Tiivistelmä: 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä: 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua."

Transkriptio

1 Kainuu - maailman suomalaisin maakunta

2 Tiivistelmä: Kainuun matkailustrategia pohjautuu matkailutoimialan merkittävään asemaan Kainuun koko elinkeinoelämässä. Strategian keskeisimmät osat ovat yhdensuuntaisia Suomen valtakunnalliseen matkailustrategian linjauksille. Strategian keskeisin tavoite on kehittämistoimien keskittäminen matkailukeskittymiin ja sitä kautta alueellisen vaikutuksen levittäminen koko maakunnan alueelle. Strategia pohjautuu suunnitelmallisen kasvun hakemiseen vahvistamalla kotimaan matkailun asemaa sekä erityisesti hakemalla voimakasta kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. 1. Kasvutavoitteiden saavuttamiseksi vahvistetaan matkailuyritysten osaamista ja edistetään laadukkaiden teemapohjaisten tuotteiden systemaattista kehittämistä vaativille kansainvälisille asiakkaille. 2. Alueelliset koulutusorganisaatiot tuottavat ajantasaista tietoa matkailukentän koulutustarpeista ennakointiin liittyen ja tarjoavat laadukasta täsmäkoulutusta yrityksille. 3. Markkinointitoimenpiteitä toteutetaan yhteisvoimin koordinoidusti. Matkailutoimijoiden alueelliset yhteenliittymät (yhdistykset / yritykset) vastaavat kotimaan markkinointitoimenpiteistä omilla alueillaan ja alueellinen kehitysyhtiö Kainuun Etu Oy koordinoi kansainvälisiä yhteismarkkinointitoimenpiteitä. 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua. Kainuun maakunnallisen matkailustrategian prosessointi pohjautuu matkailutoimialalla Kainuussa toteutettuun foorumitoimintaan, joka on koonnut yhteen säännöllisin väliajoin yritysten, tutkimuksen ja koulutuksen sekä rahoitussektorin asiantuntijat. Näissä 2-3 kertaa vuodessa pidetyissä ajankohtaistilaisuuksissa on käyty keskusteluja Kainuun ja koko Suomen matkailutoimialan nykytilasta sekä tulevaisuuden tahtotilasta toimialan kehittämisen suhteen. Foorumitoiminta tiivistyi vuoden 2006 syksyllä, jolloin Kainuussa käynnistettiin neljällä keskeisimmällä toimialalla prosessi, tavoitteena merkittävien, yhteisesti hyväksyttyjen kehittämishankkeiden löytäminen sekä yhteinen tahtotila Uudistuva Kainuu sopimukseksi. Valitut keskeisimmät toimialat olivat tuolloin matkailu, ICT-, elektroniikka- ja metalli, hyvinvointiteknologia sekä Venäjä. Kainuun matkailustrategian varsinainen koontityö aloitettiin vuonna 2008 alueellisen kehitysyhtiön Kainuun Etu Oy:n koordinoimana. Matkailustrategian kirjoitustyöstä on vastannut yhtiön elämystuotanto toimialan johtaja Tuomo Tahvanainen. Strategiaan on koottu tahtotila toimialan kehittämisestä edellä mainituissa foorumeissa käytyjen keskustelujen sekä vuosien aikana toteutetun, toimialan eri tahojen yhteistoiminnan kokemusten pohjalta. Lisäksi on hyödynnetty systemaattisesti ja laajalti matkailualan asiantuntijoiden mielipiteitä ja haettu laajempaa kokonaiskuvaa toimialan tilasta tutustumalla muiden matkailualueiden kehittämissuuntauksiin. Strategiatyön aineistoa on arvioitu ja kommentoitu alueellisten matkailuyhdistysten ja yritysten, koulutusorganisaatioiden sekä kehittämisorganisaatioiden toimesta lausuntokierroksilla sekä julkisilla matkailufoorumeilla vuosien 2009 ja 2010 aikana. Tämän lisäksi kaikki Kainuun kunnat ovat prosessin päätteeksi antaneet strategialuonnokseen lausuntonsa kesän-syksyn 2010 aikana hyväksyen omalta osaltaan strategiaan kirjatut tavoitteet joko sellaisenaan tai täsmennettyinä. Kaiken tavoitteena on Kainuun matkailutoimialan vahvistaminen ja kannattava kasvu yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa, kukin oman ydinosaamiseensa prosessiin mukaan tuoden. Kajaanissa Tuomo Tahvanainen, johtaja Elämystuotanto -toimiala Kainuun Etu Oy 2

3 Sisältö 1. Saatesanat Polku nykypäivään Kainuun matkailun menestystarina Alueelliset matkailukeskittymät ja niiden rooli Vuokatti Ukkohalla Paljakka Idän Taigan matkailualue (Kuhmo-Suomussalmi) Oulujärven alue Kajaani Ristijärvi Näkökulmaa lintuperspektiivistä - Kainuun matkailu tänään Luonnon armosta - Kainuun matkailun huominen Kainuun matkailun tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Kainuun maakunnallisen matkailustrategian sisältö Visio Arvot Päämäärät ja tavoitteet Kainuun matkailun strategiset kehityskohteet vuoteen Kotimaasta perusvoimaa Kasvua kansainvälistymisestä Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Lisää investointeja ja pääomia Keskusten kehittäminen kasvuun Yhteistyön edelleen vahvistaminen Ydintuotteiden jalostaminen teematuotteet Osaaminen ja ammattimaisuus kunniaan Kehittämistoiminnan koordinointi, toteutus, seuranta sekä vaikutusten arviointi Koordinointi, toteutus ja seuranta Vaikutusten arviointi Liitteet Lähteet

4 1. Saatesanat Matkailun merkitys Kainuun aluetaloudelle on nykyisellään merkittävä. Elämystuotanto sektorin liikevaihdon kehitys Kainuussa on ollut myönteistä jo 1990 luvun alusta lähtien. Samoin henkilöstömäärän kehitys on lähtenyt 2000-luvun jälkipuolella kasvuun lyhyen notkahduksen jälkeen luvun alkupuolella henkilöstön määrää tilastoissa on pienentänyt vuokratyövoimaan siirtyminen majoitus- ja ravitsemusliikkeissä. Globaalin taantuman vaikutukset ovat näkyneet vuoden 2009 aikana myös Suomen matkailukentässä. Merkittävimmin se on näkynyt yrityspohjaisen matkustamisen vähentymisenä samoin kuin viitteet nk. Green tourism painotusten lisääntymisestä maailmanlaajuisesti on jakanut ja tulee jakamaan asiakasryhmiä uudella tavalla. Tämän vaikutukset ennakoidaan näkyvän lähimatkailun lisääntymisenä ja toisaalta kaukomatkailussa viipymien kasvamisesta; matkailijoita kannustetaan tutkimaan nk. hiilijalanjäljen vaikutusta omalta osaltaan. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit elämystuotannon toimialoilla (TOL 55-56, 59-60, 90, 93, ) Kainuussa Indeksi 2005= / / / / / / / / / /2009 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus Asiakaskohtainen suhdannepalvelu: elämystuotanto Kainuu 12/2009 4

5 Taulukko: Kainuun matkailun tunnuslukuja Lähde Tilastokeskus ja Ilmailulaitos. Koonnut Art-Travel Oy. Kainuun rekisteröidyt yöpymiset Tilastokeskuksen Matkailutilaston mukaan vuoden 2008 lopussa olivat yhteensä , josta ulkomaiset yöpymiset olivat (+17,2 % vuodesta 2007). Rekisteröidyt yöpymiset Tilastokeskuksen Matkailutilaston mukaan (ennakkotieto) tilanteessa 12/2009 olivat , josta ulkomaiset yöpymiset olivat Tilasto osoittaa kokonaisyöpymismäärän vähentymistä -1,9 %:lla vuoden 2008 vastaavaan tarkastelujaksoon verrattuna, ulkomaiset yöpymiset ovat myös supistuneet -3,3 % vastaavaan jaksoon 2008 verrattuna. Kainuun matkailukentän yhteistyö on tiivistynyt 2000 luvulla merkittävästi. Omana vaikutuksenaan lienee kiistatta Suomen Euroopan Unioniin liittyminen ja sitä kautta pääsy mukaan EU:n rakennerahastojen ja erillisohjelmien resurssien vaikutuspiiriin. Matkailusektorilla Kainuussa on hyödynnetty näitä resursseja hanketoiminnan kautta ja aloitettu varsin järjestelmällinen toimialan kehittäminen, mikä on sisältänyt henkilöstön kehittämistä, markkinoinnin tehostamista, kansainvälistymisprosessin käynnistämistä ja sitä kautta kasvun hakemista kansainvälisiltä markkinoilta yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Tämä toimintatapa on edesauttanut yhteistyön tiivistymistä toimijoiden kesken. Vaikka yhteistoiminta matkailutoimijoiden, kehittäjäorganisaatioiden ja rahoittajien kesken on nykyisellään varsin luontevaa, yhteistoimin prosessoidun ja yhteisesti hyväksytyn, riittävän pitkälle suuntaavan Kainuun matkailustrategian puuttumisen on todettu heikentävän toimialan kehitystyöhön osoitettujen panostusten tehokasta hyödyntämistä ja vaikeuttavan osaltaan resurssien ohjaamista suunnitellusti. Kainuun maakuntaohjelman päivittämisen yhteydessä kaudella on sitouduttu korjaamaan tämä kirjatun strategian puuttuminen ja saattamaan matkailutoimialan kehittäminen entistä systemaattisemmaksi ja sitä kautta vahvistamaan matkailutoimialan positiointia yhdeksi kolmesta maakunnan elinkeinoelämän tukijalasta Tietoteknologia -alan sekä Luonnonvarat alan kanssa. 5

6 TAVOITE: MAAN KESKIMÄÄRÄISTÄ NOPEAMPI TALOUDEN KASVU KILPAILUKYKY OHJELMAN TOIMINTALINJAT OSAAMINEN ELINKEINOT JA YRITTÄJYYS MAASEUTU HYVINVOINTI TOIMINTA- YMPÄRISTÖ MITTAUSTEKNIIKKA AJONEUVOTIETOJÄRJESTELMÄT KASVUYRITYKSET ICT JA ELEKTRONIIKKA VAPAA-AIKA KULTTUURI ELÄMYS KOKOUS MATKAILU KÄRKIALAT METSÄ LÄHIRUOKA KAIVANNAISET ENERGIA LUONNONVARAT RAHOITUSKOHTEENA KASVUHALUINEN, PÄÄOSIN MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA LIIKEVAIHTONSA HANKKIVA LIIKETOIMINTA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN LISÄÄMINEN YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN TOIMIALOJEN KEHITTÄMINEN OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS MONIPUOLINEN ELINKEINOTOIMINTA ELÄMISEN LAATU KEHITTÄJÄVERKOSTO JA OSAAMINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUDET TOIMINTATAVAT INFRASTRUKTUURI (LIIKENNE, TIETOL.) YMPÄRISTÖ VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ ASUKKAAT TAVOITE: IHMISTEN HYVINVOINTI Kainuun maakuntaohjelma, kärkialat. Lähde: Kainuun maakunta kuntayhtymä Matkailustrategiaprosessi pohjautuu erityisesti vuodesta 2006 lähtien toteutettuihin matkailufoorumeihin, joihin alueellisen kehitysyhtiön Kainuun Etu Oy:n toimesta on kutsuttu alueen matkailutoimijoita keskustelemaan elämystuotanto toimialan yleisistä kehittämistarpeista ja muista toimialan ajankohtaisista asioista. Näillä foorumeilla on säännöllisin väliajoin käyty läpi Kainuun matkailualueen nykytilaa ja kehittämisen tahtotilaa tulevaisuuteen. Matkailufoorumit ovat kaikille avoimia tilaisuuksia ja niihin on osallistuttu laajalla edustuksella läpi toimijakentän (yritykset, tutkimus ja koulutus, rahoittajatahot sekä alueen kehittäjäorganisaatiot). 2. Polku nykypäivään Kainuun matkailun menestystarina Kainuun matkailutoimijoiden yhteistyö on tiivistynyt positiivisella tavalla koko 2000 luvun ajan. Tuotteistamista ja tuotteiden markkinointia on toteutettu aiemmin yritysten omin voimin, hajauttaen rajallisia resursseja tilanteen mukaan ulkoa arvioiden ajoittain varsin suunnittelemattomastikin. EU:n liittymisen myötä ja erityisesti 2000-luvun alusta tilanne kuitenkin kehittyi suotuisammaksi yhteistoiminnan tiivistämiselle matkailutoimijoiden kesken. Kainuussa tämä konkretisoitui muodostettaessa alueellisia matkailutoimijoiden yhteenliittymiä, yhdistyksiä sekä myynti- ja markkinointiyhtiö, joiden kautta markkinointiin yrityskohtaisesti varattuja resursseja ryhdyttiin keskitetysti ja suunnitellusti kohdentamaan valikoidulle markkinalle. Tuolloin syntyi nk. Neliapila yhteistyökonsepti, joka on edelleen 6

7 kehittynyt entistä systemaattisemmaksi, matkailukeskusten ympärille palveluja kehittäväksi toimintamalliksi. Samoihin aikoihin vuonna 2000 perustettiin alueellinen kehitysyhtiö Kainuun Etu Oy. Yhtiön päätehtäviksi kirjattiin kehityskykyisten ja kehityshaluisten pk-yritysten kokonaisvaltainen liiketoiminnan kehittäminen ja kansainvälistäminen. Yhtiö toimii neljällä avaintoimialalla, joista yhtenä on Elämystuotanto toimiala, sisältäen matkailun, kulttuurin ja sisältötuotannon. Varsin pian alueelliset matkailuyritysten yhteenliittymät näkivät hyväksi yleisen matkailumarkkinoinnin systematisoinnin Kainuussa siten, että kotimaan matkailumarkkinoinnista vastaisivat alueelliset matkailuyhdistykset/markkinointiyritys itsenäisesti, kukin omalla toiminta-alueellaan, kun taas vastuu kansainvälisestä matkailumarkkinoinnin koordinoinnista keskitettäisiin alueelliselle kehitysyhtiölle. Kotimaan matkailumarkkinoinnin vastuullisina totuttajina toimivat myös kunnat sekä mm. Kajaanissa ja Suomussalmella toimivat nk. Palvelevat Matkailutoimistot. Vastuunjaossa nähtiin useita etuja; yritykset pystyisivät paremmin keskittymään ydinosaamiseensa, eli palveluiden tuottamiseen ja omien tuotteidensa kehittämiseen. Kehitysyhtiöllä taas toisaalta olisi käytettävissään resursseja ja valmiita yhteyksiä kansainvälistämisen edistämiseen sekä rahoitusten etsimiseen tuotekehitys- ja markkinointiprosesseihin yrityskohtaisesti ja yritysryhmäkohtaisesti. Tämä tehtäväjako alkoi tuottaa tuloksia varsin pian. Matkailukeskusten kautta kootut yritysten markkinointipanostukset yhdistettyinä alueellisen kehitysyhtiön resursseihin sekä kehityshankkeiden koordinointiosaamiseen tuotti parempaa vaikuttavuutta: yksi + yksi = enemmän kuin kaksi. Toimintamallissa kukin toimija keskittyy olennaiseen, ydinosaamiseensa. Kainuulaisten matkailupalveluyritysten kansainvälistymisvalmiuksia alettiin kehittää Kainuun Edun ja muidenkin alueellisten kehittäjäorganisaatioiden (Ammattikorkeakoulun, Kainuun ammattiopiston) toteuttamien kehittämishankkeiden kautta. Luotiin yhteyksiä muihin eurooppalaisiin matkailualueisiin ja -toimijoihin ja paikalliset yritykset saivat arvokasta tietoa tuotekehitykseen ja tuotesegmentointiin liittyen. Hankkeiden kautta toteutetut koemarkkinoinnit antoivat uskoa siihen, että kainuulainen matkailutuote voi olla omintakeisuudessaan kiinnostava ja laadultaan menestyvä - myös kansainvälisessä tarkastelussa. Syksyllä 2006 Kainuussa käynnistettiin prosessi, jonka tavoitteena oli hakea neljältä pääsektorilta, matkailusektorilta, ICT-elektroniikka-metalli sektorilta, hyvinvointiteknologia - sektorilta sekä Venäjä -sektorilta kärkihankeideoita Uudistuva Kainuu 2012 sopimuksen pohjaksi. Tämän sopimuksen tarkoitus on sitouttaa yritykset, julkinen rahoitussektori sekä tutkimus- ja koulutussektori yhteisen kehittämistahtotilan taakse. Matkailusektorin kehittämisen päätavoitteeksi kirjattiin varsin yksiselitteisesti kansainvälistyminen ja kasvun hakeminen kansainvälisiltä markkinoilta. Hankekokonaisuus työstettiin yhteistyössä em. toimijoiden kanssa, foorumitoiminnan kautta, kehittämishankkeeksi Päätavoitteena yhteishankkeessa on ulkomaisten rekisteröityjen yöpymisten tuplaaminen Kainuussa 7

8 vuoteen 2010 ja yhteismarkkinointikonseptin vahvistaminen, testaaminen ja vakiinnuttaminen kv-markkinoilla, valituissa kohdemaissa. Kasvutavoite merkitsi käytännössä 20 % vuotuista kasvua. Samaan aikaan syntyi yksityisellä pohjalla toimiva Incoming -toimintaan liiketoimintansa perustava RTG Ready To Go Oy:n myyntiyksikkö Vuokattiin, joka vahvan osaamisensa kautta on toiminut verkostossa olevien yritysten tuotteiden myyjänä ja paketoijana kotimaan ja kv-markkinoille. Kainuun kv-matkailumarkkinoinnin koordinointihanke on toiminut vuosien 2007, 2008 ja 2010 ajan Kainuun Etu Oy:n hallinnoimana ja tavoitteet ovat toteutuneet toiminta-aikana suunnitellusti. Tavoitteena on, että hankekauden aikana kehitetty ja testattu yhteismarkkinointikonsepti on jatkossa, yritysvetoisesti, koko Kainuun matkailukenttää palveleva toimintamalli, jossa kohdemaittain toimivat vastuuagentit markkinoivat Kainuuta ja tekevät kaupallisin toimintaperiaattein yhteistyösopimuksia matkanjärjestäjien kanssa. Yritysten vastuulla on huolehtia siitä, että alueella tuotetut palvelut vastaavat laadullisesti ja määrällisesti myyntitahojen antamia lupauksia. Hankkeen työohjelman mukaista, Kainuun aktiivista myyntiä yhtenä agentuurina hoitava paikallinen incoming -yhtiö on sitoutunut toimimaan alueen yhteisenä myyntiyhtiönä hankkeen päättymisen jälkeen. Tämä takaisi prosessin jatkumisen myös tulevaisuudessa, jolloin agentuurin kautta alueen matkailutuotteet pysyvät laadullisesti kilpailukykyisinä, asiakkailta saadun palautteen perusteella tapahtuvan jatkuvan tuotekehityksen kautta. Kesän 2009 alkupuoliskon aikana maailmanlaajuisen taloudellisen taantuman vaikutukset alkoivat näkyä rekisteröityjen yöpymisten laskuna valtakunnallisesti. Kainuun tilanne oli kuitenkin kasvun osalta varsin hyvä lähes koko vuoden verrattuna 10 suurimpaan keskukseen Suomessa. Perusteena on arvioitu olevan Kainuun matkailutarjonnan ympärivuotisuuden verrattuna esimerkiksi Lapin talvipainotteiseen matkailupalvelutarjontaan. Voimakkaimmin taantuma vaikutti Lapin kv-yöpymisiin lukuisten brittimatkanjärjestäjien vetäydyttyä vuosien yhteistyöstä Lapin keskusten kanssa kysynnän heikennyttyä voimakkaasti Britanniassa. Taloudellisen taantuman vaikutusten alettua näkyä kautta Suomen Kainuu jatkoi kuitenkin strategiansa mukaista panostamista kansainvälisten asiakkaitten saamiseksi alueelle. Kvmatkailumarkkinointihankkeen resurssein vuoden 2009 aikana oli edelleen mahdollista ennakoida taantuman jälkeistä aikaa ylläpitämällä hyviä yhteistyösuhteita ulkomaisten matkanjärjestäjien kanssa. Näistä seikoista johtuen Vuokatti säilytti vahvan asemansa kasvavana matkailukohteena, ollen kävijämääriltään suurin vuodesta 2009 verrattaessa suurimpiin matkailukeskuksiin Suomessa. Sama asema on säilynyt vuoden 2010 aikana, vaikkakin muutos erityisesti venäläisten matkailijoiden ostokäyttäytymisessä on näkynyt tilastoissa rekisteröityjen yöpymisten laskuna. 8

9 Kainuun matkailun tunnuslukuja; Vuokatti 12/2009. Lähde Tilastokeskus ja Ilmailulaitos. Koonnut Art-Travel Oy. 3. Alueelliset matkailukeskittymät ja niiden rooli 3.1. Vuokatti Vuokatin merkitys koko Kainuun matkailutulon muodostamisessa on huomattava. Kainuun matkailun kehittymisen yhtenä virstanpylväänä voidaan nähdä Vuokatin matkailukeskittymän rakentamisprosessin käynnistyminen ja Vuokatin alueen kehittyminen yhdeksi Suomen voimakkaimmin kasvavia, ympärivuotisia matkailukeskuksia. Vuokatin urheiluopiston toiminnan kansainvälistymistä kesällä 1950 voidaan pitää yhtenä koko alueen kansainvälistymisen lähtölaukauksena. Katinkullan kylpylän valmistuminen 1989 ja loma-asuntojen rakentaminen mahdollistivat palvelujen voimakkaan kehittämisen niiden yhteyteen. Majoitusinfrastruktuurin lisääntyminen yhdessä kylpylän valmistumisen kanssa sai Vuokatissa aikaan voimakkaan kysynnän kasvun erityisesti kotimaan markkinoilta. Yhdeksänkymmentäluvulla aloitettiin pitkäjänteinen markkinointityö venäläisten matkailijoiden saamiseksi Kainuuseen. Tämä tapahtui pitkälti luomalla kysyntää hiihtolajien kiinnostavuuden kautta venäläiset matkailijat opetettiin hiihtämään. Rekisteröityjen kv-yöpymisten kehitys Vuokatissa; lähde Tilastokeskus ja Ilmailulaitos. Koonnut Art-Travel Oy. 9

10 Vuonna 2007 julkaistu Vuokatin alueen Master Plan -selvitys ja siinä esitellyt investointisuunnitelmat ennustavat majoituskapasiteetin kaksinkertaistumista alueella vuoteen 2012 mennessä. Nykyisellään majoitusliikkeiden käyttöasteet alueella ovat valtakunnallisesti mitattuina korkeita. Sesonkien aikana mm. venäläisille matkailijoille on jouduttu tarjoamaan ei-oota. Tähän tilanteeseen ollaan hakemassa helpotusta investointien käynnistämistä tukevan ulkomaisen sijoituspääoman aktiivisella hankinnalla. Lisätietoa Vuokatin alueen MasterPlanista osoitteesta Vuokatin tapahtumamarkkinoinnilla on saatu osaltaan tasattua sesonkivaihteluita. Kuva: Pohjolan Mylly Vuokatin vahvuuksia ovat eittämättä monipuolinen palvelutarjonta sekä ympärivuotisuus. Palveluja on tarjolla vauvasta vaariin ja sesonkien väliset hiljaisemmat ajat on saatu hyödynnettyä kannattaviksi tuotteistettujen massatapahtumien kautta. Vuokattia hyvin kuvaavia palveluryhmiä ovat viihde-, liikunta- ja urheilutapahtumat. Vuokatin Urheiluopiston rooli Vuokatin alueen matkailussa on edelleen merkittävä. Sen kautta Vuokattiin matkaa vuosittain tuhansia huippu-urheilijoita hyödyntämään valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin mitattuna huippuluokan harjoitteluolosuhteita ja viimeisimpiä liikuntateknologian sovelluksia. Oma ryhmänsä ovat hyvinvoinnistaan ja kunnostaan huolehtivat matkailijat, joiden määrä kasvaa jatkuvasti ja joille Kainuu ja Vuokatti tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet saada elämyksiä liikunta-aktiviteettien kautta. RTG Ready To Go Oy:n varauskeskus vastaa käytännössä aktiivisesta myynnistä matkanjärjestäjien suuntaan ja samalla oman online -varausjärjestelmänsä kautta mahdollistaa sähköisen kauppapaikan, josta löytyy suuri osa Vuokatin ja muun Kainuun alueen majoitus- ja ohjelmapalvelutarjonnasta. Sähköinen kauppapaikka -hankkeen käynnistyttyä on alueelle perustettu RTG Active Oy, joka on rakentanut partneriyritysten kanssa kiinteän viikko-ohjelman, josta löytyvät sesonkikohtaiset, takuulähtöiset ohjelmat päivittäin matkailijoiden tarpeisiin. Samalla RTG Active Oy on voimakkaasti verkottanut ja kehittänyt alueen ohjelmapalveluita vastaamaan kansainvälisten asiakkaiden tarpeita, ottaen mukaan kaikki alueella toimivat ohjelmapalveluyritykset Ukkohalla Yhdeksänkymmentäluvulla Hyrynsalmen ja Puolangan alueet aloittivat yhteistyössä matkailun kehittämisen keskittyen erityisesti lumimatkailuun. Yhteistyö on ollut tuloksiltaan 10

11 vaihtelevaa; kaksi samantyyppistä matkailukeskusta ovat eri kehittämishankkeiden kautta toisaalta luoneet yhteistä profiilia yhteismarkkinoinnin tueksi, mutta toisaalta yhteistyö on ajoittain karahtanut kiville kahden voimakastahtoisen keskuksen eriävien kehittämisen tahtotilojen takia. Kaksituhattaluvulla Ukkohallan sekä Paljakan matkailukeskuksia on kehitetty itsenäisesti, omiin vahvuuksiin keskittyen. Ukkohallan 20 -vuotisen kehittämisen kulminaatiopisteen voidaan todeta olleen saunamaailman rakentaminen vuonna 2006 hiihtokeskuksen yhteyteen. Hallan Saga -saunamaailma mahdollisti palvelujen monipuolistamista sekä markkinoinnin suuntaamista myös kansainvälisille matkailijakohderyhmille, erityisesti venäläisille. Hiihtokeskuksen ympäristön kaavoitus tukee myönteisesti loma-asuntojen rakentamista ja nykyisellään alueella on noin 1800 petipaikkaa. Viimeisen kahden vuoden aikana ( ) matkailijamäärät ja rekisteröidyt yöpymiset ovat olleet voimakkaassa kasvussa, erityisesti Venäjältä. Ukkohallan alueen yrittäjät ovat perustaneet vuoden 2008 aikana Ukkohallan Matkailuyhdistys ry:n ja alueen kehittäminen on systemaattista, tavoitteena erityisesti majoituskapasiteetin kasvattaminen (tavoitteena 4000 petipaikkaa vuoteen 2012) ja palvelujen yleinen monipuolistaminen. Kuva: Ukkohallan Matkailukeskus Hyrynsalmella toteutettava Suopotkupallon MM-kisat on jo perinne, joka tuo vuosittain alueelle merkittävän määrän matkailutuloa. Tapahtuman konseptiin liittyen on Hyrynsalmelle ideoitu myös Umpihankifutiksen MM-kisat sekä Ylämäkihiihdon MM-kisat. Vuonna 2008 alueella avattiin Euroopan pohjoisin Wage-Board rata, mikä on mahdollistanut uusien kävijäkohderyhmien aktivoitumisen alueelle. Edellä mainitut matkailupalvelutuotteet luovat Ukkohallan alueesta kuvan kansainvälisenä ja nuorekkaana, ympärivuotisena matkailukeskuksena Paljakka Puolangalla sijaitseva Hiihtokeskus Paljakka on ja 2000-luvulla tapahtuneiden omistajavaihdosten jälkeen vakiinnuttanut profiilinsa monipuolisena talvihiihtokeskuksena. Sen vahvuuksia ovat lumivarmuus ja hyvät rinnekorkeudet maantieteelliseen asemaansa Suomessa verrattuna. Matkailukeskuksen puutteena ovat olleet viime vuosina tapahtuneet lukuisat matkailukeskuksen yhteydessä olevan hotellin omistajavaihdokset, joiden vuoksi systemaattinen ja pitkäjänteinen hiihtokeskuksen kehittämistyö on ollut hankalaa. Kuva: Anni Yli-Lonttinen 11

12 Alueelle on sijoittunut loma-asuntoja ja kuten Ukkohallassa, myös Paljakassa kaavoitus tukee loma-asuntojen rakentamista myös jatkossa. Alueella on toimiva ja laadukas karavaanarialue. Se on valittu vuonna 2007 Suomen parhaaksi karavaanarialueeksi (yleinen alue). Paljakan alueelle on toteutettu vuonna 2007 Master Plan, joka ohjaa alueen pitkäjänteistä, suunnitelmallista kehittämistä. Lisätietoja MasterPlanista Hiihtokeskus Paljakan matkailijamäärät ovat olleet viimeisen kolmen vuoden ( ) aikana voimakkaassa kasvussa. Merkittävin lisä on tullut Venäjältä. Kasvua on ollut tukemassa alueen Puolanka-Paljakka matkailuyhdistys ry:n omat kehittämishankkeet erityisesti markkinointiin liittyen sekä alueen osallistuminen Kainuun kvmatkailumarkkinoinnin koordinointihankkeen aktiviteetteihin hankkeen toiminta-aikana Idän Taigan matkailualue (Kuhmo-Suomussalmi) Kuhmo on tunnettu erityisesti kamarimusiikin kautta. Kuhmon kamarimusiikkifestivaali on juhlinut toimintansa 41. juhlavuottaan. Talkoovoimin käynnistetty ja pitkälti nykyäänkin talkoovoimin toimiva tapahtuma - on tänään kansainvälinen ja omassa lajissaan korkealle arvostettu festivaali, joka kokoaa vuosittain heinäkuussa tuhansia osallistujia ympäri maailman konsertteihin. Kuhmo Talo upeana kulttuurikeskuksena tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet konserttien ja konferenssien toteuttamiselle. Uutuutena ovat monipuolinen kansanmusiikkijuhla Sommelo, Kuhmon Talvi sekä erityisesti lapsille suunnattu Hilpeä Heinäkuu -tapahtumat. Kuhmon Kamarimusiikkifestivaali on nostettu 2010 Wienin valtionoopperan festivaaliarvioissa sarjassaan maailman kolmanneksi parhaaksi festivaaliksi ja englantilainen musiikkijulkaisu Songlines nosti tuoreen kansanmusiikkijuhla Sommelon 25 parhaan etnofestivaalin listalle. Alueelle on ominaista villieläinten katselua ja valokuvausmahdollisuuksia tarjoavat yritykset sekä kulttuuriin ja vahvaan kalevalaiseen kansanperinteeseen pohjautuvat matkailupalvelutuotteet. Alue valittiin vuonna 2008 kansainvälisessä EDEN (European Destination of Excellence Network) kilpailussa Suomen nousevaksi matkailukohteeksi teemassa Wildlife, culture and local heritage eli Luonto, kulttuuri ja paikallinen elämäntapa. Euroopassa on vuoteen 2009 mennessä palkittu yhteensä 52 matkailualuetta kyseiseen konseptiin pohjautuen Wild Taiga on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa EDEN -palkittu konsepti Suomessa (tilanne vuonna 2009). Villieläinten katselutuotteisiin pohjautuvien yritysten asiakasryhmät muodostuvat merkittävin osin kansainvälisistä asiakkaista. Karhut, sudet ja ahmat muodostavat suurimman kiinnostuksen kohteen asiakkaille ja ovatkin vetovoimatekijä Idän Taigan alueelle ja koko Kainuulle. Kuva: Tuomo Tahvanainen 12

13 Kainuussa toimii nykyisellään (2009) 12 katselutuoteyrittäjää, joista valtaosa Idän Taigan alueella. Katselutuoteyritysten lisäksi Kuhmossa toimivan, Metsähallituksen hallinnoiman luontotietokeskus Petolan vieraina, näyttelyissä, tapahtumissa ja tiedonhakumatkalla, käy vuosittain suuri määrä matkailijoita. Kuva: Kalevala Spirit Oy Kuhmossa toimii Kalevalaiseen kulttuuriin vahvasti nojaava Kalevala -kylä (Kalevala Spirit Oy). Se on toiminnallaan tehnyt Kalevalaista kulttuuria tunnetuksi ja yritys on onnistunut Joulun tuotteistamisessa erittäin hyvin kalevalaisuus ja suomalainen Joulu kiinnostavat ulkomaisia asiakasryhmiä. Valtakunnallisestikin aitona kalevalaisuuden kehtona pidetty Juminkeko tietokeskus ylläpitää omalla toiminnallaan kalevalaista kulttuuria ja palvelee matkailijoita kiinnostavana näyttelyidenpitopaikkana ja tietokeskuksena. Kuhmon matkailupalvelujen kehittämistä rajoittaa osaltaan alueen majoituskapasiteetin puute, erityisesti sesonkiaikoina. Kalevala hotellin sekä Hotelli Kainuun kapasiteetit yhdessä pienempien mökkimajoitusta tms. tarjoavien yritysten kanssa eivät riitä vastaamaan kysyntään erityisesti heinäkuussa. Moni matkailija turvautuukin yksityismajoituksiin tässä tilanteessa. Palvelutuotannon monipuolistamisella ja ympärivuotisuuteen panostamalla Kuhmolla on edellytyksiä menestyä tiukassa kisassa matkailijoista muun Suomen kanssa. Suomussalmen matkailupalvelutarjontaan kuuluvat Kuhmon lailla eläintenkatselutuotteet sekä luonnossa liikkujia kiinnostavat, Metsähallituksen alueilla toteutetut kohteet, retkeilyreitistöt, tapahtumat sekä Talvisodan taistelupaikat - vain muutamia mainittuina. Suomussalmen majoituskapasiteetti on keskittynyt Hossan ja Suomussalmen keskustan alueelle, jossa toimii Scandic Hotelli Kiannon Kuohut. Hotelli on monipuolistanut palvelutarjontaa alueellaan toteuttamalla mm. metsästysmatkailuun liittyviä palveluja, yleisötapahtumia, palveluita luonnossa liikkujille sekä elävän musiikin tarjontaa ja kylpyläpalveluita. Hossassa ja keskustan läheisyydessä tarvitaan lisää korkeatasoista (mökki)majoitusta. Kuva: Tuomo Tahvanainen 13

14 Idän Taigan alueella on myös merkittävä luontomatkailupalveluita tarjoava Hossan retkeilyalue ja luontokeskus. Alue käsittää 8955 hehtaaria, josta 8835 hehtaaria kuuluu Natura suojelualueverkostoon. Retkeilyalueella on jo 30 vuoden toiminta takana ja vuosittain siellä vierailee noin kävijää. Idän Taigan alueella on toiminut jo vuodesta 2004 alueellinen matkailuyhdistys, Idän Taiga ry. Sen fokus on toteuttaa yhteismarkkinointitoimenpiteitä jäsenyritysten kesken niin kotimaassa kuin kv-matkailumarkkinoinnin osalta. Se koordinoi myös jäsenyrityksille markkinointi- ja T&K palveluja alueen kehittämishankkeiden toimenpiteiden kautta ja markkinoi suoraan aluetta sekä koti- että ulkomaassa Wild Taiga nimikkeen alla Oulujärven alue Oulujärven alueelle ominaisia ovat vesistömatkailuun liittyvät tuotteet sekä kulttuurimatkailutuotteet. Alueella toimii aktiivinen matkailuyhdistys, Oulujärven Jättiläiset ry. Yritykset ovat hyvin laajalla alueella ympäri Oulujärven, mikä tekee tiiviin yhteistoiminnan toteuttamisen yritysten kesken haasteelliseksi. Alueella on yksittäisiä näkyviä toimijoita (Paltamo Golf, Manamansalon leirintäalue, Kassu Halosen taidetalo, Rokuan kuntokeskus), sekä suuri joukko kooltaan pieniä matkailupalveluyrityksiä. Alue on pitkälti kesävierailukohde, vaikkakin viime vuosina on eri kehittämishankkeiden kautta haettu synergiaetuja tuotekehitykseen liittyen, lähellä olevien rinnekeskusten (Ukkohalla, Paljakka) kanssa, ympärivuotisuuden vahvistamiseksi. Rokuan kansallispuisto sai UNESCON suojeluksessa olevan Geopark statuksen. Oulujärvi on osa Rokua Geopark -aluetta ja kuuluu siten kansainväliseen matkailukohteiden verkostoon. Geopark konseptina ei pidä sisällään pelkästään geologiaa vaan siihen kuuluvat merkittävänä osana myös luonto ja kulttuuri. Oulujärven alueen pienimmille kunnille (Paltamo, Vaala) sekä myöskin Kajaanille matkailu on keskeisellä sijalla elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisessä. Tämän vuoksi kunnat ovat olleet mukana mm. Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke yhteistyössä, jonka puitteissa on vuonna 2010 vahvistettu Rokua-Oulujärvi alueen matkailun Master Plan ja saatu vahvistettua aluetta halkovalle reitille virallinen matkailutie status Tervan Tie. Lisätietoa MasterPlanista Kajaanin ympäristössä toiminut matkailuyhdistys Kajaani In ry sulautti toimintansa yhteen Oulujärven Jättiläiset ry:n kanssa vuonna Yhdistyminen vahvisti Oulujärven alueen profiilia monipuolisena matkailualueena, tuoden kokonaisuuteen kulttuurimatkailuun ja kaupunki- ja kongressimatkailuun liittyvää palvelutarjontaa. 14

15 Kuva: Tuomo Tahvanainen 3.6. Kajaani Kajaanilla on Kainuun pääkaupunkina luonteva asemansa kainuulaisessa matkailukentässä. Kajaani on myös matkustusliikenteen keskus - lentäen tai junalla saapuvat matkailijat saapuvat ensiksi Kajaaniin, josta käsin he suuntaavat matkansa sitten Kainuun muihin matkailukeskuksiin. Kajaanin vahvuuksia ovat kulttuuriin liittyvät palvelutuotteet: laadukas ja hyvämaineinen kaupunginteatteri, Kaukametsän kongressikeskus ja sen tarjoamat puitteet kokouksille ja erilaisille tapahtumille, Kainuun Museo ja Kajaanin taidemuseo sekä Paltaniemellä sijaitseva Eino Leino -talo ja kaupungin muut nähtävyydet. Kaupunki on myös alueen ostoskeskus Kauppakadulla sijaitsevine erikoisliikkeineen. Kajaanissa vierailevista matkailijoista merkittävän osan muodostaa vapaa-ajan matkailijat, nk. läpikulkumatkailu sekä työhön liittyvä matkailu. Kajaanin majoitusliikkeiden käyttöasteet ovat yleisesti olleet keskivertokaupunkien tasolla, mutta osa majoituskapasiteettia on hyödyntämättä. Kajaanin Kaupunkikeskustayhdistys, kaupungin eri toimijat ja muut tahot järjestävät kaupunkiin lukuisia tapahtumia. Suurimpia näistä ovat Kajaani Tanssii, Kajaanin Runoviikko, markkinakatu, Seppälän maalaismarkkinat, suuret urheilutapahtumat ja muut keskustan tapahtumat. Edellä mainitut tuovatkin hetkittäisesti kaupunkiin vieraita muualta Suomesta kuin myös ulkomailta. Kuva: Kajaanin kaupunki Kajaanin markkinoimiseksi nykyistä aktiivisemmin ulkomaisille vieraille edellyttäisi kärkituotteen/-tuotteiden kehittämistä matkailullisesti. Kaupungin matkailutoimiston Kajaani Infon aktiivinen toiminta kaupungin ja osittain koko Kainuun matkailutoimistona kaipaisi nykyisellään uusia, innovatiivisia tuotteita markkinoitavaksi. Kajaani-Oulujärven matkailumarkkinointia tehostetaan perustamalla vuoden 2011 alussa alueen matkailumarkkinoinnista vastaava, yrityslähtöisesti toimiva yhteisyritys yhdessä matkailuyritysten ja Oulujärven kuntien kesken. Kajaanin Infon toteuttama matkailuneuvonta jatkuu osana kaupungin keskushallinnon uutta asiakaspalvelukeskusta. 15

16 3.7. Ristijärvi Kuva: Ristijärven kunta Ristijärvellä sijaitseva Saukkovaaran laskettelukeskus on profiloitunut perhematkailukeskukseksi. Saukkovaaraa markkinoidaan Kainuun ainoana luonnonlumikeskuksena. Rinnekeskuksen yhteydessä on saneerausta odottavat ravintolatilat sekä hotellihuoneita. Alueella on myös laaja, varsin hyvillä palveluilla varustettu asuntovaunualue sekä loma-asuntoja. Saukkovaaran pääomistaja on Ristijärven kunta oman yhtiönsä kautta. Nykyisellään (2010) toiminnasta vastaa ulkopuolinen yrittäjätaho vuokrasopimuksella. Alueelle on olemassa rakennussuunnitelma, joka edesauttaisi keskuksen systemaattista kehittämistä jatkossa. Ristijärvellä sijaitsee myös Ristijärven Pirtti matkailuyritys, joka on myös Ristijärven kunnan omistama ja vuokrattuna ulkopuoliselle yrittäjälle. Yritys toteuttaa mökkivuokrausta sekä asuntovaunualueen vuokrausta. Alueella oleva infrastruktuuri mahdollistaa majoitus- sekä pitopalvelu-/ravintolatoiminnan. 4. Näkökulmaa lintuperspektiivistä - Kainuun matkailu tänään Globaalin taantuman vaikutukset eivät vielä 2009 alkupuoliskolla näkyneet voimallisesti Kainuun matkailun kehitysluvuissa kasvu oli voimakasta vuoden 2008 aikana ja ennusteet vuodelle 2009 olivat vielä rohkaisevia. Kainsainvälisten yöpymisten kasvu vuonna ,1 % 1 1,3 % 2,7 % 7,3 % 7,9 % 10,1 % 15,9 % 16,8 % 18,1 % Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo KAINUU Pohjois-Savo Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Uusimaa 4,4 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % 12,0 % 14,0 % 16,0 % 18,0 % 20,0 % Taulukko: Rekisteröityjen kv-yöpymisten kehitys 2007 kymmenessä suurimmassa matkailukeskuksessa Suomessa; lähde tilastokeskus / Kainuun Etu Oy 16

17 Kansainvälisten yöpymisten kasvu vuonna ,5 % -4,5 % -5,5 % -1,2 % 1 3,3 % 7,7 % 9,8 % 19,7 % 20,8 % Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo KAINUU Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Uusimaa 1,6 % -10,0 % -5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % Taulukko: Rekisteröityjen kv-yöpymisten kehitys 2008 kymmenessä suurimmassa matkailukeskuksessa Suomessa; lähde tilastokeskus / Kainuun Etu Oy Taulukko: Rekisteröityjen kv-yöpymisten kehitys 2009 kymmenessä suurimmassa matkailukeskuksessa Suomessa; lähde tilastokeskus / Kainuun Etu Oy Kainuun matkailun rakenteesta johtuen taantuman aiheuttamat negatiiviset vaikutukset näkyvät lievempinä kuin muualla. Kainuulaisissa matkailukeskuksissa ympärivuotisuus on otettu kehitystoimenpiteissä huomioon varsin hyvin ja se alkaa jo olla tasolla, jossa sen katsotaan olevan kilpailuetu muihin kotimaisiin matkailukeskuksiin nähden. 17

18 Kulttuurituotteiden sekä muiden massatapahtumien yhdistäminen matkailuun tuo lisäarvoa asiakkaalle (Kuhmon kamarimusiikkifestivaali, yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa järjestetty Ihminen ja Kosmos tapahtuma, Kuhmon Talvi, Suomussalmen kesäteatteri, Kainuun Runoviikko Kajaanissa, Kainuun Rastiviikko jne.). Matkailukeskukset Kainuussa ovat kehittäneet myös tapahtumatuotteita nk. Low Season ajoille. Hyvinä esimerkkeinä ovat Vuokatin lukuisat tapahtumat (Vuokatti Hiihto, Vuokatinvaellus, Winter Open, Summer Open, Back to 60ies jne.) ja Ukkohallan innovatiiviset tapahtumat (Suopotkupallon ja Umpihankifutiksen MM-kisat, Wage Board EM-kisat). Ulkomaisten matkailijoiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa venäläisten osuuden ollessa yli 60 % kaikista Kainuun rekisteröidyistä kv-yöpyjistä. Venäjä tukijalkaan on panostettu jo pitkään ja tulokset ovat nähtävissä. Globaalin taantuman vaikutukset venäläisten matkailijoiden määrään jäänevät lieviksi, koska venäläisten matkailijoiden rakenne on pitkälti omalla autolla liikkuvia perhematkailijoita. Ennusteiden mukaan lähialuematkailu tulee lisääntymään mikä ennustaa jopa venäläisten määrän suhteellista lisääntymistä. Kainuun matkailumarkkinoinnin yleisenä lähtökohtana on 2000 luvun ajan ollut tuotelinjastoon perustuva ajattelutapa. Markkinointi on pohjautunut tuotelinjastoon, jonka perustan muodostavat: Wild Taiga; luontomatkailutuotteet Events; kulttuuri ja tapahtumamatkailutuotteet Holiday; vapaa-ajanmatkailutuotteet ml. Wellness Real-Reward; kokous- ja kannustematkailutuotteet Sportti- ja aktiviteettimatkailutuotteet Kainuun kv-matkailumarkkinoinnin koordinointihankkeen kautta on lähdetty vuodesta 2007 yhteisvoimin, koko Kainuun matkailun toimijakentän laajuudella, hakemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta kaupallisen operaation toimintaperiaattein. Venäjän vahvaan tukijalkaan perustuvaa strategiaa on täsmennetty hakemalla uusia markkina-alueita Venäjän lähialueilta (Ukraina, Valkovenäjä) sekä Keski-Euroopasta. Iso-Britannian ja Ranskan alueella toteutetut aktiviteetit mm. Real Reward ja Wellness hankkeiden ajalta ovat luoneet pohjaa agentuuritoiminnan vahvistamiseksi alueille. Uudet matkanjärjestäjäkontaktit Benelux maista, Baltianmaista sekä Italiasta ja Espanjasta ovat olleet myös lupaavia päänavauksia uusille markkinoille. 18

19 Markkinointi ei ole suinkaan ainoa Kainuun matkailun kehittämisen tukijalka. Rakennerahastojen resurssein (EAKR, ESR, EMR) Kainuussa on toteutettu matkailun kehittämishankkeita, joissa keskitytään yleisen toimintaympäristön kehittämisen ohella tuotteistukseen, osaamisen vahvistamiseen, ennakointiin sekä laatuasioihin. Matkailun T&K toiminta sekä matkailun ennakointiin liittyvä tutkimus ovat luontevasti sisällytetty Kajaanin Ammattikorkeakoulun toimintoihin. Kainuun Ammattiopiston koulutusohjelmien kautta sekä Kainuun Etu Oy:n toteuttamien hankkeiden resurssein toteutetaan tapa- ja kulttuuritietämyksen, palvelujen laadun sekä henkilöstön asiakaspalvelutaitojen kehittämistä matkailuyrityksissä. Matkailun yleiseen kehittämiseen liittyy läheisesti ulkomaisen vieraan pääoman aktivoiminen matkailuun liittyviin investointeihin. Kainuun Etu Oy:n kehittämä Invest in Kainuu Activation palvelutuote luo omalta osaltaan uusia yhteistyömalleja kohdemarkkina-alueilla sijaitsevien investoijien saamiseksi kehittämään yhteistyössä Kainuun matkailualuetta. Edellä mainitut esimerkit kuvaavat Kainuun matkailun kokonaisvaltaista kehittämistä yhteistoiminnassa alueellisten kehittäjätahojen voimin. Toimijoilla on omat luontevat roolinsa ja mahdolliset kehittämistoimintojen päällekkäisyydet ehkäistään avoimella tiedonvaihdolla eri toimijoiden kesken. 5. Luonnon armosta - Kainuun matkailun huominen Kuva: Tuomo Tahvanainen Kainuun tärkeimpiä matkailuvaltteja ovat luonto ja sen moninainen hyödynnettävyys matkailullisesti, ympärivuotisuus, monipuolisten matkailupalvelujen tarjonta eri ikäryhmille, neljä selkeästi erilaista vuodenaikaa sekä turvallisuus. Kainuun luonnon merkitystä vetovoimatekijänä ei tule väheksyä. Luontoon liittyvät palvelut ovat esillä vapaa-ajan matkailuteemallakin vierailevilla (kylpylävieraat, laskettelijat). Kainuun matkailijavirrassa merkittäviä ryhmiä edustavat urheilumatkailijat sekä läpikulkumatkailijat. Eläintenkatselutuotteet ovat Euroopan laajuisesti tarkasteltuna Kainuun uniikkituotteita. Kilpailijoita on toki muuallakin ja nousee koko ajan, mutta Venäjän laajojen erämaiden läheisyys ja innovatiivinen sekä omintakeinen kainuulainen lähestymistapa tuotteistamiselle ovat luoneet etulyöntiaseman eläintenkatseluyrittäjille. Tätä asemaa tulee vakiinnuttaa ja vahvistaa kehittämällä palvelutuotteen laatua vastaamaan entistä paremmin vaativan ulkomaisen asiakkaan toiveita sekä laajentamalla repertuaaria käsittämään muitakin kohteita kuin hyvin tuntemamme petoeläimet (karhu, susi, ahma). Luontomatkailualueen ja eläintenkatselutuotteiden erikoisuus on huomioitu myös mm. Suomen Nouseva Matkailualue palkinnon kautta (EDEN), jonka Kuhmo- Suomussalmi alueen toimijat saivat Wild Taiga konseptilla vuonna Valtakunnallisen matkailustrategian mukaisesti Kainuun alueella keskitytään nyt ja tulevaisuudessakin matkailukeskusten ja niihin liittyvien matkailupalvelujen kehittämiseen. Keskusten matkailullisen kehittämisen välineinä Kainuussa ovat alueelliset Master Plan 19

20 suunnitelmat. Näitä suunnitelmia onkin jo toteutettu Kainuussa mm. Vuokatin, Kuhmon Kalevalakylän, Paljakan ja Oulujärven alueilla. Matkailunedistämiskeskuksen (MEK) kansainvälistymistä tukeviin yhteismarkkinointikampanjoihin osallistutaan tuotekohtaisesti. Samoin periaattein osallistutaan tulevaisuudessa ylimaakunnallisiin yhteistyöhankkeisiin Kainuun matkailun tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Alueellisen työnjaon mukaisesti matkailun tutkimukseen ja ennakointiin liittyvät toimenpiteet Kainuussa ovat luonteva osa Kajaanin Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysosaston toimintaa. Vuonna 2008 käynnistetty "Matkailun ennakoinnin tutkimus ja kehittäminen Kainuussa ja Koillismaalla -hankkeessa tuotetaan ennakointitietoa, joka lisää asiantuntemusta pohjoisen ja itäisen Suomen matkailun kehityksestä, mahdollistaa matkailuelinkeinon ennakoivan reagoinnin toimialansa muutoksiin ja auttaa elinkeinoa siten varautumaan vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Hankkeessa vuoden 2009 aikana matkailun asiantuntijatahojen keskuudessa toteutettujen Delfoi haastattelun tulokset vahvistavat omalta osaltaan toisaalla tehtyjä arvioita siitä, mihin Kainuun matkailun nähdään suuntaavan vuoteen 2020 mennessä. Kainuun matkailuelinkeinon kehittämisstrategia nojaa tulevaisuudessakin positiiviseen kasvuun. Tutkimuksen tuloksista tehtyjen tulkintojen mukaan asiantuntijat arvioivat matkailun osuuden Suomen BKT:sta kasvavan vuoden ,4 %:sta 4,0 %:iin vuoteen Samoin asiantuntijat arvioivat matkailuklusterin työvoiman kasvavan vuodesta 2007 noin 34 % vuoteen Kasvun takana arvioidaan olevan isojen operaattoreiden tuoma imu sekä mikroyritysten verkottuminen entisestään. Tehdyn haastattelututkimuksen mukaan Kainuu ja Kuusamo-Lapland alue nähdään matkailijan näkövinkkelistä niin kesä- kuin talvimatkailukohteena, houkuttelevana alueena edelleen vuonna Lumivarmuuteen uskotaan vahvasti, samoin kesäilmaston houkuttelevuuden (suotuisa ilmasto-olosuhde) arvioidaan olevan korkealla tasolla verrattuna muihin alueisiin Euroopassa. Kainuussa suhtaudutaan matkailutoimialalla olevaan kilpailuun tulevaisuudessa realistisesti. Suomen Lappi sekä Ruotsin ja Norjan vastaavat maantieteelliset alueet nähdään talvimatkailuun liittyen tulevaisuudessa merkittävimpinä kilpailijoina. Kilpailtaessa kesämatkailijoista tulevaisuudessa, Järvi-suomen alue, Suomen saaristoalueet sekä Skandinavian pohjoisimmat alueet arvioidaan muodostavan vahvimman kilpailijaryhmän Kainuulle. Matkailukohteen ja alueella tarjottavien palveluiden laatuun liittyvät seikat arvioidaan nousevan aiempaa tärkeämpään rooliin tulevaisuudessa, niin kotimaisen kuin kansainvälisenkin asiakkaan näkövinkkelistä katsottuna. Usko ja halu palvelujen laadun parantumiseen on kuitenkin vahva. Tätä kuvastaa yleinen arvio laatujärjestelmien käyttöönoton yleistymisestä tulevaisuudessa, erityisesti isoimpien matkailupalvelutuottajien keskuudessa. Delfoi haastattelun mukaan Kainuun vetovoimatekijät tulevaisuudessa ovat luonto ja hiljaisuus, laatu, elämykset sekä turvallisuus. Kysyttäessä matkailuasiantuntijoiden arviota siitä, mitkä teemat nousisivat tulevaisuudessa vahvimmin esiin Kainuun matkailussa, arvioitiin kesän teemoista vahvimmiksi vaellus, retkeily, luonnon katselu ja kuvaus sekä kalastus, melonta, soutu ja purjehdus. Konevoimin tapahtuva luonnossa liikkuminen, kuten mönkijä- ja maastoautosafarit olisivat arvion mukaan kiinnostavuudeltaan laskussa. Talven 20

Tiivistelmä: 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua.

Tiivistelmä: 4. Uusien investointien aktivointitoiminnalla (vieraan pääoman sijoittajien haku ulkomailta) nopeutetaan majoituskapasiteetin kasvua. Tiivistelmä: Kainuun matkailustrategia 2011 2020 pohjautuu matkailutoimialan merkittävään asemaan Kainuun koko elinkeinoelämässä. Strategian keskeisimmät osat ovat yhdensuuntaisia Suomen valtakunnalliseen

Lisätiedot

Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015

Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015 Toimenpideohjelma 2011-2015 Kainuu - maailman suomalaisin maakunta Liite 1: Kainuun matkailustrategia 2011 2020: toimenpideohjelma ajalle 2011 2015 Sisältö 1. Kotimaasta perusvoimaa... 2 2. Kasvua kansainvälistymisestä...

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hanke. Kainuun Etu Oy

Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hanke. Kainuun Etu Oy Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hanke Ver 1 07.11.2014 2 Sisällysluettelo: 1. Projektin nimi: Kuhmon Kalevalakylän alueen Master Plan hanke 3 2. Hankkeen hakija/hallinnoija:, 3 3. Hankkeen budjetti:

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012

Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012 Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012 Historia ravitsee kehitystä Tervanviennin kultakaudella Kuhmo tuotti kuudenneksen koko Suomen tervasta metsää pysyvästi 406 000 ha, puuvaranto yli 30 milj m3 Globalisaatio

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Idän Taiga ry Jäsenyrityksiä 59 (tilanne ), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa

Idän Taiga ry Jäsenyrityksiä 59 (tilanne ), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa Kajaani 25.11.2016 Idän Taiga ry 2016 Jäsenyrityksiä 59 (tilanne 8.9.2016), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa Yritysten kuntajako (kpl): Kuhmolaiset 25 (42 %) Suomussalmelaiset 24 (41 %) Muu

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Hyrynsalmi ja muuttoliike

Hyrynsalmi ja muuttoliike Aluekehitykseltään erityyppisten kuntien puheenvuorot 17.11.2010 Hyrynsalmi ja muuttoliike Kunnanjohtaja Heimo Keränen Hyrynsalmen kunnan visio: Hyrynsalmi on itsenäinen kehittyvä kunta, jolla on hyvät

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Matkailustrategia Kari Turunen Momentti Oy

Matkailustrategia Kari Turunen Momentti Oy Matkailustrategia 2016-2021 Kari Turunen Momentti Oy Taustaa Tämän strategiaprosessin tavoitteena on ollut löytää Savogrow Oy:n alueelle yhteinen visio alueen matkailun tulevaisuudesta, keinoja vision

Lisätiedot