä LUONTOLIIKUNTA, HYVINVOINTI FORSSAN SEUTUKUNNAN MATKAILUN MASTERPLAN LUONTO JOKA LIIKUTTAA SINUA Metsähallituksen ja Eerikkilän strateginen tahtotila Kehittää toimintamalli lasten
Tämän sopimuksen osapuolet ovat Rovaniemen kaupunginhallituksen konsernijaosto ja Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy
TULOSSOPIMUS VUODELLE 2018 MATKAILU JA MARKKINOINTIPALVELUT 1. Sopijaosapuolet Tämän sopimuksen osapuolet ovat Rovaniemen kaupunginhallituksen konsernijaosto ja Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy 2.
Sulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
DEEF-kilpailu 16.1. 30.4.2008
DEEF-kilpailu 16.1. 30.4.2008 3.6.2008 Kirsi Meriläinen LEO kilpailun lähtökohtia Matkailun merkityksen korostaminen Euroopan laajuisesti yhdessä 19 muun maan kanssa - European Destinations of Excellence
Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä
Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä tuloksia seuratuen seurannasta ja arvioinnista Salla Turpeinen LIKES-tutkimuskeskus LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,
Missiona Pohjoisen menestys Timo Rautajoki, 27.4.2017 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 2 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 4 Kansainvälisyys Lappi on jo nyt
Arvioinnista kehittämiseen
Arvioinnista kehittämiseen Arviointi on museon yhteinen asia Arviointiin mahdollisimman laaja edustus henkilöstöstä. Pienemmissä museoissa mukana voivat olla kaikki, kun taas isommissa on tärkeää kerätä
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä Kuntamarkkinat, 12.9.2019 Neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen Kunta- ja aluehallinto-osasto Digitalisaation kannustimen tavoitteet Kuntien toimintatapojen
Päijänteen matkailuyhteistyön esiselvityshanke 1.3.2018 30.9.2018 Hakija Nimi: Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry Y-tunnus: 1025160-4 Kunta: Asikkala Yhteystiedot Käyntiosoite: c/o Päijänne Leader ry, Meijeritie
Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin
Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen
Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015
Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä
Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012
Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,
Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010
Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta
Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)
METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi
Sulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus
Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus 13.6.2017 13.6.2017 Hankkeen taustaa Valtuustoaloite Kainuussa pitkään jatkanut negatiivinen muuttotase vaatii erityistoimenpiteitä tilanteen
Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)
Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:
voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina
Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi
10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen
Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)
Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti
Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista
HYÖTY IRTI HENKILÖSTÖTUTKIMUKSISTA!
Engaging people for success HYÖTY IRTI HENKILÖSTÖTUTKIMUKSISTA! Webinaari, 30.11.2016, Juha Ala-Lipasti, Katja Louhema-Santasärkkä CORPORATE SPIRIT MUUTOKSEN TUKENA Tiimien ja organisaation kehittäminen
WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus
Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä
HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä Hanke-esittely Anu Tuovinen, hankekoordinaattori SATAEDU Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 23.-24.11.2011 Tampere Yhteistyöverkosto
Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta
Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on
MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!
Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku
Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen
Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen
Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,
Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012
Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka
Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia. Hankkeen esittely
Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia Hankkeen esittely 8.3.2018 Työn tausta Hiekkasärkkien alue on tiivis ja monipuolinen matkailukokonaisuus, jossa toiminta on vilkasta
Tapahtumien Hämeenlinna
Tapahtumien Hämeenlinna 20.1.2015 www.linnan.fi Linnan Kehityksen tavoitteena on hankkia kaupunkiin isoja tapahtumia Haemme aktiivisesti kaupunkiin erityyppisiä isoja tapahtumia: Isojen yritysten vuositilaisuudet,
Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista
Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun
Maakuntahallituksen työn arviointilomake
Mh 10.11.2008, Liite nro: 1 Maakuntahallituksen työn arviointilomake Henkilökohtainen arviointi hallitustyöskentelystä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Ympyröikää mielestänne sopivin vastausvaihtoehto.
Tiivistelmä: 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua.
Kainuu - maailman suomalaisin maakunta Tiivistelmä: Kainuun matkailustrategia 2011 2020 pohjautuu matkailutoimialan merkittävään asemaan Kainuun koko elinkeinoelämässä. Strategian keskeisimmät osat ovat
Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen
Kulttuuriympäristö jokaisen oma ja kaikkien yhteinen Tästä lähdettiin liikkeelle Toimijoiden välinen yhteistyö satunnaista Ei säännöllisiä kokoontumisia Puheväleissä, mutta kenen kanssa? Vuorovaikutus
Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
Kestävä Rakentaminen -klusteri
Lumen 3/2017 TEEMA-ARTIKKELI Kestävä Rakentaminen -klusteri Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACE -tutkimusryhmä, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:
Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke
Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun
Vetovoimaa kestävästä matkailusta
Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013
11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen
Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu
Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla