Tiivistelmä: 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä: 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua."

Transkriptio

1 Kainuu - maailman suomalaisin maakunta

2 Tiivistelmä: Kainuun matkailustrategia pohjautuu matkailutoimialan merkittävään asemaan Kainuun koko elinkeinoelämässä. Strategian keskeisimmät osat ovat yhdensuuntaisia Suomen valtakunnalliseen matkailustrategian linjauksille. Strategian keskeisin tavoite on kehittämistoimien keskittäminen matkailukeskittymiin ja sitä kautta alueellisen vaikutuksen levittäminen koko maakunnan alueelle. Strategia pohjautuu suunnitelmallisen kasvun hakemiseen vahvistamalla kotimaan matkailun asemaa sekä erityisesti hakemalla voimakasta kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. 1. Kasvutavoitteiden saavuttamiseksi vahvistetaan matkailuyritysten osaamista ja edistetään laadukkaiden teemapohjaisten tuotteiden systemaattista kehittämistä vaativille kansainvälisille asiakkaille. 2. Alueelliset koulutusorganisaatiot tuottavat ajantasaista tietoa matkailukentän koulutustarpeista ennakointiin liittyen ja tarjoavat laadukasta täsmäkoulutusta yrityksille. 3. Markkinointitoimenpiteitä toteutetaan yhteisvoimin koordinoidusti. Matkailutoimijoiden alueelliset yhteenliittymät (yhdistykset / yritykset) vastaavat kotimaan markkinointitoimenpiteistä omilla alueillaan ja alueellinen kehitysyhtiö Kainuun Etu Oy koordinoi kansainvälisiä yhteismarkkinointitoimenpiteitä. 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua. Kainuun maakunnallisen matkailustrategian prosessointi pohjautuu matkailutoimialalla Kainuussa toteutettuun foorumitoimintaan, joka on koonnut yhteen säännöllisin väliajoin yritysten, tutkimuksen ja koulutuksen sekä rahoitussektorin asiantuntijat. Näissä 2-3 kertaa vuodessa pidetyissä ajankohtaistilaisuuksissa on käyty keskusteluja Kainuun ja koko Suomen matkailutoimialan nykytilasta sekä tulevaisuuden tahtotilasta toimialan kehittämisen suhteen. Foorumitoiminta tiivistyi vuoden 2006 syksyllä, jolloin Kainuussa käynnistettiin neljällä keskeisimmällä toimialalla prosessi, tavoitteena merkittävien, yhteisesti hyväksyttyjen kehittämishankkeiden löytäminen sekä yhteinen tahtotila Uudistuva Kainuu sopimukseksi. Valitut keskeisimmät toimialat olivat tuolloin matkailu, ICT-, elektroniikka- ja metalli, hyvinvointiteknologia sekä Venäjä. Kainuun matkailustrategian varsinainen koontityö aloitettiin vuonna 2008 alueellisen kehitysyhtiön Kainuun Etu Oy:n koordinoimana. Matkailustrategian kirjoitustyöstä on vastannut yhtiön elämystuotanto toimialan johtaja Tuomo Tahvanainen. Strategiaan on koottu tahtotila toimialan kehittämisestä edellä mainituissa foorumeissa käytyjen keskustelujen sekä vuosien aikana toteutetun, toimialan eri tahojen yhteistoiminnan kokemusten pohjalta. Lisäksi on hyödynnetty systemaattisesti ja laajalti matkailualan asiantuntijoiden mielipiteitä ja haettu laajempaa kokonaiskuvaa toimialan tilasta tutustumalla muiden matkailualueiden kehittämissuuntauksiin. Strategiatyön aineistoa on arvioitu ja kommentoitu alueellisten matkailuyhdistysten ja yritysten, koulutusorganisaatioiden sekä kehittämisorganisaatioiden toimesta lausuntokierroksilla sekä julkisilla matkailufoorumeilla vuosien 2009 ja 2010 aikana. Tämän lisäksi kaikki Kainuun kunnat ovat prosessin päätteeksi antaneet strategialuonnokseen lausuntonsa kesän-syksyn 2010 aikana hyväksyen omalta osaltaan strategiaan kirjatut tavoitteet joko sellaisenaan tai täsmennettyinä. Kaiken tavoitteena on Kainuun matkailutoimialan vahvistaminen ja kannattava kasvu yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa, kukin oman ydinosaamiseensa prosessiin mukaan tuoden. Kajaanissa Tuomo Tahvanainen, johtaja Elämystuotanto -toimiala Kainuun Etu Oy 2

3 Sisältö 1. Saatesanat Polku nykypäivään Kainuun matkailun menestystarina Alueelliset matkailukeskittymät ja niiden rooli Vuokatti Ukkohalla Paljakka Idän Taigan matkailualue (Kuhmo-Suomussalmi) Oulujärven alue Kajaani Ristijärvi Näkökulmaa lintuperspektiivistä - Kainuun matkailu tänään Luonnon armosta - Kainuun matkailun huominen Kainuun matkailun tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Kainuun maakunnallisen matkailustrategian sisältö Visio Arvot Päämäärät ja tavoitteet Kainuun matkailun strategiset kehityskohteet vuoteen Kotimaasta perusvoimaa Kasvua kansainvälistymisestä Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Lisää investointeja ja pääomia Keskusten kehittäminen kasvuun Yhteistyön edelleen vahvistaminen Ydintuotteiden jalostaminen teematuotteet Osaaminen ja ammattimaisuus kunniaan Kehittämistoiminnan koordinointi, toteutus, seuranta sekä vaikutusten arviointi Koordinointi, toteutus ja seuranta Vaikutusten arviointi Liitteet Lähteet

4 1. Saatesanat Matkailun merkitys Kainuun aluetaloudelle on nykyisellään merkittävä. Elämystuotanto sektorin liikevaihdon kehitys Kainuussa on ollut myönteistä jo 1990 luvun alusta lähtien. Samoin henkilöstömäärän kehitys on lähtenyt 2000-luvun jälkipuolella kasvuun lyhyen notkahduksen jälkeen luvun alkupuolella henkilöstön määrää tilastoissa on pienentänyt vuokratyövoimaan siirtyminen majoitus- ja ravitsemusliikkeissä. Globaalin taantuman vaikutukset ovat näkyneet vuoden 2009 aikana myös Suomen matkailukentässä. Merkittävimmin se on näkynyt yrityspohjaisen matkustamisen vähentymisenä samoin kuin viitteet nk. Green tourism painotusten lisääntymisestä maailmanlaajuisesti on jakanut ja tulee jakamaan asiakasryhmiä uudella tavalla. Tämän vaikutukset ennakoidaan näkyvän lähimatkailun lisääntymisenä ja toisaalta kaukomatkailussa viipymien kasvamisesta; matkailijoita kannustetaan tutkimaan nk. hiilijalanjäljen vaikutusta omalta osaltaan. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit elämystuotannon toimialoilla (TOL 55-56, 59-60, 90, 93, ) Kainuussa Indeksi 2005= / / / / / / / / / /2009 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus Asiakaskohtainen suhdannepalvelu: elämystuotanto Kainuu 12/2009 4

5 Taulukko: Kainuun matkailun tunnuslukuja Lähde Tilastokeskus ja Ilmailulaitos. Koonnut Art-Travel Oy. Kainuun rekisteröidyt yöpymiset Tilastokeskuksen Matkailutilaston mukaan vuoden 2008 lopussa olivat yhteensä , josta ulkomaiset yöpymiset olivat (+17,2 % vuodesta 2007). Rekisteröidyt yöpymiset Tilastokeskuksen Matkailutilaston mukaan (ennakkotieto) tilanteessa 12/2009 olivat , josta ulkomaiset yöpymiset olivat Tilasto osoittaa kokonaisyöpymismäärän vähentymistä -1,9 %:lla vuoden 2008 vastaavaan tarkastelujaksoon verrattuna, ulkomaiset yöpymiset ovat myös supistuneet -3,3 % vastaavaan jaksoon 2008 verrattuna. Kainuun matkailukentän yhteistyö on tiivistynyt 2000 luvulla merkittävästi. Omana vaikutuksenaan lienee kiistatta Suomen Euroopan Unioniin liittyminen ja sitä kautta pääsy mukaan EU:n rakennerahastojen ja erillisohjelmien resurssien vaikutuspiiriin. Matkailusektorilla Kainuussa on hyödynnetty näitä resursseja hanketoiminnan kautta ja aloitettu varsin järjestelmällinen toimialan kehittäminen, mikä on sisältänyt henkilöstön kehittämistä, markkinoinnin tehostamista, kansainvälistymisprosessin käynnistämistä ja sitä kautta kasvun hakemista kansainvälisiltä markkinoilta yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Tämä toimintatapa on edesauttanut yhteistyön tiivistymistä toimijoiden kesken. Vaikka yhteistoiminta matkailutoimijoiden, kehittäjäorganisaatioiden ja rahoittajien kesken on nykyisellään varsin luontevaa, yhteistoimin prosessoidun ja yhteisesti hyväksytyn, riittävän pitkälle suuntaavan Kainuun matkailustrategian puuttumisen on todettu heikentävän toimialan kehitystyöhön osoitettujen panostusten tehokasta hyödyntämistä ja vaikeuttavan osaltaan resurssien ohjaamista suunnitellusti. Kainuun maakuntaohjelman päivittämisen yhteydessä kaudella on sitouduttu korjaamaan tämä kirjatun strategian puuttuminen ja saattamaan matkailutoimialan kehittäminen entistä systemaattisemmaksi ja sitä kautta vahvistamaan matkailutoimialan positiointia yhdeksi kolmesta maakunnan elinkeinoelämän tukijalasta Tietoteknologia -alan sekä Luonnonvarat alan kanssa. 5

6 TAVOITE: MAAN KESKIMÄÄRÄISTÄ NOPEAMPI TALOUDEN KASVU KILPAILUKYKY OHJELMAN TOIMINTALINJAT OSAAMINEN ELINKEINOT JA YRITTÄJYYS MAASEUTU HYVINVOINTI TOIMINTA- YMPÄRISTÖ MITTAUSTEKNIIKKA AJONEUVOTIETOJÄRJESTELMÄT KASVUYRITYKSET ICT JA ELEKTRONIIKKA VAPAA-AIKA KULTTUURI ELÄMYS KOKOUS MATKAILU KÄRKIALAT METSÄ LÄHIRUOKA KAIVANNAISET ENERGIA LUONNONVARAT RAHOITUSKOHTEENA KASVUHALUINEN, PÄÄOSIN MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA LIIKEVAIHTONSA HANKKIVA LIIKETOIMINTA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN LISÄÄMINEN YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN TOIMIALOJEN KEHITTÄMINEN OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS MONIPUOLINEN ELINKEINOTOIMINTA ELÄMISEN LAATU KEHITTÄJÄVERKOSTO JA OSAAMINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUDET TOIMINTATAVAT INFRASTRUKTUURI (LIIKENNE, TIETOL.) YMPÄRISTÖ VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ ASUKKAAT TAVOITE: IHMISTEN HYVINVOINTI Kainuun maakuntaohjelma, kärkialat. Lähde: Kainuun maakunta kuntayhtymä Matkailustrategiaprosessi pohjautuu erityisesti vuodesta 2006 lähtien toteutettuihin matkailufoorumeihin, joihin alueellisen kehitysyhtiön Kainuun Etu Oy:n toimesta on kutsuttu alueen matkailutoimijoita keskustelemaan elämystuotanto toimialan yleisistä kehittämistarpeista ja muista toimialan ajankohtaisista asioista. Näillä foorumeilla on säännöllisin väliajoin käyty läpi Kainuun matkailualueen nykytilaa ja kehittämisen tahtotilaa tulevaisuuteen. Matkailufoorumit ovat kaikille avoimia tilaisuuksia ja niihin on osallistuttu laajalla edustuksella läpi toimijakentän (yritykset, tutkimus ja koulutus, rahoittajatahot sekä alueen kehittäjäorganisaatiot). 2. Polku nykypäivään Kainuun matkailun menestystarina Kainuun matkailutoimijoiden yhteistyö on tiivistynyt positiivisella tavalla koko 2000 luvun ajan. Tuotteistamista ja tuotteiden markkinointia on toteutettu aiemmin yritysten omin voimin, hajauttaen rajallisia resursseja tilanteen mukaan ulkoa arvioiden ajoittain varsin suunnittelemattomastikin. EU:n liittymisen myötä ja erityisesti 2000-luvun alusta tilanne kuitenkin kehittyi suotuisammaksi yhteistoiminnan tiivistämiselle matkailutoimijoiden kesken. Kainuussa tämä konkretisoitui muodostettaessa alueellisia matkailutoimijoiden yhteenliittymiä, yhdistyksiä sekä myynti- ja markkinointiyhtiö, joiden kautta markkinointiin yrityskohtaisesti varattuja resursseja ryhdyttiin keskitetysti ja suunnitellusti kohdentamaan valikoidulle markkinalle. Tuolloin syntyi nk. Neliapila yhteistyökonsepti, joka on edelleen 6

7 kehittynyt entistä systemaattisemmaksi, matkailukeskusten ympärille palveluja kehittäväksi toimintamalliksi. Samoihin aikoihin vuonna 2000 perustettiin alueellinen kehitysyhtiö Kainuun Etu Oy. Yhtiön päätehtäviksi kirjattiin kehityskykyisten ja kehityshaluisten pk-yritysten kokonaisvaltainen liiketoiminnan kehittäminen ja kansainvälistäminen. Yhtiö toimii neljällä avaintoimialalla, joista yhtenä on Elämystuotanto toimiala, sisältäen matkailun, kulttuurin ja sisältötuotannon. Varsin pian alueelliset matkailuyritysten yhteenliittymät näkivät hyväksi yleisen matkailumarkkinoinnin systematisoinnin Kainuussa siten, että kotimaan matkailumarkkinoinnista vastaisivat alueelliset matkailuyhdistykset/markkinointiyritys itsenäisesti, kukin omalla toiminta-alueellaan, kun taas vastuu kansainvälisestä matkailumarkkinoinnin koordinoinnista keskitettäisiin alueelliselle kehitysyhtiölle. Kotimaan matkailumarkkinoinnin vastuullisina totuttajina toimivat myös kunnat sekä mm. Kajaanissa ja Suomussalmella toimivat nk. Palvelevat Matkailutoimistot. Vastuunjaossa nähtiin useita etuja; yritykset pystyisivät paremmin keskittymään ydinosaamiseensa, eli palveluiden tuottamiseen ja omien tuotteidensa kehittämiseen. Kehitysyhtiöllä taas toisaalta olisi käytettävissään resursseja ja valmiita yhteyksiä kansainvälistämisen edistämiseen sekä rahoitusten etsimiseen tuotekehitys- ja markkinointiprosesseihin yrityskohtaisesti ja yritysryhmäkohtaisesti. Tämä tehtäväjako alkoi tuottaa tuloksia varsin pian. Matkailukeskusten kautta kootut yritysten markkinointipanostukset yhdistettyinä alueellisen kehitysyhtiön resursseihin sekä kehityshankkeiden koordinointiosaamiseen tuotti parempaa vaikuttavuutta: yksi + yksi = enemmän kuin kaksi. Toimintamallissa kukin toimija keskittyy olennaiseen, ydinosaamiseensa. Kainuulaisten matkailupalveluyritysten kansainvälistymisvalmiuksia alettiin kehittää Kainuun Edun ja muidenkin alueellisten kehittäjäorganisaatioiden (Ammattikorkeakoulun, Kainuun ammattiopiston) toteuttamien kehittämishankkeiden kautta. Luotiin yhteyksiä muihin eurooppalaisiin matkailualueisiin ja -toimijoihin ja paikalliset yritykset saivat arvokasta tietoa tuotekehitykseen ja tuotesegmentointiin liittyen. Hankkeiden kautta toteutetut koemarkkinoinnit antoivat uskoa siihen, että kainuulainen matkailutuote voi olla omintakeisuudessaan kiinnostava ja laadultaan menestyvä - myös kansainvälisessä tarkastelussa. Syksyllä 2006 Kainuussa käynnistettiin prosessi, jonka tavoitteena oli hakea neljältä pääsektorilta, matkailusektorilta, ICT-elektroniikka-metalli sektorilta, hyvinvointiteknologia - sektorilta sekä Venäjä -sektorilta kärkihankeideoita Uudistuva Kainuu 2012 sopimuksen pohjaksi. Tämän sopimuksen tarkoitus on sitouttaa yritykset, julkinen rahoitussektori sekä tutkimus- ja koulutussektori yhteisen kehittämistahtotilan taakse. Matkailusektorin kehittämisen päätavoitteeksi kirjattiin varsin yksiselitteisesti kansainvälistyminen ja kasvun hakeminen kansainvälisiltä markkinoilta. Hankekokonaisuus työstettiin yhteistyössä em. toimijoiden kanssa, foorumitoiminnan kautta, kehittämishankkeeksi Päätavoitteena yhteishankkeessa on ulkomaisten rekisteröityjen yöpymisten tuplaaminen Kainuussa 7

8 vuoteen 2010 ja yhteismarkkinointikonseptin vahvistaminen, testaaminen ja vakiinnuttaminen kv-markkinoilla, valituissa kohdemaissa. Kasvutavoite merkitsi käytännössä 20 % vuotuista kasvua. Samaan aikaan syntyi yksityisellä pohjalla toimiva Incoming -toimintaan liiketoimintansa perustava RTG Ready To Go Oy:n myyntiyksikkö Vuokattiin, joka vahvan osaamisensa kautta on toiminut verkostossa olevien yritysten tuotteiden myyjänä ja paketoijana kotimaan ja kv-markkinoille. Kainuun kv-matkailumarkkinoinnin koordinointihanke on toiminut vuosien 2007, 2008 ja 2010 ajan Kainuun Etu Oy:n hallinnoimana ja tavoitteet ovat toteutuneet toiminta-aikana suunnitellusti. Tavoitteena on, että hankekauden aikana kehitetty ja testattu yhteismarkkinointikonsepti on jatkossa, yritysvetoisesti, koko Kainuun matkailukenttää palveleva toimintamalli, jossa kohdemaittain toimivat vastuuagentit markkinoivat Kainuuta ja tekevät kaupallisin toimintaperiaattein yhteistyösopimuksia matkanjärjestäjien kanssa. Yritysten vastuulla on huolehtia siitä, että alueella tuotetut palvelut vastaavat laadullisesti ja määrällisesti myyntitahojen antamia lupauksia. Hankkeen työohjelman mukaista, Kainuun aktiivista myyntiä yhtenä agentuurina hoitava paikallinen incoming -yhtiö on sitoutunut toimimaan alueen yhteisenä myyntiyhtiönä hankkeen päättymisen jälkeen. Tämä takaisi prosessin jatkumisen myös tulevaisuudessa, jolloin agentuurin kautta alueen matkailutuotteet pysyvät laadullisesti kilpailukykyisinä, asiakkailta saadun palautteen perusteella tapahtuvan jatkuvan tuotekehityksen kautta. Kesän 2009 alkupuoliskon aikana maailmanlaajuisen taloudellisen taantuman vaikutukset alkoivat näkyä rekisteröityjen yöpymisten laskuna valtakunnallisesti. Kainuun tilanne oli kuitenkin kasvun osalta varsin hyvä lähes koko vuoden verrattuna 10 suurimpaan keskukseen Suomessa. Perusteena on arvioitu olevan Kainuun matkailutarjonnan ympärivuotisuuden verrattuna esimerkiksi Lapin talvipainotteiseen matkailupalvelutarjontaan. Voimakkaimmin taantuma vaikutti Lapin kv-yöpymisiin lukuisten brittimatkanjärjestäjien vetäydyttyä vuosien yhteistyöstä Lapin keskusten kanssa kysynnän heikennyttyä voimakkaasti Britanniassa. Taloudellisen taantuman vaikutusten alettua näkyä kautta Suomen Kainuu jatkoi kuitenkin strategiansa mukaista panostamista kansainvälisten asiakkaitten saamiseksi alueelle. Kvmatkailumarkkinointihankkeen resurssein vuoden 2009 aikana oli edelleen mahdollista ennakoida taantuman jälkeistä aikaa ylläpitämällä hyviä yhteistyösuhteita ulkomaisten matkanjärjestäjien kanssa. Näistä seikoista johtuen Vuokatti säilytti vahvan asemansa kasvavana matkailukohteena, ollen kävijämääriltään suurin vuodesta 2009 verrattaessa suurimpiin matkailukeskuksiin Suomessa. Sama asema on säilynyt vuoden 2010 aikana, vaikkakin muutos erityisesti venäläisten matkailijoiden ostokäyttäytymisessä on näkynyt tilastoissa rekisteröityjen yöpymisten laskuna. 8

9 Kainuun matkailun tunnuslukuja; Vuokatti 12/2009. Lähde Tilastokeskus ja Ilmailulaitos. Koonnut Art-Travel Oy. 3. Alueelliset matkailukeskittymät ja niiden rooli 3.1. Vuokatti Vuokatin merkitys koko Kainuun matkailutulon muodostamisessa on huomattava. Kainuun matkailun kehittymisen yhtenä virstanpylväänä voidaan nähdä Vuokatin matkailukeskittymän rakentamisprosessin käynnistyminen ja Vuokatin alueen kehittyminen yhdeksi Suomen voimakkaimmin kasvavia, ympärivuotisia matkailukeskuksia. Vuokatin urheiluopiston toiminnan kansainvälistymistä kesällä 1950 voidaan pitää yhtenä koko alueen kansainvälistymisen lähtölaukauksena. Katinkullan kylpylän valmistuminen 1989 ja loma-asuntojen rakentaminen mahdollistivat palvelujen voimakkaan kehittämisen niiden yhteyteen. Majoitusinfrastruktuurin lisääntyminen yhdessä kylpylän valmistumisen kanssa sai Vuokatissa aikaan voimakkaan kysynnän kasvun erityisesti kotimaan markkinoilta. Yhdeksänkymmentäluvulla aloitettiin pitkäjänteinen markkinointityö venäläisten matkailijoiden saamiseksi Kainuuseen. Tämä tapahtui pitkälti luomalla kysyntää hiihtolajien kiinnostavuuden kautta venäläiset matkailijat opetettiin hiihtämään. Rekisteröityjen kv-yöpymisten kehitys Vuokatissa; lähde Tilastokeskus ja Ilmailulaitos. Koonnut Art-Travel Oy. 9

10 Vuonna 2007 julkaistu Vuokatin alueen Master Plan -selvitys ja siinä esitellyt investointisuunnitelmat ennustavat majoituskapasiteetin kaksinkertaistumista alueella vuoteen 2012 mennessä. Nykyisellään majoitusliikkeiden käyttöasteet alueella ovat valtakunnallisesti mitattuina korkeita. Sesonkien aikana mm. venäläisille matkailijoille on jouduttu tarjoamaan ei-oota. Tähän tilanteeseen ollaan hakemassa helpotusta investointien käynnistämistä tukevan ulkomaisen sijoituspääoman aktiivisella hankinnalla. Lisätietoa Vuokatin alueen MasterPlanista osoitteesta Vuokatin tapahtumamarkkinoinnilla on saatu osaltaan tasattua sesonkivaihteluita. Kuva: Pohjolan Mylly Vuokatin vahvuuksia ovat eittämättä monipuolinen palvelutarjonta sekä ympärivuotisuus. Palveluja on tarjolla vauvasta vaariin ja sesonkien väliset hiljaisemmat ajat on saatu hyödynnettyä kannattaviksi tuotteistettujen massatapahtumien kautta. Vuokattia hyvin kuvaavia palveluryhmiä ovat viihde-, liikunta- ja urheilutapahtumat. Vuokatin Urheiluopiston rooli Vuokatin alueen matkailussa on edelleen merkittävä. Sen kautta Vuokattiin matkaa vuosittain tuhansia huippu-urheilijoita hyödyntämään valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin mitattuna huippuluokan harjoitteluolosuhteita ja viimeisimpiä liikuntateknologian sovelluksia. Oma ryhmänsä ovat hyvinvoinnistaan ja kunnostaan huolehtivat matkailijat, joiden määrä kasvaa jatkuvasti ja joille Kainuu ja Vuokatti tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet saada elämyksiä liikunta-aktiviteettien kautta. RTG Ready To Go Oy:n varauskeskus vastaa käytännössä aktiivisesta myynnistä matkanjärjestäjien suuntaan ja samalla oman online -varausjärjestelmänsä kautta mahdollistaa sähköisen kauppapaikan, josta löytyy suuri osa Vuokatin ja muun Kainuun alueen majoitus- ja ohjelmapalvelutarjonnasta. Sähköinen kauppapaikka -hankkeen käynnistyttyä on alueelle perustettu RTG Active Oy, joka on rakentanut partneriyritysten kanssa kiinteän viikko-ohjelman, josta löytyvät sesonkikohtaiset, takuulähtöiset ohjelmat päivittäin matkailijoiden tarpeisiin. Samalla RTG Active Oy on voimakkaasti verkottanut ja kehittänyt alueen ohjelmapalveluita vastaamaan kansainvälisten asiakkaiden tarpeita, ottaen mukaan kaikki alueella toimivat ohjelmapalveluyritykset Ukkohalla Yhdeksänkymmentäluvulla Hyrynsalmen ja Puolangan alueet aloittivat yhteistyössä matkailun kehittämisen keskittyen erityisesti lumimatkailuun. Yhteistyö on ollut tuloksiltaan 10

11 vaihtelevaa; kaksi samantyyppistä matkailukeskusta ovat eri kehittämishankkeiden kautta toisaalta luoneet yhteistä profiilia yhteismarkkinoinnin tueksi, mutta toisaalta yhteistyö on ajoittain karahtanut kiville kahden voimakastahtoisen keskuksen eriävien kehittämisen tahtotilojen takia. Kaksituhattaluvulla Ukkohallan sekä Paljakan matkailukeskuksia on kehitetty itsenäisesti, omiin vahvuuksiin keskittyen. Ukkohallan 20 -vuotisen kehittämisen kulminaatiopisteen voidaan todeta olleen saunamaailman rakentaminen vuonna 2006 hiihtokeskuksen yhteyteen. Hallan Saga -saunamaailma mahdollisti palvelujen monipuolistamista sekä markkinoinnin suuntaamista myös kansainvälisille matkailijakohderyhmille, erityisesti venäläisille. Hiihtokeskuksen ympäristön kaavoitus tukee myönteisesti loma-asuntojen rakentamista ja nykyisellään alueella on noin 1800 petipaikkaa. Viimeisen kahden vuoden aikana ( ) matkailijamäärät ja rekisteröidyt yöpymiset ovat olleet voimakkaassa kasvussa, erityisesti Venäjältä. Ukkohallan alueen yrittäjät ovat perustaneet vuoden 2008 aikana Ukkohallan Matkailuyhdistys ry:n ja alueen kehittäminen on systemaattista, tavoitteena erityisesti majoituskapasiteetin kasvattaminen (tavoitteena 4000 petipaikkaa vuoteen 2012) ja palvelujen yleinen monipuolistaminen. Kuva: Ukkohallan Matkailukeskus Hyrynsalmella toteutettava Suopotkupallon MM-kisat on jo perinne, joka tuo vuosittain alueelle merkittävän määrän matkailutuloa. Tapahtuman konseptiin liittyen on Hyrynsalmelle ideoitu myös Umpihankifutiksen MM-kisat sekä Ylämäkihiihdon MM-kisat. Vuonna 2008 alueella avattiin Euroopan pohjoisin Wage-Board rata, mikä on mahdollistanut uusien kävijäkohderyhmien aktivoitumisen alueelle. Edellä mainitut matkailupalvelutuotteet luovat Ukkohallan alueesta kuvan kansainvälisenä ja nuorekkaana, ympärivuotisena matkailukeskuksena Paljakka Puolangalla sijaitseva Hiihtokeskus Paljakka on ja 2000-luvulla tapahtuneiden omistajavaihdosten jälkeen vakiinnuttanut profiilinsa monipuolisena talvihiihtokeskuksena. Sen vahvuuksia ovat lumivarmuus ja hyvät rinnekorkeudet maantieteelliseen asemaansa Suomessa verrattuna. Matkailukeskuksen puutteena ovat olleet viime vuosina tapahtuneet lukuisat matkailukeskuksen yhteydessä olevan hotellin omistajavaihdokset, joiden vuoksi systemaattinen ja pitkäjänteinen hiihtokeskuksen kehittämistyö on ollut hankalaa. Kuva: Anni Yli-Lonttinen 11

12 Alueelle on sijoittunut loma-asuntoja ja kuten Ukkohallassa, myös Paljakassa kaavoitus tukee loma-asuntojen rakentamista myös jatkossa. Alueella on toimiva ja laadukas karavaanarialue. Se on valittu vuonna 2007 Suomen parhaaksi karavaanarialueeksi (yleinen alue). Paljakan alueelle on toteutettu vuonna 2007 Master Plan, joka ohjaa alueen pitkäjänteistä, suunnitelmallista kehittämistä. Lisätietoja MasterPlanista Hiihtokeskus Paljakan matkailijamäärät ovat olleet viimeisen kolmen vuoden ( ) aikana voimakkaassa kasvussa. Merkittävin lisä on tullut Venäjältä. Kasvua on ollut tukemassa alueen Puolanka-Paljakka matkailuyhdistys ry:n omat kehittämishankkeet erityisesti markkinointiin liittyen sekä alueen osallistuminen Kainuun kvmatkailumarkkinoinnin koordinointihankkeen aktiviteetteihin hankkeen toiminta-aikana Idän Taigan matkailualue (Kuhmo-Suomussalmi) Kuhmo on tunnettu erityisesti kamarimusiikin kautta. Kuhmon kamarimusiikkifestivaali on juhlinut toimintansa 41. juhlavuottaan. Talkoovoimin käynnistetty ja pitkälti nykyäänkin talkoovoimin toimiva tapahtuma - on tänään kansainvälinen ja omassa lajissaan korkealle arvostettu festivaali, joka kokoaa vuosittain heinäkuussa tuhansia osallistujia ympäri maailman konsertteihin. Kuhmo Talo upeana kulttuurikeskuksena tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet konserttien ja konferenssien toteuttamiselle. Uutuutena ovat monipuolinen kansanmusiikkijuhla Sommelo, Kuhmon Talvi sekä erityisesti lapsille suunnattu Hilpeä Heinäkuu -tapahtumat. Kuhmon Kamarimusiikkifestivaali on nostettu 2010 Wienin valtionoopperan festivaaliarvioissa sarjassaan maailman kolmanneksi parhaaksi festivaaliksi ja englantilainen musiikkijulkaisu Songlines nosti tuoreen kansanmusiikkijuhla Sommelon 25 parhaan etnofestivaalin listalle. Alueelle on ominaista villieläinten katselua ja valokuvausmahdollisuuksia tarjoavat yritykset sekä kulttuuriin ja vahvaan kalevalaiseen kansanperinteeseen pohjautuvat matkailupalvelutuotteet. Alue valittiin vuonna 2008 kansainvälisessä EDEN (European Destination of Excellence Network) kilpailussa Suomen nousevaksi matkailukohteeksi teemassa Wildlife, culture and local heritage eli Luonto, kulttuuri ja paikallinen elämäntapa. Euroopassa on vuoteen 2009 mennessä palkittu yhteensä 52 matkailualuetta kyseiseen konseptiin pohjautuen Wild Taiga on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa EDEN -palkittu konsepti Suomessa (tilanne vuonna 2009). Villieläinten katselutuotteisiin pohjautuvien yritysten asiakasryhmät muodostuvat merkittävin osin kansainvälisistä asiakkaista. Karhut, sudet ja ahmat muodostavat suurimman kiinnostuksen kohteen asiakkaille ja ovatkin vetovoimatekijä Idän Taigan alueelle ja koko Kainuulle. Kuva: Tuomo Tahvanainen 12

13 Kainuussa toimii nykyisellään (2009) 12 katselutuoteyrittäjää, joista valtaosa Idän Taigan alueella. Katselutuoteyritysten lisäksi Kuhmossa toimivan, Metsähallituksen hallinnoiman luontotietokeskus Petolan vieraina, näyttelyissä, tapahtumissa ja tiedonhakumatkalla, käy vuosittain suuri määrä matkailijoita. Kuva: Kalevala Spirit Oy Kuhmossa toimii Kalevalaiseen kulttuuriin vahvasti nojaava Kalevala -kylä (Kalevala Spirit Oy). Se on toiminnallaan tehnyt Kalevalaista kulttuuria tunnetuksi ja yritys on onnistunut Joulun tuotteistamisessa erittäin hyvin kalevalaisuus ja suomalainen Joulu kiinnostavat ulkomaisia asiakasryhmiä. Valtakunnallisestikin aitona kalevalaisuuden kehtona pidetty Juminkeko tietokeskus ylläpitää omalla toiminnallaan kalevalaista kulttuuria ja palvelee matkailijoita kiinnostavana näyttelyidenpitopaikkana ja tietokeskuksena. Kuhmon matkailupalvelujen kehittämistä rajoittaa osaltaan alueen majoituskapasiteetin puute, erityisesti sesonkiaikoina. Kalevala hotellin sekä Hotelli Kainuun kapasiteetit yhdessä pienempien mökkimajoitusta tms. tarjoavien yritysten kanssa eivät riitä vastaamaan kysyntään erityisesti heinäkuussa. Moni matkailija turvautuukin yksityismajoituksiin tässä tilanteessa. Palvelutuotannon monipuolistamisella ja ympärivuotisuuteen panostamalla Kuhmolla on edellytyksiä menestyä tiukassa kisassa matkailijoista muun Suomen kanssa. Suomussalmen matkailupalvelutarjontaan kuuluvat Kuhmon lailla eläintenkatselutuotteet sekä luonnossa liikkujia kiinnostavat, Metsähallituksen alueilla toteutetut kohteet, retkeilyreitistöt, tapahtumat sekä Talvisodan taistelupaikat - vain muutamia mainittuina. Suomussalmen majoituskapasiteetti on keskittynyt Hossan ja Suomussalmen keskustan alueelle, jossa toimii Scandic Hotelli Kiannon Kuohut. Hotelli on monipuolistanut palvelutarjontaa alueellaan toteuttamalla mm. metsästysmatkailuun liittyviä palveluja, yleisötapahtumia, palveluita luonnossa liikkujille sekä elävän musiikin tarjontaa ja kylpyläpalveluita. Hossassa ja keskustan läheisyydessä tarvitaan lisää korkeatasoista (mökki)majoitusta. Kuva: Tuomo Tahvanainen 13

14 Idän Taigan alueella on myös merkittävä luontomatkailupalveluita tarjoava Hossan retkeilyalue ja luontokeskus. Alue käsittää 8955 hehtaaria, josta 8835 hehtaaria kuuluu Natura suojelualueverkostoon. Retkeilyalueella on jo 30 vuoden toiminta takana ja vuosittain siellä vierailee noin kävijää. Idän Taigan alueella on toiminut jo vuodesta 2004 alueellinen matkailuyhdistys, Idän Taiga ry. Sen fokus on toteuttaa yhteismarkkinointitoimenpiteitä jäsenyritysten kesken niin kotimaassa kuin kv-matkailumarkkinoinnin osalta. Se koordinoi myös jäsenyrityksille markkinointi- ja T&K palveluja alueen kehittämishankkeiden toimenpiteiden kautta ja markkinoi suoraan aluetta sekä koti- että ulkomaassa Wild Taiga nimikkeen alla Oulujärven alue Oulujärven alueelle ominaisia ovat vesistömatkailuun liittyvät tuotteet sekä kulttuurimatkailutuotteet. Alueella toimii aktiivinen matkailuyhdistys, Oulujärven Jättiläiset ry. Yritykset ovat hyvin laajalla alueella ympäri Oulujärven, mikä tekee tiiviin yhteistoiminnan toteuttamisen yritysten kesken haasteelliseksi. Alueella on yksittäisiä näkyviä toimijoita (Paltamo Golf, Manamansalon leirintäalue, Kassu Halosen taidetalo, Rokuan kuntokeskus), sekä suuri joukko kooltaan pieniä matkailupalveluyrityksiä. Alue on pitkälti kesävierailukohde, vaikkakin viime vuosina on eri kehittämishankkeiden kautta haettu synergiaetuja tuotekehitykseen liittyen, lähellä olevien rinnekeskusten (Ukkohalla, Paljakka) kanssa, ympärivuotisuuden vahvistamiseksi. Rokuan kansallispuisto sai UNESCON suojeluksessa olevan Geopark statuksen. Oulujärvi on osa Rokua Geopark -aluetta ja kuuluu siten kansainväliseen matkailukohteiden verkostoon. Geopark konseptina ei pidä sisällään pelkästään geologiaa vaan siihen kuuluvat merkittävänä osana myös luonto ja kulttuuri. Oulujärven alueen pienimmille kunnille (Paltamo, Vaala) sekä myöskin Kajaanille matkailu on keskeisellä sijalla elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisessä. Tämän vuoksi kunnat ovat olleet mukana mm. Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke yhteistyössä, jonka puitteissa on vuonna 2010 vahvistettu Rokua-Oulujärvi alueen matkailun Master Plan ja saatu vahvistettua aluetta halkovalle reitille virallinen matkailutie status Tervan Tie. Lisätietoa MasterPlanista Kajaanin ympäristössä toiminut matkailuyhdistys Kajaani In ry sulautti toimintansa yhteen Oulujärven Jättiläiset ry:n kanssa vuonna Yhdistyminen vahvisti Oulujärven alueen profiilia monipuolisena matkailualueena, tuoden kokonaisuuteen kulttuurimatkailuun ja kaupunki- ja kongressimatkailuun liittyvää palvelutarjontaa. 14

15 Kuva: Tuomo Tahvanainen 3.6. Kajaani Kajaanilla on Kainuun pääkaupunkina luonteva asemansa kainuulaisessa matkailukentässä. Kajaani on myös matkustusliikenteen keskus - lentäen tai junalla saapuvat matkailijat saapuvat ensiksi Kajaaniin, josta käsin he suuntaavat matkansa sitten Kainuun muihin matkailukeskuksiin. Kajaanin vahvuuksia ovat kulttuuriin liittyvät palvelutuotteet: laadukas ja hyvämaineinen kaupunginteatteri, Kaukametsän kongressikeskus ja sen tarjoamat puitteet kokouksille ja erilaisille tapahtumille, Kainuun Museo ja Kajaanin taidemuseo sekä Paltaniemellä sijaitseva Eino Leino -talo ja kaupungin muut nähtävyydet. Kaupunki on myös alueen ostoskeskus Kauppakadulla sijaitsevine erikoisliikkeineen. Kajaanissa vierailevista matkailijoista merkittävän osan muodostaa vapaa-ajan matkailijat, nk. läpikulkumatkailu sekä työhön liittyvä matkailu. Kajaanin majoitusliikkeiden käyttöasteet ovat yleisesti olleet keskivertokaupunkien tasolla, mutta osa majoituskapasiteettia on hyödyntämättä. Kajaanin Kaupunkikeskustayhdistys, kaupungin eri toimijat ja muut tahot järjestävät kaupunkiin lukuisia tapahtumia. Suurimpia näistä ovat Kajaani Tanssii, Kajaanin Runoviikko, markkinakatu, Seppälän maalaismarkkinat, suuret urheilutapahtumat ja muut keskustan tapahtumat. Edellä mainitut tuovatkin hetkittäisesti kaupunkiin vieraita muualta Suomesta kuin myös ulkomailta. Kuva: Kajaanin kaupunki Kajaanin markkinoimiseksi nykyistä aktiivisemmin ulkomaisille vieraille edellyttäisi kärkituotteen/-tuotteiden kehittämistä matkailullisesti. Kaupungin matkailutoimiston Kajaani Infon aktiivinen toiminta kaupungin ja osittain koko Kainuun matkailutoimistona kaipaisi nykyisellään uusia, innovatiivisia tuotteita markkinoitavaksi. Kajaani-Oulujärven matkailumarkkinointia tehostetaan perustamalla vuoden 2011 alussa alueen matkailumarkkinoinnista vastaava, yrityslähtöisesti toimiva yhteisyritys yhdessä matkailuyritysten ja Oulujärven kuntien kesken. Kajaanin Infon toteuttama matkailuneuvonta jatkuu osana kaupungin keskushallinnon uutta asiakaspalvelukeskusta. 15

16 3.7. Ristijärvi Kuva: Ristijärven kunta Ristijärvellä sijaitseva Saukkovaaran laskettelukeskus on profiloitunut perhematkailukeskukseksi. Saukkovaaraa markkinoidaan Kainuun ainoana luonnonlumikeskuksena. Rinnekeskuksen yhteydessä on saneerausta odottavat ravintolatilat sekä hotellihuoneita. Alueella on myös laaja, varsin hyvillä palveluilla varustettu asuntovaunualue sekä loma-asuntoja. Saukkovaaran pääomistaja on Ristijärven kunta oman yhtiönsä kautta. Nykyisellään (2010) toiminnasta vastaa ulkopuolinen yrittäjätaho vuokrasopimuksella. Alueelle on olemassa rakennussuunnitelma, joka edesauttaisi keskuksen systemaattista kehittämistä jatkossa. Ristijärvellä sijaitsee myös Ristijärven Pirtti matkailuyritys, joka on myös Ristijärven kunnan omistama ja vuokrattuna ulkopuoliselle yrittäjälle. Yritys toteuttaa mökkivuokrausta sekä asuntovaunualueen vuokrausta. Alueella oleva infrastruktuuri mahdollistaa majoitus- sekä pitopalvelu-/ravintolatoiminnan. 4. Näkökulmaa lintuperspektiivistä - Kainuun matkailu tänään Globaalin taantuman vaikutukset eivät vielä 2009 alkupuoliskolla näkyneet voimallisesti Kainuun matkailun kehitysluvuissa kasvu oli voimakasta vuoden 2008 aikana ja ennusteet vuodelle 2009 olivat vielä rohkaisevia. Kainsainvälisten yöpymisten kasvu vuonna ,1 % 1 1,3 % 2,7 % 7,3 % 7,9 % 10,1 % 15,9 % 16,8 % 18,1 % Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo KAINUU Pohjois-Savo Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Uusimaa 4,4 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % 12,0 % 14,0 % 16,0 % 18,0 % 20,0 % Taulukko: Rekisteröityjen kv-yöpymisten kehitys 2007 kymmenessä suurimmassa matkailukeskuksessa Suomessa; lähde tilastokeskus / Kainuun Etu Oy 16

17 Kansainvälisten yöpymisten kasvu vuonna ,5 % -4,5 % -5,5 % -1,2 % 1 3,3 % 7,7 % 9,8 % 19,7 % 20,8 % Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo KAINUU Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Uusimaa 1,6 % -10,0 % -5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % Taulukko: Rekisteröityjen kv-yöpymisten kehitys 2008 kymmenessä suurimmassa matkailukeskuksessa Suomessa; lähde tilastokeskus / Kainuun Etu Oy Taulukko: Rekisteröityjen kv-yöpymisten kehitys 2009 kymmenessä suurimmassa matkailukeskuksessa Suomessa; lähde tilastokeskus / Kainuun Etu Oy Kainuun matkailun rakenteesta johtuen taantuman aiheuttamat negatiiviset vaikutukset näkyvät lievempinä kuin muualla. Kainuulaisissa matkailukeskuksissa ympärivuotisuus on otettu kehitystoimenpiteissä huomioon varsin hyvin ja se alkaa jo olla tasolla, jossa sen katsotaan olevan kilpailuetu muihin kotimaisiin matkailukeskuksiin nähden. 17

18 Kulttuurituotteiden sekä muiden massatapahtumien yhdistäminen matkailuun tuo lisäarvoa asiakkaalle (Kuhmon kamarimusiikkifestivaali, yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa järjestetty Ihminen ja Kosmos tapahtuma, Kuhmon Talvi, Suomussalmen kesäteatteri, Kainuun Runoviikko Kajaanissa, Kainuun Rastiviikko jne.). Matkailukeskukset Kainuussa ovat kehittäneet myös tapahtumatuotteita nk. Low Season ajoille. Hyvinä esimerkkeinä ovat Vuokatin lukuisat tapahtumat (Vuokatti Hiihto, Vuokatinvaellus, Winter Open, Summer Open, Back to 60ies jne.) ja Ukkohallan innovatiiviset tapahtumat (Suopotkupallon ja Umpihankifutiksen MM-kisat, Wage Board EM-kisat). Ulkomaisten matkailijoiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa venäläisten osuuden ollessa yli 60 % kaikista Kainuun rekisteröidyistä kv-yöpyjistä. Venäjä tukijalkaan on panostettu jo pitkään ja tulokset ovat nähtävissä. Globaalin taantuman vaikutukset venäläisten matkailijoiden määrään jäänevät lieviksi, koska venäläisten matkailijoiden rakenne on pitkälti omalla autolla liikkuvia perhematkailijoita. Ennusteiden mukaan lähialuematkailu tulee lisääntymään mikä ennustaa jopa venäläisten määrän suhteellista lisääntymistä. Kainuun matkailumarkkinoinnin yleisenä lähtökohtana on 2000 luvun ajan ollut tuotelinjastoon perustuva ajattelutapa. Markkinointi on pohjautunut tuotelinjastoon, jonka perustan muodostavat: Wild Taiga; luontomatkailutuotteet Events; kulttuuri ja tapahtumamatkailutuotteet Holiday; vapaa-ajanmatkailutuotteet ml. Wellness Real-Reward; kokous- ja kannustematkailutuotteet Sportti- ja aktiviteettimatkailutuotteet Kainuun kv-matkailumarkkinoinnin koordinointihankkeen kautta on lähdetty vuodesta 2007 yhteisvoimin, koko Kainuun matkailun toimijakentän laajuudella, hakemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta kaupallisen operaation toimintaperiaattein. Venäjän vahvaan tukijalkaan perustuvaa strategiaa on täsmennetty hakemalla uusia markkina-alueita Venäjän lähialueilta (Ukraina, Valkovenäjä) sekä Keski-Euroopasta. Iso-Britannian ja Ranskan alueella toteutetut aktiviteetit mm. Real Reward ja Wellness hankkeiden ajalta ovat luoneet pohjaa agentuuritoiminnan vahvistamiseksi alueille. Uudet matkanjärjestäjäkontaktit Benelux maista, Baltianmaista sekä Italiasta ja Espanjasta ovat olleet myös lupaavia päänavauksia uusille markkinoille. 18

19 Markkinointi ei ole suinkaan ainoa Kainuun matkailun kehittämisen tukijalka. Rakennerahastojen resurssein (EAKR, ESR, EMR) Kainuussa on toteutettu matkailun kehittämishankkeita, joissa keskitytään yleisen toimintaympäristön kehittämisen ohella tuotteistukseen, osaamisen vahvistamiseen, ennakointiin sekä laatuasioihin. Matkailun T&K toiminta sekä matkailun ennakointiin liittyvä tutkimus ovat luontevasti sisällytetty Kajaanin Ammattikorkeakoulun toimintoihin. Kainuun Ammattiopiston koulutusohjelmien kautta sekä Kainuun Etu Oy:n toteuttamien hankkeiden resurssein toteutetaan tapa- ja kulttuuritietämyksen, palvelujen laadun sekä henkilöstön asiakaspalvelutaitojen kehittämistä matkailuyrityksissä. Matkailun yleiseen kehittämiseen liittyy läheisesti ulkomaisen vieraan pääoman aktivoiminen matkailuun liittyviin investointeihin. Kainuun Etu Oy:n kehittämä Invest in Kainuu Activation palvelutuote luo omalta osaltaan uusia yhteistyömalleja kohdemarkkina-alueilla sijaitsevien investoijien saamiseksi kehittämään yhteistyössä Kainuun matkailualuetta. Edellä mainitut esimerkit kuvaavat Kainuun matkailun kokonaisvaltaista kehittämistä yhteistoiminnassa alueellisten kehittäjätahojen voimin. Toimijoilla on omat luontevat roolinsa ja mahdolliset kehittämistoimintojen päällekkäisyydet ehkäistään avoimella tiedonvaihdolla eri toimijoiden kesken. 5. Luonnon armosta - Kainuun matkailun huominen Kuva: Tuomo Tahvanainen Kainuun tärkeimpiä matkailuvaltteja ovat luonto ja sen moninainen hyödynnettävyys matkailullisesti, ympärivuotisuus, monipuolisten matkailupalvelujen tarjonta eri ikäryhmille, neljä selkeästi erilaista vuodenaikaa sekä turvallisuus. Kainuun luonnon merkitystä vetovoimatekijänä ei tule väheksyä. Luontoon liittyvät palvelut ovat esillä vapaa-ajan matkailuteemallakin vierailevilla (kylpylävieraat, laskettelijat). Kainuun matkailijavirrassa merkittäviä ryhmiä edustavat urheilumatkailijat sekä läpikulkumatkailijat. Eläintenkatselutuotteet ovat Euroopan laajuisesti tarkasteltuna Kainuun uniikkituotteita. Kilpailijoita on toki muuallakin ja nousee koko ajan, mutta Venäjän laajojen erämaiden läheisyys ja innovatiivinen sekä omintakeinen kainuulainen lähestymistapa tuotteistamiselle ovat luoneet etulyöntiaseman eläintenkatseluyrittäjille. Tätä asemaa tulee vakiinnuttaa ja vahvistaa kehittämällä palvelutuotteen laatua vastaamaan entistä paremmin vaativan ulkomaisen asiakkaan toiveita sekä laajentamalla repertuaaria käsittämään muitakin kohteita kuin hyvin tuntemamme petoeläimet (karhu, susi, ahma). Luontomatkailualueen ja eläintenkatselutuotteiden erikoisuus on huomioitu myös mm. Suomen Nouseva Matkailualue palkinnon kautta (EDEN), jonka Kuhmo- Suomussalmi alueen toimijat saivat Wild Taiga konseptilla vuonna Valtakunnallisen matkailustrategian mukaisesti Kainuun alueella keskitytään nyt ja tulevaisuudessakin matkailukeskusten ja niihin liittyvien matkailupalvelujen kehittämiseen. Keskusten matkailullisen kehittämisen välineinä Kainuussa ovat alueelliset Master Plan 19

20 suunnitelmat. Näitä suunnitelmia onkin jo toteutettu Kainuussa mm. Vuokatin, Kuhmon Kalevalakylän, Paljakan ja Oulujärven alueilla. Matkailunedistämiskeskuksen (MEK) kansainvälistymistä tukeviin yhteismarkkinointikampanjoihin osallistutaan tuotekohtaisesti. Samoin periaattein osallistutaan tulevaisuudessa ylimaakunnallisiin yhteistyöhankkeisiin Kainuun matkailun tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Alueellisen työnjaon mukaisesti matkailun tutkimukseen ja ennakointiin liittyvät toimenpiteet Kainuussa ovat luonteva osa Kajaanin Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysosaston toimintaa. Vuonna 2008 käynnistetty "Matkailun ennakoinnin tutkimus ja kehittäminen Kainuussa ja Koillismaalla -hankkeessa tuotetaan ennakointitietoa, joka lisää asiantuntemusta pohjoisen ja itäisen Suomen matkailun kehityksestä, mahdollistaa matkailuelinkeinon ennakoivan reagoinnin toimialansa muutoksiin ja auttaa elinkeinoa siten varautumaan vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Hankkeessa vuoden 2009 aikana matkailun asiantuntijatahojen keskuudessa toteutettujen Delfoi haastattelun tulokset vahvistavat omalta osaltaan toisaalla tehtyjä arvioita siitä, mihin Kainuun matkailun nähdään suuntaavan vuoteen 2020 mennessä. Kainuun matkailuelinkeinon kehittämisstrategia nojaa tulevaisuudessakin positiiviseen kasvuun. Tutkimuksen tuloksista tehtyjen tulkintojen mukaan asiantuntijat arvioivat matkailun osuuden Suomen BKT:sta kasvavan vuoden ,4 %:sta 4,0 %:iin vuoteen Samoin asiantuntijat arvioivat matkailuklusterin työvoiman kasvavan vuodesta 2007 noin 34 % vuoteen Kasvun takana arvioidaan olevan isojen operaattoreiden tuoma imu sekä mikroyritysten verkottuminen entisestään. Tehdyn haastattelututkimuksen mukaan Kainuu ja Kuusamo-Lapland alue nähdään matkailijan näkövinkkelistä niin kesä- kuin talvimatkailukohteena, houkuttelevana alueena edelleen vuonna Lumivarmuuteen uskotaan vahvasti, samoin kesäilmaston houkuttelevuuden (suotuisa ilmasto-olosuhde) arvioidaan olevan korkealla tasolla verrattuna muihin alueisiin Euroopassa. Kainuussa suhtaudutaan matkailutoimialalla olevaan kilpailuun tulevaisuudessa realistisesti. Suomen Lappi sekä Ruotsin ja Norjan vastaavat maantieteelliset alueet nähdään talvimatkailuun liittyen tulevaisuudessa merkittävimpinä kilpailijoina. Kilpailtaessa kesämatkailijoista tulevaisuudessa, Järvi-suomen alue, Suomen saaristoalueet sekä Skandinavian pohjoisimmat alueet arvioidaan muodostavan vahvimman kilpailijaryhmän Kainuulle. Matkailukohteen ja alueella tarjottavien palveluiden laatuun liittyvät seikat arvioidaan nousevan aiempaa tärkeämpään rooliin tulevaisuudessa, niin kotimaisen kuin kansainvälisenkin asiakkaan näkövinkkelistä katsottuna. Usko ja halu palvelujen laadun parantumiseen on kuitenkin vahva. Tätä kuvastaa yleinen arvio laatujärjestelmien käyttöönoton yleistymisestä tulevaisuudessa, erityisesti isoimpien matkailupalvelutuottajien keskuudessa. Delfoi haastattelun mukaan Kainuun vetovoimatekijät tulevaisuudessa ovat luonto ja hiljaisuus, laatu, elämykset sekä turvallisuus. Kysyttäessä matkailuasiantuntijoiden arviota siitä, mitkä teemat nousisivat tulevaisuudessa vahvimmin esiin Kainuun matkailussa, arvioitiin kesän teemoista vahvimmiksi vaellus, retkeily, luonnon katselu ja kuvaus sekä kalastus, melonta, soutu ja purjehdus. Konevoimin tapahtuva luonnossa liikkuminen, kuten mönkijä- ja maastoautosafarit olisivat arvion mukaan kiinnostavuudeltaan laskussa. Talven 20

Tiivistelmä: 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua.

Tiivistelmä: 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua. Tiivistelmä: Kainuun matkailustrategia 2011 2020 pohjautuu matkailutoimialan merkittävään asemaan Kainuun koko elinkeinoelämässä. Strategian keskeisimmät osat ovat yhdensuuntaisia Suomen valtakunnalliseen

Lisätiedot

Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015

Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015 Toimenpideohjelma 2011-2015 Kainuu - maailman suomalaisin maakunta Liite 1: Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015 Sisältö 1. Kotimaasta perusvoimaa... 2 2. Kasvua kansainvälistymisestä...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Uusilla apajilla. Kainuun matkailufoorumi. Kajaanissa 20.10.2011. Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja Kainuun Etu Oy

Uusilla apajilla. Kainuun matkailufoorumi. Kajaanissa 20.10.2011. Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja Kainuun Etu Oy Uusilla apajilla Kainuun matkailufoorumi Kajaanissa 20.10.2011 Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja Kainuun Etu Oy Päivän ohjelmasta Kainuun matkailualueiden kuulumiset Kesän matkailutilastot Kainuussa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Mikko Keränen, kehittämispäällikkö Jari Järviluoma, matkailututkija Aktiviteettimatkailu 11.10.2012 M i k k o K e r ä n e n 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuuden tekijät

Kainuun tulevaisuuden tekijät Kainuun tulevaisuuden tekijät Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Helsinki Kainuu 2010 seminaari Kuhmo-talo 12.8.2010 Kainuun erityispiirteet Maakuntaprofiili Väestö Elinkeinot

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

SOTKAMO VUOKATTI MASTERPLAN

SOTKAMO VUOKATTI MASTERPLAN SOTKAMO VUOKATTI MASTERPLAN PROJEKTISUUNNITELMA Vuokatti on Suomen suurin ympärivuotinen ja voimakkaasti kehittynyt matkailukeskus, jonka keskeisiä vahvuuksia ovat monipuoliset liikunnalliset aktiviteetit

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012

Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012 Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012 Historia ravitsee kehitystä Tervanviennin kultakaudella Kuhmo tuotti kuudenneksen koko Suomen tervasta metsää pysyvästi 406 000 ha, puuvaranto yli 30 milj m3 Globalisaatio

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN. Luontoa ja kulttuuria. Kesän 2015 parhaat vinkit. Kuva: Lassi Rautiainen

Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN. Luontoa ja kulttuuria. Kesän 2015 parhaat vinkit. Kuva: Lassi Rautiainen Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN Luontoa ja kulttuuria Kesän 2015 parhaat vinkit Kuva: Lassi Rautiainen VILLIÄ ELÄMÄÄ erämaaluonnossa Wild Taigan koskematon erämaaluonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet eläinten

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin! MATKAILUPARLAMENTTI 29.11.2006 Uljas Valkeinen KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMISPERIAATTEITA peruslähtökohtana yrityslähtöisyys,

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa Savonlinnan kaupungin matkailualueet Tausta-aineistoa Savonlinnan matkailun kehittämisen lähtökohdat Savonlinna on Suomen järvimatkailun pääkaupunki Matkailu kehittyy myönteisesti ja kiinnostaa myös sijoittajia

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Hyrynsalmi ja muuttoliike

Hyrynsalmi ja muuttoliike Aluekehitykseltään erityyppisten kuntien puheenvuorot 17.11.2010 Hyrynsalmi ja muuttoliike Kunnanjohtaja Heimo Keränen Hyrynsalmen kunnan visio: Hyrynsalmi on itsenäinen kehittyvä kunta, jolla on hyvät

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Signaalisessio Matkailu

Signaalisessio Matkailu Signaalisessio Matkailu Matkailuala on epäonnistunut Matkailun vaikutus Matkailun osuus koko Suomen bkt:sta 2,8 % 13,8 miljardia Suurempi kuin maa-ja metsätalous Suurempi kuin pankkisektori Suurempi kuin

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle?

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? TIEDOTE 26.08.2013 Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? - Mikä ihana matka, mikä jumalainen järviluonto, yksi maailman ihmeistä, ylistivät kansainväliset höyrylaivamatkailijat

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot