ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ"

Transkriptio

1 Aini-Kristiina Jäppinen ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun (ammattistartti) vaikuttavuus Loppuraportti Raportit ja selvitykset 2010:2

2 Raportit ja selvitykset 2010:2 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Opetushallitus ja tekijä Taitto: Innocorp Oy Jyväskylän ammattiopiston paino Jyväskylä 2010

3 Sisältö ESIPUHE 5 1 AMMATTISTARTTI Mikä ammattistartti? Seurantaselvitys Loppuraportin rakenne 9 2 TUTKIMUSSUUNNITELMA Ammattistartin vaikuttavuus: suunniteltujen toimenpiteiden sekä toteutuksen ja tulosten välinen positiivinen suhde Jaettu pedagoginen johtajuus Kyvyt, puitteet ja vakiinnuttaminen Tutkimussisällöt Orientaatio eli kokeilun toivottu suunta Yhteenveto 16 3 SELVITYKSEN AINEISTO, MITTARIT, KULKU JA TOIMENPITEET Aineisto Mittarit Koulutuksen järjestäjien ensimmäinen kysely Yhdyshenkilöiden kysely Koulutuksen järjestäjien toinen ja kolmas kysely Ryhmähaastattelut ja haastateltavien valinta Opiskelijoiden haastattelut Henkilöstön haastattelut Vanhempien ja huoltajien kysely 23 4 VAHVUUDET Sujuvat, runsaat ja monipuoliset siirtymiset eteenpäin omilla opinpoluilla Yleistä yksilöllisten opinpolkujen jatkumisesta Siirtymisen suunta Keskeyttäminen Yleistä opiskelijoiden edistymisestä Opintojen päivittäminen Jatkosuunnitelmien selkiytyminen Poissaolot 49

4 4.2 Ammattistartin henkilöstön professionaalisuus, yhteisöllisyys ja lähiverkostot Moniammatillinen yhteisöllisyys Professionaalisuus Lähiverkostojen hyödyntäminen Oman organisaation verkostot Muut verkostot Kodin ja koulun välinen yhteistyö Monipuoliset sisällöt ja käytänteet Yleistä käytänteistä ja sisällöistä Yksilöllisten opinpolkujen huomioiminen Ryhmien myönteinen vaikutus 73 5 HAASTEET Opiskelijoiden elämänhallinnan tukeminen ja heterogeenisuus Yleistä elämänhallinnan tukemisesta Opiskelijoiden heterogeenisuus Tukikeinot ja resurssit Kokeilujen integroiminen organisaatioon Yleiset reunaehdot Tiedotus Koulutusaloihin tutustuminen Muiden suhtautuminen ammattistarttilaisiin Yksilöllisten opinpolkujen toteuttamisen organisatoriset rajoitukset Työelämään tutustuminen ja valmentautuminen Tavoite- ja käsite-erot Muodot, käytänteet ja muut tekijät Opiskelijoiden yksilölliset tarpeet POHDINTA Tulosten yhteenveto Keskeiset vahvuudet ja haasteet Vahvuuksien hyödyntäminen ja haasteisiin vastaaminen Ammattistartin tarpeellisuus ja tulevaisuudennäkymät 115 LÄHTEET 118 LIITTEET 120

5 ESIPUHE Tämä julkaisu on ammatillisen peruskoulutuksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun loppuraportti. Kokeilu järjestettiin vuosina eri puolella Suomea olevissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kokeilun kahtena keskimmäisenä lukuvuonna (2007 ja 2008) ulkopuolinen tutkija seurasi kokeilussa mukana olleiden koulutuksen järjestäjien käytäntöjä, opiskelijoiden opintopolkuja ja opetuksen järjestelyjen vaikuttavuutta muutoinkin. Näin saatiin seurantatietoa yli kahdesta tuhannesta opiskelijasta ja heidän opinpolkujensa onnistumisesta. Seurannasta saadut myönteiset tulokset ovat osaltaan myös vaikuttaneet siihen, että opetusministeriössä päätettiin esittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen vakinaistamista vuonna Vakinainen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus alkaa elokuussa Koulutusta koskevat säädökset on sisällytetty ammatillista koulutusta koskeviin lakeihin ja asetuksiin, ja Opetushallituksen vahvistamat opetussuunnitelman perusteet ovat käytössä koulutuksen alkaessa. Tämän loppuraportin tiedot pohjautuvat osittain kahteen kokeilusta tehtyyn väliraporttiin, jotka valmistuivat seurannan aikana. Tässä raportissa kuvataan ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun suunnitelmien ja saavutusten suhdetta eli kokeilun vaikuttavuutta. Aineistona ovat olleet tutkijan keräämät lukuisat kyselyt, eri tahojen, myös opiskelijoiden, haastattelut ja muut analyysit. Raportti sisältää runsaasti suoria lainauksia opiskelijoiden ja muiden tahojen kommenteista ja arvioista. Yhteenvetona seurannasta on luettavissa kokeilun ja koulutuksen neljä keskeistä vahvuutta: 1) opinpoluilla siirtymisten sujuvuus, volyymi ja monipuolisuus, 2) ammattistartin henkilöstön professionaalisuus, yhteisöllisyys ja verkostoituminen, 3) koulutuksen monipuoliset sisällöt ja käytänteet ja 4) ryhmien omat positiiviset ominaisuudet. Näiden rinnalle jäi myös neljä haastetta, joihin on vastattava vakinaistamisen kynnykselläkin: 1) opiskelijoiden elämänhallinnan tukeminen ja opiskelijoiden heterogeenisuus, 2) kokeilujen integroiminen osaksi koko organisaatiota tai oppilaitosta, 3) monenlaisten opiskelijoiden joskus hyvinkin yksilöllisten opinpolkujen toteuttaminen organisaation tai oppilaitoksen tarjoamien rakenteiden ja koulutusalojen puitteissa ja rajoissa ja 4) työelämään tutustumiseen ja valmentautumiseen liittyvät seikat. Tutkija päätyy lopputuloksena siihen, että ohjaava ja valmistava koulutus on tarpeellinen ja lunastanut paikkansa koulutuksen nivelvaiheessa. ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 5

6 Opetushallitus myönsi Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle valtionavustuksen seurantaselvityksen tekemiseen vuonna Käytännössä seurannan ja selvityksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen erikoistutkija, kasvatustieteen tohtori Aini-Kristiina Jäppinen. Hänelle lämpimät kiitokset seurantaselvityksen toteuttamisesta ja loppuraportin kirjoittamisesta! Opetushallitus kiittää myös kokeilun ohjausryhmää, kaikkia kokeilussa mukana olleita ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ja seurannan kohteena olleita opiskelijoita, opettajia, ohjaajia, vanhempia ja muita tahoja. Opetushallituksessa kokeilun ohjauksesta on vastannut opetusneuvos Ulla Aunola. Myös hänelle suuret kiitokset tuloksellisesta työstä. Opetushallituksessa 5. maaliskuuta 2010 Yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki Kokeilun ohjausryhmän puheenjohtaja 6 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

7 1 AMMATTISTARTTI 1.1 Mikä ammattistartti? Ammattistartti on opetusministeriön alullepanema ja Opetushallituksen koordinoima ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutuskokeilu. Opetushallitus laati koulutukselle kokeiluohjelman ja teki ensimmäisessä vaiheessa kokeilupäätöksen lukuvuosiksi ja (OPH 2/420/2006 ja opetusministeriön kirje /530/2006). Kokeilut lähtivät käyntiin Opetushallituksen antamien kokeiluopetussuunnitelmaperusteiden ja koulutuksen järjestäjien itsensä tekemien opetus- ja toteutussuunnitelmien pohjalta Kokeilulupa myönnettiin aluksi 56:lle koulutuksen järjestäjälle kolmea lukuvuotta varten syyslukukaudesta 2006 alkaen (liite 1). Kokeilu laajennettiin myöhemmin lukuvuoteen asti. Tammikuussa 2009 kokeilulupia oli 48; matkan varrella osa oli jättäytynyt pois ja muutamia uusia koulutuksen järjestäjiä oli tullut mukaan (liite 2). Seurantaselvitys perustuu kolmeen ensimmäiseen kokeilulukuvuoteen , ja Selvitys aloitettiin kuitenkin vasta syyskuussa 2007 (taulukko 1), ja ensimmäisen kokeiluvuoden tietoja kerättiin jälkikäteen. Vaikka kolmantena kokeilulukuvuotena tuli mukaan uusia koulutuksen järjestäjiä, niitä koskevia tietoja ei otettu mukaan selvitykseen tulosten luotettavuuden ja vertailtavuuden takia. Pieni osa ensivaiheen luvan saaneista joko ei aloittanut kokeilua lainkaan tai lopetti sen kesken kokeilukauden. Yksi koulutuksen järjestäjä oli toteuttanut kokeilua vain lukuvuonna , muttei enää Ensimmäisen vaiheen luvan saaneista kuusi koulutuksen järjestäjää aloitti kokeilun vasta toisena lukuvuotena. Kahdeksan luvan saanutta koulutuksen järjestäjää ei ollut eri syistä aloittanut lainkaan kokeilua, esimerkiksi hakijoiden vähyyden tai resurssien, koulutuspaikkojen tai henkilöstön puutteen takia. On lisäksi otettava huomioon, että muutama koulutuksen järjestäjä oli yhdistynyt kokeilulukuvuosien aikana, joten selvityksessä mukana olleiden kokeilijoiden toisen vuoden luku 45 ja kolmannen 42 eivät ole suoraan verrannollisia alkuperäiseen kokeiluluvan saaneiden lukuun 56 (taulukko 1). ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 7

8 Taulukko 1. Kokeiluluvat ja selvityksessä mukana olleet koulutuksen järjestäjät Koulutuksen järjestäjä Lupia Selvityksessä mukana -* Ammattistartti kohdistettiin ennen kaikkea niille opiskelijoille, joiden koulutus- ja alavalinta olivat vielä epäselviä, joilla oli puutteita aiemmissa opinnoissa jatko-opintoihin siirtymiseksi tai joilta jollain muulla tavoin puuttuivat riittävät valmiudet edetä kohti työelämää ja omaa paikkaansa yhteiskunnassa. Ammattistartin tarkoitus on tiivistettynä auttaa nuoria selkiinnyttämään opintovalintojaan ja lisäämään oppimisvalmiuksiaan, jotta he pystyvät siirtymään jatko-opintoihin ammatilliseen tai muuhun koulutukseen tai muulla tavoin suunnitelmallisesti eteenpäin omalla opinpolullaan. Ammattistartti ei ole erityisopetusta, vaikka joidenkin opiskelijoiden kohdalla erityisopiskelijaksi määritteleminen koettiinkin perustelluksi ja tarpeelliseksi toimenpiteeksi. Onnistuneet siirtymät koulutuksen nivelvaiheissa takaavat yksilön opinpolun jatkumon ja pitemmällä tähtäimellä elinikäisen oppimisen. Yksi tärkeä nivelvaihe on siirtymä perusopetuksesta toiselle asteelle. Ammatillisen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu on yksi väline kyseisen siirtymän onnistumiseksi. Suurin osa ammattistarttilaisista tuli tämän takia suoraan peruskoulusta, mutta osalla oli myös toisenlainen tausta. He olivat esimerkiksi eri syistä keskeyttäneet jo aloittamansa ammatillisen peruskoulutuksen ja olivat hakemassa startin kautta uutta suuntaa opinnoilleen. Pieni osa ammattistarttilaisista oli keskeyttänyt lukio-opinnot tai tuli työelämän kautta ammattistarttiin. Joukossa oli myös niitä, joilla oli ollut aiempien opintojen ja ammattistartin välillä hieman pitempi muunlainen tauko. 1.2 Seurantaselvitys Ammattistartin vakinaistamisen perusteiksi haluttiin saada selville ohjaavan ja valmistavan koulutuksen vaikuttavuutta. Tätä varten tein Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa ja Jyväskylän ammattiopiston koordinoimana seurantaselvityksen vuosina Sen aikana on laadittu kaksi julkaisematonta ja etupäässä vain kokeilijoille, päättäjille ja muille asianosaisille toimitettua kokeiluraporttia ja sekä käsillä oleva loppuraportti. Loppuraportti pohjaa osin kahteen julkaisemattomaan kokeiluraporttiin. Loppuraportissa on siksi osittain samaa tietoa kuin kahdessa aiemmassa raportissa, mutta nyt yhteen vedettynä ja uusien, lukuvuoden aikana kerättyjen tulosten kanssa. Aiempien raporttien tulosten yhteenvedot ovat nähtävissä osoitteessa ammatillisen koulutuksen ja ammattistartin otsikoiden alla. 8 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

9 1.3 Loppuraportin rakenne Käyn luvussa 2 Tutkimussuunnitelma läpi lyhyesti sitä viitekehystä, joka olennaisesti ratkaisi aineiston keruu-, käsittely- ja analysointitavat. Viitekehys määrittää näkökulman ja tavat, joilla ammattistartin vaikuttavuutta tulososassa tarkastellaan. Luvun 2 loppuun olen laatinut lukijan työtä helpottaakseni vielä lyhyen yhteenvedon tutkimussuunnitelmasta. Luvussa 3 Selvityksen kulku ja toimenpiteet kuvaan niitä käytännön toimenpiteitä ja aikataulua, joilla tutkimus toteutettiin. Luvut 4 Vahvuudet ja 5 Haasteet sisältävät varsinaiset tutkimustulokset. Luku 6 Pohdinta tuo tiivistetysti yhteen seurantaselvityksen keskeiset johtopäätökset. Vielä haluan erikseen kiittää ammattistartin koko kenttää erittäin hedelmällisestä yhteistyöstä, jonka avulla monitasoisen ja -muotoisen koulutuskokeilun vaikuttavuuden tutkiminen mahdollistui. ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 9

10 2 TUTKIMUSSUUNNITELMA 2.1 Ammattistartin vaikuttavuus: suunniteltujen toimenpiteiden sekä toteutuksen ja tulosten välinen positiivinen suhde Seurantaselvitys kohdistui ammattistartin vaikuttavuuteen. Koulutuksen vaikuttavuus ei ole kuitenkaan yksiselitteinen asia. Suorien vaikutusten lisäksi koulutuksella voi olla välillisiä vaikutuksia. Asioita voidaan myös tehdä oikealla tavalla, vaikka ne eivät olisi välttämättä oikeita asioita. Koulutus voi olla vaikuttavaa, vaikka se ei olisi tehokasta. Esimerkiksi oppiminen ja kasvu vaikuttavat sekä yksilöön että hänen ympäristöönsä, vaikka niitä ei voitaisikaan määritellä tehokkaiksi. Tehokkuus, taloudellisuus ja tuottavuus eivät siis sellaisenaan sovi erityisen hyvin koulutuksellisen toiminnan vaikuttavuuden tutkimiseen. Vaikuttavuus voi lisäksi olla sekä positiivista että negatiivista, niin ennakoitua kuin ennakoimatontakin. (Esim. Day ym. 2007; Järvinen ym. 2000; Niemi 2005ab; Nurmi & Kontiainen 2000; Raivola ym. 2000; Salo 2004; Tenhula 2006; Tervola 2005.) Tämän moniselitteisyyden vuoksi oli seurantaselvitystä varten ensin määriteltävä se, miten siinä ymmärretään kokeilun vaikuttavuus. Otin pohjaksi laajalti hyväksytyn ISOlaatustandardin määritelmän vaikuttavuudesta (effectiveness). Tämän määritelmän perusteella vaikuttavuus on nähtävissä siinä, missä määrin suunnitellut toimenpiteet toteutetaan ja toivotut tulokset saavutetaan (ISO 9000:2005). Ammattistartin vaikuttavuus ilmenee näin ymmärrettynä ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteiden ja tarpeiden ja sen saavutusten ja tehtyjen toimenpiteiden välisenä myönteisenä suhteena (vrt. Raivola 2000ab). Mitä vastaavampi tuo suhde on, sitä positiivisempaa on ollut ammattistartin vaikuttavuus ja sitä onnistuneempaa itse koulutus. Koska vaikuttavuus ymmärrettiin ammattistartin seurantaselvityksessä edellisen kaltaisena suhteena, tuli sitä arvioida ohjaavalle ja valmistavalle kokeilulle asetettujen tavoitteiden ja koulutuskokeilun saavutusten välisenä suhteena: mihin kokeilulla alun perin pyrittiin, mitä toimenpiteitä tehtiin ja mitä niillä lopulta saatiin aikaiseksi. Kokeilun aikana tehtyjä asioita oli siis tarkasteltava opetus- ja toimintasuunnitelmissa asetetuista tavoitteista ja pyrkimyksistä lähtien, ei irrallisina lukuina, määrinä tai pelkkinä kuvauksina ammattistartin käytänteistä ja toiminnoista. Koulutus vaikuttaa yleensä usealla tasolla: mikro-, meso- ja makrotasoilla (esim. Meriläinen 2005). Tämä tarkoittaa, että koulutus voi olla relevanttia yksilön, organisaation tai yhteiskunnan kannalta. Sen vuoksi halusin tarkastella ammattistartin vaikuttavuutta mahdollisuuksien mukaan yhtä lailla yksilön, organisaation ja yhteiskunnan kannalta. Aina ei kolmentasoinen tarkastelu ollut kuitenkaan mahdollista tutkimuksellisten rajoitusten takia. 10 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

11 Tiivistetysti voidaan sanoa, että ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun vaikuttavuus on sitä toteuttaneiden koulutusorganisaatioiden toiminnalla tavoitettua kokeilun onnistumista eli positiivista muutosta haluttuun suuntaan ja tämän perusteella oikeiden asioiden tekemistä niin yksilön, organisaation kuin laajemminkin yhteiskunnan tarpeita ajatellen. 2.2 Jaettu pedagoginen johtajuus Seuraavaksi oli seurantaselvitystä varten määriteltävä tutkimuksellinen näkökulma eli se teoreettinen viitekehys, josta vaikuttavuutta ja edellä esiteltyä suhdetta tarkasteltaisiin. Täksi näkökulmaksi valitsin luomani käsitteen jaetun pedagogisen johtajuuden 2007, koska jaetun pedagogisen toiminnan on todettu vaikuttavan suoraan ja positiivisesti pedagogisten käytänteiden tehokkuuteen ja niiden kehittymiseen sekä opiskelijoiden onnistuneisiin oppimiskokemuksiin (esim. Bereiter 2002; Hargreaves & Fink 2006; Senge ym. 2000; Tynjälä 2008; Wenger 1998). Jaettu pedagoginen johtajuus ei kuitenkaan tarkoita johtamista sanan perinteisessä merkityksessä. Jaettu pedagoginen johtajuus tarkoittaa oppimiseen ja opettamiseen sekä niiden taustalla oleviin rakenteisiin, käytänteisiin, toimintoihin ja sisältöihin liittyvää toimintaa, joka koskee tietyn yhteisön kaikkia jäseniä ja on vastuullista, moniammatillista, tavoitteellista, pitkäkestoista ja suunnitelmallista. Se on myös yhteisön ominaisuus ja sisäinen tila, jota voidaan kehittää ja edistää. Tämä tila rakentuu asteittain, prosessissa. Se on yhteisöllistä oppimista, joka kohdistuu systemaattisiin pedagogisiin ratkaisuihin, käytänteisiin ja toimintoihin. (Jäppinen, 2007, painossa, vertaisarvioinnissa.) Edellisen perusteella seurantaselvityksessä tarkasteltu jaettu pedagoginen johtajuus kosketti jokaista jollakin tavalla ammattistarttitoiminnan kanssa tekemisissä ollutta tietyn oppilaitoksen tai koulutusorganisaation jäsentä: sen johtoa, opettajia, opiskelijahuollon jäseniä, hallintohenkilökuntaa, avustajia, opiskelijoita ja niin edelleen. Tämän takia ei kukaan ammattistartin olennainen toimija voinut jäädä jaetun pedagogisen johtajuuden näkökulmasta kokonaan ammattistarttitoiminnan vaikuttavuustutkimuksen ulkopuolelle, koska toimintaa oletettiin parhaimmillaan johdettavan pedagogisesti yhteisesti sovitulla tavalla yhteisesti sovittuun ja määriteltyyn suuntaan. Luonnollista kuitenkin on, että eräät toimijat olivat aivan ammattistartin keskiössä, kun taas toiset vaikuttivat siihen vähemmän. 2.3 Kyvyt, puitteet ja vakiinnuttaminen Seuraavaksi oli tutkimustyön sujumisen kannalta tärkeää tiivistää hyvinkin abstraktin jaetun pedagogisen johtajuuden tarkastelu mahdollisimman täsmällisiin pää- ja alakohtiin (kuvio 1). Tiivistys oli välttämätöntä myös erittäin laajan aineiston takia, koska mukana oli vajaat 50 koulutuksen järjestäjää eli viitisenkymmentä erilaista opetussuunnitelmaa ja toteutusta. Muutamalla koulutuksen järjestäjällä oli myös rinnakkaisia starttiryhmiä. Kuten kuvio 1 osoittaa, päädyin lopulta kolmeen pääalueeseen ja kussakin pääalueessa kolmeen alakohtaan (vrt. Leithwood 2006). ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 11

12 Tarkastelen ammattistarttia kykyjen, puitteiden ja vakiinnuttamisen sekä niiden yhdeksän alakohdan mukaan. A Kyvyt eli henkilöstön ja opiskelijoiden tukeminen ja kehittäminen 1. Henkilöstön tukeminen (esim. henkilöstökoulutus, muu tuki) 2. Opiskelijoiden tukeminen 3. Tarkoituksenmukaisten käytäntöjen muodostaminen tuen avulla B Puitteet eli kokeilun organisointi 4. Yhteisöllisen kulttuurin luominen 5. Organisatoristen mallien luominen 6. Hyvien yhteistyösuhteiden solmiminen C Vakiinnuttaminen eli kokeilun stabiliteetti 7. Opiskelijoiden edistyminen (seuranta ja arviointi) 8. Strategioiden kehittyminen (seuranta ja arviointi) 9. Resurssien takaaminen Kuvio 1. Jaetun pedagogisen johtajuuden alueet: kyvyt puitteet ja vakiinnuttaminen Jotta jokin koulutuskokeilu olisi vaikuttavaa, tarvitaan jaetun pedagogisen johtajuuden toteuttamiseksi ensiksikin henkilöstön kykyjä ja näiden kykyjen tukemista. Ammattistartin ryhmänohjaajien, muiden opettajien, ohjaushenkilöstön, oppilaitoksen tai organisaation johdon ja kaikkien kokeilussa mukana olevien henkilöiden kyvyt ovat se tärkein väline, jolla jaettua pedagogista johtajuutta toteutetaan ja opiskelijoiden oppimisprosesseja edistetään ja tuetaan. Nämä kyvyt, ovatpa ne tiedollisia, taidollisia, edellisten kombinaatioita tai sosiaalisia, luovat pohjan koko ammattistartin toiminnalle. Kykyjen edistäminen esimerkiksi henkilöstölle annettavan perus- ja täydennyskoulutuksen avulla tai koulutuksen järjestäjän muilla tukitoimenpiteillä on ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta kyvyillä on myös toinen yhtä tärkeä puoli eli opiskelijat. Henkilöstön kyvyt ja niiden tukeminen kohdistuvat koulutuksen ytimeen: opiskelijoiden kykyjen vahvistamiseen ja tukemiseen eli sellaisten tietojen ja taitojen esiin nostamiseen ja kehittämiseen, joiden avulla oma koulutusala löytyy ja opiskelu jatkossa onnistuu, jotta saavutetaan aikanaan riittävän hyvä ammattiosaaminen. Lisäksi tarvitaan tarkoituksenmukaisia ja systemaattisia käytänteitä niin henkilöstön kuin opiskelijoiden kykyjen vahvistamiseksi ja kehityksen jatkuvaksi tukemiseksi. 12 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

13 Puitteet ovat seurantaselvityksen toinen jaetun pedagogisen johtajuuden alue. Vaikka henkilöstön kyvyt olisivatkin relevantit ja hyvät ja opiskelijoilla paljon potentiaalia, eivät kyvyt tule esille tai ole parhaassa mahdollisessa käytössä, jos puitteet eivät tarjoa riittäviä tukielementtejä. Näitä puitteita ovat ensiksikin yhteisöllinen kulttuuri, jonka avulla ammattistartti voi löytää oman paikkansa osana koko organisaatiota. Tärkeitä ovat edelleen toimivat organisatoriset mallit, jotka tukevat osaltaan ammattistartin laadukasta toimintaa. Lisäksi tarvitaan hyvää yhteistyötä monipuolisine verkostoineen niin oppilaitoksen tai koulutuskonsernin sisällä kuin sieltä ulospäinkin, jotta voimavarat riittäisivät. Mutta tärkeydestään huolimatta eivät kyvyt ja puitteet ole sittenkään vielä riittävä kehikko vaikuttavalle koulutuskokeilulle. Koska jaettu pedagoginen johtajuus on prosessi, tarvitaan tiettyjä edistäviä tekijöitä, jotka auttavat sitomaan ammattistartin osaksi koko yhteisön toimintakulttuuria ja tekemään siitä näin pysyvän, mutta silti koko ajan kehittyvän ja oppimisyhteisöön saumattomasti kuuluvan osion. Tätä aluetta kutsun kokeilun vakiinnuttamiseksi. Tähän vakiinnuttamiseen, joka aikanaan voi johtaa kokeilun vakinaistamiseen, tarvitaan opiskelijoiden edistymisen seurantaa ja arviointia, strategioiden tietoista ja suunnitelmallista kehittämistä sekä riittävien materiaalisten ja henkilöstöresurssien takaamista. 2.4 Tutkimussisällöt Seuraava vaihe oli valita ne koulutukselliset sisällöt, joita sitten tarkasteltaisiin kykyinä, puitteina ja vakiinnuttamisena kolmella eri tasolla: yksilön, organisaation ja yhteiskunnan. Kuten edellä jo totesin, olivat lähes 50 kokeiluopetussuunnitelmaa ja toimintasuunnitelmaa hyvin erityyppisiä ja melkoinen osa niistä oli hyvinkin laajoja. Seurantaselvitys oli siis käytännön rajoitusten vuoksi pystyttävä kohdistamaan tiettyihin yhteisiin ja tiivistetympiin sisältöihin. Jotta voin löytää yhteiset vaikuttavuuden alueet, kävin ensin läpi opetusministeriön ja Opetushallituksen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta antamat tiedotteet (OPH 13/2007 ja OPM ), luonnokset (OPH ), muistiot ja selvitykset (OPM 2005:33) sekä päätökset ( ). Tein näiden perusteella laadullisen käsiteanalyysin (Patton 2002), jonka avulla tutkimussuunnitelmaan muodostui kuusi laajempaa tarkastelualuetta eli tutkimussisältöä: 1. yksilölliset opinpolut, 2. opetuksen ja opiskelun yksilöllistämisen toimenpiteet, 3. opintojen ohjaus, 4. työelämä, 5. yhteistyö ja verkostoituminen sekä 6. henkilöstökoulutus ja integroiminen. Kukin alue kattoi puolestaan useita alakohtia (kuvio 2). ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 13

14 1. Yksilölliset opinpolut Opiskelijoiden lähtötasokartoitus HOPS:n laatimisprosessi Yksilöllisten oppimisvalmiuksien ja -tapojen huomioiminen Henkilökohtaisten tavoitteiden määrittely Lähtötason perustaitojen tarkistaminen ja päivitys Tuleviin opintoihin/työelämään siirtymisen suunnitelma Opiskelujen jaksottaminen Kokeilun aikana hankitun osaamisen tunnustaminen 2. Opetuksen ja opiskelun yksilöllistämisen toimenpiteet Opetus- ja opiskelumenetelmät Tukitoimenpiteet Palautteen antamisen tavat Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Opetuksen arviointi suhteessa HOPS:iin 3. Ohjaus Ohjaushenkilöstö: ohjaukseen osallistuvat, työnjako ja vastuullisuus Muun opettajakunnan ja henkilöstön osallistuminen kokeiluun Opiskelijoiden koulutusalojen ja työelämän tuntemuksen lisääminen Ohjausmenetelmien käyttö: opinnot, ura, kasvu ja kehittyminen Alkuvaiheen ohjaus Opiskelijahuollon palveluiden käyttö 4. Työelämä Opiskelijoiden ammatintuntemuksen kehittyminen Koulutuksen kehittäminen vastaamaan työelämän tarpeita Työelämän verkostojen hyväksikäyttäminen Työhön tutustuminen ja perehdyttäminen Työ- ja käytäntöpainotteiset opiskelu- ja oppimisratkaisut 5. Yhteistyö ja verkostoituminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Moniammatillinen yhteistyö Tiedotus- ja valintaprosessi 6. Henkilöstökoulutus ja integroiminen Kokeiluhenkilöstön koulutus ja perehdyttäminen Kokeilusta saadun tiedon jakaminen Kuvio 2. Tutkimussisällöt 14 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

15 2.5 Orientaatio eli kokeilun toivottu suunta Kun tutkimussisällöt oli saatu määriteltyä, voitiin seuraavaksi kartoittaa se suunta, johon näissä sisällöissä haluttiin olla menossa. Tässä selvityksessä nimitän haluttua suuntaa orientaatioksi. Valitsin yläkäsitteeksi orientaation enkä tavoitteita, koska ammattistartin orientaatio ei sisällä vain opetus- ja toimintasuunnitelmiin kirjattuja erillisiä tavoitteita vaan myös niissä olleet laajemmat koulutukselliset visiot tulevaisuudesta ja muut pyrkimykset kohti laadukkaita ja vaikuttavia tuloksia (kuvio 3). ORIENTAATIO Kokeilun suunta VISIO Kuva tulevaisuudesta TAVOITTEET Tavoitteiden asettaminen koulutukselle PYRKIMYKSET Pyrkimykset kohti laadukkaita tuloksia Kuvio 3. Orientaatio Ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun orientaatio ilmeni käytännössä opetusministeriön, Opetushallituksen ja kokeilujen järjestäjien opetus- ja toteutussuunnitelmista. Toisin sanoen kokeilun vaikuttavuus näkyy siinä, millä tavoin ja missä määrin ennalta asetetut visiot, tavoitteet ja pyrkimykset toteutuivat ammattistartin käytännön toimenpiteinä ja tuloksina. Jotta pystyin kartoittamaan ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun orientaation, kävin läpi kaikki kokeilujen järjestäjien opetus- ja toteutussuunnitelmat poimien niistä erilleen visiot, tavoitteet ja pyrkimykset. Seuraavaksi jaottelin ne tutkimussisältöjen perusteella kykyihin, puitteisiin ja vakiinnuttamiseen. Koko orientaation yhteenveto on ensimmäisessä kokeiluraportissa Siihen paneutuminen ei ole kuitenkaan loppuraportin tulosten ymmärtämisen kannalta välttämätöntä, koska orientaatio on esitetty pienemmissä osissa tulosten eli vahvuuksien ja haasteiden yhteydessä, mikä riittää hyvin ammattistartin vaikuttavuuden ymmärtämisen pohjaksi. ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 15

16 Vielä on syytä huomauttaa, etteivät sisällöt ja orientaatio ole sama asia. Sisällöt ovat koulutuksen eli opettamisen ja oppimisen kohteena olevia aihekokonaisuuksia. Orientaatio koskee puolestaan näille sisällöille annettuja tavoitteellisia arvoja opinpolkujen onnistuneiden jatkumojen takaamiseksi: millaisiksi näitä sisältöjä tulisi kehittää, mihin suuntaan niiden kehittymistä tulisi ohjata ja millä toimenpiteillä päästäisiin toivottuihin lopputuloksiin. 2.6 Yhteenveto Ammattistartin vaikuttavuus on kuviossa 2 esiteltyjä tutkimussisältöjä koskevien visioiden, tavoitteiden ja pyrkimysten eli orientaation todentumista käytännön toimenpiteinä ja tuloksina. Tätä toteutumista tarkastellaan jaetun pedagogisen johtajuuden näkökulmasta ensiksikin yhteisössä toimivien yksilöiden niin henkilöstön kuin opiskelijoiden kykyinä ja näiden kykyjen kehittymisenä ja tukemisena. Toiseksi toteutumista tarkastellaan puitteina eli yhteisöllisen kulttuurin luomisen, yhteistyön ja verkostojen sekä organisatoristen rakenteiden ja mallien kautta. Kolmanneksi orientaation käytännön toteutumista tarkastellaan vakiinnuttamisprosessina eli opiskelijoiden edistymisen, strategioiden kehittymisen ja riittävien resurssien varmistamisen avulla. Kaikkia edellä mainittuja seurataan mahdollisuuksien mukaan kolmella tasolla: yksilön, organisaation ja yhteiskunnan. 16 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

17 3 SELVITYKSEN AINEISTO, MITTARIT, KULKU JA TOIMENPITEET Tässä luvussa esittelen seurantaselvityksen aineistot, mittarit ja ne toimintatavat, joilla keräsin, kartoitin ja selvitin kokeilulla saavutettuja tuloksia. Seurantaselvitys perustuu lähinnä laadulliseen tutkimusotteeseen, vaikka osa aineistosta ja mittareista sisälsikin numeerista tietoa ja käsiteltiin siksi kvantitatiivisin menetelmin. 3.1 Aineisto Seurantaselvityksen pohja-aineisto koostui opetusministeriön ja Opetushallituksen tiedotteista, muistioista, selvityksistä, luonnoksista ja päätöksistä kokeiluopetussuunnitelmista ja toimintasuunnitelmista kokeilijoiden väliraporteista. 3.2 Mittarit Seurantaselvityksen mittarit olivat kolme koulutuksen järjestäjille lähetettyä kyselyä, joista kaksi jälkimmäistä olivat Internet-kyselyjä yhdyshenkilöille lähetetty kysely, jossa kartoitettiin yhtenäisemmin kokeilun sisältöjä ja toteutusta 16 henkilöstön otantaperustaista ryhmähaastattelua 15 opiskelijoiden otantaperustaista ryhmähaastattelua haastateltujen opiskelijoiden vanhemmille tai huoltajille lähetetty kysely Koulutuksen järjestäjien ensimmäinen kysely Koulutuksen järjestäjille lähetettiin ensimmäinen kysely postitse lokakuussa 2007 heti seurantaselvityksen alettua (pohjamalli ilman saatetekstejä, liite 3). Siinä kerättiin numeerisia perustietoja lähinnä ensimmäisestä kokeilulukuvuodesta , koska seurantaselvitys alkoi vasta toisena kokeiluvuotena. Kysely sisälsi lisäksi jonkin verran vertailutietoja myös toisen lukuvuoden alusta. Kyselyn aihepiirejä olivat: koulutuksen järjestäjän ja ammattistartin opiskelijamäärät ammatilliseen koulutukseen siirtyneet koulutusaloittain useamman tutkinnon suorittajiksi siirtyneet oppisopimuskoulutukseen siirtyneet työelämään siirtyneet ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 17

18 muuhun koulutukseen siirtyneet koulutuksen järjestäjätasolla ja ammattistartissa keskeyttäneet henkilöstö- ja tilaresurssit. Ensimmäisen kyselyn avulla haluttiin lisäksi kartoittaa kentän yleistilannetta ketkä olivat aloittaneet kokeilun ja ketkä eivät sekä koota kokeiluista vielä puuttuva yhdyshenkilöverkosto jatkoyhteydenpitoa varten Yhdyshenkilöiden kysely Hyvin pian koulutuksen järjestäjille lähetetyn ensimmäisen kyselyn perään lähetettiin syksyllä 2007 yhdyshenkilöiksi ilmoittautuneille kohdistettu kysely (pohjamalli ilman saatetekstejä, liite 4). Siinä kerättiin tarkempaa tietoa ammattistartin toteuttamisesta ja valituista tutkimussisällöistä (kuvio 2). Kysely oli jaoteltu seuraaviin aihepiireihin: valintaprosessi ja opiskelijat kokeilun asema organisaatiossa opiskelijoiden lähtötasokartoitus ja HOPS opintojen etenemisen tarkistaminen tuleviin opintoihin siirtymisen suunnitelma opetuksen jaksottaminen, opetusmenetelmät ja opiskelumenetelmät tukitoimenpiteet palautteen antaminen opiskelijalle oppimisen arviointi ohjaus ja ohjausmenetelmät muun henkilöstön osuus ammattistartin toteuttamisessa opiskelijoiden koulutusalojen tuntemus opiskelijoiden työelämän tuntemus ja työelämään tutustuminen verkostot ja yhteistyö rekrytointi, henkilöstökoulutus ja henkilöstön perehdyttäminen koulutuksen markkinointi ja tiedotus. Vaikka osittain samoja tietoja löytyikin kokeilijoiden ensimmäisestä Opetushallitukselle tekemästä syksyn 2007 väliraportista, halusin tutkimustulosten luotettavuuden varmistamiseksi koota kaikki tiedot samalla tavalla ja samojen nimikkeiden alla liittäen ne kiinteästi valitsemiini tutkimussisältöihin ja koko tutkimukselliseen viitekehykseen. Väliraportit olivat nimittäin hyvin yksilöllisiä ja vapaamuotoisia, eikä niiden perusteella olisi ollut mahdollista muodostaa selkeää kokonaiskuvaa ensimmäisestä kokeiluvuodesta ja sen toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Käytin kahden ensimmäisen kokeiluvuoden väliraportteja lähinnä lisäinformaation lähteenä ja erityisesti haastattelujen edellä tutustuakseni jo etukäteen kyseisen koulutuksen järjestäjän ammattistartin toteutukseen. 18 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

19 3.2.3 Koulutuksen järjestäjien toinen ja kolmas kysely Kokeilijoiden toivomuksesta koulutuksen järjestäjille suunnattu toinen kysely lokakuussa 2008 ja kolmas toukokuussa 2009 siirrettiin Internetiin. Internet-pohjaiset kyselyt olivat pääpiirteissään samansisältöisiä kuin ensimmäinenkin postitse lähetetty kysely. Joitakin pieniä tarkistuksia tehtiin kysymysten ymmärrettävyyden parantamiseksi ensimmäisestä kyselystä saadun palautteen perusteella. Liitteessä 3 on yhteinen pohja kaikista kolmesta koulutuksen järjestäjille lähetetystä kyselystä Ryhmähaastattelut ja haastateltavien valinta Lukuvuoden aikana tehtiin 7 ja lukuvuoden aikana 9 henkilöstön ja 8 opiskelijoiden otantahaastattelua. Haastattelujen otantatavaksi valitsin ryväsotannan. Se tarkoittaa pienemmän osajoukon tai ryhmän haastattelemista yhdessä. Ryväsotanta (cluster sample) on erittäin käyttökelpoinen nimenomaan haastattelututkimuksessa, sillä se esimerkiksi pienentää tutkimuskustannuksia (Metsämuuronen 2006, 53 57). Alustavasti suunnittelemani henkilöstön ja opiskelijoiden haastatteluotanta, joka perustuisi kahden ensimmäisen kyselyn tuloksiin, ei osoittautunut lopulta hyväksi ratkaisuksi, sillä kiinnostavat ja tarkempaa selvitystä kaipaavat tulokset näyttivät ensimmäisten tulosten perusteella hajaantuvan laajasti kaikkien kokeilijoiden kesken. Tarvittiin toinen otantaperuste, joka liittyisi tiiviisti selvityksen teemaan eli opinpolkujen onnistuneeseen jatkumiseen. Edellisen perusteella päätin tehdä ryväsotannan Tilastokeskuksen maakunnittain laatiman koulupudokastilaston perusteella (liite 5). Jaoin maakunnat neljään ryhmään sen perusteella, miten suuri prosenttiosuus peruskoulun 9. luokan päättäneistä oppilaista ei ollut jatkanut välittömästi tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Ensimmäisen ryhmän muodostin niistä maakunnista, joiden koulupudokkaiden prosenttiosuus oli 4,9 5,5. Näitä olivat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Satakunta ja Pohjanmaa. Toiseen ryhmään otin maakunnat, joiden prosentti oli 6,2 7,2. Tähän ryhmään kuuluivat Lappi, Varsinais-Suomi, Pohjois-Karjala ja Kymenlaakso. Kolmas ryhmä käsitti prosenttiosuudet 8,2 9,6. Tämä ryhmä sisälsi Pirkanmaan, Kainuun, Itä-Uusimaan, Etelä- Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen. Neljäs ryhmä muodostui maakunnista, joiden koulupudokasprosentit olivat 10,5 11,3. Näitä olivat Päijät-Häme, Etelä-Karjala, Uusimaa ja Pohjois-Savo. Koska tutkimukselliset resurssit olivat rajoitetut, voitiin jokaisesta maakuntaryhmästä ottaa haastatteluihin mukaan vain 1 2 maakuntaa. Samasta syystä maakuntien yhteismäärä sai olla korkeintaan 7 8 ja niissä toteutettavia kokeiluja tuli olla alle 20. Tämän takia joissakin maakunnissa ei pystytty haastattelemaan kaikkia kokeiluja niiden runsauden takia. Toisaalta otannan suuruus eli noin 40 % kaikista ammattistartin koulutuksen järjestäjistä takasi luotettavia tuloksia, sillä jo noin %:n otannalla olisi päästy riittävän valideihin tuloksiin. ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 19

20 Maakunnat valittiin seuraavien kriteerien pohjalta: sijainti valittavien maakuntien tuli edustaa mahdollisimman laajasti koko Suomea ja sen ammatillista peruskoulutusta asukaspohja tasapuolisesti mukana sekä kasvukeskuksia että asukkaita menettäviä alueita maakunnan sen hetkisen työllisyystilanteen haastavuus maakunnan oletettu sen hetkinen työvoimatarve ympäröivän elinkeinoelämän vaatimukset. Valituiksi tulivat 1. Satakunta: 2 koulutuksen järjestäjää 2. Varsinais-Suomi: 4 koulutuksen järjestäjää 3. Pohjois-Karjala: 1 koulutuksen järjestäjä 4. Pirkanmaa: 3 koulutuksen järjestäjää neljästä 5. Pohjois-Pohjanmaa: 2 koulutuksen järjestäjää 6. Etelä-Karjala: 1 koulutuksen järjestäjä 7. Uusimaa: 3 koulutuksen järjestäjää. Edellä kuvailtujen valintakriteerien täyttymiseksi ja resurssirajoitusten takia ei neljän maakuntaryhmän haastateltavien määrää pyrittykään saamaan samansuuruisiksi. Jos samalla koulutuksen järjestäjällä oli menossa monta kokeilua useampana ammattistarttiryhmänä, valittiin yleensä mukaan vain yksi niistä. Joissakin maakunnissa, joissa kohteita näyttäisi olevan vähemmän suhteessa väestön määrään, kuten Uudellamaalla, tilannetta kompensoi haastateltujen koulutuksenjärjestäjien suuri koko. 1 Tällaisissa tapauksissa henkilöstöhaastatteluissa oli mukana useampia saman koulutuksenjärjestäjän ryhmänohjaajia, vaikka haastateltavia opiskelijaryhmiä olikin vain yksi. Kaiken kaikkiaan maakuntia oli siis mukana 7 ja koulutuksenjärjestäjiä Opiskelijoiden haastattelut Opiskelijoiden otantahaastattelut suoritettiin teema- ja ryhmähaastatteluina. Taulukossa 2 näkyvät niiden pää- ja alateemat. Pääteemojen valinta perustui olennaisimpiin ensimmäisten kyselyjen analysoinnissa esiin nousseihin aiheisiin ja sisältöihin, jotka kaipasivat lisäselvitystä tai joista ei ollut saatu vielä lainkaan tuloksia. Haastattelut olivat keskustelunomaisia ja aiheita voitiin käsitellä vapaasti. Alateemat muodostuivat ensimmäisten haastattelujen ja niiden analysoinnin aikana. Lukuvuoden haastattelut koskivat kaikkia taulukon 2 teemoja. Vaikka lukuvuoden haastatteluissa käytettiin pohjana tätä samaa taulukkoa, keskityttiin näissä haastatteluissa toisessa kokeiluraportissa painotetusti esiin tulleisiin vahvuuksiin ja haasteisiin. Opiskelijoiden lainaukset on merkitty tulososassa (OP). 1 Uudellemaalle oli alun perin suunniteltu neljän koulutuksen järjestäjän haastattelut, mutta yksi ennakkoon valituista järjestäjistä keskeytti kokeilun ennen haastattelun suorittamista. 20 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

21 Opiskelijoiden 15 ryhmähaastattelua kestivät kukin noin minuuttia ja niihin osallistui keskimäärin 6 10 opiskelijaa. Suurimmissa haastatteluryhmissä oli kuitenkin opiskelijaa. Yhteensä haastateltuja opiskelijoita oli noin 170. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Sen jälkeen ne analysoitiin käyttäen pohjana NVivo-ohjelmaa (esim. Metsämuuronen 2006, 253). NVivo on tietokoneavusteinen laadullisen aineiston analyysiohjelma. Se muodostaa aineistosta rungon, jonka perusteella tutkija pystyy luokittelemaan aineiston haluamallaan tavalla ja löytämään tulosten tulkitsemisen keskeiset käsitteet ja merkitykset. Opiskelijoiden haastatteluja on yksi vähemmän kuin henkilöstön siitä syystä, että yhden koulutuksen järjestäjän kohdalla ennalta sovituksi haastattelupäiväksi oli koko ammattistarttiryhmälle tullut oman opinto-ohjelmansa takia ylittämätön este osallistua haastatteluun. Tämä ei kuitenkaan ole tulosten luotettavuuden kannalta suuri ongelma. Ensinnäkin haastateltuja opiskelijaryhmiä on mukana tutkimustulosten luotettavuuden kannalta riittävästi ja toiseksi peruutettu opiskelijahaastattelu sijoittui aivan aineiston keruun loppuvaiheeseen, jolloin päätulokset olivat jo selvästi hahmottuneet, ja uusi aineisto vain vahvisti ja täsmensi jo saatuja tuloksia. Taulukko 2. Opiskelijahaastattelujen teemat PÄÄTEEMAT ALATEEMAT Oma ryhmä Ryhmän ilmapiiri Syyt ilmapiiriin Ilmapiirin kehittyminen Ammattistartin Yleisesti Päivärytmiin Vapaa-ajan viettoon vaikutus elämänhallintaan Ihmissuhteet ja asenteet Muiden suhtautuminen starttilaisiin Starttilaisten suhtautuminen muihin Ystävyyssuhteet Arvot Itsensä kehittäminen Opiskelujen eteneminen Yhteiskunnalliset tekijät Työelämä Opinpolkujen jatkumo Tärkeimmät eli mistä ei missään tapauksessa luopuisi Harrastukset ja ammattistartin aikana niissä tapahtuneet muutokset Yleinen opintojen sujuminen ja motivaatio Kyky käyttää yhteiskunnan palveluja, asioida ja ottaa yhteyksiä eri tahoille Työelämän vaatimusten ja luonteen tuntemus Saatu tieto ammateista ja aloista Vähemmän tärkeät eli mistä voisi luopua Vapaa-ajan käytön muutokset ammattistartin aikana Käsitykset itsestä oppijana Omien oikeuksien ja velvollisuuksien tietäminen Suomen kansalaisena Ammattistartissa saadut kokemukset työelämästä Omat tavoitteet ja jatkosuunnitelmat Rahan käyttö Internetin käyttö opiskelutarkoituksiin Poissaolot Suomen koulutusjärjestelmän tuntemus - - ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 21

22 3.2.6 Henkilöstön haastattelut Myös 16 henkilöstöhaastattelua toteutettiin teema- ja ryhmähaastatteluina (taulukko 3). Ne kestivät kukin noin 1 1½ tuntia. Valmiita ja tarkkoja kysymyksiä ei laadittu etukäteen, vaan pääteemoja käsiteltiin kunkin organisaation tilanteen perusteella. Pääteemat olivat jo etukäteen valmiina; alateemat muodostuivat haastattelujen edetessä ja analysointivaiheessa samalla tavoin kuin opiskelijahaastatteluissakin. Kahdessa viimeisessä, opiskelijoiden kehittymistä ja ammattistartin tarpeellisuutta koskevassa teemassa, ei ole erityisiä alateemoja, vaan ne käsiteltiin omina kokonaisuuksinaan. Koska henkilöstöhaastattelut olivat opiskelijahaastattelujen tavoin keskustelunomaisia, jotkut haastatteluryhmät pohtivat oman tilanteensa perusteella toisia teemoja enemmän kuin toisia, jotka eivät osoittautuneet heille niin akuuteiksi. Myös haastatteluun osallistuneiden henkilöiden toimenkuva vaikutti teemojen painotukseen ja keskustelun kulkuun. Opiskelijahaastattelujen tavoin henkilöstöhaastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin NVivo-ohjelman pohjalta. Taulukko 3. Henkilöstöhaastattelujen teemat PÄÄTEEMA Omat koulutustarpeet ALATEEMAT Saatu koulutus Tarvittava koulutus Ryhmänohjaajan pätevyys Omat tukitarpeet Saatu tuki Tarvittava tuki Erityisopetus ja erityisen tuen tarve Opiskelijoiden tukeminen Opintoihin liittyvä yhteistyö, verkostot, integrointi, moniammatillinen asiantuntijuus Annettu tuki Tarvittava tuki Tarvittavat lisäresurssit Opintojen päivittäminen Oma organisaatio/ oppilaitos ja ammattialat Muut oppilaitokset ja organisaatiot Koulutus ja työelämä Yhteistyö Jaksotus Teorian ja käytännön yhdistäminen Opiskelijapalvelut Riittävyys Kehittämistarpeet - Opiskelijoiden kehittyminen Ammattistartin tarpeellisuus ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

23 Henkilöstön ryhmähaastatteluihin osallistui muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 3 5 henkeä. Kunkin henkilöstöryhmän perässä on koodi, jota käytän tulosten esittelyssä osoittaakseni, minkä ryhmän vastauksesta on kyse. Haastateltavat edustivat ryhmänohjaajia (RO) opinto-ohjaajia, erityisopettajia tai kuraattoreita (OH) ammatti- tai aineenopettajia (AO) oppilaitoksen tai koulutusorganisaation johtoa tai ammattistartista vastaavaa muuta henkilöstöä (JO) ammattistartin harjoittelijoita tai avustajia (HA). Lukuvuonna tehdyissä haastatteluissa käsiteltiin tasapuolisesti kaikkia taulukon 3 teemoja. Näiden haastattelujen ja myös muun aineiston analyysien perusteella alkoivat hahmottua tietyt ammattistartin vahvuudet ja haasteet. Lukuvuoden haastatteluissa painotettiin erityisesti näitä aihealueita tarkoituksena syventää jo saatua tietoa ammattistartin vaikuttavuudesta Vanhempien ja huoltajien kysely Haastateltujen ryhmien opiskelijoiden vanhemmille tai huoltajille lähetettiin välittömästi opiskelijahaastattelujen jälkeen kyselylomake (pohjamalli ilman saatetekstejä, liite 6). Kyselyllä haluttiin kartoittaa kotien näkemyksiä ammattistartin vaikuttavuudesta, saada lisätietoa opiskelijoiden elämäntilanteesta ja ammattistartin aikaisista positiivisista muutoksista sekä täydentää muita tuloksia. Vanhempien/huoltajien arviot kohdistuivat nuoren omatoimisuuden ja itsenäisyyden lisääntymiseen itsetunnon kasvuun elämän muuttumiseen säännöllisemmäksi (päivärytmi, taloudenhoito, rahan käyttö) oppimistaitojen kehittymiseen vuorovaikutustaitojen kehittymiseen jatkosuunnitelmien selkiytymiseen mahdollisiin muihin positiivisiin elämänmuutoksiin. Vanhemmat tai huoltajat arvioivat nuoressa tapahtuneita muutoksia skaalalla paljon jonkin verran vain vähän ei lainkaan rastittamalla sopivimman kohdan. Vaihtoehdolle paljon annettiin tulosten analysointivaiheessa arvo 4, jonkin verran arvo 3, vain vähän 2 ja ei lainkaan 1. Näiden arvioiden lisäksi jokaista kohtaa oli mahdollisuus kommentoida sanallisesti. Lopuksi vanhemmat tai huoltajat saattoivat kertoa myös muista nuoren elämässä tapahtuneista hyvistä muutoksista ammattistartin aloittamisen jälkeen. Ilahduttavaa oli, että kodit olivat rastitusten lisäksi kommentoineet runsaasti nuorten elämän muutoksia. Nämä mielipiteet antoivat tärkeää lisävalaistusta ammattistartin vaikuttavuudesta. ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 23

24 Vanhemmille tai huoltajille lähetettiin yhteensä runsaat 200 kyselyä. Niistä suurin osa osoitettiin haastateltujen ryhmien opiskelijoiden koteihin. Pieni osa lähti myös sellaisiin koteihin, joiden nuori ei jostain syystä voinut osallistua haastatteluun. Muutaman koulutuksen järjestäjän kohdalla kysely lähetettiin myös rinnakkaisille starttiryhmille, jotta saataisiin vanhempien ääntä mahdollisimman paljon kuuluviin. Vastauksia tuli yhteensä 81, joista yksi oli täysi-ikäisen ja jo paljon aiemmin kotoa pois muuttaneen opiskelijan itsensä täyttämä. Kyselyn vastausprosentti oli toisena kokeiluvuotena melko alhainen (ks. toinen kokeiluraportti ), mutta kohosi lopulta kolmantena kokeiluvuotena noin 40 prosenttiin. Tämä on luotettavuuden kannalta hyvä tulos ja vahvistaa omalta osaltaan selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä. Vanhempien kommenttien perässä on lyhenne (VA). Siirryn nyt seurantaselvityksen tuloksiin eli ammattistartin vahvuuksiin ja haasteisiin. Vahvuudet ovat niitä tekijöitä, joissa ammattistartti osoitti positiivista vaikuttavuutta. Toisin sanoen kokeilulle asetetut visiot, tavoitteet ja pyrkimykset eli yhdellä sanalla orientaatio ja toiminta sekä sen tulokset olivat samansuuntaisia ja yhteneviä. Haasteet puolestaan ovat asioita, jotka osoittautuivat erityistä huomiota vaativiksi. Niissä orientaatio ja tehdyt toimenpiteet tai niiden kautta saavutetut tulokset olivat jollakin tavoin keskenään ristiriitaisia tai eivät muulla tavoin tavoittaneet toisiaan. On kuitenkin syytä painottaa, että löydetyt haasteet liittyvät moniin, usein ammattistartin ulkopuolisiin tai organisaatiotason tekijöihin. Ne eivät ole minkään tahon eivätkä varsinkaan ammattistartin oman henkilöstön yksin ratkaistavissa, vaan tarvitaan moniammatillista asiantuntijuutta ja eri toimijoiden tiivistä jatkoyhteistyötä, jotta haasteet muuttuvat vähitellen vahvuuksiksi. Jaettu pedagoginen johtajuus ei siis näissä haastavissa kohdissa ollut vielä kovin vahvaa. Tässä vahvistamisessa organisaation tai oppilaitoksen johdolla ja koko muulla henkilöstöllä on merkittävä rooli ammattistartin oman henkilöstön rinnalla. Haluan myös puhua haasteista enkä ongelmista, koska seurantaselvityksen kuluessa löytyi myös monia hyviä yksittäisiä aloituksia tai toteutuksia juuri näihin erityisiin haasteisiin vastaamiseksi. Tulososa ei siis kata kaikkia jaetun pedagogisen johtajuuden kuviossa 1 esitettyjä alueita tai koko aineistoa, vaan siinä keskitytään niihin kohtiin, jotka osoittautuivat seurantaselvityksen tulosten analysoinnissa ammattistartin vakinaistamisen ja edelleen kehittämisen keskeisiksi tekijöiksi. 24 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

25 4 VAHVUUDET Jo kahden kokeiluraportin ( ja ) tulosten perusteella hahmottui useita ammattistartin vahvuuksia. Lukuvuoden aikana kerätty aineisto jäsensi ja selkeytti näitä vahvuuksia lisää. Vahvuudet voidaan kiteyttää neljään pääryhmään: 1. opiskelijoiden henkilökohtaisilla opinpoluillaan eteenpäin siirtymisen sujuvuus, volyymi ja monipuolisuus 2. ammattistartin henkilöstön professionaalisuus, yhteisöllisyys ja verkostoituminen 3. ammattistartin monipuoliset sisällöt ja käytänteet 4. starttiryhmien itsensä sisältämät positiiviset ominaisuudet. Esittelen vahvuuksia koskevat tulokset näihin neljään ryhmään jaettuina. Määrittelen kunkin kohdalla ensin sen, mihin jaetun pedagogisen johtajuuden alueeseen vahvuus lähinnä liittyy kykyihin, puitteisiin vai vakiinnuttamiseen. Osoitan sitten kunkin vahvuuden kohdalla, miten niille asetettu orientaatio ja saadut tulokset olivat keskenään yhteneväisiä. Määrittelen myös vaikuttavuuden tasoa eli sitä, onko kyse enemmän yksilön, organisaation vai yhteiskunnan kannalta katsotusta vaikuttavuudesta. Olen lisäksi sijoittanut otsikon Menestystarinoita alle sellaisia yksittäisiä esimerkkejä, jotka erityisen hyvin havainnollistavat ammattistartin positiivista vaikuttavuutta. 4.1 Sujuvat, runsaat ja monipuoliset siirtymiset eteenpäin omilla opinpoluilla Kokeilujen ensimmäinen vahvuus olivat opiskelijoiden runsaat ja monipuoliset siirtymiset eteenpäin omilla opinpoluillaan. Siirtymien taustalla vaikuttivat henkilöstön yksilö- ja organisaatiotasolla toteuttama kokonaisvaltainen toiminta, opiskelijoiden lisääntynyt tietoisuus omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan selkiintyneiden tulevaisuudensuunnitelmien muodossa ja tämän tietoisuuden muuttuminen toiminnaksi jatkopaikan löytymiseksi. Strategioiden kehittymisen vakiinnuttaminen Runsaat siirtymät omilla opinpoluilla liittyvät oikeastaan kaikkiin jaetun pedagogisen johtajuuden alueisiin: kykyihin, puitteisiin ja vakiinnuttamiseen, koska ne ovat onnistuneen kokonaistoiminnan näkyvin lopputulos. Mutta onnistuneet siirtymät eivät sittenkään ole pelkkä lopputulos, vaan samalla niihin sisältyy selvästi erottuvia osia koko prosessista. Kykyjen ja puitteiden positiivinen vaikuttavuus nimittäin ilmenee käytännössä vasta kokeilun aikana vakiinnutettaessa sitä yhdeksi varteenotettavaksi nivelvaiheen käytännöksi. ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ 25

26 Liitän tämän kokeilun ensimmäisen positiivisen vaikuttavuuden lähinnä kahteen jaetun pedagogisen johtajuuden alueeseen, jotka kummatkin liittyvät kokeilun vakiinnuttamiseen kuitenkaan sitä tosiasiaa, että taustalla on suuri joukko kykyihin ja puitteisiin kytköksissä olevia tekijöitä, ei unohdeta. Ensimmäinen näistä vakiinnuttamisen alueista on strategioiden kehittyminen. Kun organisaatiotason strategiat alkavat kehittyä ja vakiintua, niistä seuraa se, että yksittäiset opiskelijat pystyvät löytämään juuri heille sopivan jatkoväylän. Orientaatio: Strategioiden kehittymiselle asetetussa orientaatiossa painotettiin monia asioita. Niistä tämän ensimmäisen vahvuuden kannalta keskeisimmät yksilön ja organisaation tasolla olivat opiskelemaan pääsyn mahdollisuuksien parantaminen pitkäjänteisen henkilökohtaisen opinto-ohjauksen tarjoaminen ammatillisen peruskoulutuksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen sisältöjen sekä opetus- ja opiskelumenetelmien kehittäminen laadun kehittäminen selkeillä toimintaperiaatteilla, strategioilla ja keskeisillä toimintaprosesseilla monipuolisen ja laadukkaan opinto-ohjauksen antaminen niiden opiskelijoiden määrän vähentäminen, jotka vaihtavat alaa opintojen alkuvaiheessa tai suorittavat perustutkintoon johtavan koulutuksen vuotta sen laajuutta pidemmässä ajassa keskeyttämisen vähentäminen erityisesti koulutuksen alussa kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuuden pienentäminen perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa Yleistä yksilöllisten opinpolkujen jatkumisesta Onnistuneet nivelvaiheen siirtymät koskevat yhtä lailla yksilöä henkilökohtaisesti oman opinpolun onnistuneena jatkamisena kuin organisaatiotakin esimerkiksi keskeyttämisen vähentämisen ja tutkintojen loppuun suorittamisen kautta. Koska näitä tasoja on käytännössä vaikea erottaa toisistaan, käsittelen molempien tasojen orientaation toteutumista jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Jotta edellä esitellyn orientaation totetuminen voitiin käytännössä havaita ja ammattistartin vaikuttavuus tältä osin todeta, kokeilun tuloksena tuli siis olla paljon oman opinpolkunsa löytäneitä nuoria, jotka olivat päässeet haluamalleen ja itselleen sopivalle alalle. Näin juuri oli käynyt: ammattistartin positiivinen vaikuttavuus näkyi siinä, että opiskelijat siirtyivät runsain joukoin ammatilliseen peruskoulutukseen, muuhun koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja työelämään. Ensimmäisen kokeiluvuoden jälkeen suunnitelmallisesti eteenpäin omalla opinpolulla oli siirtynyt 69 % ammattistartin opiskelijoista ja toisen vuoden jälkeen 72 %. Lukuvuoden siirtymäluvuista puuttui erittäin paljon havaintoja (taulukko 4 edempänä). Osalla koulutuksen järjestäjistä ei ollut kolmannen Internet-kyselyn vii- 26 ONNISTUJIA OPINPOLUN SIIRTYMISSÄ

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006.

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006. LIITE 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiossa: (Opetusministeriön muistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS Verkostopäivä 21.11.2014 Marja Veikkola, koulutuskokeilujen koordinaattori (Osekk) Koulutuskokeilujen koordinointi Opetushallitus

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA 9.5.2013 Jenni Kiiskilä 1. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Opiskelijapalvelupäällikkö WinNova Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Länsirannikon Koulutus Oy Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta koulutuksesta. rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta

SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta koulutuksesta. rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

OPINTO-OHJAUKSEN PALAUTE OSANA LAATUJÄRJESTELMÄÄ

OPINTO-OHJAUKSEN PALAUTE OSANA LAATUJÄRJESTELMÄÄ OPINTO-OHJAUKSEN PALAUTE OSANA LAATUJÄRJESTELMÄÄ Anne Mustonen Tampereen ammattikorkeakoulu OPINTO-OHJAUKSEN PALAUTE OSANA LAATUJÄRJESTELMÄÄ Tässä esityksessä kerrotaan TAMKin opintoohjauksen keskeisistä

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot