TARKOITUKSELLISEN TIETÄMÄTTÖMYYDEN TARKASTELUA
|
|
- Irma Salminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikko Eteläpää TARKOITUKSELLISEN TIETÄMÄTTÖMYYDEN TARKASTELUA 1. Johdanto Tarkoituksellisella tietämättömyydellä tässä tarkoitetaan tilannetta, jossa varsinkin talousrikoksissa tavallisella bulvaanien käytöllä esimerkiksi niin sanotussa saattohoidossa tavoitellaan tosiasiallista olosuhdetta, jossa muodollisessa vastuuasemassa oleva henkilö tarkoituksella pysyy ja pidetään tietämättömänä velallisena olevan oikeushenkilön taloudellisesta tilanteesta. 1 Tämänkaltaista järjestelyä saatetaan käyttää tilanteessa, jossa on tarkoituksena tyhjentää velallisyhtiö pikaisesti kaikesta taloudellisesta merkityksellisestä omaisuudesta siirtämällä se uuden toimintaa jatkavan yhtiön nimiin muodollisesti pätevillä oikeustoimilla. 2 Toimintaa rasittavat velat jätetään alkuperäiselle yhtiölle. Asioista tietämätöntä muodollisessa asemassa olevaa bulvaania käytetään allekirjoittamaan omaisuuden luovutuskirjat. Hän kenties ymmärtää myyntien tapahtuvan alle käyvän hinnan, mutta hänellä ei ole mitään tietoa luovuttajayhtiön taloudellisesta tilanteesta ja siitä, mikä vaikutus omaisuuden luovutuksilla on luovuttajayhtiön maksuvalmiuteen ja velkojille. Muodollisen asemansa vuoksi bulvaani saattaa joutua myös konkurssimenettelyn yhteydessä vahvistamaan pesäluettelon. Vento on konkurssirikoksia koskevassa väitöskirjassaan käsitellyt tuottamuksellista tietämättömyyttä taloudellisesta tilanteesta. Vento on erotellut tietoisen tuottamuksen ja tiedottoman tuottamuksen. Tietoisella tuottamuksella tarkoitetaan sitä, että yrittäjä pitää esimerkiksi uhkaavaa maksukyvyttömyyttä tai odotettavia taloudellisia vaikeuksia mahdollisena, mutta pyrkiessään toimimaan sitten, ettei tunnusmerkistö toteutuisi, hän samalla kuitenkin toimii velvollisuuksiensa vastaisesti syyllisyyttä osoittavalla tavalla. Tiedoton tuottamus taas tarkoittaa sitä, ettei yrittäjä noudata vaadittavaa huolellisuutta, jota hänen kykyjensä ja vallitsevien olosuhteiden perusteella olisi tullut noudattaa eikä hän sen vuoksi tiennyt esimerkiksi uhkaavaa maksukyvyttömyyttä. 3 Tässä on huomattava, että velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistöä on muutettu lailla /61, joka tuli voimaan Muutoksella rikoksen tunnusmerkistöstä poistettiin kaksinkertainen maksukyvyttömyysedellytys. Tarkoituksellinen tietämättömyys ja Vennon käsittelemät tietoinen ja tiedo- 1 Koponen s Tällaista ketjuttamistapausta on kuvannut mm. Tapani 1999 s Vento 1994 s
2 ton tuottamus eroavat ilmeisesti siinä, että Vennon esimerkeissä yrittäjällä on ollut jonkinlainen aavistus tunnusmerkistön mukaisista olosuhteista tai pyrkimys olla selvillä olosuhteista, kun taas bulvaani-tapauksissa ilmenevällä tarkoituksellisesti tietämättömällä ei ole halua eikä hänellä ole aikomustakaan olla selvillä olosuhteista. Tosin tiedoton tuottamus ei paljoakaan poikkea siitä, minkälaisena tarkoituksellinen tietämättömyys ilmenee. Tarkoituksellista tietämättömyyttä saattaa esiintyä vero- ja velallisen rikosten lisäksi esimerkiksi huumausainerikoksissa (kuriirien osalta), seksuaalirikoksissa (kumppanin iän suhteen) tai kätkemisrikoksissa (hankittavan omaisuuden alkuperän suhteen). Ongelmaksi muodostuu lähinnä tällaisen bulvaanin tekojen rikosoikeudellinen arviointi. Bulvaanin taustalla toimiva tosiasiallinen johtaja voidaan tuomita tekijänä (esim. KKO 2001:86, KKO 2001:87 ja korkein oikeus nro 648 (R2001/466) tai yllyttäjänä riippuen lähinnä siitä, miten bulvaanin toiminta tulee arvioiduksi. Kysymykseksi muodostuu, miten tarkoituksellinen tietämättömyys suhtautuu toisaalta esimerkiksi liiketoimintaan mahdollisesti liittyvään selonottovelvollisuuteen ja toisaalta olosuhdetahallisuuteen sekä sen yhteydessä huomioon otettavaan tunnusmerkistöerehdykseen. 2. Tunnusmerkistöerehdys Vuoden 2004 alussa voimaan tulleessa rikoslain muutoksessa ( /515) on säännös tunnusmerkistöerehdyksestä. Uusi rikoslain 4 luvun 1 kuuluu: Jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta, teko ei ole tahallinen. Vastuu tuottamuksellisesta rikoksesta voi kuitenkin tulla kysymykseen tuottamuksen rangaistavuutta koskevien säännösten mukaan. Vaikka erehdys arkikielessä tuo mieleen lähinnä tilanteen, jossa jostakin olosuhteesta on tietoa, mutta tuo tieto on väärä (esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjan mukaan erehdys on muun muassa väärä käsitys ja harhaluulo), niin edellä mainittu säännös tarkoittaa myös tilannetta, jossa olosuhteesta ei ole mitään tietoa. 4 Voimaan tulleen 4 luvun 1 :n näkökulmasta voidaan kysyä, kuinka tulee suhtautua niin sanottuun tarkoitukselliseen tietämättömyyteen, kun lain mukaan teko ei voi olla tahallinen, jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä tunnusmerkistön edellyttämistä seikoista. Ilmeisesti ongelma on aina ollut olemassa; onhan tunnusmerkistöerehdys tunnettu oikeustieteessä jo ennen tätä lakia koskevaa hallituksen esitystä ja sitä on jossain määrin sovellettu myös oikeuskäytännös- 4 HE 44/2002 s
3 sä. 5 Ongelma kuitenkin mielestäni konkretisoituu aivan toisella tavalla, kun asiasta säädetään laissa - erityisesti laillisuusperiaate huomioiden. Tunnusmerkistöerehdyksen soveltamisessa ongelmana on, miten tarkkaan ja varmasti olosuhde pitää tuntea, jotta teko olisi tahallinen. Yleensä olosuhteesta ei edellytetä varmaa tietoa. On katsottu, että riittävää saattaisi olla, että tekijä mieltää olosuhteen olevan oletettavasti käsillä. 6 Edellä kuvatun kaltaisessa saattohoito -järjestelyssä voidaan pitää selvänä, että tekijä - muodollisessa asemassa oleva, omaisuuden luovutuksia suorittanut bulvaani - ei ole selvillä esimerkiksi kaikista rikoslain 39 luvun 1 :n mukaisen velallisen epärehellisyys- rikoksen tunnusmerkistötekijöistä eli hän ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää. Missä määrin muodolliseen asemaan suostuva olosuhteista tietämätön bulvaani voi vedota tietämättömyyteensä tilanteessa, jossa hänellä ei ole ollut tarkoitustakaan ottaa selvää olosuhteista? Voidaanko tällainen bulvaani tuomita rikoksesta, jonka kaikista tunnusmerkistötekijöistä hän ei ole ollut selvillä? Onko merkitystä sillä tosiasialla, että tietämättömyys on ollut tarkoituksellista ja todellisuudessa tekijä on toiminut täydellisen epätietoisuuden vallassa esimerkiksi sen suhteen, onko oikeushenkilöllä velallisasemaa? Voidaanko katsoa bulvaanin mieltäneen olosuhteen olevan oletettavasti käsillä? Vaikka edellä kuvatun kaltaisia tilanteita on tuomioistuimissa esiintynyt, ei oikeuskäytännössä varsinaisesti ole pohdittu sitä, mikä merkitys tarkoituksellisella tietämättömyydellä on syytetyn tahallisuusarvioinnissa. Vaikuttaa siltä, että tilanteita ei ole tarkasteltu niinkään tunnusmerkistöerehdyksen kannalta, vaan selonottovelvollisuuden kannalta tai sitten on vaihtoehtoisesti pohdittu asiaa näyttökysymyksenä (eli onko uskottavaa, kun syytetty väittää, ettei tiedä tunnusmerkistöön kuuluvista olosuhteista mitään). 3. Olosuhdetahallisuudesta Tahallisuuden kohteena on rikoksen tunnusmerkistö. Seurausten ohella tahallisuuden tulee kattaa myös muut tunnusmerkistötekijät. Teko-olosuhteiksi kutsutut seikat ovat sillä tavalla tekijän tahdosta riippumattomia, ettei tekijä voi asettaa niitä toimintansa päämääräksi. Tätä tarkoittaen puhutaan olosuhdetahallisuudesta. Teko-olosuhteiden osalta asian ratkaisevat tiedolliset seikat, kysymys ei ole niinkään tahtoon liittyvästä arvioinnista. 7 Koska tunnusmerkistöerehdys käsitteenä koskee tiedollisia seikkoja, tulee tunnusmerkistöerehdys käytännössä sovellettavaksi lähinnä olosuhdetahallisuuden tilanteissa. Tahtomisen osalta on vaikea kuvitella käsitteellisesti tilannetta, jossa voitaisiin vedota erehdykseen rikoksen toteutumisen edellytyksenä olevien seikkojen käsilläolosta. Tahallisuuden on kohdistuttava peittämisperiaatteen mukaisesti kaikkiin tun- 5 Esim. Nuutila s ja Koponen s Tapani 1999 s HE 44/2002 s
4 nusmerkistötekijöihin; seurausten lisäksi myös tunnusmerkistön edellyttämiin olosuhteisiin. 8 Esimerkiksi velallisen epärehellisyyden edellyttämään tahallisuuteen kuuluu tietoisuus tekoajankohtana kaikista teon tunnusmerkeistä eli kaikista niistä olosuhteista, joita kyseessä olevan rikoksen rangaistavuus edellyttää. 9 Vastaavasti esimerkiksi kätkemisrikoksen edellyttämään tahallisuuteen kuuluu tietoisuus hankittavan omaisuuden saantotavasta. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleessa rikoslain yleisten oppien uudistuksessa päädyttiin lopulta siihen, että lakiin otettu tahallisuuden määritelmä koskee ainoastaan seuraustahallisuutta. Olosuhdetahallisuus jätettiin oikeuskäytännössä arvioitavaksi, jolloin lakivaliokunnassa korostettiin huomioon otettavaksi erityisesti tunnusmerkistöerehdystä koskeva säännös. 10 Olosuhdetahallisuuden alarajaa arvioitaessa ei siten käsitykseni mukaan olla sidottuja todennäköisyystahallisuuden varsin todennäköinen - käsitteeseen, vaan tahallisuuden arviointi voidaan suorittaa esimerkiksi tahtotahallisuuden perusteella. Esimerkiksi Fränden mukaan olosuhteen osalta ei vaadittaisi enempää kuin oletettavuutta. 11 Joka tapauksessa tahallisuuden alimpaankin asteeseen vaaditaan positiivista tahtoteoriaa sovellettaessa jonkin asteista suhtautumista tai kannanottoa tunnusmerkistötekijään Selonottovelvollisuudesta Oikeuskäytännössä on esimerkiksi oikeushenkilön muodolliseen asemaan suostuvalta edellytetty varsin laajaa selonottovelvollisuutta. 13 Selonottovelvollisuuden laajuus vaihtelee rikoksen laadun mukaan. Mitä vähäisemmästä rikoksesta on kyse, sitä lievempi lienee selonottovelvollisuus. 14 Velallisen rikosten osalta voidaan todeta, että oikeuskäytännössä velallisella on katsottu olevan varsin ankara rikosoikeudellinen velvollisuus seurata tarkasti yrityksensä taloudellista tilaa ja kehitystä. 15 Toisaalta yhtiöoikeudellisesti muodollisesti vastuuasemassa olevan henkilön selonottovelvollisuus yhtiön nimissä tehtävistä oikeustoimista ei ole yhtä laaja kuin yksilöidyn nimenomaisen tiedon antamisessa viranomaiselle. 16 Velallisen rikosten osalta - erityisesti velallisen epärehellisyyttä arvioitaessa - Vento on kuvaillut selonottovelvollisuutta seuraavasti: Velallisen rikosten tunnusmerkistöt edellyttävät, että velallinen on joka hetki jossain määrin tietoinen liiketoimintansa tuloksesta ja yrityksensä taloudellisesta tilanteesta. 17 Edelleen tietoisuusedellytyksestä velallisen rikosten osalta Vento toteaa: Se, 8 Koponen s HE 66/1998 s LaVM 28/2002 vp s Nuotio 1995 s Matikkala s Koponen s Nuutila s Tapani 2001a s Koponen s Vento 1994 s
5 että yrittäjän tulee analysoida teon hetkinen taloudellinen tilanne, johtuu syyllisyysperiaatteesta: dolus eventualis edellyttää, että tekijä on ottanut kriisin ja oikeushyvänloukkauksen huomioon ja pitänyt siten tunnusmerkistön toteutumista mahdollisena. 18 Jotta teko olisi tahallinen, velallisen tulee minimissään mieltää, että hänen toimintaansa teonhetkisissä olosuhteissa liittyy vakuuttavalla todennäköisyydellä tunnusmerkistön mukaisen seurauksen aiheutumisriski. 19 Ilmeisesti ajatus on, että yrittäjällä (tai sillä, joka toimii liiketoimintaa harjoittavan oikeushenkilön puolesta) olisi oltava joka hetki mielessään taloudellisen kriisitilanteen ja maksukyvyttömyyden mahdollisuus. Oikeuskäytännön mukaisesti tekijän on katsottu menetelleen tahallisesti, jos menettelyn on katsottava osoittavan tekijän suhtautuneen välinpitämättömästi tunnusmerkistön toteutumiseen. 20 Näkemys on ilmeisesti relevantti myös voimaan tulleen rikoslain muutoksen kannalta, koska olosuhdetahallisuus jätettiin sääntelemättä ja tahallisuus- määritelmän sisältävä 3 luvun 6 koskee vain seurausrikoksia. Laajaa selonottovelvollisuutta tiedon antamisessa viranomaiselle kuvastaa muun muassa KKO 1995:64, jossa pesäluettelon vannojan katsottiin syyllistyneen velallisen petokseen. Kun tuomittu oli nimenomaan vannonut pesäluettelon tiedot oikeiksi, oli hänellä rikosoikeudellinen vastuu pesäluettelon sisällöstä. Vaikka pesäluettelon vannoja ei tosiasiallisesti tietäisi luetteloon sisältyvästä virheestä, hänellä katsotaan olevan tahallisuus virheeseen; hänen tulisi ottaa selvää pesäluettelon vastaavuudesta tosiasialliseen tilanteeseen. Tällaisessa tapauksessa tarkoituksellinen tietämättömyys ja tunnusmerkistöerehdykseen vetoaminen ei ilmeisesti pelastaisi rikosoikeudelliselta vastuulta. Ilmeisesti tätä tapausta voitaneen arvioida myös siten, että vannomalla pesäluettelon velallinen antaa vakuutuksen siitä, että hän on varmistunut pesäluettelon oikeellisuudesta; kun tässä tapauksessa pesäluettelossa ei ollutkaan kaikkia kirjanpidosta ilmeneviä varallisuuseriä, velallinen oli jättänyt varmistumatta näistä seikoista. On mahdollista, että hän olisi välttänyt rikosoikeudellisen vastuun pesäluetteloon tekemällään varaumalla. Tämä näkemys ilmenee Kouvolan hovioikeuden ratkaisussa KouHO nro 215 (R 97/557) (ei valituslupaa). 21 Sen sijaan muodollisessa asemassa toimineen toimitusjohtajan ei katsottu syyllistyneen velallisen epärehellisyyteen osallisuudessa yhtiötä tosiasiallisesti johtaneen hallituksen jäsenen ennakkonostoihin. 22 Korkein oikeus perusteli syytteen hylkäävää tuomiota toimitusjohtajan tietoisuutta koskevalla näytöllä lausumatta mitään selonottovelvollisuudesta. Ilmeisesti tapauksessa ei katsottu olevan sellaista selonottovelvollisuutta, joka oli perustanut rikosoikeudellisen vastuun. Vaikka lähtökohtana pidettiin toimitusjohtajan tietoisuutta, jutussa ei ollut näyttöä tietoisuudesta eikä toisaalta sellaisia seikkoja, jotka olisivat realisoineet selonottovelvollisuuden. 23 Toisenlainen lopputulos oli Itä-suomen hovioi- 18 Vento 1994 s Vento 1997 s Tapani 2001b s Tapausta selostanut Tapani 2001b s Korkein oikeus nro 3121 ja Koponen s Koponen s
6 keuden tuomiossa I-SHO nro 825 (R 95/946) (lainvoimainen). Syytetyt olivat väittäneet, että he eivät ymmärtäneet eivätkä olleet ymmärtäneet yhtiön olevan maksukyvytön. Tuomioistuin ei kuitenkaan antanut väitteille mitään painoarvoa, koska väitteille ei voitu esittää mitään perusteita. 24 Vaikka kaikissa rikoksissa tahallisuutta olisi pidettävä tunnusmerkistön mukaisuuden subjektiivisena elementtinä, on havaittu, että velallisen rikoksissa tahallisuus on objektivoitunut siten, että on muodostunut tiettyjä tyypillisiä soveltamistilanteita (teko-olosuhteita), joissa tahallisuus itse asiassa presumoidaan, ja syytetyn on näytettävä toteen, ettei hän ole toiminut tahallisesti. 25 Tähän on käsitykseni mukaan johtanut juuri se näkemys, jonka mukaan velallisella katsotaan olevan varsin ankara rikosoikeudellinen velvollisuus seurata tarkasti yrityksensä taloudellista tilaa ja kehitystä; velallisen tulisi olla joka hetki selvillä yrityksensä kokonaistilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Jos velallinen väittää, ettei hän ole ollut tietoinen yrityksensä taloudellisesta tilanteesta, väite ei useissa tapauksissa ole saanut vastakaikua tuomioistuimessa. Kuten edellä on todettu, yritystoimintaan lähtevälle henkilölle on asetettu suhteellisen ankara velvollisuus ottaa selvää, millaisia sääntöjä liike-elämässä tulee ottaa huomioon. 26 Syyllisyysperiaatteen kannalta tahallisuutta koskevat presumtiot rikosoikeudessa ovat kuitenkin ongelmallisia. 27 Voidaan kysyä, onko tässä lähennytty jo objektiivista rikosvastuuta, jossa tekijä tulee tuomituksi tahallisuutta edellyttävästä rikoksesta ilman, että hänellä on mitään tietoa tunnusmerkistön edellyttämistä olosuhteista. Tässä yhteydessä on vielä huomautettava, että bulvaaneja voi olla monenlaisia. Joku on ryhtynyt bulvaaniksi pienestä palkkiosta eikä hänellä ole mitään tietoa ja kokemusta siitä, mitä ja miksi tällaiseen toimintaan ryhdytään. On myös olemassa ammattimaisia bulvaaneja, jotka ammattimaiseen saattohoitoon liittyen ovat kymmenien konkurssia kohti menevien yritysten hallituksissa. Voidaanko edellä kerrottuja erilaisista motiiveista johtuvaa tarkoituksellista tietämättömyyttä arvioida rikosoikeudellisesti eri tavoin? Onko ammattimaisesti bulvaanitoimintaa harjoittavalla jo kokemuksiinsa perustuen olosuhteista sellainen aavistus, että Fränden kuvailema oletettavuus tulisi täytetyksi? Käytännössä tämä luonnollisesti edellyttäisi tuomioistuimelle selvitystä ammattimaisuudesta ja siitä, että bulvaanin menneisyydessä on lukuisia konkurssiin ajettuja yhtiöitä. Koposen mukaan bulvaanijärjestelyjen ja saattohoitajien käytön on katsottava olevan omiaan realisoimaan tiukan selonottovelvollisuuden. 28 Tarkoituksellinen tietämättömyys ei sinänsä muodostane ongelmaa teon rikosoikeudellisen arvioinnin kannalta, jos hyväksytään, että tekijällä on - tarkoituksestaan huolimatta - joka tapauksessa ollut selonottovelvollisuus niistä olosuhteista, joista teon rangaistavuus riippuu. Jos hyväksytään, että velvollisuuden laiminlyönti riittää vaadittavaan tahallisuuteen, ei periaatteessa ole eroa sillä, onko tietämättömyys johtunut välinpitämättömyydestä vai tarkoituksesta. 24 Tapani 1999 s Tapani 2001a s Tapani 2001a s Nuotio 1995 s Koponen s
7 Tahallisuuden katsotaan peittävän ne seikat, joista olisi pitänyt ottaa selvää. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa tekijä ei teon hetkellä ole ollut selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, mutta tahallisuuden katsotaan kuitenkin ulottuvan kaikkiin tunnusmerkistötekijöihin. On kuitenkin kysyttävä, miten tällainen tilanne suhtautuu rikoslaissa säänneltyyn tunnusmerkistöerehdykseen ja voidaanko tunnusmerkistöerehdystä koskeva säännös ohittaa. Mikä jää käytännössä tunnusmerkistöerehdyksen soveltamisalaksi, jos tekijä voidaan joissain tapauksissa tuomita tahallisesta rikoksesta, vaikka hän ei ole teon hetkellä ollut selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää? Ratkaiseeko rangaistavuuden se, mistä selvillä olemattomuus on johtunut? Onko laillisuusperiaatteen kannalta hyväksyttävää, jos jää oikeuskäytännön ratkaistavaksi, milloin selonottovelvollisuus on ollut niin laaja, että sen laiminlyöminen aiheuttaa tunnusmerkistöerehdystä koskevasta säännöksestä huolimatta tahallisuuden ulottumisen kaikkiin rikosoikeudellisesti merkityksellisiin tunnusmerkistöön kuuluviin olosuhteisiin? 5. Ratkaisuvaihtoehtoja Oikeustieteelle ja -käytännölle voidaan jättää määrittelyyn harkinnanvaraa (kuten on nähdäkseni tapahtunut ennen rikoslain uudistuksen voimaantuloa) ja esimerkiksi asettaa rikostyypin mukaan tekijälle selvilläolo- ja jopa selonottovelvollisuus tietyistä olosuhteista. 29 Laillisuusperiaatteen kannalta, tunnusmerkistöerehdyksen tultua lakiin saattaa alkaen kuitenkin olla ongelmallista tuomita olosuhteista tietämätön bulvaani perustellen tahallisuutta oikeuskäytännössä ja oikeustieteessä käytetyllä selonottovelvollisuudella. Selonottovelvollisuutta ei kuitenkaan ole säädetty laissa. Tahallisuusvastuu ei, vaikka edellä esitetyin tavoin selonottovelvollisuus esiintyykin varsin ankarana, kuitenkaan voine perustua pelkästään jälkikäteen todettuun selonottovelvollisuuden laiminlyöntiin, koska tällöin oltaisiin pikemminkin tuottamuksen puolella eivätkä syyllisyysperiaatteen vaatimukset tulisi täytetyksi. 30 Edellä olevasta johtuen yhtenä ratkaisuna tarkoituksellisen tietämättömyyden ongelmaan bulvaanien rikosoikeudellisen aseman arviointiin saattaisi olla tuottamuksellisten tai törkeän tuottamuksellisten tekomuotojen lisääminen eräiden rikosten tunnusmerkistöihin. Tällöin vältettäisiin muun muassa riski tahallisuuden alarajan muodostumisesta käytännössä liian alhaiseksi. Reagoimalla lainsäädännöllä oikeuskäytännössä esille tuleviin soveltamisongelmiin vältettäisiin tahallisuuden käsitteen vaarantaminen. 31 Tuottamuksellista tekomuotoa 29 Lahti 2003 s Alaviitteessä 48 Lahti toteaa todennäköisyystahallisuuden käsitteen omaksuneena esikuvamaana pidettävänä Tanskassa katsottavan tietoisen tietämättömänä pysymisen voivan joissain tapauksissa perustaa tahallisuusvastuun. 30 Koponen s Tapani 2001a s
8 on käytetty esimerkiksi rikoslain 51 luvun 1 :n mukaisessa sisäpiirintiedon väärinkäytössä, jonka rangaistavuuden edellytyksenä on tahallisuus tai törkeä huolimattomuus. Tuottamuksellisessa tekomuodossa tekijä on törkeän huolimaton sen suhteen, onko hänen käyttämänsä tieto sisäpiirintietoa. 32 Tuottamus kohdistuu siten teko-olosuhteisiin. Tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta (RL 32:4) rangaistaan sitä, joka hankkii 32:1:n 1 momentissa kerrotulla tavalla saatua omaisuutta, vaikka hänellä on ollut syytä epäillä omaisuus tällä tavalla saaduksi. Tuottamus kohdistuu hankitun objektin luonteeseen eikä arvioitavaksi tule se, onko tekijä tiennyt omaisuuden luonteen, riittää että hänellä katsotaan olleen syytä epäillä omaisuuden saantoa. Oikeuskirjallisuudessa on ehdotettu, että esimerkiksi velallisen epärehellisyyden syyksiluettavuusmuodoksi lisättäisiin myös törkeä huolimattomuus. 33 Tällä tavalla voitaisiin ottaa oikealla tavalla huomioon se tuottamusta lähenevä välinpitämättömyyselementti, joka ilmenee myös tilanteissa, joissa tarkoituksellisesti pysytään tietämättöminä teon aikaisista, tunnusmerkistöön kuuluvusta olosuhteista. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että erityisesti talousrikosten osalta tahallisuusvaatimus rajoittaa mahdollisuuksia rangaistusvaatimuksen asianmukaiselle kohdentamiselle ja rikoslakia uudistettaessa olisi syytä harkita, onko syyksiluettavuusvaatimusta lievennettävä käsittämään tuottamus tai törkeä tuottamus. 34 Tuottamuksellisen tekomuodon lisäämistä velallisen rikoksiin on ehdottanut myös apulaisvaltakunnansyyttäjä. 35 Tuottamuksen lisääminen tunnusmerkistöihin antaisi lainsoveltajalle mahdollisuuden luontevaan perustelemiseen esimerkiksi tietämättömien bulvaanien kohdalla. Jos velallisen epärehellisyydessä riittäisi, että tekijällä on katsottu olleen syytä epäillä rikoksen tunnusmerkistön mukaisia olosuhteita, ei bulvaanijärjestelyjen arvioinnissa tarvitsisi pohtia, täyttääkö selonottovelvollisuuden laiminlyönti tahallisuuden vaatimukset. Olisi varsin luontevaa ajatella, että jo poikkeuksellisiin, normaalille yritystoiminnalle vieraisiin järjestelyihin ryhtymisen johdosta bulvaanilla on ollut syytä epäillä tunnusmerkistössä mainittuja olosuhteita. Koposen mukaan tuottamuksellisia menettelyjä koskevien kriminalisointien etuna olisi muun muassa se, että niihin on tahallisuutta huomattavasti ongelmattomammin liitettävissä talousrikosasioissa tärkeä selonottovelvollisuus. 36 URL 3:7,1:n mukaan 32 Rikosoikeus 2002 s Hallituksen esityksessä rikoslain täydentämiseksi arvopaperimarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä (HE 254/1998) todettiin tuottamuksellisesta tekomuodosta seuraavaa: Nykyinenkin sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskeva säännös koskee myös törkeästä huolimattomuudesta tehtyä väärinkäyttöä. Arvopaperimarkkinoilla toimitaan usein luottamukseen perustuvin toimeksiannoin eikä aina ole jälkikäteen helppoa tai edes mahdollista selvittää, oliko tekijä tietoinen siitä, että kysymyksessä oleva tieto oli sisäpiirintietoa. Jos rangaistavuus aina edellyttäisi tahallisuuden osoittamista tältäkin osin, monet markkinoiden luotettavuutta heikentävät ja jo sellaisinaan hylättävät teot jäisivät tosiasiallisesti vaille rangaistusuhkaa. Sisäpiirintiedon väärinkäyttö on pahimpia uhkia arvopaperimarkkinoiden toimivuudelle, minkä vuoksi myös törkeästä huolimattomuudesta tehtyyn väärinkäyttöön voidaan liittää melko ankara seuraamus. Voidaan perustellusti kysyä, onko rikoslaissa joitain muitakin rikoksia, jotka ovat nykyään vain tahallisina rangaistavia, mutta joihin edellä lainatut perustelut sopisivat. 33 Tapani 2001b s Lahti 1981 s Lahti 1981 s Koponen s
9 tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Tarkoituksellisen tietämättömyyden arviointi edellä mainitun lainkohdan pohjalta tuntuisi ainakin useimmissa tapauksissa varsin luonnolliselta edellyttäen, että arvioitava rikos olisi rangaistava myös tuottamuksellisena. Tuottamuksen lisäämisellä eräisiin rikostunnusmerkistöihin vältettäisiin mahdollinen törmäyskurssi laillisuusperiaatteen kanssa. Tunnusmerkistöerehdystä koskevassa URL 4:1:ssä oleva lausuma tuottamuksellisesta rikoksesta voi olla omiaan johtamaan lain soveltajaa syytteen hylkäämiseen sellaisissa tapauksissa, joissa oikeuskäytännössä on tähän asti venytetty tahallisuuden rajaa alaspäin teoissa, jotka tosiasiallisesti vaikuttavat lähinnä tuottamuksellisilta mutta joissa tuottamuksellista tekoa ei ole säädetty rangaistavaksi. Toisaalta myös bulvaanien tuomitsemiseen suunnitelmallisissa talousrikoksissa lienee kriminaalipoliittinen tarve. Jossain tapauksissa tarkoituksellisen tietämättömyyden esiintyessä voitaneen soveltaa myös välillisen tekemisen käsitettä. 37 Välillisessä tekemisessä kyse voi olla siitä, että joku käyttää tahallaan hyväkseen toisen tahallisuuden poistavaa erehdystä. Tämänkaltainen tilanne tuli eteen esimerkiksi tapauksessa KKO 1990:133, jossa veropetoksesta tuomittiin tekijänä yhtiön pääosakas, joka ei ollut allekirjoittanut yhtiön veroilmoitusta. Veroilmoituksen jättäjänä välittömänä tekijänä, jota ei rangaistu toimi yhtiön uusi, asioihin perehtymätön työntekijä. Pääosakkaan katsottiin käyttäneen hyväkseen uuden työntekijän tietämättömyyttä. 38 Välillisen tekemisen soveltamisessa itse bulvaani jäisi vaille rikosoikeudellista vastuuta, mitä ei ainakaan ammattimaisissa tapauksissa voitane pitää kriminaalipoliittisesti hyväksyttävänä. Osallisuuden soveltamisessa tarkoituksellisen tietämättömyyden tilanteissa ollaan samankaltaisissa ongelmissa kuin tekijävastuun osalta. Vaaditaanhan avunantajalta samanlaista peittämisperiaatteen mukaista tahallisuutta kuin tekijältä. Avunantajalla tulee olla tietoisuus tekijän teosta, omasta toiminnastaan ja oman toiminnan päätekoa edistävästä merkityksestä. 39 Siten bulvaanin katsominen avunantajaksi ja tosiasiallisen johtajan katsominen tekijäksi johtaa pääsääntöisesti samankaltaisiin ongelmiin kuin tekijävastuun soveltaminen bulvaaniin. Tarkoituksellisen tietämättömyyden huomioimisesta lainsäädännössä voidaan esimerkkinä mainita Israelin rikoslain yleinen osa, jossa rinnastetaan wilful disregard (tahallinen huomiotta jättäminen) olosuhteen olemassaolon suhteen tietoisuuteen sen olemassaolosta. 40 Lain yleiseen osaan sisältyvän säännöksen mukaan henkilön katsotaan olevan tietoinen olosuhteen olemassaolosta, jos hän pitää mahdollisena sen olemassaoloa, mutta pidättäytyy selvittämästä sitä Koponen s Nuutila s HE 44/2002 s Koponen s Israel Law Review s. 13. General Part, Chapter Two: The Mental Element of the Offence 20. c: For the purposes of this section: (1) a person is deemed to be aware of the existence of the circumstances if he suspects the possibility of their existence and refrains from clarifying the matter
10 Tämänkaltaisella ratkaisulla vältettäisiin ehkä laillisuusperiaatteen näkökulmasta esille tulevat ongelmat, joissa varsin keinotekoisiltakin tuntuvilla perusteilla saatetaan katsoa selvästi tuottamuksen alle kuuluvia tekoja tahallisiksi. Ongelmat lain soveltamisessa olisivat tämän jälkeen lähinnä näyttöongelmia; erityisesti sen suhteen mitä epäillyn voidaan katsoa pitäneen mahdollisena. Säännöksellä voitaneen katsoa asetetun yleisen selonottovelvollisuuden tunnusmerkistöjen kannalta merkityksellisistä olosuhteista. Ruotsissa on oikeuskirjallisuudessa esiintynyt dolus Alexandersoniksi nimetty tahallisuusmuoto. Tämän taustalla olivat 1940-luvulla esillä olleet kaksi oikeustapausta, joissa syytetty oli ollut sukupuoliyhteydessä alle 15-vuotiaan kanssa. Syytetty oli halunnut pysyä täysin tietämättömänä seksikumppaninsa iästä. Siitä huolimatta hänen katsottiin toimineen tahallisesti, sillä ratkaisuun keskeisesti vaikuttanut oikeusneuvos (Alexanderson) oli sitä mieltä, että joka tarkoituksellisesti laiminlyö ottaa selvää sukupuolikumppaninsa iästä, välttelee tietäen ja tahtoen. Oppi kuitenkin hylättiin varsin pian oikeuskäytännössä ja - tieteessä, sillä syytetyn suhtautumisen katsottiin kuvastavan lähinnä tuottamuksellista menettelyä. 42 Opin katsottiin soveltuvan huonosti perinteisen tahallisuusopin käsitesysteemiin. Oppia puolustanut Alexanderson katsoi, että sen joka pysytteli tietämättömänä olosuhteista tarkoituksenaan välttää rangaistusvastuun, on katsottava toimineen tahallisesti. Sen sijaan välinpitämättömyydestä tai laiskuudesta johtuva tietämättömyys olisi tullut arvioida tuottamuksena. 43 Näiltä osin Ruotsin rikoskaaressa tahallisuuden asettamaa tavanomaista edellytystä tekijän tietoisuudelle kumppaninsa iästä onkin sittemmin lievennetty. Seksuaalirikosten ikärajojen osalta ei vaadita tavanomaista tahallisuutta, vaan riittää, että tekijällä oli perusteltu syy ( skälig anledning ) olettaa kumppaninsa olleen laissa säädettyä ikärajaa nuorempi. 44 Lyhyesti voidaan tarkastella, kuinka common law -järjestelmässä tarkoituksellista tietämättömyyttä on käsitelty. Karkeasti jaotellen voidaan sanoa Common law - järjestelmässä tahallisena pidettävän tekoja, jotka ovat tarkoituksellisia tai piittaamattomia (intention - recklessness). Sen sijaan tahallisuusasteeltaan tämän alle jäävät teot arvioidaan tuottamuksellisiksi. 45 Common law -järjestelmässä erotetaan meidän järjestelmäämme muistuttavasti seuraustahallisuus ja olosuhdetahallisuus. Tässä suhteessa erotetaan tietoisuus ja tarkoitus ( knowledge relates to circumstances forming part of the definition of the crime, and intention relates to the consequences specified in the definiton of the crime ). 46 Seuraustahallisuudessa käytettyä intention - käsitettä vastaa olosuhdetahallisuutta arvioitaessa knowledge. Knowledge - tahallisuutta alemmalle tasolla asettuu reckless knowledge. 47 Kuten edellä on todettu, tarkoituksellinen tietämättömyys kohdistuu lähinnä olosuhteisiin. 42 Tapani 2001b s Jareborg s Rikosoikeus s Ashworth s Asworth s Ashworth s
11 Siten tämän kirjoituksen kannalta merkityksellinen on määritelmä, joka kohdistuu meidän olosuhdetahallisuutta tarkoittaviin tilanteisiin. Myös common lawjärjestelmää koskevassa rikosoikeustieteessä katsotaan olevan tärkeätä erottaa tekijän tietoisuus olosuhteista siitä tarkoituksesta, joka tekijällä on ollut jonkun lopputuloksen aikaan saamiseksi. Tällaista analyysiä pidetään välttämättömänä arvioitaessa sellaisia rikoksia, jotka eivät edellytä lopputulosta tai seurausta, kuten jonkun kielletyn aineen hallussapito, vaan joiden arvioinnissa tietoisuus olosuhteesta on merkityksellinen osa tunnusmerkistön kannalta. 48 Tarkoituksellista tietämättömyyttä vastaa common law -järjestelmän rikosoikeustieteessä käsite wilful blindness. 49 Käsitteen on selitetty tarkoittavan tilannetta, jossa tekijä tietää, että on olemassa riski tiettyjen rikosoikeudellisesti merkityksellisten olosuhteiden olemassaoloon, mutta pidättäytyy selvittämästä asian todellista laitaa. Eräässä englantilaisessa oikeustapauksessa House of Lords totesi tietoisuus olosuhteista voitavan päätellä siitä, että vastaaja oli tarkoituksellisesti pysynyt tietämättömänä tietystä olosuhteesta, jonka olemassaoloa hän epäili, taikka piti mahdollisena mutta ei halunnut epäilyilleen vahvistusta. Eräässä oikeustapauksessa on todettu, että wilful blindness -tilanne tulee rinnastaa täyteen tietoisuuteen tahallisuutta arvioitaessa. 50 Kirjallisuudessa on wilful blindness - tilanteen arvioinnista jossain määrin erilaisia käsityksiä. Toisaalta todetaan, että epäillyn ei pitäisi sallia vapauttaa itseään syytöksiltä vetoamalla tietämättömyyteensä sellaisissa tilanteissa, joissa jonkun olosuhteen selviäminen olisi ollut ilmeistä, mutta epäilty on tarkoituksellisesti sulkenut silmänsä. 51 Toisaalta kirjallisuudessa on kuitenkin epäilty, voitaisiinko wilful blindness - tilannetta rinnastaa knowledge - tahallisuuteen, koska tekijä ei todellisuudessa tiedä relevantteja olosuhteita. Sen vuoksi wilful blindness -tilanne olisi syyksiluettava vain milloin reckless knowledge riittää tunnusmerkistön täyttymiseen. On myös arvioitu, että wildful blindness - tilanteen arvioiminen tahalliseksi olisi omiaan hävittämään eron tahallisuuden ylimmän asteen ja recklessness - tilanteen välillä. 52 On esitetty, että koko käsitteestä olisi parasta päästä eroon, koska käsite on sekava ja hämmentävä sekä hämärtää rikosoikeudellisten käsitteiden eroja (käsitteiden suspicion ja belief erot tietoisuuden arvoinnissa). 53 Edellä olevasta voitaneen päätellä, että ongelmat common law -järjestelmän wilful blindness - käsitteen soveltamisessa ovat jossain määrin samanlaisia kuin mitä olen edellä arvioinut tarkoituksellisen tietämättömyyden soveltuvuudesta meidän tahallisuusoppiin. Common law -oikeustieteessä on esitetty, ettei käsite välttämättä luontevasti sovellu tahallisuus-käsitteeseen. Mutta joka tapauksessa wilful blindness - käsitettä on tuomioistuimissa sovellettu ja sen on joissain tapauksissa arvioitu riittävän tahallisesta rikoksesta tuomitsemiseen. 48 Ashworth s Ashworth s. 192, Simester-Sullivan s. 147 ja Tadros s Ashworth s Simester-Sullivan s Ashworth s. 193 ja Simester-Sullivan s Shute s. 198 ja Tardos s
12 6. Lopuksi Mielestäni ruotsalainen esimerkki dolus Alexandersonin hylkäämisessä osoittaa ongelman tarkoituksellisen tietämättömyyden rikosoikeudellisessa arvioinnissa tahallisuuden näkökulmasta. Myöskään common law- järjestelmässä ilmiön tarkastelu ei ole osoittautunut ongelmattomaksi. Nuotio arvioi (arvio tosin perustuu hallituksen esitykseen, jonka mukaan todennäköisyystahallisuutta koskeva lainkohta olisi tarkoittanut niin seurauskuin olosuhdetahallisuutta) tahallisuusongelmien jatkossa kulminoituvan niihin tilanteisiin, joissa vastaajalla ei ole ollut mitään selkeää käsitystä seurauksen syntymisen tai olosuhteen vallitsemisen todennäköisyydestä ylimalkaan. Nuotio kysyy, kuinka pitkälle ollaan valmiita erilaisilla presumtiosäännöillä tai yleisillä kokemussäännöillä täyttämään tämänkaltaisia aukkoja. 54 Tapani kirjoittaa tähän liittyen: Onko siis niin, että mikään tahallisuusmalli ei kykene vastaamaan teorian ja käytännön toiminnan asettamiin vaatimuksiin ja haasteisiin? Joudummeko antamaan periksi näyttöongelmille, jotka liittyvät velallisen rikoksiin ja myöntämään, että tahallisuuden asema on hyvin epäselvä velallisen rikoksissa? Mielestäni olisi syytä vakavasti pohtia, pitäisikö esimerkiksi velallisen epärehellisyydessä olla syyksiluettavuusmuotona myös törkeä huolimattomuus, jotta velallisen rikoksiin olennaisesti kuuluva välinpitämättömyyselementti voitaisiin ottaa oikealla tavalla huomioon. Pidän kriminaalipoliittisesti perustellumpana sitä, että näyttöongelmiin reagoidaan lainsäädäntöä muuttamalla eikä siten, että tahallisuuden alaa laajennetaan keinotekoisesti ja samalla vaarannetaan tahallisuuden käsite. On myös kriminaalipoliittisesti perusteltua, että jos esimerkiksi velallisen rikosten tunnusmerkistöihin liittyy soveltamisongelmia, niihin reagoidaan ensisijaisesti lainsäädäntöä muuttamalla. 55 Kun tunnusmerkistöerehdys on otettu lakiin, arvioin Tapanin lausumalla olevan entistä enemmän merkitystä erityisesti laillisuusperiaatteen kannalta. Lähteet Ashworth, Andrew: Principles of Criminal Law. Oxford Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen käsittäväksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muutoksiksi (HE 66/1988 vp). Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain täydentämiseksi arvopaperimarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä (HE 254/1998 vp). Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE 44/2002). The Israel Law Review Association: Israel Law Review Jareborg, Nils: Handling och uppsåt. Stockholm Koponen, Pekka: Tahallisuudesta talousrikoksissa. Teoksessa: Oikeustiede - Jurisprudentia XXXV (2002). Helsinki 2002, s Nuotio 2003 s Tapani 2001b s Tuottamuksen kriminalisoinnin riskeistä (joidenkin tekomuotojen luokittelu automaattisesti törkeän tuottamukselliseksi, vaikutus rangaistustasoon ja epäyhtenäinen ratkaisukäytäntö) Tapani 2002 s
13 Lahti, Raimo: Taloudelliseen rikollisuuteen liittyvät vastuunjako-ongelmat. Teoksessa: Taloudellinen rikollisuus. Helsinki 1981, s Lahti, Raimo: Rikosoikeuden yleisten oppien uudistamisesityksen arviointia. Teoksessa: Rikosoikeudellisia kirjoituksia VII. Pekka Koskiselle omistettu. Helsinki 2003, s Lakivaliokunnan mietintö 28/2002 vp, hallituksen esitys rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (LaVM 28/2002). Matikkala, Jussi: Tahallisuuden alimmasta asteesta. Lakimies 1991:7, s Nuotio, Kimmo: Taloudellisen rikollisuuden arviointi rikosoikeuden yleisten oppien kannalta. Lakimies 1995:6, s Nuotio, Kimmo: Lainsäätäjä rikosoikeuden yleisten oppien parissa. Teoksessa: Rikosoikeudellisia kirjoituksia VII : Pekka Koskiselle omistettu. Helsinki 2003, s Nuutila, Ari-Matti: Rikoslain yleinen osa. Helsinki Rikosoikeus. Helsinki Shute, Stephen: Knowledge and Belief in the Criminal Law. Teoksessa: Criminal Law Theory, Doctrines on the General Part. Oxford, s Simester, AP - Sullivan, GR: Criminal Law Theory and Doctrine Oxford - Portland Oregon Tapani, Jussi: Velallisen epärehellisyys ja ketjuttamistapaukset. Teoksessa: Kirjoituksia talousrikollisuudesta II. Poliisiammattikorkeakoulun tiedotteita 10,1999. Helsinki 1999, s Tapani, Jussi: Velallisen epärehellisyys - tekotavat ja rangaistavuuden edellytykset. Luentomoniste lakimiesten täydennyskoulutustilaisuudessa Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa. (Tapani 2001a) Tapani, Jussi: Tietäen vai tahtoen - tahallisuudesta velallisen rikoksissa. Teoksessa: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 40 vuotta. Turku 2001, s (Tapani 2001b) Tapani, Jussi: Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate taloudellisten vaihdantasuhteiden puristuksessa. Defensor Legis 2002:6, s Tardos, Victor: Recklessness and the Duty to Take Care. Teoksessa: Criminal Law Theory, Doctrines on the General Part. Oxford, s Vento, Harri: Maksukyvyttömyys ja konkurssi rangaistavuuden edellytyksenä. Helsinki Vento, Harri: Asiantuntijalausunto asianomistaja-asemasta ns. piilevän velan tilanteessa Oikeustapaukset KKO 1990:133 KKO 1995:64 KKO 2001:86 KKO 2001:87 KKO nro 648 (R2001/466) Itä-Suomen hovioikeuden tuomio nro 825 (R 95/946) Kouvolan hovioikeuden tuomio nro 215 (R 97/557) 197
Sisällys. 1 Velallisen rikosten sääntelyn kehityksestä ja tunnusmerkistöjen systematisoinnista 3. 2 Velallisen rikosten tulkinta 17
Sisällys Lyhenteet... XIII Johdanto... 1 1 Velallisen rikosten sääntelyn kehityksestä ja tunnusmerkistöjen systematisoinnista 3 1.1 Yleistä velallisen rikosten historiasta... 3 1.2 Velallisen rikosten
LisätiedotAntamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu
Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet
LisätiedotLaki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi. arvopaperimarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä.
EV 295/1998 vp - HE 254/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi arvopaperirnarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 254/1998
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä
Lisätiedot16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso
Taloudellinen rikollisuus Erikoistumisjakso 16.4.2015 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio 2. Prejudikaatin KKO 2007:1 mukaan huumausaineen myymisen
LisätiedotLausuntopyyntö unionipetosdirektiivin täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietinnöstä
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 15.06.2018 EOAK/2378/2018 Asia: OM 7/481/2017 Lausuntopyyntö unionipetosdirektiivin täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietinnöstä Lausunnonantajan lausunto
LisätiedotTAHALLISUUS, TUOTTAMUS JA OIKEUTTAMISPERUSTEET YMPÄRISTÖRIKOKSISSA. Matti Tolvanen
TAHALLISUUS, TUOTTAMUS JA OIKEUTTAMISPERUSTEET YMPÄRISTÖRIKOKSISSA Matti Tolvanen 8.5. 2017 LAIMINLYÖNNIN RANGAISTAVUUS Varsinainen laiminlyöntirikos - Laissa edellytetään ihmisiltä aktiivisuutta ja laiminlyönti
LisätiedotTahallisuus kunnianloukkausrikoksissa
Tahallisuus kunnianloukkausrikoksissa Lapin yliopisto maisteritutkielma Hanna Pikkuhookana rikosoikeus kevät 2017 I Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta Työn nimi: Tahallisuus kunnianloukkausrikoksissa
LisätiedotTaloudellinen rikollisuus
Taloudellinen rikollisuus 27.5.2016 Erikoistumisjakso (12 op) 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio rikosoikeudellisena seuraamuksena) (10 p)
LisätiedotLaki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotHE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotTalousvaliokunnalle. Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys
Lainvalmisteluosasto Rikos- ja prosessioikeuden yksikkö Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos SELVITYS 19.3.2018 Talousvaliokunnalle Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys Talousvaliokunta
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotLakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on
LisätiedotOikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp annettujen asiantuntijoiden lausuntojen johdosta
VASTINE 1 (8) Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 Lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen 19.11.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp
LisätiedotVelkojansuosinta, velallisen epärehellisyys ja konkurssitakaisinsaanti erityisesti pesänhoitajan tehtävien näkökulmasta
Velkojansuosinta, velallisen epärehellisyys ja konkurssitakaisinsaanti erityisesti pesänhoitajan tehtävien näkökulmasta Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Tutkielma Niko Nevatalo Rikosoikeus Kevät
LisätiedotEsityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai 14.2.1997 klo 9.45 Esityslista 5/1997 vp 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 262/1996 vp laiksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten
LisätiedotTYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA
TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,
Lisätiedotettä liikennerikoksista sakkoihin tuomituista
H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka
LisätiedotEV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp
EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten
LisätiedotHE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi
HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,
LisätiedotONKO VIIMEINEN SANA SANOTTU OLOSUHDETAHALLISUUDESTA?
157 Defensor Legis N:o 2/2010 ONKO VIIMEINEN SANA SANOTTU OLOSUHDETAHALLISUUDESTA? (Ist das letzte Wort über den Vorsatz hinsichtlich der tatbegründenden Umstände gesprochen?) 1 Johdanto 1 Myös rikosoikeudessa
LisätiedotViite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/
Lausunto 22.6.2011 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/17.3.2011 Asia: Lausunto eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnin tarvetta koskevasta arviomuistiosta. Yleistä Tarve
LisätiedotMari Kokkoniemi TAHALLISUUDEN ALIMMAN ASTEEN FORMULOINTI SUOMESSA RIKOSLAINSÄÄDÄNNÖLLISENÄ ONGELMANA
Mari Kokkoniemi TAHALLISUUDEN ALIMMAN ASTEEN FORMULOINTI SUOMESSA RIKOSLAINSÄÄDÄNNÖLLISENÄ ONGELMANA Pro Gradu -tutkielma Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Rikosoikeus 2017 Lapin yliopisto, oikeustieteiden
LisätiedotUUSIEN VELKOJEN JA MASSAVELKOJEN PERUSTEET YRITYSSANEERAUKSESSA JA KONKURSSISSA Insolvenssioikeudellinen yhdistys ry:n seminaari
UUSIEN VELKOJEN JA MASSAVELKOJEN PERUSTEET YRITYSSANEERAUKSESSA JA KONKURSSISSA Insolvenssioikeudellinen yhdistys ry:n seminaari 19.11.2014 Tuomas Hupli www.helsinki.fi/yliopisto Keskustelun tausta Tämän
LisätiedotJÄTTEISIIN LIITTYVÄT KRIMINALISOINNIT. Kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala, Pohjanmaan syyttäjänvirasto Poliisiammattikorkeakoulu
JÄTTEISIIN LIITTYVÄT KRIMINALISOINNIT Kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala, Pohjanmaan syyttäjänvirasto Poliisiammattikorkeakoulu 13.11.2018 Ympäristön turmeleminen, RL 48 luku 1 1 mom. 1 kohta Joka saattaa,
LisätiedotTulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola
Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä
LisätiedotHE 97/2017 vp. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto
HE 97/2017 vp Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 7.11.2017 Veronkorotuksen perustaso - 2 % lisätystä tulosta tai 10 % lisääntyneestä verosta - vastaisi tuloverotuksen keskimääräistä veronkorotustasoa nykytilassa
LisätiedotJätealan ympäristörikokset
Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle
LisätiedotHallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).
LisätiedotKORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY
KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa
LisätiedotIII RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
LisätiedotValviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto
Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat
LisätiedotHE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta
EV 195/1997 vp - HE 198/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liiketoimintakiellosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1996 valtiopäivillä annettu
LisätiedotKirjanpitäjän ja tilintarkastajan vastuusta talousrikoksissa
Minna Hällström Kirjanpitäjän ja tilintarkastajan vastuusta talousrikoksissa 1. Johdanto Taloudelliseen toimintaan kytkeytyvä rikos tehdään tavallisesti oikeushenkilön toiminnan yhteydessä. Moitittava
LisätiedotRANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)
RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään
LisätiedotTieliikenteen uudistus ja rikosoikeus. Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari
Tieliikenteen uudistus ja rikosoikeus Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 25.10.2017 Laillisuusperiaate Lailla säätämisen vaatimus Säännöt lain tasolle Pulmana lain tasolle
LisätiedotKuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015
Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki
LisätiedotILMOITUSKYNNYS, SYYTEKYNNYS, TUOMITSEMISKYNNYS
ILMOITUSKYNNYS, SYYTEKYNNYS, TUOMITSEMISKYNNYS Poliisiammattikorkeakoulu 8.5.2017 Kihlakunnansyyttäjä Pohjanmaan syyttäjänvirasto ILMOITUSKYNNYS Ympäristönsuojelulaki 188 1 mom.: Valvontaviranomaisen tulee
LisätiedotNÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA?
NÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA? Palontutkinnan opintopäivät 29.11.2017, Jyväskylä Kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Marika Visakorpi Sisä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSASIAN KULKU
LisätiedotAsia: Hallituksen esitys (HE) 32/2015 vp eduskunnalle laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016
Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 20.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Yleistä Asia: Hallituksen esitys (HE) 32/2015 vp eduskunnalle laiksi
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotTAHALLISUUDESTA TALOUSRIKOKSISSA
Ari-Pekka Koivisto TAHALLISUUDESTA TALOUSRIKOKSISSA Helsingin hovioikeuden vuosina 2000-2003 antamat neljä lainvoimaista tuomiota 1. Tahallisuudesta Tahallisuus on keskeinen rikosoikeudellisen vastuun
LisätiedotHelsingin käräjäoikeus nro 6767
Helsingin hovioikeus Päätös Antamispäivä 9.1.2018 Nro 14 Diaarinumero S 17/710 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 8.2.2017 nro 6767 Asia Valittaja Vastapuoli Todistelua koskeva käsittelyratkaisu
LisätiedotDiesenin metodin soveltamisesta tuomioistuimen ratkaisutoiminnassa talousrikoksissa
Helena Vihriälä Diesenin metodin soveltamisesta tuomioistuimen ratkaisutoiminnassa talousrikoksissa 1. Johdannoksi Ruotsalainen Christian Diesen on väitöskirjassaan Utevarohandläggning och bevisprövning
LisätiedotCase: Työnantaja hakee esille tai avaa työntekijän sähköpostin JASMINA HEINONEN
Case: Työnantaja hakee esille tai avaa työntekijän sähköpostin 1 Esityksen sisältö Mistä on kysymys? Sovellettava lainsäädäntökehikko Vastakkaiset intressit ja niiden punninta? Työelämän tietosuojalain
LisätiedotVastaus Oikeusministeriön lausuntopyyntöön maahantulokiellon kriminalisointia koskevasta hallituksen esityksestä rikostorjunnan näkökulmasta
Lausunto ID-1791956 1 (5) 05.05.2017 POL-2017-5972 Oikeusministeriö Vastaus Oikeusministeriön lausuntopyyntöön maahantulokiellon kriminalisointia koskevasta hallituksen esityksestä rikostorjunnan näkökulmasta
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä. määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 9/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 5 a luvun 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Pakkokeinolaissa olevaa luetteloa niistä rikoksista, joiden tutkinnassa poliisi
LisätiedotLaki rikoslain muuttamisesta
EV 19/1995 vp - HE 42/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain
LisätiedotItsekriminointisuojan malleista insolvenssioikeudessa
Itsekriminointisuojan malleista insolvenssioikeudessa Tuula Linna, LY Insolvenssioikeudellinen yhdistys 13.4.2015 Rikosprosessin ja muiden prosessien kytkentä Ne bis in idem: rikosprosessi, esim. veropetos
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 178. Laki. Albanian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999 N:o 178 182 SISÄLLYS N:o Sivu 178 Laki Albanian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden
LisätiedotULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET
ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina
LisätiedotLaki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän
Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta 12/1994 Annettu Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp Hallituksen esitys lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja siihen liittyviksi
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotTuottamukselliset tulipalot Pelastusopiston TKI yksikkö ja Varsinais Suomen pelastuslaitos
Tuottamukselliset tulipalot Pelastusopiston TKI yksikkö ja Varsinais Suomen pelastuslaitos 42 seminaari, Turku 26.4.2017 Päivi Mäkelä ja Mari Lehtimäki Tuottamus siis mikä? tahallisuuden ja vahingon väliin
Lisätiedotmuutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.
HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 194/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 194/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä, rikosrekisterilain muuttamisesta sekä rikosrekisteritietojen
LisätiedotTalousrikos ja rangaistus Venäjällä
Talousrikos ja rangaistus Venäjällä Turvallisuus ja riskienhallinta Venäjän-kaupassa Huippuseminaari Lahdessa 4.10.2012 Jarmo Koistinen, OTT, kandidat juriditšeskih nauk (Venäjä), FM Sisältö Miten rikos
LisätiedotRikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista
Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden
LisätiedotHallituksen esityksessä esitetään kolmea muutosta:
T U R U N H O V I O I K E U D E N PRESIDENTTI Turussa, maaliskuun 6. päivänä 2018 Viite: HE 190/2017 vp LAKIVALIOKUNNALLE Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren
LisätiedotSyyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 06.07.2017 Dnro OKV/24/31/2017 1/5 ASIA Syyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut ASIAN VIREILLETULO Helsingin hovioikeus on kirjeellään 17.5.2017 saattanut oikeuskanslerin
LisätiedotMassavelat konkurssissa erityisesti ratkaisun KKO 2015:103 valossa. Insolvenssioikeudellinen yhdistys ke
Massavelat konkurssissa erityisesti ratkaisun KKO 2015:103 valossa Insolvenssioikeudellinen yhdistys ke 6.4.2016 Tapaus KKO 2015:103 lyhyesti Konkurssipesään kuului golfosakkeita, joita konkurssipesä ei
LisätiedotViite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015
LisätiedotEduskunnan lakivaliokunnalle
Helsinki 4.2.2016 Dnro 287/5/2016 Eduskunnan lakivaliokunnalle Lakivaliokunta on pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiestä lähettämään edustajansa kuultavaksi asiantuntijana HE 137/2015 vp hallituksen esityksestä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotHE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta
HE 21/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelain ajokorttiluvan myöntämistä
LisätiedotHÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET
HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET www.112.fi Esitys 1. Yleistä 2. Oikeustapaukset 3. Virkamiehen velvollisuuksista 4. Virkarikokset Suomessa 5. Johtopäätökset www.112.fi 1. Yleistä Hätäkeskuslaitoksen
LisätiedotHE 97/2017 vp. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto
HE 97/2017 vp Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 10.11.2017 Rikosilmoitusharkinta Verohallinnossa rikosilmoitusharkinnan suorittavat verorikoksiin perehtyneet asianvalvojat Verorikokset ovat rangaistavia
LisätiedotJOHDANTO. Viitetieto VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 32/2002 vp Vahvistamatta jääneenä palautuneet laki rikoslain muuttamisesta, laki yhdyskuntapalvelusta annetun lain 5 :n 3 momentin kumoamisesta ja laki ehdollisesta rangaistuksesta
LisätiedotRANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)
RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 16.3.2016 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään
LisätiedotRIKOSOIKEUDEN YLEINEN OSA
RIKOSOIKEUDEN YLEINEN OSA Vastuuoppi Jussi Tapani Matti Tolvanen TALENTUM Helsinki 2013 Toinen, uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari
LisätiedotSuomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty
1 luku (16.8.1996/626) Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta 1 (16.8.1996/626) Suomessa tehty rikos Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Suomen lain soveltamisesta Suomen talousvyöhykkeellä
LisätiedotSuomen tuomariliitto - Finlands domareförbund ry OIKEUSMINISTERIÖLLE
1 Suomen tuomariliitto - Finlands domareförbund ry OIKEUSMINISTERIÖLLE Asia Tuomariliiton lausunto Lausunto arviomuistiosta koskien eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisointia (selvityksiä
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotTällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:
SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN
LisätiedotASIA. Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 28.09.2009 Dnro OKV/13/21/2008 1/6 ASIA Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO Valtionsyyttäjä on 12.8.2008 oikeuskanslerille osoitetussa kirjoituksessa arvostellut
LisätiedotYleisesti ehdotetusta alkoholilain rangaistussäännöksiä koskevasta 90 :stä
Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 27.10.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys (HE) 100/2017 vp eduskunnalle
LisätiedotHovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015
1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen
LisätiedotFINANSSIVALVONTA
1 Seuraamus- ja rikemaksujen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä 1.1 Seuraamusmaksun mitoittaminen Finanssivalvonnasta annetun lain (FivaL) 41 :n 2 momentti 1 kuuluu: Seuraamusmaksun määrä perustuu kokonaisarviointiin.
LisätiedotMietintö Tiedustelutoiminnan valvonta. Lausunnonantajan lausunto. Helsingin käräjäoikeus. Lausunto K. Asia: OM 15/41/2016
Helsingin käräjäoikeus Lausunto 08.06.2017 94 K Asia: OM 15/41/2016 Mietintö Tiedustelutoiminnan valvonta Lausunnonantajan lausunto Lausuntonne mietinnöstä Tiedustelutoiminnan valvonta Oikeusministeriölle
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 4/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain 30 :n ja maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotTuottamukselliset tulipalot Pelastusopiston TKI-yksikkö & Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Tuottamukselliset tulipalot Pelastusopiston TKI-yksikkö & Varsinais-Suomen pelastuslaitos opintopäivät 8.-9.11.2017 Mari Lehtimäki Tutkimusten jatkumolla edeltäjä Mäkelä, Päivi Tapani, Jussi Lehtimäki,
LisätiedotVainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori
Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotRikosoikeuden peruskysymyksiä vastuuoppi
Rikosoikeuden peruskysymyksiä vastuuoppi Rikosoikeuden aineopinnot Yliopistonlehtori (ma.) Sakari Melander sl 2010 Oikeustieteellinen tiedekunta Rikosoikeuden peruskysymyksiä vastuuoppi Rikosoikeuden aineopinnot
LisätiedotTuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta
Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain
LisätiedotTieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM
Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa Kimmo Kiiski LVM Kokonaisuus osa tieliikenteen kokonaisuudistushanketta Työryhmä on arvioinut pääosin tieliikennelain
LisätiedotRANGAISTAVUUDEN EDELLYTYKSET AVUNANNON ALARAJALLA
RANGAISTAVUUDEN EDELLYTYKSET AVUNANNON ALARAJALLA HELSINGIN YLIOPISTO Oikeustieteellinen tiedekunta Rikosoikeuden pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Sakari Melander Tekijä: Anna Vantunen 15.2.2019 II Tiedekunta/Osasto
Lisätiedot12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004
12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna
LisätiedotVELALLISEN RIKOKSET. Carina Bergström. Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellinen asiantuntijuus
VELALLISEN RIKOKSET Carina Bergström Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellinen asiantuntijuus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellinen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja
EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut
LisätiedotKartano. Antti Hannula, Maaseutumatkailuyrittäjä (vai isäntä?)
Huikon 1 Kartano Antti Hannula, Maaseutumatkailuyrittäjä (vai isäntä?) 2 Huikon Kartano Matkailualan yritykseksi vuonna 2010 Kohderyhmänä erilaiset ryhmät Majoituspaikkoja 50 Kartano, Sinivilla, liiteri,
LisätiedotPyydettynä lisäselvityksenä esitän kunnioittavasti seuraavan.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 16.10.2017 Eduskunnan lakivaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys (HE) 41/2017 vp eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta
LisätiedotHE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta
LisätiedotPOHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA
POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA 26.10.2016 Maija Koskenoja Case - Mallitoimisto Epäiltynä 48-vuotias itäsuomalainen mies Antoi
Lisätiedot