14 Topias on Jaanalle tuttu, rauhallinen ratsu.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "14 Topias on Jaanalle tuttu, rauhallinen ratsu."

Transkriptio

1

2 Sisältö 10 / Sumopainia ja muita aktiviteetteja SuPerRaksassa. 44 SuPerin työaikakampanja alkaa! 32 Juontaja Janne Kataja teki yllätysiskuja Lähihoitaja2010- tapahtumassa. 14 Topias on Jaanalle tuttu, rauhallinen ratsu. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Yksityistäminen syrjii heikkoja 7 SuPer estää lomautuksia 8 Alkoholi kasvattaa nuorten itsemurhariskiä 9 Lähihoitajien koulutusta lisätään 10 Lokakuun lyhyet 11 Lehtikatsaus 11 Näin vastattiin 12 Lempiesine: lämpömittari 14 Opiskelijan työpäivä 19 Apua atopiaan 2 super Miten yhdistää työ, perhe ja opiskelu? 24 Kirjaaminen on yksi hoitajan perustehtävistä 28 Koko läänin ruskaretki 31 Luontaistuotteet, osa Rappia Kulttuuritalolla 34 SuPerRaksassa 130 nuorta 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Uusi sarja alkaa 39 Palasia sieltä täältä 40 Kokemuksia laitoskiertueelta 44 Edunvalvontayksikkö tiedottaa: jo riittää kiltteys! 48 Syksyn SuPer-illat 50 Superristikko 51 Lähihoitaja Kähönen 51 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 52 Tuula Välimäelle perhe on tärkein 56 Jäsenrekisteri tiedottaa 57 Yksityissektorilla luottamusmiesvaalit 58 Työttömyyskassan ajankohtaiset 59 Siskon pakina 63 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Iisalmesta 36 Mutkia matkassa -sarjassa tartutaan hoitajien pelkoihin ja ongelmiin.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 57. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Antti Vanas kannen kuva Tuija Leskinen-Körkön ja Topiashevosen kuvasi Marjo Koivumäki ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Onko uupunut sairas? Ttyöuupumuksesta on keskusteltu julkisuudessa aktiivisesti sen jälkeen, kun Aamulehti syyskuun lopulla uutisoi Tampereen kaupungin pidättäytyvän palkanmaksusta niiden työntekijöidensä kohdalla, joiden poissaolon ainoa syy on työuupumus. Tulkinta perustuu siihen, että työuupumuksessa ei ole kyse sairaudesta vaan oireista, joiden taustalla saattaa olla sairaus. Jos tämä taustasairaus pystytään erikseen diagnosoimaan, palkkaa voidaan maksaa. Tässä lehtemme numerossa käynnistyy sarja hoitajien työtä hankaloittavista ongelmista. Työuupumus on myös sen ensimmäinen aihe. Haastattelemamme psykiatrian erikoislääkäri Kristian Läksykin korostaa, että vakuutuslääketieteellisesti työuupumus ilman samanaikaista virallisen tautiluokituksen mukaista taudin määritystä ei ole sairaus. Kuitenkin käytäntö työuupumuksen korvauksista on kirjava ja vaihtelee kunnittain. Esimerkiksi Lahdessa työuupumuksesta voidaan myöntää enintään kahden viikon palkallinen sairausloma. Työtuomioistuimessakin työuupumustapauksia on puitu ja siellä päätöksenä on ollut, että sairauden kaltainen työuupumus on peruste palkalliselle sairauslomalle. Työterveyslaitos julkaisi keväällä tutkimuksen työuupumuksen vaikutuksia metsäteollisuuden työntekijöiden keskuudessa. Tulosten mukaan alle 45-vuotiaiden työuupumus ennusti kuolemaa seuraavan kymmenen elinvuoden aikana. Työuupumuksen oireista etenkin voimakas, vapaa-ajallakin hellittämätön väsymys oli selkeä kuolemaa ennakoinut piirre: niillä henkilöillä, joilla esiintyi uupumuksen kaltaisen väsymyksen oireita viikoittain tai useammin, riski kuolla oli lähes kolminkertainen. Jos ihminen uupuu, kyse on kirjaimellisesti kuolemanvakavasta asiasta. Onkin saivartelua kiertää ongelma toteamalla, että se luokitellaan ainoastaan työkyvyttömyydeksi eikä vaatimus sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä näin ollen täyty. Kaikkien edun mukaista olettaisi olevan, että työntekijä saisi tarvitsemansa avun ja tuen niin, että voisi kuntoutua mahdollisimman hyvin sekä tekemään työtään että elämään omaa arvokasta elämäänsä. SuPer on juuri käynnistämässä työaikakampanjaa otsikolla Joku raja joustamisellakin. Sen tavoite on puuttua epäterveisiin ja työehtosopimusten vastaisiin työaikakäytäntöihin ja sitä kautta edistää työssäjaksamista. Lisää kampanjasta sekä tässä lehdessä että 11 jäsentilaisuudessa ympäri maan. Joukolla mukaan!. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja huomion arvoiset tapahtumat Lokakuu PeSu Kokkola, Sokos Hotel Kaarle, SuPer ry Etelä-Pohjanmaan SuPer- Nuorten zumbaa ja kylpylää, Härmän kuntokeskus, SuPer ry Taloudenhoitajan peruskurssi, Oulu, SuPer ry Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer SuPer-Nuorten toiminnan suunnitteluilta, Rovaniemi, SuPer ry Selkä päivät, Helsinki, Suomen Selkäliitto ry Ihanasti ikääntyen -koulutuspäivä, Helsinki, SuPer ry Ammattiosastojen edunvalvontapäivät, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry Itä-Suomen SuPer-Nuorten koulutus- ja virkistysviikonloppu, Ilomantsi, SuPer ry Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer ry Maailman psoriasispäivä Marraskuu Valtakunnalliset Tartuntatauti - päivät, Helsinki, Filha ry PeSu Kittilä, Hotelli Hullu Poro, SuPer ry Vaihda vapaalle, Helsinki, SuPer ry Puheenjohtajien valmennus, 3. jakso, Helsinki, SuPer ry Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer ry Kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä i n g r a m SuPerilla varovainen kanta JulkiTerhikkiin Nyt on aika: laatia ammattiosastoille ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. tarkastaa palkkalaskelmasta, että jäsenmaksut on peritty. lopettaa liika joustaminen ja ilmoittautua Joku raja joustamisella -iltaan. kerätä porukka ja lähteä Osaava Nainen -messuille Turkuun. yksityissektorilla valmistautua luottamusmiesvaaleihin. ilmoittautua yksityissektorin yhdysjäsenkurssille lähteä yksityissektorin TSN:n jäse- Valviran ylläpitämän Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri eli JulkiTerhikki on avautunut internetiin. Tietopalvelusta voi tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden. Rekisteristä näkee nimen perusteella syntymävuoden, ammattinimikkeen ja rekisteröintinumeron. Valmisteluvaiheessa SuPer vastusti JulkiTerhikkiä, ja liiton mielestä syntymävuosi pitäisi yhä poistaa rekisteristä. SuPer näkee terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröinnin hyvänä asiana etenkin työnantajien kannalta. Tiedot on kuka tahansa voinut jo aiemminkin tarkistaa, muttei internetistä. SuPerin mukaan JulkiTerhikki parantaa kansalaisten luottamusta terveydenhuoltoon ja parantaa heidän oikeusturvaansa, mutta internetissä, kaikkien kansalaisten käytössä olevan ammattirekisterin hyödyllisyys voidaan kyseenalaistaa. Vuonna 1994 voimaan tullut laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä jakoi hoitajat laillistettuihin ja nimikesuojattuihin. SuPer on esittänyt tämän kahtiajaon poistamista ja hoitajien rekisteröinnin yhtenäistämistä. Tällä hetkellä kaikki nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt lähihoitajat eivät ole ilmoittaneet tietojaan Valviran, mutta he ovat siitä huolimatta terveydenhuollon ammattihenkilöitä. SuPer suosittelee, että kaikki sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet lähihoitajat rekisteröityisivät Valviran ammattihenkilörekisteriin. Valvira kehottaa ilmoittamaan havaituista puutteista ja virheistä rekisterissä ottamalla yhteyttä rekisterin pääkäyttäjään (09) tai SuPer: Työssä uupuneelle palkka! SuPerin ja muiden kunta-alan pääsopijajärjestöjen mielestä työuupumuksen hoidossa mennään väärään suuntaan, jos parannuskeinona käytetään palkanmaksun lopettamista uupuneelta työntekijältä. Tampereen kaupungin päätös olla maksamatta palkkaa pelkän työuupumuksen aiheuttamista poissaoloista on yksinomaan kaupungin päätös. Siksi järjestöt huomauttavat, että työja virkaehtosopimusten soveltamisessa ratkaisevaa on se, mitä sopijaosapuolet ovat sopineet ja tarkoittaneet, eivät hoitohenkilöstölle tai esimiehille annetut ohjeet ja luettelot.. niltaan Jyväskylään ja Rovaniemelle. ilmoittautua perusterveydenhuollon täydennyskoulutuspäivään Helsinkiin. ilmoittautua Ihanasti ikääntyen vanhustyön koulutukseen Rovaniemelle. suunnitella lähtöä SuPer-iltaan viikoilla keskustella työnantajan kanssa ensi vuoden täydennyskoulutuksesta, esimerkiksi SuPerin ammatillisista opintopäivistä Tampereella super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Johtamisessa sen salaisuus Terveydenhuollossa jää yhä enemmän myös esimiehiä eläkkeelle. Työpaikoille tulee uusia lähiesimiehiä ja aikaisempaa korkeammin koulutettuja esimiehiä. Henkilökunta on tottunut tietynlaiseen toimintaan, esimiehet ovat tunteneet hyvin johtamansa yksikköjen toiminnan ja pystyneet auttamaan henkilökuntaa näiden toivomalla tavalla. Nyt on myös sellaisia esimiehiä, joilla ei olekaan henkilökunnan arvostamaa käytännön osaamista. Esimiehet eivät tunne aikaisempaan tapaan eri ammattiryhmiin kuuluvien osaamista ja toimintaa. Helposti syntyy kysymyksiä, mitä ne esimiehet oikein tekevät varsinkin, kun esimiehet eivät joko halua tai osaa ottaa henkilöstöä mukaan toiminnan suunnitteluun. Mitä tämä kertoo johtamisesta? Nykyaikaiseen johtamisen kuuluu, että ihmisiltä kysytään mielipidettä ennen kuin heitä koskevia päätöksiä tehdään. Tämä korostuu kaikissa muutostilanteissa, olipa sitten kysymys isoista tai pienistä muutoksista. Jos työntekijöille ei anneta mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa, ei kannata ihmetellä muutosvastarintaa. Jokaisen on helpompi hyväksyä sellaiset muutokset, joista hän voi kokea saavansa jotakin hyötyä itselleen ja jotka ovat myös hänen arvojensa mukaisia. Muutokset muutosten vuoksi aiheuttavat pelkoja, hämmennystä, suuttumusta ja suoranaista vastustusta. Vaikka johto joutuu tekemään myös henkilökunnan mielipiteiden vastaisia päätöksiä, nämäkin asiat on pystyttävä perustelemaan. Johtaja, joka käyttää pelkästään muodollista, asemaansa perustuvaa päätösvaltaa, ei hanki johdettaviensa luottamusta. Joukot eivät seuraa häntä. Seuraukset näkyvät monin tavoin toiminnassa. Työntekijät eivät sitoudu johdon asettamiin tavoitteisiin. Ilmapiiri kirisyy. Toiminnan tulokset laskevat. Henkilöstöllä on oikeus odottaa tasapuolista ja henkilöstön mielipidettä arvostavaa päätöksentekoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti työvuoroja suunniteltaessa ja lomia vahvistettaessa. Kaikille mahdollistetaan pääsy täydennyskoulutukseen tittelistä riippumatta. Kysymys on pitkälti siitä, miten henkilöstö kokee ja tuntee. Ellei työpaikalla koeta yhdenvertaisuutta, tilanne ei selittelemällä parane. Terveydenhuollon johtamisessa on paljon kohennettavaa. Johtaminen on liian monessa paikassa hierarkkista ja autoritääristä. Kaikki hoitajatkaan eivät pääse vaikuttamaan omaan työhönsä vaikuttaviin olennaisiin asioihin. Henkilöstön osallisuudessa, sitoutumisessa ja osaamisessa on kuitenkin se voima- vara, jolla kansalaisille tuotetaan näiden tarvitsemia terveyspalveluja ja terveyshyötyjä. Henkilöstö on herkkä instrumentti, jonka johtaminen vaatii osaamista ja elinikäistä oppimista. Siinä on haastetta sadoille ja tuhansille superilaistenkin esimiehille. Johdettavat odottavat muutosta johtamiseen. Siihen heillä on kaikki oikeus.. Henkilöstö on herkkä instrumentti, jonka johtaminen vaatii osaamista ja elinikäistä oppimista. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Terveyspalvelujen yksityistäminen syrjii köyhiä ja ikääntyneitä teksti sonja kähkönen kuva jukka järvelä Terveyspalvelujen yksityistäminen ei takaa palvelujen laatua ja tehokkuutta, sanoo terveyspolitiikan tohtori John Lister. Julkisen sektorin tuottamat terveyspalvelut tuotetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan, mutta yksityiset palveluntuottajat keskittyvät palveluihin, joista ne saavat parhaimman tuoton, sanoo SuPerin toimistolla 15. syyskuuta luennoinut tohtori John Lister. Terveydenhuollon kehitystä ja kaupallistumista seurannut Lister uskoo, että terveyspalvelujen yksityistäminen johtaa tilanteeseen, jossa kaikkia palveluja ei enää ole saatavilla. Julkiset terveyspalvelut ovat tärkeitä, koska niissä verorahat suunnataan alan tutkimukseen ja henkilökunnan sekä palveluiden kehittämiseen ei yksityisten osakkeenomistajien taskuun. Vanhukset nähdään menoeränä John Listerin mukaan pidentynyt elinajan odote ja ikääntyneiden määrän kasvu on väestötieteellinen voitto, jota kukaan ei ole liiemmin juhlinut. Vuodesta 1980 vuoteen 2006 keskimääräinen eliniän odote nousi Euroopan Unionissa runsaalla kuudella vuodella. On ennustettu, että rikkaimpiin kuuluvissa OECD-maissa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee 25 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Vanhukset nähdään yhteiskunnassa menoeränä, sillä he käyttävät terveyspalveluita moninkertaisesti nuorempiin verrattuna eivätkä tuo tuloja terveysja eläkejärjestelmään. Britanniassa on laskettu, että yli 75-vuotiaiden terveyskustannukset ovat nelinkertaiset vuotiaisiin työikäisiin verrattuna. Pidempi elinikä tarkoittaa myös suurempaa mahdollisuutta sairastua vakaviin ja kalliita hoitoja vaativiin sairauksiin, esimerkiksi syöpään. Euroopan keskuspankki on varoittanut eläkkeiden ja terveydenhuollon kustannuksista ja kehottanut jäsenmaita käyttämään markkinavoimia tehokkuuden edistämiseksi, sekä rajoittamaan julkisen sektorin terveyspalveluja tiettyihin ydinpalveluihin. Kansainvälinen valuuttarahasto on puolestaan väittänyt, että maailmanlaajuisen rahoituskriisin taustalla ovat terveydenhuollon ja eläkkeiden kasvaneet kustannukset. John Listerin kotimaassa Britanniassa kansaneläkettä on alennettu siinä määrin, että köyhyydessä elävien eläkeläisten määrä on Euroopan korkeimpia. Tämä on suuri ongelma. Jos ihmisellä ei ole tuloja, ei hänellä ole varaa ylläpitää omaa terveyttään esimerkiksi monipuolisella ruokavaliolla. Väestön terveyserot linkittyvät yhteiskuntaluokkaan ja elintasoon. Raskasta työtä pienellä palkalla ikänsä tehnyt, köyhissä oloissa asunut ja epäterveellisesti elänyt kansalainen on todennäköisesti vanhuusiässä sairaampi ja riippuvaisempi terveyspalveluista kuin parempituloinen. Uhkana palvelutarjonnan supistuminen Terveyspalvelujen yksityistäminen on yleinen ilmiö Euroopassa. John Lister muistuttaa, että markkinataloudessa kilpailevia yksityisyrittäjiä ei voi vaatia tuottamaan sellaisia palveluja, jotka eivät tuota voittoa. Terveyspalvelujen yksityistämisessä piilee se vaara, että tarjolla olevat palvelut muuttuvat yksipuolisiksi. Listerin mukaan ei ole todisteita siitä, että markkinamekanismit ja laaja-alaisempi turvautuminen yksityissektoriin pienentäisivät terveydenhuollon kustannuksia, lisäisivät tehokkuutta tai edistäisivät mitään muuta kuin köyhien epätasa-arvoa, kun kyseessä on terveyspalveluihin pääsy. Rikkaat voivat aina ostaa sellaisia palveluja kuin haluavat. Mutta hoito, joka voidaan suunnata kai- John Lister työskentelee Coventryn yliopistossa Englannissa vanhempana lehtorina. kille potilaille heidän maksukyvystään riippumatta, vaatii suunniteltua ja julkisesti rahoitettua järjestelmää. Se puolestaan tarkoittaa yksityissektorin rajoittamista. Lister muistuttaa, että parasta potilaalle on kokonaisvaltainen hoito, jossa eri palveluntarjoajat ja ammattikunnan työntekijät toimivat yhdessä. Kokemus on osoittanut, että tehokkain tapa parantaa palvelujen laatua on tehdä ammattikuntien välistä yhteistyötä sekä jakaa hyviä kokemuksia ja käytäntöjä. Tällaiselle yksityiset markkinavoimat eivät anna tilaa.. 6 super

7 SuPerin toiminta tuloksekasta: Kunnat peruneet lomautuksiaan teksti jukka järvelä SuPer on tänä vuonna pyrkinyt torjumaan kuntien lomautuksia. Kohteena ovat olleet erityisesti hoitajiin kohdistuvat lomautukset. Pääsääntöisesti kunnat ovat peruneet suunnitelmansa SuPerin yhteydenoton jälkeen. Puheenjohtaja Juhani Palomäki on tyytyväinen liiton toiminnan tuloksiin. SuPerin kannanotoilla on joissakin tapauksissa ollut suuri merkitys. Olemme pyrkineet vaikuttamaan siihen, ettei hoitajiin kohdisteta lomautuksia. Ehdottomasti olemme vaatineet, että lomautusten ulkopuolelle saataisiin ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa antavat laitokset sekä vanhusten ja vammaisten kotipalvelut. SuPer on ollut toimelias. Kun olemme saaneet kentältä viestejä, että jossakin kunnassa ollaan käynnistämässä keskusteluja lomautuksista, olemme lähettäneet sähköpostitse kirjeen jokaiselle kunnan- tai kaupunginhallituksen jäsenelle sekä johtaville viranhaltijoille. Postia SuPerilta ovat saaneet muun muassa Tampere, Hämeenlinna, Kouvola, Kotka, Uusikaupunki, Pietarsaari, Kaskinen, Hämeenkyrö, Nurmijärvi, Multia ja Toivakka. SuPer vaikuttaa jatkuvasti myös omiin luottamusmiehiinsä, jotta nämä nostaisivat paikallisesti esille lomautusten torjumisen. Liitto on toistuvasti vedonnut kuntiin myös kunnallisverotuksen asettamisesta sellaiselle tasolle, jolla lomautuksilta vältyttäisiin. Vetoomuksia on lähetetty myös ministereille ja kansanedustajille, jotta kunnat saisivat tilapäisiä korotuksia valtionosuuksiinsa.. 11 valtuutettua ulkoilutti vanhuksia teksti jukka järvelä kuva raija moilanen Siskon pakinoita yhä myynnissä Siskon pakinat -kirja on poistunut SuPerin jäsentuotekaupan valikoimista eli sitä ei enää toimiteta myöhemmin tänä syksynä avattavan, uuden jäsentuotekauppaan valikoimaan. Kirjaa voi kuitenkin tilata suoraan liiton toimistosta tuttuun 10 euron kappalehintaan. Summaan lisätään toimituskulut. Tilaukset ja lisätiedot osoitteella Infektiopotilaiden hoitajille rokote Infektiopotilaiden tai infektioalttiiden potilaiden välittömään hoitoon osallistuva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä raskaana olevat naiset saavat tänä syksynä kausi-influenssarokotteen. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan, ja sen ottaminen on kohderyhmiin kuuluville henkilöille vapaaehtoista ja maksutonta. Henkilöstön rokottaminen vähentää merkittävästi potilaiden tartuntoja, jolloin myös epidemiat sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa vähenevät. Yksitoista tamperelaisvaltuutettua kävi ulkoiluttamassa Koukkuniemen vanhuksia SuPerin pyynnöstä. SuPerin Koukkuniemi-projekti Tampereella jatkui elokuun lopussa kahdella tapahtumalla. Ensin liitto oli mukana Koukkuniemen perinteisillä pihamarkkinoilla muurinpohjalettukojuineen. Paikalle oli haastettu mukaan kaikki Tampereen 67 kaupunginvaltuutettua, mutta vain 11 heistä oli paikalla. Valtuutettujen tehtävänä oli hakea vanhus ulos, pitää hänestä huoli, syöttää ja juottaa sekä viedä takaisin osastolle. Useimmat vanhuksista käyttivät pyörätuolia. Osa heistä pääsee ulos vain muutaman kerran kesässä, joten SuPerin tempaus oli paikallaan. Kaupunginvaltuutettu Ilkka Järvelä, oikealla, oli mukana ulkoiluttamassa vanhuksia SuPerin lettukojullatampereella. Koukkuniemi-adressia täytettiin myös Keskustorin Maanantaimarkkinoilla SuPerin kojussa. Adressi luovutetaan Tampereen valtuustolle 13. lokakuuta. SuPer on laskenut, että Koukkuniemeen tarvittaisiin 50 lisähoitajaa. Se maksaisi kaksi miljoonaa euroa vuodessa.. Pidätyskyky parani Kustaankartanossa Helsingin Kustaankartanon vanhustenkeskuksen osastot B1, E2 ja F2 on palkittu Kuivaksi-kampanjan Oiva hoiva -palkinnolla, 5000 euron stipendillä. Kustaankartanossa on onnistuneesti edistetty inkontinessin hoitoa. Työtapojen kehittämisen myötä asukkaiden pidätyskyky koheni, jotkut saattoivat jopa luopua inkontinenssisuojista. Oiva hoiva -kilpailuun osallistui yhdeksän eri hoitoyksikköä eri puolilta Suomea. Kunniamaininnat menivät Sauvon kunnan palvelukeskuksen hoivaosastolle, Muhoksen terveyskeskussairaalan B-osastolle ja turkulaiselle Kurjenmäkikodille. super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Alkoholi lisää nuoren itsetuhoisuutta teksti marjo sajantola Nuori haluaa harvoin kuolla ihan oikeasti, mutta etenkään kännipäissään hän ei keksi itsemurhaa parempaa keinoa paeta ongelmiaan. Netistä apua hakeva löytää myös itsemurhavinkkejä. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat EU:n alueen korkeimpia. Suomessa alle 19-vuotiaista nuorista 41 teki itsemurhan vuonna Ahdistuneisuus, toivottomuus ja yksinäisyys synnyttävät itsemurha-ajatuksia. Jopa lyhyt tilapäinen kriisi, esimerkiksi jätetyksi tuleminen, voi olla niin rankka kokemus, että itsemurha alkaa tuntua hyvältä vaihtoehdolta. Helsingin yliopiston tutkija Netta Mäki on tarkastellut nuorten itsemurhakuolleisuuden sosioekonomisia eroja ja koulutuksen voimakasta yhteyttä itsemurhiin. Nuorten sosiaaliekonomiset taustatekijät tunnetaan huonosti, koska usein koulutus on kesken tai ammattiasema ei ole vakiintunut. Mäki onkin tarkastellut myös itsemurhan tehneiden nuorten vanhempien sosioekonomista asemaa. Jos vuotiaan nuoren kummallakaan vanhemmalla ei ole ylioppilastutkintoa, hänen vaarasuhteensa kuolla oman käden kautta on 1,6-kertainen koulutetumman perheen nuoreen verrattuna. Työttömällä nuorella vaarasuhde on lähes nelinkertainen ja alkoholin käytön kanssa kuusinkertainen. Kasvanut itsemurhan vaarasuhde koskee myös hieman vanhempia vuotiaita, ainoastaan peruskoulutuksen saaneita, työttömiä ja yksin asuvia. Paremmassa asemassa olevilla nuorilla on enemmän selviytymiskeinoja, enemmän monimuotoisia sosiaalisen tuen lähteitä ja jopa mahdollisuuksia saada ja vastaanottaa apua. Mäen mukaan erityistä huomiota pitäisikin kiinnittää nuoriin, joilla on heikko koulutus ja suuri riski syrjäytyä. Lisäksi tilastoista selviää se, että alkoholi lisää impulsiivisten itsemurhien riskiä. Vuosina nuorten itsemurhista melkein puolet oli tehty päihtyneenä, mikä on suurempi luku kuin aikuisilla. Humala estää nuoria näkemästä itsemurhan sijaan muita selviytymisvaihtoehtoja, vaikka itsemurhaa yrittävät haluavat harvoin todella kuolla. He haluavat vain nopeaa muutosta tilanteeseensa ja ratkaisuja ongelmiinsa. Suomen Mielenterveysseura keräsi keväällä tietoa nuorten itsetuhoisuudesta ja sen syistä. Suurin osa lähes 500 vastaajasta näki nuoren vaikuttavan itse eniten omaan hyvinvointiinsa, mutta myös vanhempien ja yhteiskunnan vaikutus koettiin merkittäväksi. Itsemurhien ehkäisyssä vanhempien ja ystävien merkitys korostui. Enemmistö vastaajista uskoi itsemurhan olevan suunniteltu teko ja tietoinen valinta. Masennuksen tunnistaminen ja hyvä hoito pienentäisivät huomattavasti nuoren itsemurhavaaraa. Nettipoliisi seuraa verkkokeskustelua Vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen on Helsingin lähipoliisi netissä. Nettisukupolven lähipoliisit tekevät ennaltaehkäisevää työtä virtuaalimaailmassa. He ovat kasvoineen näkyvästi esillä IRC-galleriassa ja Facebookissa ja heillä on jopa omat faniklubinsa. Poliisit kirjoittavat blogeja ja seuraavat verkossa käytyjä keskusteluja. Antikainen tietää, että nuoret eivät vain käy netissä, he elävät siellä. Netti on lasten ja nuorten arkea, josta apua haetaan myös itsetuhoisissa ajatuksissa. Vaarana onkin saada vääränlaista, itsemurhaan kannustavaa tukea. Netissä rakennetaan identiteettiä. Nuoret haluavat huomiota, joten he julkaisevat viiltelykuvia ja kirjoittavat itsemurhayrityksistä, todellisista tai kuvitteellisista. He kokeilevat minkälaista palautetta saavat. Palstoilla vaihdetaan kokemuksia siitä, miltä tuntuu vetää ranteet auki. Kysellään, pitääkö tehdä jotain muuta seuraavalla kerralla ja vastauksia ropisee. Antikainen kertoo, että vaikka nuori luulee olevansa anonyymi, hän jättää usein selvät jäljet henkilöllisyydestään. Hän kuuluu koulunsa yhteisöihin, julkaisee kuvia, ja kuvia on jopa perheen autosta tai asuintalosta. Hengen ja terveyden ollessa uhattuna, poliisilla on oikeus hätäpaikannukseen tietosuojalain 35 ja poliisilain 31 c -pykälien perusteella.. tutkija netta mäki ja vanhempi konstaapeli jutta antikainen luennoivat kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä 10. syyskuuta seminaarissa, jonka järjestivät suomen mielenterveysseura yhteistyössä helsingin poliisilaitoksen ja surunauha itsemurhan tehneiden läheiset ry:n kanssa. 8 super

9 Lähihoitajatutkinto on tulevaisuuden koulutus teksti sonja kähkönen kuva jukka järvelä Lähihoitajakoulutuksen sisältö on juuri sitä, mitä työelämässä tarvitaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset toteutuvat, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko Lähihoitaja2010-tapahtumassa. Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta. Paula Risikko avasi 17. syyskuuta pidetyn Lähihoitajatapahtuman kertomalla eduskunnassa vireillä olevista sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistuksista ja muistuttamalla lähihoitajakoulutuksen vahvuuksista, joita tulevissa haasteissa tarvitaan. Lähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen ammattihenkilö. Osaaminen on laaja-alaista ja se on syventynyt sekä sosiaali- että terveydenhuollon eri toimialoille. Ne ovat teidän valttejanne, peruspalveluministeri totesi opiskelijavaltaiselle yleisölle. Risikko muistutti, että lähihoitajia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Lakiuudistukset sosiaali- ja terveydenhuollossa tuovat hoitoalalle useita muutoksia. Ministeri piti myönteisenä, että lähihoitajakoulutusta on kehitetty samalla, kun yhteiskunta on kehittynyt. Koulutus on mennyt paljon eteenpäin, mutta samalla sen ydin, eli sosiaali- ja terveyshuollon yhdistäminen, on säilynyt. Ikääntyvä väestö asettaa tulevaisuudessa haasteita, joihin on pyritty vastaamaan koulutuspaikkoja lisäämällä. Olemme asettaneet tavoitteeksi lisätä lähihoitajakoulutukseen 7400 aloituspaikkaa vuosina Arvion mukaan tarvitsemme vuoteen 2014 mennessä tuhat lähihoitajaa lisää erityisesti vanhus- ja vammaispalveluihin. Viisitoista prosenttia koulutetuista lähihoitajista työskentelee hoitoalan ulkopuolella, väestö ikääntyy ja myös lähi- ja perushoitajia jää eläkkeelle. Uhkaavan hoitajapulan vuoksi lähihoitajien vuoto muille aloille pitäisi estää. Paula Risikon mukaan tämä on mahdollista, mikäli ala, työpaikat ja palkka pysyvät houkuttelevina.. lisää lähihoitajatapahtumasta sivuilla SuPer tunnetaan Kuntamarkkinoilla teksti ja kuva marjo sajantola Julkisen hallinnon ammattilaiset ja päättäjät kohtasivat Kuntamarkkinoilla Helsingissä syyskuuta. Seminaarien ohessa osanottajat tutustuivat lukuisten näytteilleasettajien toimintaan. SuPer osallistui tapahtumaan tänäkin syksynä ja tarjosi liiton näyttelypisteessä tiukkaa SuPer-tietoa. Siikalatvan kunnasta Kuntamarkkinoille saapuneet vanhuspalvelupäällikkö Riitta Rajamäki ja koti- ja asumispalveluohjaaja Arja Akbaba ovat superilaisten esimiehinä tutustuneet jo aikaisemminkin SuPerin toimintaan. Tohmajärven kunnanhallituksen jäsen Vuokko Väistö tuntee SuPerin hyvinkin entuudestaan, sillä hän oli ennen jatko-opintojaan ollut superilainen 15 vuotta ja toimi tuolloin myös ammattiosaston puheenjohtajana. Hän kertoo, että Kuntamarkkinat on ollut kunnan johtaville viranhaltijoille vuosittainen koulutustapahtuma. Väistö on hyvin perillä myös superilaisten jaksamisesta. Vuoden 2009 alusta Kesälahden, Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut on järjestänyt Helli-liikelaitos. Muutos on aiheuttanut paljon hämmennystä henkilökunnan keskuudessa. On kauhean paljon uusia suunnitelmia, joita on toteutettu tai jotka ovat toteutumassa. Henkilöstöstä ne, joilla ei ole Suunnittelija Pirjo Lukkari, vasemmalla, ja lakimies Tuomas Hyytinen jakoivat Kuntamarkkinoilla SuPer-tietoutta ja stressisydämiä. Sydämellisellä rupattelutuokiolla kävivät Vuokko Väistö Tohmajärveltä sekä siikalatvalaiset Arja Akbaba ja Riitta Rajamäki. virkaa tai toimea, joutuvat miettimään, miten selviävät tästä eteenpäin. Onko heillä töitä, mikä työnkuva tulee olemaan tai missä työpaikka tulee sijaitsemaan. Vakinaisiin työsuhteisiin on vielä riittänyt hakijoita, mutta sijaisuuksissa on jo käytetty aika paljon eläkeläistyövoimaa. Näkisin, että työantajakaan ei ole ryhtynyt riittävän aktiivisesti hoitamaan tilannetta kuntoon. Henkilökunta on minimoitu ja työntekijät joutuvat venymään ja paukkumaan. Hattua nostan heille siitä, että jaksavat.. super

10 Lokakuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Lihoissa on eroja Punaisen lihan korvaaminen esimerkiksi kanalla tai kalalla voisi ehkäistä monia sepelvaltimotauteja, suuri yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Tutkimuksen mukaan paljon punaista lihaa tai prosessoituja lihatuotteita kuten makkaroita syövät naiset sairastuvat muita todennäköisemmin, kun taas siipikarjan, kalan tai pähkinöiden suosiminen pienentää riskiä. duodecim D-vitamiinista ihmeaine? Muun muassa kalasta saatavan D-vitamiinin vaikutukset ihmisen terveyteen saattavat olla huomattavan laajat, Oxfordin yliopiston geenitutkimus vihjaa. Sen mukaan D-vitamiini vaikuttaa muun muassa MS-tautiin, nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin liittyviin geeneihin sekä yli 200 muuhun geeniin. duodecim Kerro luovutatko elimesi Uuden lain mukaan elinsiirto voidaan tehdä, ellei tiedetä tai oleteta, että vainaja olisi elinaikanaan vastustanut elintensä luovuttamista. Oman elinluovutustahtonsa voi ilmaista esimerkiksi kirjaamalla sen vapaamuotoisesti paperille ja kertomalla siitä lähiomaisille tai muille läheisille. Vielä ei ole olemassa valtakunnallista sähköistä potilastietoarkistoa, johon elinluovutustahdon voisi tallentaa. stm Verikoe vahvistaa Alzheimerin tautiin sairastuneiden diagnoosi pystytään vahvistamaan mittaamalla verestä tiettyjen proteiinien pitoisuudet. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainto auttaa dementioiden luokittelussa ja saattaa tulevaisuudessa helpottaa räätälöityjen hoitojen kehittämistä. duodecim i n g r a m Sairaalabakteereista eroon? Tiettyjen virusten on havaittu estävän antibioottien vastustuskyvyn monilta niiltä bakteereilta, jotka kantavat antibiootteja vastustavia geenejä. Tutkimuksessa suurin osa bakteereita tappavien virusten kanssa eläneistä bakteereista pystyttiin tappamaan antibiooteilla, joille ne olivat vain paria päivää aikaisemmin olleet vastustuskykyisiä. Asia käy ilmi Matti Jalasvuoren Jyväskylän yliopistossa tekemästä väitöskirjasta. Jalasvuoren tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia antibioottivastustuskykyisten sairaalabakteereiden leviämisen estämiseen hoitolaitoksissa. jyväskylän yliopisto Köyhä on huono liikkumaan Aktiivisilla vapaa-ajan liikkujilla on ylioppilaslakki, valkokaulus ja paksu lompakko. Vaikka vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt kaikissa väestöryhmissä viimeisten 35 vuoden aikana, silti korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat ovat liikkuneet ja liikkuvat edelleen matalammassa asemassa olevia ryhmiä enemmän. thl Viina tappaa Tuoreen tutkimuksen mukaan alkoholipsykoosin sairastaneiden kuolleisuus oli 20-kertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna. Kuolleisuus oli huomattavasti korkeampi, 12-kertainen, verrattuna myös niihin alkoholiriippuvuudesta kärsiviin, joille ei koskaan ollut kehittynyt alkoholipsykoosia. Tutkimuksen kahdeksan vuoden seurantaaikana alkoholipsykoosin sairastaneista oli kuollut 37 prosenttia. thl Mammografialle ikäraja Mammografia-seulontoja ei pidä ulottaa alle 50-vuotiaisiin naisiin, sillä monille sen ikäisille seulonnoista saattaa olla säteilyn ja ylidiagnostiikan aiheuttamien toimenpiteiden takia enemmän haittaa kuin hyötyä. Kanadalaisraportissa painotetaan, että perinnöllisen alttiuden takia seulontoja on yhä tehtävä iästä riippumatta. duodecim 10 super

11 muut lehdet Mieluummin haluan vaippojani joskus vaihtavan ystävällisen intialaisen naisen, jolla on koulutuksen lisäksi kulttuurinen kunnioitus vanhuutta kohtaan, kuin fritsut kaulassa laahustavan lähihoitajaksi valmistuneen johonki oli pakko hakee -nuoren aikuisen, joka ajattelee, että 25-vuotiaana alkaa alamäki ja perjantaisin ei sit ainakaan tehdä iltavuoroja. Mitä mieltä? Syyskuun kysymys oli: Kaipasiko alamme koulutus uudistusta Titta Uusitalo aamulehden blogi Jokainen työnantajakin toivoo hyvinvoivaa työyhteisöä. Jos työntekijä ajattelee, että kun jaksaisi vielä viisi vuotta tai jaksanko vai perustanko lammasfarmin, edessä on aikapommi. Työyhteisöjen kehittäjä Salme Mahlakaarto polemiikki 3/2010 Oleellista olisi, että hoiva-alan ammattiihmiset tekisivät niitä töitä, joihin heidät on koulutettu. Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula tehy 11/ % Kyllä 31 % Ei 30 vuotta sitten Kevään 1981 liittokokous lähestyi, ja puheenjohtajakysymys alkoi nousta esiin, koska entinen puheenjohtaja oli kieltäytynyt jatkamasta tehtävässään. 21 apuhoitajan allekirjoituksella varustettu kirjoitus kysyi muilta apuhoitajilta kantaa tulevien puheenjohtajaehdokkaiden esiintuloon: Oletteko kanssamme samaa mieltä, että ne yhdistykset, jotka aikovat asettaa ehdokkaan liiton puheenjohtajaksi, saisivat esitellä hänet Apuhoitajalehdessä, mieluummin kuvan kera. Me tavalliset jäsenetkin haluaisimme tietää ehdokkaitten toiminnan ja saavutukset omassa liitossamme, yhteiskunnassa, politiikassa jne.. apuhoitajalehti 10/1980 Kyllä, koska koko ajan pitää uudistua kehityksen mukaan. se vastaa nyt paremmin työelämän haasteisiin, on selkeämpää ja monipuolistui. käytäntö kunniaan ja teoreettinen painotus vähemmälle. työhöni kuuluu paljon muutakin, mistä ei koulussa puhuttu. se on nyt selvempi ja uudistus on aina hyväksi. tuli lisää valinnanvaraa opiskeluun. Se monipuolistaa ammattia. vaatimustaso perushoitajan työssä on kasvanut. työelämä ja koulutus eivät aina kohtaa. Koulutus on saatava käytännönläheiseksi. koulutukseen tarvitaan yhtenäisyyttä. Nykyään on monia erilaisia kouluja. uudistus lisää ammattitaitoa. Ei, koska on hyvä näin. koulutus riittää, kun vain saisi toteuttaa osaamista. nyt jo opetetaan tarpeeksi asioita ihmisten hoitamisesta. ollaan jokapaikanhöyliä jo muutenkin. koulutus on monipuolinen. perushoito on ja pysyy ihmisen lähellä. Painopiste pantava siihen edelleen. olemme perushoitajia, emme sairaanhoitajia. olen nykyiseen tyytyväinen. koulutusta on jo nyt niin paljon, että päässä surisee. se on hyvä ja kattava tällä hetkellä. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 51. super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Lämpömittari teksti ja kuvat marjo sajantola Sydämellä valittu häälahja on merkkituotteita arvokkaampi. Suhde ei siitä syvene, vaikka häät maksaisivat maltaita. Lähihoitaja Eija Nieminen on pakannut muuttokuormaan viulunmuotoisen lämpömittarin kaikkiaan seitsemän kertaa. Aina mittari on saapunut ehjänä perille ja päätynyt olohuoneen seinälle. Se on aina tullut laitettua olohuoneeseen. Sillä vain on aina oma paikkansa, jossa sitä voi ohimennen vilkaista. Lämpötilan lisäksi mittari kertoo myös ilmanpaineen, mikä kiinnostaa puolisoani enemmän kuin minua. Hän ennustaa ilmanpaineesta tulevaa säätä ja joskus ihan hyvinkin, Eija kertoo. Mittari on viulun muotoinen, mutta perheen lapset halusivat leikkiä, että se on oikea kitara. Eija muistelee, että joskus he ovat saaneetkin sillä vähän leikkiä. Aina on aikuisen pitänyt kuitenkin vahtia vieressä, koska lasiosat ovat helposti särkyviä. Opiskelijapoikien lämmin lahja Eija Niemisen lämpömittari on saatu häälahjaksi vuonna 1983 ja hän muistaa myös antajat: Aviomieheni opiskeli vielä silloin teknisessä koulussa ja hänen opiskelukaverinsa ostivat tämän mittarin meille. Siksi se niin sykähdytti, koska se oli niiltä pojilta. Ajatuksessakin oli lämpöä. Mittarin hinnasta ei ole tietoa, eikä väliäkään, sillä meille se on ollut aina arvokas. Eijan hääjuhlat olivat suuret ruokahäät ja vieraita oli toistasataa. Lahjoiksi nuoripari sai paljon tarpeellista tavaraa, koska oli vasta muuttamassa yhteen. Tarvitsimme kaikenlaista kuppia ja kattilaa, tyynyä ja peitettä ja saimmekin mitä olimme toivoneet. Vieraita oli paljon, koska suku on suuri, mutta muuten en itse niin hirveästi tykkää suurista juhlista. Hän ihmetteleekin, miksi häiden pitää nykyisin olla niin suurelliset, että hääpari ja lähisuku stressaantuvat jo niiden suunnittelussa. Hänelle riitti juhlavalmisteluiksi aikoinaan kutsukorttien lähettäminen ja seurakuntakeskuksen pitopalvelusta sopiminen. Nyt pitää olla hääkarkkia ja somisteita, ja kutsuja värkätään itse yötä myöten. Kalliiksi tulee, kun pitää olla kaikenmaailman tavaraa. Häiden jälkeen menee pari vuotta, kun jo erotaan. Mihin maailma on mennyt, kun ei enää sitouduta kunnolla? Onko tärkeää vain näyttää, että nyt pidetään isot häät? Mennäänkö naimisiin liian nopeasti, eikä ehditä tutustua kunnolla? Vaikka häälahjaa hankittaessa on hyvä vähän tietää, mitä hääpari haluaa, Eija kritisoi kuitenkin lahjalistojen laatimista tavarataloihin ja kodinkoneliikkeisiin. Vieraat joutuvat hankalaan tilanteeseen, sillä kaikilla ei ole varaa listan tavaroihin. Kuppipari saattaa maksaa tosi paljon, mutta häävieraista tuntuu, että on pakko ostaa. Työ vei Keminmaalle Keminmaan kesä oli tavanomainen, helteistä ei tarvinnut kärsiä. Eija toteaa, että hänelle riittää mukavasti 20 astetta, silloin töissäkin jaksaa paremmin. Työn perässä muutimme aikoinaan Keminmaalle ja kaikkiaan olemme asuneet seitsemässä eri osoitteessa akselilla Nivala, Ylivieska ja Keminmaa. Eija kertoo olleensa viisi vuotta kehitysvammaisten lasten koulunkäyntiavustajana ja sen jälkeen töissä asuntolassa. Työn ohessa hän opiskeli lähihoitajaksi ja valmistui vammaistyön koulutusohjelmasta Vissiin kutsumusammatti, hän nauraa ja jatkaa: Kun olin lapsi, leikin mummolassa naapurin lapsen kanssa. Hänellä oli Downin syndrooma, mutta en ikinä pitänyt häntä mitenkään erilaisena. Ihmisiä ovat kaikki, niin vammautuneet kuin terveetkin.. 12 super

13 super

14 Martin ryhmäkodissa ilo syntyy pienistä asioista Opiskelijan työpäivä teksti sonja kähkönen kuvat marjo koivumäki Kun sydämellään alkaa tehdä, ei voi pahasti mennä pieleen, järkeili Tuija Leskinen-Körkkö aloittaessaan oppisopimusopiskelijana kehitysvammatyössä. Hän löysi paikkansa alalta, jota hallitsevat liian usein uskomukset ja ennakkoluulot. Hyvinkääläinen pientaloalue nukkuu sikeää unta perjantaiaamuna. Myös Martin ryhmäkoti seisoo omakotitalojen vieressä hiljaisena. Alkusyksyn aamu on harmaa ja kolea. Talon sisällä käytävät ovat pimeinä, mutta kansliasta kuuluu pirteä puheensolina. Tasan seitsemältä ovesta kiirehtii sisään lähihoitajaopiskelija Tuija Leskinen-Körkkö. Hän riisuu takkinsa pukuhuoneen kaappiin ja liittyy työkavereidensa seuraan. Pienessä lasi-ikkunoiden ympäröimässä huoneessa on melkein ahdasta, kun henkilökunta on pakkautunut sinne rinkiin vaihtamaan kuulumisia. Yökkö raportoi työvuoronsa tapahtumat. Sitten puhe kääntyy muihin asioihin. Pinnalla ovat kausipöpöt, televisio-ohjelma Big Brotherin simpsakat tytöt ja nostolaitteen kadonnut laturi. Kohta kanslia tyhjentyy ja väki hajaantuu talon kolmelle osastolle. Huomenta Kaarina, se ois taas uus aamu, Tuija koputtaa ja avaa huoneen oven. Miten yö meni, näitkö mukavia unia? hän raottaa sälekaihtimia. Luonnonvalo tulvii huoneeseen, joka on kuin pieni yksiö keittiökalusteineen. Sisustus on yhdistelmä eri vuosikymmeniä punaisesta seinäryijystä taulutelevisioon ja stepperiin. Mitä, jos ruvettaisiin nousemaan? Lähdettekös te tänään toimarista kirpputoriretkelle? Kuusikymmenvuotias Kaarina ei vastaa, mutta häntä hymyilyttää. Kun aamupesut on tehty ja vaatteet valittu, suihkautetaan vielä tujaus hajuvettä. Kollega ja työpari Kati Hernetkoski ilmestyy ovelle. Huomenta Kaarina, nähdään taas maanantaina, tulen silloin iltavuoroon. Johanna on nyt pesty, hän huikkaa Tuijalle. Vammaisratsastus parantaa tasapainoa, vahvistaa lihaksia ja ylläpitää vireyttä. Useamman vuoden ratsastusta harrastanut Jaana nauttii selässä tunnin pituisesta lenkistä ja Hyvinkään peltomaisemista. Tuija tuoksuttelee raikasta syysilmaa. 14 super

15 super

16 Ruuanlaitto on osa Tuijan työnkuvaa. Myös asukkaita kannustetaan osallistumaan keittiötöihin ja muihin arjen askareisiin. 2. Kuvat ovat tärkeitä merkkejä asukkaille, jotka eivät juuri puhu. Kuvapeli aktivoi ja vaatii keskittymään. Tuija seuraa vierestä, löytääkö Jaana kuvakorteille oikeat paikat. Koti, jossa asuu iso perhe Martin ryhmäkoti on kodinomainen asuntola, jossa asukkaita on kullakin osastolla viisi. Tuija Leskinen-Körkkö työskentelee vakituisesti niin sanotussa Pikkupäässä, jossa henkilökuntaa on aamu- ja iltavuorossa aina yksi kerrallaan. Osaston asukkailla on kehitysvammaisuuden lisäksi autistisia piirteitä ja he tarvitsevat apua arjen toiminnoissa, kuten henkilökohtaisen hygienian hoitamisessa. Leskinen-Körkkö aloitti talossa oppisopimusopiskelijana kaksi vuotta sitten. Koko ikänsä hoitoalan töistä haaveilleena hän ajatteli, että nyt on viimeinen hetki lähteä koulun penkille. Tuntui siltä, että elämässä tuli aina eteen jotain, minkä vuoksi opiskelu siirtyi. Läheisimmät rakkaat sairastuivat äitiäni myöten. Kuljin hänen rinnallaan alusta loppuun, kun hänellä diagnosoitiin syöpä. Mutta eivät asiat hötkyilemällä etene. Niin Tuija ajattelee. Olisiko minulla sitten ollut niin paljon annettavaa näille ihmisille, jos olisin tullut alalle nuorempana? Kello 7.40 Johanna on istuutunut tupakeittiön punaiselle sohvalle ja seuraa sivusta, kun Tuija mittaa veden kahvinkeittimeen, napsauttaa laitteen päälle ja ottaa kaapista puurolautasen. Tämä on vähän kuin kotona touhuaisi. Työhön kuuluu asukkaiden avustamisen ja pakollisten paperitöiden lisäksi kaikki pyykinpesusta ja siivoamisesta ruuan laittoon ja ikkunoiden pesuun. Erillisiä taukoja ei ole, joten syömme ja kahvittelemme yhdessä asukkaiden kanssa, jos ehdimme. Silloin voimme harjoitella myös pöytätapoja. Tänään aamupuuro haetaan asukkaiden kanssa isosta keittiöstä, jossa yökkö on keittänyt sitä valmiiksi suureen kattilaan. Muuten ruuat kokkaillaan aina omassa keittiössä. Kun Tuija tuli asuntolaan tekemään ensimmäistä työvuoroaan kaksi vuotta sitten, hänellä oli tunne, kuin olisi tehnyt samaa työtä ennenkin. Asuntola tuntui kodilta, jossa asuu iso perhe. Tulin tänne avoimin mielin ja päätin olla vain oma itseni. Kun sydämellään rupeaa tekemään, ei voi hirveästi mennä pieleen. Perehdytyksen jälkeen Tuija alkoi nopeasti työskennellä itsenäisesti. Työn suurimpana haasteena hän pitää yhteisen kielen löytämistä asukkaiden kanssa, jotka eivät juuri puhu. Yksi asukkaista kommunikoi tukiviittomien, eleiden ja kuvien avulla, toinen ääntelemällä ja kolkuttelemalla. Asukkaiden tunnetilat on opittava lukemaan heidän ilmeistään. Käytöshäiriöiden syynä on usein se, ettei ole tullut ymmärretyksi. Outoja uskomuksia Puoli yhdeksältä taksi on hakenut Kaarinan ja Johannan toimintakeskukseen. Tuija ottaa dosetista vatsansuojalääkkeen ja kävelee Jussin ovelle. Huomenta Jussi, nyt olis aamulääkkeen aika. Se olisi työpäivä tänään. Toimarin jälkeen te lähdettekin viikonloppuleirille. Jussi nousee sängystä. Tuija petaa päiväpeiton paikoilleen, pesee asukkaan hampaat, ajaa parran ja suihkuttaa. Tuntia myöhemmin Jussi ja Tuija liittyvät pihalla Leon seuraan odottamaan minibussia, joka noutaa toimintakeskukseen. Tasaisen harmaa pilviverho velloo yhä taivaalla ja Tuija harmittelee kotiin unohtunutta sateenvarjoa. Jussi ja Leo eivät säästä välitä, heitä pikemminkin naurattaa. Viimeistään tässä työssä oppii iloitsemaan elämän pienistä asioista, kun näkee, miten vähästä asukkaat tulevat 16 super

17 Kirjaaminen lohkaisee osan työajasta. Muistiinpanoja tehdään aktiivisesti myös asukkaiden yksilökeskeisen suunnitelman kansioihin. Niistä löytyvät esimerkiksi tiedot asukkaiden unelmista ja suhteiden kehistä. 4. Aistiärsykkeet kuten hevosen karva, lämpö ja ominaistuoksu, ovat tärkeä osa ratsastustuntia. 20-vuotias suomenhevonen Topias on Jaanalle tuttu, rauhallinen ratsu. hyvälle mielelle, Leskinen-Körkkö toteaa. Hän kertoo tuttavastaan, joka ihmetteli, miten hän niin iloisena ja nauravaisena ihmisenä saattoi mennä kehitysvammatyöhön. Ystävä kun uskoi, että tämä työ on totista touhua. Olin aivan äimistynyt. Toki asukkaamme ymmärtävät huumoria, vaikka puhuvat vähän. Kehitysvammaisia kohtaamattomien ihmisten asenteet näkyvät usein myös silloin, kun Tuija lähtee asukkaan kanssa asioimaan kaupungille. Etenkin vanhemmat ihmiset kavahtavat ja tuijottavat. Niin minä olen sen talonpoikaisjärjellä ajatellut, että me kaikki olemme samanlaisia ihmisiä tunteinemme ja suruinemme. Jokaisella on arpia tai vammoja, mutta toisilla ne näkyvät ulospäin ja toisilla ne ovat täällä sisällä. Jaanan yksilöpäivä Tässä työssä oppii iloitsemaan elämän pienistä asioista, kun näkee, miten vähästä asukkaat tulevat hyvälle mielelle. Tuija on pitänyt oppisopimusopiskelua hyvänä tapana kouluttautua. Siitä saa palkkaa ja välittömästi työkokemusta. Ensimmäinen syksy tuntui rankalta. Meillä oli paljon etätehtäviä ja kirjoittamista. Kun pääsin iltavuorosta yhdeksältä, piti kotona jatkaa vielä koulutehtävien parissa. Se vaati sitoutumista. Puoli kymmeneltä Tuija tulee osaston nuorimman asukkaan, 44-vuotiaan Jaanan huoneeseen katsomaan, että sänky tulee pedatuksi. Jaana ei kuule eikä puhu, mutta ymmärtää Tuijan viittomat. Jaanan syötyä Tuijalla on aikaa kirjoittaa aamuraportit tupakeittiöön sijoitetun työpöydän äärellä. Hän kaivaa laatikosta neljä A4-kokoista ruutuvihkoa. Toistaiseksi raportit on kirjoitettu käsin, mutta tarkoitus on siirtyä koneelle kirjaamiseen. Puhelin soi. Kun Tuija uppoutuu keskustelemaan kollegan kanssa erään asukkaan terveydestä, käyttää Jaana tilaisuutta hyväksi. Hän kävelee kahvinkeittimen luo, kaataa nopeasti juomaa mukiin ja nauttii sen muutamalla kulauksella. Tässä työssä on selässäkin oltava silmät, Tuija huokaisee puhelun päätyttyä. Tänään on Jaanan yksilökeskeinen päivä ja ohjelmassa ratsastusta Mallun tallilla. Jokaisella asukkaalla on kerran viikossa oma päivä, jolloin hänelle järjestetään mielekästä ohjelmaa. Silti sitä toivoo, että asukkaille olisi aikaa vielä enemmän. Olisi kiva käydä enemmän talon ulkopuolella, vaikka teatterissa, Tuija haaveilee ja nauttii työpäivänsä ensimmäisen kahvikupillisen. Päivän kohokohta Iltapäivä alkaa Martin ryhmäkodissa rauhallisesti. Tuija ja Jaana ovat palanneet ratsastustallilta lounaalle. Muut asukkaat ovat toimintakeskuksessa puoli kolmeen, joten osastolla on yhä hiljaista. Iltaisin on kiireisempää, kun kaikki asukkaat ovat paikalla. Touhuamista riittää yhdeksään asti, jolloin iltavuoro päättyy ja he menevät nukkumaan. Tuija ottaa jääkaapista kollegan edellisiltana tekemän kiusauksen, siirtää annoksen lautaselle ja lämmittää sen mikrossa. super

18 Nämä ovat Jaanan pilkkomat punajuuret, hän esittelee ja lisää muutaman viipaleen lautaselle. Asukkaat auttavat ruuan laitossa parhaansa mukaan. Kaarina kuorii usein perunat. Hän on siinä paljon nopeampi kuin minä. Päivi, joka on nyt käymässä kotonaan, pyöräytti yksi sunnuntaipäivä munakkaan. Tuija laittaa iltapäiväkahvin valumaan ja huomauttaa, että keittiön kaapit on pidettävä aina kiinni. Asukkaat kun saattavat vaivihkaa ottaa kaapista jotain ja hotkaista sen ihan ykskaks. Ruokailut ovat heille yksi tärkeimmistä asioista ja usein päivän kohokohta. Joskus saatetaan myös herkutella, mutta ei kovin usein, sillä paino ei saisi nousta. Asukkaiden liikkuminen on muutenkin melko vähäistä, joten lisäkilot voisivat tehdä siitä entistä hankalampaa. Hyötyliikunta on yksi tärkeimmistä liikkumisen muodoista. Otamme asukkaat arjen tehtäviin mukaan, jotta toimintakyky pysyy yllä. Virikkeettömyys passivoittaa, mutta liikaakaan ei saa vaatia, jotta he eivät turhaudu. Heikompiosaisten asialla Päivä jatkuu kotiaskareiden parissa. Jaana tekee huoneessaan perjantaisiivouksen ja palauttaa imurin siivouskomeroon. Sen jälkeen on aikaa pelata. Asukkailla on omat mielipuuhansa. Kaarina tykkää piirrostehtävistä, kirjoittamisesta ja lehtien selailuista. Myös Jussi katselee lehtiä, minkä lisäksi hän pitää äänistä. Hän kilkuttelee, kolkuttelee ja rakentaa legoilla. Johannalle musiikin kuuntelu ja sanojen tapailu on tärkeää. Kun kaikki ovat erilaisia ja eri tasolla, pitää jokaisen kanssa etsiä se oma juttu. Se ei onnistuisi, että keräisin iltavuorossa kaikki saman pöydän ääreen ja sitten pelaisimme jotain porukalla. Tuija Leskinen-Körkkö hieman tuohtuu, kun puhe kääntyy kehitysvammaisten asemaan yhteiskunnassa. Kun heistä on kyse, saa monista asioista taistella melkein kynsin ja hampain. Tiedän paikkakuntia, joissa esimerkiksi vaikeavammaisten subjektiivinen oikeus kuljetuspalveluun hädin tuskin toteutuu. Tuijaa harmittaa myös ihmisten puutteelliset taidot kommunikoida kehitysvammaisen kanssa. Monta kertaa kehitysvammainen jää kolmanneksi osapuoleksi tilanteessa, jossa olisi tärkeää kuunnella nimenomaan häntä. Ohjaaja Heli Pelkonen tulee iltavuoroon kahdelta. Tuija on pakannut Jaanan ja Jussin tavarat reissukasseihin kehitysvammaisten leiriä varten ja tekee vielä muutaman merkinnän raporttivihkoihin. Hänellä on vartti aikaa vaihtaa kuulumisia Helin kanssa ennen kuin aloittaa viikon loman. Tai ei se loma sanan varsinaisessa merkityksessä ole, sillä jo viikonloppuna Tuija alkaa työstää loppu- eli kehittämistyötään. Teemme koulukaverini kanssa virikekansion, jonka avulla voidaan kannustaa asukkaita käyttämään omaa luovuuttaan. Haaveilen siitä, että voisin tehdä tätä työtä yhä enemmän asukkaiden ehdoilla.. Tänään töissä Kuka: Hyvinkäällä asuva viisikymppinen oppisopimusopiskelija Tuija Leskinen-Körkkö. Kotoisin Kotkasta. Valmistuu lähihoitajaksi vuoden 2010 lopussa. Työ ja työura: Työskenteli kaksi vuotta kehitysvammaisten parissa Martin ryhmäkodissa. Siirtyi syyskuun puolivälissä oppisopimusopiskelijaksi Etevan toiseen yksikköön Vantaalle. Takana 16 vuoden työura Kymen Sanomissa. Tehnyt töitä myös sosiaalitoimessa ja kaupallisella alalla. Perhe: Mies, aikuinen poika ja 1-vuotias tiibetinspanieli. Harrastukset: Luonnossa liikkuminen, lenkkeily ja jumppaaminen. Lukeminen ja kielten opiskelu. Ikävintä työssä: Virikkeille ja asukkaiden ehdoilla toimimiselle ei ole aina niin paljon aikaa kuin sitä toivoisi olevan. Parasta työssä: Asukkaat. Kun asukkaiden katseista ja ilmeistä näkee, että heillä on levollinen ja turvallinen olo. 18 super

19 Mustaherukasta apua atopian ennaltaehkäisyssä teksti sonja kähkönen Turun yliopistossa tehty ravitsemustutkimus osoitti, että raskauden aikana nautittu mustaherukan siemenöljy vähentää atooppisen ihottuman esiintymistä vauvoilla. Turun yliopistossa toteutettu kliininen tutkimus osoitti, että äidin raskauden ja imetyksen aikaisella ravitsemuksella voidaan vaikuttaa lapsen atooppisen ihottuman puhkeamiseen. Tutkimuksessa raskauden aikana nautittu mustaherukan siemenöljy vähensi atooppisen ihottuman esiintymistä vuoden ikäisillä vauvoilla. Tutkimus tehtiin vuosina , ja siihen osallistui 322 odottavaa äitiä. Yli 80 prosentilla lasten vanhemmista oli jommallakummalla jokin atooppinen ilmentymä. Koska tutkimus houkutteli mukaan selvästi enemmän allergiaperheitä, oli odotettavissa, että tutkimuksen lapsilla esiintyi normaaliväestöä enemmän atooppista ihottumaa. Mustaherukkatutkimus on ensimmäinen laaja, kliininen tutkimus, joka osoittaa, että raskauden ja varhaislapsuuden aikainen rasvahappojen saanti voi vaikuttaa merkitsevästi atooppisten ensioireiden esiintyvyyteen. Eroja vuoden iässä Mustaherukan siemenöljy saattaa vähentää tai siirtää atooppisen ihottuman riskiä, mikäli annostus aloitetaan jo raskausaikana. Tutkimuksessa verrattiin raskauden aikana aloitetun, ravintolisänä nautitun mustaherukan siemenöljyn ja lumeöljynä käytetyn oliiviöljyn vaikutuksia lasten atooppisen ihottuman ilmaantumiseen kahden vuoden ikään asti. Äidit saivat öljyä kolme grammaa vuorokaudessa kapselin muodossa. Kun lapsen imetys loppui, lapsi sai öljyä ruokaan sekoitettuna tai suoraan suuhun. Mustaherukan siemenöljy vähensi ihottuman esiintyvyyttä tilastollisesti merkitsevästi vuoden iässä. Ihottumaa esiintyi silloin 33 prosentilla lapsista ja verrokkiryhmässä 47 prosentilla lapsista. Vielä kolmen kuukauden iässä merkittävää eroa ryhmien välillä ei ollut, koska silloin atooppista ihottumaa esiintyy muutenkin melko vähän, sanoo tutkijalääkäri Pia Linnamaa Turun yliopistosta. Kahden vuoden ikään mennessä ero jälleen kaventui, eikä se ollut enää tilastollisesti merkittävä. Olemme ajatelleet syyksi sitä, että ensimmäisen ikävuoden jälkeen lapset siirtyvät teollisesti valmistetuista lastenruuista perheen tavanomaiseen ruokaan. Tyydyttyneiden rasvojen määrä ruokavaliossa alkaa kasvaa ja voi olla, ettei mustaherukan siemenöljyn grammamäärä enää ollut riittävän suuri tasapainottamaan eroa, Linnamaa sanoo. Välttämättömiä rasvahappoja Atooppisessa ihottumassa ihon läpäisyaste on heikentynyt ja iho tulehtunut. i n g r a m Sairautta esiintyy lähes joka viidennellä 2 18-vuotiaista lapsista ja nuorista. Noin puolilla heistä oireet alkavat ensimmäisen ikävuoden aikana. Moni atoopikkolapsi kärsii myös astmasta ja allergisesta nuhasta. Näiden myöhäisempi puhkeaminen voi olla pysäytettävissä, jos atopian oireet saadaan mahdollisimman hyvin hallintaan jo varhaisessa iässä. Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat perinnöllisyyden lisäksi myös ympäristötekijät. Yksi syy atooppisten allergioiden lisääntymiseen voivat olla ruokailutottumuksissa tapahtuneet muutokset ja erityisesti muutokset välttämättömien rasvahappojen saannissa. Atoopikkojen veressä, solukalvoissa ja äidinmaidossa on todettu alhaisia välttämättömien rasvahappojen pitoisuuksia sekä plasman omega-3- ja omega 6-rasvahappojen kirjon muuntumista. Mustaherukan siemenöljy sisältää juuri omega-3- ja omega-6-rasvahappoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden korjata atoopikon välttämättömien rasvahappojen tasapainoa. Mustaherukkatutkimuksessa lumeöljyksi valittu oliiviöljy sisältää samoja rasvahappoja vain vähän. Tutkijat muistuttavat, että mustaherukalla on muiden marjojen tavoin paljon muitakin terveellisiä ominaisuuksia. Ne ovat vähäenergisiä, sisältävät runsaasti c-vitamiinia ja polyfenoleja sekä tasoittavat verensokeria ja vaikuttavat edullisesti veren rasvoihin. Kuitenkaan itse mustaherukkaa syömällä ei siemenöljyn hyötyä saa irti, sillä siemenet säilyvät ihmisen ruuansulatuselimistössä kokonaisina. Jotta elimistö saisi siemenöljyä tutkimuksessa annostellun kolmen gramman päiväannoksen, olisi mustaherukkaa syötävä puoli kiloa ja pureskeltava siemenet hyvin.. super

20 20 super

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot