KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖN MUUTTOVALMEN- NUKSEN VAIKUTUS MUUTTOON JA KOTIUTUMISEEN KEHI- TYSVAMMAISTEN MUUTTAJIEN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖN MUUTTOVALMEN- NUKSEN VAIKUTUS MUUTTOON JA KOTIUTUMISEEN KEHI- TYSVAMMAISTEN MUUTTAJIEN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖN MUUTTOVALMEN- NUKSEN VAIKUTUS MUUTTOON JA KOTIUTUMISEEN KEHI- TYSVAMMAISTEN MUUTTAJIEN NÄKÖKULMASTA Markus Parkkonen Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pori Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Parkkonen, Markus. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennuksen vaikutus muuttoon ja kotiutumiseen kehitysvammaisten muuttajien näkökulmasta. Diak, Pori, kevät 2014, 34s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toteuttaman muuttovalmennustoiminnan vaikutusta kehitysvammaisen henkilön muuttoon valmistautumisessa ja kotiutumisessa uuteen kotiin. Tavoitteena oli selvittää, onko Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toteuttamalla muuttovalmennuksella vaikutusta kehitysvammaisen henkilön muuttoon valmistautumiseen ja kotiutumiseen. Tavoitteena oli myös saada tietoa, mitkä asiat edesauttavat kotiutumista ja miten muuttovalmennusta tulisi mahdollisesti edelleen kehittää itse muuttajien näkökulmasta. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdella strukturoidulla ryhmähaastattelulla. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä kehitysvammaista henkilöä, jotka olivat vuosien 2011 tai 2012 aikana osallistuneet Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toteuttamaan muuttovalmennukseen ja muuttaneet muuttovalmennuksen myötä uuteen kotiin. Ryhmähaastattelut toteutettiin helmikuussa 2014 haastateltavien silloisissa asuinpaikoissa. Tutkimustuloksista nousi esille uuteen kotiin kotiutumisessa auttavina asioina tärkeimpinä uuden kodin henkilökuntaan etukäteen tutustuminen, omien tavaroiden ja niiden järjestelyn merkitys sekä vanhojen tuttujen rutiinien jatkaminen uudessa kodissa. Muuttovalmennus koettiin muuttoon valmistautumista ja kotiutumista auttavana tekijänä. Muuttovalmennus auttoi muuttajia vastausten perusteella muun muassa siten, että muuttovalmennuksessa tutustui uusiin asuinkavereihin, pääsi tutustumaan uuteen kotiin ja sai itsevarmuutta lisää. Asiasanat: elämänmuutos, kehitysvammaisuus, muuttaminen, muuttovalmennus

3 ABSTRACT Parkkonen, Markus. Training for moving from Mentally Disabled Movers` Points of view. 34p., 2 appendices. Language: Finnish. Pori, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of this study was to find out if the training for moving arranged for mentally disabled persons by the Service Foundation for People with Intellectual Disability had impact on preparing to move and beginning to feel at home in new homes. The goal was also to find out which things and factors could help in beginning to feel at home and how the training for moving arranged by the Service Foundation for People with Intellectual Disability should be developed according to former movers with intellectual disabilities. The study was a qualitative. The data were gathered by two structured group interviews. The data were gathered interviewing five persons with intellectual disabilities. These persons had participated in the training for moving by the Service Foundation for People with Intellectual Disability during 2011 or 2012 and therefore supported by the training for moving moved to new homes. The group interviews were executed in February 2014 at the interviewees` current living places. The results of this study showed that the most important issues that helped feel at home after moving to a new home were getting to know the new personnel in the new home beforehand, the importance of own belongings and arranging them and also continuing old familiar habits and routines in the new home. Training for moving was seen as a supporting and helping factor in preparing for moving and beginning to feel at home. According to the results, the training for moving helped the movers among other things so that in the training for moving one could get to know new housemates and new home and become more self-confident. Key words: change of life, mentally disabled, moving, training for moving

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Muuttovalmennus Yksilökeskeinen ajattelutapa ja elämänsuunnittelu Mikä auttaa elämänmuutoksessa? Aiempia tutkimuksia muuttovalmennuksesta TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Tutkimuksen kohderyhmä ja tutkimusympäristö Kvalitatiivinen tutkimus Ryhmähaastattelu Haastattelukysymykset Aineiston käsittely 19 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Muuttaminen Muuttovalmennus JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tutkimuskysymyksiin vastaaminen Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys.. 28 LÄHTEET.30 LIITE 1: Haastattelujen kysymysrunko 33 LIITE 2: Haastateltavien suostumuslomake. 34

5 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön aiheena on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toteuttaman muuttovalmennustoiminnan vaikutuksen tutkiminen kehitysvammaisten muuttajien näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää haastattelemalla Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennuksen läpikäyneitä kehitysvammaisia henkilöitä, onko muuttovalmennuksella vaikutusta kehitysvammaisen henkilön muuttoon valmistautumisessa ja kotiutumisessa uuteen kotiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää muuton kokeneilta kehitysvammaisilta henkilöiltä, mitkä asiat edesauttavat kotiutumisessa uuteen kotiin. Sain aiheen ja toimeksiannon tähän työhön Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä haluttiin saada tietoa ja näkemyksiä nimenomaan kehitysvammaisilta muuttajilta itseltään siitä, onko muuttovalmennuksella vaikutusta ja merkitystä kehitysvammaisen henkilön muuttoon valmistautumisessa ja kotiutumisessa uuteen kotiin. Tutkimuksella haluttiin myös saada tietoa siitä, miten muuttovalmennusta tulisi kehittää edelleen muuttajien näkökulmasta. Haastattelut järjestettiin strukturoituina ryhmähaastatteluina helmikuussa 2014 haastateltavien nykyisissä kodeissa. Tutkimuksen haastateltavat asuivat haastatteluhetkellä kahdessa eri ryhmäkodissa ja he olivat osallistuneet näiden nimenomaisten kotien muuttovalmennukseen. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö oli järjestänyt kyseisiin koteihin omat muuttovalmennusprosessit kaikille koteihin muuttaville henkilöille ja heidän läheisilleen. Opinnäytetyön aihe valikoitui itselleni otettuani yhteyttä kesällä 2013 Kehitysvammaisten Palvelusäätiöön ja kyseltyäni Palvelusäätiöstä opinnäytetyön ideoita. Olin toiminut aiemmin jonkin verran kehitysvammaisten ihmisten parissa työharjoitteluiden ja töiden kautta ja halusin myös opinnäytetyön tehdä johonkin kehitysvammaisuuteen liittyvästä aiheesta. Muuttovalmennustoiminta oli minulle entuudestaan tuttua pintapuolisesti, sillä olin erään aiemman työharjoitteluni kautta kerran tutustumassa muuttovalmennukseen silloisille tuleville muuttajille järjestetyssä muuttovalmennustapaamisessa.

6 6 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Esittelen ensimmäiseksi tämän tutkimuksen kannalta oleelliset taustakäsitteet. Aluksi esittelen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toteuttaman muuttovalmennuksen taustaa, tavoitteita ja keskeisintä sisältöä. Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat ovat kaikki osallistuneet aiemmin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennukseen. Tämän jälkeen käsittelen yksilökeskeistä elämänsuunnittelua, joka nivoutuu Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaan sekä muuttovalmennustoimintaan. Tämän jälkeen käsittelen teoriaa elämänmuutoksesta ja nimenomaan sitä, mikä auttaa elämänmuutoksessa. Muuttaminen on merkittävä elämänmuutos kenelle vain, mutta se voi olla erityisen suuri elämänmuutos kehitysvammaiselle ihmiselle. Näiden tutkimuksen kannalta keskeisten käsitteiden ja teemojen jälkeen esittelen tämän tutkimuksen kannalta mielestäni merkittävimpiä aiemmin muuttovalmennuksesta tehtyjä tutkimuksia. 2.1 Muuttovalmennus Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on valtakunnallinen, omaisjärjestötaustainen palveluiden kehittäjä ja tuottaja, joka on perustettu Kehitysvammaisten Tukiliiton toimesta. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnan tärkeimpiä alueita on vaikuttamistoiminta, tilapäishoito, asuntojen hankinta ja rakennuttaminen sekä kehittämistoiminta. (Kehitysvammaisten Palvelusäätiö i.a.a; Kehitysvammaisten Palvelusäätiö i.a.f.) Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnan ja palvelujen tavoitteena on, että kehitysvammainen tai erityistä tukea tarvitseva ihminen voi elää omaehtoisesti elämäänsä. Lisäksi säätiön olennaisena tavoitteena on viedä eteenpäin yksilölähtöistä ajattelutapaa kehitysvammaisten ihmisten elämässä sekä edistää kehitysvammaisten ihmisten täysivaltaista kansalaisuutta. (Kehitysvammaisten Palvelusäätiö i.a.a; Kehitysvammaisten Palvelusäätiö i.a.b.) Muuttovalmennus on osa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämistoimintaan kuuluvaa elämänmuutostoimintaa. Elämänmuutostoiminnan tarkoituksena on tukea kehi-

7 7 tysvammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään eri elämänvaiheissa, kun tukea tarvitaan. (Kehitysvammaisten Palvelusäätiö i.a.d.) Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennusta toteutetaan valtakunnallisesti yhteistyössä kuntien ja erilaisten paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä pyritään kehittämään alueellisia muuttovalmennusmalleja. (Kehitysvammaisten Palvelusäätiö i.a.c.) Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on toteuttanut muuttovalmennusta vuodesta 1991 lähtien. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö saa Raha-automaattiyhdistys RAY:lta avustusta toiminnan kehittämiseen. (Puranen 2007, 3.) Muuttovalmennustoiminnan tarkoituksena on tukea kehitysvammaista muuttajaa ja hänen läheisiään muuttoon liittyvässä elämänmuutoksessa sekä itse muutossa ja muuttoon valmistautumisessa. Toiminnan perimmäisenä tavoitteena on muuttajan onnistunut muutto ja kotiutuminen uuteen kotiin. (Kehitysvammaisten Palvelusäätiö i.a.d.) Muuttovalmennustoiminnan tarpeen taustalla piilee se, että kehitysvammaisen perheenjäsenen muutto pois lapsuudenkodista voi olla suuri elämänmuutos kehitysvammaiselle ihmiselle ja hänen perheelleen (Kehitysvammaisten Palvelusäätiö i.a.c.). Siis muuttovalmennusta tarvitaan, kun kehitysvammainen ihminen muuttaa lapsuudenkodistaan omaan kotiin tai ryhmämuotoiseen asumismuotoon, mutta muuttovalmennusta tarvitaan yhtä lailla myös silloin, kun kehitysvammainen henkilö vaihtaa asumismuotoa muuttamalla esimerkiksi laitosasumisesta kodinomaisempaan, ryhmämuotoiseen asumismuotoon. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö suunnittelee ja toteuttaa yhdessä yhteistyötahojensa kanssa muuttajien ja heidän läheistensä toiveiden mukaista muuttovalmennusta. (Puranen & Leinonen 2007, 119.) Kun kehitysvammainen henkilö muuttaa uuteen kotiin, niin yleensä samalla muuttuvat esimerkiksi ihmissuhteet, päivittäiset toiminnot ja jokapäiväinen elin- ja toimintaympäristö. Muuttovalmennuksella pyritään ennen kaikkea kehitysvammaisen muuttajan pehmeään kotiutumiseen uuteen kotiin, mitä edesauttaa esimerkiksi muuttajan elämänhistorian, voimavarojen, tuentarpeiden ja toiveiden tunteminen. Näiden asioiden käsittely ja niihin paneutuminen on oleellinen osa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennusprosessia. (Kehitysvammaisten Palvelusäätiö i.a.c.; Puranen 2007, 17.)

8 8 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennusta järjestetään sekä kehitysvammaiselle muuttajalle että hänen läheisilleen. Läheisten osalta muuttovalmennus on muun muassa varautumista siihen vaiheeseen ja elämäntilanteeseen, kun kehitysvammainen perheenjäsen on muuttanut pois kotoa. Muuttovalmennus on kehitysvammaisen lapsen vanhemmille myös oman elämän ja tulevaisuuden suunnittelua. (Puranen 2007, 10.) Muuttovalmennus pyritään aloittamaan hyvissä ajoin ennen suunniteltua muuttoa uuteen kotiin. Tavoitteena on, että se alkaisi ainakin vuotta tai kahta vuotta ennen suunniteltua muuttoa. Muuttovalmennuksessa pyritään siihen, että sen aikana muutosta tulee tuttu asia, ja siihen tottuvat niin muuttaja itse kuin hänen perheenjäsenensäkin. (Puranen 2007, ) Tutustuminen uuteen kotiin ja sen henkilökuntaan kuuluu olennaisena osana muuttovalmennukseen. Kehitysvammaisen henkilön on tärkeää tutustua uuteen kotiin ja uuden kodin henkilökuntaan etukäteen, jo ennen muuttoa. Uuden kodin henkilökunta ja muut asukkaat tulevat muuttajalle tutuiksi muuttovalmennuksen aikana järjestetyissä tapaamisissa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennuksessa tällaisia yhteisiä tapaamisia järjestetään yleensä muutamia kertoja ennen varsinaista muuttoa. (Puranen & Leinonen 2007, 121.) 2.2 Yksilökeskeinen ajattelutapa ja elämänsuunnittelu Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu on ajattelutapa ja prosessimainen työmuoto, jossa autetaan tukea tarvitsevaa henkilöä kartoittamaan hänen omia toiveitaan ja ajatuksiaan. Tavoitteena on löytää sellaisia asioita, joita henkilö itse pitää tärkeinä elämässään nyt ja tulevaisuudessa, mitä toiveita hänellä on ja millaista tukea hän tarvitsee. (Helen Sanderson Associates i.a.a.; Helen Sanderson Associates i.a.b.) Alkujaan yksilökeskeinen elämänsuunnittelu kehitettiin laitoksista muunkaltaisiin asuinpaikkoihin ja koteihin muuttavien ja itsenäistymisvaiheessa olevien kehitysvammaisten henkilöiden tueksi. Elämänsuunnittelulla pyritään kartoittamaan henkilön omia ajatuksia ja toiveita ja sitä käytetään muun muassa monenlaisissa elämän muutosvaiheissa tukena ja apuvälineenä. (Verneri.net 2012.)

9 9 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu on kehitetty erilaisten palvelujen tukea elämässään tarvitseville henkilöille ja heidän kanssaan työskenteleville, mutta sitä voi käyttää kuka tahansa ihminen apuna omassa elämässään. Asiakas on yksilökeskeisen elämänsuunnittelun keskipisteenä ja hänellä on mahdollisuus johtaa omaa yksilökeskeistä suunnitelmaansa, jossa tavoitteena on löytää hänelle tärkeät asiat nyt ja tulevaisuudessa, sekä auttaa häntä saamaan tarvitsemansa tuen ja palvelut. (Helen Sanderson Associates i.a.c.; Helen Sanderson Associates i.a.d.) Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu on myös osa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön työskentelytapoja ja -prosesseja. Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä on laadittu esimerkiksi oma yksilökeskeisen suunnittelun kansio, Minun suunnitelmani -kansio, jota käytetään yksilöllisen elämänsuunnittelun apuna ja työvälineenä. (Kehitysvammaisten Palvelusäätiö i.a.e.) 2.3 Mikä auttaa elämänmuutoksessa? Kuten tässä luvussa tuli jo aiemmin todettua, niin muuttaminen uuteen kotiin voi olla hyvin iso elämänmuutos kehitysvammaisen ihmiselle. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennustoiminta on kehitetty tukemaan tätä prosessia. Tuon esiin seuraavaksi näkökulmia elämänmuutoksesta ja siitä, mikä auttaa yleisellä tasolla ihmistä elämänmuutoksissa. Muutto on elämänmuutos. Toiselle ihmiselle se on isompi, toiselle pienempi muutos. Puranen (2007, 29 30) korostaa, että kehitysvammaisista ihmisistä puhuttaessa, sopeutuminen muuttoon eli elämänmuutokseen on yksilöllistä. Kehitysvammaisen henkilön kohdalla muuton hitaus on tärkeää sopeutumisen kannalta. Erityisesti peilaten esimerkiksi siihen, mitä Schlossberg (2011) on todennut elämänmuutoksien haasteista ihmiselle ylipäätään. Schlossberg (2011) on todennut, että elämänmuutokset muodostavat ihmiselle aina haasteen niiden kokonaislaatuisuuden vuoksi; ne muuttavat esimerkiksi ihmisen rooleja, ihmissuhteita ja toimintatapoja. Schlossberg painottaa, että itse muutos ei ole kriittinen asia, vaan nimenomaan se, kuinka merkittävästi elämänmuutos muuttaa ihmisen jokapäiväistä elämää. (Hämäläinen 2013, 12.)

10 10 Hämäläinen (2013, 11 12) on todennut, että ihmisten elämänmuutokset ovat yksilöllistyneet ja monimuotoistuneet nykyajan dynaamisessa ja epävarmassa yhteiskunnassa, jossa muutokset ovat nopeita ja valinnan mahdollisuuksia elämänkulun aikana on paljon. Hämäläinen muistuttaa myös, että ihmiset selviytyvät elämänmuutoksista kukin omanlaisella tavallaan (Hämäläinen 2013, 16). Hänninen (2000) käsittelee elämänmuutoksia tarinoina väitöskirjassaan. Hänninen (2000, 72) nostaa elämänmuutokset kiinnostavaksi tutkimuskohteeksi muun muassa siitä syystä, että muutokset uhkaavat ihmisen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, mutta toisaalta taas ne tarjoavat mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa. Elämänmuutosten tarkastelu tarinalähestymistavasta voi olla elämänmuutosta läpi käyvälle henkilölle hyödyllistä. Elämänmuutokseensa ja tapahtumiin voi löytää jonkinlaisen juonen kuvittelemalla elämänmuutoksen tarinan muodossa. Tarinoilla voidaan hallita elämänmuutosta siten, että tarinan avulla elämänmuutos hahmotetaan palana menneen ja tulevaisuuden yhdistävää juonta. (Hänninen 2000, 95.) Goodman, Schlossberg ja Anderson (2006, 55 86) korostavat perheeltä, läheisiltä ja muilta tahoilta saadun sosiaalisen tuen tärkeyttä elämänmuutosta läpikäyvälle ihmiselle. Sosiaalinen tuki voi olla esimerkiksi rakkauden ja vahvistuksen saamista, mutta myös esimerkiksi neuvontaa ja ohjausta muutokseen. (Hämäläinen 2013, 16). Ihminen tarvitsee aikaa sopeutuakseen muutokseen, ja useimmilla sopeutumiseen sisältyy myös erilaisia ristiriitaisia reaktioita (Schlossberg 2011, Hämäläisen 2013, 17 mukaan). Myös positiivisiin muutoksiin sisältyy vaatimuksia, jotka ihminen voi kokea vaikeina päästä yli. Ihminen tarvitsee muutosprosessissa aikaa hyväksyäkseen muutoksen. (Hopson & Adams 1976, Hämäläisen 2013, 14 mukaan.) Puranen (2007, 35) toteaakin, että uuteen kotiin muuttaneiden kehitysvammaisten ihmisten kohdalla vasta noin vuoden tai kahden vuoden kuluttua muutosta voidaan sanoa paremmin, miten kehitysvammaisen ihmisen kotiutuminen uuteen kotiin on onnistunut.

11 Aiempia tutkimuksia muuttovalmennuksesta Muuttovalmennuksesta ja kehitysvammaisten ihmisten muuttamisesta on tehty suhteellisen paljon tutkimuksia. Esittelen seuraavaksi muutamia mielestäni tämän tutkimuksen kannalta merkittävimpiä aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Katja Toivasen (2002) opinnäytetyö käsittelee kehitysvammaisen henkilön muuton tukemista ja sopeutumista uuteen kotiin. Työssä tutkittiin, mitkä asiat pysyvät ennallaan ja mitkä asiat muuttuvat uuteen kotiin muuton myötä kehitysvammaisen ihmisen elämässä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kehitysvammaisen ihmisen muuttoa ja siihen liittyvää elämänmuutosta voisi tukea. Toivasen tutkimuksen tulokset kertovat, että kehitysvammaisten ihmisten elämä muuttui heidän muutettuaan uuteen kotiin. Sopeutumista uuteen kotiin auttoi Pehmeä muutto -asumisvalmennus, oman kodin merkityksen ymmärtäminen, sosiaaliset suhteet, läheisten tuki ja päivätoiminta. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toteuttaman muuttovalmennuksen vaikutusta muuttoon kehitysvammaisten muuttajien itsensä näkökulmasta ei ole aiemmin tutkittu. Sen sijaan Anni Raunio (2013) tutki ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennusta kehitysvammaisten muuttajien vanhempien näkökulmasta. Raunion tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vanhempien toimijuus muuttuu kehitysvammaisen lapsen muuttaessa pois kotoaan ja miten muuttovalmennusta tulisi kehittää vanhempia paremmin tukevaksi. Muuttovalmennuksen kehittämisen kohteina vanhemmat näkivät muuttopäätöksen tukemisen, yksilöllisemmän tuen, runsaamman tutustumisajan sekä muuttovalmennuksen ulottumisen muuton jälkeiseen aikaan. Maija Puro (2010) puolestaan on tutkinut opinnäytetyössään kehitysvammaisten ihmisten käsityksiä hyvästä muutosta. Tutkimukseen osallistuneiden kehitysvammaisten muuttajien näkemyksen mukaan hyvään muuttoon kuuluu esimerkiksi muuton rauhallinen tahti ja läheisiltä saatu tuki. Tärkeänä koettiin myös uuteen kotiin tutustumiskäynti ennen muuttoa sekä vanhojen tuttujen rutiinien jatkuminen uudessa kodissa.

12 12 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennukseen osallistuneiden kehitysvammaisten muuttajien näkemyksiä muuttovalmennuksen vaikutuksesta muuttoon ja kotiutumiseen sekä selvittää muuttoa ja kotiutumista edesauttavia asioita. Toteutin tutkimuksen kahdella strukturoidulla ryhmähaastattelulla. 3.1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Sain aiheen tutkimukselle Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiötä kiinnosti saada selville muuttovalmennukseen osallistuneiden ja sen myötä uuteen kotiin muuttaneiden henkilöiden näkemyksiä siitä, onko Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toteuttamalla muuttovalmennuksella vaikutusta kehitysvammaisen henkilön muuttoon valmistautumisessa ja kotiutumisessa. Lisäksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiötä kiinnosti kartoittaa muuttajien näkemyksiä siitä, mitkä asiat auttavat kotiutumisessa uuteen kotiin. Tutkimuksen tutkimuskysymykset nousivat luontevasti työn tarkoituksesta ja tavoitteista. Tutkimuskysymyksiksi asetin seuraavat kysymykset: Onko muuttovalmennuksella vaikutusta kehitysvammaisen henkilön muuttoon valmistautumisessa ja kotiutumisessa? Mitkä asiat edesauttavat kotiutumisessa uuteen kotiin? 3.2 Tutkimuksen kohderyhmä ja tutkimusympäristö Tutkimusprosessi lähti liikkeelle syksyllä 2013, jolloin sovin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa tutkimuksen käytännön toteutuksesta. Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä annettiin minulle kahden sellaisen ryhmäkodin yhteystiedot, joissa kummassakin asui Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennukseen aiemmin osallistuneita henkilöitä. Minun tehtäväkseni jäi ottaa näihin koteihin yhteyttä ja selvittää, kuinka

13 13 monta halukasta osallistujaa heillä olisi tutkimukseeni. Lähetin molempiin koteihin saatekirjeen syksyllä 2013, jossa kuvailin lyhyesti tutkimuksen tarkoitusta. Molemmista kodeista vastattiin minulle, että heillä asui kolme sellaista henkilöä, jotka voisivat ja haluaisivat osallistua tutkimukseen. En tiedä sen tarkemmin sitä, millä perustein haastateltavat valikoituivat kotien sisällä, eikä sillä ole mielestäni tässä kohtaa tutkimuksen kannalta merkitystä. Sovin tutkimukseen osallistuvien henkilöiden kotien työntekijöiden kanssa haastattelut pidettäväksi helmikuussa 2014 haastateltavien ryhmäkodeissa. Haastatteluihin osallistuneet henkilöt olivat osallistuneet Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennukseen vuosien 2011 ja 2012 aikana. Haastattelut pidettiin kahtena ryhmähaastatteluna. Haastateltavat jakautuivat luonnollisesti puoliksi haastatteluihin siten, että toiseen haastatteluun osallistuivat ne kolme henkilöä, jotka olivat osallistuneet samaan muuttovalmennusprosessiin ja toiseen haastatteluun osallistuivat vuorostaan toiset kolme henkilöä, jotka olivat osallistuneet toiseen muuttovalmennusprosessiin. Yhteensä tutkimuksen kuudesta haastateltavasta kaksi oli muuttanut uuteen kotiin lapsuudenkodista vanhempien luota, kaksi laitoksesta ja kaksi sisaren luota. Toisessa haastattelussa oli lisäksi mukana toisen ryhmäkodin yksi työntekijöistä, joka toimi haastattelussa kahden haastateltavan tulkkina. Yksi haastateltavista kommunikoi vaihtoehtoisilla kommunikointimenetelmillä ja toinen puhui ajoittain hieman epäselvästi, joten tulkin läsnäolo oli välttämätön. 3.3 Kvalitatiivinen tutkimus Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on pyrkimyksenä ymmärtää tutkittavaa kohdetta. Niinpä usein laadullinen tutkimus alkaa siten, että tutkija yrittää ensin kartoittaa toimimaansa kenttää. (Hirsjärvi, Remes, & Sajavaara 2003, 168.) Oman tutkimukseni kohdalla kenttä, jossa toimin, oli minulle entuudestaan jo jonkin verran tuttu. Olen tottunut työskentelemään kehitysvammaisten henkilöiden kanssa töissä ja harjoitteluissa, mutta Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennuksesta sen sijaan tietämykseni ei etukäteen ollut kovin suurta. Niinpä perehdyin tarkemmin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennustoimintaan ennen haastattelujen

14 14 suorittamista. Tässä käytin apunani esimerkiksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä luettavakseni saamiani raportteja niistä muuttovalmennusprosesseista, joihin tutkimukseeni osallistuneet henkilöt olivat osallistuneet. Näitä raportteja käytin myös haastatteluissa apuna johdanto- ja muistelumateriaalin muodossa, josta kerron myöhemmin hieman lisää. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistosta ei tehdä päätelmiä yleistettävyyttä ajatellen. Ajatuksena on kuitenkin alun perin aristoteelinen ajatus, että yksityisessä toistuu yleinen. (Hirsjärvi ym. 2003, 169.) Eli kun tutkitaan yksittäistä tapausta riittävän tarkasti, saadaan selville myös se, mikä ilmiössä on merkittävää ja mikä toistuu usein asiaa yleisemmällä tasolla tarkasteltaessa. Koska laadullisessa tutkimuksessa ei ole tarkoitus etsiä keskimääräisiä yhteyksiä tai tilastollisia säännönmukaisuuksia, ei myöskään aineiston koko määräydy näihin perustuen. (Hirsjärvi ym. 2003, ) Nämä laadullista tutkimusta koskevat perusasiat koskevat mielestäni myös tätä tutkimusta. Oletin, että kuuden henkilön haastattelusta tulee riittävästi aineistoa ja myös Kehitysvammaisten Palvelusäätiön puolesta tämä määrä tuntui riittävältä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennukseen on osallistunut vuosien saatossa suuri määrä henkilöitä ja osallistunee tulevaisuudessakin. Siinä mielessä tässä tutkimuksessa aineiston määrä ei ole suuri. Mutta kuten kappaleen alussa tuli jo viitattua Hirsjärveen ym. (2003, 169), niin pienikin otanta voi tarkasti tutkittuna antaa osviittaa ilmiön yleisestä toistuvuudesta. 3.4 Ryhmähaastattelu Ryhmähaastattelu on hyvä haastattelumuoto, sillä siinä saadaan samalla kertaa tietoja usealta haastateltavalta. Ryhmähaastattelu on käyttökelpoinen haastattelumuoto varsinkin jos haastattelija voi aavistaa etukäteen, että haastateltavat saattavat arastella haastattelua. (Hirsjärvi ym. 2003, ) Ryhmähaastattelu valikoitui tutkimukseni aineistonkeruumenetelmäksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä ehdotettiin sitä tällaiseen tutkimukseen mahdollisena sopivana haastattelumuotona. Tämän jälkeen pohdin asiaa ja päädyin siihen, että se lienee paras vaihtoehto toteuttaa haastattelut. Samassa muuttovalmennusprosessissa olleet haastatel-

15 15 tavat asuivat samassa paikassa, jolloin ryhmähaastattelu oli järkevä aineistonkeruumenetelmä jo senkin vuoksi, että samalla kertaa haastatteluun voisivat osallistua kaikki samassa ryhmäkodissa asuvat ja samaan muuttovalmennusprosessiin osallistuneet henkilöt. Lisäksi ajattelin haastateltavien kokevan olonsa mahdollisesti rennommaksi ja vapautuneemmaksi haastattelutilanteessa, mikäli siinä on muitakin henkilöitä samanaikaisesti haastateltavana ikään kuin vertaistukena, kuten edellisessä kappaleessa esitin jo Hirsjärven ym. (2003, ) todenneen. Alkuperäisen suunnitelmani mukaan tarkoituksenani oli mennä tapaamaan haastateltavia kerran ennen varsinaista haastattelukertaa, tarkoituksenani ennen kaikkea muistella ja käydä läpi haastateltavien kanssa heidän muuttovalmennusprosessejaan, sillä niistä oli kulunut aikaa jo noin kaksi vuotta haastattelujen alla. Tämä aie kuitenkin epäonnistui, kun toisen ryhmäkodin aikataulu ei antanut periksi kuin yhteen tapaamiskertaan eli varsinaiseen haastattelukertaan. Tämän vuoksi päätin, että tasapuolisuuden nimissä myös muiden haastateltavien kanssa tulisi toimia saman lailla. Eli etukäteistapaamiskertaa ei järjestetty haastateltavien kanssa. Kuten jo aiemmin selostin, niin sain Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä niiden muuttovalmennusprosessien raportit, joihin tutkimukseen osallistujat olivat osallistuneet, käyttööni haastatteluihin valmistautumista ja haastatteluja varten. Otin raportit mukaan haastatteluihin ja muistelimme haastateltavien muuttovalmennusprosesseja ja niiden sisältöä haastateltavien kanssa raporttien avulla ennen varsinaisten haastattelujen aloittamista. Nähdäkseni muuttovalmennuksen sisällön muistelu ja kertaaminen ennen varsinaisia haastatteluja oli haastateltaville ehdottomasti tarpeen, sillä muuttovalmennuksesta oli kulunut kaikkien haastateltavien kohdalla aikaa jo noin kaksi vuotta. Toisessa ryhmäkodissa, jossa haastateltavilla oli väljempi aikataulu haastattelupäivänä, käytimme muuttovalmennuksen muisteluun aikaa noin 45 minuuttia. Toisessa kodissa käytimme muuttovalmennusprosessin muisteluun aikaa noin 20 minuuttia. Haastateltavia oli alun perin yhteensä kuusi. Toisessa haastattelussa yksi haastateltavista kuitenkin halusi poistua heti haastattelun alettua huoneeseensa, eikä hän tullut haastatteluun enää takaisin, joten lopullisesti sain tutkimuksessa kerättyä viideltä haastateltavalta

16 16 aineistoa. Toinen ryhmähaastatteluista kesti noin 45 minuuttia ja toinen noin 25 minuuttia. Haastattelut äänitettiin sanelukoneella. Strukturoitu haastattelu on yleensä lomakehaastattelu, jossa on valmiit, ennalta laaditut kysymykset. Kysymykset ja kysymysten esittämisjärjestys strukturoidussa haastattelussa on kaikille vastaajille sama. (Metsämuuronen 2008, 40.) Strukturoitu haastattelu tapahtuu kysymyslomaketta apuna käyttäen. Kun kysymykset on saatu suunniteltua ja järjestettyä, niin varsinainen haastattelu on melko helppo toteuttaa tämän jälkeen. (Hirsjärvi ym. 2003, 195.) Teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu on strukturoidun ja avoimen haastattelun välimuoto. Teemahaastattelussa on yleensä haastattelun teema-alueet tiedossa etukäteen, mutta sen sijaan kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuvat. (Hirsjärvi ym. 2003, 195.) Haastattelumuodoksi ryhmähaastatteluihin päätin valita strukturoidun haastattelun. Olin laatinut etukäteen haastatteluihin kysymysrungon, jota käytin haastatteluissa. Toimin näin, koska ounastelin etukäteen, että kehitysvammaisille henkilöille teemahaastattelu tällaisesta aiheesta kuin muuttovalmennus, voisi olla melko vaikea hahmottaa kokonaisuutena. Epäilin, että tavanomaisella teemahaastattelulla ei välttämättä saataisi riittävästi vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tämän vuoksi laadin etukäteen haastattelurungon. Sinänsä haastattelut eivät olleet kuitenkaan täysin tyypillisiä strukturoituja haastatteluja, että jätin haastatteluissa tilaa myös luonnolliselle teemahaastatteluun tyypilliselle keskustelulle. Kerroin selkeästi haastattelujen alussa haastateltaville, että myös vapaa keskustelu esittämieni kysymysten aikana ja jälkeen erilaisista aiheista ja mielipiteistä muuttovalmennukseen ja muuttoon liittyen on sallittua ja suotavaa. Luonnollista keskustelua kysymysten jälkeen tai väleissä ei haastatteluissa kuitenkaan syntynyt. Eli strukturoidun haastattelun valinta osoittautui mielestäni oikeaksi valinnaksi. Haastattelut etenivät käytännössä miltei koko ajan laatimani kysymysrungon mukaan ja haastateltavat vastailivat vuorotellen kysymyksiin. Tosin välillä haastateltavien vastaukset sisälsivät teemoja, joita olisi ollut tulossa kysymysrungossa myöhemmin. Tällöin luonnollisesti käsittelimme näitä teemoja ja poikkesimme kysymysrungon järjestyksestä ajoittain.

17 17 Ryhmähaastattelut olivat keskenään melko erilaisia. Toisen ryhmähaastattelun haastateltavat ymmärsivät havaintojeni perusteella pääsääntöisesti kaikki kysymäni kysymykset hyvin sellaisenaan kuin ne esitin ja kuinka ne on kysymysrungossa muotoiltu (Liite 1). Sen sijaan toisen ryhmähaastattelun haastateltavat kokivat osan kysymyksistä liian vaikeiksi. Tässä haastattelussa oli haastateltaville tuttu työntekijä mukana tulkin roolissa, sillä yksi haastateltavista käytti vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä ja yksi puhui hieman epäselvästi. Tulkin avulla pyrimme konkretisoimaan vaikeita kysymyksiä hieman helpompaan muotoon ja helpommin ymmärrettäviksi. Tämä auttoi joidenkin kysymysten kohdalla, mutta osa kysymyksistä oli silti liian vaikeita, eivätkä haastateltavat osanneet vastata. Täten kaikkiin kysymyksiin ei saatu kaikkien tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden vastauksia. Ryhmä voi auttaa haastattelutilanteessa, jos haastattelussa esimerkiksi käsitellään menneitä asioita, joita tulisi muistella. Ryhmä voi auttaa myös väärinymmärrysten selventämisessä. Toisaalta ryhmä voi estää ryhmän kannalta negatiivisten asioiden esilletulon ja täten myös niiden käsittelyn. Ryhmässä saattaa olla dominoivia henkilöitä, jotka pyrkivät määräämään keskustelun suunnan. (Hirsjärvi ym. 2003, 198.) Viitaten tähän, huomasin haastatteluissa oikeastaan vain ryhmän positiivisen merkityksen liittyen nimenomaan muistinvaraisiin aisoihin. Esittäessäni kysymyksiä muuttovalmennuksesta, huomasin että ajoittain joku haastateltavista muisti paremmin joitakin yksityiskohtia ja välillä taas joku toinen. Tuntui siltä, että usein muutkin haastateltavat muistivat sitten jonkin seikan, kun yksi oli ensin aloittanut aiheesta puhumaan. Havaintojeni perusteella Hirsjärven ym. (2003, 198) esiin nostamia ryhmän kielteisiä vaikutuksia, joihin viittasin edellä, ei näkynyt juurikaan haastatteluissa. Sen sijaan ryhmähaastatteluista kun oli kyse, niin haastateltavat tietenkin kuulivat koko haastattelujen ajan toinen toistensa vastaukset. Tämä näkyi mielestäni varsinkin toisessa haastattelussa siten, että osissa kysymyksistä haastateltavat selvästi yhtyivät toistensa mielipiteisiin esimerkiksi tyyliin Joo määkin tykkäsin siittä.

18 Haastattelukysymykset Suunnittelin haastatteluja varten kysymysrungon, kuten edellisessä luvussa kerroin. Yritin suunnitella kysymyksiä niin, että ne tuottaisivat mahdollisimman paljon vastauksia tutkimuksen tavoitetta ajatellen. Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä esitettiin minulle haastatteluja varten muutamia tutkimuksen tavoitteen kannalta oleellisia teemoja ja kysymyksiä, jotka heitä kiinnostivat eniten. Näitä olivat: Auttoiko muuttovalmennus? Jos muuttovalmennus auttoi, niin miten? Mitä pitäisi olla lisää muuttovalmennuksessa? Mitkä asiat edesauttavat kotiutumista? Otin nämä kysymykset mukaan haastattelurunkoni kysymyksiksi, muutamaa hieman muodoltaan muokaten. Loput kysymykset suunnittelin itse. Esitän seuraavaksi haastattelujen kysymysrungon ja kysymykset siinä kysymysjärjestyksessä, miten ne haastatteluissa suunnilleen menivät. Ne ovat myös liitteenä työssä (Liite 1). Haastatteluissa oli kaksi käytännössä kaksi käsiteltävää teemaa muuttaminen ja muuttovalmennus. Karkeasti ottaen alkupuoliskon kysymykset liittyivät muuttoteemaan ja loppupuoliskon kysymykset muuttovalmennus -teemaan. Kysymyksiä oli yhteensä 15. Kysymys 1: Miten valmistauduitte muuttoon? Kysymys 2: Miltä tuntui valmistautua muuttoon? Kysymys 3: Entä miltä itse muuttaminen tuntui? Kysymys 4: Tuntuiko muutto isolta muutokselta elämässä? Kysymys 5: Jäikö joku asia harmittamaan muutossa? Kysymys 6: Mitä kertoisitte muuttamisesta jollekin, joka nyt suunnittelee muuttoa? Antaisitteko jotain neuvoja muuttamisesta? Kysymys 7: Mikä/ mitkä asiat helpottivat tai auttoivat kotiutumisessa uuteen kotiin? Kysymys 8: Auttoiko muuttovalmennus muuttoon valmistautumisessa ja kotiutumisessa? Kysymys 9: Miten muuttovalmennus auttoi? Tai mikä auttoi eniten? Kysymys 10: Oliko muuttovalmennustapaamisia sopivan monta, liian vähän vai liian paljon? Kysymys 11: Mitä jäi päällimmäisenä mieleen muuttovalmennuksesta?

19 19 Kysymys 12: Mikä oli parasta muuttovalmennuksessa? Kysymys 13: Pitäisikö muuttovalmennuksessa olla jotain lisää? Mitä? Kysymys 14: Mitä kertoisitte muuttovalmennuksesta jollekin, joka ei tiedä muuttovalmennuksesta ennestään mitään? Kysymys 15: Jos olisitte nyt muuttamassa uuteen kotiin, niin menisittekö ensin muuttovalmennukseen? 3.6 Aineiston käsittely Ennen kuin varsinaista aineiston analysointia aletaan tehdä, tulee aineiston muoto saattaa analysoitavaan muotoon. Tämä tarkoittaa haastattelujen kohdalla käytännössä litterointia eli puhtaaksikirjoittamista. (Metsämuuronen 2008, 48.) Litteroin haastattelut sanatarkasti haastattelujen jälkeen. Litterointi oli aikaa vievä prosessi, mutta helpotti luonnollisesti varsinaista aineiston tutkimista ja analysointia. Aineiston käsittely- ja tulkintatapa riippuu osittain siitä, millaisia valintoja tutkija on tutkimuksensa alkuvaiheen aikana tehnyt. Aineiston analyysivaiheessa selviää, minkälaisia vastauksia tutkimusongelmiin saadaan. (Hirsjärvi ym. 2003, 207.) Lähdin käsittelemään tutkimukseni aineistoa haastattelussa kysyttyjen kysymysten ja niihin saatujen vastausten perusteella tarkoituksenani hahmottaa, miten aineiston tulokset kohtaavat asetetut tutkimuskysymykset ja työn tavoitteet. En käyttänyt aineiston käsittely- ja tulkintavaiheessa luokitteluja, sillä olin asettanut etukäteen kysymyksiä haastatteluihin, ja tutkittuani aineistoa löysin sieltä selkeitä vastauksia kysyttyihin kysymyksiin. Näin ollen lähdin tarkastelemaan kysymyksiä ja tulkitsemaan niihin saatuja vastauksia kysymys kerrallaan. Peilasin vastauksia koko ajan tutkimuskysymyksiin.

20 20 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Haastatteluissa esittämäni 15 kysymystä jakautuivat karkeasti ottaen niin, että alkupuoliskon kysymyksillä (1-7) haettiin haastateltavien kokemuksia ja näkemyksiä muutosta ja siihen liittyvistä seikoista, ja loppupuoliskon kysymyksillä (8-15) haettiin näkemyksiä ja kokemuksia enemmänkin nimenomaan muuttovalmennuksesta. Keskityn kuvaamaan tutkimuksen tuloksia siten, että otan käsittelyyn niitä kysymyksiä, joilla saatiin tutkimuskysymyksiä ajatellen parhaiten vastauksia ja tietoa. Parhaiten tutkimuskysymyksiin vastaavaa aineistoa syntyi tulkintani mukaan Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä ehdotetuista teemoista ja kysymyksistä, mikä oli melko luonnollista, sillä ne vastasivat melko suoraan tutkimuskysymyksiin. Kaikissa kysymyksissä, joissa on aineistonäytteitä mukana, on kaikkien haastateltavien vastaukset kysymykseen. Siis niin monen, jotka vastasivat. Kaikki eivät aina osanneet vastata kysymyksiin, joten paikoitellen haastateltavien aineistonäytteitä on joidenkin kysymysten kohdalla esimerkiksi vain kolme tai neljä. Esitän tässä luvussa myös tulkintojani ja johtopäätöksiäni haastateltavien vastauksista ja tuloksista tulosten lomassa. Tutkimus ei ole valmis tulosten analysoinnin jälkeen. Tutkijan tulisi myös selittää ja tulkita tuloksia ja tehdä niistä omia johtopäätöksiä. (Hirsjärvi ym. 2003, 211.) 4.1 Muuttaminen Ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin, miten muuttoon valmistauduttiin. No mää esimerkiks valmistauduin sillain muuttoon jo ku se tieto tuli että mut o valittu tänne asuun, ni että tultiin kattoon tätä kotia ja... sitte se oli ihan alusta asti sellane että tänne mää muutan että ja käytiin kattoon tätä kotia ja sitte käytiin töissä puhetta näistä mun kotoo muuttamisista ja äitin kans käytiin läpi ja mutta kyllähä me sitä suuni-

21 21 teltii jo pitkää äitin kanssa, että joskus se tulee ja määhä olin jonossaki tänne. Et se ei tullu sillain yllätyksenä.. vaan mää tiesin odottaa tätä paikkaa Pakattiin kaikki kamppeet mukaan. Mankka mukaan. Mää olin tua mökillä... sit muutat sitte. Sittemme tultiin tänne ja tohon tuotii tavarat. Siittä oli jo.. Mää tota valmistuin siinä kun isä alko puhuun että jos ois semmosta paikkaa ja ois lähellä kotoo. Siittä oli puhetta jo monta vuotta että jos lähtisit jo kotoo.. ja kyllä mää siihen olin jo kypsä ja.. omiin hoteisii lähteen että. Oli niinku aikaki jo että että ei se mulle mitenkään tullu sillain yllättävänä vaan mää niinkun olin sitte jo kypsäki. Ensimmäisen kysymyksen vastauksista tulee mielestäni hyvin ilmi se, että asiana ja suunnitelmana muutto omaan kotiin oli ainakin kahdelle haastateltavalle jo hyvin tuttu ja pohdittu asia jo ennen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennusta. Muuttoa oli vastausten perusteella suunniteltu jo pitkään, eikä muuttoon valmistautumisvaihe ollut mikään yllättävä ja yhtäkkinen muutos, kuten kaksi haastateltavista toteaa. Kahden muun haastateltavan vastaukset kertovat taas enemmän konkreettisesta valmistautumisesta ja muutosta tapahtumana pakattiin ja vietiin tavaroita, ja että se vaihe on tärkeä kotiutumisen kannalta. Viidenteen kysymykseen, jäikö muutossa joku harmittamaan, kaikki muut haastateltavat paitsi yksi vastasivat, että ei jäänyt mikään harmittamaan. Yhtä haastateltavaa jäi harmittamaan se, että hän joutui vaihtamaan työpaikkaa muuton yhteydessä, eikä tähän saanut itse vaikuttaa. Tästä voi vetää ainakin sellaisia johtopäätöksiä, että muutosta ei ole ilmeisesti jäänyt ainakaan pahoja pettymyksiä mieleen kokemuksena ja tapahtumana. Mutta toisaalta voi yhtä lailla miettiä, että jos ihminen ei ole aiemmin kokenut muuttoa prosessina, ei voi välttämättä ehkä täysin tietääkään, mitä muutolta odottaa. Kuudennessa kysymyksessä kysyttiin, mitä haastateltavat kertoisivat muuttamisesta jollekin, joka suunnittelee muuttoa; antaisivatko he jotain neuvoja?

22 22 Vessaan neuvoisin kohteliasta neuvoo. Missä on oma huone. Tärkeitä tavaroita mukaan. Täällä voi nukkua. Ja syödä, käydä suihkussa. No mää antasin ainaki semmosen neuvon, että kannattaa, jos vähänki joku asia askarruttaa, nii kannattaa suoraan kysyä. Koska sitte se jää painaan mieltä. Ja kannattaa esimerkiks sopia.. vaikkei se ihminen ny välttämättä pääsiskään sun mukaas sinne muuttovalmennustapaamisiin, mut jos sullon töissä tai joku ihminen, tai joku yleensä joku ihmine, jonka kanssa sää haluut käydä tota prosessia läpi nii sillon ku olin töissä nii sitte kävin sitä yhessä läpi, nii se osittain autto mua. Mää sanon.. et tervetuloo tänne asuun. En mää tiiä. Et tervetuloo ja kiva ku muuttaa tänne ja.. mää meen auttaan sitä sitte tänne joku muuttaa. Se oli mun asiani. Mää.. no sanoisin tota että, että niinkun niitä mitä asioita on ollu, nii niinku täytys vähän niinku miettiä että mitä on.. että täällä tulee. Että täytys toisten vähä kattoo toisten perään ja kaveria auttaa ja sillain että olla siinä lähellä tukena. Tämän kysymyksen ideana oli peilata haastateltaville itselleen tärkeitä asioita muuttamisessa. Kaikilta haastateltavilta tuli selvästi omakohtaisia neuvoja. Muutama haastateltava korosti arkipäivän perusasioita, että yhtälailla uudessa kodissa nukutaan ja käydään suihkussa ja vessassa, kuten on aiemmassakin kodissa tehty. Eli tästä tulee mielestäni ilmi se, että perusasiat ja niiden tietäminen uudesta kodista ovat luultavasti muuttajalle tärkeitä ja luovat tiettyä turvaa. Jotta voi kotiutua, pitää tuntea uusi koti ja uusi asuinympäristö. Seitsemännessä kysymyksessä kysyttiin, mitkä asiat auttoivat kotiutumisessa uuteen kotiin. No ainaki se että tuntee henkilökunnan. Tai että henkilökunta on niinku etukäteen vähä tutustunu ja Tietää et niinku että että henkilökunta tietää mikkä on niinku se päivän jutskat ja kaikki ne ni seki auttaa sitte. Ja että saa omat tavarat sinne ja saa tehä niinku

23 23 lapsuudenkodissaki. Tai olla niinku sillain tehä niinku lapsuudenkodissaki on tehny sillain.. olla netissä ja muuta. Henkilökunta kans auttaa ja kaikkee tämmöstä. Hyvin on menny täälä kaikki. Noi järjestäminen... noi tavarat. Mun siskoni pisti ne kaikki tavarat. Siinä se oli. Nää on niinku paljo helpompaa ku on omat tavarat ja kaikki omat nää kaikki pesuvehkeet on täällä ja kaikki. Ja lääkkeitten laittoo... itte laittaa ku osaa ja ku kotonaki laittanu monta vuotta niitä omia lääkkeitä. Että niitäkin on jatkettu täällä. Kivalta, kivalta. Vastassa oltiin. Hoitajat. Vastauksista nousi melko selkeästi esille kolme tärkeää asiaa, mitkä auttavat ja helpottavat kotiutumisessa uuteen kotiin: uuden kodin henkilökunta ja siihen etukäteen tutustuminen, omien tavaroiden ja niiden järjestelyn merkitys sekä vanhojen tuttujen rutiinien jatkaminen uudessa kodissa, kuten esimerkkinä mainittu omien lääkkeiden laittaminen. 4.2 Muuttovalmennus Kahdeksannessa kysymyksessä käsiteltiin sitä, että auttoiko muuttovalmennus muuttoon valmistautumisessa ja kotiutumisessa. No on se muuttovalmennus ny parempi ku se, että muuttas iha kylmiltää. Joo no kyllä se siinä mielessä että kun se ei niinkun... tota tutustu asukkaitten kanssa ja sitten käytii muuttoa läpi, mutta, mut se mua niinku mua tota että olis voinu enemmän olla sitä niinku sitä henkilökuntaaki voinu olla mukana siinä mut Mutta olis niinku jo muuttovalmennuksen ajan ni voinu tutustua siihen tulevaan henkilökuntaan.

24 24 Sehän o että oon samaa mieltä minä, että kylmilteen ei muuteta! Joo kyllä autto ku vanhemmat oli siinä tukena että. Omaiset oli siinä tukena kattomassa vähän välillä että. Autto! Hoitajat autto. Joo. Joo mun siskoni auttoi. Joo ja mää pistin itte kaikki lääkkeet. Tässä kysymyksessä tuli hyvin erilaisia vastauksia. Kaikki haastateltavat vastasivat periaatteessa että muuttovalmennus auttoi, mutta heti tämän perään kaksi haastateltavaa otti läheistensä roolin esiin. Eli ainakin osa haastateltavista koki hyvin merkittävänä ja auttavana asiassa muuttoprosessissa läheistensä tuen, jotka osallistuivat myös muuttovalmennukseen. Tulkitsin vastauksia myös niin, että osa haastateltavista ei ehkä aina täysin hahmottanut eri kokonaisuuksia mikä oli muuttovalmennusta ja mikä itse muuttamista ja muuttotoimissa avustamista. Yhdeksännessä kysymyksessä kysyttiin tarkemmin jatkoa edelliseen, että miten muuttovalmennus auttoi. Pakkaamisessa, hoitajat autto pakkaamisessa. Hyvältä se tuntu! Se on.. siä oli niitä kuvia näytettiin, näitä tän talon kuvia oikeesti, että minkälainen talo on että. Että minkälainen sisältä on että. Että ei oo niinku aikasemmin ollu tietonenkaa, että tämmöne taloja on rakennettukaa että. No kyl se siinä mielessä et ku käytiin läpi niitä että mitä omia tavaroita sinne voi laittaa ja Ja sit saatiin niinku siin alussa ni saatiin vähän nähdä et minkälainen se on se oma koti ja.. Sit mun mielestä olis saanu olla enemmän semmosta et oltas käyty enem-

25 25 män. Että olis niinku enemmän ollu tutustumisia tähän uutee kotii, et oltais oltu niinku täällä jo niitä muuttovalmennuskertoja käymässä läpi. Tässä kysymyksessä tuli myös kirjavia vastauksia. Varsinaisesti kysymyksen ymmärsi alkuperäisen ajatuksen mukaan vastausten perusteella mielestäni kaksi haastateltavaa, jotka nostivat jotain käytännön asioita esille siitä sisällöstä, mitä muuttovalmennuksessa oli. Tulevan kodin näkemistä etukäteen pidettiin näissä molemmissa vastauksissa tärkeänä. Ja jälleen tämänkin kysymyksen vastauksissa tuli esille tavara- ja sisustus - teema, joka on noussut jo hyvin monessa kysymyksessä esiin tärkeänä seikkana. Myös suora toive esitettiin, että uuteen kotiin olisi ehtinyt tutustua vielä paremmin etukäteen ennen muuttoa. Ja edellisessä kysymyksessä tuli jo tähänkin kysymykseen yksi lisävastaus, että asuinkavereihin tutustuminen oli yksi tärkeä seikka, millä tavalla muuttovalmennuksesta oli hyötyä. Kymmenennessä kysymyksessä kysyttiin haastateltavien mielipidettä, oliko muuttovalmennustapaamisia liian vähän, sopivasti tai liian paljon. Kaikki haastateltavat vastasivat yksimielisesti, että sopivasti oli. Kahdennessatoista kysymyksessä haastateltavat saivat kertoa, mikä oli heidän mielestään parasta muuttovalmennuksessa. Kaksi haastateltavista ei osannut vastata tähän kysymykseen. Uuden kodin henkilökunnan tapaaminen, muuttokavereihin tutustuminen, uusien kokemusten ja itsevarmuuden karttuminen ja muuttovalmennuksen ohjaajat saivat ääniä muuttovalmennuksen parhaina asioina. Se viimenen, ku henkilökunta esittäyty. Meillä oli sellane pelijutska, että me saatiin kerätä pisteitä ja pelata noitte ohjaajien kaa. Siä oli kaikki... mitähän siä oli, siä oli kaikkia erilaista kokemusta tuli lisää että.. ei siinä oo mitään tuli kokemusta ku ollu ei oo ollu ku kotona on ollu vaan ni kokemusta on tullu lisää. Ja ittevarmuutta on tullu lisää. Ja sitte eka niinku tutustu noihin muuttokavereihi, mikkä täällä oli.! Ton kanssa samaa mieltä. Hmm ja ohjaajat.

26 26 Kolmannessatoista kysymyksessä kysyttiin, pitäisikö muuttovalmennuksessa olla jotain lisää, ja jos pitäisi, niin mitä. Kokemukseen perustuva uusien muuttajien vertaisauttaminen tuli esille toiveena, ja nimenomaan yksilöllinen vertaismuuttajatoiminta. Myös muuttovalmennuksesta (ja luultavasti myös muuttamisesta) kertomaan meneminen uusille muuttajille tuli ideana esiin. Muutamassa aiemmassa kysymyksessä oli tullut myös vastauksia tähän kysymykseen. Aiemmissa vastauksissa esitettiin muun muassa mielipiteitä siitä, että uuteen kotiin olisi toivottu päästä tutustumaan useamman kerran ennen varsinaista muuttoa ja että uuden kodin henkilökunta olisi ollut muuttovalmennusvaiheessa pidemmän aikaa mukana. En muista. Siinä pitäis olla sillain et muuttovalmennus kun tota että, kun toiset jokka muuttaa ny kotioo pois, niin kertoo siittä jollekkin toisten kavereille, jokka muuttaa ni jos tulis muutto jollekki, nii kertoo niinkun että mitä mitä siinä tehdään ja ollaan ja tehdään näitä muuttovalmennusjuttuja, että mitä sie on Että jos ois semmonen joka muuttaa nyt kotoo, ni vois mennä kertoon sinne jotain, että minkälainen on muuttovalmennus! No tota mun mielestä se ois ollu kiva että ois ollu niinku noita jokka on muuttanu jo, ni sitten ois saanu jonku, joka on muuttanu ni jokaiselle muuttajalle semmonen oma vertaismuuttaja. Ois voinu kahestaan käydä läpi niitä, että miltä tuntu muuttaa omaan kotii ja Semmosta niinku ajatuksia... ku siä kävi yks semmonen mut se oli just semmone ryhmäjuttu mut et jokaiselle voinu sellane vertaismuuttaja ja että miltä se tuntu muuttaa omaan kotiin ja vähä valmistautua yhessä sen semmosen ihmisen kanssa, joka on jo muuttanu. Ja sitte tota.. niinku on se toisaalta iha hyvä mut sit taas toisaalta siinä sais olla enemmän semmosta yksilöllisyyttä, että ku see on kai semmosta ryhmämuotosta... Aika lailla. Viimeisessä kysymyksessä kysyttiin, että jos haastateltavat olisivat nyt muuttamassa uuteen kotiin, niin menisivätkö he ensin muuttovalmennukseen. Kaikki haastateltavat vastasivat tähän ilmeisen varmana, että menisivät.

27 27 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tutkimuksen tulosten perusteella käy mielestäni ilmi, että Kehitysvammaisten Palvelusäätiön muuttovalmennuksella on positiivista vaikutusta kehitysvammaisen henkilön muuttoon valmistautumisessa ja kotiutumisessa. 5.1 Tutkimuskysymyksiin vastaaminen Työlle asettamani tutkimuskysymykset ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä saamani teemat ja kysymykset, jotka heitä kiinnosti, ohjasivat luonnollisesti tutkimuksen kulkua ja suunnittelua. Tutkimuskysymyksiksi asetin seuraavat kysymykset: Onko muuttovalmennuksella vaikutusta kehitysvammaisen henkilön muuttoon valmistautumisessa ja kotiutumisessa? Mitkä asiat edesauttavat kotiutumisessa uuteen kotiin? Jälkimmäiseen tutkimuskysymykseen lienee helpompaa etsiä vastauksia ensin. Mitkä asiat edesauttavat kotiutumisessa uuteen kotiin? Teema tuli tutkimuksessa luonnollisella tavalla suoraan esille lähes samanmuotoisena haastattelukysymyksenä haastatteluissa. Tosin haastatteluissa kysymys esitettiin haastateltaville: Mikä tai mitkä asiat helpottivat kotiutumista uuteen kotiin? Kysymykseen saatiin tällä tavalla suoraan vastauksia. Kyseisen suoran kysymyksen vastauksista nousi melko selkeästi esille kolme asiaa, jotka haastateltavien mielestä auttoivat ja helpottivat kotiutumisessa uuteen kotiin: uuden kodin henkilökuntaan etukäteen tutustuminen, omien tavaroiden ja niiden järjestelyn merkitys sekä vanhojen tuttujen rutiinien jatkaminen uudessa kodissa. Mutta lisäksi teema tuli esille muutaman muunkin haastattelukysymyksen kautta. Erityisesti kuudennessa kysymyksessä, jossa kysyttiin, mitä haastateltavat kertoisivat muuttamisesta jollekin, joka suunnittelee muuttoa, teema tuli esille. Tässä kysymyksessä muutama haastateltavista toi kodin perusasioiden tärkeyden tietämisen ja tuntemisen esille kotiutumisen kannalta. Myös omien tavaroiden ja niiden järjestelyn merkitys kotiutumisen kannalta tuli esille monessakin kysymyksessä.

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013 Ohjelma 9.30 Avaussanat Taru Kuotisaho, vastaava hoitaja Portsan Kehräkoti, Turun kaupunki 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön sekä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK Järjestelmäkeskeinen vs. asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio sosiaali- ja terveysalalla Teemu Rantanen, Laurea Timo Toikko, Seinäjoen AMK Mitä on kehittämistoiminta? Kehittäminen on tällä hetkellä työelämän

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Tutkimusryhmä Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Ajatuksia kiusaamisesta-kirja. Tiia Linden 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu Lohja

Ajatuksia kiusaamisesta-kirja. Tiia Linden 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu Lohja Ajatuksia kiusaamisesta-kirja Tiia Linden 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu Lohja Sisällys: Ryhmän valinta ja aiheeseen tutustuminen Kuvien maalaus Sadutus Lähteet Ryhmän valinta ja aiheeseen tutustuminen

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

KOOSTE OPISKELIJARAPORTEISTA 10/2011. Yksilöllisen asumisen toteutuminen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemana. Kirsi Timonen Leena Suhonen

KOOSTE OPISKELIJARAPORTEISTA 10/2011. Yksilöllisen asumisen toteutuminen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemana. Kirsi Timonen Leena Suhonen KOOSTE OPISKELIJARAPORTEISTA 10/2011 Yksilöllisen asumisen toteutuminen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemana Kirsi Timonen Leena Suhonen SISÄLTÖ 1 Johdanto 3 2 Yksilöllinen asuminen ja osallisuus 3 3

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Map. Minun asumisen polkuni -toimintamalli

Map. Minun asumisen polkuni -toimintamalli Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli Mitä tämä vihko sisältää? 1. Itsenäistyn ja mietin tulevaisuuden asumistani 5 2. Saan tietoa asumisen asioista 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Teen asumiseen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Kuinka tieto- ja viestintäteknologia muuttaa oppimistilanne/-ympäristöä? Kuinka tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut tuttujen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse?

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse? 1 LAKI JA KADONNEEN JUONEN ARVOITUS LAKI kertojaääni Nimeni on Larry Laki, ja sanani on laki. Laki on myös sukunimeni, ja lakia pitää noudattaa. Laki ei ole mikään Lucky Luke (=Lakki Laki), vaan se on

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot