ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUS

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUS ALUEIDEN KÄYTTÖ, LIIKENNE, YMPÄRISTÖ JA ALUEELLINEN VIRANOMISVALVONTA (ALY-RYHMÄ) Väliraportti

2 ALY-TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY / Kokoonpano: Jyrki Karhula ELY (pj), Marjo Wallenius E-K liitto (siht.), Eeva-Maria Heikka E-K maaseututoimi, Matti Jaatinen E-K yrittäjät, Heini Löytty henkilöstö (JUKO), Pertti Perttola ELY, Maarit Pimiä Lappeenranta, Jyrki Pitkänen ELY, Ilkka Räsänen Lappeenranta, Sirpa Suur-Hamari Imatra / Alatyöryhmät (4 kpl): Alueiden käyttö, pj. Pertti Perttola, ELY Maaseutupalvelut, pj. Eeva-Maria Heikka, Etelä-Karjalan maaseututoimi Väylät ja liikenne, pj. Kari Halme, ELY Ympäristötoimi (ympäristöterveydenhuolto), pj. Ilkka Räsänen, Lappeenranta / Kokoustyöskentely: ALY-ryhmä on mennessä pitänyt 6 kokousta. Alatyöryhmien perustamisesta tehtiin päätös Kukin alatyöryhmä on kokoontunut vähintään kolme kertaa ja tehnyt oman väliraporttinsa / Kuullut asiantuntijat: Muutosjohtaja Aija Tuimala joitain kertoja työryhmässä ja eri alatyöryhmissä. 2

3 PALVELUJEN NYKYTILAN KUVAUS 1/2 Alueidenkäyttö Etelä-Karjalan liitossa on kohdennettu alueidenkäytön tehtäviin noin 6 htv. Siihen kuuluvat maakuntakaavoitus, luonnonvara- ja ympäristöasioissa alueellisten ja laaja-alaisten suunnitelmien organisointi, liikennejärjestelmäsuunnittelu ja liikenteen edunvalvonta sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistäminen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa lakiluonnoksen mukaan maakuntiin siirtyviä alueidenkäytön ja vesistöjen hallinnan tehtäviä noin 26 htv:n voimin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien alueella. Näitä Ely:n tehtäviä ovat: Kuntien maankäytön suunnittelun ja rakennusvalvonnan toiminnan edistäminen (kaavaohjaus, päätösten seuranta, kehittämiskeskustelut) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen edistäminen Rakennussuojelu Vesistötehtävät (mm. tulvariskien hallinta, vesistöjen säännöstely, rajavesistötehtävät, pinta- ja pohjavesien hoito ja seuranta, valtion vesirakenneomaisuuden hallinta, peruskuivatus ja vesilain valvonta) Vesihuollon ja vedenhankinnan edistäminen Ympäristötiedon kerääminen ja jakaminen Kalatalousasiat Alueidenkäytön asiakkaina ovat pääosin kunnat ja myös useat eri viranomaiset ja sidosryhmät ja myös maakunnan asukkaat. Maaseutuhallinto Kunnalliset maatilatalouden palvelut tuotetaan yhdessä yksikössä (Etelä-Karjalan yhteistoiminta-alue) ja alueellinen maaseutuhallinto Kaakkois-Suomen ELY:n maaseutupalvelut-yksikössä. Maaseutuhallintoon kuuluvat seuraavat tehtävät: Viljelijätuet (Etelä-Karjalan YT-alue/ELY-keskus) Kunnallinen tukihallinto (1550 tilaa), 12 htv, Lappeenranta hoitaa hallinto- ja tukipalvelut Viljelijätukien ydinprosessi ELY:ssä, myöntö, maksatus, valvonta, jatkotoimet, 21 htv ELY:n alue on Etelä-Karjala ja Kymenlaakso, Maaseutuohjelman yritys- ja kehittämistuet ja maatilarahoitus sekä eräät muut toimenpiteet/muut tehtävät Maaseutuohjelman myöntö, maksatus, valvonta, jatkotoimet, 10 htv, KEHA hoitaa ELY:n hallinnointi ja tukipalvelut Maatalouslomitus Hallinto hoidetaan kahdesta paikasta: Savitaipale ja Parikkala Hallinto 8 htv (2*4), lomittajia n. 90 htv vakituista ja määräaikaisia 27 htv (20+7),Parikkala hoitaa E-Savosta Enonkosken ja osan Savonlinnasta 3 Asiakkaina ovat pääosin maatalouden harjoittajat.

4 PALVELUJEN NYKYTILAN KUVAUS 2/2 Väylät ja liikenne Etelä-Karjalan liitto johtaa liikennejärjestelmätyötä alueellaan 1 htv:n voimin. Liikenteen edunvalvonta ja rajayhteistyö ovat myös tärkeänä tehtävänä, Rajayhteistyössä on venäjä vahvasti mukana ja myös Euroopan raja-alueet (Association of European Border Regions AEBR) Näitä hoidetaan pääsääntöisesti noin 2 htv:n voimin. Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa 24 htv:n voimin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien alueella Alueellisen liikennejärjestelmätyön tehtävät (liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus ja liikenteen hallintaan liittyvät tehtävät. Lisäksi on logistiikkaan, tieympäristöön sekä tienpidon lupiin liittyviä tehtäviä Alueellisen tienpidon suunnittelun ja ohjelmoinnin. Tähän kuuluu mm. 870 siltaa ja 4095 km maantietä sekä 4 rajanylityspaikkaa. Yksityisteiden valtionavustusten valmistelun, päätökset ja seurannan. Julkisen henkilöliikenteen suunnittelun ja järjestämisen samoin kuin sitä koskevat valtionavustustehtävät Liikenneviraston puolesta kansainvälisen yhteistyön Venäjälle. Lisäksi ELYllä on merkittävä rooli kansainvälisessä liikennetelematiikka- ja tiesääyhteistyössä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa 25 htv:n voimin kaikki tienpidon hankinnat (hoito, ylläpito ja rakennushankkeet) Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntien alueella. Yhteensä km maantietä ja 3887 siltaa. ELYjen L-vastuualueiden tehtävistä on valtakunnallisesti keskitettyinä tavara- ja joukkoliikenneluvat, tieliikenteen telematiikka (KAS ELYssä), vahingonkorvausten käsittely, liikenteen asiakaspalvelukeskus, asiointipalvelut ja perinneasiat, saaristo ja maantielauttaliikenne ja pientieasiat Ympäristöterveydenhuolto Kunnalliset palvelut tuotetaan kahdessa seudullisessa yksikössä. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon palveluita tuotetaan aluehallintovirastossa. Kansanterveyslain tarkoittama ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen on ympäristöterveydenhuollon perustehtävä Ympäristöterveydenhuolto sisältää seuraavat kokonaisuudet: elintarvikevalvonta, terveydensuojelu, tupakkalain valvonta, eläinlääkäripalvelut, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta (40,5 htv) Asiakkaina ovat kuntien eri toimialat, valtion keskusviranomaiset, kuntalaiset, matkailijat, yritykset ja yhteisöt sekä eläinten omistajat. Viranomaisvalvonnan kohteiden kirjo on laaja ja moninainen 4

5 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN LAKIESITYKSEN MUKAAN 1/2 (MYÖS TIEKARTTA ON OTETTU HUOMIOON) Alueidenkäyttö Maakunta järjestää alla olevat tehtävät ja palvelee kuntia sekä kuntalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Resurssitarve on noin 15 htv. Osa näistä tehtävistä voidaan sopia hoidettavaksi myös maakuntien yhteistyönä. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus siirtyvät maakuntien liitoista maakuntiin. Kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen viranomaisohjauksen edistämistehtävät siirtyvät ELY-keskuksista maakuntiin. Uuteen maakuntahallinnon vastuulla tulee olemaan laajasti vesiasioita. Tehokas toiminta edellyttää ylimaakunnallista toimintaa. Maakuntien tehtäväksi siirtyy ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen monipuolisesti.maakunnan alueella Tehtävä hoidetaan yhteistyössä kuntiin jäävän/maakuntahallintoon siirtyvän alueellisen ympäristönsuojelun kanssa. Alueidenkäytön, hyvän ympäristön ja vesiasioiden toteuttamiseen ja edistämiseen käytetään erilaisia rahoitustukia. Hallintouudistuksessa on huolehdittava, että kyseiset rahoitusmahdollisuudet säilyvät, ja niiden ohjaus on maakuntahallinnossa. Rahoituksen ohjauksessa on tärkeää paikallistuntemus ja alueen tarpeet. Nykyisin ELYjen alueidenkäytön valtakunnallisesti keskitetyt tehtävät jaetaan pääosin maakuntien kesken. Maakunnan tulee tarjota kunnille kattavasti tukea alueidenkäytön oikeudellisissa kysymyksissä sekä tarjota ympäristöä ja yhdyskuntarakennetta koskevia tietoja kuntien suunnittelua ja päätöksentekoa varten Maakunnallisiin tehtäviin tarvitaan arviolta yhteensä 11 htv, Valtakunnallisiin tehtäviin 4 htv Maaseutuhallinto Maakunnan maaseutuhallinto ja palvelut sisältävät nykyiset YT-alueen ja ELY-keskuksen tehtävät: Viljelijätuet sekä maaseutuohjelman yritys-, kehittämistuet ja maatilarahoitus ELY-keskuksen ja kahden/useamman maakunnan tehtävät sovitetaan yhteen. Tehtävät voidaan sopia hoidettavaksi maakuntien yhteistyönä Maatalouslomitus Osa näistä tehtävistä voidaan sopia hoidettavaksi myös maakuntien/kuntien yhteistyönä esimerkiksi Parikkala/E-Savo 5

6 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN LAKIESITYKSEN MUKAAN 2/2 (MYÖS TIEKARTTA ON OTETTU HUOMIOON) Väylät ja liikenne Maakunta järjestää itse ne strategiset tienpidon ja liikenteen tehtävät, jotka maakunnassa on tehtävä maakunnan alueen liikenneolosuhteiden kannalta parhaan mahdollisen vaikutuksen varmistamiseksi. Resurssitarve on noin 15 htv. Osa näistä tehtävistä voidaan sopia hoidettavaksi myös maakuntien yhteistyönä Liikennejärjestelmätyö: Aluekehitysyhteistyö, asiakastarpeet, liikennejärjestelmätyö, liikenteen hallinta, liikenneturvallisuus, logistiikka-asiat, tienpidon ympäristöasiat, osa tienpidon lupa-asioista, rajayhteistyö ja maakunnan edunvalvonta Alueellinen tienpito: tienpidon tulos- ja talousohjaus, tiestön hoidon ja ylläpidon suunnittelu ja ohjelmointi, investointien ohjelmointi ja investointihankkeiden suunnittelu, rajanylityspaikkojen kehittäminen sekä tie- ja ratamaanhankinta Muut tehtävät: Yksityistieasiat, liikkumisen ohjaus, liikennepalveluiden suunnittelu, joukkoliikenteen järjestäminen, liikenteen valtionavustustehtävät, kansainvälinen viranomaisyhteistyö, rajaliikenteen ominaispiirteiden hallinta ja valmiusasiat Maakunnan operatiiviset liikenne- ja tienpidon tehtävät on syytä hoitaa yhteistyössä usean maakunnan kanssa. Arvioitu resurssin tarve Etelä-Karjalan maakunnassa on noin 7 htv Tiestön hoidon ja ylläpidon hankinta Tie-, silta- ja ympäristöinvestointien hankinta, sähkötekniset hankinnat Tie- ja liikennetietopalvelut, osa tienpidon lupa-asioista Nykyiset ELYjen liikennevastuualueilla valtakunnallisesti keskitetyt tehtävät keskitetään edelleen, pääsääntöisesti Liikennevirastoon Ympäristöterveydenhuolto Seudullinen ympäristöterveydenhuolto kokonaisuudessaan siirtyy maakuntahallintoon. Siitä on syytä muodostaa yhtenä kokonaisuutena toimiva yksikkö. Se on mahdollista toteuttaa siten, että suuria ongelmia palveluiden järjestämisessä ei synny. ESAVI:sta siirtyy eläintauti- ja eläinten hyvinvointiin liittyviä tehtäviä. Osa tehtävistä kannattaa toteuttaa maakuntien välisenä yhteistyönä. AVI:en toteuttama alkoholihallinnon tehtävät siirtyvät myös maakuntien hoidettavaksi AVI:n tehtävien organisoinnissa pitää huomioida maakuntien yhteistyö tehtävien järjestämisessä Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuteen soveltuu lisäksi esim. aluehallintoviraston nykyisin toteuttama alkoholilupavalvonta, mikä voidaan huomioida mahdollisuutena. 6

7 MAAKUNTAESITYKSEN KESKEISIÄ MAHDOLLISUUKSIAJA RISKEJÄ MAHDOLLISUUDET/ EDUT / Paikallistuntemus ja alueen erityispiirteiden huomioiminen paranee. / Kansalaisten yhdenvertaisuus voi parantua kunnista maakuntaan siirtyvissä tehtävissä. / Maakuntahallinto on kansalaisten lähellä ja saavutettavissa. / Päällekkäisyyksiä tehtävien hoidossa voidaan purkaa. / Synergiahyötyjen mahdollisuus kuntien ja maakuntien kesken infran hallinnassa. / Maakuntauudistus ja Liikennekaaren toteutuminen yhdessä mahdollistavat uudenlaiset MAAS-ratkaisut liikenteen palveluiden järjestämisessä. / Parhaimmillaan maakuntakaavoituksen ja kuntien kaavaohjauksen tiivistyminen tuo merkittävää lisäarvoa alueelle / Uudenlaiset tehtävänkuvat haastavat henkilöstöä kehittämään osaamistaan. / Ainakin osassa tehtävistä hallinnon tasot vähenevät ja suoraviivaistuvat. RISKIT/ HAITAT / Nykyisten ELY-henkilöresurssien riittävyys kyseenalaista kahteen tai useampaan maakuntaan jaettuna. / Kansalaisten yhdenvertaisuus eri puolilla maata voi vaarantua nykysissä ELY-tehtävissä mahdollisten maakuntakohtaisten linjausten seurauksena. / Palveluiden kustannustason nousu, jos nykyiset keskitetyt hankintakäytännöt purkautuvat / Tieverkoston korjausvelan kasvun kiihtyminen (vrt. kokemukset Norjasta). / Ylimaakunnallisten hankkeiden toteuttaminen voi vaikeutua / Väestömäärään pohjautuva yleiskatteellinen rahoitus voi tuoda isoja negatiivisia muutoksia / Osaaminen ja tieto ei ole jatkossa yhtä luontevasti hyödynnettävissä, jos ELY-keskuksen nykyiset ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun ja YVA-menettelyn tehtävät siirtyvät valtion viranomaiselle. / Erilaisten yhteistyömuotojen luominen kuntien, uuden maakunnan ja valtion viranomaisen välille on ensiarvoisen tärkeää. Alueidenkäytön yleinen laillisuusvalvonta ei jatkossa ole kenenkään tehtävä seuraukset huollettavat. / Haittaa aiheuttaa erityisesti ympäristöpuolen yhteistyön hajottaminen. Yhteistyö kuntien kaavoituksen kanssa on ollut 7 tiivistä paikallistuntemukseen perustuvaa vuorovaikutusta.

8 MAAKUNTAHALLINNON VAIKUTUKSET (Hyvin alustavaa tarkastelua) ASUKKAAT YRITYKSET VIRANOMAISET - Palveluiden organisointitapa vaikuttaa siihen, paraneeko vai heikkeneekö palveluiden saatavuus ja mitä se vaikuttaa palveluiden hintoihin. - Osa palveluista lähenee asukasta - Asiakkaan palvelurakenne selkiytyy - Yhdenmukaisuus ja toimiva yhteistyö mahdollistavat joustavat palvelut - Ympäristöasioiden siirto valtion viranomaisille LUOVA:an voi vaikeuttaa asukkaille tarkoitettujen palvelujen sujuvaa toimintaa. - Aiemmat kuntatasoiset palvelut ja taksat yhdenmukaistuvat - Palvelu on joustavaa, mikäli viranomaisten välinen yhteistyö on toimiva - Tilanne yritysten kannalta voi olla sekä negatiivinen että positiivinen - Ympäristöasioiden siirrosta LUOVA:an voi tulla yrityksille haittaa, mahdollinen paikallistuntemuksen puute haittaa. - Maakuntahallinnon sisään tulevien viranomaisten yhteistyö paranee. - Päällekkäisyyksien purkaminen - Yhteinen näkemys kehittämistoimista, nähdään kokonaisuuksia - Viranomaisverkostot pitää rakentaa uudelleen. - Kustannusten säästömahdollisuudet - Koulutustarpeet kasvavat siirtymävaiheessa - ELYn henkilöresurssit hajautuvat ainakin osittain - Viranomaisohjauksen muuttuminen ja toimintatapojen epäselvyys 8

9 MUUTA HUOMIOITAVAA - ERITYISKYSYMYKSIÄ TMS. / Vaikutusarviointiin on syytä ottaa neljänneksi näkökulmaksi Muut yhteiskunnalliset vaikutukset / LVM:n Live Oy-valmistelu ja siihen liittyvät maan hallituksen ratkaisut voivat vielä merkittävästi muuttaa liikenneasioiden järjestämistä maakunnissa. / Hallinnon muutoksen resursointiin tarvitaan voimavaroja. / Tukipalveluiden järjestäminen on suuri haaste. / Varautuminen häiriö- ja erityistilanteisiin on oltava hallinnassa heti uuden maakunnan aloittaessa. / Tulevissa maakuntien resursoinneissa on huomioitava KAS ELYn jakautuminen 2 eri maakuntaan. Asiantuntijoita ei riitä edes kriittisiin tehtäviin vaan niitä pitää tehdä yhdessä toisen maakunnan kanssa / Valtakunnallinen yhteistyö- ja kehittämistyö tärkeää jatkossakin, varmistettava valtakunnallinen koordinointi, läpinäkyvyys / Maakuntien sekä maakunnan ja kuntien välinen vuoropuhelu korostuu yhdenvertaisen ja jatkuvan palvelun takaamiseksi, mm. liikenneoloissa ja henkilöliikenteen järjestämisessä sekä liikkumisen ohjauksessa / Tavoitteena yksi tietopankki (jokainen kunta ei pidä erikseen rekistereitä) / Maakunnalla tulee olla vahva paikallinen osaaminen ja tavoitteena on palveluiden saaminen saman katon alta - samasta järjestelmästä. / Henkilöliikenteen lupa-asiat siirtyvät vuonna 2018 Trafiin / Miten huolehditaan maakunnan rajat ylittävästä joukkoliikenteestä? / Julkisen kumipyöräväyläverkoston yhdistäminen onko jonain päivän mahdollista maakuntatasolla? / Koko yksityistieavustustoiminnan sijoittaminen maakuntaan? / Miten poliittinen riippumattomuus rahoitustukihallinnossa turvataan? / Kaikki ELY-Y:n tehtävät tulisi sijoittaa maakuntaan lukuun ottamatta luonnonsuojelupäätöksiä yms. rauhoituspäätöksiä, jotka voivat olla valtion viranomaisen vastuulla (liiton ehdotus) / Maaseututoimi: Maatilatalouden asiat Etelä-Karjalan maaseututoimesta sekä Kaakkois- Suomen ELY:n maaseutupalvelut yksiköstä siirtyvät Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson maakuntiin. Tulee ottaa huomioon että maaseututoimi sisältää paljon erityistehtäviä, joiden jako kahden maakunnan kesken voi aiheuttaa ongelmia. Miten tukihallinnossa poliittinen riippumattomuus turvataan, resurssit (jos poliittisesti Sote toisella puolella). / Alueidenkäyttö: Uuden YVA direktiivin tavoitteena on YVA-menettelyjen sujuvoittaminen. Laki voimaan mennessä. Se edellyttää mm. hankekaavoituksen ja merkittävien väyläsuunnitteluhankkeiden ja YVA:n integroimista toisiinsa. Tämä edellyttää vahvaa ympäristöyhteistyötä kuntien kanssa, joka ei toteudu hyvin jos YVA-asiat siirtyvät LUOVA:an (liiton näkemys). / Kuntien ja tulevan maakuntahallinnon yhteistyö alueidenkäytössä tulee järjestää tiiviiksi, vuorovaikutteiseksi sekä vahvasti kuntien toimintaa tukevaksi ja yhteisiä linjauksia luovaksi. / Maakunnan tulee tarjota kunnille kattavasti tukea alueidenkäytön oikeudellisissa kysymyksissä sekä tarjota ympäristöä ja yhdyskuntarakennetta koskevia tietoja kuntien suunnittelua ja päätöksentekoa varten Eräitä avoimia kysymyksiä / Vesilain valvonta / Rakennussuojeluasiat / Kala-asiat / Muinaismuistolakiin liittyvät päätösasiat 9