ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ"

Transkriptio

1 Aini-Kristiina Jäppinen ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun (ammattistartti) vaikuttavuus Loppuraportti Raportit ja selvitykset 2010:2

2 Raportit ja selvitykset 2010:2 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Opetushallitus ja tekijä Taitto: Innocorp Oy Jyväskylän ammattiopiston paino Jyväskylä 2010

3 Sisältö ESIPUHE 5 1 AMMATTISTARTTI Mikä ammattistartti? Seurantaselvitys Loppuraportin rakenne 9 2 TUTKIMUSSUUNNITELMA Ammattistartin vaikuttavuus: suunniteltujen toimenpiteiden sekä toteutuksen ja tulosten välinen positiivinen suhde Jaettu pedagoginen johtajuus Kyvyt, puitteet ja vakiinnuttaminen Tutkimussisällöt Orientaatio eli kokeilun toivottu suunta Yhteenveto 16 3 SELVITYKSEN AINEISTO, MITTARIT, KULKU JA TOIMENPITEET Aineisto Mittarit Koulutuksen järjestäjien ensimmäinen kysely Yhdyshenkilöiden kysely Koulutuksen järjestäjien toinen ja kolmas kysely Ryhmähaastattelut ja haastateltavien valinta Opiskelijoiden haastattelut Henkilöstön haastattelut Vanhempien ja huoltajien kysely 23 4 VAHVUUDET Sujuvat, runsaat ja monipuoliset siirtymiset eteenpäin omilla opinpoluilla Yleistä yksilöllisten opinpolkujen jatkumisesta Siirtymisen suunta Keskeyttäminen Yleistä opiskelijoiden edistymisestä Opintojen päivittäminen Jatkosuunnitelmien selkiytyminen Poissaolot 49

4 4.2 Ammattistartin henkilöstön professionaalisuus, yhteisöllisyys ja lähiverkostot Moniammatillinen yhteisöllisyys Professionaalisuus Lähiverkostojen hyödyntäminen Oman organisaation verkostot Muut verkostot Kodin ja koulun välinen yhteistyö Monipuoliset sisällöt ja käytänteet Yleistä käytänteistä ja sisällöistä Yksilöllisten opinpolkujen huomioiminen Ryhmien myönteinen vaikutus 73 5 HAASTEET Opiskelijoiden elämänhallinnan tukeminen ja heterogeenisuus Yleistä elämänhallinnan tukemisesta Opiskelijoiden heterogeenisuus Tukikeinot ja resurssit Kokeilujen integroiminen organisaatioon Yleiset reunaehdot Tiedotus Koulutusaloihin tutustuminen Muiden suhtautuminen ammattistarttilaisiin Yksilöllisten opinpolkujen toteuttamisen organisatoriset rajoitukset Työelämään tutustuminen ja valmentautuminen Tavoite- ja käsite-erot Muodot, käytänteet ja muut tekijät Opiskelijoiden yksilölliset tarpeet POHDINTA Tulosten yhteenveto Keskeiset vahvuudet ja haasteet Vahvuuksien hyödyntäminen ja haasteisiin vastaaminen Ammattistartin tarpeellisuus ja tulevaisuudennäkymät 115 LÄHTEET 118 LIITTEET 120

5 ESIPUHE Tämä julkaisu on ammatillisen peruskoulutuksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun loppuraportti. Kokeilu järjestettiin vuosina eri puolella Suomea olevissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kokeilun kahtena keskimmäisenä lukuvuonna (2007 ja 2008) ulkopuolinen tutkija seurasi kokeilussa mukana olleiden koulutuksen järjestäjien käytäntöjä, opiskelijoiden opintopolkuja ja opetuksen järjestelyjen vaikuttavuutta muutoinkin. Näin saatiin seurantatietoa yli kahdesta tuhannesta opiskelijasta ja heidän opinpolkujensa onnistumisesta. Seurannasta saadut myönteiset tulokset ovat osaltaan myös vaikuttaneet siihen, että opetusministeriössä päätettiin esittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen vakinaistamista vuonna Vakinainen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus alkaa elokuussa Koulutusta koskevat säädökset on sisällytetty ammatillista koulutusta koskeviin lakeihin ja asetuksiin, ja Opetushallituksen vahvistamat opetussuunnitelman perusteet ovat käytössä koulutuksen alkaessa. Tämän loppuraportin tiedot pohjautuvat osittain kahteen kokeilusta tehtyyn väliraporttiin, jotka valmistuivat seurannan aikana. Tässä raportissa kuvataan ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun suunnitelmien ja saavutusten suhdetta eli kokeilun vaikuttavuutta. Aineistona ovat olleet tutkijan keräämät lukuisat kyselyt, eri tahojen, myös opiskelijoiden, haastattelut ja muut analyysit. Raportti sisältää runsaasti suoria lainauksia opiskelijoiden ja muiden tahojen kommenteista ja arvioista. Yhteenvetona seurannasta on luettavissa kokeilun ja koulutuksen neljä keskeistä vahvuutta: 1) opinpoluilla siirtymisten sujuvuus, volyymi ja monipuolisuus, 2) ammattistartin henkilöstön professionaalisuus, yhteisöllisyys ja verkostoituminen, 3) koulutuksen monipuoliset sisällöt ja käytänteet ja 4) ryhmien omat positiiviset ominaisuudet. Näiden rinnalle jäi myös neljä haastetta, joihin on vastattava vakinaistamisen kynnykselläkin: 1) opiskelijoiden elämänhallinnan tukeminen ja opiskelijoiden heterogeenisuus, 2) kokeilujen integroiminen osaksi koko organisaatiota tai oppilaitosta, 3) monenlaisten opiskelijoiden joskus hyvinkin yksilöllisten opinpolkujen toteuttaminen organisaation tai oppilaitoksen tarjoamien rakenteiden ja koulutusalojen puitteissa ja rajoissa ja 4) työelämään tutustumiseen ja valmentautumiseen liittyvät seikat. Tutkija päätyy lopputuloksena siihen, että ohjaava ja valmistava koulutus on tarpeellinen ja lunastanut paikkansa koulutuksen nivelvaiheessa. ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 5

6 Opetushallitus myönsi Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle valtionavustuksen seurantaselvityksen tekemiseen vuonna Käytännössä seurannan ja selvityksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen erikoistutkija, kasvatustieteen tohtori Aini-Kristiina Jäppinen. Hänelle lämpimät kiitokset seurantaselvityksen toteuttamisesta ja loppuraportin kirjoittamisesta! Opetushallitus kiittää myös kokeilun ohjausryhmää, kaikkia kokeilussa mukana olleita ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ja seurannan kohteena olleita opiskelijoita, opettajia, ohjaajia, vanhempia ja muita tahoja. Opetushallituksessa kokeilun ohjauksesta on vastannut opetusneuvos Ulla Aunola. Myös hänelle suuret kiitokset tuloksellisesta työstä. Opetushallituksessa 5. maaliskuuta 2010 Yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki Kokeilun ohjausryhmän puheenjohtaja 6 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

7 1 AMMATTISTARTTI 1.1 Mikä ammattistartti? Ammattistartti on opetusministeriön alullepanema ja Opetushallituksen koordinoima ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutuskokeilu. Opetushallitus laati koulutukselle kokeiluohjelman ja teki ensimmäisessä vaiheessa kokeilupäätöksen lukuvuosiksi ja (OPH 2/420/2006 ja opetusministeriön kirje /530/2006). Kokeilut lähtivät käyntiin Opetushallituksen antamien kokeiluopetussuunnitelmaperusteiden ja koulutuksen järjestäjien itsensä tekemien opetus- ja toteutussuunnitelmien pohjalta Kokeilulupa myönnettiin aluksi 56:lle koulutuksen järjestäjälle kolmea lukuvuotta varten syyslukukaudesta 2006 alkaen (liite 1). Kokeilu laajennettiin myöhemmin lukuvuoteen asti. Tammikuussa 2009 kokeilulupia oli 48; matkan varrella osa oli jättäytynyt pois ja muutamia uusia koulutuksen järjestäjiä oli tullut mukaan (liite 2). Seurantaselvitys perustuu kolmeen ensimmäiseen kokeilulukuvuoteen , ja Selvitys aloitettiin kuitenkin vasta syyskuussa 2007 (taulukko 1), ja ensimmäisen kokeiluvuoden tietoja kerättiin jälkikäteen. Vaikka kolmantena kokeilulukuvuotena tuli mukaan uusia koulutuksen järjestäjiä, niitä koskevia tietoja ei otettu mukaan selvitykseen tulosten luotettavuuden ja vertailtavuuden takia. Pieni osa ensivaiheen luvan saaneista joko ei aloittanut kokeilua lainkaan tai lopetti sen kesken kokeilukauden. Yksi koulutuksen järjestäjä oli toteuttanut kokeilua vain lukuvuonna , muttei enää Ensimmäisen vaiheen luvan saaneista kuusi koulutuksen järjestäjää aloitti kokeilun vasta toisena lukuvuotena. Kahdeksan luvan saanutta koulutuksen järjestäjää ei ollut eri syistä aloittanut lainkaan kokeilua, esimerkiksi hakijoiden vähyyden tai resurssien, koulutuspaikkojen tai henkilöstön puutteen takia. On lisäksi otettava huomioon, että muutama koulutuksen järjestäjä oli yhdistynyt kokeilulukuvuosien aikana, joten selvityksessä mukana olleiden kokeilijoiden toisen vuoden luku 45 ja kolmannen 42 eivät ole suoraan verrannollisia alkuperäiseen kokeiluluvan saaneiden lukuun 56 (taulukko 1). ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 7

8 Taulukko 1. Kokeiluluvat ja selvityksessä mukana olleet koulutuksen järjestäjät Koulutuksen järjestäjä Lupia Selvityksessä mukana -* Ammattistartti kohdistettiin ennen kaikkea niille opiskelijoille, joiden koulutus- ja alavalinta olivat vielä epäselviä, joilla oli puutteita aiemmissa opinnoissa jatko-opintoihin siirtymiseksi tai joilta jollain muulla tavoin puuttuivat riittävät valmiudet edetä kohti työelämää ja omaa paikkaansa yhteiskunnassa. Ammattistartin tarkoitus on tiivistettynä auttaa nuoria selkiinnyttämään opintovalintojaan ja lisäämään oppimisvalmiuksiaan, jotta he pystyvät siirtymään jatko-opintoihin ammatilliseen tai muuhun koulutukseen tai muulla tavoin suunnitelmallisesti eteenpäin omalla opinpolullaan. Ammattistartti ei ole erityisopetusta, vaikka joidenkin opiskelijoiden kohdalla erityisopiskelijaksi määritteleminen koettiinkin perustelluksi ja tarpeelliseksi toimenpiteeksi. Onnistuneet siirtymät koulutuksen nivelvaiheissa takaavat yksilön opinpolun jatkumon ja pitemmällä tähtäimellä elinikäisen oppimisen. Yksi tärkeä nivelvaihe on siirtymä perusopetuksesta toiselle asteelle. Ammatillisen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu on yksi väline kyseisen siirtymän onnistumiseksi. Suurin osa ammattistarttilaisista tuli tämän takia suoraan peruskoulusta, mutta osalla oli myös toisenlainen tausta. He olivat esimerkiksi eri syistä keskeyttäneet jo aloittamansa ammatillisen peruskoulutuksen ja olivat hakemassa startin kautta uutta suuntaa opinnoilleen. Pieni osa ammattistarttilaisista oli keskeyttänyt lukio-opinnot tai tuli työelämän kautta ammattistarttiin. Joukossa oli myös niitä, joilla oli ollut aiempien opintojen ja ammattistartin välillä hieman pitempi muunlainen tauko. 1.2 Seurantaselvitys Ammattistartin vakinaistamisen perusteiksi haluttiin saada selville ohjaavan ja valmistavan koulutuksen vaikuttavuutta. Tätä varten tein Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa ja Jyväskylän ammattiopiston koordinoimana seurantaselvityksen vuosina Sen aikana on laadittu kaksi julkaisematonta ja etupäässä vain kokeilijoille, päättäjille ja muille asianosaisille toimitettua kokeiluraporttia ja sekä käsillä oleva loppuraportti. Loppuraportti pohjaa osin kahteen julkaisemattomaan kokeiluraporttiin. Loppuraportissa on siksi osittain samaa tietoa kuin kahdessa aiemmassa raportissa, mutta nyt yhteen vedettynä ja uusien, lukuvuoden aikana kerättyjen tulosten kanssa. Aiempien raporttien tulosten yhteenvedot ovat nähtävissä osoitteessa ammatillisen koulutuksen ja ammattistartin otsikoiden alla. 8 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

9 1.3 Loppuraportin rakenne Käyn luvussa 2 Tutkimussuunnitelma läpi lyhyesti sitä viitekehystä, joka olennaisesti ratkaisi aineiston keruu-, käsittely- ja analysointitavat. Viitekehys määrittää näkökulman ja tavat, joilla ammattistartin vaikuttavuutta tulososassa tarkastellaan. Luvun 2 loppuun olen laatinut lukijan työtä helpottaakseni vielä lyhyen yhteenvedon tutkimussuunnitelmasta. Luvussa 3 Selvityksen kulku ja toimenpiteet kuvaan niitä käytännön toimenpiteitä ja aikataulua, joilla tutkimus toteutettiin. Luvut 4 Vahvuudet ja 5 Haasteet sisältävät varsinaiset tutkimustulokset. Luku 6 Pohdinta tuo tiivistetysti yhteen seurantaselvityksen keskeiset johtopäätökset. Vielä haluan erikseen kiittää ammattistartin koko kenttää erittäin hedelmällisestä yhteistyöstä, jonka avulla monitasoisen ja -muotoisen koulutuskokeilun vaikuttavuuden tutkiminen mahdollistui. ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 9

10 2 TUTKIMUSSUUNNITELMA 2.1 Ammattistartin vaikuttavuus: suunniteltujen toimenpiteiden sekä toteutuksen ja tulosten välinen positiivinen suhde Seurantaselvitys kohdistui ammattistartin vaikuttavuuteen. Koulutuksen vaikuttavuus ei ole kuitenkaan yksiselitteinen asia. Suorien vaikutusten lisäksi koulutuksella voi olla välillisiä vaikutuksia. Asioita voidaan myös tehdä oikealla tavalla, vaikka ne eivät olisi välttämättä oikeita asioita. Koulutus voi olla vaikuttavaa, vaikka se ei olisi tehokasta. Esimerkiksi oppiminen ja kasvu vaikuttavat sekä yksilöön että hänen ympäristöönsä, vaikka niitä ei voitaisikaan määritellä tehokkaiksi. Tehokkuus, taloudellisuus ja tuottavuus eivät siis sellaisenaan sovi erityisen hyvin koulutuksellisen toiminnan vaikuttavuuden tutkimiseen. Vaikuttavuus voi lisäksi olla sekä positiivista että negatiivista, niin ennakoitua kuin ennakoimatontakin. (Esim. Day ym. 2007; Järvinen ym. 2000; Niemi 2005ab; Nurmi & Kontiainen 2000; Raivola ym. 2000; Salo 2004; Tenhula 2006; Tervola 2005.) Tämän moniselitteisyyden vuoksi oli seurantaselvitystä varten ensin määriteltävä se, miten siinä ymmärretään kokeilun vaikuttavuus. Otin pohjaksi laajalti hyväksytyn ISOlaatustandardin määritelmän vaikuttavuudesta (effectiveness). Tämän määritelmän perusteella vaikuttavuus on nähtävissä siinä, missä määrin suunnitellut toimenpiteet toteutetaan ja toivotut tulokset saavutetaan (ISO 9000:2005). Ammattistartin vaikuttavuus ilmenee näin ymmärrettynä ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteiden ja tarpeiden ja sen saavutusten ja tehtyjen toimenpiteiden välisenä myönteisenä suhteena (vrt. Raivola 2000ab). Mitä vastaavampi tuo suhde on, sitä positiivisempaa on ollut ammattistartin vaikuttavuus ja sitä onnistuneempaa itse koulutus. Koska vaikuttavuus ymmärrettiin ammattistartin seurantaselvityksessä edellisen kaltaisena suhteena, tuli sitä arvioida ohjaavalle ja valmistavalle kokeilulle asetettujen tavoitteiden ja koulutuskokeilun saavutusten välisenä suhteena: mihin kokeilulla alun perin pyrittiin, mitä toimenpiteitä tehtiin ja mitä niillä lopulta saatiin aikaiseksi. Kokeilun aikana tehtyjä asioita oli siis tarkasteltava opetus- ja toimintasuunnitelmissa asetetuista tavoitteista ja pyrkimyksistä lähtien, ei irrallisina lukuina, määrinä tai pelkkinä kuvauksina ammattistartin käytänteistä ja toiminnoista. Koulutus vaikuttaa yleensä usealla tasolla: mikro-, meso- ja makrotasoilla (esim. Meriläinen 2005). Tämä tarkoittaa, että koulutus voi olla relevanttia yksilön, organisaation tai yhteiskunnan kannalta. Sen vuoksi halusin tarkastella ammattistartin vaikuttavuutta mahdollisuuksien mukaan yhtä lailla yksilön, organisaation ja yhteiskunnan kannalta. Aina ei kolmentasoinen tarkastelu ollut kuitenkaan mahdollista tutkimuksellisten rajoitusten takia. 10 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

11 Tiivistetysti voidaan sanoa, että ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun vaikuttavuus on sitä toteuttaneiden koulutusorganisaatioiden toiminnalla tavoitettua kokeilun onnistumista eli positiivista muutosta haluttuun suuntaan ja tämän perusteella oikeiden asioiden tekemistä niin yksilön, organisaation kuin laajemminkin yhteiskunnan tarpeita ajatellen. 2.2 Jaettu pedagoginen johtajuus Seuraavaksi oli seurantaselvitystä varten määriteltävä tutkimuksellinen näkökulma eli se teoreettinen viitekehys, josta vaikuttavuutta ja edellä esiteltyä suhdetta tarkasteltaisiin. Täksi näkökulmaksi valitsin luomani käsitteen jaetun pedagogisen johtajuuden 2007, koska jaetun pedagogisen toiminnan on todettu vaikuttavan suoraan ja positiivisesti pedagogisten käytänteiden tehokkuuteen ja niiden kehittymiseen sekä opiskelijoiden onnistuneisiin oppimiskokemuksiin (esim. Bereiter 2002; Hargreaves & Fink 2006; Senge ym. 2000; Tynjälä 2008; Wenger 1998). Jaettu pedagoginen johtajuus ei kuitenkaan tarkoita johtamista sanan perinteisessä merkityksessä. Jaettu pedagoginen johtajuus tarkoittaa oppimiseen ja opettamiseen sekä niiden taustalla oleviin rakenteisiin, käytänteisiin, toimintoihin ja sisältöihin liittyvää toimintaa, joka koskee tietyn yhteisön kaikkia jäseniä ja on vastuullista, moniammatillista, tavoitteellista, pitkäkestoista ja suunnitelmallista. Se on myös yhteisön ominaisuus ja sisäinen tila, jota voidaan kehittää ja edistää. Tämä tila rakentuu asteittain, prosessissa. Se on yhteisöllistä oppimista, joka kohdistuu systemaattisiin pedagogisiin ratkaisuihin, käytänteisiin ja toimintoihin. (Jäppinen, 2007, painossa, vertaisarvioinnissa.) Edellisen perusteella seurantaselvityksessä tarkasteltu jaettu pedagoginen johtajuus kosketti jokaista jollakin tavalla ammattistarttitoiminnan kanssa tekemisissä ollutta tietyn oppilaitoksen tai koulutusorganisaation jäsentä: sen johtoa, opettajia, opiskelijahuollon jäseniä, hallintohenkilökuntaa, avustajia, opiskelijoita ja niin edelleen. Tämän takia ei kukaan ammattistartin olennainen toimija voinut jäädä jaetun pedagogisen johtajuuden näkökulmasta kokonaan ammattistarttitoiminnan vaikuttavuustutkimuksen ulkopuolelle, koska toimintaa oletettiin parhaimmillaan johdettavan pedagogisesti yhteisesti sovitulla tavalla yhteisesti sovittuun ja määriteltyyn suuntaan. Luonnollista kuitenkin on, että eräät toimijat olivat aivan ammattistartin keskiössä, kun taas toiset vaikuttivat siihen vähemmän. 2.3 Kyvyt, puitteet ja vakiinnuttaminen Seuraavaksi oli tutkimustyön sujumisen kannalta tärkeää tiivistää hyvinkin abstraktin jaetun pedagogisen johtajuuden tarkastelu mahdollisimman täsmällisiin pää- ja alakohtiin (kuvio 1). Tiivistys oli välttämätöntä myös erittäin laajan aineiston takia, koska mukana oli vajaat 50 koulutuksen järjestäjää eli viitisenkymmentä erilaista opetussuunnitelmaa ja toteutusta. Muutamalla koulutuksen järjestäjällä oli myös rinnakkaisia starttiryhmiä. Kuten kuvio 1 osoittaa, päädyin lopulta kolmeen pääalueeseen ja kussakin pääalueessa kolmeen alakohtaan (vrt. Leithwood 2006). ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 11

12 Tarkastelen ammattistarttia kykyjen, puitteiden ja vakiinnuttamisen sekä niiden yhdeksän alakohdan mukaan. A Kyvyt eli henkilöstön ja opiskelijoiden tukeminen ja kehittäminen 1. Henkilöstön tukeminen (esim. henkilöstökoulutus, muu tuki) 2. Opiskelijoiden tukeminen 3. Tarkoituksenmukaisten käytäntöjen muodostaminen tuen avulla B Puitteet eli kokeilun organisointi 4. Yhteisöllisen kulttuurin luominen 5. Organisatoristen mallien luominen 6. Hyvien yhteistyösuhteiden solmiminen C Vakiinnuttaminen eli kokeilun stabiliteetti 7. Opiskelijoiden edistyminen (seuranta ja arviointi) 8. Strategioiden kehittyminen (seuranta ja arviointi) 9. Resurssien takaaminen Kuvio 1. Jaetun pedagogisen johtajuuden alueet: kyvyt puitteet ja vakiinnuttaminen Jotta jokin koulutuskokeilu olisi vaikuttavaa, tarvitaan jaetun pedagogisen johtajuuden toteuttamiseksi ensiksikin henkilöstön kykyjä ja näiden kykyjen tukemista. Ammattistartin ryhmänohjaajien, muiden opettajien, ohjaushenkilöstön, oppilaitoksen tai organisaation johdon ja kaikkien kokeilussa mukana olevien henkilöiden kyvyt ovat se tärkein väline, jolla jaettua pedagogista johtajuutta toteutetaan ja opiskelijoiden oppimisprosesseja edistetään ja tuetaan. Nämä kyvyt, ovatpa ne tiedollisia, taidollisia, edellisten kombinaatioita tai sosiaalisia, luovat pohjan koko ammattistartin toiminnalle. Kykyjen edistäminen esimerkiksi henkilöstölle annettavan perus- ja täydennyskoulutuksen avulla tai koulutuksen järjestäjän muilla tukitoimenpiteillä on ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta kyvyillä on myös toinen yhtä tärkeä puoli eli opiskelijat. Henkilöstön kyvyt ja niiden tukeminen kohdistuvat koulutuksen ytimeen: opiskelijoiden kykyjen vahvistamiseen ja tukemiseen eli sellaisten tietojen ja taitojen esiin nostamiseen ja kehittämiseen, joiden avulla oma koulutusala löytyy ja opiskelu jatkossa onnistuu, jotta saavutetaan aikanaan riittävän hyvä ammattiosaaminen. Lisäksi tarvitaan tarkoituksenmukaisia ja systemaattisia käytänteitä niin henkilöstön kuin opiskelijoiden kykyjen vahvistamiseksi ja kehityksen jatkuvaksi tukemiseksi. 12 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

13 Puitteet ovat seurantaselvityksen toinen jaetun pedagogisen johtajuuden alue. Vaikka henkilöstön kyvyt olisivatkin relevantit ja hyvät ja opiskelijoilla paljon potentiaalia, eivät kyvyt tule esille tai ole parhaassa mahdollisessa käytössä, jos puitteet eivät tarjoa riittäviä tukielementtejä. Näitä puitteita ovat ensiksikin yhteisöllinen kulttuuri, jonka avulla ammattistartti voi löytää oman paikkansa osana koko organisaatiota. Tärkeitä ovat edelleen toimivat organisatoriset mallit, jotka tukevat osaltaan ammattistartin laadukasta toimintaa. Lisäksi tarvitaan hyvää yhteistyötä monipuolisine verkostoineen niin oppilaitoksen tai koulutuskonsernin sisällä kuin sieltä ulospäinkin, jotta voimavarat riittäisivät. Mutta tärkeydestään huolimatta eivät kyvyt ja puitteet ole sittenkään vielä riittävä kehikko vaikuttavalle koulutuskokeilulle. Koska jaettu pedagoginen johtajuus on prosessi, tarvitaan tiettyjä edistäviä tekijöitä, jotka auttavat sitomaan ammattistartin osaksi koko yhteisön toimintakulttuuria ja tekemään siitä näin pysyvän, mutta silti koko ajan kehittyvän ja oppimisyhteisöön saumattomasti kuuluvan osion. Tätä aluetta kutsun kokeilun vakiinnuttamiseksi. Tähän vakiinnuttamiseen, joka aikanaan voi johtaa kokeilun vakinaistamiseen, tarvitaan opiskelijoiden edistymisen seurantaa ja arviointia, strategioiden tietoista ja suunnitelmallista kehittämistä sekä riittävien materiaalisten ja henkilöstöresurssien takaamista. 2.4 Tutkimussisällöt Seuraava vaihe oli valita ne koulutukselliset sisällöt, joita sitten tarkasteltaisiin kykyinä, puitteina ja vakiinnuttamisena kolmella eri tasolla: yksilön, organisaation ja yhteiskunnan. Kuten edellä jo totesin, olivat lähes 50 kokeiluopetussuunnitelmaa ja toimintasuunnitelmaa hyvin erityyppisiä ja melkoinen osa niistä oli hyvinkin laajoja. Seurantaselvitys oli siis käytännön rajoitusten vuoksi pystyttävä kohdistamaan tiettyihin yhteisiin ja tiivistetympiin sisältöihin. Jotta voin löytää yhteiset vaikuttavuuden alueet, kävin ensin läpi opetusministeriön ja Opetushallituksen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta antamat tiedotteet (OPH 13/2007 ja OPM ), luonnokset (OPH ), muistiot ja selvitykset (OPM 2005:33) sekä päätökset ( ). Tein näiden perusteella laadullisen käsiteanalyysin (Patton 2002), jonka avulla tutkimussuunnitelmaan muodostui kuusi laajempaa tarkastelualuetta eli tutkimussisältöä: 1. yksilölliset opinpolut, 2. opetuksen ja opiskelun yksilöllistämisen toimenpiteet, 3. opintojen ohjaus, 4. työelämä, 5. yhteistyö ja verkostoituminen sekä 6. henkilöstökoulutus ja integroiminen. Kukin alue kattoi puolestaan useita alakohtia (kuvio 2). ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 13

14 1. Yksilölliset opinpolut Opiskelijoiden lähtötasokartoitus HOPS:n laatimisprosessi Yksilöllisten oppimisvalmiuksien ja -tapojen huomioiminen Henkilökohtaisten tavoitteiden määrittely Lähtötason perustaitojen tarkistaminen ja päivitys Tuleviin opintoihin/työelämään siirtymisen suunnitelma Opiskelujen jaksottaminen Kokeilun aikana hankitun osaamisen tunnustaminen 2. Opetuksen ja opiskelun yksilöllistämisen toimenpiteet Opetus- ja opiskelumenetelmät Tukitoimenpiteet Palautteen antamisen tavat Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Opetuksen arviointi suhteessa HOPS:iin 3. Ohjaus Ohjaushenkilöstö: ohjaukseen osallistuvat, työnjako ja vastuullisuus Muun opettajakunnan ja henkilöstön osallistuminen kokeiluun Opiskelijoiden koulutusalojen ja työelämän tuntemuksen lisääminen Ohjausmenetelmien käyttö: opinnot, ura, kasvu ja kehittyminen Alkuvaiheen ohjaus Opiskelijahuollon palveluiden käyttö 4. Työelämä Opiskelijoiden ammatintuntemuksen kehittyminen Koulutuksen kehittäminen vastaamaan työelämän tarpeita Työelämän verkostojen hyväksikäyttäminen Työhön tutustuminen ja perehdyttäminen Työ- ja käytäntöpainotteiset opiskelu- ja oppimisratkaisut 5. Yhteistyö ja verkostoituminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Moniammatillinen yhteistyö Tiedotus- ja valintaprosessi 6. Henkilöstökoulutus ja integroiminen Kokeiluhenkilöstön koulutus ja perehdyttäminen Kokeilusta saadun tiedon jakaminen Kuvio 2. Tutkimussisällöt 14 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

15 2.5 Orientaatio eli kokeilun toivottu suunta Kun tutkimussisällöt oli saatu määriteltyä, voitiin seuraavaksi kartoittaa se suunta, johon näissä sisällöissä haluttiin olla menossa. Tässä selvityksessä nimitän haluttua suuntaa orientaatioksi. Valitsin yläkäsitteeksi orientaation enkä tavoitteita, koska ammattistartin orientaatio ei sisällä vain opetus- ja toimintasuunnitelmiin kirjattuja erillisiä tavoitteita vaan myös niissä olleet laajemmat koulutukselliset visiot tulevaisuudesta ja muut pyrkimykset kohti laadukkaita ja vaikuttavia tuloksia (kuvio 3). ORIENTAATIO Kokeilun suunta VISIO Kuva tulevaisuudesta TAVOITTEET Tavoitteiden asettaminen koulutukselle PYRKIMYKSET Pyrkimykset kohti laadukkaita tuloksia Kuvio 3. Orientaatio Ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun orientaatio ilmeni käytännössä opetusministeriön, Opetushallituksen ja kokeilujen järjestäjien opetus- ja toteutussuunnitelmista. Toisin sanoen kokeilun vaikuttavuus näkyy siinä, millä tavoin ja missä määrin ennalta asetetut visiot, tavoitteet ja pyrkimykset toteutuivat ammattistartin käytännön toimenpiteinä ja tuloksina. Jotta pystyin kartoittamaan ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun orientaation, kävin läpi kaikki kokeilujen järjestäjien opetus- ja toteutussuunnitelmat poimien niistä erilleen visiot, tavoitteet ja pyrkimykset. Seuraavaksi jaottelin ne tutkimussisältöjen perusteella kykyihin, puitteisiin ja vakiinnuttamiseen. Koko orientaation yhteenveto on ensimmäisessä kokeiluraportissa Siihen paneutuminen ei ole kuitenkaan loppuraportin tulosten ymmärtämisen kannalta välttämätöntä, koska orientaatio on esitetty pienemmissä osissa tulosten eli vahvuuksien ja haasteiden yhteydessä, mikä riittää hyvin ammattistartin vaikuttavuuden ymmärtämisen pohjaksi. ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 15

16 Vielä on syytä huomauttaa, etteivät sisällöt ja orientaatio ole sama asia. Sisällöt ovat koulutuksen eli opettamisen ja oppimisen kohteena olevia aihekokonaisuuksia. Orientaatio koskee puolestaan näille sisällöille annettuja tavoitteellisia arvoja opinpolkujen onnistuneiden jatkumojen takaamiseksi: millaisiksi näitä sisältöjä tulisi kehittää, mihin suuntaan niiden kehittymistä tulisi ohjata ja millä toimenpiteillä päästäisiin toivottuihin lopputuloksiin. 2.6 Yhteenveto Ammattistartin vaikuttavuus on kuviossa 2 esiteltyjä tutkimussisältöjä koskevien visioiden, tavoitteiden ja pyrkimysten eli orientaation todentumista käytännön toimenpiteinä ja tuloksina. Tätä toteutumista tarkastellaan jaetun pedagogisen johtajuuden näkökulmasta ensiksikin yhteisössä toimivien yksilöiden niin henkilöstön kuin opiskelijoiden kykyinä ja näiden kykyjen kehittymisenä ja tukemisena. Toiseksi toteutumista tarkastellaan puitteina eli yhteisöllisen kulttuurin luomisen, yhteistyön ja verkostojen sekä organisatoristen rakenteiden ja mallien kautta. Kolmanneksi orientaation käytännön toteutumista tarkastellaan vakiinnuttamisprosessina eli opiskelijoiden edistymisen, strategioiden kehittymisen ja riittävien resurssien varmistamisen avulla. Kaikkia edellä mainittuja seurataan mahdollisuuksien mukaan kolmella tasolla: yksilön, organisaation ja yhteiskunnan. 16 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

17 3 SELVITYKSEN AINEISTO, MITTARIT, KULKU JA TOIMENPITEET Tässä luvussa esittelen seurantaselvityksen aineistot, mittarit ja ne toimintatavat, joilla keräsin, kartoitin ja selvitin kokeilulla saavutettuja tuloksia. Seurantaselvitys perustuu lähinnä laadulliseen tutkimusotteeseen, vaikka osa aineistosta ja mittareista sisälsikin numeerista tietoa ja käsiteltiin siksi kvantitatiivisin menetelmin. 3.1 Aineisto Seurantaselvityksen pohja-aineisto koostui opetusministeriön ja Opetushallituksen tiedotteista, muistioista, selvityksistä, luonnoksista ja päätöksistä kokeiluopetussuunnitelmista ja toimintasuunnitelmista kokeilijoiden väliraporteista. 3.2 Mittarit Seurantaselvityksen mittarit olivat kolme koulutuksen järjestäjille lähetettyä kyselyä, joista kaksi jälkimmäistä olivat Internet-kyselyjä yhdyshenkilöille lähetetty kysely, jossa kartoitettiin yhtenäisemmin kokeilun sisältöjä ja toteutusta 16 henkilöstön otantaperustaista ryhmähaastattelua 15 opiskelijoiden otantaperustaista ryhmähaastattelua haastateltujen opiskelijoiden vanhemmille tai huoltajille lähetetty kysely Koulutuksen järjestäjien ensimmäinen kysely Koulutuksen järjestäjille lähetettiin ensimmäinen kysely postitse lokakuussa 2007 heti seurantaselvityksen alettua (pohjamalli ilman saatetekstejä, liite 3). Siinä kerättiin numeerisia perustietoja lähinnä ensimmäisestä kokeilulukuvuodesta , koska seurantaselvitys alkoi vasta toisena kokeiluvuotena. Kysely sisälsi lisäksi jonkin verran vertailutietoja myös toisen lukuvuoden alusta. Kyselyn aihepiirejä olivat: koulutuksen järjestäjän ja ammattistartin opiskelijamäärät ammatilliseen koulutukseen siirtyneet koulutusaloittain useamman tutkinnon suorittajiksi siirtyneet oppisopimuskoulutukseen siirtyneet työelämään siirtyneet ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 17

18 muuhun koulutukseen siirtyneet koulutuksen järjestäjätasolla ja ammattistartissa keskeyttäneet henkilöstö- ja tilaresurssit. Ensimmäisen kyselyn avulla haluttiin lisäksi kartoittaa kentän yleistilannetta ketkä olivat aloittaneet kokeilun ja ketkä eivät sekä koota kokeiluista vielä puuttuva yhdyshenkilöverkosto jatkoyhteydenpitoa varten Yhdyshenkilöiden kysely Hyvin pian koulutuksen järjestäjille lähetetyn ensimmäisen kyselyn perään lähetettiin syksyllä 2007 yhdyshenkilöiksi ilmoittautuneille kohdistettu kysely (pohjamalli ilman saatetekstejä, liite 4). Siinä kerättiin tarkempaa tietoa ammattistartin toteuttamisesta ja valituista tutkimussisällöistä (kuvio 2). Kysely oli jaoteltu seuraaviin aihepiireihin: valintaprosessi ja opiskelijat kokeilun asema organisaatiossa opiskelijoiden lähtötasokartoitus ja HOPS opintojen etenemisen tarkistaminen tuleviin opintoihin siirtymisen suunnitelma opetuksen jaksottaminen, opetusmenetelmät ja opiskelumenetelmät tukitoimenpiteet palautteen antaminen opiskelijalle oppimisen arviointi ohjaus ja ohjausmenetelmät muun henkilöstön osuus ammattistartin toteuttamisessa opiskelijoiden koulutusalojen tuntemus opiskelijoiden työelämän tuntemus ja työelämään tutustuminen verkostot ja yhteistyö rekrytointi, henkilöstökoulutus ja henkilöstön perehdyttäminen koulutuksen markkinointi ja tiedotus. Vaikka osittain samoja tietoja löytyikin kokeilijoiden ensimmäisestä Opetushallitukselle tekemästä syksyn 2007 väliraportista, halusin tutkimustulosten luotettavuuden varmistamiseksi koota kaikki tiedot samalla tavalla ja samojen nimikkeiden alla liittäen ne kiinteästi valitsemiini tutkimussisältöihin ja koko tutkimukselliseen viitekehykseen. Väliraportit olivat nimittäin hyvin yksilöllisiä ja vapaamuotoisia, eikä niiden perusteella olisi ollut mahdollista muodostaa selkeää kokonaiskuvaa ensimmäisestä kokeiluvuodesta ja sen toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Käytin kahden ensimmäisen kokeiluvuoden väliraportteja lähinnä lisäinformaation lähteenä ja erityisesti haastattelujen edellä tutustuakseni jo etukäteen kyseisen koulutuksen järjestäjän ammattistartin toteutukseen. 18 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

19 3.2.3 Koulutuksen järjestäjien toinen ja kolmas kysely Kokeilijoiden toivomuksesta koulutuksen järjestäjille suunnattu toinen kysely lokakuussa 2008 ja kolmas toukokuussa 2009 siirrettiin Internetiin. Internet-pohjaiset kyselyt olivat pääpiirteissään samansisältöisiä kuin ensimmäinenkin postitse lähetetty kysely. Joitakin pieniä tarkistuksia tehtiin kysymysten ymmärrettävyyden parantamiseksi ensimmäisestä kyselystä saadun palautteen perusteella. Liitteessä 3 on yhteinen pohja kaikista kolmesta koulutuksen järjestäjille lähetetystä kyselystä Ryhmähaastattelut ja haastateltavien valinta Lukuvuoden aikana tehtiin 7 ja lukuvuoden aikana 9 henkilöstön ja 8 opiskelijoiden otantahaastattelua. Haastattelujen otantatavaksi valitsin ryväsotannan. Se tarkoittaa pienemmän osajoukon tai ryhmän haastattelemista yhdessä. Ryväsotanta (cluster sample) on erittäin käyttökelpoinen nimenomaan haastattelututkimuksessa, sillä se esimerkiksi pienentää tutkimuskustannuksia (Metsämuuronen 2006, 53 57). Alustavasti suunnittelemani henkilöstön ja opiskelijoiden haastatteluotanta, joka perustuisi kahden ensimmäisen kyselyn tuloksiin, ei osoittautunut lopulta hyväksi ratkaisuksi, sillä kiinnostavat ja tarkempaa selvitystä kaipaavat tulokset näyttivät ensimmäisten tulosten perusteella hajaantuvan laajasti kaikkien kokeilijoiden kesken. Tarvittiin toinen otantaperuste, joka liittyisi tiiviisti selvityksen teemaan eli opinpolkujen onnistuneeseen jatkumiseen. Edellisen perusteella päätin tehdä ryväsotannan Tilastokeskuksen maakunnittain laatiman koulupudokastilaston perusteella (liite 5). Jaoin maakunnat neljään ryhmään sen perusteella, miten suuri prosenttiosuus peruskoulun 9. luokan päättäneistä oppilaista ei ollut jatkanut välittömästi tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Ensimmäisen ryhmän muodostin niistä maakunnista, joiden koulupudokkaiden prosenttiosuus oli 4,9 5,5. Näitä olivat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Satakunta ja Pohjanmaa. Toiseen ryhmään otin maakunnat, joiden prosentti oli 6,2 7,2. Tähän ryhmään kuuluivat Lappi, Varsinais-Suomi, Pohjois-Karjala ja Kymenlaakso. Kolmas ryhmä käsitti prosenttiosuudet 8,2 9,6. Tämä ryhmä sisälsi Pirkanmaan, Kainuun, Itä-Uusimaan, Etelä- Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen. Neljäs ryhmä muodostui maakunnista, joiden koulupudokasprosentit olivat 10,5 11,3. Näitä olivat Päijät-Häme, Etelä-Karjala, Uusimaa ja Pohjois-Savo. Koska tutkimukselliset resurssit olivat rajoitetut, voitiin jokaisesta maakuntaryhmästä ottaa haastatteluihin mukaan vain 1 2 maakuntaa. Samasta syystä maakuntien yhteismäärä sai olla korkeintaan 7 8 ja niissä toteutettavia kokeiluja tuli olla alle 20. Tämän takia joissakin maakunnissa ei pystytty haastattelemaan kaikkia kokeiluja niiden runsauden takia. Toisaalta otannan suuruus eli noin 40 % kaikista ammattistartin koulutuksen järjestäjistä takasi luotettavia tuloksia, sillä jo noin %:n otannalla olisi päästy riittävän valideihin tuloksiin. ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 19

20 Maakunnat valittiin seuraavien kriteerien pohjalta: sijainti valittavien maakuntien tuli edustaa mahdollisimman laajasti koko Suomea ja sen ammatillista peruskoulutusta asukaspohja tasapuolisesti mukana sekä kasvukeskuksia että asukkaita menettäviä alueita maakunnan sen hetkisen työllisyystilanteen haastavuus maakunnan oletettu sen hetkinen työvoimatarve ympäröivän elinkeinoelämän vaatimukset. Valituiksi tulivat 1. Satakunta: 2 koulutuksen järjestäjää 2. Varsinais-Suomi: 4 koulutuksen järjestäjää 3. Pohjois-Karjala: 1 koulutuksen järjestäjä 4. Pirkanmaa: 3 koulutuksen järjestäjää neljästä 5. Pohjois-Pohjanmaa: 2 koulutuksen järjestäjää 6. Etelä-Karjala: 1 koulutuksen järjestäjä 7. Uusimaa: 3 koulutuksen järjestäjää. Edellä kuvailtujen valintakriteerien täyttymiseksi ja resurssirajoitusten takia ei neljän maakuntaryhmän haastateltavien määrää pyrittykään saamaan samansuuruisiksi. Jos samalla koulutuksen järjestäjällä oli menossa monta kokeilua useampana ammattistarttiryhmänä, valittiin yleensä mukaan vain yksi niistä. Joissakin maakunnissa, joissa kohteita näyttäisi olevan vähemmän suhteessa väestön määrään, kuten Uudellamaalla, tilannetta kompensoi haastateltujen koulutuksenjärjestäjien suuri koko. 1 Tällaisissa tapauksissa henkilöstöhaastatteluissa oli mukana useampia saman koulutuksenjärjestäjän ryhmänohjaajia, vaikka haastateltavia opiskelijaryhmiä olikin vain yksi. Kaiken kaikkiaan maakuntia oli siis mukana 7 ja koulutuksenjärjestäjiä Opiskelijoiden haastattelut Opiskelijoiden otantahaastattelut suoritettiin teema- ja ryhmähaastatteluina. Taulukossa 2 näkyvät niiden pää- ja alateemat. Pääteemojen valinta perustui olennaisimpiin ensimmäisten kyselyjen analysoinnissa esiin nousseihin aiheisiin ja sisältöihin, jotka kaipasivat lisäselvitystä tai joista ei ollut saatu vielä lainkaan tuloksia. Haastattelut olivat keskustelunomaisia ja aiheita voitiin käsitellä vapaasti. Alateemat muodostuivat ensimmäisten haastattelujen ja niiden analysoinnin aikana. Lukuvuoden haastattelut koskivat kaikkia taulukon 2 teemoja. Vaikka lukuvuoden haastatteluissa käytettiin pohjana tätä samaa taulukkoa, keskityttiin näissä haastatteluissa toisessa kokeiluraportissa painotetusti esiin tulleisiin vahvuuksiin ja haasteisiin. Opiskelijoiden lainaukset on merkitty tulososassa (OP). 1 Uudellemaalle oli alun perin suunniteltu neljän koulutuksen järjestäjän haastattelut, mutta yksi ennakkoon valituista järjestäjistä keskeytti kokeilun ennen haastattelun suorittamista. 20 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

21 Opiskelijoiden 15 ryhmähaastattelua kestivät kukin noin minuuttia ja niihin osallistui keskimäärin 6 10 opiskelijaa. Suurimmissa haastatteluryhmissä oli kuitenkin opiskelijaa. Yhteensä haastateltuja opiskelijoita oli noin 170. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Sen jälkeen ne analysoitiin käyttäen pohjana NVivo-ohjelmaa (esim. Metsämuuronen 2006, 253). NVivo on tietokoneavusteinen laadullisen aineiston analyysiohjelma. Se muodostaa aineistosta rungon, jonka perusteella tutkija pystyy luokittelemaan aineiston haluamallaan tavalla ja löytämään tulosten tulkitsemisen keskeiset käsitteet ja merkitykset. Opiskelijoiden haastatteluja on yksi vähemmän kuin henkilöstön siitä syystä, että yhden koulutuksen järjestäjän kohdalla ennalta sovituksi haastattelupäiväksi oli koko ammattistarttiryhmälle tullut oman opinto-ohjelmansa takia ylittämätön este osallistua haastatteluun. Tämä ei kuitenkaan ole tulosten luotettavuuden kannalta suuri ongelma. Ensinnäkin haastateltuja opiskelijaryhmiä on mukana tutkimustulosten luotettavuuden kannalta riittävästi ja toiseksi peruutettu opiskelijahaastattelu sijoittui aivan aineiston keruun loppuvaiheeseen, jolloin päätulokset olivat jo selvästi hahmottuneet, ja uusi aineisto vain vahvisti ja täsmensi jo saatuja tuloksia. Taulukko 2. Opiskelijahaastattelujen teemat PÄÄTEEMAT ALATEEMAT Oma ryhmä Ryhmän ilmapiiri Syyt ilmapiiriin Ilmapiirin kehittyminen Ammattistartin Yleisesti Päivärytmiin Vapaa-ajan viettoon vaikutus elämänhallintaan Ihmissuhteet ja asenteet Muiden suhtautuminen starttilaisiin Starttilaisten suhtautuminen muihin Ystävyyssuhteet Arvot Itsensä kehittäminen Opiskelujen eteneminen Yhteiskunnalliset tekijät Työelämä Opinpolkujen jatkumo Tärkeimmät eli mistä ei missään tapauksessa luopuisi Harrastukset ja ammattistartin aikana niissä tapahtuneet muutokset Yleinen opintojen sujuminen ja motivaatio Kyky käyttää yhteiskunnan palveluja, asioida ja ottaa yhteyksiä eri tahoille Työelämän vaatimusten ja luonteen tuntemus Saatu tieto ammateista ja aloista Vähemmän tärkeät eli mistä voisi luopua Vapaa-ajan käytön muutokset ammattistartin aikana Käsitykset itsestä oppijana Omien oikeuksien ja velvollisuuksien tietäminen Suomen kansalaisena Ammattistartissa saadut kokemukset työelämästä Omat tavoitteet ja jatkosuunnitelmat Rahan käyttö Internetin käyttö opiskelutarkoituksiin Poissaolot Suomen koulutusjärjestelmän tuntemus - - ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 21

22 3.2.6 Henkilöstön haastattelut Myös 16 henkilöstöhaastattelua toteutettiin teema- ja ryhmähaastatteluina (taulukko 3). Ne kestivät kukin noin 1 1½ tuntia. Valmiita ja tarkkoja kysymyksiä ei laadittu etukäteen, vaan pääteemoja käsiteltiin kunkin organisaation tilanteen perusteella. Pääteemat olivat jo etukäteen valmiina; alateemat muodostuivat haastattelujen edetessä ja analysointivaiheessa samalla tavoin kuin opiskelijahaastatteluissakin. Kahdessa viimeisessä, opiskelijoiden kehittymistä ja ammattistartin tarpeellisuutta koskevassa teemassa, ei ole erityisiä alateemoja, vaan ne käsiteltiin omina kokonaisuuksinaan. Koska henkilöstöhaastattelut olivat opiskelijahaastattelujen tavoin keskustelunomaisia, jotkut haastatteluryhmät pohtivat oman tilanteensa perusteella toisia teemoja enemmän kuin toisia, jotka eivät osoittautuneet heille niin akuuteiksi. Myös haastatteluun osallistuneiden henkilöiden toimenkuva vaikutti teemojen painotukseen ja keskustelun kulkuun. Opiskelijahaastattelujen tavoin henkilöstöhaastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin NVivo-ohjelman pohjalta. Taulukko 3. Henkilöstöhaastattelujen teemat PÄÄTEEMA Omat koulutustarpeet ALATEEMAT Saatu koulutus Tarvittava koulutus Ryhmänohjaajan pätevyys Omat tukitarpeet Saatu tuki Tarvittava tuki Erityisopetus ja erityisen tuen tarve Opiskelijoiden tukeminen Opintoihin liittyvä yhteistyö, verkostot, integrointi, moniammatillinen asiantuntijuus Annettu tuki Tarvittava tuki Tarvittavat lisäresurssit Opintojen päivittäminen Oma organisaatio/ oppilaitos ja ammattialat Muut oppilaitokset ja organisaatiot Koulutus ja työelämä Yhteistyö Jaksotus Teorian ja käytännön yhdistäminen Opiskelijapalvelut Riittävyys Kehittämistarpeet - Opiskelijoiden kehittyminen Ammattistartin tarpeellisuus ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

23 Henkilöstön ryhmähaastatteluihin osallistui muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 3 5 henkeä. Kunkin henkilöstöryhmän perässä on koodi, jota käytän tulosten esittelyssä osoittaakseni, minkä ryhmän vastauksesta on kyse. Haastateltavat edustivat ryhmänohjaajia (RO) opinto-ohjaajia, erityisopettajia tai kuraattoreita (OH) ammatti- tai aineenopettajia (AO) oppilaitoksen tai koulutusorganisaation johtoa tai ammattistartista vastaavaa muuta henkilöstöä (JO) ammattistartin harjoittelijoita tai avustajia (HA). Lukuvuonna tehdyissä haastatteluissa käsiteltiin tasapuolisesti kaikkia taulukon 3 teemoja. Näiden haastattelujen ja myös muun aineiston analyysien perusteella alkoivat hahmottua tietyt ammattistartin vahvuudet ja haasteet. Lukuvuoden haastatteluissa painotettiin erityisesti näitä aihealueita tarkoituksena syventää jo saatua tietoa ammattistartin vaikuttavuudesta Vanhempien ja huoltajien kysely Haastateltujen ryhmien opiskelijoiden vanhemmille tai huoltajille lähetettiin välittömästi opiskelijahaastattelujen jälkeen kyselylomake (pohjamalli ilman saatetekstejä, liite 6). Kyselyllä haluttiin kartoittaa kotien näkemyksiä ammattistartin vaikuttavuudesta, saada lisätietoa opiskelijoiden elämäntilanteesta ja ammattistartin aikaisista positiivisista muutoksista sekä täydentää muita tuloksia. Vanhempien/huoltajien arviot kohdistuivat nuoren omatoimisuuden ja itsenäisyyden lisääntymiseen itsetunnon kasvuun elämän muuttumiseen säännöllisemmäksi (päivärytmi, taloudenhoito, rahan käyttö) oppimistaitojen kehittymiseen vuorovaikutustaitojen kehittymiseen jatkosuunnitelmien selkiytymiseen mahdollisiin muihin positiivisiin elämänmuutoksiin. Vanhemmat tai huoltajat arvioivat nuoressa tapahtuneita muutoksia skaalalla paljon jonkin verran vain vähän ei lainkaan rastittamalla sopivimman kohdan. Vaihtoehdolle paljon annettiin tulosten analysointivaiheessa arvo 4, jonkin verran arvo 3, vain vähän 2 ja ei lainkaan 1. Näiden arvioiden lisäksi jokaista kohtaa oli mahdollisuus kommentoida sanallisesti. Lopuksi vanhemmat tai huoltajat saattoivat kertoa myös muista nuoren elämässä tapahtuneista hyvistä muutoksista ammattistartin aloittamisen jälkeen. Ilahduttavaa oli, että kodit olivat rastitusten lisäksi kommentoineet runsaasti nuorten elämän muutoksia. Nämä mielipiteet antoivat tärkeää lisävalaistusta ammattistartin vaikuttavuudesta. ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 23

24 Vanhemmille tai huoltajille lähetettiin yhteensä runsaat 200 kyselyä. Niistä suurin osa osoitettiin haastateltujen ryhmien opiskelijoiden koteihin. Pieni osa lähti myös sellaisiin koteihin, joiden nuori ei jostain syystä voinut osallistua haastatteluun. Muutaman koulutuksen järjestäjän kohdalla kysely lähetettiin myös rinnakkaisille starttiryhmille, jotta saataisiin vanhempien ääntä mahdollisimman paljon kuuluviin. Vastauksia tuli yhteensä 81, joista yksi oli täysi-ikäisen ja jo paljon aiemmin kotoa pois muuttaneen opiskelijan itsensä täyttämä. Kyselyn vastausprosentti oli toisena kokeiluvuotena melko alhainen (ks. toinen kokeiluraportti ), mutta kohosi lopulta kolmantena kokeiluvuotena noin 40 prosenttiin. Tämä on luotettavuuden kannalta hyvä tulos ja vahvistaa omalta osaltaan selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä. Vanhempien kommenttien perässä on lyhenne (VA). Siirryn nyt seurantaselvityksen tuloksiin eli ammattistartin vahvuuksiin ja haasteisiin. Vahvuudet ovat niitä tekijöitä, joissa ammattistartti osoitti positiivista vaikuttavuutta. Toisin sanoen kokeilulle asetetut visiot, tavoitteet ja pyrkimykset eli yhdellä sanalla orientaatio ja toiminta sekä sen tulokset olivat samansuuntaisia ja yhteneviä. Haasteet puolestaan ovat asioita, jotka osoittautuivat erityistä huomiota vaativiksi. Niissä orientaatio ja tehdyt toimenpiteet tai niiden kautta saavutetut tulokset olivat jollakin tavoin keskenään ristiriitaisia tai eivät muulla tavoin tavoittaneet toisiaan. On kuitenkin syytä painottaa, että löydetyt haasteet liittyvät moniin, usein ammattistartin ulkopuolisiin tai organisaatiotason tekijöihin. Ne eivät ole minkään tahon eivätkä varsinkaan ammattistartin oman henkilöstön yksin ratkaistavissa, vaan tarvitaan moniammatillista asiantuntijuutta ja eri toimijoiden tiivistä jatkoyhteistyötä, jotta haasteet muuttuvat vähitellen vahvuuksiksi. Jaettu pedagoginen johtajuus ei siis näissä haastavissa kohdissa ollut vielä kovin vahvaa. Tässä vahvistamisessa organisaation tai oppilaitoksen johdolla ja koko muulla henkilöstöllä on merkittävä rooli ammattistartin oman henkilöstön rinnalla. Haluan myös puhua haasteista enkä ongelmista, koska seurantaselvityksen kuluessa löytyi myös monia hyviä yksittäisiä aloituksia tai toteutuksia juuri näihin erityisiin haasteisiin vastaamiseksi. Tulososa ei siis kata kaikkia jaetun pedagogisen johtajuuden kuviossa 1 esitettyjä alueita tai koko aineistoa, vaan siinä keskitytään niihin kohtiin, jotka osoittautuivat seurantaselvityksen tulosten analysoinnissa ammattistartin vakinaistamisen ja edelleen kehittämisen keskeisiksi tekijöiksi. 24 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

25 4 VAHVUUDET Jo kahden kokeiluraportin ( ja ) tulosten perusteella hahmottui useita ammattistartin vahvuuksia. Lukuvuoden aikana kerätty aineisto jäsensi ja selkeytti näitä vahvuuksia lisää. Vahvuudet voidaan kiteyttää neljään pääryhmään: 1. opiskelijoiden henkilökohtaisilla opinpoluillaan eteenpäin siirtymisen sujuvuus, volyymi ja monipuolisuus 2. ammattistartin henkilöstön professionaalisuus, yhteisöllisyys ja verkostoituminen 3. ammattistartin monipuoliset sisällöt ja käytänteet 4. starttiryhmien itsensä sisältämät positiiviset ominaisuudet. Esittelen vahvuuksia koskevat tulokset näihin neljään ryhmään jaettuina. Määrittelen kunkin kohdalla ensin sen, mihin jaetun pedagogisen johtajuuden alueeseen vahvuus lähinnä liittyy kykyihin, puitteisiin vai vakiinnuttamiseen. Osoitan sitten kunkin vahvuuden kohdalla, miten niille asetettu orientaatio ja saadut tulokset olivat keskenään yhteneväisiä. Määrittelen myös vaikuttavuuden tasoa eli sitä, onko kyse enemmän yksilön, organisaation vai yhteiskunnan kannalta katsotusta vaikuttavuudesta. Olen lisäksi sijoittanut otsikon Menestystarinoita alle sellaisia yksittäisiä esimerkkejä, jotka erityisen hyvin havainnollistavat ammattistartin positiivista vaikuttavuutta. 4.1 Sujuvat, runsaat ja monipuoliset siirtymiset eteenpäin omilla opinpoluilla Kokeilujen ensimmäinen vahvuus olivat opiskelijoiden runsaat ja monipuoliset siirtymiset eteenpäin omilla opinpoluillaan. Siirtymien taustalla vaikuttivat henkilöstön yksilö- ja organisaatiotasolla toteuttama kokonaisvaltainen toiminta, opiskelijoiden lisääntynyt tietoisuus omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan selkiintyneiden tulevaisuudensuunnitelmien muodossa ja tämän tietoisuuden muuttuminen toiminnaksi jatkopaikan löytymiseksi. Strategioiden kehittymisen vakiinnuttaminen Runsaat siirtymät omilla opinpoluilla liittyvät oikeastaan kaikkiin jaetun pedagogisen johtajuuden alueisiin: kykyihin, puitteisiin ja vakiinnuttamiseen, koska ne ovat onnistuneen kokonaistoiminnan näkyvin lopputulos. Mutta onnistuneet siirtymät eivät sittenkään ole pelkkä lopputulos, vaan samalla niihin sisältyy selvästi erottuvia osia koko prosessista. Kykyjen ja puitteiden positiivinen vaikuttavuus nimittäin ilmenee käytännössä vasta kokeilun aikana vakiinnutettaessa sitä yhdeksi varteenotettavaksi nivelvaiheen käytännöksi. ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 25

26 Liitän tämän kokeilun ensimmäisen positiivisen vaikuttavuuden lähinnä kahteen jaetun pedagogisen johtajuuden alueeseen, jotka kummatkin liittyvät kokeilun vakiinnuttamiseen kuitenkaan sitä tosiasiaa, että taustalla on suuri joukko kykyihin ja puitteisiin kytköksissä olevia tekijöitä, ei unohdeta. Ensimmäinen näistä vakiinnuttamisen alueista on strategioiden kehittyminen. Kun organisaatiotason strategiat alkavat kehittyä ja vakiintua, niistä seuraa se, että yksittäiset opiskelijat pystyvät löytämään juuri heille sopivan jatkoväylän. Orientaatio: Strategioiden kehittymiselle asetetussa orientaatiossa painotettiin monia asioita. Niistä tämän ensimmäisen vahvuuden kannalta keskeisimmät yksilön ja organisaation tasolla olivat opiskelemaan pääsyn mahdollisuuksien parantaminen pitkäjänteisen henkilökohtaisen opinto-ohjauksen tarjoaminen ammatillisen peruskoulutuksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen sisältöjen sekä opetus- ja opiskelumenetelmien kehittäminen laadun kehittäminen selkeillä toimintaperiaatteilla, strategioilla ja keskeisillä toimintaprosesseilla monipuolisen ja laadukkaan opinto-ohjauksen antaminen niiden opiskelijoiden määrän vähentäminen, jotka vaihtavat alaa opintojen alkuvaiheessa tai suorittavat perustutkintoon johtavan koulutuksen vuotta sen laajuutta pidemmässä ajassa keskeyttämisen vähentäminen erityisesti koulutuksen alussa kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuuden pienentäminen perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa Yleistä yksilöllisten opinpolkujen jatkumisesta Onnistuneet nivelvaiheen siirtymät koskevat yhtä lailla yksilöä henkilökohtaisesti oman opinpolun onnistuneena jatkamisena kuin organisaatiotakin esimerkiksi keskeyttämisen vähentämisen ja tutkintojen loppuun suorittamisen kautta. Koska näitä tasoja on käytännössä vaikea erottaa toisistaan, käsittelen molempien tasojen orientaation toteutumista jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Jotta edellä esitellyn orientaation totetuminen voitiin käytännössä havaita ja ammattistartin vaikuttavuus tältä osin todeta, kokeilun tuloksena tuli siis olla paljon oman opinpolkunsa löytäneitä nuoria, jotka olivat päässeet haluamalleen ja itselleen sopivalle alalle. Näin juuri oli käynyt: ammattistartin positiivinen vaikuttavuus näkyi siinä, että opiskelijat siirtyivät runsain joukoin ammatilliseen peruskoulutukseen, muuhun koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja työelämään. Ensimmäisen kokeiluvuoden jälkeen suunnitelmallisesti eteenpäin omalla opinpolulla oli siirtynyt 69 % ammattistartin opiskelijoista ja toisen vuoden jälkeen 72 %. Lukuvuoden siirtymäluvuista puuttui erittäin paljon havaintoja (taulukko 4 edempänä). Osalla koulutuksen järjestäjistä ei ollut kolmannen Internet-kyselyn vii- 26 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika HAKURYHMÄ: Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika Hakutiedote, ammattikoulutus, Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen18.4.2011

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011-2014 Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Yhteensä 16 milj. Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus

Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus HYVÄN OHJAUKSEN VARMISTAMINEN 12.5.2015 Pasi Kallioinen Taustaa Keskeyttämiset Ohjauksen / ohjaamattomuuden vaikutus?» Ohjauksen korkean laadun takaaminen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KESKI-UUSIMAA KOHDERYHMÄN

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammatillisen koulutuksen yksikkö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammatillisen koulutuksen yksikkö 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammatillisen koulutuksen yksikkö 16.06.2010 Asia: Järjestämisluvan myöntäminen 1.8.2010 vakinaisena alkavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen,

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Ulla Tissari Katsaus hakukierrokseen 2012 Hakemuksia yhteensä 41 kpl (29 kpl 2011), joista 14 jatkohakemusta 27 uutta hakemusta

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot