Vuosiraportti Carean ensihoitopalvelun toiminnasta 2013

Transkriptio

1 Liite nro 1 Hallitus /23 Vuosiraportti Carean ensihoitopalvelun toiminnasta Petri Loikas Osastonylilääkäri

2 2/23 Sisältö: 1. Keskeisimmät järjestelmämuutokset 2013 alusta 2. Palvelutason toteutuminen 2.1. Tavoittamisviiveet ja hoitovalmiuden toteutuminen 2.2. Hoitosuoritteet tilastojen valossa Sydänpysähdysten ensihoito Sydäninfarktien ensihoito 2.3. Asiakaspalautteet, muistutukset ja kantelut 3. Palvelutarpeen hallinta 3.1. Tehtävämäärät, tehtävien profiloituminen ja ajoittuminen 3.2. Siirtokuljetukset hoitolaitoksista 3.3. Hoidon tarpeen arviointi ja potilasohjaus 3.4. Aiheettomat avunpyynnöt ja niihin puuttuminen 3.5. Resurssinohjaus- ja kenttäjohtotoiminta 3.6. Yleisötilaisuudet ja muut erikoisvalmiustilanteet 3.7. Tukipalvelut muille toimialoille 4. Muut poikkeamat toiminnassa 4.1. Työtapaturmat 4.2. Henkilöstön uhkatilanteet 4.3. Ajoneuvorikot 5. Henkilöstön täydennyskoulutuksen toteutuminen 6. Talousarvion toteutuminen

3 3/23 1. Keskeisimmät järjestelmämuutokset 2013 alusta Palvelutasopäätöksessä vuosille Carean rooliksi ensihoitopalvelussa valittiin lähinnä ohjaava rooli. Palvelun hallinnointia ja kehitystoimintoja ovat nyt työstäneet vastuulääkäri ja palvelukoordinaattori, lisäksi päivystyksen osastonhoitaja on osallistunut kenttäjohtajien henkilöstöhallintoon. Operatiivisen toiminnan reaaliaikainen ohjaus on tapahtunut Carean kenttäjohtajien toimesta ympärivuorokautisesti kahdesta yksiköstä. Kenttäjohtajat ovat työskennelleet ohjaustehtävänsä ohessa samalla hoitajana ensihoitoyksikössä, joka on toiminut ensisijaisesti vaativien hoitotehtävien tuki-/johtoyksikkönä. Kenttäjohtajille on annettu myös eräitä kehittämisja koulutustoiminnan vastuualueita. Operatiivinen tuotanto tiivistettiin kolmelle operaattorille, Kymenlaakson pelastuslaitokselle, Falck ensihoidolle ja MedGroup ensihoidolle. Kymenlaakson pelastuslaitoksen yksiköt ovat operoineet vakinaisilta paloasemilta eri puolella Kymenlaaksoa kuudella säännöllisesti miehitetyllä yksiköllä. Falck ensihoito on operoinut eteläisessä Kymenlaaksossa hajautetusti viidellä säännöllisesti miehitetyllä yksiköllä. MedGroup ensihoidon viisi säännöllisesti miehitettyä yksikköä ovat päivystäneet hajautetusti Kouvolan alueella. Hoitovalmiustaktiikassa lähtökohdaksi valittiin yksiportainen järjestelmä, jossa kaikissa ensihoitoyksiköissä työskentelee vähintään yksi hoitotason ensihoitaja. Kokonaisresurssia kevennettiin siltä osin, että päiväautoja pudotettiin toiminnasta kaksi. (Vuotta aiemmin vähennettiin yksi). Lisäksi kenttäjohtajaresurssi kevennetyllä ensihoitotehtävien kuormituksella sisällytettiin olemassa oleviin yksiköihin ilman erillisyksiköitä. Toisaalta valmiutta myös parannettiin muuttamalla osa varallaolovalmiuksista välittömiksi lähtövalmiuksiksi. Ensivastetoiminnassa tukeuduttiin aiempaan tapaan pääosin pelastuslaitoksen ensivasteyksiköihin. Lisäksi puolustusvoimien ambulanssit Utissa ja Vekaranjärvellä ovat toimineet aktiivisesti ensivasteena sopimusperusteisesti. Merialueella on operoitu enimmäkseen merivartioston aluksilla, joiden käytöstä on tehty ensivastesopimus kesäkaudella 2013.

4 4/23 2. Palvelutason toteutuminen 2.1. Tavoittamisviiveet ja hoitovalmiuden toteutuminen Palvelutasopäätöksessä olemme määritelleet tavoittamisviivevaatimukset eri riskialueille 1-5 ensihoitoasetuksen mukaisesti. Tavoitearvojen määrittely on tukeutunut pääosin vuodelta 2010 analysoituun palvelutasoon ja suunnitelmaan yksiköiden päivystyspisteistä, lukumääristä ja lähtöviiveistä. A- ja B-kiireellisyyden tehtävissä määrittämämme arvot ovat olleet hieman HUS-alueelle määritettyjä minimivaatimuksia tiukemmat. C- ja D-tehtävien kohdalla tarkoituksemme oli käyttää tarkastelussa kokonaispalvelun viiveitä hätäpuhelun alusta laskien (ei siis hälytyksestä), jotta tehtävien jonoutuminen tulisi huomioiduksi. Tätä tarkastelutapaa ei kuitenkaan saatu lopulta sovellettua C-tehtävien analyysissä. Luotettavan ja vertailukelpoisen palvelutasotilaston saaminen on osoittautunut hyvin haasteiseksi. Käyttöömme nyt saatu data on FinnHemsin välittämä hätäkeskuksen hälytysjärjestelmään taltioitunut data, josta riskiluokituskartalle analysointi on toteutettu HUSin toimesta. Datasta puuttuu suoritusajat kaikista uudelleen ohjatuista tehtävistä, joiden osuus kaikista tehtävistä näyttäisi olevan 13,7 %. Samalla logiikalla aineistosta puuttuu myös esim. ensivasteyksiköiden suoritusajat silloin kun kyseinen yksikkö on hälytetty vasta kenttäjohtajan tai ensihoitoyksikön pyynnöstä. Koska uudelleen ohjaukset liittyvät erityisesti ruuhkatilanteisiin ja tehtävien jonotuksiin, emme saa luotettavaa tilastotietoa ruuhkatilanteissa jonoutuvien C- ja D-tehtävien todellisesta palvelutasosta. Lisäksi analyysistä puuttuvat tiedot noin 2 % tehtävistä, joissa potilaan tavoittamisaika on jäänyt välittymättä tai tallentumatta hätäkeskuksen järjestelmään. Hälytystehtävissä olemme kaikkien riskiluokkien osalta jääneet hieman jälkeen asetetuista tavoitteista 8 minuutin tavoittamisosuuksissa. Poikkeamat ovat kuitenkin pääosin suuruudeltaan alle 10 prosenttiyksikköä. 15 minuutin tavoittamisosuudet ovat jokseenkin tavoitearvoissa 1. ja 2. riskiluokan osalta mutta 3. ja 4. riskiluokassa olemme jääneet tavoitteista myös tämän aikarajan yhteydessä. C- ja D- tehtävissä olemme hyvin asetetuissa tavoitteissa, huomioimatta aiemmin mainittua poikkeamaa C-tehtävien analyysiperusteissa.

5 5/23 Vuoden 2013 suoritusarvomme ovat kuitenkin erittäin lähellä vuoden 2012 toteumaa (poikkeuksena 1. riskiluokassa A-tehtävät 8 minuutissa). Huomioon ottaen vuosien välillä toteutunut resurssikevennys, tavoittamisviiveiden suoritustason säilyminen on todennäköisimmin ansiota uuden järjestelmän mahdollistamasta rationaalisemmasta resurssiohjauksesta sekä vähentyneistä siirtokuljetuksista. Koska vuoden 2010 toteumatietoihin tukeutuvista tavoitearvoista on siis poikettu vastaavalla tavalla jo vuonna 2012 ilman tuolla aikavälillä tapahtuneita järjestelmämuutoksia, on epäiltävissä havaittujen poikkeamien aiheutuneen enimmäkseen analysoinnin teknisistä eroavaisuuksista. Vuoden 2010 aineiston analysointi on tapahtunut erimuotoisesta datasta ja eri tahon toimesta, jolloin pienet erot ovat mahdollisia. Myös muualta Suomesta on saatu havaintoja toteumaarvojen poikkeamisesta eri datalähteen vaikutuksesta. Ensimmäisessä ja toisessa riskiluokassa toteutuneet suoritusarvomme ovat hyvin lähellä HUS-alueen keskiarvoja. Kuitenkin 3. ja 4. riskiluokissa jäämme HUSia jälkeen ja 4. riskiluokan osalta hivenen myös valtakunnallisista keskiarvoista. Riskiluokittain eritelty palvelutaso 2013 [T. Etelälahti / HUS] Poistettu aikaleimattomat tehtävärivit ja kaikki koodin 793 tehtävät. Luokat Riskialuelk Kiireellisyys Aika min Tavoite % Carea Carea HUS 1 A * A * A ** B B C D D# A * A * A ** B B

6 6/23 2 C D D# A * A * A ** B B C D D# A * A * A ** B B C D D# * ensimmäinen yksikkö kohteessa ** hoitotason yksikkö kohteessa A tehtävät # puhelun alusta kohteeseen aikaviive 1 10 yksikköä tavoitteen alapuolella yksikköä tavoitteen alapuolella 21 yksikköä tavoitteen alapuolella Tehtävämääräosuudet eri riskiluokissa (D-siirtokuljetukset poistettu) [T. Etelälahti HUS] Riskiluokka Osuus 1 22 % 2 49 %!! 3 16 % 4 12 % 5 1 % Kymenlaaksossa tehtävälukumäärällä mitattuna tärkein riskiluokka on 2. riskiluokka, jolle osui keskimäärin lähes yhtä paljon tehtäviä kuin muille alueille yhteensä. Sikäli arvokasta onkin, että palvelutason toteumamme 2. ja 3. riskiluokissa ovat valtakunnallista keskiarvoa paremmat. Kunnittain jakautumisessa eri riskiluokkiin on merkittäviä eroja. Kotkassa 1. riskiluokka oli lukumäärältään tärkein mutta Virolahdella ja Pyhtäällä 3. ja 4. riskiluokat olivat tärkeimmät.

7 7/23 Palvelutaso ilman erittelyä riskiluokittain [FinnHems] A/B 8 min 60 % A/B 15 min 90 % A hoitotaso 30 min 98 % C 30 min 91 % D 120 min 96 % Jos tarkastelemme A/B tavoittamisviiveitä hätäpuhelun alusta eikä hälytyksestä laskettuna, luvut näyttävät kovasti heikommilta noin 2,5 minuutin keskimääräisen hälytysviiveen takia. Keskimääräinen kokonaistavoittamisviive hätäpuhelun alusta olikin hieman yli 11 minuuttia. C-tehtävien jonotusajat eivät siis ole tilaston luvuissa huomioituja. C- tehtävien analysoinnissa olemme voineet todentaa seuraavat huomiot ko. tehtävien jonoutumisesta silloin kun tehtävän on suorittanut alun perin hälytetty yksikkö: [kenttäjohtaja K. Ruusuvaara] Viive hälyttämiseen yli 10 minuuttia 5,9 % (n. 540 kpl) yli 30 minuuttia 0,34 % (31 kpl) yli 60 minuuttia 0,02 % (2 kpl) Todelliset osuudet ovat selvästi suuremmat koska näistäkin luvuista puuttuu ne runsaslukuiset suoritteet, jolloin yksikkö on vaihdettu toiseksi alkuperäisestä hätäkeskuksen suunnitelmasta. 159 kertaa C-tehtävä on jouduttu suorittamaan kenttäjohtoyksiköllä tavoiteajoissa pysymiseksi. Hoitovalmiudessa on tavoiteltu lähes 100 % hoitotason palvelua siten että kaikkien ensihoitoyksiköiden ja 24/7 siirtoyksiköiden miehistöön on edellytetty hoitotasolla työskentelevä ensihoitaja. Todellisuudessa tästä on jääty hieman jälkeen koska keskimäärin muutama prosentti yksikkövuorokausista on ollut vajaatasoisesti miehitettynä. Falck ensihoito on saanut kuitenkin ongelman korjattua loppuvuodesta. Hoitotason valmiuden kattavuus on parantunut merkittävästi aiemmista vuosista, jolloin laajojakin alueita saattoi palvella vain perustason yksikkö. Hoitolaitossiirroissa näyttäisi pysytyn jokseenkin asetetuissa tavoitteissa hälytyskiireellisten (A/B) tehtävien osalta. C-tehtävien osalta tavoitteista on jääty selvästi jälkeen. D-tehtävissä palveluviiveet ovat pysyneet täysin tavoitteissa, jopa hieman paremmat. On kuitenkin syytä huomioida, että palvelutasomääritys ei ole perustunut aiempiin toteuma-

8 8/23 tietoihin ko. tietojen tuolloin puuttuessa. Verratessa 2013 toteutunutta palvelutasoa edelliseen kahteen vuoteen, nähdään palvelutason keskimäärin selvästi parantuneen. Tilastoa on kuitenkin pidettävä sangen epäluotettavana ja korkeintaan suuntaa antavana koska noin neljäsosa siirtokuljetustehtävien suoriteaikatiedoista puuttuu vuodelta Hoitolaitossiirrot ; viive puhelun alusta tavoittamiseen [kenttäjohtaja K. Ruusuvaara] p-t päätös A+B 15min A+B 30min A+B 60min C 15min C 30min C 60min D 30min D 60min D 120min D 180min Hoitosuoritteet tilastojen valossa Sydänpysähdysten ensihoito Aineisto Aineiston kokoamiseksi ensihoitajat on ohjeistettu täyttämään tiedonkeruulomake jokaisesta aloitetusta elvytystilanteesta. Alkuvuodesta näitä jäi jkv toimittamatta, minkä takia merkittävä osa datasta on jouduttu keräämään rutiinivalvonnasta ja hälytyskoodin perusteella tehtyjen jälkikäteishakujen perusteella saatujen ensihoitokertomusten perusteella. Ensihoitokertomuksista kerättynä seurantaan haluttuja kellonaikatietoja on jonkin verran jäänyt puuttumaan. Tarkastelusta on poistettu seuraavat tilanteet:

9 9/23 - Elvytys on aloitettu maallikoiden tai ensivasteyksikön toimesta mutta ensihoitoyksikön henkilöstö ei ole jatkanut elvytystä (elvytys ei aiheellinen) - Elottomuus on hälyttäjän tms. todentama mutta tavoittamisviive on ollut niin pitkä että elvytystä ei ole aloitettu (muutamia tapauksia) - Elvytys on tapahtunut varsinaisessa hoitolaitoksessa (hoidon avustaminen). [Tietojen tallennuskäsittely: kenttäjohtaja M. Pöljö] Tulokset Elvytysyrityksiä kirjautui tasan 100 kappaletta. Potilaiden keski-ikä oli 63-vuotta (6-97 vuotta). Neljällä potilaalla elottomaksi meno tapahtui ensihoitajien läsnä ollessa (yllättävästi kukaan näistä ei toipunut). Kahdeksalla potilaalla sydänpysähdys tapahtui ilmeisesti vasta hätäpuhelun soittamisen jälkeen, kuitenkin ennen tavoittamista. Muutamalla potilaalla elvytys oli lopetettu alle 10 minuutin kuluessa heikon lähtötilanteen takia, nämä tapaukset ovat kuitenkin mukana tilastossa. Tilastoituviin elvytystuloksiin onkin vaikuttanut alueellamme negatiivisesti hoitolinjausten vähäisyys hoivayksiköiden pitkäaikaishoidossa olevilla vanhuksilla. Kammiovärinässä tai pulssittomassa kammiotakykardiassa tavattuja potilaita, jotka olivat elottomana ennen kohtaamista, oli 39 (39 %). Näistä pysyvä oma verenkierto saavutettiin 22 potilaalle (56 %). Sairaalasta näistä kotiutui 10 potilasta (26 %) ja yksi jäi pitkäaikaispotilaaksi laitoshoitoon. Pulssittomassa sähköisessä rytmissä kohdattuja potilaita, jotka olivat elottomana ennen kohtaamista, oli 35 (35 %). Näistä pysyvä verenkierto saavutettiin 8 potilaalle (23 %). Sairaalasta näistä kotiutui 4 potilasta (11 %). Asystolessa kohdattuja potilaita, jotka olivat elottomana ennen kohtaamista, oli elvytyksissä 26 (26 %). Näistä pysyvä verenkierto saavutettiin 7 potilaalle (27 %). Kukaan ei kotiutunut sairaalasta. Yhteensä elvytysyrityksistä toipui kotioloihin asti 14 potilasta, nuorin 6- vuotias. Tulos on varsin tavanomainen tavoittamisviiveisiin suhteutettuna.

10 10/23 Yhtä elvytystehtävää kohti käytettiin ensihoitajien työpanosta keskimäärin noin kuusi henkilötyötuntia Sydäninfarktien ensihoito Seuranta-aineiston kokoaminen tapahtui suurin piirtein samalla tavalla kuin elvytystilanteiden kohdalla, ts. enimmäkseen erillislomakkeella. Tietoja kerättiin ensihoitopalvelun kohtaamista vakavimmista sydäninfarkteista, ns. ST-nousuinfarkteista eli stemeistä. Tiedot saatiin kokoon 43 tapauksesta. [Tietojen tallennuskäsittely: kenttäjohtaja M. Tervo]. Potilaiden keski-ikä oli 65,5 vuotta. Hoitotilanteista 28 kohdattiin Etelä- Kymenlaaksossa ja 15 Kouvolassa. Kolme potilaista kohdattiin elottomana vaatien hoitoelvytyksen ja yksi jouduttiin elvyttämään matkalla ennen sairaalaan pääsyä. Kolmen potilaan kohdalla aktiivihoitolinjoista luovuttiin vaikeiden perussairauksien takia. Kahdella potilaalla paljastui löydösten syyksi muu kuin perinteinen sepelvaltimotukos (esim. ns. Takotsubo). Kaikki aktiivihoidon piiriin otetut potilaat, joita ei elvytetty ennen sairaalaan pääsyä, toipuivat sairaudestaan, lukuun ottamatta yhtä potilasta, joka sai aivoverenkiertohäiriön sairaalahoidon aikana ja invalidisoitui laitoskuntoiseksi. Tulos on hyvä, sillä sairaalakuolleisuus STEMIin on perinteisesti ollut 20 %:n luokkaa. Ensivaiheen hoitolinjaksi valittiin liuotus- eli trombolyysihoito 27 potilaalle ja primaari pallolaajennushoito 12:lle. Jälkimmäisistä yhdelle oli annettu liuotushoito sairaalassa jouduttaessa odottamaan vuoroa pallolaajennustoimenpiteeseen. Loppuvuodesta PHKS:n lähes 24/7 valmiuteen parantunut toimenpidevalmius lisäsi oleellisesti pallolaajennuksen hyödynnettävyyttä Kouvolan alueella primaarihoitona. Primaaristi liuotushoidon saaneille potilaille tehtiin yleensä pian lisäksi sepelvaltimoiden varjoainekuvaus pallolaajennustarpeen arvioimiseksi tai suorittamiseksi. Kun liuotushoito oli valittu primaarihoidoksi, viiveet sen aloittamiseen olivat seuraavat: Viive hälytyksestä Viive potilaan kohtaamisesta keskiarvo 48 minuuttia 36 minuuttia

11 11/23 Liuotushoidon keskimääräiset viiveet ovat pidentyneet noin 5 minuuttia edellisestä tilastoidusta seitsemän vuoden takaisesta hoitototeumasta. Lisääntyneeseen ajankäyttöön syitä voi löytyä esim. pallolaajennushoitomahdollisuuden selvittelystä tai toteutettujen muiden lääkehoitojen laajemmasta valikoimasta. Sen sijaan tilanteet tunnistettiin ja pystyttiin hoitamaan hoitotason keinoin paljon kattavammin kuin vanhassa tilastossa. Ei-elvytettyjen primaarikuljetussairaalat jakautuivat seuraavasti: KOKS PHKS Meilahti PoKS 27 potilasta 5 potilasta 4 potilasta 3 potilasta Sovittujen hoitokäytäntöjen mukaisesti sairaalan ulkopuolella liuotushoidolla hoidetut potilaat tulisi pääsääntöisesti kuljettaa suoraan sellaiseen sairaalaan, jossa lähitunteina hoitoa voidaan jatkaa pallolaajennustoimenpiteellä. Tämä menettelytapa ei selvästikään aina toteutunut vaan toisinaan lähisairaalaa käytettiin välipysähdyspaikkana. Joissakin tapauksissa tämä oli perusteltua resurssinohjaussyistä mutta aina tätä perustetta ei voitu todentaa. Angiotoimenpide tehtiin kuitenkin useimmiten KOKSissa virka-aikaan rajoittuvasta valmiudesta huolimatta Asiakaspalautteet, muistutukset ja kantelut Asiakaspalautekulttuurissa on tapahtunut viime vuosina merkittävää muutosta. Aiemmin palautteita annettiin runsaasti suoraan ensihoidon palveluntuottajille, tavallisimmin puhelimitse. Palveluntuottajien raporttien mukaan tämäntyyppiset suorat palautteet ovat vähentyneet merkittävästi, muutamaan tapaukseen vuositasolla. Sen sijaan palautteita järjestämisvastuiselle taholle (Carea) on osoitettu vähintään aiemmassa määrin ja nämä ovat yhä useammin muodoltaan kirjallisia ja muistutuksena käsiteltäviä. Nykyisissä ensihoidon palvelusopimuksissakin edellytetään valitusten tiedoksi välittämistä tai jopa käsittelyn ohjaamista Careaan sisällöstä riippuen. Vuoden 2013 tehtäviin liittyen valvontaviranomaisille päätyneisiin kanteluihin on annettu kolme selvitystä, yksi näistä vuoden 2014

12 12/23 puolella. Selvityksistä kaksi olivat käytännössä hätäkeskuksen toimintaan liittyviä ja näistä toisessa tapauksessa ensihoitopalvelu ei osallistunut tehtävään lainkaan. Vuoden 2013 aikana annettiin useita selvityksiä aiempien vuosien toimintaan kohdistuneisiin kanteluihin. Muistutuksia käsiteltiin yhteensä kymmenen. Näistä Kymenlaakson pelastuslaitoksen tehtäviin kohdistui kuusi, Falck ensihoidon tehtäviin kaksi ja MedGroup ensihoidon tehtäviin yksi. Lisäksi yksi muistutus kohdistui tehtävään, jossa ruuhkan takia ambulanssin odotusaika C- tehtävässä oli 2,5 tuntia. Useissa muistutuksissa valitus kohdistui samalla, mahdollisesti jopa pääosin, muuhun potilaan saamaan sairaanhoitoon. Muistutukset kohdistuivat hyvin erityyppisiin asioihin tai odotuksiin. Osa näistä muistutuksista on käsitelty alkuvuodesta Puhelimitse tai muulla tavoin välitettyjä, muita kuin varsinaisia muistutuksia käsiteltiin noin 20 kappaletta. Falck ensihoidon toiminta oli näissä palautetyypeissä tavallisin kohde. Hätäkeskuksen toimintaan liittyen olemme pyytäneet selvityksiä hätäkeskuksesta yli kymmeneen hälytystapahtumaan. Tilanteissa on ollut kysymys tavallisimmin hälyttämisen viivästymisestä, joissakin tapauksissa virheellisestä riskinarviosta tai väärästä hälytysosoitteesta.

13 13/23 3. Palvelutarpeen hallinta 3.1. Tehtävämäärät, tehtävien profiloituminen ja ajoittuminen Vuonna 2013 ensihoitopalvelulla oli noin tehtävää, mikä on noin tuhat vähemmän kuin edellisvuonna. Vähenemä johtui kokonaisuudessaan hoitolaitossiirtojen vähenemisestä. Koska osaan tehtävistä osallistui enemmän kuin yksi yksikkö, saivat yksiköt kaikkiaan noin hälytystä (keskimäärin 82 vuorokaudessa). Muutaman viime vuoden ajan hälytystehtävien osuus kaikista kansalaistehtävistä on kasvanut merkittävästi. Kasvua on edelleenkin tapahtunut mittavasti: A-kiireellisyyden tehtävissä 5,6 %:sta 7,1 %:iin (lisäys 27 %) ja B-kiireellisyyden tehtävissä 24,9 %:sta 27,4 %:iin (lisäys 10 %). Muutos on käytännössä aiheutunut hätäkeskuksen muuttuneesta riskinarvioinnista sillä väestön sairastavuuden muutokset eivät selitä näin suuria muutoksia. Hälytystehtävien osuuden lisääntyminen lisää ensihoitojärjestelmän kuormitusta merkittävästi koska hälytystehtäviä ei voida yhtään jonouttaa ja koska suurimpaan osaan A-tehtävistä hälytetään kaksi yksikköä. Tehtävätiheyksien vaihtelu on varsin runsasta sekä kuukausi- että viikonpäivätasolla, yksittäisistä päivistä puhumattakaan. Ruuhkaisin vuodenaika oli kesäkuukaudet, mikä on resurssikohdistuksen kannalta hankalaa vuosilomakauden takia. Todennäköisesti kesäkauden ruuhkaisuuden taustalla on jossain määrin muun terveydenhuollon palvelujärjestelmän kevennykset. Kuukausivaihtelun haarukka oli syyskuun 2043:sta heinäkuun 2368:an tehtävään. Viikonpäivissä erot olivat merkittäviä, maanantai- ja perjantaipäivät olivat perinteisesti selvästi muita ruuhkaisempia. Uutena ilmiönä voitiin todeta lauantaipäivien muuttuneen jokseenkin yhtä kiireisiksi kuin arkipäivät huolimatta siirtokuljetusten vähäisemmästä määrästä viikonloppuina. Havainto on sopusoinnussa kenttäjohtajien tuntuman kanssa ja se olisikin tarpeen huomioida tulevaisuuden resurssisuunnittelussa. Viikonpäiväjakauma 2013 [kenttäjohtaja A. Kahila]

14 14/23 Tehtävien jakautuminen eri yksiköille on toteutunut suurin piirtein odotetusti. Ensihoitoyksiköistä kenttäjohtoyksiköt ovat suorittaneet vähiten tehtäviä, keskimäärin hieman yli 3 /vrk. Maaseutuyksiköillä (Elimäki ja Miehikkälä) tehtävälukumäärät olivat vain hieman suuremmat, mutta kuormitushavaintoja tasoittaa selvästi näiden yksiköiden aktiivityöajan rajautuminen päiväaikaan sekä muita yksiköitä selvästi pidemmätt tehtävien kestot etäisyyksien takia. Suurimmat kuormitukset olivat odotetusti ns. päiväautoi illa, joilla tehtäväkuormitus on ollut käytännössä maksimaalista (60-75 % päivystysajasta liikkeellä). Myös Kouvolan ja Kotkan keskustaympäristössä päivystävien ensihoito- yksiköiden kuormitukset olivat huomattavan korkeat (noin 10 tehtävää vuorokaudessa). Ensihoitolääkärin tilannekohtaisia hoito-ohjeita annettiin lähes 3000 kertaa. Klo palveluu toteutui aiempaan tapaann Carean hallinnoiman päivystyksen toimesta, yöaikaan FinnHems 10:n toimesta. Lääkärihelikopteri FinnHems 10 hälytettiin Kymenlaaksoon 18 kertaa, noin puolet tehtävistä johtii potilaan kohtaamiseen. Vastuulääkäri osallistui kenttäjohtoyksiköiden mukana muutamille kymmenille tehtäville, enimmäkseen loppuvuoden aikana. Ensivasteyksiköitä hälytettiin maallaa noin 600 tehtävään. Hälytysmäärää suunnilleen puolittui edellisvuodesta. Vähenemä kohdistui käytännössä kaupunkialueiden vakinaisten paloasemien sammutusyksiköiden

15 15/23 hälytyksiin sekä lähellä asutuskeskuksia sijaitseviin sopimuspalokuntien ensivasteyksiköihin. Ainakin Korian ensivasteyksikön toteutunutta tehtävämäärää voi pitää jopa kriittisen matalana. Ensivasteyksiköiden tehtävämäärien lasku johtui kolmesta muutoksesta: 1) hätäkeskuksen uudesta hälyttämislogiikasta, jossa huomioidaan ensihoitoyksiköiden reaaliaikainen sijainti (aiemmin vain kiinteä automaattinen vaste maantieteen mukaan) 2) Kuopion hätäkeskuksen eli Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen yhteisestä hälytysohjeesta, jossa hälytykseen johtava kiireellisyys ja tehtävälajit on määritetty hieman kriittisemmin kuin Kymenlaaksossa on aiemmin ollut tapana. Ensivasteyksiköitä onkin vuonna 2013 hälytetty lähinnä vain A-riskiluokan tehtäviin milloin lähin tukiyksikkö ei ole toinen ensihoitoyksikkö. 3) Kaupunkikeskuksissa vaativien tehtävien hoitotiimi on koottu useimmiten kahden ensihoitoyksikön vasteesta kun aikaisemmin tukiyksikkönä oli useammin ensivasteyksikkö. Tähän on vaikuttanut ensihoitoyksiköiden erilainen miehitysprofiili. Toisaalta edellisinä vuosina ensivasteyksiköiden tehtävämäärät ovat vuosittain kasvaneet hälytystehtävien kasvun rinnalla. Ilman hälytyskynnyksen tarkistuksia hälytysmäärät olisivat jälleen kasvaneet noin neljänneksellä. Yhtenä huolena on tullut vastaan, että noin 20 tehtävässä hälytettyä ensivasteyksikköä ei saatu miehitettyä liikkeelle. Ongelmatiikka kytkeytynee ensisijaisesti päiväaikaiseen miehistön päätyöstä irtautumiseen. Merialueella suoritettiin 64 tehtävää. Aiemmasta poiketen jopa 50 % tehtävistä oli hälytystehtäviä. Noin 2/3:ssa ensihoitajat siirtyivät potilaan luokse ja 1/3:ssa aluksen miehistö toi potilaan rantaan, josta ensihoitajat kuljettivat potilaan eteenpäin. Useimmiten käytetty alus oli Suomenlahden merivartioston partiovene. 11 tehtävässä käytettiin helikopteria Siirtokuljetukset hoitolaitoksista Menneinä vuosina ambulanssin käyttö alueemme hoitolaitosten potilassiirroissa on ollut kansallisesti vertaillen kovin runsasta. Ilmeisimmin ei ollut aina kovin tarkoin mietitty onko ambulanssikuljetus siirrettävän potilaan terveydentilan tai matkanaikaisen seurantatarpeen perusteella tarpeen.

16 16/23 Ensihoitopalveluissa asetettiin vuoden 2013 yhdeksi painopistealueeksi siirtokuljetustoiminnan kehittäminen aiempaa tarkemmaksi kuljetusmuodon valinnan suhteen. Alkuvuodesta sairaanhoitopiirin alueelle laadittiin yhteistyössä alueen hoitolaitosten kanssa siirtokuljetusohje, jolla siirtokuljetuksen tilaajaa ohjataan valitsemaan kuhunkin tilanteeseen potilaan terveydentilan edellyttämä ja kokonaistaloudellisesti järkevin siirtokuljetusmuoto. Carea-alueen hoitolaitossiirtojen (793) lukumäärät viime vuosina: [aineistona ST-PRONTO, 2013 FinnHems] kpl kpl kpl (lisäksi suoria tilauksia alle 200 kpl) - näistä KOKS ja PoKS yht. n kpl (51 %) Potilaskuljetusten siirtäminen ambulansseilta potilaskuljetusajoneuvoille on siis selvästi onnistunut. Vähenemä ajalla oli 27 %. Tämä suotuisa muutos onkin ollut välttämätöntä palvelutason säilyttämiseksi vähentyneillä resursseilla. Muutoksella on myös ilmeinen yhteys hoitolaitossiirtojen parantuneeseen palvelutasoon. Parantuneen kuljetusmuotokäytännön lisäksi pienessä määrin on siirtokuljetuksia vähentänyt edellisvuosina päivystyskeskitykset (esim. Kouvolan päiväpäivystys), kokonaiskuljetusmatkat eivät ole kuitenkaan tähän muutoksen liittyen välttämättä vähentyneet. Vuoden 2013 osalta HUS-logistiikan osuuden lisääntyminen Helsingin suunnan siirtokuljetuksissa on vaikuttanut myös hieman lukujamme pienentävään suuntaan. Samalla kun hoitolaitossiirtojen määrä on vähentynyt, on niiden kiireellisyysaste kuitenkin (hätäkeskuksen määrittämänä) noussut merkittävästi. Vuonna 2011 A/B/C-kiireellisiä oli vain 16 % siirroista kun vuonna 2013 vastaavien osuus oli jo peräti 37 %. Vastaavasti A/Bkiireellisten osuus on noussut 5 %:sta 12 %:iin. Tämän suuntainen muutos, jossa aiempaa useammin tarvitaan yksikkö heti ilman jonouttamismahdollisuutta, sitoo resursseja suhteessa aiempaa enemmän. Valitettavasti siirtokuljetusten lukumäärän lasku ei olekaan siten vapauttanut resursseja ihan vastaavassa suhteessa. Sopimusrajapintojen poistuttua siirtokuljetusyksiköitä on kuitenkin voitu hyödyntää myös kansalaistehtävissä selvästi aiempia vuosia paremmin. Määritelmäerot siirtoyksiköiden ja kansalaistehtäväyksiköiden välillä onkin tällä kehitystrendillä selvästi hälvenemässä.

17 17/ Hoidon tarpeen arviointi ja potilasohjaus Ensihoitajat tekevät kansalaistehtävissä kaikille potilaille tilannearvion, johon sisältyy hoidon tarpeen arvio. Kuljettamisratkaisun vaihtoehtona potilas saatetaan arvion tai annetun hoidon jälkeen jättää kotiin, kenties opastaen kiireettömän selvittelyn piiriin, tai ohjata päivystykseen muulla ajoneuvolla. Elossa olevalle potilaalle tehtyjä kuljettamatta jättämisratkaisuja tehtiin yli 8200 kertaa vastaten 28 % kaikista ensihoitoyksiköiden hälytyksistä. Noin 6200 tilanteessa potilasta ei ohjattu lainkaan päivystykseen. Noin 240 tilanteessa kotihoitoon päädyttiin potilaan luona annetun lääkkeellisen hoidon mahdollistamana. Lähes 500 tilanteessa ratkaisu aiheutui potilaan omasta kieltäytymisestä jatkohoitoon. Edellisvuosien tilastojen puutteellisuuden takia emme pysty tekemään potilasohjausratkaisuista tarkkaa vertailua edellisvuosiin Aiheettomat avunpyynnöt ja niihin puuttuminen [palvelukoordinaattori J. Wall] Ensihoitopalvelujen toimesta puututtiin toimintavuoden aikana kahdentoista henkilön toistuviin, perusteettomiin ambulanssin hälyttämisiin. Puuttumisista lievimpänä keinona käytettiin neljän henkilön osalta palvelukoordinaattorin soittoa ja keskustelua, kahdeksasta henkilöstä tehtiin sosiaali-ilmoitus. Näistä kahden osalta tehtiin vielä ilmoitus terveystoimelle ja kahden muun henkilön osalta aloitettiin valmistelutyö rikosilmoituksen tekemistä varten. Neljän henkilön osalta päädyttiin ratkaisuun, jossa ensihoidon kenttäjohtaja soittaa heille ja varmistaa ambulanssin tarpeen ennen kuin ambulanssia heille lähetetään. Tällä keinoin ambulanssin lähettäminen peruttiin vuoden aikana kuusi kertaa. Puuttumismenettelyillä olemme arvioineet pystyneemme vähentämään aiheettomien tehtävien määrää useilla kymmenillä vuoden aikana.

18 18/ Resurssinohjaus- ja kenttäjohtotoiminta [palvelukoordinaattori J. Wall] Toimintavuosi 2013 oli ensimmäinen sairaanhoitopiirin terveydenhuoltolaissa (2010/1326) tarkoitettu ensihoitopalvelujen järjestämisvastuuvuosi. Ensihoidon resurssiohjaus sairaanhoitopiirissä toteutettiin niin, että sairaanhoitopiiriin asetettiin kaksi ensihoidon kenttäjohtajaa, joista toinen toimii Kotkassa vastaten Etelä-Kymenlaaksosta ja toinen toimii Kouvolassa vastaten Pohjois-Kymenlaaksosta. Kenttäjohtotoiminta on ympärivuorokautista, kenttäjohtaja on sijoitettuna Kymenlaakson pelastuslaitoksen ambulanssiin kummallakin kenttäjohtoalueella. Kenttäjohtojärjestelmänä ensihoitopalveluilla on ollut VIKE (PEKE)- kenttäjohtojärjestelmä. Resurssinohjauksen käytännön työskentelyssä lähtökohtina on ollut esim. - Lähimmän yksikön ja riittävän hoidollisen vasteen hälyttäminen hälytystehtävissä (ei aina onnistu hätäkeskuksen toimesta) - Valmiustyhjiöiden aktiivinen välttäminen yksiköiden valmiussiirtoja ja kiireettömien tehtävien jonoutuksia hyödyntäen - Siirtokuljetuksissa paluukuljetusten aktiivinen hyödyntäminen Kiireettömät aikatilaustyyppiset siirtokuljetuspyynnöt on kuluneena vuonna jouduttu ohjaamaan siirtokuljetusambulanssin hoitajalle eli siirtokuljetuskoordinaattorille hätäkeskuslaitoksen luovuttua ko. tilausten vastaanottamisesta. Siirtokuljetukset on ohjattu yhteistyössä siirtokuljetuskoordinaattorin ja kenttäjohtajan välillä Yleisötilaisuudet ja muut erikoisvalmiustilanteet [palvelukoordinaattori J. Wall] Ensihoitopalvelut-yksikkö antoi lausunnon huvilupaa varten vuoden aikana 67 yleisötilaisuuden ensihoitovalmiudesta. Suurimpia Kymenlaaksossa järjestettyjä yleisötilaisuuksia olivat Korian Erämessut, Kotkan Meripäivät ja rallicrossin EM-osakilpailu. Yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmat saatiin varsin kattavasti vuorossa olevien kenttäjohtajien huomioitaviksi ja hyödynnettäviksi. Menneinä vuosina

19 19/23 ensihoitopalvelu onkin monesti jäänyt tietopaitsioon erilaisista huomioimisen arvoisista yleisötapahtumista poikkeusjärjestelyineen. Ensihoitopalvelun valmiutta oli nostettu suunnitellusti Uudenvuoden aattona, Vappuaattona, koulujen päättymisviikonloppuna, juhannuksena ja meripäivien aikana. Valmiuden nostaminen osoittautui perustelluksi ja tarpeelliseksi. Juhannusaattona kokeiltiin pohjoisella alueella yhden ambulanssin sijoittamista Pohjois-Valkealaan (Selänpään paloasema), tämä osoittautui myös tehokkaaksi menettelyksi Tukipalvelut muille toimialoille [palvelukoordinaattori J. Wall] Hätätilapotilaiden ensihoidon antaminen tai siinä avustaminen hoitolaitoksissa, lähinnä kaupunginsairaaloissa, joissa ei ole 24/7 läsnä olevaa lääkäripäivystystä, on ollut hyvin tavanomaista. Tyypillisiä tehtävätyyppejä tällaisista ovat elvytystilanteet. Sosiaalitoimen palveluja tuettiin vähäisellä määrällä täydentäviä käyntejä turvapuhelinhälytyksissä. Kotihoidon palveluja käytiin tukemassa muutamaan kertaan toteuttamalla parenteraalinen tai muu lääkeannostelu, johon henkilökunnalla ei ollut mahdollisuutta. Taktisen ensihoidon palveluita tuotettiin poliisille voimassa olevan TEMSsopimuksen mukaisesti. Utin jääkärirykmentin päivystyshelikopteriin tuotettiin ensihoitajapalveluita niiden tehtävien osalta, joissa ensihoitaja oli arvioitu tarpeelliseksi. Rajavartiostolle tuotimme ensivastekoulutuspalveluita ensivastesopimuksen perusteella. Työturvallisuusperusteisesti tuotimme pelastuslaitokselle muutamiin kymmeniin erilaisiin tulipalo- ja onnettomuustilanteisiin ensihoidon läsnäolopäivystystä.

20 20/23 4. Muut poikkeamat toiminnassa [palvelukoordinaattori J. Wall] 4.1. Työtapaturmat Sairaanhoitopiirillä on käytössään HaiPro ilmoitusjärjestelmä erilaisille poikkeamille. Työtapaturmailmoituksia kaikkien palveluntuottajien osalta vuoden 2013 osalta järjestelmään on kirjautunut 7 kpl Henkilöstön uhkatilanteet HaiPro ilmoitusten ja erillisraporttien perusteella ensihoitajia on neljä kertaa uhattu väkivallalla, kahdessa tapauksessa uhkailu on tapahtunut puukolla. Suullisesti on raportoitu yksi tilanne, jossa humalainen miesasiakas oli lyönyt ensihoitajaa nyrkillä kasvoihin Ajoneuvorikot Ambulanssin tieltä suistumisia on tiedossamme kaksi kappaletta ilman syntyneistä henkilövahinkoja tai ajoneuvovaurioita. Muutamia rengasrikkoja ja pysäköintialueiden pintakolhuja on myös raportoitu.