Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu

2

3 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2014

4 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015 Painosmäärä 100 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi Kansi Valokuvat Kontiolahden urheilijat / Laiho (ylä) Jarno Artika (ala vasen ja keski) Marko Natri / Proagria Pohjois-Karjala (ala oikea) Taitto Sirpa Savolainen Julkaisu on saatavana myös internetistä: Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2014

5 Sisällys 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 4 2 Maakuntaliiton tehtävät Tehtävät ja organisaatio Pohjois-Karjalan strategia 7 3 Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Toiminnalliset ydintavoitteet Tulostavoitteet vuonna Aluekehitys Alueidenkäyttö Hallintopalvelut Johtaminen ja viestintä Kehittämisrahoitus Maakunnan edunajaminen Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toteuttamista ohjaavat ryhmät 23 5 Taloussuunnitelma ja talousarvio

6 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat Suhteellisen hyvä vire Pohjois-Karjalan aluetalous on lokakuussa 2014 ainakin suhteellisesti tarkastellen oivassa vireessä. Tuskinpa koskaan maakunta on nähty taloustilastojen kärkisijoilla näin monipuolisesti ja monella mittarilla kuin juuri tällä hetkellä. Kehitys on kuitenkin hyvin kaksijakoinen: yhtäältä maakuntaan on tiedossa mittava määrä yritysinvestointeja, ja myös työllisyyden kehitys on ollut muuta maata parempaa. Toisaalta kiristyneet suhteet EU:n ja Venäjän välillä pakotteineen ja vastapakotteineen sekä erityisesti Suomen ja EU-alueen taantuma vaikuttavat myös Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kehitykseen kielteisesti. Maakunnan kaikkien alojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla lähes kaksi prosenttia edellisvuodesta, kun koko maassa kasvu oli vain 0,6 %. Seutukunnista liikevaihdon kasvu oli ripeintä Pielisen Karjalassa, peräti 7,1 %. Joensuun seutukunnassa kasvua oli 1,7 %. Keski-Karjalassa yritysten liikevaihto sen sijaan laski 3,5 %. Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti kasvoi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa peräti 8,6 % verrattuna vuotta aiempaan, kun samaan aikaan koko valtakunnan luku oli pakkasen puolella, - 0,1 %. Maakunnan vienti onkin noussut jo taantumaa edeltäneelle vuoden 2007 tasolle, vaikka muualla maassa ollaan siitä selvästi jäljessä. Pohjois-Karjala on viime kuukausina ollut ainoa maakunta, jossa työttömien määrä on laskenut. Osaksi kohentunut tilanne selittyy sillä, että 90-luvun laman perua olevat pitkäaikaistyöttömät ovat nyt siirtymässä hyvää vauhtia eläkkeelle. Työttömien osuus työvoimasta on toki edelleen lähes 15 prosenttia, mikä on valtakunnassa neljänneksi suurin, mutta nousu pahnan pohjilta on kuitenkin tosiasia. Menestystä monella mittarilla Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tuore maakuntien suhdannekehitys -raportti kertoo, että uusia yrityksiä on perustettu Pohjois-Karjalassa toiseksi eniten suhteutettuna yrityskantaan. Elinkeinoelämämme vireydestä kertoo myös Joensuun lentoaseman hyvä kehitys. Tänä vuonna matkustajamäärä on ollut yli 7 % kasvussa kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Suorituksen arvoa nostaa se, että matkustajamäärät ovat kasvaneet maassamme vain neljällä maamme yhteensä 25 lentoasemasta. Samankaltainen ilmiö on Niiralan rajanylityspaikalla: vaikka rajaliikenne on kokonaisuutena hiipunut Suomen itärajalla alkuvuonna yli 8 %, on se Niiralassa kasvanut 1 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Positiivisen kehityksen pitkäjänteisyyttä puolestaan kuvaa se, että Pohjois-Karjala on ollut nyt jo viisi vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta. Muuttoliikkeen dynamiikka yllättää: maakuntaan on viime aikoina muuttanut vuosittain noin uutta asukasta. Eli joka vuosi meille tulee melkein Tohmajärven asukasluvun verran uusia ihmisiä, jotka näkevät, että heidän tulevaisuutensa rakennetaan tänne. Tämä on suoranainen ihme, kun otetaan huomioon maakuntaamme viime vuosina kohdanneet takaiskut, kuten Perloksen alasajo ja Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen. Pohjois-Karjalassa vallitsee varsin hyvä tekemisen meininki elinkeinojen kehittämisessä. Kilpailukykyämme kuvaa esimerkiksi Joptekin saama jättitilaus Ranskasta. Maakunnan monipuolinen toimialarakenne on merkittävä etu kamppailussa rakennemuutosten pyörteissä. Menestyminen edellyttää, että luemme toimintaympäristöä oikein ja hyödynnämme avautuvat mahdollisuudet. 4

7 Uusi Pokat-maakuntaohjelma linjaa kehittämisen painoalat. Kasvun mahdollisuuksia haravoidaan etenkin biotaloudesta, teknologia- ja materiaaliosaamisesta, matkailusta ja hoivasta sekä luonnollisesti Venäjästä. Maakuntaliiton roolina on koordinoida EU:n rahoitusvälineiden käyttö näille painoaloille siten, että niistä saadaan paras mahdollinen vaikuttavuus aluetalouteen. Innovatiiviset kaupungit eli Inka-ohjelmassa saatu biotalouden vetovastuu on maakunnan kehittämisen johtotähti. Linjaus tukee mainiosti tavoitettamme päästä kokonaan eroon fossiilisesta öljystä. Alan myönteisiin uutisiin lukeutuu muun muassa Ilomantsin pellettitehtaan käynnistäminen uudelleen. Valtioneuvosto on linjannut kannustavansa kotimaisen energian käyttöä politiikan keinoin, mikä nostaa toiveita uusista biopolttolaitosinvestoinneista eri puolille maakuntaa. Luonnonvarojen uutta tulemista osoittavat myös varsin hyvässä vireessä oleva kaivostoiminta ja maatalous. Edunajamisessa painottuu infrastruktuurin kehittäminen sekä valtion toimintojen läsnäolo maakunnassamme. Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rakenteiden vahvistaminen on niin ikään suurelta osin valtiovallan ratkaisuista riippuvainen. Suurtapahtumista työtä ja tuloa maakuntaan Maakunnan myönteinen kehitysvire näyttää jatkuvan lähitulevaisuudessakin. Yksistään ELYkeskuksen tukemia yrityshankkeita on yhteensä 100 miljoonan euron edestä. Niiden arvioidaan tuovan parin vuoden kuluessa noin 600 uutta työpaikkaa ja vastaavan määrän välillisiä palvelualan työpaikkoja. Samaa mieltä ovat tulevaisuuden talouskehitystä ennustavat tutkimuslaitoksetkin. Esimerkiksi PTT:n mukaan yritysten liikevaihdon ennakoidaan lähimmän vuoden kuluessa kasvavan Pohjois-Karjalassa jopa 4,5 prosenttia, vaikka useimmissa muissa maakunnissa mennään alamäkeä. Myös työllisyyden kohentumisen ennakoidaan jatkuvan Pohjois-Karjalassa. Tummia pilviä taivaanrantaan tuovat EU:n ja Venäjän väliset pakotteet ja vastapakotteet. Selvää on myös, että euroalueen taloustaantuman pitkittyminen vaikuttaa kielteisesti myös Pohjois- Karjalan elinkeinoelämän kehitykseen. Kehittämisen ilmapiiriä puolestaan kohentaa se, että Pohjois-Karjalalla on ensi vuonna ainutlaatuinen kunnia toimia monen mittavan suurtapahtuman isäntämaakuntana. Supervuosi starttaa käyntiin maaliskuussa, jolloin järjestetään ampumahiihdon MM-kisat Kontiolahdella. Kyseessä on peräti merkittävin huippu-urheilutapahtuma Suomessa vuonna Heinäkuun alussa Farmari maatalousnäyttely tuo aidon maaseudun kolmeksi päiväksi kaupunkiin Mehtimäen alueelle Joensuuhun. Sen jälkeen Laulurinteen valtaa perinteiseen tapaan rokkikansa. Ilosaari-rockin jälkeen viimeisenä helmenä suurtapahtumien nauhassa on vielä Kuninkuusravit elokuun alussa. Suurtapahtumat tuovat maakuntaan runsaasti matkailutuloja ja avaavat uusia portteja maakuntamme yrityksille. Näkyvyyttä ja monipuolisia kontakteja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa lukuisin tavoin. 5

8 2 Maakuntaliiton tehtävät 2.1 Tehtävät ja organisaatio Perussopimuksen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä ovat alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät. Kuntien antamia tehtäviä ovat maakunnan edunvalvonta ja kehittämistehtävät. Alueiden kehittämistä ja rakennerahastohankkeita koskevat lait ja asetukset on uudistettu pääosin vuoden 2014 aikana. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Pohjois-Savon liitto ovat allekirjoitetulla sopimuksella sopineet rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa. Sopijapuolet toteuttavat yhdessä Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa kolmen maakunnan alueella. Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014, 11) määrittelee, että kaikki Itä-Suomen maakuntaliitot toimivat välittävinä viranomaisina. Laki 7/ antaa kuitenkin maakunnan liitoille mahdollisuuden sopia yhteistyöstä muiden kuin lain mukaan yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä koskevissa asioissa, mikäli se on laissa säädettyjen maakunnan liiton tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta tarpeellista. Valtioneuvoston asetuksessa 356/ on todettu työ- ja elinkeinoministeriön siirtävän eräiden rakennerahastotehtävien hoitamisen sekä teknisen tuen myöntämis- ja maksamispäätökset Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon koskien Pohjois-Savon ja Etelä- Savon maakuntien liittojen tehtäviä. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan piiriin kuuluu (laki alueiden kehittämisestä 7/ ) sellaisten tehtävien käsittely ja päätöksenteko, jotka: - ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä - sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin, kuten liikennettä koskeviin suunnitelmiin sekä - koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta. Maakuntaliitossa otettiin käyttöön uudistettu toimiston organisaatio alkaen. Toimiston perustehtävät on jaettu neljään avainprosessiin ja kahteen tukiprosessiin. Avainprosesseja ovat aluekehitys, alueiden käyttö, maakunnan edunajaminen ja kehittämisrahoitus. Tukiprosesseja ovat hallintopalvelut sekä johtaminen ja viestintä Avain- ja tukiprosessit muodostavat organisaatiorakenteen kuusi toiminnallista yksikköä. Yksiköt ovat näiden tärkeimpien prosessien omistajia, isäntiä, jotka ovat vastuussa tehtävien hoitumisesta, vaikkakin tehtävien hoitoon tarvitaan usein osaamista useammasta yksiköstä. Kullakin yksiköllä on lisäksi vastuullaan useita alaprosesseja. Avainprosesseissa yksikön päällikkö toimii yksikköön kuuluvien henkilöiden esimiehenä. Tukiprosesseissa yksikköä johtaa virkavastuulla toimiva johtaja. Yksiköiden työskentelyä sovittaa yhteen johtoryhmä. Johtoryhmä valmistelee maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston päätettäväksi menevät asiat sekä keskeisten sidosryhmien yhteistyöasiat. 6

9 Johtoryhmän muodostavat yksiköiden päälliköt / johtajat sekä viestintäpäällikkö. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja, varapuheenjohtajana hänen sijaisensa ja sihteerinä maakuntajohtajan sihteeri. Johtoryhmän kokouksiin voidaan lisäksi kutsua kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan liittyviä henkilöitä. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio Maakuntaliiton toiminnan ohjaus ja tulostavoitteiden määrittely sekä niiden toteutumisen arviointi tehdään yksiköittäin. Yksiköiden ja henkilöiden pääasialliset tehtävät määritellään tehtävänkuvauksissa maakuntajohtajan päätöksellä. Tehtävänkuvaukset päivitetään vuosittain sekä tarvittaessa muulloinkin. Työnjako pyritään pitämään joustavana, minkä vuoksi henkilöstön edellytetään osallistuvan tarvittaessa myös muihin kuin tehtävänkuvauksessa mainittuihin tehtäviin. Luonnollisesti kaikille kuuluvat myös muut työnantajan määräämät tehtävät. Henkilöstö osallistuu kansainvälisiin tehtäviin ja kuntayhteistyöhön oman toimenkuvansa puitteissa. Henkilöstöä kannustetaan aktiiviseen viestintään omaan tehtäväkuvaan kuuluvista asioista. Viestintää koordinoi viestintäpäällikkö. Merkittäviä tapahtumia ja erilaisia määräaikaisia, usean vastuualueen osaamista edellyttäviä tehtäviä varten voidaan muodostaa tarvittaessa ns. ad hoc -ryhmiä. 2.2 Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma ovat maankäyttö- ja rakennuslain ja alueiden kehittämislain mukaiset keskeiset suunnitelmat, jotka antavat strategisen pohjan maakuntaliiton toiminnalle. 7

10 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelma on yhteinen tahdonilmaus maakuntamme tulevasta kehityksestä. Siinä kuvataan Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys ja keskeiset strategiset linjaukset. Maakuntasuunnitelma on laadittu vuonna 2010 ja sen strateginen osa on päivitetty osaksi uutta maakuntaohjelmaa POKAT Maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntaohjelman POKAT 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma vuosille sisältää Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelman toimenpiteillä tavoitellaan työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Keskeiset maakuntaohjelman toimenpide-esitykset ja rahoituksen kohdentaminen täsmennetään kahden vuoden välein laadittavassa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa laaditaan vaiheittain. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu , maakuntakaavan 2. vaihe ja maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 4. vaihe on luonnosvaiheessa. Tavoitteena on, että maakuntakaavan 4. vaiheen hyväksymiskäsittely tapahtuu maakuntavaltuustossa keväällä Maakuntakaavan 5. vaihe käynnistyy vuoden 2015 aikana. 8

11 3 Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Strategisilla ja toiminnallisilla ydintavoitteilla kiteytetään maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimintasuunnitelmakauden keskeiset tavoitteet ja tehtävät. Ne ovat maakunnan ja maakuntaliiton toiminnan kannalta strategisesti tärkeitä asiakokonaisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet vuosille sekä vuotta 2015 koskevat tehtävät ja tavoitteet on esitetty luvussa 4. Ne on esitetty maakuntaliiton organisaation mukaisesti yksiköittäin. Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Maakuntaliitto edistää kaikessa toiminnassaan Pohjois-Karjalan myönteistä kehitystä ja kilpailukykyä. Maakunnallisen tahdonmuodostuksen ja yhteistyön, edunajamisen, ohjelmatyön sekä kehittämisrahoituksen ja kansainvälisen toiminnan kautta tavoitellaan alueelle työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Aktiivisella viestinnällä ja virkeillä tapahtumilla vahvistetaan maakuntahenkeä sekä alueen identiteettiä ja tulevaisuudenuskoa. Maakuntaohjelma Pohjois-Karjalan kehittämisen ohjenuora Vahvistetaan maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman roolia maakunnan kehittämistä ohjaavana välineenä, jolla vaikutetaan maakunnan kehittämisvarojen ja kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseen maakunnassa. Maakuntaohjelman linjausten mukaisesti lisääntyvää huomiota kiinnitetään kehittämistyön vaikuttavuuteen. Maakuntakaavalla luodaan maankäytölliset edellytykset maakunnan kestävälle kehittämiselle Ajantasainen maakuntakaava luo maankäytölliset edellytykset ja puitteet maakunnan kestävälle kehitykselle. Toimikaudella valmistellaan maakuntakaavan 4. vaihe hyväksyttäväksi ja käynnistetään maakuntakaavan 5. vaihe. Seurannalla varmistetaan maakuntakaavojen ajantasaisuus. Edunajamisella euroja ja työllisyyttä maakuntaan Kansallisella edunajamisella vaikutetaan siihen, että maakunnan ääntä kuullaan, maakunnan toimijoilla on riittävät resurssit kehittämiseen ja että kansallisessa päätöksenteossa toimitaan maakunnan edun mukaisesti. Keskeisiä asioita ovat yritysten ja kuntien toimintaympäristöön vaikuttavat sekä työllisyyden edistämiseen tähtäävät toimet. Lisäksi vaikutetaan hallitusohjelmaan sisältyvien maakunnan kannalta myönteisten asioiden käynnistymiseen. Keskeisenä välineenä on vuosittain laadittava hankeluettelo ja yhteistoiminta maakunnan kansanedustajien kanssa. Toimintakaudella otetaan huomioon Savo-Karjalan vaalipiirin vaikutukset kansalliseen edunajamiseen. EU-rahoituksella kestävää kasvua ja työtä maakuntaan EU- ja kansallinen rahoitus suunnataan siten että se tuo alueelle kestävää kasvua ja työtä. Hankerahoitusta ohjataan hankkeisiin, joissa toteutetaan maakuntaohjelman

12 2017 painopisteitä ja joilla on positiivisia vaikutuksia maakunnan kehittymiseen. Aktiivisella kehittämisrahoitustoiminnalla pyritään luomaan alueelle uusia työpaikkoja, uutta osaamista ja infrastruktuuria sekä uudenlaista toimintaa EU-ohjelmien temaattisten tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmatoteutuksessa merkittävässä roolissa ovat myös alueellinen kumppanuus ja ohjelmakoordinointi maakunnassa ja Itä-Suomessa. Itä- ja pohjoissuomalaisella yhteistyöllä lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen Vahvistuvan itä- ja pohjoissuomalaisen yhteistyön kautta haetaan lisäarvoa maakunnan kehittämiseen sekä vaikutetaan Pohjois-Karjalan kannalta tärkeiden tavoitteiden edistymiseen. Itäsuomalaisen yhteistyön välineitä ovat erityisesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue sekä tätä laajempi Itä- Suomen neuvottelukunta. Yhteistyötä ELYn ja Itä-Suomen yliopiston kanssa korostetaan. Pohjois-Karjalan puheenjohtajuus Itä-Suomi-yhteistyössä hoidetaan tuloksekkaasti. Yhteistyötä Pohjois-Suomen maakuntien kanssa toteutetaan mm. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle laaditun ohjelman ja EU:n rakennerahasto-ohjelman sekä yhteisen Brysselissä sijaitsevan EU-toimiston puitteissa. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa tärkeä yhteistyömuoto on rajan ylittävä yhteistyö Karjalan tasavallan kanssa Euregio Karelian ja ENI-ohjelman puitteissa. Ilmasto- ja energia-asiat korostetusti huomioon kaikessa toiminnassa Ilmasto- ja energia-asiat otetaan huomioon läpileikkaavasti kaikessa maakunnan kehittämistyössä. Pontimena tälle on yhtäältä aluetalous- ja ympäristökysymykset, toisaalta vetovoima- ja imagotekijät. Pohjois-Karjalan asemaa uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edelläkävijänä vahvistetaan. Pidemmän ajan päämääränä on päästä kokonaan eroon fossiilisten energialähteiden käytöstä sekä lämmityksessä että liikenteessä. 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet Kohdassa 3.1 esitettyjen strategisten tavoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi tarvitaan myös seuraavia maakuntaliiton toimintaa ohjaavia ydintavoitteita: Maakunnallisella yhteistyöllä ja yhteistyöjohtajuudella lisäarvoa maakunnan kehittämiseen. Maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätöntä niin maakunnallisen edunvalvonnan ja kehittämisen kuin maakuntakaavoituksenkin onnistumiseksi. Maakuntaliiton rooli yhteistyöjohtajana korostuu tilanteissa, jossa tarvitaan laaja-laista koordinaatiota ja voimien kokoamista strategisten asioiden edistämisessä. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Pohjois-Karjalan kunnat, elinkeinoelämä, valtion aluehallinto sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Maakuntaliitto edistää kuntien yhteistyötä ja tukee toiminnallaan kuntien elinvoimapolitiikkaa. Maakuntaliitolle lainsäädännön perusteella kuuluvien tehtävien hoitaminen asiantuntevasti ja tuloksekkaasti Maakuntaliitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. Tehtäväkenttä on viime vuosina tehtyjen lainsäädäntömuutosten seurauksena vahvistunut. Toimintakaudella korostuvat mm. maakuntaohjelman toteutus, maakuntakaavoitus, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, rakennerahastotoiminta, Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen toiminta, koulutustarpeiden ennakointi, liikennejärjestelmätyön koordinointi, koulutustarpeiden ennakointi ja sidosryhmäyhteistyö. 10

13 Maakuntaliiton omilla kehittämishankkeilla työtä ja elinvoimaa maakuntaan. Maakuntaliitto toteuttaa itse EU- ja kansallisella rahoituksella maakunnan kehittämisen kannalta strategisia hankkeita, joissa maakuntaliitto on tehtäväkuvansa johdosta luonteva ja oikea toimija. Toimintakaudella korostuu kuntien ja elinkeinoyhtiöiden kanssa tehtävä yhteistyö ao. hankkeissa. Maakuntaliiton hallinto toimii asiantuntevasti, luotettavasti ja tehokkaasti. Maakuntaliiton tehtävien tuloksekas hoitaminen edellyttää asiantuntevaa, luotettavaa ja tehokasta hallintoa. Toimintakaudella kiinnitetään erityistä huomiota asioiden avoimeen valmisteluun, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden käsittelyyn, hankehallinnossa käsittelyaikojen nopeuteen sekä käsiteltävien asioiden laadukkaaseen tiedottamiseen. Lisäksi maakuntaliiton sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja kehitetään sekä hallinnollisia menettelyjä parannetaan. Maakuntaliiton henkilöstön osaamiseen panostetaan. Maakuntaliiton henkilöstöllä ja henkilöstön asiantuntijuudella on keskeinen merkitys maakunnan kehitystyössä. Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittyminen sekä työyhteisön toiminta korostuvat. Toimikaudella panostetaan koulutukseen, henkilöstön työhyvinvointiin sekä innostavan ja kehittävän työilmapiirin rohkaisemiseen. Toimikauden aikana henkilöstössä on tapahtumassa eläkkeelle siirtymistä, jotka huomioidaan maakuntaliiton henkilöstösuunnittelussa hyvissä ajoin. 11

14 4 Tulostavoitteet vuonna Aluekehitys Aluekehitysyksikkö vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja ohjelmatyöstä. Maakunnan elinvoimaa, hyvinvointia ja työllisyyttä edistetään aluekehitysohjelmilla, vahvistamalla elinkeino- ja innovaatiotoimintaa, Venäjä-yhteistyötä sekä maakunnan kansainvälistymistä. Yksikön tehtävänä on maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laadinta, toteuttamisen suunnittelu, kehittämistavoitteiden edistäminen ja seuranta. Maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ovat: - älykkään erikoistumisen valinnat sekä yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen - osaamisen kehittäminen (ml. koulutus ja tutkimus) - Venäjän läheisyyden hyödyntäminen - kansainvälisyyden vahvistaminen - paikallinen kehittäminen. Maakuntaohjelman tuotannollisista painopisteistä yksikön vastuulla ovat: - hyvinvointi (ml. nuorten erityishuomioiminen) - teknologiateollisuus - kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta - kulttuuri ja kulttuurituotanto (luovat alat) Yksikön tehtävänä on maakunnan elinkeino- ja innovaatiotoiminnan edistäminen. Yksikön vastuulla on Venäjä-yhteistyö. Tähän kuuluvat mm. rajayhteistyöhankkeita rahoittavan Karelia CBC -ohjelman valmistelu- ja toteuttamisvastuu Pohjois-Karjalan osalta ja poliittisen tason yhteistyöfoorumi Euregio Karelia. Yksikön tehtävänä on maakunnan kansainvälistymisen vahvistaminen, maakunnan kehittämiseen vaikutetaan osallistumalla aluekehityksen kannalta tärkeiden kansainvälisten verkostojen toimintaan sekä toimimalla aktiivisesti valituilla yhteistyöalueilla. Pohjois-Karjala on mukana AEBR, AER, ERRIN, NEEBOR ja NSPA -verkostoissa sekä tarkkailijajäsenenä Barentsin alueneuvostossa. Erilliset yhteistyösopimukset on laadittu Katalonian (Espanja) ja Heilongjiangin (Kiina) maakuntien kanssa. Yksikön vastuulla on Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja erillisohjelmatyö maakuntaliitossa. Yksikkö vastaa myös maahanmuuttoasioista. Yksikkö vastaa EU:n ja muiden ohjelmien toteutuksesta, yhteensovituksesta ja koordinoinnista. Yksikön tehtävänä on myös maakunnan kehittämisrahahankkeiden rahoituspäätösten valmistelu ja hankeneuvonta. Aluekehitysyksikkö käynnistää ja toteuttaa tehtäväalaansa kuuluvia aluekehityksen kannalta merkittäviä kehittämishankkeita. Toiminnalliset tavoitteet Vastataan ketterästi ja asiantuntevasti aluekehityslainsäädännössä maakunnan liitolle asetetuista aluekehitystehtävistä. Ohjataan maakunnan kehittämistä Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelman ja POKAT maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. 12

15 Edistetään maakunnan elinvoimaa, hyvinvointia ja työllisyyttä aluekehitysohjelmilla, vahvistamalla elinkeino- ja innovaatiotoimintaa, Venäjä-yhteistyötä sekä maakunnan kansainvälistymistä. Käynnistetään uuden maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu. Hyödynnetään tehokkaasti EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Edistetään maakunnan toimijoiden osallistumista ja kilpailukykyä suoran EU-rahoituksen hankinnassa tukemalla osallistumista Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin (Itämeri, Pohjoinen Periferia ja Arktinen, Interreg Europe) ja erillisohjelmiin sekä lisätään tätä kautta kansainvälistymistä ja projektitoiminnan osaamista. Edistetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialan kehittymistä ja verkostoitumista yhteistyössä kuntien, yritysten, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Edesautetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistyön kehittämistä Pohjois-Karjalassa. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Vastataan maakunnan aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja ohjelmatyöstä. Edistetään maakuntaohjelman toteutumista ja seurataan toteutumista systemaattisesti. Toimitaan aktiivisesti ohjelmatyön ja maakunnan kehittämisen kannalta tärkeissä yhteistyöverkostoissa. Vahvistetaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä aluekehityksessä. Käynnistetään uusien maakunnallisten POKAT-ryhmien toiminta. Vastataan POKAT- ja muiden yhteistyöryhmien toiminnasta yksikön vastuualoilla: hyvinvointi, elinkeinoelämän yhteistyö, teknologiateollisuus, kulttuuri, kivi- ja kaivannaisala, Venäjä, maaseutu, kansainvälisyys ja koulutus. Edistetään maakunnan elinkeino- ja innovaatiotoimintaa sekä maakunnan älykkään erikoistumisen valintojen toteutumista, osallistutaan Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) toteuttamiseen ja äkillisten rakennemuutosten hoitoon maakunnassa. Huolehditaan maakunnan kehittämisrahahankkeiden rahoituspäätösten valmistelusta ja hankeneuvonnasta. Edistetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialan kehittymistä ja verkostoitumista yhteistyössä kuntien, yritysten, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Koordinoidaan sosiaali- ja terveysjohtajien ja Järjestöasiain neuvottelukunnan kokouksia sekä vastataan eläkeläistyöryhmän toiminnasta. Edesautetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistyön kehittämistä Pohjois- Karjalassa. Selvitetään maakunnallisen hyvinvointialan indikaattoritiedon hyödyntämistä maakunnassa sekä yhteistyössä Itä- ja Keski-Suomen maakuntien liittojen kanssa. Vahvistetaan maakunnan Venäjä-yhteistyötä ja kansainväistymistä. Kehitetään Euregio Karelia aluetta ja sen näkyvyyttä, alueiden yhteistyötä ja yhteistä edunvalvontaa Euregio Karelia toiminnan pääsuunnat asiakirjan mukaisesti. Valmistellaan rajan ylittävän yhteistyön hankkeita rahoittavaa Karelia CBC -ohjelmaa ja kytketään Euregio Karelia mukaan ohjelmatyöhön. Edistetään maakunnan Venäjä-toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä aktivoidaan yhteistyötä Venäjän alueiden kanssa. 13

16 Edistetään maakunnan maahanmuuttoasioita mm. osallistumalla yhteistyöfoorumeihin, kuten Pohjois-Karjalan alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunnan ja Itä-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) toimintaan. Jatketaan ja syvennetään yhteistyötä Katalonian (Espanja) ja Heilongjiangin (Kiina) maakuntien kanssa. Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaisten yhteistyöalueiden, järjestöjen ja verkostojen toimintaan (Barentsin euroarktisen yhteistyöalueen, AER, AEBR, NEEBOR) mm. toimimalla järjestöjen hallituksissa, osallistumalla valiokuntien ja komiteoiden työskentelyyn sekä vuosikokouksiin. Osallistutaan aktiivisesti uusien Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmien toteutukseen sekä tuetaan maakunnan toimijoiden osallistumista niihin sekä muihin kansainvälisiin hankkeisiin. Huolehditaan INTERREG IV C -ohjelman kautta rahoitetun kansainvälisen TOURAGEseniorimatkailuhankkeen pääpartnerina hankkeen tulosten hyödyntämisestä ja loppuraportoinnista. Varmistetaan FinChi GEP (Finland-China Green Economy Platform) -projektin tulosten hyödyntäminen ja loppuraportointi. Käynnistetään strategisesti merkittäviä kehittämishankkeita yksikön vastuualueilla. 4.2 Alueidenkäyttö Alueidenkäyttö yksikkö vastaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan laatimisesta ja sen seurannasta, maakuntasuunnitelman aluerakenne osiosta sekä laajemmin alueidenkäytöstä siihen liittyvine viranomaistehtävineen. Pohjois-Karjalassa on voimassa kolme vaihemaakuntakaavaa ja maakuntakaavan 4. vaihe on parhaillaan vireillä. Maakuntakaavoitus on yksikön päätehtävä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii yhtenä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena viranomaisena ja/tai asiantuntijana. Tähän alueidenkäyttö yksikön toimintaan kuuluvat lausunnot, viranomais- ja muut neuvottelut sekä yhteistyö ja osallistuminen muiden toimijoiden aluesuunnitteluun liittyvään suunnittelu- ja selvitystyöhön. Lisäksi yksikkö osallistuu alueidenkäyttöön liittyvien yhteistyöryhmien toimintaan ja toteuttaa yksikön tehtäviin liittyviä hankkeita. Yksikkö vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Maakuntaliitto on mukana myös itäsuomalaisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmäyhteistyössä. Yksikön tehtävänä on laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen ja ilmasto- ja energia-alan toimenpiteiden edistäminen. Yksikkö toteuttaa lisäksi tietoliikenteeseen ja muuhun alueidenkäyttöön liittyviä hankkeita. Maakuntaliiton koordinoiman maakunnallisen SOVA-ryhmän tehtävänä on ohjata ja koordinoida maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien sekä maakuntakaavan vaikutusten arviointia. Alueidenkäyttö yksikkö vastaa maakuntaliiton paikkatietoaineistoista, sen ylläpidosta ja jalostamisesta. Laki paikkatietoinfrastruktuurista (Inspire-direktiivi) edellyttää toimia paikkatietoaineistojen saatavuuden ja yhtenäiskäytön parantamiseksi. Lounaispaikka toteuttaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan lataus- ja katselupalvelun. Maakuntaliitto koordinoi ja toteuttaa maakuntaohjelman mukaisia ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeita sekä julkisen tuen hakuun liittyviä lakisääteisiä tehtäviä. 14

17 Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosiona on resurssiviisaus. Maakuntaohjelman tuotannollisista painopisteistä yksikön vastuulla ovat metsä- ja energiantuotanto, ruuan tuotanto, liikennejärjestelmä ja ympäristö. Toiminnalliset tavoitteet Pohjois-Karjalan alueidenkäyttöä ja rakentamista edistetään maakunnan erityispiirteet, ympäristökysymykset ja luonnonvarojen kestävä käyttö huomioiden. Päivitettävään maakuntasuunnitelmaan on laadittu aluerakenneosio. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe on voimassa ja sen pohjalta laadittu ajantasainen maakuntakaavayhdistelmäkartta kattaa maakuntakaavan kaikki vaiheet 1 4. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 5. vaihe / kokonaismaakuntakaavan tarkistus on edennyt ehdotusvaiheeseen. Maakuntakaavan toteutumisen seuranta on järjestetty ja se on kiinteä osa alueidenkäytön ohjaamista ja laajemmin koko maakunnallisen ohjelmatyön kokonaisuutta. Osallistutaan maakunnalliseen ja ylimaakunnalliseen alueidenkäytön ja liikennejärjestelmätyön suunnitteluun ja välitetään maakuntaliiton näkemykset niihin erilaisissa viranomaisneuvottelu- ja lausuntomenettelyissä sekä muissa neuvotteluissa. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma on uudistettu ja aiesopimusten toteutumista seurataan. Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointi on järjestelmällistä ja tuottaa laadukasta lisäarvoa maakunnalliseen ohjelmatyöhön. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamiseksi on laadittu erillinen toimenpideohjelma, jota toteutetaan eri toimijoiden taholla maakuntaliiton koordinoimana. Ylimaakunnallisia laajakaistahankkeita toteutetaan teemoilla Kaista kaikille ja Kaista käyttöön. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Laaditaan maakuntakaavaa ja seurataan voimassa olevan maakuntakaavan toteuttamista Valmistellaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotus ja varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen. Viedään Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Varaudutaan maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistamiseen liittyvien tehtävien hoitamiseen. Valmistellaan maakuntakaavan 5. vaiheen / kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma maakuntahallituksen hyväksyttäväksi ja käynnistetään tarvittavien erillisselvitysten laatiminen. Yhteen sovitetaan liikennejärjestelmätyötä muuhun maakunnan suunnitteluun Osallistutaan aktiivisesti Itä-Suomen liikennestrategian uudistamistyöhön. Uudistetaan Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja käynnistetään siihen liittyvän aiesopimuksen valmistelu. 15

18 Edistetään alueidenkäyttöä maakunnan erityispiirteet huomioiden sekä tuodaan maakunnan näkemys esille eri yhteistyöfoorumeilla Tuodaan Pohjois-Karjalan vahvuudet ja erityispiirteet esille kansallisessa ja kansainvälisessä aluerakenteen kokonaiskuvan suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Osallistutaan alueidenkäyttöön liittyviin neuvotteluihin ja annetaan lausunnot maakunnan alueidenkäyttöön liittyvistä suunnitelmista ja hankkeista. Osallistutaan alueidenkäytön kannalta ajankohtaisiin yhteishankkeisiin ja selvitystöihin sekä yhteistyöryhmiin (esimerkkinä Vuoksen vesienhoitosuunnitelma, jäteasiain neuvottelukunta). Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmän uudelleen käynnistämisen organisointi. Osallistutaan alueidenkäyttöä ja maakuntakaavoitusta tukeviin hankkeisiin ja selvityksiin 1 2:n alueidenkäyttöä tukevan hankkeen käynnistäminen (esimerkkinä ilmasto- ja energiaala, liikenne, kulttuuriympäristöt). Viime vuosien aikana päättyneissä hankkeissa tehtyjen toimenpiteiden edistäminen. Toteutetaan maakuntaohjelmaa metsät ja biotalous kokonaisuuden alla Koordinoidaan Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamista. Osallistutaan energianeuvontatyöhön. Osallistutaan Itä-Suomen bioenergiaohjelmatyöhön. Toimitaan maakuntaliiton rahoittamissa alueidenkäyttöön liittyvissä keskeisimmissä hankkeissa yhteyshenkilöinä. Koordinoidaan suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointityötä (SOVA) Ohjataan ja koordinoidaan maakuntakaavojen vaikutusten arviointia (maakuntakaavan 4. vaihe ja maakuntakaavan 5. vaihe/ kokonaismaakuntakaavan tarkistus), liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointia sekä muiden laadittavien/päivitettävien suunnitelmien, ohjelmien ja strategioiden vaikutusten arviointia. Paikkatietoon ja laajakaistakysymyksiin liittyvien tehtävien asiantuntijuus Paikkatietoa hyödynnetään tehokkaasti maakuntaliiton toiminnassa ja laajemmin kuntakentällä. Ylläpidetään Pohjois-Karjalan virkistysreitistöjen karttapalvelun ja kutsujoukkoliikenteen paikkatietoaineistoa ja osallistutaan niiden kehittämiseen. Koordinoidaan ja toteutetaan ylimaakunnallisia ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeita. 4.3 Hallintopalvelut Hallintopalvelut yksikkö vastaa: - Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat - Maakuntaliiton luottamushallinnon toiminta (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta) - Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston talous- ja henkilöstöhallinto - EU:n rakennerahasto-ohjelmien maksatuspäätökset ja maksaminen - Maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset, valmistelu, neuvonta ja maksaminen - Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hallinnointi, rahoitus- ja maksatuspäätökset ja maksaminen - Hankinnat, sopimukset, toimitilat - Tietotekniikka (Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy tuottaa palvelut) 16

19 - Maakuntaliiton ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeiden johtaminen, maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ICT- ja tietoyhteiskunta-asiat - Toimistopalvelut ja asiakirjahallinto - Asiakaspalvelu ja kokouspalvelut. Toiminnalliset tavoitteet Kannustetaan kustannustehokkaaseen, taloudelliseen ja tulokselliseen toimintaan. Huolehditaan henkilöstön työskentelyolosuhteista ja osaamisen kehittämisestä resurssien, henkilöstöpoliittisen ohjelman ja työehtosopimusten mukaisesti. Esiin tuleviin henkilöstötarpeisiin ja muutoksiin reagoidaan. Pidetään toimisto- ja tietotekniikka, ohjelmistot ja toimitilat ajanmukaisella tasolla. Luottamushallintopalvelut tuotetaan tehokkaasti, luotettavasti ja oikea-aikaisesti. Organisoidaan maakunnallisen laajakaistan hankeohjelmaan ja julkisen tuen hakuun liittyvät lakisääteiset tehtävät. Osallistutaan maakuntaohjelman mukaisiin ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeiden rahoitushakuihin; mm. resursseja maaseudun laajakaistainvestointien suunnitteluun, markkinointiin sekä sähköisten palvelujen kehittämiseen ja levittämiseen ja muuhun ICT- ja tietoyhteiskuntakehittämiseen. Vahvistetaan maakunnan kehittymistä ja näkyvyyttä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta rahoitettavilla ja maakuntaohjelmaa toteuttavilla hankkeilla. Erityispainopistealueina ovat Joensuun seudun kasvustrategian ja INKA-ohjelman mukaisten hankkeiden rahoitus sekä audiovisuaaliset tuotannot maakuntahallituksen päätösten mukaisesti. Hankerahoitus- ja maksatusasiat käsitellään oikea-aikaisesti ja luotettavasti. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat ja EU-toimiston talous- ja henkilöstöhallinto Uuden organisaatiorakenteen mukaiset toimintatavat ja -prosessit ja johtamisjärjestelmät on otettu käyttöön. Arvioidaan niiden toimivuus käytännön kokemusten perusteella ja muutetaan tarvittaessa. Talousarviossa siirrytään yhteen kustannuspaikkaan entisen tiimikustannuspaikkajaon sijaan. Maakuntaliiton luottamushallinnon toiminta (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta) Lisätään luottamusmieshallinnon sähköistä tiedonvälitystä ja asiointia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien maksatuspäätökset ja neuvonta, Maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset ja niiden valmistelu sekä neuvonta Otetaan uusi EURA-järjestelmä käyttöön EU:n rakennerahasto-ohjelmien käsittelyssä ja tehostetaan sillä ja uusilla toimintatavoilla hankekäsittelyä. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hallinnointi Hankkeita rahoitetaan POKAT-maakuntaohjelman mukaisin painotuksin. Hankinnat, sopimukset, toimitilat Selvitetään hankintoihin ja sopimushallintaan soveltuvia tietojärjestelmiä tiedon saatavuuden parantamiseksi. 17

20 Tietotekniikka (Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy tuottaa palvelut) Otetaan SharePoint järjestelmä käyttöön mm. intranet- ja työryhmätyöskentelyyn ja dokumenttienjakoon. Toimistopalvelut, asiakaspalvelu, kokouspalvelut Videoneuvottelujen käyttömahdollisuutta parannetaan. Asiakirjahallinto, arkistotoimi ja tietosuoja Lisätään paperitonta asioiden käsittelyä toiminnassa. Laajakaistahankkeiden johtaminen, maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ICT- ja tietoyhteiskunta-asiat. Haetaan hankerahoitusta ICT- ja tietoyhteiskuntakehittämiseen; mm. maaseudun tietoliikenneverkkojen suunnitteluun, tiedottamiseen, toteutukseen, yhteistyö- ja toimijaverkostojen muodostamiseen sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoon. Huolehditaan maakuntaliitolle kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä laajakaistatukilain mukaisesti. 4.4 Johtaminen ja viestintä Johtaminen ja viestintä -yksikkö vastaa seuraavista asiakokonaisuuksista: - Organisaation johto - Yhteistyöjohtaminen ja yhteiskuntasuhteet - Ylimaakunnallinen yhteistyö - Maakunnallinen, kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen - EU-edunajaminen - Viestintä - Tapahtumat - Maakunnan markkinointi - Maakuntaidentiteetin vahvistaminen. Toiminnalliset tavoitteet Maakuntaliiton oman toiminnan tehokkuutta, tuloksellisuutta ja näkyvyyttä kehitetään edelleen. Organisaation johdon vastuuna on järjestää maakuntaliiton toimiston toiminta ja henkilöstön tehtävät siten, että maakuntavaltuuston vuosittain hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaiset tulokset saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Maakuntaliiton toiminnan vaikuttavuuteen kiinnitetään lisääntyvää huomiota korostamalla toiminnan ketteryyttä, tilanneherkkyyttä sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin rakennemuutoksissa avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Vahvistetaan Pohjois-Karjalan maakunnan identiteettiä sekä vetovoimaisuutta ja tunnettuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Keskeisinä mittareina ovat tulomuutto, opiskelupaikkojen hakijamäärät sekä yritysten sijoittumista ja investointeja kuvaavat tunnusluvut. 18