LUPAPÄÄTÖS Nro 51/05/2 Dnro Psy-2005-y-59 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 51/05/2 Dnro Psy-2005-y-59 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Puras- ja Hietajärven kunnostaminen vedenpintoja nostamalla, Suomussalmi Suomussalmen kunta PL SUOMUSSALMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4 Yleiskuvaus vesistöstä... 4 Purasjärvi... 4 Hietajärvi... 4 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat... 5 Purasjärvi... 5 Hietajärvi... 5 Vedenlaatu... 5 Rantamaat ja rakenteet... 6 Kalasto ja kalastus... 6 Vesiliikenne ja uitto...6 Vesivoima... 6 Suojelukohteet... 6 ALUEEN OMISTUSOLOT... 7 HANKKEEN KUVAUS... 7 Hankkeen tarkoitus...7 Suunnitellut työt... 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET... 8 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin... 8 Vaikutukset vedenlaatuun... 9 Vaikutukset maa- ja vesialueisiin... 9 Vaikutukset rantojen virkistyskäyttöön Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Vaikutukset vesiliikenteeseen Vaikutukset linnustoon ja suojelualueisiin Vaikutukset muuhun käyttöön HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET JA LUNASTETTAVAT ALUEET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Rakenteita koskevat määräykset Rakentamisaika Työnaikaisten haittojen minimointi Viimeistelytyöt Tarkkailumääräykset Kunnossapito Aloittamis- ja valmistumisilmoitus OHJAUS RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Käyttöoikeuden myöntämisen perustelut Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 16 Ratkaisu Perustelut... 16

3 Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Suomussalmen kunta on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Puras- ja Hietajärven kunnostamiseen Suomussalmen kunnassa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Hakija on lisäksi pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta pohjapatojen alle jääviin alueisiin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 1 luku 15 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Purasjärvi Purasjärvi on Purasjoen vesistön keskusjärvi. Purasjärvi on pohjoiseteläsuunnassa noin 6,0 km:n pituinen ja sen pinta-ala on 4,2 km 2. Purasjärvestä vesistö laskee etelään, ensin noin 0,1 km:n pituista jokiosuutta noin 0,1 km:n pituiseen Nivanlampeen. Uoma on aikoinaan oikaistu kulkemaan Purasjärven uittopadolta lähes suoraan etelään Nivanlampeen oikaisukanavan kautta, kun luonnollinen uoma on aikaisemmin kulkenut lounaaseen. Nivanlammesta vesistö laskee noin 0,1 km:n pituisen Karsikkokosken kautta noin 0,4 km:n pituiseen Karsikkolampeen. Tämän jälkeen seuraa noin 0,5 km:n pituinen jokiosuus ennen Syväperänlahtea. Syväperänlahden ja Hietajärven välissä olevan noin 1 km:n pituisen ja metrin levyisen Syväperänsärkän poikki on kaivettu Metsähallituksen toimesta oikaisukanava ja virtaus tapahtuu tämän oikaisukanavan kautta. Purasjärven uittopato on Metsähallituksen toimesta vuonna 1951 rakennettu 2-aukkoinen teräsbetoninen pato, jonka aukkojen leveydet ovat 3,0 m ja 5,0 m. Pato on vielä kohtalaisessa kunnossa ja toimii Puraksen paikallistien siltana. Hakemuksessa tarkoitettu Purasjärven pohjapato sijaitsee noin 31 km Suomussalmen kirkonkylästä itään. Hietajärvi Hietajärvi on Syvänperänlahti mukaan lukien noin 2,4 km:n pituinen ja sen pinta-ala on noin 1,4 km 2. Syväperänlahden ja Hietajärven välissä olevan noin 1 km:n pituisen ja metrin levyisen Syväperänsärkän poikki on kaivettu Metsähallituksen toimesta oikaisukanava ja virtaus tapahtuu käytännössä kokonaan tämän oikaisukanavan kautta. Hietajärven uittopato on uittoyhdistyksen vuonna 1957 rakentama 3- aukkoinen teräsbetonipato, jonka aukkojen leveydet ovat 4,5 m, 4,0 m ja

5 4,5 m. Uittopato on vielä kohtalaisessa kunnossa ja toimii metsäautotien siltana. Hakemuksessa tarkoitettu Hietajärven pohjapato sijaitsee noin 29 km Suomussalmen kirkonkylästä itään. 5 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Purasjärvi Purasjärven valuma-alue pohjapadon kohdalla on noin 111 km 2 ja valumaalueen järvisyys 9,0 %. Purasjärven vedenkorkeuksista ja virtaamista ei ole tuoreita mittaustietoja. Vuokkijärveen laskevan Purasjoen vesistön uittosäännön kumoamista koskevan asian asiakirjojen mukaan Purasjärven virtaamat ja vedenkorkeudet ovat seuraavat: HQ 1/20 14 m 3 /s HW N ,25 m (N ,37 m) MHQ 8,6 m 3 /s MQ 1,2 m 3 /s MW N ,20 m (N ,32 m) NQ 0,2 m 3 /s NW N ,80 m (N ,92 m) Purasjoen vesistön uittosäännön kumoamispäätöksen mukaisissa velvoitetöissä Purasjärven uittopadon kohdalla on siirretty koskesta perattuja suurimpia kiviä takaisin koskeen sekä kivetty padon ylä- ja alapuolista kynnystä. Hietajärvi Hietajärven valuma-alue pohjapadon kohdalla on noin 132 km 2 ja valumaalueen järvisyys 8,9 %. Hietajärven vedenkorkeuksista ja virtaamista ei ole tuoreita mittaustietoja. Vuokkijärveen laskevan Purasjoen vesistön uittosäännön kumoamista koskevan asian asiakirjojen mukaan Purasjärven virtaamat ja vedenkorkeudet ovat seuraavat: HQ 1/20 16,5 m 3 /s HW N ,06 m (N ,18 m) MHQ 10,0 m 3 /s MQ 1,5 m 3 /s MW N ,80 m (N ,92 m) NQ 0,2 m 3 /s NW N ,45 m (N ,57 m) Purasjoen vesistön uittosäännön kumoamispäätöksen jälkeen Hietajärven uittopadon kohdalla on siirretty koskesta perattuja suurimpia kiviä takaisin koskeen sekä kivetty uittopadon ylä- ja alapuolista kynnystä. Vedenlaatu Puras- ja Hietajärvi sijaitsevat Puraksen reitillä peräkkäin ja järvien vedenlaatu on hyvin samankaltainen. Järvien vedenlaatu voidaan luokitella yleisten käyttökelpoisuusluokituskriteereiden perusteella hyväksi, vaikka kesäisin havaitut a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet rehevyyttä ilmentäviä. Purasjärvessä oli kesällä 2002 voimakas leväkukinta. Puras- ja Hietajärven kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvesikerroksessa viime vuosina noin

6 20 µg/l. Järvien vesi on selvästi humuksen värjäämää ja veden ph on keskimäärin 6,5. Kokonaistyppipitoisuus ( µg/l) ja orgaanisen aineen määrä (COD Mn mg/l) ovat humusjärville tyypillisiä. Järvissä ilmenee selvä talviaikainen hapen vajaus. Järvien vedenkorkeuden noston pääasiallinen tarkoitus on estää niiden umpeenkasvu ja parantaa virkistyskäytön edellytyksiä. Samalla pyritään myös parantamaan järvien vedenlaatua. Järvien ranta-alueet ovat kasvittuneet voimakkaasti sen jälkeen, kun järvien vedenkorkeus laski aikanaan uittoa varten tehtyjen perkausten yhteydessä. Hajakuormitus on lisäksi kiihdyttänyt rehevöitymiskehitystä ja aiemmin puhtaiden hiekkarantojen joutumista kasvillisuuden valtaan. Nostamalla järvien vedenkorkeutta pyritään tyrehdyttämään ranta-alueiden kiihtynyt vesikasvillisuuden leviäminen sekä palauttamaan hiekkarantoja lähemmäksi aiemmin vallinnutta tilaa. 6 Rantamaat ja rakenteet Purasjärven pohjoisosassa on matalahkoa rantaa, kun taas itä-, etelä- ja länsirannat ovat jyrkkiä korkeatörmäisiä alueita. Juurikkalahden itäosa sekä Hoikkalahti ovat rehevöitymässä ja kasvillisuutta on runsaasti. Hietajärven länsipuolella on suoperäistä matalahkoa maastoa. Itä- ja eteläpuolella on kangas/moreenirantaisia jyrkempiä alueita. Pohjoisosassa on hiekkasärkkiä. Lounaassa ja luoteessa Pitkälahti ja Lehmilahti ovat rehevöitymässä ja kasvillisuutta on runsaasti. Kalasto ja kalastus Puras- ja Hietajärvellä kalastus on pääasiassa verkoilla, katiskoilla, virveleillä ja ongilla tapahtuvaa kotitarve- ja virkistyskalastusta. Vesiliikenne ja uitto Puras- ja Hietajärvellä vesiliikenne on pääasiassa soutu- ja moottoriveneliikennettä. Vesistössä ei harjoiteta uittoa. Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 69/75/I kumonnut Vuokkijärveen laskevan Purasjärven vesistön uittosäännön. Vesivoima Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole vesivoimalaitoksia. Suojelukohteet Purasjärven pohjapadon valuma-alueella on osittain Mesiönvaaran Naturaalue. Hietajärven pohjapadon valuma-alueella on osittain Mesiönvaaran sekä Karsikkovaaran-Losolehdon Natura-alueet.

7 7 ALUEEN OMISTUSOLOT Purasjärven vesialueet kuuluvat valtiolle (893:11:1), Vuokin lohkokunnalle (876:1:0), yhteisille vesialueille 876:23 ja 876:20 sekä tilalle Suojala RN:o 94:2. Hietajärven vesialueet kuuluvat valtiolle (893:11:1), yhteiselle vesialueelle 876:12 ja tilalle Erkkilä RN:o 123:0. Ympäröivät maa-alueet ovat valtion sekä yksityisten maanomistajien omistuksessa. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen tarkoitus Kunnostushankkeen tavoitteena on palauttaa Puras- ja Hietajärven vedenkorkeudet ennen uittoa vallinneelle tasolle. Järvien luusuoissa on aikanaan tehty perkauksia uiton toimittamista varten. Järvien vedenkorkeuksia ei ole kuitenkaan palautettu uittoa edeltäneeseen tilaan uittosäännön kumoamisen yhteydessä. Suunnitellut työt Puras- ja Hietajärven luusuoihin on suunniteltu rakennettavaksi pohjapadot, joilla vedenkorkeudet saadaan nostetuksi ennen uittoa edeltäneelle tasolle. Purasjärvi Purasjärven pohjapato rakennetaan Purasjärven luusuaan noin 40 metriä ylävirtaan vanhasta uittopadosta. Pohjapadon päämitat ovat seuraavat: keskellä on alivirtaama-aukko, jonka leveys on 1,50 m kynnyskorkeudella N ,30 m ja 1,80 m kynnyskorkeudella N ,46 m, pohjapadon kynnys jatkuu vasemmalle 19,6 m ollen reunalla korkeudella N ,68 m ja oikealle noin 14,1 m ollen reunalla korkeudella N ,62 m, pohjapadon pituus on 35,5 m ja harjan leveys 3,0 m ja alaluiskan kaltevuus on noin 1:40 ja yläluiskan kaltevuus 1:2. Pohjapadon tukipenger tehdään tiiviistä moreenista tai karkeammasta kiviaineksesta ja siihen käytetään myös kiviä tai louhetta. Pohjapato tiivistetään huolellisesti. Pohjapato rakennetaan pienen virtaaman aikana. Purasjärven uittopadolta alaspäin oleva jokiuoma on aikoinaan oikaistu kulkemaan Purasjärven uittopadolta lähes suoraan etelään Nivanlampeen oikaisukanavan kautta, kun luonnollinen uoma on aikaisemmin kulkenut lounaaseen. Alueen asukkaat ovat esittäneet, että vanha uoma kaivettaisiin auki ja vesi johdettaisiin osittain virtaamaan myös vanhaa aukaistua uomaa pitkin. Uoman yläosa on tarkoitus ruopata tasoon N ,40 m ja alaosa tasoon N ,20 m. Hietajärvi Hietajärven pohjapato rakennetaan Hietajärven luusuaan noin 70 metriä ylävirtaan vanhasta uittopadosta. Pohjapadon päämitat ovat seuraavat:

8 keskellä on alivirtaama-aukko, jonka leveys on 1,50 m kynnyskorkeudella N ,11 m ja 1,80 m kynnyskorkeudella N ,26 m, pohjapadon kynnys jatkuu vasemmalle noin 25 m ollen reunalla korkeudella N ,46 m ja oikealle noin 26,1 m ollen reunalla korkeudella N ,46 m, pohjapadon pituus on 52,9 m ja harjan leveys on 3 m, ja alaluiskan kaltevuus on noin 1:30 ja yläluiskan kaltevuus 1:2. Pohjapadon tukipenger tehdään tiiviistä moreenista tai karkeammasta kiviaineksesta ja siihen käytetään myös kiviä tai louhetta. Pohjapato tiivistetään huolellisesti. Pohjapato rakennetaan pienen virtaaman aikana. Syväperän särkän poikki (Hietajärven pohjoispuolella) on kaivettu Metsähallituksen toimesta oikaisukanava ja virtaus tapahtuu käytännössä kokonaan tämän oikaisukanavan kautta. Aikaisemmin luonnollinen uoma on kulkenut noin 300 metriä länteen Lehmilahteen. Alueen asukkaat ovat esittäneet, että vanha uoma kaivettaisiin auki ja vesi johdettaisiin osittain virtaamaan myös vanhaa aukaistua uomaa pitkin. Pohjapatojen rakennustyöt on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2005 aikana. 8 HANKKEEN VAIKUTUKSET Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Purasjärvi Kiinteäkynnyksisellä pohjapadolla saadaan Purasjärven vedenkorkeus pysymään keskimäärin tasolla N ,60 m. Suunnitellulla patorakenteella Purasjärven vedenkorkeudet ovat määritetyillä mitoitusvirtaamilla seuraavat: Virtaama (m 3 /s) Vedenkorkeus (N 60 m) HQ (1/20) 13,9 HW (1/20) 222,37 MHQ 8,7 MHW 222,03 MQ 1,29 MW 221,60 NQ 0,2 NW 221,47 Nykyiseksi keskivedenkorkeudeksi (MW) on arvioitu N ,32 m eli keskivedenkorkeus nousee 0,28 m. Purasjärven 2-aukkoinen uittopato padottaa ylivirtaamatilanteessa (HQ 1/20 13,9 m 3 /s) siten, että Purasjärven vedenkorkeus on noin N ,25 m. Uittopato on määräävä tekijä ylivirtaamatilanteessa. Hietajärvi Kiinteäkynnyksisellä pohjapadolla saadaan Hietajärven vedenkorkeus pysymään keskimäärin tasolla N ,40 m. Suunnitellulla patorakenteella Hietajärven vedenkorkeudet ovat määritetyillä mitoitusvirtaamilla seuraavat:

9 9 Virtaama (m 3 /s) Vedenkorkeus (N 60 m) HQ (1/20) 16,5 HW (1/20) 219,67 MHQ 10,3 MHW 219,59 MQ 1,53 MW 219,40 NQ 0,2 NW 219,29 Nykyiseksi keskivedenkorkeudeksi (MW) on arvioitu N ,92 m eli keskivedenkorkeus nousee 0,48 m. Hietajärven 3-aukkoisella uittopadolla ei ole vaikutusta eri virtaamatilanteissa vedenkorkeuksiin, vaan määräävänä tekijänä on rakennettava pohjapato. Vaikutukset vedenlaatuun Vedenkorkeuden nosto vaikuttaa Puras- ja Hietajärven happitalouteen tervehdyttävästi, kun järvien vesitilavuus kasvaa. Vedenkorkeuden noston seurauksena veden alle jäävä alue on Purasjärvessä arvioitu 11,81 ha:n suuruiseksi, mikä on noin kolme prosenttia järven nykyisestä kokonaispinta-alasta (420 ha). Hietajärvessä vedenkorkeuden noston seurauksena veden alle jäävä alue on 33,77 ha, mikä on noin 25 prosenttia järven nykyisestä kokonaispinta-alasta (140 ha). Pysyvästi veden alle jäävät rantaalueet ovat aiemmin veden alla olleita hiekkarantoja ja kivennäismaita. Yleisen käsityksen mukaan pysyvästi veden alle joutuvat ranta-alueet heikentävät vedenlaatua tilapäisesti 1 3 vuoden ajan veden noston jälkeen. Mikäli veden alle jäävät alueet ovat pienialaisia tai ne on etukäteen hyvin raivattu orgaanisesta aineksesta, vedenlaadun heikkenemistä ei yleensä havaita. Purasjärvellä veden alle jääviltä maa-alueilta liukenevat ravinteet ja happea kuluttavan orgaanisen aineksen määrä jäänevät niin vähäiseksi, ettei niillä ole juurikaan vaikutusta järven vedenlaatuun. Hietajärvellä vedenkorkeuden nostolla on merkittävä vesipinta-alaa lisäävä vaikutus. Veden alle jäävä saraikko- ja muu kuin puuvartinen kasvillisuus lähtee todennäköisesti kuollessaan ja hajotessaan osin liikkeelle aallokon vaikutuksesta ja saattaa näin sotkea kalanpyydyksiä ja heikentää uimisen miellyttävyyttä ainakin heti nostotoimenpidettä seuraavina vuosina. Hajoava orgaaninen aines lisää hetkellisesti hapen kulutusta, mutta samanaikainen vesitilavuuden kasvu ehkäisee tästä aiheutuvia haittoja. Ravinnehuuhtoumat jäänevät vähäisiksi. Järven vedenkorkeuden nostolla on yleensä vedenlaatua ja käyttökelpoisuutta parantava vaikutus. Näin todennäköisesti käy myös Puras- ja Hietajärvessä. Purasjärven keskivedenkorkeutta nostetaan nykyisestä 28 cm ja Hietajärven 48 cm. Purasjärven vedenkorkeuden nostolla on ensisijaisesti vedenlaatua parantava vaikutus ja haitallisten vaikutusten riski on pieni. Hietajärvessä mahdollisesta eloperäisen aineen liikkeellelähdöstä johtuva lyhytaikainen haittavaikutus on pieni verrattuna vedenlaadulle ja virkistyskäytölle aiheutuvaan kokonaishyötyyn. Vaikutukset maa- ja vesialueisiin Vedenkorkeuden nostamisella ehkäistään järvien matalampien alueiden rehevöitymistä. Purasjärven pohjapato rakennetaan osittain tilan Niva RN:o 68:10, Suomussalmen valtion maan RN:o 893:11:1, Vuokin lohkokunnan

10 RN:o 876:1:0 ja tilan Puras RN:o 30:9 maa- ja vesialueille. Hakija on ilmoittanut, että alueiden omistajat Vuokin lohkokuntaa lukuun ottamatta ovat sopimuksissaan tarkoittaneet myöntää hakijalle pysyvän käyttöoikeuden pohjapadon rakentamista varten tarvittaviin alueisiin. Purasjärven vedenkorkeuden noston vaikutuksesta jää veden alle vesialueita Suomussalmen valtion maalla RN:o 893:11:1 8,43 ha, Yhteisellä vesialueella RN:o 876:23 0,98 ha, tilalla Suojala RN:o 94:2 0,30 ha, Vuokin lohkokunnan alueella RN:o 876:1:0 1,91 ha ja Yhteisellä vesialueella RN:o 876:20 0,19 ha, yhteensä 11,81 ha. Hietajärven pohjapato rakennetaan kokonaisuudessaan Suomussalmen valtion maan RN:o 893:11:1 maa- ja vesialueille. Hakija on ilmoittanut, että Metsähallitus on sopimuksissaan tarkoittanut myöntää hakijalle pysyvän käyttöoikeuden pohjapadon rakentamista varten tarvittaviin alueisiin. Hietajärven vedenpinnan noston vaikutuksesta jää veden alle tilalla Erkkilä RN:o 123:0 2,77 ha, Yhteisellä vesialueella RN:o 876:12 4,91 ha, Yhteisellä maa-alueella RN:o 878:31 1,51 ha ja Suomussalmen valtion maalla RN:o 893:11:1 24,58 ha, yhteensä 33,77 ha. Kaikki Puras- ja Hietajärven rannanomistajat ovat antaneet suostumuksen vedenkorkeuden nostolle ilman korvausta, joten tilakohtaisia vahinkoarvioita ei ole laadittu. 10 Vaikutukset rantojen virkistyskäyttöön Rannanomistajille koituvat virkistyskäyttöhyödyt on arvioitu suuremmiksi kuin toimenpiteistä aiheutuvat haitat. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Pohjapatojen rakentamisella nostetaan molempien järvien alimpia vedenkorkeuksia. Näin ollen saadaan kaloille lisää kutualueita ja kalojen elinolosuhteet paranevat. Pohjapatojen harjalle suunnitellut alivirtaama-aukot mahdollistavat alivedenkorkeuden aikaisen kalojen kulun patojen kautta. Vaikutukset vesiliikenteeseen Veneilymahdollisuudet Puras- ja Hietajärvellä paranevat alimpien vedenkorkeuksien noustessa nykyistä korkeammalle. Veneliikenne alivirtaaman aikana pohjapatojen yli voidaan hoitaa vetämällä vene patoharjan yli. Vaikutukset linnustoon ja suojelualueisiin Järvien vedenkorkeuksien nostolla ei ole haitallisia vaikutuksia linnustolle eikä Mesiönvaaran ja Karsikkovaaran-Losolehdon Natura-alueille. Vaikutukset muuhun käyttöön Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole sellaista muuta käyttöä, johon pohjapatojen rakentamisella ja vedenkorkeuksien nostolla saattaisi olla haitallista vaikutusta.

11 11 HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET Hakija ja Puras- ja Hietajärven rantakiinteistöjen omistajat, Metsähallitus sekä yhteisten vesialueiden RN:ot 876:23, 876:20 ja 876:12 omistajat ovat sopineet, että hakija saa korvauksetta nostaa järvien vedenkorkeudet suunnitelmassa edellytetyille tavoitetasoille. TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET JA LUNASTETTAVAT ALUEET Hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta Vuokin lohkokunnalle kuuluvaan veden alle jäävään 1,91 ha:n suuruiseen entiseen vesialueeseen sekä Purasjärven pohjapadon alle jäävään 415 m²:n suuruiseen vesialueeseen. Hakija on esittänyt, että käyttöoikeudesta ei määrättäisi lohkokunnalle korvausta viitaten yhtäläisyyden periaatteeseen, jonka mukaan hakija on edellyttänyt kaikilta hankkeeseen liittyviltä osapuolilta korvauksetonta sopimusta, johon he ovat suostuneet. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemustaan ja pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta veden ja pohjapadon alle jääviin Vuokin lohkokunnan vesialueisiin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Suomussalmen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Suomussalmen kunnan kaavoitusviranomaiselta. Muistutukset ja vaatimukset 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Purasjärven keskivedenkorkeuden nostaminen noin 20 cm:llä ja Hietajärven vedenkorkeuden nostaminen 48 cm:llä on perusteltua, vaikka siitä aiheutuu alivirtaamilla haittaa veneilylle mainittujen järvien ja niiden alapuolisen vesistön välillä. Suunnitelluilla rakenteilla haitta jää vähäiseksi. Puras- ja Hietajärven vedenkorkeuden nostamisella on virkistyskäyttöä ja kalastusolosuhteita sekä veden tilaa parantava vaikutus. Pohjapadon rakentamisesta ei ole odotettavissa merkittäviä samentumishaittoja. Hietajärven Syvänperänsärkän vanhan uoman avaaminen ruoppaamalla parantaa vedenvaihtuvuutta ja vedenlaatua Syvänperän läntisessä päässä. Ympäristökeskuksen mielestä molemmista järvistä tulee työn toteutuksen jälkeen laatia purkautumiskäyrät. Ennen toimenpiteiden aloittamista vedenkorkeuden tarkkailua varten hakijan tulee asentaa molempiin järviin pysyvät mitta-asteikot. Hietajärven vedenlaatua tulee seurata vedenkor-

12 keuden nostamisen jälkeen kolmen vuoden ajan eloperäisen aineksen hajoamisesta mahdollisesti aiheutuvien vaikutusten takia. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että kunnostuksella on myönteinen vaikutus vedenlaatuun ja kalatalouteen, eivätkä suunnitellut rakenteet estä kalan kulkua. Ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 65/04/2 myöntänyt luvan Purasjoen kalataloudelliseen täydennyskunnostamiseen. Välittömästi molempien nyt luvitettavien pohjapatojen alapuolella on kalataloudellisesti kunnostettavaa virta-aluetta. Pohjapatojen rakentamisesta kalataloudellisesti kunnostetuilla alueilla mahdollisesti aiheutuva haitta kuten liettyminen ja muutokset vedenkorkeudessa ja virtauksessa on korjattava. 12 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Suomussalmen kunnalle luvan Puras- ja Hietajärven kunnostamiseen järvien vedenkorkeutta nostamalla ja sitä varten tarvittavien pohjapatojen rakentamiseen järvien luusuaan sekä Nivanlammen ja Syvänperänsärkän oikaisukanavien ruoppaamiseen Suomussalmen kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää pysyvän käyttöoikeuden niihin Purasjärven pohjapadon ja veden noston seurauksena veden alle jääviin Vuokin lohkokunnan alueisiin, joihin luvan saajalla ei ole oikeutta. Käyttöoikeus kohdistuu lohkokunnan omistamaan 415 m 2 :n suuruiseen osaan pohjapadon kohdalla ja 1,91 ha:n suuruiseen osaan yhteisestä vesialueesta Yht. RN:o 876:1:0. Käyttöoikeusalueet ilmenevät ympäristölupavirastoon toimitetusta kartasta "Veden alle jäävät alueet Purasjärvellä, Vuokin lohkokunnan ( ) osalta" MK 1:5 000 ja piirustuksesta "Purasjärven pohjapato, Suomussalmi, Pohjapadon alle jäävät alueet" MK 1:200. Koska käyttöoikeus kohdistuu vain vähäiseen osaan kiinteistöä pohjapadon kohdalla ja entiseen vesialueeseen Purasjärvellä, ei käyttöoikeuden myöntämisestä määrätä korvausta. Käyttöoikeuden myöntämisestä ei ole tarpeen ilmoittaa kiinteistörekisterin pitäjälle.

13 13 LUPAMÄÄRÄYKSET Rakenteita koskevat määräykset 1. Purasjärven pohjapato on rakennettava hakemuksen liitteenä olevan kartan "Purasjärven pohjapato, Suomussalmi, sijaintikartta" MK 1: osoittamaan paikkaan sekä liitteinä olevien piirustusten "Purasjärven pohjapato, Suomussalmi, asemapiirros" MK 1:200 ja "Purasjärven pohjapato, Suomussalmi, pohjapadon pituusleikkaus, pohjapadon poikkileikkaus" MK 1:100 ja 1:50 mukaisesti sekä hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla. Pohjapadon keskellä olevan alivirtaama-aukon leveys on 1,50 m korkeudella N ,30 m ja 1,80 m korkeudella N ,46 m. Pohjapadon kynnys jatkuu vasemmalle 19,6 m ollen reunalla korkeudella N ,68 m ja oikealle noin 14,1 m ollen reunalla korkeudella N ,62 m. Pohjapadon pituus on 35,5 m ja harjan leveys 3,0 m. Pohjapadon yläluiskan kaltevuus on 1:2 ja alaluiskan kaltevuus noin 1: Hietajärven pohjapato on rakennettava hakemuksen liitteenä olevan kartan "Hietajärven pohjapato, Suomussalmi, sijaintikartta" MK 1: osoittamaan paikkaan sekä liitteinä olevien piirustusten "Hietajärven pohjapato, Suomussalmi, asemapiirros" MK 1:250 ja "Hietajärven pohjapato, Suomussalmi, pohjapadon pituusleikkaus, pohjapadon poikkileikkaus" MK 1:100 ja 1:50 mukaisesti sekä hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla. Pohjapadon keskellä olevan alivirtaama-aukon leveys on 1,50 m korkeudella N ,11 m ja 1,80 m korkeudella N ,26 m. Pohjapadon kynnys jatkuu vasemmalle 25 m ollen reunalla korkeudella N ,46 m ja oikealle noin 26,1 m ollen reunalla korkeudella N ,46 m. Pohjapadon pituus on 52,9 m ja harjan leveys 3,0 m. Pohjapadon yläluiskan kaltevuus on 1:2 ja alaluiskan kaltevuus noin 1: Nivanlampeen johtava oikaisukanava saadaan ruopata hakemussuunnitelman liitteenä olevan piirustuksen "Purasjärven pohjapato, Suomussalmi, asemapiirros" MK 1:200 mukaisesti siten, että yläosalla ruoppaustaso on N ,40 m ja alaosalla N ,20 m. 4. Syväperänsärkän poikki kaivettu oikaisukanava saadaan ruopata tasoon N ,65 m hakemussuunnitelman liitteenä olevan piirustuksen "Syvänperänsärkän ruoppaus, Suomussalmi, asemapiirros" MK 1:200 mukaisesti. 5. Kaikki korkeudet on sidottava N 60 -korkeusjärjestelmään. Rakentamisaika 6. Rakennustyöt on tehtävä neljän (4) vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Työnaikaisten haittojen minimointi 7. Rakennustyöt on suoritettava niin ja sellaisena aikana, ettei siitä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on väl-

14 tettävissä. Pohjapatojen rakentamisesta kalataloudellisesti kunnostetuilla alueilla mahdollisesti aiheutuva haitta on korjattava. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 14 Viimeistelytyöt 8. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja huolehdittava työn muidenkin jälkien siistimisestä. Veden alle jäävältä alueelta on tarpeelliselta osin raivattava puut ja pensaat. Tarkkailumääräykset 9. Vedenkorkeuksien tarkkailua varten on Puras- ja Hietajärven pohjapatojen yläpuolelle helposti luettavaan paikkaan asetettava senttimetrijaotuksella varustetut vedenkorkeusasteikot, joista Purasjärven asteikkoon on selvästi merkittävä korkeus N ,60 m ja Hietajärven asteikkoon korkeus N ,40 m. Luvan saajan on tarkkailtava Puras- ja Hietajärven vedenkorkeuksia Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti ja laadittava ympäristökeskuksen valvonnassa molempien järvien purkautumiskäyrät. Luvan saajan on Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti tarkkailtava Hietajärven vedenlaatua kolmen vuoden ajan eloperäisen aineksen hajoamisesta mahdollisesti aiheutuvien vaikutusten selvittämiseksi. Kunnossapito 10. Luvan saajan on pidettävä pohjapadot ja vedenkorkeusasteikot lupapäätöksen edellyttämässä kunnossa. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 11. Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava työn aloittamisesta Kainuun ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Kainuun ympäristökeskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa työn päättymisestä lukien. Vedenkorkeuden nousemisesta on ennakolta ilmoitettava Suomussalmella yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

15 15 OHJAUS Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta tai rakennelman käyttämisestä aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tämän päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Hakemuksen mukaisista toimenpiteistä ei aiheudu vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuja sellaisia seurauksia, jotka olisivat luvan myöntämisen esteenä. Suunnitelmassa esitetyt kunnostustoimenpiteet ovat tarpeen Puras- ja Hietajärven vedenkorkeuksien nostamiseksi ennen uittoperkauksia vallinneelle luonnontilaiselle tasolle. Tällöin virkistyskäytön ja veneilyn edellytykset paranevat ja vesistön tila vesitilavuuden kasvaessa etenkin alivirtaaman aikoina säilyy parempana. Patojen rakentamisesta sekä Nivanlammen ja Syvänperänsärkän oikaisukanavien ruoppauksesta saattaa aiheutua paikallista veden samentumista, mutta haitta on kuitenkin vähäinen ja lyhytaikainen. Patoihin rakennetaan alivirtaama-aukot kalojen kulun parantamiseksi. Alivirtaaman aikana veneet voidaan vetää patojen harjan yli. Näin ollen ympäristölupavirasto katsoo, ettei patojen rakentamisesta aiheudu sanottavaa haittaa kalastolle tai veneliikenteelle. Koska hankkeessa on kysymys järvien vedenkorkeuksien palauttamisesta aiemmin vallinneelle tasolleen, toimenpiteistä ei katsota aiheutuvan vahinkoa vesialueiden tai rantatilojen omistajille. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muutakaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajalle on myönnetty pysyvä käyttöoikeus Purasjärven pohjapadon ja veden alle jääviin Vuokin lohkokunnan vesialueisiin. Käyttöoikeudesta ei ole määrätty maksettavaksi korvausta. Edellä olevan perusteella ympäristölupavirasto katsoo, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon ja haittaan sekä muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Käyttöoikeuden myöntämisen perustelut Koska Purasjärven pohjapadon rakentaminen ja Purasjärven vedenkorkeuden palauttaminen on yleisen tarpeen vaatima, käyttöoikeus pohjapadon ja veden noston alle jääviin Vuokin lohkokunnan alueisiin voidaan myöntää vesilain 2 luvun 8 :n nojalla. Lupamääräysten perustelut Luvassa on annettu tavanomaiset määräykset rakentamisajasta, työaikaisten haittojen minimoinnista, viimeistelytöistä, kunnossapidosta sekä töiden

16 aloittamis- ja valmistumisilmoituksesta. Vedenkorkeusasteikkojen asentaminen on tarpeen vedenkorkeuksien tarkkailemiseksi, ja niihin on tarpeen merkitä tavoitteelliset keskivedenkorkeudet pohjapatojen rakentamisen jälkeisten vedenkorkeuksien tarkkailemiseksi. Purkautumiskäyrien laatiminen on tarpeen, jotta voitaisiin verrata järvien tulevia todellisia vedenkorkeuksia suunnitelmassa arvioituihin vedenkorkeuksiin. Vedenlaadun tarkkailu on tarpeen samentumisesta aiheutuvien vaikutusten arvioimiseksi. 16 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Kainuun ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimus kalataloudellisesti kunnostettavien virta-alueiden huomioon ottamisesta hanketta toteutettaessa otetaan huomioon lupamääräyksestä 7 ilmenevästi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 4, 6 2 momentti, 8, 12, 14 1 momentti, 14 a 1 ja 2 momentti, 15 ja 31 1 momentti sekä 21 luku 8 2 momentti Vesiasetus 85 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Hankkeessa on kyse alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesta pohjapatojen rakentamisesta. Pohjapadoilla padotettavan vesialueen pinta-ala on yli 4 km². Näin ollen käsittelymaksu olisi euroa. Koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut alla mainitun asetuksen maksutaulukossa mainittua työmäärää pienempi, peritään maksu 35 prosenttia alempana. Käsittelymaksu on näin ollen euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Jorma Rantakangas Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta (esittelijä) ja Jorma Rantakangas. Tiedustelut: asian esittelijä, puh PL/es Liite Valitusosoitus

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.