Ulkopuolella olevat nuoret NÄKÖKULMIA

Transkriptio

1 Ulkopuolella olevat nuoret NÄKÖKULMIA Rauma

2 Välittämisen manifesti Nuorten syrjäytyminen on viime aikoina ollut erityisen paljon esillä Julkisessa keskustelussa. Ongelman laajuus ja sen seurausten vakavuus ymmärretään yhteiskunnassamme hyvin. Pelkkä asian puheeksi ottaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitsemme uudenlaisia ratkaisumalleja ja konkreettisia toimia. Yhdistyksen toiminnan lähtökohtana on, että jokainen on ansainnut uuden mahdollisuuden että jokaisen on mahdollista saada elämänsä takaisin raiteilleen. Tässä onnistuakseen monet nuoret tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, ja silti nousu vaatii joskus useamman yrityksen. Siinä mitataan nuoren lähipiirin ja hänen elämässään toimivien ammattilaisten välittämistä. Nuori tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka uskovat häneen eivätkä luovuta hänen suhteensa. Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön tervehdys Rauman Seudun Katulähetys ry:lle

3 Avaus ulkopuolisuuskeskustelun näkökulmasta Ungas levekår koulutuksen ulkopuolella työelämän ulkopuolella sosiaalinen ulkopuolisuus taloudellinen ulkopuolisuus Terveydellinen ulkopuolisuus Rikollisuus (juridinen ulkopuolisuus) Ungas levekår, Statistisk sentralbyrå, statiska analyser 93/2007, Oslo joulukuu

4 Lähes 3500 nuorta Ulkopuolella Satakunnassa Kunta 1:0,5 1:1 1:1,2 1:1,5 Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kiikoinen Kokemäki Köyliö Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Satakunta Valtakunta

5 Nuorisotyöttömyys Satakunnassa Kunta Kriisi Eura 5,61 4,47 3,46 3,20 5,57 5,98 4,46 Eurajoki 5,97 5,78 3,57 2,97 4,97 4,48 4,57 Harjavalta 8,05 6,82 5,04 5,63 8,28 9,26 7,69 2 Honkajoki 7,29 5,71 3,13 3,57 6,58 5,23 5,41 Huittinen 5,24 4,04 3,66 3,87 6,62 6,16 5,61 Jämijärvi 7,48 5,56 5,16 5,06 6,21 5,76 3,90 Kankaanpää 8,55 7,37 5,61 5,93 8,08 8,45 6,79 2 Karvia 8,37 6,63 4,76 4,52 7,73 8,47 6,63 2 Kiikoinen 4,55 2,54 1,82 2,73 5,79 5,56 5,51 Kokemäki 6,35 5,82 4,84 4,01 8,82 7,34 6,04 2 Köyliö 3,74 2,79 2,76 2,25 2,58 4,93 4,05 Lavia 9,28 4,47 3,59 4,52 9,70 6,94 6,67 2 Luvia 6,17 5,56 4,13 4,55 8,80 8,37 5,88 Merikarvia 6,16 11,25 3,23 3,69 6,17 7,53 5,42 Nakkila 8,68 2,78 5,17 4,98 9,38 6,97 6,93 2 Pomarkku 7,35 5,39 4,15 4,98 10,59 8,52 6,92 2 Pori 9,31 8,14 6,90 6,00 8,99 8,91 8,39 1 Rauma 8,06 5,63 4,49 3,86 6,20 5,80 5,06 Siikainen 7,84 8,33 6,32 6,19 9,89 6,98 6,19 2 Säkylä 4,36 3,10 2,82 2,09 4,22 5,09 4,57 Ulvila 6,88 5,05 5,15 4,04 7,86 8,54 7,

6 Vähän polarisaatiosta ja nuorista

7 Yleiset syyt polarisaatioon Odotusräjähdys kaiken kaikkien pitää olla hyvä Nuoret eksyy laajentuvassa nuoruusvaiheessa Uusi vanhemmuuden kulttuuri vanhemmuudesta > coach/supporter Tanskalainen Noemi Katznelson (Oslo 2012)

8 Hyvinvointiyhteiskunta on kriisissä nuorten täytyy pelastaa se! Kaksi haastetta Nuorten polarisaatio Koulutus on tavoite jokaiselle vähintään toinen aste Danmark står på en brændende platform, hvor fremtidens krav til de unge er, at alle skal have en uddannelse (Uddannelseskommissionen 2009:5). Poliittinen vastaus on: Koulutus, koulutus, koulutus! Haasteena: Pitää nuoret koulutuksessa Noemi Katznelson (Oslo 2012)

9 Ulkopuolella olevien nuorten strategiat Haastaa opettajuuden, pedagogiikan ja ohjauksen Charterturisten Charterturisti sellkeä päämäärä ja reitti Rygsæksrejsende reppumatkustaja ei selkeä päämäärä, hakee itsensä mutta osallistuu koulutuksen - prosessisa Blind passager sokea matkustaja päämäärätön seuraa vaan mukana Vagabonden kulkija päämäärätönta, paljon keskeytyksiä, vaikeuksia siirtyä asiasta toiseen,

10 Mitä nuoret odottavat mielekkäitä ja statusta nostavat tarjoukset ja toiminnot --- mahdollisuuksia missä ei odoteta vain kehitytään laaja koulutus/oppimiskäsite monia polkuja koulutukseen.. vähemmän paineita. enemmän aikaa. tuki ja apu henkilökohtaisiin ongelmiin saada kuulua vertaisryhmiin

11 Ei ole olemassa yhtä syrjäytyneiden ryhmää Syrjäytymiseen liittyy ulkopuolisuus, elämänhallinnan puute ja avuttomuus Suurimmassa vaarassa ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä Vanhempien päihteidenkäyttö ja mielenterveyden ongelmat Perheeseen liittyvät ongelmat (Esim. työttömyys ja taloudelliset ongelmat) Pitkäaikaissairaudet, vammaisuus, neurologiset ongelmat Kyse ei yksinomaan yksilön elinolosuhteista ja elämäntilanteesta vaan laajemmin yhteiskunnallisista olosuhteista Syrjäytyminen siirtyy sukupolvesta toiseen, mutta se ei periydy geneettisestieikä ole yksilön ominaisuus THL Paananen Reija Syrjäytymisen juurilla 1987 syntyneet

12 Mistä nämä nuoret tulevat?

13 Peruskoulunsa päättäneet 100,00 90,00 80,00 70,00 91,06 93,14 91,63 Perusopetuksensa päättäneet 2000 vuonna 2008 (66228) 84 % suorittanut jonkinlaisen tutkinnon 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 55,85 56,91 53,24 50,19 49,96 45,99 Koulutuksessa Ulkopuolella Työllinen Muu 40,90 34,76 29,22 29,99 24,02 25,18 17,11 14,85 10,68 11,98 9,58 10,49 7,16 8,68 10,01 4,22 4,51 1,57 2,31 3,24 2,95 2,42 2,41 2,62 0,21 0,33 0,

14 Akselin otsikko Ylioppilaat - sivutettu ryhmä? 90,00 80,00 Ylioppilaat vuonna 2000 toiminta ,00 60,00 50,00 40,00 20 % ei jatka yo tutkinnon jälkeen missään 28 % ei ollut vuonna 2008 minkäänlaista yotutkintoa jäkeistä tutkintoa 30,00 20,00 10,00 0, Koulutuksessa 43,46 65,62 79,48 81,22 76,35 66,62 55,04 39,90 30,00 Ulkopuolella 15,28 8,06 4,68 4,36 4,90 5,45 6,25 7,40 8,30 Työllinen 30,29 18,61 14,41 13,07 17,10 26,00 36,42 49,50 58,00 Muu 10,98 7,71 1,43 1,34 1,65 1,94 2,29 3,20 3,

15 20 30 % aloittaneista keskeyttää ammatillisen koulutuksen Ammatillisen perustutkinnon uudet opiskelijat 2001 (n=47550) Opiskeluvuosia Suorittanut osuus tutkinnon 0,5 v. 89 0,19 1,0 v ,63 1,5 v ,90 2,0 v ,80 2,5 v ,76 3,0 v ,36 56,63 3,5 v ,01 4,0 v ,19 65,83 4,5 v ,10 5,0 v ,65 69,58 5,5 v ,65 6,0 v ,60 71,83 6,5 v ,46 7,0 v. 6 0,01 72,30 Ei tutkintoa ,91 Muu tutkinto 852 1, ,00 kumulatiivinen osuus

16 Noin 20 % työttömäksi valmistumisen jälkeen 70,00 60,00 50,00 40,00 52,01 54,64 56,75 55,70 49,11 54,37 56,08 59,81 Ammatillsen perustutkinnon suorittaneet sijoittuminen heti koulutuksen jälkeen 58,63 Työllinen Työtön Muu 30,00 20,00 21,23 20,26 19,15 20,48 22,60 19,80 16,77 13,61 16,50 10,00 3,26 3,50 3,43 2,99 3,92 3,59 4,73 4,96 4,14 0,

17 10 % ajautuu ulkopuolelle 80,00 Ammatillisen perustutkinnon 2000 suorittaneet toiminta ,00 60,00 56,38 59,36 60,13 60,47 63,87 67,11 69,91 70,78 50,00 52,01 40,00 Koulutuksessa Työelämässä Ulkopuolella Muu 30,00 20,00 10,00 0,00 24,49 18,67 19,36 15,36 8,14 5,59 22,55 22,73 23,58 20,42 15,85 15,18 17,57 13,61 13,04 12,18 15,66 13,95 10,85 11,12 2,24 1,97 2,33 2,67 3,15 3,58 4,

18 Vähän taustoja

19 Koulun keskeyttäminen on moninainen ilmiö Kyse moninaisesta ilmiöstä ja pitkästä prosessista Yksittäisen tekijän avulla ei voida ennustaa koulun keskeyttämistä kasaantuminen Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevien välillä on kompleksisia suhteita erilaisia koulun keskeyttämisen prosesseja THL/ Kouluterveyskysely; Erikoistutkija Nina Halme, tutkimusprofessori Marja- Leena Perälä, tutkija Hanne Kivimäki ja yksikön päällikkö Juha Fränti

20 Taustalla monet tekijät Aikaisempien tutkimusten* perusteella tunnistettiin 21 koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevaa tekijää, jotka liittyivät a) Nuoreen itseensä Henkilökohtaisiin taustoihin Käyttäytymiseen Kouluun b) Hänen perheeseensä Sosioekonomiseen taustaan Vanhempi nuori suhteeseen Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevia tekijöitä esiintyi hieman enemmän pojilla (ka 3,29) kuin tytöillä (ka 3,22) THL Kouluterveyskeysely

21 Reija Paananen Syrjäytymisen juurilla

22 THL Reija Paananen

23 Tämä kaikki maksaa

24 Mitä tämä maksaa. Esimerkkejä nuorta maksaa vuodessa 300 miljoonaa (työmarkkinatuki + asumistuki) 30-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle menetetty työpanos 1,5 miljoona euroa Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 4000 nuorta 6,6 miljardia + 2,5 miljardia hoitokustannukset

25 Mitä voisimme tehdä?

26 Varhainen tunnistaminen ja oikea-aikaisen tuen tarjoaminen keskeistä Edellytetään hallinnonalat ylittävää yhteistoimintaa koululla keskeinen rooli Voimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen edellyttää, että johdolla on kokonaiskuva kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluista ja hyvinvoinnin tilasta, toimitaan yhdessä sovittujen periaatteiden mukaan ja käytössä on vaikuttavat menetelmät ja työtavat

27 NUORISOLAKI Kuntien monialaisilla ryhmillä tärkeä rooli 1. Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi 2. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus 3. Tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä 4. Edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken

28 SEURANTAVELVOITE? Kaikki kunnan (13) vuotiaat Palveluissa (koulutus ym) Palveluissa tukea tarvitsevat Ulkopuolella olevat nuoret Palveluohjaus Välitoimenpide Tarvitsee/haluaa tukea Etsivä nuorisotyö Yhteydenotto Ei Tarvitsee/Ei haluaa tukea

29 Tarvitaan ohjelmaa tietoa toimivaa rakennetta käsipareja ja resursseja

30 Tahtoa asennetta ja toimintaa Perheiden hyvinvointi = lasten hyvinvointi Universaalit, tasa-arvoiset palvelut ja koulutus Ei ole yhtä syrjäytymisvaarassa olevien ryhmää, vaan kaikille lapsille täytyy taata mahdollisuus hyvään elämään Varhainen hyvinvoinnin tukeminen (pois varhaisesta puuttumisesta) Kasvuympäristöjen tuki, suojaavien tekijöiden vahvistaminen Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen, lapset otettava huomioon aikuisten palveluissa Ehkäisevän työn oltava laaja-alaista, keskityttävä kokonaisuuteen ja vastattava todellisiin tarpeisiin Tarvitaan tahtoa, asennetta ja toimintaa THL Reija Paananen Syrjäytymisen juurilla

31 VÄLITTÄMISEN MANIFESTI Jokainen meistä Ammattilaiset Kansalaisjärjestöt Julkinen hallinto Poliittinen järjestelmä TIETOA JA TEKOJA KAIKILLA TASOILLA

32 Tuleeko nivelvaihetta tiivistää? Muut vaihtoehdot 10- luokka Ammatti- Startti Pajat Kansanopistot Jopoluokka

33 Tarvitaan vaihtoehtoisia polkuja - Tavoitteeseen Kohti ammattia

34 Ohjauksella ja neuvonnalla tärkeä rooli Tulee luoda paikalliset ja maakunnalliset ohjauksen ja neuvonnan verkostot areenat Nuoret haluavat face to face ja luotettavuutta sekä rinnalla kulkemista Riittävät resurssit ja riittävä aika

35 Nuorisotoimen panostus Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Monialaiset ryhmät Nk perusnuorisotyö