Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015"

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu

2

3 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2014

4 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015 Painosmäärä 100 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu JOENSUU Kansi Valokuvat Kontiolahden urheilijat / Laiho (ylä) Jarno Artika (ala vasen ja keski) Marko Natri / Proagria Pohjois-Karjala (ala oikea) Taitto Sirpa Savolainen Julkaisu on saatavana myös internetistä: Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2014

5 Sisällys 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 4 2 Maakuntaliiton tehtävät Tehtävät ja organisaatio Pohjois-Karjalan strategia 7 3 Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Toiminnalliset ydintavoitteet Tulostavoitteet vuonna Aluekehitys Alueidenkäyttö Hallintopalvelut Johtaminen ja viestintä Kehittämisrahoitus Maakunnan edunajaminen Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toteuttamista ohjaavat ryhmät 23 5 Taloussuunnitelma ja talousarvio

6 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat Suhteellisen hyvä vire Pohjois-Karjalan aluetalous on lokakuussa 2014 ainakin suhteellisesti tarkastellen oivassa vireessä. Tuskinpa koskaan maakunta on nähty taloustilastojen kärkisijoilla näin monipuolisesti ja monella mittarilla kuin juuri tällä hetkellä. Kehitys on kuitenkin hyvin kaksijakoinen: yhtäältä maakuntaan on tiedossa mittava määrä yritysinvestointeja, ja myös työllisyyden kehitys on ollut muuta maata parempaa. Toisaalta kiristyneet suhteet EU:n ja Venäjän välillä pakotteineen ja vastapakotteineen sekä erityisesti Suomen ja EU-alueen taantuma vaikuttavat myös Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kehitykseen kielteisesti. Maakunnan kaikkien alojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla lähes kaksi prosenttia edellisvuodesta, kun koko maassa kasvu oli vain 0,6 %. Seutukunnista liikevaihdon kasvu oli ripeintä Pielisen Karjalassa, peräti 7,1 %. Joensuun seutukunnassa kasvua oli 1,7 %. Keski-Karjalassa yritysten liikevaihto sen sijaan laski 3,5 %. Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti kasvoi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa peräti 8,6 % verrattuna vuotta aiempaan, kun samaan aikaan koko valtakunnan luku oli pakkasen puolella, - 0,1 %. Maakunnan vienti onkin noussut jo taantumaa edeltäneelle vuoden 2007 tasolle, vaikka muualla maassa ollaan siitä selvästi jäljessä. Pohjois-Karjala on viime kuukausina ollut ainoa maakunta, jossa työttömien määrä on laskenut. Osaksi kohentunut tilanne selittyy sillä, että 90-luvun laman perua olevat pitkäaikaistyöttömät ovat nyt siirtymässä hyvää vauhtia eläkkeelle. Työttömien osuus työvoimasta on toki edelleen lähes 15 prosenttia, mikä on valtakunnassa neljänneksi suurin, mutta nousu pahnan pohjilta on kuitenkin tosiasia. Menestystä monella mittarilla Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tuore maakuntien suhdannekehitys -raportti kertoo, että uusia yrityksiä on perustettu Pohjois-Karjalassa toiseksi eniten suhteutettuna yrityskantaan. Elinkeinoelämämme vireydestä kertoo myös Joensuun lentoaseman hyvä kehitys. Tänä vuonna matkustajamäärä on ollut yli 7 % kasvussa kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Suorituksen arvoa nostaa se, että matkustajamäärät ovat kasvaneet maassamme vain neljällä maamme yhteensä 25 lentoasemasta. Samankaltainen ilmiö on Niiralan rajanylityspaikalla: vaikka rajaliikenne on kokonaisuutena hiipunut Suomen itärajalla alkuvuonna yli 8 %, on se Niiralassa kasvanut 1 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Positiivisen kehityksen pitkäjänteisyyttä puolestaan kuvaa se, että Pohjois-Karjala on ollut nyt jo viisi vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta. Muuttoliikkeen dynamiikka yllättää: maakuntaan on viime aikoina muuttanut vuosittain noin uutta asukasta. Eli joka vuosi meille tulee melkein Tohmajärven asukasluvun verran uusia ihmisiä, jotka näkevät, että heidän tulevaisuutensa rakennetaan tänne. Tämä on suoranainen ihme, kun otetaan huomioon maakuntaamme viime vuosina kohdanneet takaiskut, kuten Perloksen alasajo ja Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen. Pohjois-Karjalassa vallitsee varsin hyvä tekemisen meininki elinkeinojen kehittämisessä. Kilpailukykyämme kuvaa esimerkiksi Joptekin saama jättitilaus Ranskasta. Maakunnan monipuolinen toimialarakenne on merkittävä etu kamppailussa rakennemuutosten pyörteissä. Menestyminen edellyttää, että luemme toimintaympäristöä oikein ja hyödynnämme avautuvat mahdollisuudet. 4

7 Uusi Pokat-maakuntaohjelma linjaa kehittämisen painoalat. Kasvun mahdollisuuksia haravoidaan etenkin biotaloudesta, teknologia- ja materiaaliosaamisesta, matkailusta ja hoivasta sekä luonnollisesti Venäjästä. Maakuntaliiton roolina on koordinoida EU:n rahoitusvälineiden käyttö näille painoaloille siten, että niistä saadaan paras mahdollinen vaikuttavuus aluetalouteen. Innovatiiviset kaupungit eli Inka-ohjelmassa saatu biotalouden vetovastuu on maakunnan kehittämisen johtotähti. Linjaus tukee mainiosti tavoitettamme päästä kokonaan eroon fossiilisesta öljystä. Alan myönteisiin uutisiin lukeutuu muun muassa Ilomantsin pellettitehtaan käynnistäminen uudelleen. Valtioneuvosto on linjannut kannustavansa kotimaisen energian käyttöä politiikan keinoin, mikä nostaa toiveita uusista biopolttolaitosinvestoinneista eri puolille maakuntaa. Luonnonvarojen uutta tulemista osoittavat myös varsin hyvässä vireessä oleva kaivostoiminta ja maatalous. Edunajamisessa painottuu infrastruktuurin kehittäminen sekä valtion toimintojen läsnäolo maakunnassamme. Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rakenteiden vahvistaminen on niin ikään suurelta osin valtiovallan ratkaisuista riippuvainen. Suurtapahtumista työtä ja tuloa maakuntaan Maakunnan myönteinen kehitysvire näyttää jatkuvan lähitulevaisuudessakin. Yksistään ELYkeskuksen tukemia yrityshankkeita on yhteensä 100 miljoonan euron edestä. Niiden arvioidaan tuovan parin vuoden kuluessa noin 600 uutta työpaikkaa ja vastaavan määrän välillisiä palvelualan työpaikkoja. Samaa mieltä ovat tulevaisuuden talouskehitystä ennustavat tutkimuslaitoksetkin. Esimerkiksi PTT:n mukaan yritysten liikevaihdon ennakoidaan lähimmän vuoden kuluessa kasvavan Pohjois-Karjalassa jopa 4,5 prosenttia, vaikka useimmissa muissa maakunnissa mennään alamäkeä. Myös työllisyyden kohentumisen ennakoidaan jatkuvan Pohjois-Karjalassa. Tummia pilviä taivaanrantaan tuovat EU:n ja Venäjän väliset pakotteet ja vastapakotteet. Selvää on myös, että euroalueen taloustaantuman pitkittyminen vaikuttaa kielteisesti myös Pohjois- Karjalan elinkeinoelämän kehitykseen. Kehittämisen ilmapiiriä puolestaan kohentaa se, että Pohjois-Karjalalla on ensi vuonna ainutlaatuinen kunnia toimia monen mittavan suurtapahtuman isäntämaakuntana. Supervuosi starttaa käyntiin maaliskuussa, jolloin järjestetään ampumahiihdon MM-kisat Kontiolahdella. Kyseessä on peräti merkittävin huippu-urheilutapahtuma Suomessa vuonna Heinäkuun alussa Farmari maatalousnäyttely tuo aidon maaseudun kolmeksi päiväksi kaupunkiin Mehtimäen alueelle Joensuuhun. Sen jälkeen Laulurinteen valtaa perinteiseen tapaan rokkikansa. Ilosaari-rockin jälkeen viimeisenä helmenä suurtapahtumien nauhassa on vielä Kuninkuusravit elokuun alussa. Suurtapahtumat tuovat maakuntaan runsaasti matkailutuloja ja avaavat uusia portteja maakuntamme yrityksille. Näkyvyyttä ja monipuolisia kontakteja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa lukuisin tavoin. 5

8 2 Maakuntaliiton tehtävät 2.1 Tehtävät ja organisaatio Perussopimuksen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä ovat alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät. Kuntien antamia tehtäviä ovat maakunnan edunvalvonta ja kehittämistehtävät. Alueiden kehittämistä ja rakennerahastohankkeita koskevat lait ja asetukset on uudistettu pääosin vuoden 2014 aikana. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Pohjois-Savon liitto ovat allekirjoitetulla sopimuksella sopineet rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa. Sopijapuolet toteuttavat yhdessä Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa kolmen maakunnan alueella. Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014, 11) määrittelee, että kaikki Itä-Suomen maakuntaliitot toimivat välittävinä viranomaisina. Laki 7/ antaa kuitenkin maakunnan liitoille mahdollisuuden sopia yhteistyöstä muiden kuin lain mukaan yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä koskevissa asioissa, mikäli se on laissa säädettyjen maakunnan liiton tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta tarpeellista. Valtioneuvoston asetuksessa 356/ on todettu työ- ja elinkeinoministeriön siirtävän eräiden rakennerahastotehtävien hoitamisen sekä teknisen tuen myöntämis- ja maksamispäätökset Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon koskien Pohjois-Savon ja Etelä- Savon maakuntien liittojen tehtäviä. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan piiriin kuuluu (laki alueiden kehittämisestä 7/ ) sellaisten tehtävien käsittely ja päätöksenteko, jotka: - ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä - sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin, kuten liikennettä koskeviin suunnitelmiin sekä - koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta. Maakuntaliitossa otettiin käyttöön uudistettu toimiston organisaatio alkaen. Toimiston perustehtävät on jaettu neljään avainprosessiin ja kahteen tukiprosessiin. Avainprosesseja ovat aluekehitys, alueiden käyttö, maakunnan edunajaminen ja kehittämisrahoitus. Tukiprosesseja ovat hallintopalvelut sekä johtaminen ja viestintä Avain- ja tukiprosessit muodostavat organisaatiorakenteen kuusi toiminnallista yksikköä. Yksiköt ovat näiden tärkeimpien prosessien omistajia, isäntiä, jotka ovat vastuussa tehtävien hoitumisesta, vaikkakin tehtävien hoitoon tarvitaan usein osaamista useammasta yksiköstä. Kullakin yksiköllä on lisäksi vastuullaan useita alaprosesseja. Avainprosesseissa yksikön päällikkö toimii yksikköön kuuluvien henkilöiden esimiehenä. Tukiprosesseissa yksikköä johtaa virkavastuulla toimiva johtaja. Yksiköiden työskentelyä sovittaa yhteen johtoryhmä. Johtoryhmä valmistelee maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston päätettäväksi menevät asiat sekä keskeisten sidosryhmien yhteistyöasiat. 6

9 Johtoryhmän muodostavat yksiköiden päälliköt / johtajat sekä viestintäpäällikkö. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja, varapuheenjohtajana hänen sijaisensa ja sihteerinä maakuntajohtajan sihteeri. Johtoryhmän kokouksiin voidaan lisäksi kutsua kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan liittyviä henkilöitä. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio Maakuntaliiton toiminnan ohjaus ja tulostavoitteiden määrittely sekä niiden toteutumisen arviointi tehdään yksiköittäin. Yksiköiden ja henkilöiden pääasialliset tehtävät määritellään tehtävänkuvauksissa maakuntajohtajan päätöksellä. Tehtävänkuvaukset päivitetään vuosittain sekä tarvittaessa muulloinkin. Työnjako pyritään pitämään joustavana, minkä vuoksi henkilöstön edellytetään osallistuvan tarvittaessa myös muihin kuin tehtävänkuvauksessa mainittuihin tehtäviin. Luonnollisesti kaikille kuuluvat myös muut työnantajan määräämät tehtävät. Henkilöstö osallistuu kansainvälisiin tehtäviin ja kuntayhteistyöhön oman toimenkuvansa puitteissa. Henkilöstöä kannustetaan aktiiviseen viestintään omaan tehtäväkuvaan kuuluvista asioista. Viestintää koordinoi viestintäpäällikkö. Merkittäviä tapahtumia ja erilaisia määräaikaisia, usean vastuualueen osaamista edellyttäviä tehtäviä varten voidaan muodostaa tarvittaessa ns. ad hoc -ryhmiä. 2.2 Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma ovat maankäyttö- ja rakennuslain ja alueiden kehittämislain mukaiset keskeiset suunnitelmat, jotka antavat strategisen pohjan maakuntaliiton toiminnalle. 7

10 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelma on yhteinen tahdonilmaus maakuntamme tulevasta kehityksestä. Siinä kuvataan Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys ja keskeiset strategiset linjaukset. Maakuntasuunnitelma on laadittu vuonna 2010 ja sen strateginen osa on päivitetty osaksi uutta maakuntaohjelmaa POKAT Maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntaohjelman POKAT 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma vuosille sisältää Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelman toimenpiteillä tavoitellaan työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Keskeiset maakuntaohjelman toimenpide-esitykset ja rahoituksen kohdentaminen täsmennetään kahden vuoden välein laadittavassa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa laaditaan vaiheittain. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu , maakuntakaavan 2. vaihe ja maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 4. vaihe on luonnosvaiheessa. Tavoitteena on, että maakuntakaavan 4. vaiheen hyväksymiskäsittely tapahtuu maakuntavaltuustossa keväällä Maakuntakaavan 5. vaihe käynnistyy vuoden 2015 aikana. 8

11 3 Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Strategisilla ja toiminnallisilla ydintavoitteilla kiteytetään maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimintasuunnitelmakauden keskeiset tavoitteet ja tehtävät. Ne ovat maakunnan ja maakuntaliiton toiminnan kannalta strategisesti tärkeitä asiakokonaisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet vuosille sekä vuotta 2015 koskevat tehtävät ja tavoitteet on esitetty luvussa 4. Ne on esitetty maakuntaliiton organisaation mukaisesti yksiköittäin. Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Maakuntaliitto edistää kaikessa toiminnassaan Pohjois-Karjalan myönteistä kehitystä ja kilpailukykyä. Maakunnallisen tahdonmuodostuksen ja yhteistyön, edunajamisen, ohjelmatyön sekä kehittämisrahoituksen ja kansainvälisen toiminnan kautta tavoitellaan alueelle työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Aktiivisella viestinnällä ja virkeillä tapahtumilla vahvistetaan maakuntahenkeä sekä alueen identiteettiä ja tulevaisuudenuskoa. Maakuntaohjelma Pohjois-Karjalan kehittämisen ohjenuora Vahvistetaan maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman roolia maakunnan kehittämistä ohjaavana välineenä, jolla vaikutetaan maakunnan kehittämisvarojen ja kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseen maakunnassa. Maakuntaohjelman linjausten mukaisesti lisääntyvää huomiota kiinnitetään kehittämistyön vaikuttavuuteen. Maakuntakaavalla luodaan maankäytölliset edellytykset maakunnan kestävälle kehittämiselle Ajantasainen maakuntakaava luo maankäytölliset edellytykset ja puitteet maakunnan kestävälle kehitykselle. Toimikaudella valmistellaan maakuntakaavan 4. vaihe hyväksyttäväksi ja käynnistetään maakuntakaavan 5. vaihe. Seurannalla varmistetaan maakuntakaavojen ajantasaisuus. Edunajamisella euroja ja työllisyyttä maakuntaan Kansallisella edunajamisella vaikutetaan siihen, että maakunnan ääntä kuullaan, maakunnan toimijoilla on riittävät resurssit kehittämiseen ja että kansallisessa päätöksenteossa toimitaan maakunnan edun mukaisesti. Keskeisiä asioita ovat yritysten ja kuntien toimintaympäristöön vaikuttavat sekä työllisyyden edistämiseen tähtäävät toimet. Lisäksi vaikutetaan hallitusohjelmaan sisältyvien maakunnan kannalta myönteisten asioiden käynnistymiseen. Keskeisenä välineenä on vuosittain laadittava hankeluettelo ja yhteistoiminta maakunnan kansanedustajien kanssa. Toimintakaudella otetaan huomioon Savo-Karjalan vaalipiirin vaikutukset kansalliseen edunajamiseen. EU-rahoituksella kestävää kasvua ja työtä maakuntaan EU- ja kansallinen rahoitus suunnataan siten että se tuo alueelle kestävää kasvua ja työtä. Hankerahoitusta ohjataan hankkeisiin, joissa toteutetaan maakuntaohjelman

12 2017 painopisteitä ja joilla on positiivisia vaikutuksia maakunnan kehittymiseen. Aktiivisella kehittämisrahoitustoiminnalla pyritään luomaan alueelle uusia työpaikkoja, uutta osaamista ja infrastruktuuria sekä uudenlaista toimintaa EU-ohjelmien temaattisten tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmatoteutuksessa merkittävässä roolissa ovat myös alueellinen kumppanuus ja ohjelmakoordinointi maakunnassa ja Itä-Suomessa. Itä- ja pohjoissuomalaisella yhteistyöllä lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen Vahvistuvan itä- ja pohjoissuomalaisen yhteistyön kautta haetaan lisäarvoa maakunnan kehittämiseen sekä vaikutetaan Pohjois-Karjalan kannalta tärkeiden tavoitteiden edistymiseen. Itäsuomalaisen yhteistyön välineitä ovat erityisesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue sekä tätä laajempi Itä- Suomen neuvottelukunta. Yhteistyötä ELYn ja Itä-Suomen yliopiston kanssa korostetaan. Pohjois-Karjalan puheenjohtajuus Itä-Suomi-yhteistyössä hoidetaan tuloksekkaasti. Yhteistyötä Pohjois-Suomen maakuntien kanssa toteutetaan mm. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle laaditun ohjelman ja EU:n rakennerahasto-ohjelman sekä yhteisen Brysselissä sijaitsevan EU-toimiston puitteissa. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa tärkeä yhteistyömuoto on rajan ylittävä yhteistyö Karjalan tasavallan kanssa Euregio Karelian ja ENI-ohjelman puitteissa. Ilmasto- ja energia-asiat korostetusti huomioon kaikessa toiminnassa Ilmasto- ja energia-asiat otetaan huomioon läpileikkaavasti kaikessa maakunnan kehittämistyössä. Pontimena tälle on yhtäältä aluetalous- ja ympäristökysymykset, toisaalta vetovoima- ja imagotekijät. Pohjois-Karjalan asemaa uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edelläkävijänä vahvistetaan. Pidemmän ajan päämääränä on päästä kokonaan eroon fossiilisten energialähteiden käytöstä sekä lämmityksessä että liikenteessä. 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet Kohdassa 3.1 esitettyjen strategisten tavoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi tarvitaan myös seuraavia maakuntaliiton toimintaa ohjaavia ydintavoitteita: Maakunnallisella yhteistyöllä ja yhteistyöjohtajuudella lisäarvoa maakunnan kehittämiseen. Maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätöntä niin maakunnallisen edunvalvonnan ja kehittämisen kuin maakuntakaavoituksenkin onnistumiseksi. Maakuntaliiton rooli yhteistyöjohtajana korostuu tilanteissa, jossa tarvitaan laaja-laista koordinaatiota ja voimien kokoamista strategisten asioiden edistämisessä. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Pohjois-Karjalan kunnat, elinkeinoelämä, valtion aluehallinto sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Maakuntaliitto edistää kuntien yhteistyötä ja tukee toiminnallaan kuntien elinvoimapolitiikkaa. Maakuntaliitolle lainsäädännön perusteella kuuluvien tehtävien hoitaminen asiantuntevasti ja tuloksekkaasti Maakuntaliitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. Tehtäväkenttä on viime vuosina tehtyjen lainsäädäntömuutosten seurauksena vahvistunut. Toimintakaudella korostuvat mm. maakuntaohjelman toteutus, maakuntakaavoitus, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, rakennerahastotoiminta, Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen toiminta, koulutustarpeiden ennakointi, liikennejärjestelmätyön koordinointi, koulutustarpeiden ennakointi ja sidosryhmäyhteistyö. 10

13 Maakuntaliiton omilla kehittämishankkeilla työtä ja elinvoimaa maakuntaan. Maakuntaliitto toteuttaa itse EU- ja kansallisella rahoituksella maakunnan kehittämisen kannalta strategisia hankkeita, joissa maakuntaliitto on tehtäväkuvansa johdosta luonteva ja oikea toimija. Toimintakaudella korostuu kuntien ja elinkeinoyhtiöiden kanssa tehtävä yhteistyö ao. hankkeissa. Maakuntaliiton hallinto toimii asiantuntevasti, luotettavasti ja tehokkaasti. Maakuntaliiton tehtävien tuloksekas hoitaminen edellyttää asiantuntevaa, luotettavaa ja tehokasta hallintoa. Toimintakaudella kiinnitetään erityistä huomiota asioiden avoimeen valmisteluun, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden käsittelyyn, hankehallinnossa käsittelyaikojen nopeuteen sekä käsiteltävien asioiden laadukkaaseen tiedottamiseen. Lisäksi maakuntaliiton sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja kehitetään sekä hallinnollisia menettelyjä parannetaan. Maakuntaliiton henkilöstön osaamiseen panostetaan. Maakuntaliiton henkilöstöllä ja henkilöstön asiantuntijuudella on keskeinen merkitys maakunnan kehitystyössä. Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittyminen sekä työyhteisön toiminta korostuvat. Toimikaudella panostetaan koulutukseen, henkilöstön työhyvinvointiin sekä innostavan ja kehittävän työilmapiirin rohkaisemiseen. Toimikauden aikana henkilöstössä on tapahtumassa eläkkeelle siirtymistä, jotka huomioidaan maakuntaliiton henkilöstösuunnittelussa hyvissä ajoin. 11

14 4 Tulostavoitteet vuonna Aluekehitys Aluekehitysyksikkö vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja ohjelmatyöstä. Maakunnan elinvoimaa, hyvinvointia ja työllisyyttä edistetään aluekehitysohjelmilla, vahvistamalla elinkeino- ja innovaatiotoimintaa, Venäjä-yhteistyötä sekä maakunnan kansainvälistymistä. Yksikön tehtävänä on maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laadinta, toteuttamisen suunnittelu, kehittämistavoitteiden edistäminen ja seuranta. Maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ovat: - älykkään erikoistumisen valinnat sekä yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen - osaamisen kehittäminen (ml. koulutus ja tutkimus) - Venäjän läheisyyden hyödyntäminen - kansainvälisyyden vahvistaminen - paikallinen kehittäminen. Maakuntaohjelman tuotannollisista painopisteistä yksikön vastuulla ovat: - hyvinvointi (ml. nuorten erityishuomioiminen) - teknologiateollisuus - kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta - kulttuuri ja kulttuurituotanto (luovat alat) Yksikön tehtävänä on maakunnan elinkeino- ja innovaatiotoiminnan edistäminen. Yksikön vastuulla on Venäjä-yhteistyö. Tähän kuuluvat mm. rajayhteistyöhankkeita rahoittavan Karelia CBC -ohjelman valmistelu- ja toteuttamisvastuu Pohjois-Karjalan osalta ja poliittisen tason yhteistyöfoorumi Euregio Karelia. Yksikön tehtävänä on maakunnan kansainvälistymisen vahvistaminen, maakunnan kehittämiseen vaikutetaan osallistumalla aluekehityksen kannalta tärkeiden kansainvälisten verkostojen toimintaan sekä toimimalla aktiivisesti valituilla yhteistyöalueilla. Pohjois-Karjala on mukana AEBR, AER, ERRIN, NEEBOR ja NSPA -verkostoissa sekä tarkkailijajäsenenä Barentsin alueneuvostossa. Erilliset yhteistyösopimukset on laadittu Katalonian (Espanja) ja Heilongjiangin (Kiina) maakuntien kanssa. Yksikön vastuulla on Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja erillisohjelmatyö maakuntaliitossa. Yksikkö vastaa myös maahanmuuttoasioista. Yksikkö vastaa EU:n ja muiden ohjelmien toteutuksesta, yhteensovituksesta ja koordinoinnista. Yksikön tehtävänä on myös maakunnan kehittämisrahahankkeiden rahoituspäätösten valmistelu ja hankeneuvonta. Aluekehitysyksikkö käynnistää ja toteuttaa tehtäväalaansa kuuluvia aluekehityksen kannalta merkittäviä kehittämishankkeita. Toiminnalliset tavoitteet Vastataan ketterästi ja asiantuntevasti aluekehityslainsäädännössä maakunnan liitolle asetetuista aluekehitystehtävistä. Ohjataan maakunnan kehittämistä Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelman ja POKAT maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. 12

15 Edistetään maakunnan elinvoimaa, hyvinvointia ja työllisyyttä aluekehitysohjelmilla, vahvistamalla elinkeino- ja innovaatiotoimintaa, Venäjä-yhteistyötä sekä maakunnan kansainvälistymistä. Käynnistetään uuden maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu. Hyödynnetään tehokkaasti EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Edistetään maakunnan toimijoiden osallistumista ja kilpailukykyä suoran EU-rahoituksen hankinnassa tukemalla osallistumista Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin (Itämeri, Pohjoinen Periferia ja Arktinen, Interreg Europe) ja erillisohjelmiin sekä lisätään tätä kautta kansainvälistymistä ja projektitoiminnan osaamista. Edistetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialan kehittymistä ja verkostoitumista yhteistyössä kuntien, yritysten, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Edesautetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistyön kehittämistä Pohjois-Karjalassa. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Vastataan maakunnan aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja ohjelmatyöstä. Edistetään maakuntaohjelman toteutumista ja seurataan toteutumista systemaattisesti. Toimitaan aktiivisesti ohjelmatyön ja maakunnan kehittämisen kannalta tärkeissä yhteistyöverkostoissa. Vahvistetaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä aluekehityksessä. Käynnistetään uusien maakunnallisten POKAT-ryhmien toiminta. Vastataan POKAT- ja muiden yhteistyöryhmien toiminnasta yksikön vastuualoilla: hyvinvointi, elinkeinoelämän yhteistyö, teknologiateollisuus, kulttuuri, kivi- ja kaivannaisala, Venäjä, maaseutu, kansainvälisyys ja koulutus. Edistetään maakunnan elinkeino- ja innovaatiotoimintaa sekä maakunnan älykkään erikoistumisen valintojen toteutumista, osallistutaan Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) toteuttamiseen ja äkillisten rakennemuutosten hoitoon maakunnassa. Huolehditaan maakunnan kehittämisrahahankkeiden rahoituspäätösten valmistelusta ja hankeneuvonnasta. Edistetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialan kehittymistä ja verkostoitumista yhteistyössä kuntien, yritysten, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Koordinoidaan sosiaali- ja terveysjohtajien ja Järjestöasiain neuvottelukunnan kokouksia sekä vastataan eläkeläistyöryhmän toiminnasta. Edesautetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistyön kehittämistä Pohjois- Karjalassa. Selvitetään maakunnallisen hyvinvointialan indikaattoritiedon hyödyntämistä maakunnassa sekä yhteistyössä Itä- ja Keski-Suomen maakuntien liittojen kanssa. Vahvistetaan maakunnan Venäjä-yhteistyötä ja kansainväistymistä. Kehitetään Euregio Karelia aluetta ja sen näkyvyyttä, alueiden yhteistyötä ja yhteistä edunvalvontaa Euregio Karelia toiminnan pääsuunnat asiakirjan mukaisesti. Valmistellaan rajan ylittävän yhteistyön hankkeita rahoittavaa Karelia CBC -ohjelmaa ja kytketään Euregio Karelia mukaan ohjelmatyöhön. Edistetään maakunnan Venäjä-toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä aktivoidaan yhteistyötä Venäjän alueiden kanssa. 13

16 Edistetään maakunnan maahanmuuttoasioita mm. osallistumalla yhteistyöfoorumeihin, kuten Pohjois-Karjalan alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunnan ja Itä-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) toimintaan. Jatketaan ja syvennetään yhteistyötä Katalonian (Espanja) ja Heilongjiangin (Kiina) maakuntien kanssa. Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaisten yhteistyöalueiden, järjestöjen ja verkostojen toimintaan (Barentsin euroarktisen yhteistyöalueen, AER, AEBR, NEEBOR) mm. toimimalla järjestöjen hallituksissa, osallistumalla valiokuntien ja komiteoiden työskentelyyn sekä vuosikokouksiin. Osallistutaan aktiivisesti uusien Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmien toteutukseen sekä tuetaan maakunnan toimijoiden osallistumista niihin sekä muihin kansainvälisiin hankkeisiin. Huolehditaan INTERREG IV C -ohjelman kautta rahoitetun kansainvälisen TOURAGEseniorimatkailuhankkeen pääpartnerina hankkeen tulosten hyödyntämisestä ja loppuraportoinnista. Varmistetaan FinChi GEP (Finland-China Green Economy Platform) -projektin tulosten hyödyntäminen ja loppuraportointi. Käynnistetään strategisesti merkittäviä kehittämishankkeita yksikön vastuualueilla. 4.2 Alueidenkäyttö Alueidenkäyttö yksikkö vastaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan laatimisesta ja sen seurannasta, maakuntasuunnitelman aluerakenne osiosta sekä laajemmin alueidenkäytöstä siihen liittyvine viranomaistehtävineen. Pohjois-Karjalassa on voimassa kolme vaihemaakuntakaavaa ja maakuntakaavan 4. vaihe on parhaillaan vireillä. Maakuntakaavoitus on yksikön päätehtävä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii yhtenä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena viranomaisena ja/tai asiantuntijana. Tähän alueidenkäyttö yksikön toimintaan kuuluvat lausunnot, viranomais- ja muut neuvottelut sekä yhteistyö ja osallistuminen muiden toimijoiden aluesuunnitteluun liittyvään suunnittelu- ja selvitystyöhön. Lisäksi yksikkö osallistuu alueidenkäyttöön liittyvien yhteistyöryhmien toimintaan ja toteuttaa yksikön tehtäviin liittyviä hankkeita. Yksikkö vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Maakuntaliitto on mukana myös itäsuomalaisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmäyhteistyössä. Yksikön tehtävänä on laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen ja ilmasto- ja energia-alan toimenpiteiden edistäminen. Yksikkö toteuttaa lisäksi tietoliikenteeseen ja muuhun alueidenkäyttöön liittyviä hankkeita. Maakuntaliiton koordinoiman maakunnallisen SOVA-ryhmän tehtävänä on ohjata ja koordinoida maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien sekä maakuntakaavan vaikutusten arviointia. Alueidenkäyttö yksikkö vastaa maakuntaliiton paikkatietoaineistoista, sen ylläpidosta ja jalostamisesta. Laki paikkatietoinfrastruktuurista (Inspire-direktiivi) edellyttää toimia paikkatietoaineistojen saatavuuden ja yhtenäiskäytön parantamiseksi. Lounaispaikka toteuttaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan lataus- ja katselupalvelun. Maakuntaliitto koordinoi ja toteuttaa maakuntaohjelman mukaisia ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeita sekä julkisen tuen hakuun liittyviä lakisääteisiä tehtäviä. 14

17 Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosiona on resurssiviisaus. Maakuntaohjelman tuotannollisista painopisteistä yksikön vastuulla ovat metsä- ja energiantuotanto, ruuan tuotanto, liikennejärjestelmä ja ympäristö. Toiminnalliset tavoitteet Pohjois-Karjalan alueidenkäyttöä ja rakentamista edistetään maakunnan erityispiirteet, ympäristökysymykset ja luonnonvarojen kestävä käyttö huomioiden. Päivitettävään maakuntasuunnitelmaan on laadittu aluerakenneosio. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe on voimassa ja sen pohjalta laadittu ajantasainen maakuntakaavayhdistelmäkartta kattaa maakuntakaavan kaikki vaiheet 1 4. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 5. vaihe / kokonaismaakuntakaavan tarkistus on edennyt ehdotusvaiheeseen. Maakuntakaavan toteutumisen seuranta on järjestetty ja se on kiinteä osa alueidenkäytön ohjaamista ja laajemmin koko maakunnallisen ohjelmatyön kokonaisuutta. Osallistutaan maakunnalliseen ja ylimaakunnalliseen alueidenkäytön ja liikennejärjestelmätyön suunnitteluun ja välitetään maakuntaliiton näkemykset niihin erilaisissa viranomaisneuvottelu- ja lausuntomenettelyissä sekä muissa neuvotteluissa. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma on uudistettu ja aiesopimusten toteutumista seurataan. Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointi on järjestelmällistä ja tuottaa laadukasta lisäarvoa maakunnalliseen ohjelmatyöhön. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamiseksi on laadittu erillinen toimenpideohjelma, jota toteutetaan eri toimijoiden taholla maakuntaliiton koordinoimana. Ylimaakunnallisia laajakaistahankkeita toteutetaan teemoilla Kaista kaikille ja Kaista käyttöön. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Laaditaan maakuntakaavaa ja seurataan voimassa olevan maakuntakaavan toteuttamista Valmistellaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotus ja varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen. Viedään Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Varaudutaan maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistamiseen liittyvien tehtävien hoitamiseen. Valmistellaan maakuntakaavan 5. vaiheen / kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma maakuntahallituksen hyväksyttäväksi ja käynnistetään tarvittavien erillisselvitysten laatiminen. Yhteen sovitetaan liikennejärjestelmätyötä muuhun maakunnan suunnitteluun Osallistutaan aktiivisesti Itä-Suomen liikennestrategian uudistamistyöhön. Uudistetaan Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja käynnistetään siihen liittyvän aiesopimuksen valmistelu. 15

18 Edistetään alueidenkäyttöä maakunnan erityispiirteet huomioiden sekä tuodaan maakunnan näkemys esille eri yhteistyöfoorumeilla Tuodaan Pohjois-Karjalan vahvuudet ja erityispiirteet esille kansallisessa ja kansainvälisessä aluerakenteen kokonaiskuvan suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Osallistutaan alueidenkäyttöön liittyviin neuvotteluihin ja annetaan lausunnot maakunnan alueidenkäyttöön liittyvistä suunnitelmista ja hankkeista. Osallistutaan alueidenkäytön kannalta ajankohtaisiin yhteishankkeisiin ja selvitystöihin sekä yhteistyöryhmiin (esimerkkinä Vuoksen vesienhoitosuunnitelma, jäteasiain neuvottelukunta). Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmän uudelleen käynnistämisen organisointi. Osallistutaan alueidenkäyttöä ja maakuntakaavoitusta tukeviin hankkeisiin ja selvityksiin 1 2:n alueidenkäyttöä tukevan hankkeen käynnistäminen (esimerkkinä ilmasto- ja energiaala, liikenne, kulttuuriympäristöt). Viime vuosien aikana päättyneissä hankkeissa tehtyjen toimenpiteiden edistäminen. Toteutetaan maakuntaohjelmaa metsät ja biotalous kokonaisuuden alla Koordinoidaan Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamista. Osallistutaan energianeuvontatyöhön. Osallistutaan Itä-Suomen bioenergiaohjelmatyöhön. Toimitaan maakuntaliiton rahoittamissa alueidenkäyttöön liittyvissä keskeisimmissä hankkeissa yhteyshenkilöinä. Koordinoidaan suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointityötä (SOVA) Ohjataan ja koordinoidaan maakuntakaavojen vaikutusten arviointia (maakuntakaavan 4. vaihe ja maakuntakaavan 5. vaihe/ kokonaismaakuntakaavan tarkistus), liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointia sekä muiden laadittavien/päivitettävien suunnitelmien, ohjelmien ja strategioiden vaikutusten arviointia. Paikkatietoon ja laajakaistakysymyksiin liittyvien tehtävien asiantuntijuus Paikkatietoa hyödynnetään tehokkaasti maakuntaliiton toiminnassa ja laajemmin kuntakentällä. Ylläpidetään Pohjois-Karjalan virkistysreitistöjen karttapalvelun ja kutsujoukkoliikenteen paikkatietoaineistoa ja osallistutaan niiden kehittämiseen. Koordinoidaan ja toteutetaan ylimaakunnallisia ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeita. 4.3 Hallintopalvelut Hallintopalvelut yksikkö vastaa: - Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat - Maakuntaliiton luottamushallinnon toiminta (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta) - Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston talous- ja henkilöstöhallinto - EU:n rakennerahasto-ohjelmien maksatuspäätökset ja maksaminen - Maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset, valmistelu, neuvonta ja maksaminen - Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hallinnointi, rahoitus- ja maksatuspäätökset ja maksaminen - Hankinnat, sopimukset, toimitilat - Tietotekniikka (Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy tuottaa palvelut) 16

19 - Maakuntaliiton ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeiden johtaminen, maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ICT- ja tietoyhteiskunta-asiat - Toimistopalvelut ja asiakirjahallinto - Asiakaspalvelu ja kokouspalvelut. Toiminnalliset tavoitteet Kannustetaan kustannustehokkaaseen, taloudelliseen ja tulokselliseen toimintaan. Huolehditaan henkilöstön työskentelyolosuhteista ja osaamisen kehittämisestä resurssien, henkilöstöpoliittisen ohjelman ja työehtosopimusten mukaisesti. Esiin tuleviin henkilöstötarpeisiin ja muutoksiin reagoidaan. Pidetään toimisto- ja tietotekniikka, ohjelmistot ja toimitilat ajanmukaisella tasolla. Luottamushallintopalvelut tuotetaan tehokkaasti, luotettavasti ja oikea-aikaisesti. Organisoidaan maakunnallisen laajakaistan hankeohjelmaan ja julkisen tuen hakuun liittyvät lakisääteiset tehtävät. Osallistutaan maakuntaohjelman mukaisiin ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeiden rahoitushakuihin; mm. resursseja maaseudun laajakaistainvestointien suunnitteluun, markkinointiin sekä sähköisten palvelujen kehittämiseen ja levittämiseen ja muuhun ICT- ja tietoyhteiskuntakehittämiseen. Vahvistetaan maakunnan kehittymistä ja näkyvyyttä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta rahoitettavilla ja maakuntaohjelmaa toteuttavilla hankkeilla. Erityispainopistealueina ovat Joensuun seudun kasvustrategian ja INKA-ohjelman mukaisten hankkeiden rahoitus sekä audiovisuaaliset tuotannot maakuntahallituksen päätösten mukaisesti. Hankerahoitus- ja maksatusasiat käsitellään oikea-aikaisesti ja luotettavasti. Tehtävät ja tulostavoitteet 2015 Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat ja EU-toimiston talous- ja henkilöstöhallinto Uuden organisaatiorakenteen mukaiset toimintatavat ja -prosessit ja johtamisjärjestelmät on otettu käyttöön. Arvioidaan niiden toimivuus käytännön kokemusten perusteella ja muutetaan tarvittaessa. Talousarviossa siirrytään yhteen kustannuspaikkaan entisen tiimikustannuspaikkajaon sijaan. Maakuntaliiton luottamushallinnon toiminta (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta) Lisätään luottamusmieshallinnon sähköistä tiedonvälitystä ja asiointia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien maksatuspäätökset ja neuvonta, Maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset ja niiden valmistelu sekä neuvonta Otetaan uusi EURA-järjestelmä käyttöön EU:n rakennerahasto-ohjelmien käsittelyssä ja tehostetaan sillä ja uusilla toimintatavoilla hankekäsittelyä. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hallinnointi Hankkeita rahoitetaan POKAT-maakuntaohjelman mukaisin painotuksin. Hankinnat, sopimukset, toimitilat Selvitetään hankintoihin ja sopimushallintaan soveltuvia tietojärjestelmiä tiedon saatavuuden parantamiseksi. 17

20 Tietotekniikka (Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy tuottaa palvelut) Otetaan SharePoint järjestelmä käyttöön mm. intranet- ja työryhmätyöskentelyyn ja dokumenttienjakoon. Toimistopalvelut, asiakaspalvelu, kokouspalvelut Videoneuvottelujen käyttömahdollisuutta parannetaan. Asiakirjahallinto, arkistotoimi ja tietosuoja Lisätään paperitonta asioiden käsittelyä toiminnassa. Laajakaistahankkeiden johtaminen, maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ICT- ja tietoyhteiskunta-asiat. Haetaan hankerahoitusta ICT- ja tietoyhteiskuntakehittämiseen; mm. maaseudun tietoliikenneverkkojen suunnitteluun, tiedottamiseen, toteutukseen, yhteistyö- ja toimijaverkostojen muodostamiseen sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoon. Huolehditaan maakuntaliitolle kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä laajakaistatukilain mukaisesti. 4.4 Johtaminen ja viestintä Johtaminen ja viestintä -yksikkö vastaa seuraavista asiakokonaisuuksista: - Organisaation johto - Yhteistyöjohtaminen ja yhteiskuntasuhteet - Ylimaakunnallinen yhteistyö - Maakunnallinen, kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen - EU-edunajaminen - Viestintä - Tapahtumat - Maakunnan markkinointi - Maakuntaidentiteetin vahvistaminen. Toiminnalliset tavoitteet Maakuntaliiton oman toiminnan tehokkuutta, tuloksellisuutta ja näkyvyyttä kehitetään edelleen. Organisaation johdon vastuuna on järjestää maakuntaliiton toimiston toiminta ja henkilöstön tehtävät siten, että maakuntavaltuuston vuosittain hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaiset tulokset saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Maakuntaliiton toiminnan vaikuttavuuteen kiinnitetään lisääntyvää huomiota korostamalla toiminnan ketteryyttä, tilanneherkkyyttä sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin rakennemuutoksissa avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Vahvistetaan Pohjois-Karjalan maakunnan identiteettiä sekä vetovoimaisuutta ja tunnettuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Keskeisinä mittareina ovat tulomuutto, opiskelupaikkojen hakijamäärät sekä yritysten sijoittumista ja investointeja kuvaavat tunnusluvut. 18

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio 1 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio 1.6.2014 alkaen (LUONNOS 16.5.2014) Aluekehitys Maakunnan edunajaminen Hallintopalvelut Johtaminen ja viestintä Alueidenkäyttö Kehittämisrahoitus

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Maakuntahallituksen kokous Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Pentti Malinen, maakuntajohtaja Kainuun aluetalous suhdannekatsaus Kainuun liitto 2 1 Kainuun liitto 3 Kainuun liitto 4 2 Kainuun liitto 5

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hämeen liiton strategia 2020

Hämeen liiton strategia 2020 Hämeen liiton strategia 2020 Hämeen liiton strategia 2020 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot