Hyvän elämän SASTAMALA. Iinan. mielestä nuoret vaikuttavat. Kaalisaari. Nokialaispari. toi Miikan takaisin. löysi kotipaikan

Transkriptio

1 Hyvän elämän SASTAMALA Iinan mielestä nuoret vaikuttavat Nokialaispari löysi kotipaikan Kaalisaari toi Miikan takaisin

2 Miikka Mäkelän mielestä äänestäminen EU-vaaleissa on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Äänestäminen on yksittäisen ihmisen keino vaikuttaa isoihin asioihin. Paluumuuttaja Miikka pitää tärkeänä äänestää Jos ei äänestä, niin kuulostaa hassulta, kun puhuu politiikkaa. Vammalalaislähtöinen Miikka Mäkelä palasi juurilleen opintojen jälkeen. Hän on Sastamalan Opistossa suunnittelijaopettajana. Reviirinä ovat ilmaisuaineet taiteen perusopetuksessa. Miikka on hieman päälle kolmekymmentävuotias mies, jolle äänestäminen esimerkiksi tulevissa EU-vaaleissa on oikeus. Kaikkeen, mihin on mahdollista antaa äänensä, pitää ääni antaa. Äänestäminen on oikeus. Jos ei äänestä, niin kuulostaa hassulta, kun puhuu politiikkaa. Kaikki saattaa tulla vastaan EU-vaalit tuntuvat helposti kaukaiselta asialta. Usein mietitään, että ei se äänestäminen mitään auta, kun Suomella on niin vähän vaikutusvaltaa kuitenkin. Ja vielä sekin, että Euroopan unioni kuitenkin tekee päätöksensä suomalaisten tahdosta riippumatta. Kyllä äänestämisellä on vaikutusta, vaikka se juuri sillä hetkellä ei siltä tunnu. Sen kaiku saattaa joskus tulla kuitenkin vastaan. Ja EU-vaalit ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämmät. Pikkuvirneellä voisi sanoa, että kohta Sastamalalla ja Virolla on yhteinen raja, joten uskon vaalien merkitykseen. Kokopäivätyö ja tutut ihmiset toivat takaisin Armeijan jälkeen Miikka lähti Jyväskylään opiskelemaan liikunnanopettajaksi. Syykin oli yksinkertainen. 2

3 Hymy kertoo, kuinka mukavaa Sastamalassa oikeastaan on. Yksi vaalipiiri Euroopan parlamentin vaalit ovat sunnuntaina 25. toukokuuta. Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 14. toukokuuta ja päättyy tiistaina 20. toukokuuta. Parlamenttiin valitaan 751 jäsentä. Suomesta valitaan 13 jäsentä eli meppiä. Suomi on vaaleissa yksi vaalipiiri. Äänestäjä voi antaa äänensä kenelle tahansa ehdokkaista koko Suomessa. Äänestää saavat kaikki Suomen kansalaiset, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta. Myös muiden EU-valtioiden kansalaiset voivat äänestää määrätyin edellytyksin. Lisätietoa osoitteesta vaalit.fi. Euroopan parlamentti on Euroopan unionin neuvoston lisäksi tärkein lainsäädäntöelin Euroopan unionissa. Lainsäätämisen lisäksi parlamentilla on tärkeä rooli Euroopan komission ja muiden toimielinten valvonnassa. Parlamentin kotipaikka on Strasbourg Ranskassa. Siellä pidetään kaksitoista täysistuntoa vuodessa. Istunnoissa äänestetään lakiehdotuksista. Vammalassa ei ollut yliopistoa, joten oli mentävä muualle. Ja löydettyäni tanssin jatkoin Teatterikorkeakouluun tanssinopettajaoppiin. MotoriikkaMiikkanakin tunnettu mies voitti Talent Suomi -tittelin Hauskat ilmeet ja hassut jutut purivat. Ilmaisuaineiden opettajuus ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Tämä menee sykleissä. Välillä kiinnostaa opettajuus, toisinaan sitä kaipaa lavalle. Opintojen jälkeen oli edessä tietenkin työpaikan haku. Miikka huomauttaa, että maailma on täynnä vaihtoehtoja, mutta toki kotikonnut kiinnostivat. Sastamalassa oli auki taiteenalan kokopäivätyö. Lisäksi täällä oli paljon tuttuja ihmisiä ja tietenkin uudistunut Kaalisaari. Ne vetivät puoleensa. Aivan täysiveriseksi paluumuuttajaksi Miikka ei ainakaan vielä itseään nimitä. Kirjat ovat toistaiseksi Helsingissä. Mutta ehkä se taiteellinen kädenjälki voi kuitenkin näkyä Sastamalassa paremmin kuin isossa kaupungissa, viittaa Miikka mahdolliseen kirjojen vaihtoon Helsingistä pois. Europarlamenttivaalit 2014 Ennakkoäänestys Kauppalantalo, Puistokatu kello kello kello kello 9-20 Sastamalan pääkirjasto, Sillankorvankatu kello kello kello Suodenniemen kirjasto, Koippurintie kello kello kello kello Vaalipäivän äänestys Vaalipäivän äänestys sunnuntaina toukokuun 25. päivänä kello Vammalan lukio Marttilankatu 20 Äetsä-talo Keikustie 3 Sarkia-lukio Länsitie 10 Muistolan koulu Nuupalankatu 28 Puuhala Vanhusten palvelutalo (Nuorisotalo), Pehulankaari 4 B kello kello kello 9-18 Mouhijärven kirjasto, Uotsolantie kello kello kello kello Kiikoisten ent. kunnanvirasto, Kiikostentie kello kello 9-20 Suodenniemen kirjasto Koippurintie 5 Mouhijärven kirjasto Uotsolantie 56 Karkun koulu Riippiläntie 101 Stormin koulu Stormintie 94 Vinkin vapaa-aikakeskus Ahertajankatu 33 Kiikoisten ent. kunnanvirasto Kiikostentie

4 Malmbergin silmä lepää Rautaveden maisemissa Vesistö, kaksi valtatietä, rautatie useat keskukset ja laaja maaseutu. Niistä rakentuu hyvän elämän Sastamala. Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg katselee vesistöä Sylvään rannasta. Silmä lepää Rautaveden kansallismaisemassa. Kiertoajelu Sastamalassa kannattaa. Meillä on kaunis paikkakunta. Kyllä täällä kelpaa asua ja muuttaa kaupunkiin. Peruspalvelut ovat kunnossa ja asuinympäristö on turvallinen. Kulkuyhteydet lähi- kaupunkeihin ovat hyvät, eli sijaintimme on mainio, kehaisee runsaat yhdeksän kuukautta Sastamalaa johtanut Malmberg. Hänen yksi tärkeimmistä tehtävistään on markkinoida kaupunkia. Sen ei tarvitse olla monimutkaista. Sastamalan markkinointi on varsin helppoa. Pitää vain kertoa totuus, se riittää. Tyrvääläinen perusluonnekin on sellainen, että tänne on mahdollista kotiutua niin savolaisen kuin hämäläisenkin. Tuore strategia hakee kasvua Sastamalan tuore strategia on kiteytetty esitys siitä, kuinka ja minne Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg uskoo määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn tuottavan asukkaille viihtyisän, turvallisen, palvelualttiin ja elinvoimaisen Sastamalan. 4 Sastamalan amala ala a nk kaupungin ung tiedotuslehti t ehti i2 2014

5 kaupunki on menossa. Sastamalan hyvän elämän talossa on selkeät kivijalat, jotka huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Strategia on kaikkea muuta kuin hallinnollinen paperi. Se toki monin osin toteutuu talousarvioiden tavoitteiden kautta, mutta varsinaisen työn tekee koko kaupungin henkilöstö. Koulutus ja se, että kaikkia ratkaisuja pohditaan eri yksiköissä porukalla, on tärkeää, miettii Malmberg. Hän muistuttaa, että kaupungin eri toimielimet eivät yksinään pysty strategiaa toteuttamaan. Osa linjauksista on sellaisia, että tarvitsemme mukaan elinkeinoelämää ja kolmatta sektoria. Eli verkostoyhteistyö on merkittävä osa strategiaa. Kaiken tavoitteena on saada kaupunki entistä elinvoimaisemmaksi ja kasvu-uralle. Laaja kaupunki tuo mahdollisuuksia Jarkko Malmberg on vakaasti sitä mieltä, että laaja kaupunki, useat entiset kuntakeskukset, maaseutu, kaksi valtatietä ja rautatie ovat peruskiviä, joiden varaan rakentuu hyvän elämän Sastamala. Yksi näkyvä osa kokonaisuutta ovat lasten ja nuorten palvelut. Viime aikoina on rakennettu kaksi päiväkotia ja niitä ennen uusi koulu Stormiin. Iso kouluhanke alkaa myös Mouhijärvellä. Turhaan emme puhu lasten ja nuorten Sastamalasta, kun vielä otetaan huomioon monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Niistä suuren kiitoksen ansaitsevat eri yhdistykset ja niissä puurtavat ihmiset. Kaupunginjohtaja suhtautuu suopeasti laajaan kaupunkiin. Hän ei pidä useita keskuksia tai maaseutua kiviriippana. Niitä pitää kehittää jokaisen keskuksen tai maaseutukylän erityispiirteiden kautta. Yhtä mallia ei voi, eikä saa rakentaa. Talouden tasapaino ei ole pelkkä peikko Kuten kaupunginjohtajan pitääkin, huomioi Malmberg kaikessa eurot. Hyvän elämän Sastamalan yhdeksi perustaksi hän luonnehtii tasapainoisen talouden. Se ei ole pelkkä peikko. Kun talous on kunnossa, niin erilaisia ratkaisuja on helpompi tehdä. Tasapainoa ei ole tarkoitus etsiä vain säästöjen kautta, vaan erityisesti uusilla ajatuksilla. Näitä löytyy niiltä henkilöiltä, jotka tekevät eri työpisteissä töitä. Jokainen työntekijä otetaan mukaan kehittämään parempaa Sastamalaa. Sylvään rannassa seisoessaan Jarkko Malmberg katsoo myös taustalla olevan Suomen ensimmäisen peruskouluksi rakennetun opinahjon suuntaan. Peruskoulutus ja toisen asteen koulutus ovat meille tärkeitä. Sastamalan koulutuskuntayhtymä luo vahvan pohjan laajan alueen ammatilliselle koulutukselle. Se perustuu pitkälti yritysten tarpeisiin, eli koulutuskuntayhtymä haluaa kouluttaa ihmisiä aloille, joilta löytyy töitä. Sastamalan hyvän elämän talo Sastamalan kaupungin visio: Missä haluamme olla strategiakauden päättyessä? SASTAMALA ON EDELLÄKÄVIJÄ JA OSAAVA UUDISTAJA Sastamalan kaupungin strategiset valinnat: Missä meidän on onnistuttava? Sastamalan kaupungin arvot: Mihin uskomme? Turvallinen kasvun ja opin polku Elämänhallinnan edistäminen Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen Vetovoiman vahvistaminen Kuntalakiin pohjautuva missio: Miksi olemme olemassa? TASAPAINOINEN TALOUS Rohkea realismi, osaava uudistuminen, yhteistyön voima, elinvoimaisuus ja asukkaiden hyvinvointi Sastamalan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, alueen elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Sastamalatalo: Sastamalan hyvän elämän taloon on kiteytetty kaupungin uusi strategia. Eri osa-alueet huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Sastamalan ala a kaupungin ungin tiedotuslehti

6 Sastamala etsii keinoja elämänhallintaan Perhepalveluverkosto auttaa lapsia, nuoria ja lapsiperheitä. Tavoitteena on estää isojen murheitten syntyminen. Perhepalveluverkosto on kaikkea muuta kuin lisä virkavallan tuottamaan sääntelyyn. Kyseessä on mahdollisimman matalan kynnyksen palvelu, jossa ovat mukana Sastamalan kaupunki eri hallinnonalojensa kautta, Sotesi sekä hyvin tärkeinä kumppaneina vapaaehtoisjärjestöt. Kaiken ytimessä ovat juuri lapset, nuoret ja lapsiperheet. Pyrimme ennakoimaan mahdollisia ongelmia ja puuttumaan niihin varhaisessa vaiheessa. Näin vältytään suurilta murheilta. Apu on tarkoitettu myös jo syntyneitten ongelmien ratkomiseen. Tärkeintä on, että verkosto löytää ja osaa auttaa apua kaipaavat ihmiset, selvittää Sastamalan kasvatusjohtaja Pekka Kares. Kumppanit ovat osa kokonaisuutta Entinen Sastamalan kaupunginjohtaja, nykyisin tutkija, Paavo Salli tähdentää kolmannen sektorin merkitystä. Sieltä löytyy paljon voimavaroja. Kun kaikki yhdistetään, niin lopputulos on hyvä. Tutkin ja etsin juuri vapaaehtoisten järjestöjen osallistumismahdollisuuksia elämänhallinnan parantamiseen. Yhdeksi kumppaniksi on jo lähtenyt Sastamalan seurakunta. Mukana ovat myös muun muassa partiojärjestöt, Mannerheimin lastensuojeluliiton osasto ja Suomen Punaisen Ristin osasto. Tarkoitus on laajentaa kumppanien verkostoa vielä harrastusjärjestöihin. Esimerkiksi urheiluseuroihin ja vaikkapa kalastusseuraan, lisää Kares. Neuvolasta aina aikuisuuteen saakka Perhepalveluverkosto tuo palvelut tarjolle sinne, missä mahdolliset avun tarvitsijat ovat. Kaikki lähtee jo neuvolasta, päivähoidosta, kouluista, nuorten tiloista ja sieltä, missä lapsiperheet liikkuvat. Koulut ovat paikkoja, joissa havaitaan erilaisia asioista. Lapset ja nuoret oireilevat ja syitä selvitetään jo nyt. Tärkeätä on löytää keino, jolla lapsi, nuori tai lapsiperhe saadaan takaisin kiinni oikeaan elämänrytmiin. Tässä kouluilla on jo oppilashuoltoryhmä, jonka kautta monet asiat etenevät, tähdentää perhepalveluverkoston valmistelusta vastaava perusopetuksen johtava rehtori Elina Jaakkola. Perhepalveluverkoston ensisijainen tarkoitus on auttaa ihmisiä. Toisena tavoitteena on säästää kaupungin kustannuksia asioissa, joihin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisyllä ja palvelulla, johon ihmiset voivat ottaa yhteyttä helposti eri tavoin, luottamuksellisesti ja uskoen siihen, että verkoston eri toimijat ovat juuri heidän elämäänsä auttamassa. Perhepalveluverkoston toiminta alkaa 1. elokuuta tänä vuonna. Lopullisen kokonaisuuden rakentaminen kestää useamman vuoden. I Kehä Elämänlaatupalvelut Päihdepalvelut (A-klinikka) Yritykset Miksi? Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin vahvistaminen - omillaan pärjääminen Yleisten ja yhteisten palvelujen vaikuttavuuden lisääminen Yhteinen työ: työn helpottuminen ja avun saaminen verkostossa II Kehä Kolmas sektori Ydin Varhaiskasvatus Perusopetus Terveydenhuolto Nuorisopalvelut Lasten ja nuorten Lapsiperheiden psykiatria sosiaalipalvelut Lukio ja ammatillinen koulutus Etsivä nuorisotyö Velkaneuvonta 6

7 Terttu Priikillä on päässään yksi vapuksi tehty hassun hauska hattu. Hän on katsomassa sisartaan, Liisa Priikiä, Anninpirtillä. Takana on Anninpirtin esimies Auli Kanerva. Asukkaat vaikuttavat elämiseen Tehostetussa palveluasumisessa kaikki ei tule ylhäältä. Anninpirtissä pidetään yhteispalaveri joka toinen viikko. Sastamala ja Suomi ovat siirtyneet ikäihmisten asumispalveluissa paljolti ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaan tehostettuun palveluasumiseen. Tämä varmistaa kodinomaisen asumisen omassa huoneessa, jonka voi sisustaa omilla tutuilla huonekaluilla. Ja mikä tärkeintä, asukkaat voivat vaikuttaa huomattavasti kaikkeen, mitä tehdään. Vammalan Hopun entisellä vanhainkodilla on muun muassa Anninpirtti,jossa asuu parikymmentä ikäihmistä. Heillä on joka toinen viikko asukaskokous, jossa ruoditaan pirtin asioita. Eniten ehkä puhutaan ruoasta. Siitä tulee sekä kiitosta että moitteita. Asioista puhutaan suoraan, ihan siitä lähtien, miten kutakin on hoidettu. Pyrimme toteuttamaan kaikki asukkaiden esittämät parannusehdotukset, sanoo Anninpirtin esimies Auli Kanerva. Hassun hauska hattukisa vapuksi Viikko ennen vappua Anninpirtin asukkaat voimistelivat ja pitivät asukaskokouksen. Tällä kertaa paljon puhetta herätti tietenkin vapun juhlinta. Meillä oli hassun hauska hattukisa, jonka luomuksia esiteltiin. Lisäksi puhuimme vappujuhlista. Niissä oli sitten hieman ohjelmaa ja maljan nosto kesälle, kertaa Kanerva keskiviikon asukaskokousta. Niitä ei pidetä turhaan. Auli Kanervan mukaan henkilökunta haluaa oikeasti tietää, mitä asukkaat ajattelevat kodistaan ja kuinka he viihtyvät siellä. Olennaista on, että saamme palautetta. Asukkaita todella kiinnostaa kotinsa asiat. Palautteen perusteella olemme juuri siirtyneet käytäntöön, jossa kodissa kuolleen ikäihmisen omaisille lähetetään yhteinen suruadressi. Ennen ihminen vain kuoli, ja siitä ei sen enempää muille kerrottu. Hei, se on oikea koti Lähes unohduksiin jääneissä vanhainkodeissa asuvalle henkilölle turvataan vuodepaikka. Se voi vaihtua tarpeen mukaan huoneesta toiseen. Lisäksi samassa huoneessa voi asua toinenkin henkilö. Tästä johtuen vanhainkotihoidossa asukkaalla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi kalustaa huonetta samalla tavoin tehostetussa palveluasumisessa, valaisee eroa Sotesin asumispalvelujohtaja Marketta Roinisto. Tehostettu palveluasuminen voi asiakkaalle olla halvempaa, saman hintaista tai kalliimpaa kuin vanhainkotihoito. Laitoksessa on yksi kuukausimaksu, joka kattaa kaiken. Tehostetussa palveluasumisessa asukas vuokraa huoneen ja maksaa tarvitsemistaan palveluista erikseen. Hoivamaksu määräytyy henkilön varojen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella on mahdollisuus asua joko vanhainkodissa tai tehostetun palveluasumisen yksikössä taloudellisesta tilanteesta riippumatta, muistuttaa Roinisto. Hei, se Anninpirtti on oikea koti, vakuuttaa erään vanhuksen omainen. Vain yksi vanhainkoti Sastamalassa on enää vain yksi vanhainkoti. Se on Kiikan vanhainkoti, jossa on 32 pitkäaikaispaikkaa ja kolme lyhytaikaispaikkaa. Tehostetun palveluasumisen asuntoja Sastamalalla on 183. Asuntoja on: Rauhankoti Mouhijärven alueella Pehulakoti ja Niittyvilla Äetsän alueella Ilola Kiikoisten alueella Hopunkalliolla, Anninpirtissä, Taimintuvalla ja Jussinkodissa Vammalan alueella Sotesin hoitoon kuuluu myös Kaisankoti Punkalaitumella. 7

8 Sastamala kuuntelee nuoria Vaikuttamiskanavia on useita. Nuorisovaltuuston esitykset otetaan tosissaan. Harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuudet kiinnostavat nuoria. Vuodesta 2000 lähtien Vammalassa ja sittemmin Sastamalassa vaikuttanut nuorisovaltuusto on saanut paljon aikaan. Uudistukset ja parannukset liittyvät lähinnä nuorten harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksiin. Sastamalan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Iina Högström sanoo, että Sastamala kuuntelee nuoria. Olen kokenut niin, että jos nuoret haluavat selvyyttä tai parannusta johonkin asiaan, niin vastaukset etsitään. Joskus se tietenkin on hankalaa, mutta aina vastaukset tulevat. Iina myös tähdentää, että nuoret huomioidaan erityisesti hallinnon kautta. Siitä esimerkkinä on se, että nuorisovaltuuston edustajat saavat tulla eri lautakuntien kokouksiin kertomaan mielipiteitään. Iina on mielestään vammalalais-sastamalalainen Etteivät kaikki tärkeät asiat unohdu, niin 17-vuotias Iina on sastamalalainen. Jos ei aivan syntyperäinen, niin melkein. Olen syntynyt Espoossa, mutta muuttanut kahden kuukauden ikäisenä Vammalaan. Iina siis pitää itseään jokseenkin syntyperäisenä vammalalais-sastamalalaisena. Tähän liittyen Iina on myös ihastunut luontoon, joka Sastamalassa piirtyy silmiin kaikkialla. Iina opiskelee Vammalan lukiossa ensimmäistä vuotta. Nuorisovaltuustosta hän kiinnostui jo yläasteen seitsemännellä, mutta myöhästyi. Yhdeksännellä luokalla hän oli ehdolla ja pääsi valtuustoon. Innostuin, kun kuulin, mitä kaikkea nuorisovaltuusto voi saada aikaan. Nuorilla on älyttömän hyvät vaikuttamismahdollisuudet Iinan mielestä nuorilla on älyttömän hyvät vaikuttamismahdollisuudet, ainakin heillä, joita kaupungin asiat kiinnostavat. Osaa nuorista asiat eivät tietenkään hetkauta. Mutta esimerkiksi suurin osa nuorisovaltuustolaisista on todella innostuneita ja heitä kiinnostaa kaikki, mitä kaupungissa tapahtuu. Sastamalan nuorisovaltuustolla on omat nettisivut. Nuorisovaltuusto on yksi tärkeimmistä vaikuttamiskanavista, koska sillä on edustajansa kaikissa lautakunnissa sekä kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Kun nuorisovaltuustossa on otettu joku asia esille, niin sen voi heti viedä eteenpäin ja korkeimmille päättäjille. Toinen hyvä nuorten vaikuttamiskanava ovat koulujen oppilaskunnat. Niissä tosin keskitytään yleensä oman koulun asioihin, miettii Iina. Nuorisotiloille kaivataan lisää aukioloaikoja Nuoret haluavat yleisesti vaikuttaa ensisijaisesti nuorten asioihin. Ne keskittyvät usein harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksien parantamiseen. Esimerkiksi käy nuorisotilojen aukioloaikojen lisääminen. Tilat eivät ole koskaan liiaksi käytettävissä, huomauttaa Iina. Nuoria kiinnostavat myös vaikkapa mopoparkki, graffitiseinä, tanssikurssit, jäähallin kunnostus ja uimahalli. Näistä puhutaan paljon, joten yritämme vaikuttaa niihin asioihin. Myös erilaisten tapahtumien järjestelyissä mukana olo on vaikuttamista. Sykerock ja harrastemessut käyvät esimerkeistä. Kaikkineen olen varma siitä, että päättäjät ja virkamiehet haluavat oikeasti ottaa huomioon ajatuksiamme ja esityksiämme, vakuuttaa Iina. Nuorisovaltuuston historia alkoi 2000 Sastamalan nuorisovaltuuston juuret ajoittuvat vuoteen Tällöin asiasta tehtiin Vammalassa valtuustoaloite ja valtuusto hyväksyi perustamisen saman vuoden toukokuussa. Ensimmäinen kokous pidettiin marraskuussa. Kaiken takana on nuorten osallisuus kaupungin päätöksentekoon ja hyväksi elinympäristöksi rakentamiseen. Vammalassa ja nyttemmin Sastamalassa on havaittu, että nuorilla on paljon ajatuksia ja hyviä ehdotuksia, jotka tekevät kaupungista entistä paremman asuinpaikan. 8

9 Iina Högström uskoo nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Nuorisovaltuusto 2014 Sastamalan nuorisovaltuuston jäseniä ovat Iina Högström, puheenjohtaja. Sinita Järvinen, Aino Ollila, Antti Koskinen, Liisa Äijälä, Saku Salonen, Janne Kvick, Viivi Lepistö, Lauri Seppä, Vilja Seppä, Charlotta Syrèn, Vilma Harju, Sonja Vuorinen, Anni Haapanen, Miko Bergbom, Iisak Selin, Tino Korvenperä, Santeri Heinonen, Arttu Juvela, Valtteri Tuomisto, Anniina Harjula, Vivian Mäenpää, Pauli Lukkarinen, Viktoria Vainiomäki, Kalle Rauva, Aleksi Sandroos. Nuorisohallituksen jäseniä ovat Aleksi Sandroos, puheenjohtaja. Tino Korvenperä, Liisa Äijälä, Pauli Lukkarinen, Sonja Vuorinen, Arttu Juvela, Vilma Harju, Vivian Mäenpää, Lauri Seppä, Santeri Heinonen, Iisak Selin. Edustajina kaupunginvaltuustossa ovat Aleksi Sandroos ja Lauri Seppä. Kaupunginhallitus Iina Högström. Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta Aleksi Sandroos. Kasvatus- ja opetuslautakunta Vilma Harju ja Aino Ollila. Maaseutulautakunta Liisa Äijälä. Tekninen lautakunta Pauli Lukkarinen. Rakennuslautakunta Santeri Heinonen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Sonja Vuorinen. Tilakeskuksen johtokunta Iisak Selin. Sastamalan veden johtokunta Lauri Seppä. Nuorisovaltuustolla on keskeinen rooli lasten ja nuorten asioiden päätöksenteossa. Valtuusto antaa lausuntoja ja tekee esityksiä ja aloitteita. Valtuusto ei ole vain keskustelupaikka vaan sillä on myös rahaa käytettävissä. Viime vuonna budjetti oli euroa. Rahalla järjestetään erilaisia tapahtumia. Lisäksi rahaa käytetään nuorten huippukokousten päättämiin hankkeisiin. Nuorisovaltuuston ääni kuuluu myös kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa sekä eri johto- ja lautakunnissa. Nuorisovaltuuston valitsemilla jäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Nuorisovaltuustossa on 26 jäsentä, jotka ovat vuotiaita. Heidät valitaan kouluissa pidettävillä vaaleilla. Nuorisohallituksessa on 11 jäsentä, jotka valitsee nuorisovaltuusto. 9

10 Valtuustoryhmien sydä lämpiävät kaupunkilais Kaikki pitävät kansalaisvaikuttamista tärkeänä. K ollaan yhteydessä muulloinkin kuin vaalien alla. Jenni Jokinen (sd) 1. Sastamalan kaupunki on ottanut käyttöön kuntalaisaloite.fi-palvelun. Siellä voi tehdä helposti aloitteen tärkeäksi kokemastaan asiasta. Myös otakantaa.fi-palvelussa on mahdollisuus käydä keskustelua. Painotan myös kuntalaisten omaa aktiivisuutta ottaa rohkeasti yhteyttä kuntapäättäjiin. 2. Kuntalaisilla on laajat mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon. Yksi helppo keino on ottaa yhteyttä suoraan valtuuston, hallituksen tai lautakuntien jäseniin. Kuntavaaleissa äänestäminen on tietenkin myös erittäin tärkeää, samoin eduskuntaja EU-vaaleissa. 3. Aina tiedonsaanti ei toteudu riittävällä tasolla. Parantamisen varaa on niin luottamus- kuin virkahenkilöilläkin. Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa kaupungin verkkosivuilla ja virallisilla ilmoitustauluilla, esimerkiksi kaupungintalolla ja kirjastoissa. Listojen kautta on ehkä helpointa olla perillä ajankohtaisista asioista. Aika ajoin järjestettävät asukasillat ovat hyvä keino kohdata viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä kasvokkain. 4. Kaikki ryhmämme jäsenet keskustelevat mielellään kuntalaisten kanssa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Ryhmämme yhteystiedot löytyvät Sastamalan internet-sivuilta. Lisäksi järjestämme säännöllisin väliajoin keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Näihin kaikki kuntalaiset ovat tervetulleita. Kari Oksanen (vas) 1. Seuraamalla kaavoitusta ja osallistumalla valmisteluvaiheessa suunnitteluun ja ympäristörakentamisen tilaan. Osallistumalla niiden järjestöjen toimintaan, jotka huolehtivat monista liikuntapaikoista, ulkoilualueista ja rantasaunoista. Aina on olemassa myös virallinen valitustie. Asioita voi nostaa keskusteluun yleisönosastokirjoituksilla ja sosiaalisessa mediassa. Nimilistat ovat myös käyttökelpoinen keino. Niitä ei ohiteta olankohautuksella. 2. Äänioikeuden käyttö vaaleissa on perusasia. Olemalla yhteydessä valtuutettuihin ja lautakuntien jäseniin. Tekemällä kuntalaisaloitteen, jolloin asia käsitellään virallisesti. Osallistumalla kyläyhdistysten ja järjestöjen toimintaan, koska isomman joukon ääni kuuluu. Tuomalla esiin epäkohtia, mutta myös myönteisiä asioita. 3. Eivät saa. Tieto kulkee pelkästään virkamiehiltä, pitää käyttää myös muista asiantuntijoita tiedonhankinnassa. Kuntalaisen ääni tulisi huomioida paremmin päätöksenteossa. Toisaalta tietoa on kyllä olemassa esimerkiksi kaupungin nettisivuilla, tosin kaikki eivät sieltä tietoa löydä tai osaa hakea. 4. Järjestämme kokouksia ja yleisiä tilaisuuksia, joissa vaihdetaan mielipiteitä. Osallistumme monenlaiseen järjestötoimintaan ja olemme mukana turuilla ja toreilla. Edustajamme on mukana kansalaisvaikuttamisen työryhmässä. 10

11 met ille aupunkilaisiin Sastamalan valtuustoryhmien puheenjohtajat vastasivat neljään kansalaisvaikuttamiseen liittyvään kysymykseen. 1. Miten kuntalainen voi osallistua elinympäristönsä parantamiseen ja mitä kanavia hän voi käyttää? 2. Kuinka kuntalainen voi vaikuttaa päätöksentekoon? 3. Saavatko kuntalaiset riittävästi tietoa, jotta he voivat osallistua kunnan elinvoimaisuuden lisäämiseen? 4. Kuinka ryhmäsi kuuntelee kuntalaisia ja pitää heihin yhteyttä? Pauli Pietilä (kesk) 1. Vaikuttaminen lähtee omasta aktiivisuudesta. Voi osallistua yleiseen keskusteluun virka- ja luottamushenkilöitten kanssa, tehdä kuntalaisaloitteita ja vaikuttaa elinympäristöönsä myös erilaisten vapaaehtoisten yhdistysten kautta. 2. Kaikki alkaa siitä, että äänestää vaaleissa. Kuntalaisaloitteen voi tehdä kuka tahansa. Aloitteen voi toimittaa kaupungille kirjeenä tai sähköpostilla. Kaikki aloitteet käsitellään. Olemme aina valmiita kuuntelemaan ja auttamaan kuntalaisia erilaisissa asioissa. 3. Kyllä tietoa saa, mutta se vaatii aktiivisuutta. Paikallislehdet ovat tärkeässä roolissa. Kun tietää, mitä on tapahtumassa, niin kuntalainen voi vaikuttaa asioihin. Kun kaipaa lisää tietoa, niin rohkeasti vain yhteyttä luottamus- ja virkahenkilöihin. 4. Pidämme avoimia tilaisuuksia ympäri vuoden. Kunnallisjärjestö ja paikallisyhdistykset järjestävät kaksi kertaa vuodessa kokouksia, joihin kutsutaan kaikki asioista kiinnostuneet mukaan. Toritapahtumia ja kahvitilaisuuksia on myös melko usein vaalien välissäkin. Paljon on myös erilaisia puhe- ja keskustelutilaisuuksia, joihin voivat kaikki tulla. Luottamushenkilöitten yhteystiedot ovat vapaasti saatavilla. Toivomme paljon yhteydenottoja. Eveliina Asikainen (vihr) 1. Kanavia on monia riippumatta siitä, millaisista asioista on kysymys. Monet elinympäristöön liittyvät asiat ovat kuitenkin hyvin paikallisia. Lähiympäristön parantamiseen voi vaikuttaa osallistumalla erilaisten oman kylän tai kaupunginosan yhdistysten tai toimintaryhmien toimintaan. Lisäksi me kaikki vaikutamme elinympäristöömme omalla toiminnallamme, vaikkapa ostoskäyttäytymisellä tai joukkoliikenteen käytöllä. 2. Monet kuntalaiset ovat aktiivisesti yhteydessä valtuutettuihin, kun haluavat vaikuttaa päätöksentekoon. Tämä on tärkeää valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten kannalta, sillä näin voi paljastua tärkeitä näkökulmia. Suorat vaikutusmahdollisuudet riippuvat asiasta. asta. tön suunnitteluun voi Maankäy- vaikuttaa osallistumalla yleisötijlaisuuksiin ilmaisemalla a mielipiteensä. Sen sijaan kouluja terveyspalveluiden järjestämisessä kuntalaisten kuulemista ei vielä ole järjestetty tty yhtä kattavasti. 3. Tietoa on mielestäni hyvin tarjolla. la. taako se kuntalaiset tänä Saavut- sosiaalisen median ja eriytyneiden viestintäkanavien aikana, on toinen asia. Sastamalan kaupungin on käytettävä monipuolisesti erilaisia viestimiä erilaisten ryhmien tavoittamiseksi Esimerkiksi nuoriso- ja vanhustyön viestintä- ja vuorovaikutustapojen pitää olla hyvin erilaisia. 4. Meille asukkaat ovat tärkeä tietolähde ja voimavara päätöksenteossa. Vastaamme kuntalaisten lähettämiin kysymyksiin ja selvityspyyntöihin. Tapaamme kaupunkilaisia eri yhteyksissä, niin poliittisissa tilaisuuksissa kuin kauppareissuillakin. Ryhmämme kirjoittaa aktiivisesti toiminnastaan valtuustossa Vihreän Sastamalan nettisivuilla. Itse kirjoitan tärkeistä päätöksentekotilanteista myös omassa blogissani. 11

12 Valtuustoryhmien sydämet... Jukka-Pekka Selin (kd) 1. Esimerkiksi yhdyskuntateknisten ja maankäytöllisten ratkaisujen parantamiseksi voi tehdä kuntalaisaloitteen tekniselle lautakunnalle. Voi myös ottaa yhteyttä suoraan luottamushenkilöihin. Jokainen sastamalalainen voi myös vaikuttaa omin ratkaisuin elinympäristömme parantamiseksi. 2. Paras keino on se, että muistaa äänestää kerran neljässä vuodessa ja kirjoittaa oikean numeron vaalilippuun. Toinen suosittu keino on jättää äänestämättä. Tämä liki kolmanneksen valitsema ratkaisu tosin antaa valtakirjan vieraisiin käsiin. 3. En tiedä, saavatko riittävästi tietoa esimerkiksi median kautta. Mutta jokainen meistä voi osallistua Sastamalan elinvoimaisuuden lisäämiseen monin tavoin. Jos jossakin toisessa kunnassa asuva tuttu miettii muuttoa, niin voi aina mainita, että Sastamalasta löytyy lähes kaikki hyvään elämiseen tarvittava. 4. Kaupungin nettisivuilla on kaikkien ryhmämme valtuutettujen yhteystie- dot. Kaikki eri yhteyksissä saadut palautteet ovat tervetulleita. Arto Satonen (kok) 1. Suora yhteydenotto valtuutettuun, kunnan virkamiehiin ja tarvittaessa molempiin. Osallistuminen kunnan järjestämiin yleisötilaisuuksiin, joita pidetään esimerkiksi kaavoitukseen liittyvissä asioissa. Myös yhdistystoiminnan kautta voi vaikuttaa kaupungin asioihin. 2. Kuntalainen voi tehdä kuntalaisaloitteen, soittaa tai muuten viestiä valtuutetulle, kirjoittaa paikallislehtiin ja kerätä nimilistoja. Vaikuttamisen tapoja on monia. Valtuutetut vastaavat mielellään kuntalaisilta tuleviin yhteydenottoihin. 3. Tiedon välittämisessä keskeinen rooli on paikallisella medialla ja kunnan nettisivuilla. Jos näitä seuraa säännöllisesti, niin saa varmasti riittävästi tietoa. Lisäksi kunnan järjestämät yleisötilaisuudet ovat hyviä tiedonsaantikanavia. 4. Valtuustoryhmämme on säännöllisesti joitakin kertoja vuodessa torilla tavattavissa. Kuntalaisilta tuleviin yhteydenottoihin vastataan ja tarpeen mukaan järjestetään ajankohtaisista aiheista yleisötilaisuuksia. Sellainen oli viimeksi jätehuollon järjestämisestä Sastamalassa. Kari Suhonen (ps) 1. Kaupungin verkkosivuilla on kattavasti selvitetty, miten kuntalainen voi osallistua. a. Olisi hyvä avata aihepiirikohtainen palautesivu ja sille helppokäyttöinen palautelokero, johon vastuualueen virkamies sitten vastaa julkiselle seinälle. Suuremmissa asioissa kuntalaisaloite on tietenkin oikea kanava. a. 2. Ensimmäinen tapa vaikutnetamiselle on äänestäminen kuntavaaleissa. Ja vaalien lillä pitää olla yhteydessä vävalitse- mansa ryhmän suuntaan. Mikään ei estä yhteydenottoja kaikkiin ryh- miin. 3. Tietoa on saatavilla erittäin paljon. Läpinäkyvyys valmistelussa paranee jatkuvasti. 4. Henkilökohtaisesti saan aika paljon puheluita korjausta vaativissa asioissa. Kadulla pysäytetään usein kuulemaan palautetta. Näin on tapahtuu muittenkin ryhmämme jäsenten osalta. Eten- kin kesäisin pyrimme osallistumaan erilaisiin tapahtumiin, joissa vuorovaikutusmahdollisuu- det ovat kaikkien ulottuvilla. 12

13 Aloite liikkuu rivakasti sähköisessä palvelussa Asukkaiden osallistumista kaupungin asioihin helpotetaan. Myös mökkiläisiltä kaivataan palautetta. Nykyvälineistä huolimatta kaikki perinteiset tavat ovat käytössä. Kunnat patistavat eri keinoin asukkaitaan osallistumaan kunnan asioihin. Erityisen tärkeäksi koetaan se, että jo isojen ja pienempienkin asioiden valmisteluvaiheessa kuullaan kuntalaisten mielipiteitä. Tämä toteutuu hyvin kaavoituksen osalta, sillä kaavoitukseen liittyen järjestetään melko säännöllisesti kuulemistilaisuuksia. Myös muiden asioiden osalta kuntalaisten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia lisätään jatkuvasti. Sastamalan kaupunki pitää yleisiä asukasiltoja eri taajamissa. Näissä illoissa kerrotaan ajankohtaisista hankkeista, joista pyydetään asukkaiden näkemyksiä. Nämä illat ja kaikki muut kuntalaisten osallistumiskanavat ovat erinomainen voimavara päätöksentekoon niin luottamus- kuin virkamiehillekin. Kaikki viisaus ei asu kaupungintalolla. Jokainen palaute on tärkeä. Virkamiehet eivät tee työtään toisiaan, vaan kaupunkilaisia varten, muistuttaa Sastamalan hallintojohtaja Hannu Nikkilä. Hyvästä aloitteesta luvassa palkkio Kuntalaisaloite on oiva esimerkki vaikuttamisesta. Aloite voi koskettaa mitä tahansa kaupungin päätösvallassa olevaa asiaa. Nykyisin kuntalaisaloite liikkuu rivakasti sähköisessä palvelussa, jonka osoite on kuntalaisaloite.fi. Se on helppo ja nopea kanava. Kuntalaisaloitteessa ei ole määrättyä kaavaa, vaan sen voi muotoilla vapaasti. Kaupunki on ollut vasta vähän aikaa mukana tässä sähköisessä palvelussa, mutta jo kaksi aloitetta on sitä kautta tullut. Jos aloite johtaa parempaan, tehokkaampaan ja taloudellisempaan palveluun, niin luvassa on palkkio, kertoo Nikkilä. Sähköisestä maailmasta huolimatta kaikki entisetkin kanavat ovat käytössä. Nikkilän mukaan ei pidä kavahtaa puhelinta, sähköpostia, kirjettä tai kaupungintalolla piipahtamista. Mökkiläiset halutaan myös huomioida Sastamala on vesistörikasta seutua, joten muualla asuvia kesämökkiläisiä on paljon. Mökkiläiset ovat myös voimavara, sillä heillä on usein näkemyksiä oman kotikuntansa tavoista hoitaa erilaisia asioita ja palveluja. Haluamme heiltä myös palautetta, kuinka kesäasukkaita pitää entistä paremmin huomioida. Ja kaikki muukin palaute kaupungin palveluista on tuiki tärkeää, miettii Hannu Nikkilä. Hän huomauttaa vielä, että tämäkin Sastamalan kaupungin tiedotuslehti jaetaan mökkiläisille. Tarkoituksena on tuoda kaupunki lähemmäksi kesäasukkaita. Kuntalaisaloite.fi -palvelun kautta on tullut kaksi aloitetta. Kuvan aloite koskee Mouhijärven Uotsolan koulun pihan tulevaa käyttöä. Kun askarruttaa, ota yhteyttä Kaupungin kotisivuilla voi helposti antaa palautetta osoitteessa sastamalankaupunki.fi Virkamiehiin saa yhteyden käymällä kaupungintalolla, puhelimella, sähköpostilla tai kirjeellä. Kuntalaisaloitteen voi tehdä helpoiten osoitteessa kuntalaisaloite.fi. Kansalaisen asiointitilin kautta viranomaiset lähettävät muun muassa kokouspäätöksiä, viranhaltijapäätöksiä. Asiointitilin kautta voi myös lähettää esimerkiksi hakemuksia, asiakirjoja, muistutuksia, valituksia tai oikaisuvaatimuksia. Osoite on asiointitili.suomi.fi. Rakennusvalvontaa saa sähköisen yhteyden osoitteessa lupapiste.fi. Sieltä saa neuvoja kaikkeen rakentamiseen liittyvissä asioissa. Sastamalassa sähköinen lupahakemus ei ole vielä käytössä, mutta tulee lähiaikoina. Kaupungin tonttitarjontaan voi tutustua ja tehdä varauksia osoitteessa pihatie.fi. 13

14 Katja ja Joonas Kemppainen tekevät tonttikaupan Mouhijärven Mätiköstä. Tekninen johtaja Jorma Tuomisto (vas.) ja kaupungingeodeetti Arto Vuorijärvi selvittävät kauppakirjan ehtoja. Houkuttelevia tontteja löytyy kaikista taajamista Pinta-alat ja maasto-olosuhteet vaihtelevat. Kaupunki haluaa lisää maata etenkin Vammalasta ja Häijäästä. Sastamalan kaupungingeodeetti Arto Vuorijärven huoneessa on mieluisa tilaisuus. Sitä todistaa myös tekninen johtaja Jorma Tuomisto. Pääosassa on kuitenkin nokialainen pariskunta, joka ostaa omakotitontin Mouhijärven Mätiköstä. Allekirjoituksen jälkeen sinetöityy jälleen yhden perheen muutto Sastamalaan. Meillä on houkuttelevia tontteja kaikissa taajamissa. Poikkeuksen tekee Häijää, josta olemme ostaneet maata ja kaavoitusta tehdään kiivaasti. Mouhijärven puolella toki tontteja on, toteaa Tuomisto. Hänen mukaansa juuri Mouhijärvi ja Häijää ovat alueita, jonne esimerkiksi Nokian ja Tampereen suunnilta halutaan muuttaa. Vaikka kaupungilla on kokonaisuutena maata hyvin, niin Häijäästä haluamme ostaa lisää hyvien tonttien paikkoja. Myös Vammalassa olemme valmiit maakauppoihin. Eniten kysytään järvenrantatontteja Tonttitarjonta on monipuolista. Pinta-alat ja maasto-olosuhteet vaihtelevat, joten valinnan varaa on. Tonttien hinnat liikkuva hieman yli tuhannesta eurosta euroon. 14

15 Keskimääräinen tontin hinta on euron tietämissä. Eniten kysellään järvenrantatontteja, tai rannan läheisyydestä. Myös palvelujen läheisyydellä on selkeästi merkitystä kysyntään, huomauttaa Jorma Tuomisto. Sastamalan kaupungin tontteja voi katsella ja varata osoitteesta: Heti etusivulla on klikattava teksti: Varattavat tontit. Kukkuriin tulee hieno asuinympäristö Häijään lisäksi yksi tärkeimmistä kaavoituskohteista on Kukkuri Vammalassa. Pikku-Kukkuriin on jo rakentunut paljon omakotitaloja, mutta Rautaveden rannan läheisyydessä oleva varsinaisen Kukkurin alue on vielä tyhjillään. Siinne valmistellaan parhaillaan kaavaa. Aiheesta on myös tehty kokonaisvaltainen suunnitelma, joka toteutuessaan muodostaa todella hienon ja viihtyisän asuinympäristön. Sen yhtenä suurena houkuttimena on vapaa ranta-alue, joka on kaikkien käytössä, kehaisee Tuomisto. Sukulaisperheen talo varmisti ostopäätöksen Katja ja Joonas Kemppainen ovat asuneet Nokialla vajaat kaksi vuotta. Pariskunta aloitti uuden asuinsijan etsimisen viime syksynä. Alkuun he katselivat rivitaloja Tampereelta ja Nokialta. Kun seurasi hintoja, niin aloimme miettiä omaa taloa hieman kauempaa. Sisareni asuu perheineen Mouhijärven Mätikössä. Löysimme tontin heidän naapuristaan. Se varmisti ostopäätöksen, kertoo Katja. Tampereelta tai Nokialta hankitun rivitaloasunnon hinnalla saamme Mätikköön juuri sellaisen talon ja asunnon kuin haluamme. Talo on jo tekeillä, eli perustuksia valetaan. Talosta tulee 120-neliöinen noin neliön tontille, kertoo Joonas. Katja on tutkijana Tampereen yliopistossa, jossa Joonas viimeistelee opintojaan. Katjalle Sastamalan seutu on entuudestaan tuttu. Olen viisi vuotta käynyt Sastamalan Opistossa Vammalassa, Laviassa ja Suodenniemellä opettamassa ranskaa ja espanjaa. Olen siis jonkin verran tutustunut alueeseen, ja hyvältä näyttää. Joonakselle seutu on toistaiseksi enemmän hämärän peitossa. Ristiäisissä olen täällä käynyt ja hieman kierrellyt muutoinkin. Olen alkujaan Kainuusta kotoisin ja minusta Sastamalassa on jotakin samankaltaista idyllisen mukavaa. Minä olen kotoisin Tampereelta, joten olemme hivuttautuneet pikkuhiljaa sieltä tähän suuntaan. Joskus syksyllä pääsemme muuttamaan omaan taloon, iloitsee Katja. Sastamalankaupunki.fi -sivuilta löytyy Varattavat tontit -kyltti. Se vie pihatie. fi-palveluun, jossa voi tutustua kaupungin tonttitarjontaan. Sastamalan tonttitarjotin Huhtikuun 24. päivänä Sastamalan tonttitarjonta oli monipuolinen. Omakotitontteja oli tarjolla kaikkialla kaupungissa paitsi Häijäässä, jossa kaavoitus on meneillään. Vammala 43 tonttia Kiikoinen 20 tonttia Mouhijärvi 14 tonttia Karkku 5 tonttia Suodenniemi 18 tonttia Kiikka 9 tonttia Keikyä 44 tonttia 15

16 Työpari hoitaa potilaat ripeästi Hoitaja ohjaa tarvittaessa lääkärille. Vierekkäiset huoneet helpottavat työtä. Sotesin terveysasemilla on käytössä lääkäri-hoitaja työparit. Ne hoitavat potilaita ripeästi ja asiantuntevasti. Tarkoituksena on paneutua potilaana olevan henkilön terveydentilaan niin, että jatkohoito tapahtuu mahdollisimman sujuvasti. Jos havaitsen potilaan tarvitsevan pidempiaikaista seurantaa, ohjaan hänet omahoitajalle. Hän sitten aina tarvittaessa kertoo, koska potilas tarvitsee jälleen lääkäriä. Voi myös olla tilanne, jossa hoitajalla on vaikkapa sormihaava hoidettavana. Silloin kurkkaan huoneeseen ja katson, tarvitaanko lääkärin apua, luonnehtii työparin tehtäviä terveyskeskuslääkäri Lauriina Lustig. Hänen parinaan on sairaanhoitaja Maija Lyytikäinen. Hänen mielestään nykyinen malli on toimiva. Omahoitaja-omalääkääri pari on osoittautunut tehokkaaksi työskentelytavaksi. Kaikki tieto kulkee helposti ja voimme yhdessä miettiä potilaan tilannetta. Jos minusta tuntuu siltä, että potilas tarvitsee lääkärin jatkotutkimuksia, niin hoidan asian. Työparimalli on erityisen hyvä pitkäaikaissairaiden hoidossa. Pitkäaikaissairaat listataan työparille Työparimalli on erityisen tehokas, kun hoidetaan pitkäaikaissairaita, monisairaita ja paljon palveluita tarvitsevia henkilöitä. Heidät listataan työparille. Nämä asiakkaat saavat suoran puhelinnumeron omahoitajalle terveysasemakäynnillään. Ajan vastaanotolle saa vain puhelimella. Listautuneet soittavat suoraan omahoitajalle, kertoo perusterveydenhuollon potilasasiamies Arja Koivuranta. Soittoajat kaikilla terveysasemilla sairaanhoitajille ovat samat: maanantaista perjantaihin kello ja Käytäntö on sama, kun uusitaan reseptejä tai kysytään vastauksia tehtyihin kokeisiin. Terveysasemalla käynti helpottuu Työparin listalla olevat potilaat asioivat pääsääntöisesti omahoitajan kautta. Tämä helpottaa käyntiä terveysasemalla. Omahoitaja huolehtii lääkärin vastaanottoaikojen etukäteisvalmisteluista, avustaa tarvittaessa lääkäriä, antaa potilasohjausta järjestää jatkohoidon. Omalääkäri tutkii potilaan, määrittää sairauden ja lääkehoidon sekä laatii hoitosuunnitelman. Tavoitteena on tehdä jokaiselle listalla olevalle asiakkaalle terveys- ja hoitosuunnitelma. Sen avulla tilapäinen asiointi esimerkiksi mökkipaikkakunnan terveysasemalla helpottuu, huomauttaa Koivuranta. Osa hoitoon ja sen seurantaan liittyvistä vastaanottokäynneistä korvataan puhelinyhteydellä. Tällöin potilas soittaa suoraan omahoitajalleen. Hänellä ja lääkärillä on päivittäinen yhteinen neuvonpito. Silloin käydään läpi asiakkaan hoitoon liittyviä asioita. Kun tarvitaan apua Sotesilla on kuusi terveysasemaa. Niistä yksi on naapurikunta Punkalaitumella, joka ostaa palvelut Sotesilta. Kun tarvitaan apua, niin puhelimella saa yhteyden terveysasemien sairaanhoitajiin maanantaista perjantaihin kello ja kello Ajat ovat samat kaikissa toimipisteissä. Terveyspalvelujen neuvontapuhelimessa vastataan maanantaista torstaihin kello 8 15 ja perjantaisin kello Neuvontapuhelimessa hoitaja opastaa, mihin voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Neuvontapuhelimessa ei voi varata aikoja, uusia reseptejä tai kysyä koetulosten vastauksia. Kiikoisten terveysasema Mouhijärven terveysasema Punkalaitumen terveysasema Suodenniemen terveysasema Vammalan pääterveysasema Äetsän terveysasema Sairaanhoitaja Maija Lyytikäinen (vas.) ja terveyskeskuslääkäri Lauriina Lustig ovat työpari. Heidän mielestään malli on toimiva. 16

17 Tuomo Koskinen on Metallipalvelu Koskisen toimitusjohtaja. Yrittäjyyttä hän pitää mielenkiintoisena ja monivivahteisena. Kaksi vuotta tuplasi henkilöstön Metallipalvelu Koskisella Apu yrityksen perustamiseen Yrityspalvelulta. Kun tekee vähän paremmin, mitä asiakas odottaa, niin kaikki on hyvin. Levyseppä ja teknikko Tuomo Koskinen täytti 2006 viisikymmentä. Mies halusi elämäänsä jotakin uutta, joka sitten löytyi omasta yrityksestä. Se rakentui asuinsijan viereen Sastamalan Laukulaan. Metallipalvelu Koskinen oli alkuun toiminimi, mutta kaksi vuotta sitten yritys yhtiöitettiin. Sastamalan Seudun Yrityspalvelu auttoi auliisti kaikissa yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Ja myöhemmin Yrityspalvelu on antanut ohjeita esimerkiksi erilaisten hakemusten tekemisessä ELY-keskukseen. Se palvelu, mitä olen tarvinnut, on toiminut, kehaisee Koskinen. Vuonna 2005 valmistui ensimmäinen tuotantorakennus, viime vuonna toinen. Yritys on kehittynyt vauhdikkaasti ja investoinut rutkasti. Kahdessa vuodessa vakituinen henkilöstö on tuplaantunut kahdeksaan. Samaan aikaan liikevaihto on enemmän kuin kaksinkertaistunut. Liikevaihtoa teemme tänä vuonna noin euroa. Tämä on muuten todellinen perheyritys, sillä lisäkseni töissä on kaksi poikaani ja vaimo. Komponetteja voimalaitoksille Yrityksen osaaminen keskittyy hitsaukseen, levytyöhön, koneistukseen ja kokoonpanoon. Työt ovat alihankintatöitä yrityksille, jotka vievät tuotteita ulkomaille. Jos eteen tulee meiltä tilatuissa tuotteissa asia, jota emme osaa tehdä, niin ostamme sen muualta. Kyse on tietenkin verkostoitumisesta, johon Yrityspalvelu voisi paikkakunnan yrittäjiä entistä enemmän patistaa, miettii Koskinen. Vaikka Koskisen ammattitaito on kotoisin levyseppähitsaajan perustalta, niin ennen omaa yritystä hän toimi Komaksella tuotannonsuunnittelijana. Nykyisinkin hän vielä hitsaa, jos on tarvetta. Mutta vain kiireellisessä tapauksessa. Eniten teen tuotannonsunnittelua, otan vastaan asiakkaitten tilauksia ja markkinoin yritystä. Sitä tosin ei ole hirveästi tarvinnut tehdä. Kun tekee vähän paremmin, mitä asiakas odottaa, niin toimii parhaana myyntimiehenä. Elinkeino-ohjelman pitää jalkautua käytäntöön Sastamalan kaupungin uusi elinkeino-ohjelma on viimeistelyvaiheessa, samoin maaseutuohjelma. Molempien ohjelmien tavoitteena on auttaa nykyisiä yrityksiä kasvamaan ja saada paikkakunnalle myös uutta yrittäjyyttä. Tärkeätä on, että elinkeino-ohjelma jalkautuu käytäntöön. Ohjelma ei saa jäädä vain paperiksi, jolla ei ole mitään pohjaa. Toivon, että ohjelman myötä kaupungin päättäjät tutustuvat vielä nykyistä paremmin alueen yrityksiin ja niiden tarpeisiin, toteaa Tuomo Koskinen. Yrittäjän elämää hän pitää mielenkiintoisena ja monivivahteisena. Kun asuu hallien vieressä, niin tuppaa tuo vapaa-ajan ja työajan raja olemaan harmaalla alueella. Mutta se ei haittaa, sillä tämä on kaikkineen mukava elämäntapa. 17

18 Musta putki yhdistää Sastamalan Huittisiin Jätevesien puhdistusyhteistyö tähtää vuosikymmeniä eteenpäin. Siirtoviemärin viereen vesijohto poikkeustilanteita varten. Hanke maksaa 30 miljoonaa euroa. Sastamala, Huittinen ja Punkalaidun tekevät syvää yhteistyötä maan alla, jonne upotetaan kilometritolkulla siirtoviemäriä ja Vammalan sekä Huittisten välille myös vesijohtoa. Kun hanke on valmis, niin kaikki osakaskuntien jätevedet puhdistetaan Huittisissa. Sastamalan neljä puhdistamoa ovat piakkoin tiensä päässä. Siksi lähdimme neuvottelemaan yhteistyöstä Huittisten kanssa. Tuloksena oli Huittisten Puhdistamo Oy. Se hoitaa käytännössä linjojen rakentamiset ja Huittisten puhdistamon Sastamala ja Huittinen yhdistetään maanalaisella siirtoviemärillä. 18

19 saneerauksen ja rakentamisen. Tämä vaihtoehto oli taloudellisesti ja ympäristön kannalta paras ratkaisu, kertoo Sastamalan Veden verkostopäällikkö Pekka Yli-Mattila. Yhtiöstä Huittinen omistaa 48 prosenttia, Sastamala 47 prosenttia ja Punkalaidun 5 prosenttia. Koko hanke maksaa 30 miljoonaa euroa. Siitä puhdistamon osuus on 16 miljoonaa ja siirtolinjojen 14 miljoonaa. Hanke rahoitetaan osakaskuntien takauksilla yhtiön lainoille ja vesihuoltoavustuksilla. Koneistot uusitaan vuoden välein Osakaskunnat varmistavat jätevesien tehokkaan puhdistuksen vuo- Siirtoviemärin halkaisija on merkittävästi suurempi kuin samaan monttuun upotettavan vesijohtoputken. sikymmeniksi eteenpäin Huittisten puhdistamon avulla. Koneistot uusitaan vuoden välein, mutta rakennukset kestävät vähintään tuplavuodet. Hanke toteuttaa jätevesien käsittelyn kokonaisratkaisuna. Tieto, taito ja tekniikkaa keskitetään. Ratkaisu on ympäristön kannalta hyvä, sillä vesistön tila paranee. Se taas mahdollistaa entistä paremmat olosuhteet virkistyskäyttöön, esimerkiksi kalastukseen, huomauttaa Pekka Yli-Mattila. Koko hankkeesta Sastamalan osuus on prosenttia. Kyseessä on Sastamalan Veden historian suurin investointi. Lounais-Pirkanmaan vesihuoltohanke aikanaan maksoi 8,6 miljoonaa euroa. Hanke luo yhteyden myös Kankaanpäähän Siirtoviemärin viereen upotetaan Vammalan ja Huittisten välille myös puhtaan veden putki. Se varmistaa veden saannin poikkeustilanteissa. Lisäksi Kiikasta rakennetaan Kiikoisten nykyiselle vedenottamolle yhdysvesijohto. Se mahdollistaa veden syöttämisen molempiin suuntiin. Tämä linja luo yhteyden Sastamalan ja Kankaanpään vesijohtoverkostojen välille. Linjojen saneeraus jatkuu vuosittain Sastamalassa on jo pitkään saneerattu vesi- ja viemäriverkostoa. Se jatkuu vuosittain, sillä kyseessä on valtaisa urakka, joka myös maksaa paljon. Saneeraukset tehdään yleensä samaan aikaan kyseisen kadun perusparannuksen kanssa. Näin vältytään perättäisiltä kaivuutöiltä. Verkoston peruspannukusen yhteydessä rakennetaan myös uutta, eli hulevesijärjestelmää. Tähän kiinteistöjen pitää liittyä. Hulevesi, eli esimerkiksi katoilta sateella tuleva vesi, ohjataan hulevesiviemärin. Sen vettä ei johdeta puhdistamolle. Enää hulevettä ei saa johtaa viemäreihin. Tänä vuonna merkittävimmät saneerauskohteet ovat Vammalan Nälkälänmäen Vänninkatu, Härmänkatu, Vänninkuja ja Suutarinkuja. Lisäksi saneerausta tehdään Narvantiellä Vammalassa ja Sorretunpolulla entisen Äetsän puolella. 19

20 Julkinen tiedote Rakkaus kirjoihin kiteytyy Vanhan kirjallisuuden päivillä Tapahtuma täyttää kolmekymmentä vuotta. Juhlavuoden teemana on: Kirjan ja kirjallisuuden puolesta. Vanhan kirjallisuuden päivien kasvu suureksi valtakunnalliseksi kirjojen ja kirjallisuuden puolesta puhujaksi alkoi Silloin Vammalan lukiolla pidettiin ensimmäiset kirjapäivät. Paikalla oli seitsemän antikvaarista kirjanmyyjää ja tuhat kävijää. Vuodesta 1986 lähtien kirjapäivät on pidetty Sylvään koululla. Tulevana kesänä Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään jo 30. kerran. Järjestäjänä on Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry, joka näki päivänvalon Kirjapäivät on niin tärkeä tapahtuma, että presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat 8. joulukuuta 1986 Vammalassa. myös vierailleet Sylvään koululla. Kuva: Anne Kojola. Rakkaus kirjoihin kiteytyy jälleen tulevana kesänä kesäkuuta. Silloin Sylväälle kerääntyy noin 60 antikvaarista kirjanmyyjää. Lisämielenkiintoa tuo noin 40 eri asioiden esittelypistettä sekä tietenkin mittava ohjelmisto, joka alkaa jo torstaina 26. kesäkuuta, vaikka tapahtuman avaus onkin vasta seuraavana päivänä. Vähintään kävijälle riittää jälleen kierrettävää, katseltavaa ja kuunneltavaa. Sastamalan kaupungin tiedotuslehti 2014 Päätoimittaja: Hannu Nikkilä PL 23, Sastamala. Puh , Teksti ja kuvat: Sisältöpaja Ulkoasu ja taitto: Päivi Kaski/ Kustannusliike Aluelehdet Oy Maukkaita ohjelmapoimintoja Torstai 26. kesäkuuta Sylvään koulun juhlasali kello 15: Kirja muuttuvassa tietoympäristössä. Filosofi an tohtori Jukka- Pekka Pietiläinen haastattelee piispa Eero Huovista aiheesta: Miten minusta tuli tietokirjailija? Perjantai 27. kesäkuuta Sylvään koulun juhlasalissa avataan kello Vanhan kirjallisuuden päivien 30-vuotistapahtuma. Avaajana yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Leena Majander-Reenpää. Julkistetaan Vuoden kirjatoukka sekä annetaan Warelius-palkinto. Kirjan ylistys: Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio. Sylvään koulun auditorio kello 12: Elämäni tietokirjat. Toimittaja Aarno Loka Laitinen kertoo kymmenestä elämänsä tärkeimmästä tietokirjasta. Sylvään koulun juhlasali kello 15.30: Minä ja kirja. Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola kertoo, kuinka kirja auttaa päätösten tekoa. Sylvään koulun auditorio kello 16.30: Kirjahuutokauppa. Lauantai 28. kesäkuuta Sylvään koulun auditorio kello 10.30: Lasten omat kirjapäivät. Ohjelmassa muun muassa aikuisten valehtelukisa, jossa viime vuoden mestaruutta puolustaa professori Jaakko Hämeen-Anttila. Sylvään koulun juhlasali kello 15.30: Kirjan uudet vaatteet. Eli menettääkö painettu kirja asemansa sähkökirjalle. Keskustelemassa tutkija Annamari Arrakoski-Engardt, kehityspäällikkö Johanna Snell, professori Kari Enqvist ja kirjailija Arno Kotro.