Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015"

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu

2

3 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2014

4 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015 Painosmäärä 100 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu JOENSUU Kansi Valokuvat Kontiolahden urheilijat / Laiho (ylä) Jarno Artika (ala vasen ja keski) Marko Natri / Proagria Pohjois-Karjala (ala oikea) Taitto Sirpa Savolainen Julkaisu on saatavana myös internetistä: Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2014

5 Sisällys 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 4 2 Maakuntaliiton tehtävät Tehtävät ja organisaatio Pohjois-Karjalan strategia 7 3 Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Toiminnalliset ydintavoitteet Tulostavoitteet vuonna Aluekehitys Alueidenkäyttö Hallintopalvelut Johtaminen ja viestintä Kehittämisrahoitus Maakunnan edunajaminen Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toteuttamista ohjaavat ryhmät 23 5 Taloussuunnitelma ja talousarvio

6 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat Suhteellisen hyvä vire Pohjois-Karjalan aluetalous on lokakuussa 2014 ainakin suhteellisesti tarkastellen oivassa vireessä. Tuskinpa koskaan maakunta on nähty taloustilastojen kärkisijoilla näin monipuolisesti ja monella mittarilla kuin juuri tällä hetkellä. Kehitys on kuitenkin hyvin kaksijakoinen: yhtäältä maakuntaan on tiedossa mittava määrä yritysinvestointeja, ja myös työllisyyden kehitys on ollut muuta maata parempaa. Toisaalta kiristyneet suhteet EU:n ja Venäjän välillä pakotteineen ja vastapakotteineen sekä erityisesti Suomen ja EU-alueen taantuma vaikuttavat myös Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kehitykseen kielteisesti. Maakunnan kaikkien alojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla lähes kaksi prosenttia edellisvuodesta, kun koko maassa kasvu oli vain 0,6 %. Seutukunnista liikevaihdon kasvu oli ripeintä Pielisen Karjalassa, peräti 7,1 %. Joensuun seutukunnassa kasvua oli 1,7 %. Keski-Karjalassa yritysten liikevaihto sen sijaan laski 3,5 %. Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti kasvoi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa peräti 8,6 % verrattuna vuotta aiempaan, kun samaan aikaan koko valtakunnan luku oli pakkasen puolella, - 0,1 %. Maakunnan vienti onkin noussut jo taantumaa edeltäneelle vuoden 2007 tasolle, vaikka muualla maassa ollaan siitä selvästi jäljessä. Pohjois-Karjala on viime kuukausina ollut ainoa maakunta, jossa työttömien määrä on laskenut. Osaksi kohentunut tilanne selittyy sillä, että 90-luvun laman perua olevat pitkäaikaistyöttömät ovat nyt siirtymässä hyvää vauhtia eläkkeelle. Työttömien osuus työvoimasta on toki edelleen lähes 15 prosenttia, mikä on valtakunnassa neljänneksi suurin, mutta nousu pahnan pohjilta on kuitenkin tosiasia. Menestystä monella mittarilla Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tuore maakuntien suhdannekehitys -raportti kertoo, että uusia yrityksiä on perustettu Pohjois-Karjalassa toiseksi eniten suhteutettuna yrityskantaan. Elinkeinoelämämme vireydestä kertoo myös Joensuun lentoaseman hyvä kehitys. Tänä vuonna matkustajamäärä on ollut yli 7 % kasvussa kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Suorituksen arvoa nostaa se, että matkustajamäärät ovat kasvaneet maassamme vain neljällä maamme yhteensä 25 lentoasemasta. Samankaltainen ilmiö on Niiralan rajanylityspaikalla: vaikka rajaliikenne on kokonaisuutena hiipunut Suomen itärajalla alkuvuonna yli 8 %, on se Niiralassa kasvanut 1 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Positiivisen kehityksen pitkäjänteisyyttä puolestaan kuvaa se, että Pohjois-Karjala on ollut nyt jo viisi vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta. Muuttoliikkeen dynamiikka yllättää: maakuntaan on viime aikoina muuttanut vuosittain noin uutta asukasta. Eli joka vuosi meille tulee melkein Tohmajärven asukasluvun verran uusia ihmisiä, jotka näkevät, että heidän tulevaisuutensa rakennetaan tänne. Tämä on suoranainen ihme, kun otetaan huomioon maakuntaamme viime vuosina kohdanneet takaiskut, kuten Perloksen alasajo ja Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen. Pohjois-Karjalassa vallitsee varsin hyvä tekemisen meininki elinkeinojen kehittämisessä. Kilpailukykyämme kuvaa esimerkiksi Joptekin saama jättitilaus Ranskasta. Maakunnan monipuolinen toimialarakenne on merkittävä etu kamppailussa rakennemuutosten pyörteissä. Menestyminen edellyttää, että luemme toimintaympäristöä oikein ja hyödynnämme avautuvat mahdollisuudet. 4

7 Uusi Pokat-maakuntaohjelma linjaa kehittämisen painoalat. Kasvun mahdollisuuksia haravoidaan etenkin biotaloudesta, teknologia- ja materiaaliosaamisesta, matkailusta ja hoivasta sekä luonnollisesti Venäjästä. Maakuntaliiton roolina on koordinoida EU:n rahoitusvälineiden käyttö näille painoaloille siten, että niistä saadaan paras mahdollinen vaikuttavuus aluetalouteen. Innovatiiviset kaupungit eli Inka-ohjelmassa saatu biotalouden vetovastuu on maakunnan kehittämisen johtotähti. Linjaus tukee mainiosti tavoitettamme päästä kokonaan eroon fossiilisesta öljystä. Alan myönteisiin uutisiin lukeutuu muun muassa Ilomantsin pellettitehtaan käynnistäminen uudelleen. Valtioneuvosto on linjannut kannustavansa kotimaisen energian käyttöä politiikan keinoin, mikä nostaa toiveita uusista biopolttolaitosinvestoinneista eri puolille maakuntaa. Luonnonvarojen uutta tulemista osoittavat myös varsin hyvässä vireessä oleva kaivostoiminta ja maatalous. Edunajamisessa painottuu infrastruktuurin kehittäminen sekä valtion toimintojen läsnäolo maakunnassamme. Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rakenteiden vahvistaminen on niin ikään suurelta osin valtiovallan ratkaisuista riippuvainen. Suurtapahtumista työtä ja tuloa maakuntaan Maakunnan myönteinen kehitysvire näyttää jatkuvan lähitulevaisuudessakin. Yksistään ELYkeskuksen tukemia yrityshankkeita on yhteensä 100 miljoonan euron edestä. Niiden arvioidaan tuovan parin vuoden kuluessa noin 600 uutta työpaikkaa ja vastaavan määrän välillisiä palvelualan työpaikkoja. Samaa mieltä ovat tulevaisuuden talouskehitystä ennustavat tutkimuslaitoksetkin. Esimerkiksi PTT:n mukaan yritysten liikevaihdon ennakoidaan lähimmän vuoden kuluessa kasvavan Pohjois-Karjalassa jopa 4,5 prosenttia, vaikka useimmissa muissa maakunnissa mennään alamäkeä. Myös työllisyyden kohentumisen ennakoidaan jatkuvan Pohjois-Karjalassa. Tummia pilviä taivaanrantaan tuovat EU:n ja Venäjän väliset pakotteet ja vastapakotteet. Selvää on myös, että euroalueen taloustaantuman pitkittyminen vaikuttaa kielteisesti myös Pohjois- Karjalan elinkeinoelämän kehitykseen. Kehittämisen ilmapiiriä puolestaan kohentaa se, että Pohjois-Karjalalla on ensi vuonna ainutlaatuinen kunnia toimia monen mittavan suurtapahtuman isäntämaakuntana. Supervuosi starttaa käyntiin maaliskuussa, jolloin järjestetään ampumahiihdon MM-kisat Kontiolahdella. Kyseessä on peräti merkittävin huippu-urheilutapahtuma Suomessa vuonna Heinäkuun alussa Farmari maatalousnäyttely tuo aidon maaseudun kolmeksi päiväksi kaupunkiin Mehtimäen alueelle Joensuuhun. Sen jälkeen Laulurinteen valtaa perinteiseen tapaan rokkikansa. Ilosaari-rockin jälkeen viimeisenä helmenä suurtapahtumien nauhassa on vielä Kuninkuusravit elokuun alussa. Suurtapahtumat tuovat maakuntaan runsaasti matkailutuloja ja avaavat uusia portteja maakuntamme yrityksille. Näkyvyyttä ja monipuolisia kontakteja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa lukuisin tavoin. 5

8 2 Maakuntaliiton tehtävät 2.1 Tehtävät ja organisaatio Perussopimuksen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä ovat alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät. Kuntien antamia tehtäviä ovat maakunnan edunvalvonta ja kehittämistehtävät. Alueiden kehittämistä ja rakennerahastohankkeita koskevat lait ja asetukset on uudistettu pääosin vuoden 2014 aikana. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Pohjois-Savon liitto ovat allekirjoitetulla sopimuksella sopineet rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa. Sopijapuolet toteuttavat yhdessä Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa kolmen maakunnan alueella. Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014, 11) määrittelee, että kaikki Itä-Suomen maakuntaliitot toimivat välittävinä viranomaisina. Laki 7/ antaa kuitenkin maakunnan liitoille mahdollisuuden sopia yhteistyöstä muiden kuin lain mukaan yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä koskevissa asioissa, mikäli se on laissa säädettyjen maakunnan liiton tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta tarpeellista. Valtioneuvoston asetuksessa 356/ on todettu työ- ja elinkeinoministeriön siirtävän eräiden rakennerahastotehtävien hoitamisen sekä teknisen tuen myöntämis- ja maksamispäätökset Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon koskien Pohjois-Savon ja Etelä- Savon maakuntien liittojen tehtäviä. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan piiriin kuuluu (laki alueiden kehittämisestä 7/ ) sellaisten tehtävien käsittely ja päätöksenteko, jotka: - ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä - sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin, kuten liikennettä koskeviin suunnitelmiin sekä - koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta. Maakuntaliitossa otettiin käyttöön uudistettu toimiston organisaatio alkaen. Toimiston perustehtävät on jaettu neljään avainprosessiin ja kahteen tukiprosessiin. Avainprosesseja ovat aluekehitys, alueiden käyttö, maakunnan edunajaminen ja kehittämisrahoitus. Tukiprosesseja ovat hallintopalvelut sekä johtaminen ja viestintä Avain- ja tukiprosessit muodostavat organisaatiorakenteen kuusi toiminnallista yksikköä. Yksiköt ovat näiden tärkeimpien prosessien omistajia, isäntiä, jotka ovat vastuussa tehtävien hoitumisesta, vaikkakin tehtävien hoitoon tarvitaan usein osaamista useammasta yksiköstä. Kullakin yksiköllä on lisäksi vastuullaan useita alaprosesseja. Avainprosesseissa yksikön päällikkö toimii yksikköön kuuluvien henkilöiden esimiehenä. Tukiprosesseissa yksikköä johtaa virkavastuulla toimiva johtaja. Yksiköiden työskentelyä sovittaa yhteen johtoryhmä. Johtoryhmä valmistelee maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston päätettäväksi menevät asiat sekä keskeisten sidosryhmien yhteistyöasiat. 6

9 Johtoryhmän muodostavat yksiköiden päälliköt / johtajat sekä viestintäpäällikkö. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja, varapuheenjohtajana hänen sijaisensa ja sihteerinä maakuntajohtajan sihteeri. Johtoryhmän kokouksiin voidaan lisäksi kutsua kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan liittyviä henkilöitä. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio Maakuntaliiton toiminnan ohjaus ja tulostavoitteiden määrittely sekä niiden toteutumisen arviointi tehdään yksiköittäin. Yksiköiden ja henkilöiden pääasialliset tehtävät määritellään tehtävänkuvauksissa maakuntajohtajan päätöksellä. Tehtävänkuvaukset päivitetään vuosittain sekä tarvittaessa muulloinkin. Työnjako pyritään pitämään joustavana, minkä vuoksi henkilöstön edellytetään osallistuvan tarvittaessa myös muihin kuin tehtävänkuvauksessa mainittuihin tehtäviin. Luonnollisesti kaikille kuuluvat myös muut työnantajan määräämät tehtävät. Henkilöstö osallistuu kansainvälisiin tehtäviin ja kuntayhteistyöhön oman toimenkuvansa puitteissa. Henkilöstöä kannustetaan aktiiviseen viestintään omaan tehtäväkuvaan kuuluvista asioista. Viestintää koordinoi viestintäpäällikkö. Merkittäviä tapahtumia ja erilaisia määräaikaisia, usean vastuualueen osaamista edellyttäviä tehtäviä varten voidaan muodostaa tarvittaessa ns. ad hoc -ryhmiä. 2.2 Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma ovat maankäyttö- ja rakennuslain ja alueiden kehittämislain mukaiset keskeiset suunnitelmat, jotka antavat strategisen pohjan maakuntaliiton toiminnalle. 7

10 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelma on yhteinen tahdonilmaus maakuntamme tulevasta kehityksestä. Siinä kuvataan Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys ja keskeiset strategiset linjaukset. Maakuntasuunnitelma on laadittu vuonna 2010 ja sen strateginen osa on päivitetty osaksi uutta maakuntaohjelmaa POKAT Maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntaohjelman POKAT 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma vuosille sisältää Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelman toimenpiteillä tavoitellaan työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Keskeiset maakuntaohjelman toimenpide-esitykset ja rahoituksen kohdentaminen täsmennetään kahden vuoden välein laadittavassa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa laaditaan vaiheittain. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu , maakuntakaavan 2. vaihe ja maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 4. vaihe on luonnosvaiheessa. Tavoitteena on, että maakuntakaavan 4. vaiheen hyväksymiskäsittely tapahtuu maakuntavaltuustossa keväällä Maakuntakaavan 5. vaihe käynnistyy vuoden 2015 aikana. 8

11 3 Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Strategisilla ja toiminnallisilla ydintavoitteilla kiteytetään maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimintasuunnitelmakauden keskeiset tavoitteet ja tehtävät. Ne ovat maakunnan ja maakuntaliiton toiminnan kannalta strategisesti tärkeitä asiakokonaisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet vuosille sekä vuotta 2015 koskevat tehtävät ja tavoitteet on esitetty luvussa 4. Ne on esitetty maakuntaliiton organisaation mukaisesti yksiköittäin. Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Maakuntaliitto edistää kaikessa toiminnassaan Pohjois-Karjalan myönteistä kehitystä ja kilpailukykyä. Maakunnallisen tahdonmuodostuksen ja yhteistyön, edunajamisen, ohjelmatyön sekä kehittämisrahoituksen ja kansainvälisen toiminnan kautta tavoitellaan alueelle työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Aktiivisella viestinnällä ja virkeillä tapahtumilla vahvistetaan maakuntahenkeä sekä alueen identiteettiä ja tulevaisuudenuskoa. Maakuntaohjelma Pohjois-Karjalan kehittämisen ohjenuora Vahvistetaan maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman roolia maakunnan kehittämistä ohjaavana välineenä, jolla vaikutetaan maakunnan kehittämisvarojen ja kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseen maakunnassa. Maakuntaohjelman linjausten mukaisesti lisääntyvää huomiota kiinnitetään kehittämistyön vaikuttavuuteen. Maakuntakaavalla luodaan maankäytölliset edellytykset maakunnan kestävälle kehittämiselle Ajantasainen maakuntakaava luo maankäytölliset edellytykset ja puitteet maakunnan kestävälle kehitykselle. Toimikaudella valmistellaan maakuntakaavan 4. vaihe hyväksyttäväksi ja käynnistetään maakuntakaavan 5. vaihe. Seurannalla varmistetaan maakuntakaavojen ajantasaisuus. Edunajamisella euroja ja työllisyyttä maakuntaan Kansallisella edunajamisella vaikutetaan siihen, että maakunnan ääntä kuullaan, maakunnan toimijoilla on riittävät resurssit kehittämiseen ja että kansallisessa päätöksenteossa toimitaan maakunnan edun mukaisesti. Keskeisiä asioita ovat yritysten ja kuntien toimintaympäristöön vaikuttavat sekä työllisyyden edistämiseen tähtäävät toimet. Lisäksi vaikutetaan hallitusohjelmaan sisältyvien maakunnan kannalta myönteisten asioiden käynnistymiseen. Keskeisenä välineenä on vuosittain laadittava hankeluettelo ja yhteistoiminta maakunnan kansanedustajien kanssa. Toimintakaudella otetaan huomioon Savo-Karjalan vaalipiirin vaikutukset kansalliseen edunajamiseen. EU-rahoituksella kestävää kasvua ja työtä maakuntaan EU- ja kansallinen rahoitus suunnataan siten että se tuo alueelle kestävää kasvua ja työtä. Hankerahoitusta ohjataan hankkeisiin, joissa toteutetaan maakuntaohjelman

12 2017 painopisteitä ja joilla on positiivisia vaikutuksia maakunnan kehittymiseen. Aktiivisella kehittämisrahoitustoiminnalla pyritään luomaan alueelle uusia työpaikkoja, uutta osaamista ja infrastruktuuria sekä uudenlaista toimintaa EU-ohjelmien temaattisten tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmatoteutuksessa merkittävässä roolissa ovat myös alueellinen kumppanuus ja ohjelmakoordinointi maakunnassa ja Itä-Suomessa. Itä- ja pohjoissuomalaisella yhteistyöllä lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen Vahvistuvan itä- ja pohjoissuomalaisen yhteistyön kautta haetaan lisäarvoa maakunnan kehittämiseen sekä vaikutetaan Pohjois-Karjalan kannalta tärkeiden tavoitteiden edistymiseen. Itäsuomalaisen yhteistyön välineitä ovat erityisesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue sekä tätä laajempi Itä- Suomen neuvottelukunta. Yhteistyötä ELYn ja Itä-Suomen yliopiston kanssa korostetaan. Pohjois-Karjalan puheenjohtajuus Itä-Suomi-yhteistyössä hoidetaan tuloksekkaasti. Yhteistyötä Pohjois-Suomen maakuntien kanssa toteutetaan mm. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle laaditun ohjelman ja EU:n rakennerahasto-ohjelman sekä yhteisen Brysselissä sijaitsevan EU-toimiston puitteissa. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa tärkeä yhteistyömuoto on rajan ylittävä yhteistyö Karjalan tasavallan kanssa Euregio Karelian ja ENI-ohjelman puitteissa. Ilmasto- ja energia-asiat korostetusti huomioon kaikessa toiminnassa Ilmasto- ja energia-asiat otetaan huomioon läpileikkaavasti kaikessa maakunnan kehittämistyössä. Pontimena tälle on yhtäältä aluetalous- ja ympäristökysymykset, toisaalta vetovoima- ja imagotekijät. Pohjois-Karjalan asemaa uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edelläkävijänä vahvistetaan. Pidemmän ajan päämääränä on päästä kokonaan eroon fossiilisten energialähteiden käytöstä sekä lämmityksessä että liikenteessä. 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet Kohdassa 3.1 esitettyjen strategisten tavoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi tarvitaan myös seuraavia maakuntaliiton toimintaa ohjaavia ydintavoitteita: Maakunnallisella yhteistyöllä ja yhteistyöjohtajuudella lisäarvoa maakunnan kehittämiseen. Maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätöntä niin maakunnallisen edunvalvonnan ja kehittämisen kuin maakuntakaavoituksenkin onnistumiseksi. Maakuntaliiton rooli yhteistyöjohtajana korostuu tilanteissa, jossa tarvitaan laaja-laista koordinaatiota ja voimien kokoamista strategisten asioiden edistämisessä. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Pohjois-Karjalan kunnat, elinkeinoelämä, valtion aluehallinto sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Maakuntaliitto edistää kuntien yhteistyötä ja tukee toiminnallaan kuntien elinvoimapolitiikkaa. Maakuntaliitolle lainsäädännön perusteella kuuluvien tehtävien hoitaminen asiantuntevasti ja tuloksekkaasti Maakuntaliitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. Tehtäväkenttä on viime vuosina tehtyjen lainsäädäntömuutosten seurauksena vahvistunut. Toimintakaudella korostuvat mm. maakuntaohjelman toteutus, maakuntakaavoitus, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, rakennerahastotoiminta, Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen toiminta, koulutustarpeiden ennakointi, liikennejärjestelmätyön koordinointi, koulutustarpeiden ennakointi ja sidosryhmäyhteistyö. 10

13 Maakuntaliiton omilla kehittämishankkeilla työtä ja elinvoimaa maakuntaan. Maakuntaliitto toteuttaa itse EU- ja kansallisella rahoituksella maakunnan kehittämisen kannalta strategisia hankkeita, joissa maakuntaliitto on tehtäväkuvansa johdosta luonteva ja oikea toimija. Toimintakaudella korostuu kuntien ja elinkeinoyhtiöiden kanssa tehtävä yhteistyö ao. hankkeissa. Maakuntaliiton hallinto toimii asiantuntevasti, luotettavasti ja tehokkaasti. Maakuntaliiton tehtävien tuloksekas hoitaminen edellyttää asiantuntevaa, luotettavaa ja tehokasta hallintoa. Toimintakaudella kiinnitetään erityistä huomiota asioiden avoimeen valmisteluun, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden käsittelyyn, hankehallinnossa käsittelyaikojen nopeuteen sekä käsiteltävien asioiden laadukkaaseen tiedottamiseen. Lisäksi maakuntaliiton sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja kehitetään sekä hallinnollisia menettelyjä parannetaan. Maakuntaliiton henkilöstön osaamiseen panostetaan. Maakuntaliiton henkilöstöllä ja henkilöstön asiantuntijuudella on keskeinen merkitys maakunnan kehitystyössä. Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittyminen sekä työyhteisön toiminta korostuvat. Toimikaudella panostetaan koulutukseen, henkilöstön työhyvinvointiin sekä innostavan ja kehittävän työilmapiirin rohkaisemiseen. Toimikauden aikana henkilöstössä on tapahtumassa eläkkeelle siirtymistä, jotka huomioidaan maakuntaliiton henkilöstösuunnittelussa hyvissä ajoin. 11

14 4 Tulostavoitteet vuonna Aluekehitys Aluekehitysyksikkö vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja ohjelmatyöstä. Maakunnan elinvoimaa, hyvinvointia ja työllisyyttä edistetään aluekehitysohjelmilla, vahvistamalla elinkeino- ja innovaatiotoimintaa, Venäjä-yhteistyötä sekä maakunnan kansainvälistymistä. Yksikön tehtävänä on maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laadinta, toteuttamisen suunnittelu, kehittämistavoitteiden edistäminen ja seuranta. Maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ovat: - älykkään erikoistumisen valinnat sekä yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen - osaamisen kehittäminen (ml. koulutus ja tutkimus) - Venäjän läheisyyden hyödyntäminen - kansainvälisyyden vahvistaminen - paikallinen kehittäminen. Maakuntaohjelman tuotannollisista painopisteistä yksikön vastuulla ovat: - hyvinvointi (ml. nuorten erityishuomioiminen) - teknologiateollisuus - kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta - kulttuuri ja kulttuurituotanto (luovat alat) Yksikön tehtävänä on maakunnan elinkeino- ja innovaatiotoiminnan edistäminen. Yksikön vastuulla on Venäjä-yhteistyö. Tähän kuuluvat mm. rajayhteistyöhankkeita rahoittavan Karelia CBC -ohjelman valmistelu- ja toteuttamisvastuu Pohjois-Karjalan osalta ja poliittisen tason yhteistyöfoorumi Euregio Karelia. Yksikön tehtävänä on maakunnan kansainvälistymisen vahvistaminen, maakunnan kehittämiseen vaikutetaan osallistumalla aluekehityksen kannalta tärkeiden kansainvälisten verkostojen toimintaan sekä toimimalla aktiivisesti valituilla yhteistyöalueilla. Pohjois-Karjala on mukana AEBR, AER, ERRIN, NEEBOR ja NSPA -verkostoissa sekä tarkkailijajäsenenä Barentsin alueneuvostossa. Erilliset yhteistyösopimukset on laadittu Katalonian (Espanja) ja Heilongjiangin (Kiina) maakuntien kanssa. Yksikön vastuulla on Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja erillisohjelmatyö maakuntaliitossa. Yksikkö vastaa myös maahanmuuttoasioista. Yksikkö vastaa EU:n ja muiden ohjelmien toteutuksesta, yhteensovituksesta ja koordinoinnista. Yksikön tehtävänä on myös maakunnan kehittämisrahahankkeiden rahoituspäätösten valmistelu ja hankeneuvonta. Aluekehitysyksikkö käynnistää ja toteuttaa tehtäväalaansa kuuluvia aluekehityksen kannalta merkittäviä kehittämishankkeita. Toiminnalliset tavoitteet Vastataan ketterästi ja asiantuntevasti aluekehityslainsäädännössä maakunnan liitolle asetetuista aluekehitystehtävistä. Ohjataan maakunnan kehittämistä Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelman ja POKAT maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. 12

15 Edistetään maakunnan elinvoimaa, hyvinvointia ja työllisyyttä aluekehitysohjelmilla, vahvistamalla elinkeino- ja innovaatiotoimintaa, Venäjä-yhteistyötä sekä maakunnan kansainvälistymistä. Käynnistetään uuden maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu. Hyödynnetään tehokkaasti EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Edistetään maakunnan toimijoiden osallistumista ja kilpailukykyä suoran EU-rahoituksen hankinnassa tukemalla osallistumista Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin (Itämeri, Pohjoinen Periferia ja Arktinen, Interreg Europe) ja erillisohjelmiin sekä lisätään tätä kautta kansainvälistymistä ja projektitoiminnan osaamista. Edistetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialan kehittymistä ja verkostoitumista yhteistyössä kuntien, yritysten, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Edesautetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistyön kehittämistä Pohjois-Karjalassa. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Vastataan maakunnan aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja ohjelmatyöstä. Edistetään maakuntaohjelman toteutumista ja seurataan toteutumista systemaattisesti. Toimitaan aktiivisesti ohjelmatyön ja maakunnan kehittämisen kannalta tärkeissä yhteistyöverkostoissa. Vahvistetaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä aluekehityksessä. Käynnistetään uusien maakunnallisten POKAT-ryhmien toiminta. Vastataan POKAT- ja muiden yhteistyöryhmien toiminnasta yksikön vastuualoilla: hyvinvointi, elinkeinoelämän yhteistyö, teknologiateollisuus, kulttuuri, kivi- ja kaivannaisala, Venäjä, maaseutu, kansainvälisyys ja koulutus. Edistetään maakunnan elinkeino- ja innovaatiotoimintaa sekä maakunnan älykkään erikoistumisen valintojen toteutumista, osallistutaan Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) toteuttamiseen ja äkillisten rakennemuutosten hoitoon maakunnassa. Huolehditaan maakunnan kehittämisrahahankkeiden rahoituspäätösten valmistelusta ja hankeneuvonnasta. Edistetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialan kehittymistä ja verkostoitumista yhteistyössä kuntien, yritysten, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Koordinoidaan sosiaali- ja terveysjohtajien ja Järjestöasiain neuvottelukunnan kokouksia sekä vastataan eläkeläistyöryhmän toiminnasta. Edesautetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistyön kehittämistä Pohjois- Karjalassa. Selvitetään maakunnallisen hyvinvointialan indikaattoritiedon hyödyntämistä maakunnassa sekä yhteistyössä Itä- ja Keski-Suomen maakuntien liittojen kanssa. Vahvistetaan maakunnan Venäjä-yhteistyötä ja kansainväistymistä. Kehitetään Euregio Karelia aluetta ja sen näkyvyyttä, alueiden yhteistyötä ja yhteistä edunvalvontaa Euregio Karelia toiminnan pääsuunnat asiakirjan mukaisesti. Valmistellaan rajan ylittävän yhteistyön hankkeita rahoittavaa Karelia CBC -ohjelmaa ja kytketään Euregio Karelia mukaan ohjelmatyöhön. Edistetään maakunnan Venäjä-toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä aktivoidaan yhteistyötä Venäjän alueiden kanssa. 13

16 Edistetään maakunnan maahanmuuttoasioita mm. osallistumalla yhteistyöfoorumeihin, kuten Pohjois-Karjalan alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunnan ja Itä-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) toimintaan. Jatketaan ja syvennetään yhteistyötä Katalonian (Espanja) ja Heilongjiangin (Kiina) maakuntien kanssa. Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaisten yhteistyöalueiden, järjestöjen ja verkostojen toimintaan (Barentsin euroarktisen yhteistyöalueen, AER, AEBR, NEEBOR) mm. toimimalla järjestöjen hallituksissa, osallistumalla valiokuntien ja komiteoiden työskentelyyn sekä vuosikokouksiin. Osallistutaan aktiivisesti uusien Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmien toteutukseen sekä tuetaan maakunnan toimijoiden osallistumista niihin sekä muihin kansainvälisiin hankkeisiin. Huolehditaan INTERREG IV C -ohjelman kautta rahoitetun kansainvälisen TOURAGEseniorimatkailuhankkeen pääpartnerina hankkeen tulosten hyödyntämisestä ja loppuraportoinnista. Varmistetaan FinChi GEP (Finland-China Green Economy Platform) -projektin tulosten hyödyntäminen ja loppuraportointi. Käynnistetään strategisesti merkittäviä kehittämishankkeita yksikön vastuualueilla. 4.2 Alueidenkäyttö Alueidenkäyttö yksikkö vastaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan laatimisesta ja sen seurannasta, maakuntasuunnitelman aluerakenne osiosta sekä laajemmin alueidenkäytöstä siihen liittyvine viranomaistehtävineen. Pohjois-Karjalassa on voimassa kolme vaihemaakuntakaavaa ja maakuntakaavan 4. vaihe on parhaillaan vireillä. Maakuntakaavoitus on yksikön päätehtävä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii yhtenä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena viranomaisena ja/tai asiantuntijana. Tähän alueidenkäyttö yksikön toimintaan kuuluvat lausunnot, viranomais- ja muut neuvottelut sekä yhteistyö ja osallistuminen muiden toimijoiden aluesuunnitteluun liittyvään suunnittelu- ja selvitystyöhön. Lisäksi yksikkö osallistuu alueidenkäyttöön liittyvien yhteistyöryhmien toimintaan ja toteuttaa yksikön tehtäviin liittyviä hankkeita. Yksikkö vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Maakuntaliitto on mukana myös itäsuomalaisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmäyhteistyössä. Yksikön tehtävänä on laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen ja ilmasto- ja energia-alan toimenpiteiden edistäminen. Yksikkö toteuttaa lisäksi tietoliikenteeseen ja muuhun alueidenkäyttöön liittyviä hankkeita. Maakuntaliiton koordinoiman maakunnallisen SOVA-ryhmän tehtävänä on ohjata ja koordinoida maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien sekä maakuntakaavan vaikutusten arviointia. Alueidenkäyttö yksikkö vastaa maakuntaliiton paikkatietoaineistoista, sen ylläpidosta ja jalostamisesta. Laki paikkatietoinfrastruktuurista (Inspire-direktiivi) edellyttää toimia paikkatietoaineistojen saatavuuden ja yhtenäiskäytön parantamiseksi. Lounaispaikka toteuttaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan lataus- ja katselupalvelun. Maakuntaliitto koordinoi ja toteuttaa maakuntaohjelman mukaisia ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeita sekä julkisen tuen hakuun liittyviä lakisääteisiä tehtäviä. 14

17 Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosiona on resurssiviisaus. Maakuntaohjelman tuotannollisista painopisteistä yksikön vastuulla ovat metsä- ja energiantuotanto, ruuan tuotanto, liikennejärjestelmä ja ympäristö. Toiminnalliset tavoitteet Pohjois-Karjalan alueidenkäyttöä ja rakentamista edistetään maakunnan erityispiirteet, ympäristökysymykset ja luonnonvarojen kestävä käyttö huomioiden. Päivitettävään maakuntasuunnitelmaan on laadittu aluerakenneosio. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe on voimassa ja sen pohjalta laadittu ajantasainen maakuntakaavayhdistelmäkartta kattaa maakuntakaavan kaikki vaiheet 1 4. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 5. vaihe / kokonaismaakuntakaavan tarkistus on edennyt ehdotusvaiheeseen. Maakuntakaavan toteutumisen seuranta on järjestetty ja se on kiinteä osa alueidenkäytön ohjaamista ja laajemmin koko maakunnallisen ohjelmatyön kokonaisuutta. Osallistutaan maakunnalliseen ja ylimaakunnalliseen alueidenkäytön ja liikennejärjestelmätyön suunnitteluun ja välitetään maakuntaliiton näkemykset niihin erilaisissa viranomaisneuvottelu- ja lausuntomenettelyissä sekä muissa neuvotteluissa. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma on uudistettu ja aiesopimusten toteutumista seurataan. Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointi on järjestelmällistä ja tuottaa laadukasta lisäarvoa maakunnalliseen ohjelmatyöhön. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamiseksi on laadittu erillinen toimenpideohjelma, jota toteutetaan eri toimijoiden taholla maakuntaliiton koordinoimana. Ylimaakunnallisia laajakaistahankkeita toteutetaan teemoilla Kaista kaikille ja Kaista käyttöön. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Laaditaan maakuntakaavaa ja seurataan voimassa olevan maakuntakaavan toteuttamista Valmistellaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotus ja varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen. Viedään Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Varaudutaan maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistamiseen liittyvien tehtävien hoitamiseen. Valmistellaan maakuntakaavan 5. vaiheen / kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma maakuntahallituksen hyväksyttäväksi ja käynnistetään tarvittavien erillisselvitysten laatiminen. Yhteen sovitetaan liikennejärjestelmätyötä muuhun maakunnan suunnitteluun Osallistutaan aktiivisesti Itä-Suomen liikennestrategian uudistamistyöhön. Uudistetaan Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja käynnistetään siihen liittyvän aiesopimuksen valmistelu. 15

18 Edistetään alueidenkäyttöä maakunnan erityispiirteet huomioiden sekä tuodaan maakunnan näkemys esille eri yhteistyöfoorumeilla Tuodaan Pohjois-Karjalan vahvuudet ja erityispiirteet esille kansallisessa ja kansainvälisessä aluerakenteen kokonaiskuvan suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Osallistutaan alueidenkäyttöön liittyviin neuvotteluihin ja annetaan lausunnot maakunnan alueidenkäyttöön liittyvistä suunnitelmista ja hankkeista. Osallistutaan alueidenkäytön kannalta ajankohtaisiin yhteishankkeisiin ja selvitystöihin sekä yhteistyöryhmiin (esimerkkinä Vuoksen vesienhoitosuunnitelma, jäteasiain neuvottelukunta). Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmän uudelleen käynnistämisen organisointi. Osallistutaan alueidenkäyttöä ja maakuntakaavoitusta tukeviin hankkeisiin ja selvityksiin 1 2:n alueidenkäyttöä tukevan hankkeen käynnistäminen (esimerkkinä ilmasto- ja energiaala, liikenne, kulttuuriympäristöt). Viime vuosien aikana päättyneissä hankkeissa tehtyjen toimenpiteiden edistäminen. Toteutetaan maakuntaohjelmaa metsät ja biotalous kokonaisuuden alla Koordinoidaan Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamista. Osallistutaan energianeuvontatyöhön. Osallistutaan Itä-Suomen bioenergiaohjelmatyöhön. Toimitaan maakuntaliiton rahoittamissa alueidenkäyttöön liittyvissä keskeisimmissä hankkeissa yhteyshenkilöinä. Koordinoidaan suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointityötä (SOVA) Ohjataan ja koordinoidaan maakuntakaavojen vaikutusten arviointia (maakuntakaavan 4. vaihe ja maakuntakaavan 5. vaihe/ kokonaismaakuntakaavan tarkistus), liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointia sekä muiden laadittavien/päivitettävien suunnitelmien, ohjelmien ja strategioiden vaikutusten arviointia. Paikkatietoon ja laajakaistakysymyksiin liittyvien tehtävien asiantuntijuus Paikkatietoa hyödynnetään tehokkaasti maakuntaliiton toiminnassa ja laajemmin kuntakentällä. Ylläpidetään Pohjois-Karjalan virkistysreitistöjen karttapalvelun ja kutsujoukkoliikenteen paikkatietoaineistoa ja osallistutaan niiden kehittämiseen. Koordinoidaan ja toteutetaan ylimaakunnallisia ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeita. 4.3 Hallintopalvelut Hallintopalvelut yksikkö vastaa: - Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat - Maakuntaliiton luottamushallinnon toiminta (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta) - Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston talous- ja henkilöstöhallinto - EU:n rakennerahasto-ohjelmien maksatuspäätökset ja maksaminen - Maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset, valmistelu, neuvonta ja maksaminen - Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hallinnointi, rahoitus- ja maksatuspäätökset ja maksaminen - Hankinnat, sopimukset, toimitilat - Tietotekniikka (Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy tuottaa palvelut) 16

19 - Maakuntaliiton ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeiden johtaminen, maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ICT- ja tietoyhteiskunta-asiat - Toimistopalvelut ja asiakirjahallinto - Asiakaspalvelu ja kokouspalvelut. Toiminnalliset tavoitteet Kannustetaan kustannustehokkaaseen, taloudelliseen ja tulokselliseen toimintaan. Huolehditaan henkilöstön työskentelyolosuhteista ja osaamisen kehittämisestä resurssien, henkilöstöpoliittisen ohjelman ja työehtosopimusten mukaisesti. Esiin tuleviin henkilöstötarpeisiin ja muutoksiin reagoidaan. Pidetään toimisto- ja tietotekniikka, ohjelmistot ja toimitilat ajanmukaisella tasolla. Luottamushallintopalvelut tuotetaan tehokkaasti, luotettavasti ja oikea-aikaisesti. Organisoidaan maakunnallisen laajakaistan hankeohjelmaan ja julkisen tuen hakuun liittyvät lakisääteiset tehtävät. Osallistutaan maakuntaohjelman mukaisiin ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeiden rahoitushakuihin; mm. resursseja maaseudun laajakaistainvestointien suunnitteluun, markkinointiin sekä sähköisten palvelujen kehittämiseen ja levittämiseen ja muuhun ICT- ja tietoyhteiskuntakehittämiseen. Vahvistetaan maakunnan kehittymistä ja näkyvyyttä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta rahoitettavilla ja maakuntaohjelmaa toteuttavilla hankkeilla. Erityispainopistealueina ovat Joensuun seudun kasvustrategian ja INKA-ohjelman mukaisten hankkeiden rahoitus sekä audiovisuaaliset tuotannot maakuntahallituksen päätösten mukaisesti. Hankerahoitus- ja maksatusasiat käsitellään oikea-aikaisesti ja luotettavasti. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat ja EU-toimiston talous- ja henkilöstöhallinto Uuden organisaatiorakenteen mukaiset toimintatavat ja -prosessit ja johtamisjärjestelmät on otettu käyttöön. Arvioidaan niiden toimivuus käytännön kokemusten perusteella ja muutetaan tarvittaessa. Talousarviossa siirrytään yhteen kustannuspaikkaan entisen tiimikustannuspaikkajaon sijaan. Maakuntaliiton luottamushallinnon toiminta (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta) Lisätään luottamusmieshallinnon sähköistä tiedonvälitystä ja asiointia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien maksatuspäätökset ja neuvonta, Maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset ja niiden valmistelu sekä neuvonta Otetaan uusi EURA-järjestelmä käyttöön EU:n rakennerahasto-ohjelmien käsittelyssä ja tehostetaan sillä ja uusilla toimintatavoilla hankekäsittelyä. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hallinnointi Hankkeita rahoitetaan POKAT-maakuntaohjelman mukaisin painotuksin. Hankinnat, sopimukset, toimitilat Selvitetään hankintoihin ja sopimushallintaan soveltuvia tietojärjestelmiä tiedon saatavuuden parantamiseksi. 17

20 Tietotekniikka (Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy tuottaa palvelut) Otetaan SharePoint järjestelmä käyttöön mm. intranet- ja työryhmätyöskentelyyn ja dokumenttienjakoon. Toimistopalvelut, asiakaspalvelu, kokouspalvelut Videoneuvottelujen käyttömahdollisuutta parannetaan. Asiakirjahallinto, arkistotoimi ja tietosuoja Lisätään paperitonta asioiden käsittelyä toiminnassa. Laajakaistahankkeiden johtaminen, maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ICT- ja tietoyhteiskunta-asiat. Haetaan hankerahoitusta ICT- ja tietoyhteiskuntakehittämiseen; mm. maaseudun tietoliikenneverkkojen suunnitteluun, tiedottamiseen, toteutukseen, yhteistyö- ja toimijaverkostojen muodostamiseen sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoon. Huolehditaan maakuntaliitolle kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä laajakaistatukilain mukaisesti. 4.4 Johtaminen ja viestintä Johtaminen ja viestintä -yksikkö vastaa seuraavista asiakokonaisuuksista: - Organisaation johto - Yhteistyöjohtaminen ja yhteiskuntasuhteet - Ylimaakunnallinen yhteistyö - Maakunnallinen, kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen - EU-edunajaminen - Viestintä - Tapahtumat - Maakunnan markkinointi - Maakuntaidentiteetin vahvistaminen. Toiminnalliset tavoitteet Maakuntaliiton oman toiminnan tehokkuutta, tuloksellisuutta ja näkyvyyttä kehitetään edelleen. Organisaation johdon vastuuna on järjestää maakuntaliiton toimiston toiminta ja henkilöstön tehtävät siten, että maakuntavaltuuston vuosittain hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaiset tulokset saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Maakuntaliiton toiminnan vaikuttavuuteen kiinnitetään lisääntyvää huomiota korostamalla toiminnan ketteryyttä, tilanneherkkyyttä sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin rakennemuutoksissa avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Vahvistetaan Pohjois-Karjalan maakunnan identiteettiä sekä vetovoimaisuutta ja tunnettuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Keskeisinä mittareina ovat tulomuutto, opiskelupaikkojen hakijamäärät sekä yritysten sijoittumista ja investointeja kuvaavat tunnusluvut. 18

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2016 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä tulostavoitteet ja talousarvio

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti STM / VM linjaukset 26.5.2016 Maakunnan esivalmistelu 30.6.2017 asti 1 STM / VM viesti 26.5.2016 Esivalmistelu käyntiin kaikissa maakunnissa ennen kesälomakautta. Maakuntien liitot kutsuvat koolle esivalmistelun

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Nykytila & Keskeiset toimintaprosessit

Nykytila & Keskeiset toimintaprosessit Satakuntaliitto Alueiden käyttö Nykytila & Keskeiset toimintaprosessit 14.02.2017 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1 2 Maakuntaliiton lakisääteiset tehtävät (6.6.2016): huolehtia MRL:n mukaisesta

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Maakuntahallituksen kokous Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Pentti Malinen, maakuntajohtaja Kainuun aluetalous suhdannekatsaus Kainuun liitto 2 1 Kainuun liitto 3 Kainuun liitto 4 2 Kainuun liitto 5

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot