Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa -hankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa -hankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa -hankkeen loppuraportti kuva: Tuula Ilván 1. Elinkeinojen kehittämishanke, toteuttaja: Sysmän kunta 2. Hanke: Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa Hankenumero Toteutusaika

2 3. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen käytännön toiminta alkoi Sidosryhmiä on informoitu ja hankkeesta tiedotettu muutenkin laajasti, esite ja opas aloittavalle yrittäjälomittajalle sekä tuetun maksullisen lomituksen mainoslehtinen on tehty myös hankeajan jälkeiseen ja valtakunnalliseen käyttööni. Uusien yrittäjälomittajien haku on tuottanut hankkeen aikana Sysmän lomituspalveluyksikölle 40 uutta sopimusyrittäjää, sekä jo toimineita että vasta aloittaneita maaseutuyrittäjiä. Uudet yrittäjät ovat tehneet v yht h ja mennessä 5729 lomitustyötuntia, yht h. Tuetun maksullisen loman käyttö lisääntyi vuodesta 2010 vuoteen 2011 ja näyttää siltä, että 2012 päästäneen jokseenkin samaan määrään. Hankkeen aikana selvitettiin kilpailutuksen tarve sekä luotiin malli yrittäjälomittajien kilpailutuksen toteuttamiseksi. Alan ja alueen oppilaitoksissa on tiedotettu maaseutuyrittäjyyden mahdollisuuksista. Hanke on alueiden välinen. Hankkeen kustannusarvio on , tuki on 95 %, Toimintaryhmien osuudet kustannuksista ovat Päijänne-Leader 55 %, ETPÄHÄ 30 % ja Maaseutukehitys 15 %. 4. Hankkeen tavoitteet Ylätason tavoite oli edistää maaseudun sirpaleisten töiden kokoamista yhteen siten, että kunnissa ja kylissä syntyy uutta yrittäjyyttä ja jo yrittäjinä toimivien toimeentulo vahvistuu. Käytännön tavoitteena on ollut yrittäjälomittajien määrän lisääminen Sysmän lomituspalvelualueella. Yrittäjälomittajia on rekrytoitu mm. maatalousyrittäjistä, monialaisista pienyrittäjistä ja nuorista. Määrällinen tavoite oli saada 2 uutta lomituspalvelua tekevää yrittäjää jokaisesta hankekunnasta = 20 uutta yrittäjää. Ensimmäisenä käytännön toimena on ollut yrittäjälomittajuudesta kiinnostuneiden etsiminen. Mahdollisia kohderyhmiä ovat olleet karjasta luopuneet maaseutuyrittäjät, pienyrittäjät sekä alan oppilaitoksissa opiskelevat tai valmistuneet maaseudusta kiinnostuneet nuoret. kuva: Pia Kekkonen 2

3 Toisena tehtävänä oli kiinnostuneiden aloittavien lomituspalveluyrittäjien opastaminen lomituspalveluyrittäjiksi. Uudet sopimusyrittäjät tuli tutustuttaa toimimaan yhteistyössä lomahallinnon kanssa sekä opastaa tarpeelliseen raportointiin. Tässä oleellista on ollut aktiivinen tiedottaminen, myös lomahallinnon paikallisyksikön www-sivujen avulla. Kolmantena tavoitteena oli pyrkimys tuetun maksullisen lomituksen käytön lisäämiseen tiedottamalla mahdollisuudesta lisätyövoiman saantiin lomituspalvelujen kautta mm. maatilan ruuhkahuippujen aikaan. Lomittajapula on rajoittanut tuetun loman käyttöä, joten tekijöiden lisääntyessä vuosilomaan oikeutetuilla on paremmat mahdollisuudet saada myös lomituksen kautta lisätyövoimaa. Lisäksi alueen ostopalveluyrittäjillä on mahdollisuus liikevaihdon lisäämiseen, jos tuettuun lomaan oikeutetut tilat käyttävät mahdollisuuden täysimääräisesti. Neljäntenä osa-alueena on ollut ostopalvelulomitusten kilpailuttamisen tarpeen selvittäminen sekä käytännön toimintamallin laatiminen mahdolliselle kilpailuttamiselle. Aiemmin kilpailutusta ei ole toteutettu, mutta ostopalvelun määrän lisääntyessä tarve on syytä selvittää. Hankkeen avulla tavoiteltiin maaseudun pienyrityksille ja maaseutuyrittäjille uusia asiakkuuksia ja lisätuloja. Tavoitteena oli samalla viestittää nuorille mahdollisuudesta työllistyä ja asua maaseudulla. Toisaalta voitiin rohkaista toimivia maatiloja jatkamaan; toimiva lomitusjärjestelmä voi osaltaan luoda uskoa tulevaisuuteen sekä parantaa työssäjaksamista. Yrittäjälomittajuus nähtiin keinona koota yhteen useampia maaseudun pienistä puroista kertyviä tulovirtoja. Monialayritykset tarvitsevat maaseudulla useita tulonlähteitä. Lomitushallinnon puolella uusista yrittäjistä tavoiteltiin apua lomitusjärjestelyihin erityisesti kysynnän ruuhkahuippuina mikä tukisi myös lomahallinnon ja työsuhteisen lomitushenkilöstön jaksamista. Välillisesti alueen kunnat voivat saada lisätuloja paikallisten yritysten liikevaihdon kasvun sekä uusien yrittäjien myötä. 5. Toteutus 5.1. Resurssit Hanketta rahoittivat Leader-toimintaryhmät : Eteläisen Päijät-Hämeen toimintaryhmä ETPÄHÄ ry Maaseutukehitys ry Päijänne-Leader ry Julkisen rahoituksen osuus on 95 %. Julkisesta rahoituksesta EU-rahoituksen osuus on 45 %, valtion osuus on 35 % ja kuntarahoituksen osuus on 20 %. Eri toimintaryhmien 3

4 kesken osuudet jakautuivat seuraavasti: Päijänne Leader 55 %, Etpähä ry 30 % ja Maaseutukehitys ry 15 %. Perusteena oli toiminta-alueen kunnissa sijaitsevien vuosilomaan oikeutettujen yrittäjien määrät. Yksityisen rahoituksen osuus on 5 %. Yksityinen rahoitus on saatu paikallisilta MTKyhdistyksiltä (Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Joutsa, Kärkölä, Luhanka, Padasjoki, Pertunmaa ja Sysmä), Leivonmäen maaseutuyhdistykseltä, OSK Tuottajain Maidolta sekä Agro-Elektro Oy:ltä. Yksityinen rahoitus jyvitettiin mukanaolevien MTK-yhdistysten kesken. Hankkeen toteuttaja Sysmän kunta toimii Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksen (Mela) toimeksiantosopimuksella maatalousyrittäjien lomituspalvelujen toteuttajana. Melan ja Sysmän lomituspalveluyksikön toimintaa sääntelee Lomituspalvelulaki ja -asetus. Lomituspalvelujen Sysmän paikallisyksikkö vastaa maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestämisestä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kuhmoisten, Joutsan, Kärkölän, Luhangan, Padasjoen, Pertunmaan, Sysmän ja Toivakan kuntien sekä Heinolan kaupungin alueella. Vuosittain lomitetaan noin lomituspäivää noin 420 maatilalla. Vuonna 2012 vuosilomaan oikeutettuja yrittäjiä on 628. Lomitusyksikön alueella lomittaa noin 140 vakituista tai sen luonteista lomittajaa, lisäksi määräaikaisia lomittajia. Lomitusyksikkö ostaa myös yrittäjiltä ja ammatinharjoittajilta lomituspalveluja. Hallinnossa toimii 4 lomituspalveluohjaajaa, lomituspalvelukoordinaattori ja lomituspalvelujohtaja. Hankkeen alkaessa sopimusyrittäjiä oli lomituspalveluyksikön alueella n. 20. kuva: Tuula Ilván Hankkeen johtamisesta on vastannut lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvist sekä hänen viransijaisenaan alkaen Hannele Liimatta. Hankevetäjän 4

5 työpaikkailmoitus julkaistiin Projektityöntekijäksi valittiin haastattelujen jälkeen agrologi, maaseutuyrittäjä Tuula Ilván Sysmästä. Hän aloitti työt Käytännön työssä tukena ovat olleet Sysmän lomituspalveluyksikön lomituspalveluohjaajat, lomittajat ja viranhaltijat, joilla on laaja kokemus ja paikallistuntemus koko yksikön alueelta jo aiemmilta vuosilta. Yksikössä on toiminut samanaikaisesti myös ESR-rahoitteinen Yhtäköyttä-hanke, jonka projektipäällikön kanssa voitiin tehdä yhteistyötä mm. tiedottamisessa. Ostopalveluna toteutettiin laaja lehdistötiedotuskampanja sekä yrittäjälomittajien kilpailutuksen selvitystyö. Kilpailutuksen jälkeen tehtävään valittiin edullisimman tarjouksen jättänyt Tohtaan Tieto / Irma Peltola. Sysmän kunnan hallintopalveluyksikkö vastasi mm. kirjanpidosta ja palkanlaskennasta sekä maksamishakemusten tuesta. Hankkeelle vuokrattiin Sysmän kunnanvirastolta toimistotilat, internet- ja puhelinyhteys sekä -laitteet. Kunnantalon kokous- ja neuvottelutilat olivat hankkeen käytettävissä Toimenpiteet ja aikataulu Uusien yrittäjien kartoitus Syksyllä 2010 hankevetäjä perehtyi paikallisyksikön yrittäjälomittajien käytön nykytilaan. Hän kävi läpi nykyiset yrittäjälomittajasopimukset ja aloitti sopimusten päivityksen. Lisäksi selvitettiin yrittäjälomittajan verotus- ja vakuutuskäytäntöjä. Yhteistyökumppaneilta, mm. maaseutuasiamiehiä haastattelemalla, yksikön lomituspalveluohjaajilta sekä toiminta-alueen kuntien palveluoppaista kerättiin yhteystietoja niistä henkilöistä, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita aloittamaan yrittäjälomittajina. Näitä kertyi hankeaikana yli 100 henkilöä. Syksyn aikana lähetettiin myös tuetun maksullisen lomituksen tarvekysely ja markkinointikirje lomaanoikeutetuille asiakkaille Hankkeesta ja yrittäjälomittajuuden mahdollisuuksista tiedottaminen Keväällä 2011 lähetettiin mahdollisille ehkä kiinnostuville yrittäjille tai alalla toimiville yksityishenkilöille postitse tiedote- ja markkinointikirje. Koko hankkeen ajan ohjeita ja tiedotteita lähetettiin osoitteiston kertyessä, yleisimmin puhelinkeskustelujen jälkeen sähköpostiliitteinä. Samanaikaisesti lähetettiin tiedotteita sekä valmiita juttuja ja yrittäjälomittajien haastatteluja alue- ja paikallislehtiin, alan ammattijulkaisuihin sekä paikallisradioon. Hanke on ollut näkyvästi esillä sekä paikallis- että alan ammattilehdissä. Tohtaan Tieto / Irma Peltola on kirjoittanut valmiita lehtijuttuja ja lehdet ovat kiitettävästi antaneet palstatilaa sekä omana työnään että hankkeen tiedotteiden pohjalta. Useita yrittäjälomittajia on haastateltu ja mahdollisuus toimia yrittäjälomittajana on sitä kautta tullut tutummaksi ja konkretiaksi myös niissä kunnissa, joissa vielä ei alan ammatinharjoittajia ole monia. Julkaistuja lehtijuttuja ja haastatteluja: - Lomitus on saumatonta yhteistyötä (Itä-Häme ) - Maatalousyrittäjiä houkutellaan lomittajiksi (Padasjoen Sanomat ) - Maaseudun moniosaajat (Itä-Häme ) 5

6 - Välillä karjanhoitajana, välillä taas puutarhurina (Pitäjänuutiset ) - Maaseudun monialaosaajilla kysyntää -yrittäjälomittajia halutaan lisää (Seutuneloset ), Lomittajayrittäjyys sopii sivutoimeksi (Seutuneloset ) - Yrittäjälomittajia halutaan lisää (Lähilehti ) - Yrittäjälomittaja työllistyy omalla ammattitaidollaan (Suomalainen Maaseutu ) - Töitä tekijöille, vapaata viljelijöille, euroja alueelle (Raitti ) - Lomitusyritys täystyöllistetty (Pellervo kevät 2011) - Lomituksia riittää myös yrittäjille (Lähilehti ) - Yrittäjälomittajien määrä kasvussa (Lähilehti ) - Yrittäjälomittajat täydentävät lomituspalveluja (Jyty 6-7/2012) - Lämmin henkäys navetassa (Itä-Häme ) - Marjalan tilan lampaat kesätöissä (Päijänteen lehti ) - Tervetuloa lehmien taloon (Maaseudun tulevaisuus ) - Maaseutu työllistää - nuoret alkutuotannon lähteillä (KotiMetsä 2/2012) - Yrittäjälomittajuuteen on selkeä tarve (Uutisjyvät ) Yksityisrahoitusosuudella mukana olevien MTK:n paikallisyhdistysten yleisissä kokouksissa toteutettiin hankkeen aluksi ja lopuksi tiedotuskampanja. Samoin OSK Tuottajain Maidon tiedotuskanavia voitiin hyödyntää, mm. maidontuottajien markkinapäivät, sähköinen Valma-sivusto sekä ns. tonkaposti maidontuottajille. Lomituspalvelujen asiakkaille ja työsuhteisille lomittajille kerrottiin hankkeesta tiedotuspäivillä ja työkokouksissa, samoin lomituksen yhteistoimintaryhmän kokoontumisissa sekä Etelä-Suomen lomituspalveluyksiköiden yhteisissä tapaamisissa (Loviisa, Ypäjä, Hämeenlinna, Kouvola). Syksyllä 2012 vierailtiin MTK-yhdistysten yleisissä kokouksissa siten, että hankevetäjä kertoi hankkeen tuloksista ja paikalla oli myös yrittäjälomittajia kertomassa työstään. Kevätkaudella 2011 laadittiin ostopalvelutyönä 6-sivuinen Opas yrittäjälomittajalle, jossa lyhyesti kerrotaan lomittajayrittäjän toimintaedellytyksistä ja -mahdollisuuksista, mitä kannattaa ottaa huomioon ennen yrityksen perustamista ja miten aloittaa sopimusyrittäjänä. Opasta on jaettu eri yhteyksissä, päivitetty tarpeen mukaan ja hankkeen lopuksi siitä laadittiin yleisversio, jota voidaan käyttää myös hankkeen päätyttyä. Opas on myös Sysmän lomituspalveluyksikön www-sivuilla. Melan lomituspalvelujen sisäisessä tiedotuskanavassa Laarissa on hanketiedote ja oppaat jaettu valtakunnan kaikkien lomituspalveluyksiköiden käyttöön. kuva: Tuula Ilván 6

7 Hankevetäjä vieraili alan oppilaitoksissa kertomassa maatalouslomituksesta ja yrittäjälomittajan työstä. Pohjoisen Keski-Suomen maaseutualan oppilaitoksessa Saarijärven Tarvaalassa ja Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteessä tavoitettiin yhteensä noin 110 oppilasta ja opettajaa. Keväällä 2012 hankevetäjä sai puheenvuoron toiminta-alueen kunnissa viljelijöiden EU-tukikoulutuksissa, joissa tavoitettiin tietoiskuilla 240 maaseutuyrittäjiä. OSK Tuottajain Maidon sidosryhmätapaamisen jälkeen syksyllä 2012 lähetettiin mukana olleille (Proagrian maitotilaneuvojat, eläinlääkärit ja OSK TM tuotantoneuvojat) yhteystiedot Sysmän yksikön yrittäjälomittajista. Maatilayrityksillä on vastuu oman yritystoiminnan varahenkilöiden järjestelyistä ja toiminnan jatkuvuudesta yllätystilanteissa. Äkillisiä hätätapauksia (esim. kuolemantapaukset ja sairastumiset karjatiloilla) varten ei ole lakisäteistä päivystystä toimistoajan ulkopuolella. Tällöin läheltä tavoitettava yrittäjälomittaja voi olla avuksi esim. tilannetta selvittelevälle eläinlääkärille tai neuvojalle. Hankeyhteistyötä toteutettiin mm. Verkostosta Voimaa, Elinvoimaa Joutsaan, Kasvua Hämeessä (mm. viljelijätuki-infot) ja Yhteen hiileen -hankkeiden verkostotapaamisissa ja koulutuspäivissä. Merkittävä yhteinen työsarka toteutettiin samaan aikaan ja pitkälti samalla alueella toimivan Maaseutuyrittäminen tutuksi koululaisille Leader-hankkeen kanssa. Hankkeesta vastaa Metsänhoitoyhdistys (MHY) Päijät-Häme yhteistyössä Pro Agria Hämeen kanssa. MHY Päijät-Hämeen vetämä Maaseutuyrittäminen tutuksi koululaisille -hanke järjesti retkipäiviä yläasteiden koululaisryhmille Sysmässä, Padasjoella, Asikkalassa, Heinolassa ja Hartolassa. Maatilavierailuilla tavoitettiin syksyn 2012 aikana hankkeiden yhteiseltä toiminta-alueelta yli 400 oppilasta, nuorten opettajia sekä alueen maatilayrittäjiä. Maatiloilla, konehalleissa, metsissä ja navetoissa kerrottiin nuorille maa- ja metsätalousalan työllistymismahdollisuuksista, kotimaisesta tuotannosta, lakisääteisistä lomituspalveluista sekä alan opiskelumahdollisuuksista. Yrittäjyys -hanke oli mukana kertomassa maatalouslomituksesta ja koulutuksesta. Yrittäjälomittaja esittäytyi ja kertoi työstään. Mukana olivat yrittäjälomittajat Hanna Anttonen, Kirsi Virta, Jarmo Lahtinen, Vappu Vesikukka, Saga Jantunen-Tillgren ja Nina Blomqvist. Padasjoen tilavierailuilla oli n. 20 oppilasta ja opettajaa myös Comenus- vaihto-oppilasryhmästä Englannista. Yhteistyö jatkuu keväällä 2013 yrittäjälomittajien kanssa kun Hollolan, Kärkölän, Hämeenkosken ja Nastolan yläasteluokat pääsevät tilavierailuille. kuva: Pia Kekkonen 7

8 kuva: Pia Kekkonen Hankevetäjä tiedotti valtakunnallisilla Kone-Agria -messuilla Jyväskylässä Melan osastolla yrittäjälomittajuudesta sekä hankkeesta. Yrittäjän opasta ja hanke-esitteitä jaettiin yhteensä n. 100 kpl. Eniten tieto kiinnosti alalta pian valmistuvia opiskelijoita, nykyisin tuntityönä lomituksia tekeviä maaseutuyrittäjiä sekä lomitusyksiköiden työntekijöitä. Lisäksi tiedottaminen messuilla poiki yhteistyön alan muiden toimijoiden kanssa; hanke sai kutsun mukaan aihetta käsittelevään työpajatoimintaan (Työvoiman ja työmäärän hallinta jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaajina, Maavoima-hanke, Maatilojen työvoimapolitiikka). Irma Peltola osallistui työpajaan Yrittäjyys -hankkeen edustajana. Hanke osallistui Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) taloustutkimuksen ja Työtehoseuran (TTS) yhteisen Maavoima-hankkeen työpajaan Työpajassa hankkeen ohjausryhmä vahvistettuna sidosryhmäasiantuntijoilla keskusteli loppuvaiheessa olevan tutkimuksen toimenpidesuosituksista, joilla pyritään edistämään maatalousyrittäjien työmäärän hallintaa ja työvoiman saatavuutta. Toimenpidesuositusten lopputavoitteena on antaa hallinnolle kansallisen ja alueellisen tason suosituksia toimenpiteiksi, joilla maatalousyrittäjien jaksamista ja hyvinvointia voidaan turvata. Työpajassa hankkeen toimesta tuotiin esille yrittäjälomittajuus joustavana ja jo toimivaksi testattuna tapana lisätä osaavan työvoiman määrää maaseudulla. Lisäksi painotettiin työllistämismalleja, joissa useampi tila voi palkata yhteisen työntekijän, työosuuskuntia sekä oppisopimusjärjestelmän muuttamista siten, että useampi maatila voisi yhdessä tarjota oppisopimuspaikan. Lisäksi toimenpide-ehdotuksen Maatilayritykset oman imagon nostajina kerrottiin mm. Päijät-Hämeessä toimivista maaseutuammatit tutuksi -tyyppisistä hankkeista. (teksti: Irma Peltola) Hankeideasta, suunnitelmasta ja toteutuksesta on tullut useita kyselyjä. Kiinnostuneita ovat olleet mm. toiset lomituspalveluyksiköt sekä MTK-liitot, joille on lähetetty hankkeesta tarkempia tietoja. Hankkeen ohjausryhmälle, alueen kuntien maaseutuasiamiehille, MTK-liitoille, Mela-asiamiehille, paikallisille Yrittäjäyhdistyksille, kuntien yritysvastaaville ja hankkeen rahoittajille on lähetetty tiedotteita toiminnan tuloksista. 8

9 Uudet sopimusyrittäjät, neuvonta, tiedotus ja verkostoitumisen edistäminen Uusia sopimusyrittäjiä on löytynyt pääosin tapaamisten, kirjepostituksen jälkeisen henkilökohtaisten yhteydenottojen, lehtijuttujen sekä -sivuston tiedotteiden kautta. kuva: Tuula Ilván Uusille yrittäjälomittajille on annettu henkilökohtaista opastusta yrityksen perustamisvaiheessa. Aloittavia yrittäjiä on ohjattu kysymään apua myös omasta verotoimistosta, kuntien elinkeinoasiamiehiltä, Mela-asiamieheltä, Uusyrityskeskuksista sekä ELY-keskuksen työ- ja elinkeinotoimistosta. Päijät- Hämeen alueella päästiin maatilayrittäjien osalta yhteneväiseen verotuskäytäntöön. Verotuksen käytännön toteutuksessa on vaihtelevuutta alueittain. Yleisohjetta ei verohallinto ole antanut, vaan kunkin yrittäjän tilanne ratkaistaan käytännössä tapauskohtaisesti. Hankkeen nimissä ei voi hakea ennakkoratkaisua, mutta yksityinen toimija voi pyytää maksullisen ennakkoratkaisun, josta voi saada aineksia valtakunnalliseksi verotuskäytännöksi. Uusien sopimusyrittäjien vakuutuksia on päivitetty (Mela-asiamies ja muut vakuutusyhtiöt) vastaamaan yrittäjien muuttuneita tulonlähteitä. Työ- ja elinkeinotoimiston Heinolan ja Lahden toimipisteiden työvoimaneuvojat ovat saaneet lisätietoa lomitustyöstä ja sopimusyrittäjyydestä. Jokaiselta yrittäjältä on sopimuksen liitteenä pyydetty paitsi pakolliset todistukset yritystoiminnasta, myös selvitys osaamisesta, ammattitaidosta, koulutuksesta ja työkokemuksesta (osaamiskartoitus). Sopimusliitteiksi vaaditaan yrittäjän YEL- tai MYEL- vakuutustodistus, tapaturma- ja vastuuvakuutustodistukset sekä kaupparekisteriote, jos yritys on kaupparekisterissä. Lisäksi tarkistetaan YTJ:stä, että verotus- ja työnantajarekisterit ovat voimassa. Yrittäjällä tulee olla useita toimeksiantajia; mikäli yritys laskuttaa vain yhtä asiakasta, voidaan tulkita kyseessä olevan tosiasiassa työsuhteen. Sopimusten päivitysten yhteydessä yrittäjälomittajille on jaettu tietokansio, joka sisältää mm. Yrittäjän oppaan, Melan oppaita lomituksesta, lomitusyksikön ja alueen yrittäjälomittajien yhteystiedot sekä mm. ensiapuohjeita ja yrittäjän sosiaaliturvaa 9

10 koskevia oppaita. Sopimusten päivitykseen kuuluu myös todistusten voimassaolon seuranta ja tarvittaessa liitteeksi pyydetään ajantasaiset todistukset. Yhteistyössä Päijät-Hämeen Maaseutusäätiön ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa järjestettiin kiinnostuneille lypsytyön ja nykyaikaisen navettakoneistuksen täydennyskoulutusta keväällä Hanke oli mukana suunnittelemassa koulutusta, kartoitti ostopalveluyrittäjien kiinnostusta sekä lähetti tiedotteet ja kutsut sopimusyrittäjille. Mukaan ilmoittautui 8 opiskelijaa. Kurssin käyneet yrittäjät ovat työllistyneet paremmin myös lypsykarjalomituksissa. Yrittäjälomittajille järjestettiin syksyllä 2011 ja 2012 yhteistyössä OSK Tuottajain Maidon kanssa kaksi verkostotapaamista, joihin osallistui yhteensä parikymmentä sopimusyrittäjää. Paikallaolijat esittelivät itsensä ja kertoivat työstään. Keskusteltiin vapaamuotoisesti lomitusyrittäjyyden käytännön toiminnasta ja tulevaisuudesta. Mukana oli myös OSK TM:n tuotantoneuvojia, alueella aloittaneita lomituspalveluohjaajia sekä MTK-paikallisyhdistysten edustajia tutustumassa lomitusyrittäjiin. kuva: Hannele Liimatta Lokakuussa 2012 sopimusyrittäjille ja lomituspalveluohjaajille järjestettiin retki oman alueen ulkopuolelle Lempäälän yksikköön. Paikalla tavattiin myös alueella useita lomittajia työllistävä yksityinen toimija. Lempäälässä keskusteltiin yrittäjälomittajien käytöstä yksikön alueella, tuntihinnoittelusta, yrittäjälomittajien kilpailutuksesta sekä kuultiin Lompsa-hankkeen toteutuksesta. Paluumatkalla tutustuttiin oman yksikön alueella sijaitsevaan Viking Geneticsin Hollolan uudistuneeseen ja laajentuneeseen toimipisteeseen. OSK Faba:n Hollolan yksikkö esitteli toimintaansa ja kertoi mm. keinosiemennyksen toimilupakursseista sekä seminologikoulutuksesta. Verkostoituminen on yksin toimivalle yrittäjälomittajalle käytännössä vaikea toteuttaa mm. hankalien työaikojen ja pitkien matkojen takia. Toisaalta juuri yksin toimivat tarvitsisivat yhteistyöverkoston tukea eniten. Työn luonteen vuoksi esim. yrittäjälomittajan äkillisen sairastumisen tilanteessa tulisi jokaisella toimijalla olla omia varahenkilöitä, jotka voivat tarvittaessa lyhytaikaisesti sijaistaa sopimusyrittäjää. 10

11 Ostopalveluyrittäjien kilpailutuksen tarpeen selvittäminen ja mallin luominen Tämän osion valmistamiseen pyydettiin tarjoukset hankkeen ulkopuolisilta toimijoilta. Esim. Sysmän kunnan kilpailutusasioissa konsultoiva Lahden kaupungin hankintapalvelut ilmoitti, ettei heillä ole resursseja tehtävään. Kilpailutuksen kokonaisvaltaisesti edullisimman tarjouksen tehtävästä antoi Tohtaan Tieto / Irma Peltola. Työ alkoi keväällä 2011 ja jatkui vuoden 2012 loppuun. Laki julkisista hankinnoista edellyttää kilpailutusta. Tämä koskee siis myös kunnan ostamia lomituspalveluja. Hankintojen kansallinen kilpailutusraja on euroa/vuosi. Lomituksen Sysmän paikallisyksikkö ostaa vuosittain lomituksia yrittäjiltä noin euron edestä (v. 2011). Kuntaliitolta saadun tiedon mukaan kilpailutukselta voidaan välttyä siinä tapauksessa, että kaikille sopimusyrittäjille maksetaan sama tuntikorvaus. Aiheesta järjestettiin keväällä 2012 kolme keskustelu- ja tiedotustilaisuutta yrittäjälomittajille. Hollolan ja Sysmän tilaisuuksista tiedotettiin avoimella kutsulla valtakunnallisesti sanomalehti Maaseudun Tulevaisuudessa. Yleisissä tilaisuuksissa oli läsnä yrittäjälomittajia sekä kauimmaiset vieraat hankealueen ulkopuolelta MTK- Pohjois-Karjalan liitosta. Kolmannen tilaisuuden kohderyhmä oli paikalliset MTKyhdistykset sekä lomituksen yhteistoimintaryhmä. MTK-yhdistysten edustajat esittivät huolensa lomittajatyötä tekevien yrittäjien riittävyydestä tulevaisuudessa sekä korostivat osaamisen painottamista hinnan sijaan. Selvitystyössä kartoitettiin kokemuksia lähialueen yksiköistä, joissa kilpailutus on jo toteutettu sekä pyydettiin lausuntoja mm. Kuntaliitosta, Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta (Mela) ja mm. Lahden hankintarenkaalta sekä Linnan Lomituspalveluiden kilpailutuksen toteuttaneelta Hämeenlinnan kaupungilta. Melalta pyydettiin tarkentavaa ohjetta siitä, miten Lomituspalvelulain kohtaa ostopalveluyrittäjälle määrättävästä tuntihintakatosta pitää soveltaa. Tämä siksi, että Mela rahoittajana ei maksa lomitusta toteuttavalle yksikölle valtionkorvausta enempää kuin laissa määritellyn kattohinnan. Tiedustelujen ja tarkennuspyyntöjen jälkeen syksyllä 2012 Mela antoi valtakunnallisen yleisohjeen siitä, mitä kustannuksia valtionkorvaukseen voi sisältyä Tuetun maksullisen lomituksen käytön lisääminen Tuetun maksullisen lomituksen käyttöä on pyritty lisäämään laajalla tiedottamisella. Vuosilomaanoikeutetuille yrittäjille on postitettu kysely käytön tarpeesta, tiedotuskirjeitä sekä tuetun maksullisen lomituksen mainoksia (n. 450 kpl) keväisin ja syksyisin 2011 ja Kirjeen mukana on ollut ajantasainen luettelo alueella toimivista ostopalveluyrittäjistä. Mainoksella on pyritty lisäämään lomituspalvelujen asiakkaiden tietoisuutta maksullisten lisälomapäivien käytön mahdollisuudesta, jotta lomituksesta löytyisi apua työssä jaksamiseen. Päivitettyä luetteloa ja mainosta on jaettu messuilla, yhteistyökumppaneiden tapaamisissa sekä kokouksissa ja se on nähtävillä myös Sysmän kunnan www-sivuilla. Hankkeen lopuksi teetettiin tuetun loman mahdollisuuksista erillinen painettu esite, ns. flyeri, joka jaetaan aluksi kaikille 11

12 Sysmän yksikössä tuettuun lomaan oikeutetuille. Esitettä voidaan käyttää markkinoinnissa myös hankkeen päätyttyä. kuva: Pia Kekkonen 5.3. Koulutukset Projektityöntekijä on osallistunut seuraaviin koulutuksiin, jotka tukevat hankkeen toteuttamista: Etelä-Suomen lomituspalveluiden yhteistoimintaryhmien koulutuspäivä Mela MTK: Maaseutuyrittäjä työnantajana -kurssi Kärkölässä MTK: Pellervo-Instituutin veropäivä Espoossa Lomituksen Yhtäköyttä -hankkeen koulutus vv ja 2012 Lomituspalvelujen päivityspäivät Jyväskylässä sekä Melan järjestämät koulutukset ovat tukeneet lomituspalveluiden yleistä tuntemusta, MTK:n koulutukset sisälsivät tietoa työnantajavelvoitteista sekä yrittäjän verotuksesta. Yhtäköyttä- hanke on toiminut Sysmän yksikössä samanaikaisesti Yrittäjyys - hankkeen kanssa. Yhtäköyttä -hankkeen tavoitteena on ollut neljän yhdistetyn lomituksen paikallisyksikön toimintojen yhtenäistäminen. Yrittäjyys- hanke on ollut työssä mukana siltä osin kuin kyseessä on ollut yrittäjälomittajien rekrytointi, työllistäminen sekä ostopalveluiden kilpailutus. Lomituspalvelujen päivityspäivät on Melan lomitusyksiköille järjestämä vuotuinen koulutus, jossa käydään läpi ajankohtaiset asiat ja säädösmuutokset. Syksyn 2012 koulutuksessa yhtenä aiheena oli lomituspalveluyksikön ostopalveluyrittäjien tuntihintakaton laskenta. 12

13 Yrittäjälomittajuuteen liittyviä prosesseja lomahallinnossa: Prosessikuvaus: TYÖVUOROSUUNNITTELU YRITTÄJÄLOMITTAJAT Soitto yrittäjälomittajakaartille Napataan ensimmäinen sopiva lomittaja Sovitaan lomitusajankoh ta ja ajat Muistutetaan lomituspalveluyrittäj än vastuusta Tiedotetaan tilan olosuhteista Kiinnitetää n lomitus Ilmoitetaan yrittäjälle Lomituskohtee n ollessa saataisi täysi työpäivä Tulostetaan ja postitetaan työmääräys Prosessikuvaus: MUUTOSTEN KÄSITTELY YRITTÄJÄLOMITTAJAT Ostopalvelulomitt ajan estyessä sovitusta lomituksesta Muistutus yrittäjävastuus ta Yritetään auttaa ratkaisun löytymisessä Soitto tilalle, onko ehdoton lomitus Tapauskohtaise sti harkitaan todellinen lomitustarve 13

14 5.4. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannukset ajalla olivat ,29 euroa, ajalla ,12 euroa sekä (tilanne ) ,64 euroa. Yksityisrahoitusta on kertynyt euroa. Loppuvuoden 2012 kustannukset toteutunevat budjetoidun mukaisesti. ELY:n muutospäätös hanketukeen on tehty Kokonaiskustannukset eivät siinä muuttuneet, muutokset olivat hankkeen kustannuslajien välisiä. kustannukset julkinen rahoitus yksityisrahoitus , ,38 703, , , , (tilanne ) , ,64 yhteensä , , ,55 Näistä palkkakulujen osuus on n eur, ostopalvelut n eur, kotimaan matkakulut n eur, vuokrat ja muut kulut n eur. Projektityöntekijä teki töitä hankkeessa päätoimisesti 3 kk v ja 9 kk vv ja Tiedotus- ja kilpailutusosioiden toteutuksessa on ollut merkittävä osuus ostopalveluyrittäjänä hankkeessa toimineella Tohtaan Tieto / Irma Peltolalla. Lisäksi ostopalveluna on toteutettu mm. esitteen painatus sekä yrittäjälomittajien osuus koululaisten tilavierailuissa ja tiedotustilaisuuksissa. Hankevetäjän rekrytointi tehtiin osittain ostopalveluna yhdessä Yhtäköyttä -hankkeen kanssa. Hanketuen maksatuksia on haettu vuosittain, v:lta 2010 maaliskuussa 2011, v:lta 2011 maaliskuussa 2012 ja v:lta 2012 joulukuussa Ohjausryhmä Ohjausryhmään ovat kuuluneet: Antti Pitkänen / Hämeen ELY-keskus (varalla Timo Kukkonen) Liisa Häme / Päijänne-Leader Kari Kivisaari / Joutsan Yrittäjät Virpi Salojoki / Hämeenkosken kunta Arja Heino / MTK Hollola Tiina Heinonen / MTK Luhanka Sisko Kivelä / MTK Häme Pia Lahin / Mela Antti Kinnunen / maatalouslomittajat Jaakko Mannila, Mika Järvinen ja Taina Blomqvist (vs. Hannele Liimatta) / Sysmän kunta Pekka Lestinen /OSK TM. ( alkaen) Ohjausryhmä on kokoontunut Sysmässä ja Ohjausryhmä antoi lausuntonsa muutoshakemuksesta sekä hankkeen loppukauden toimintasuunnitelmasta 14

15 sähköpostitse. Viimeiset kokoukset pidettiin Sysmässä sekä sähköpostitse kirjanpidon / pääkirjan valmistuttua. kuva: Taina Blomqvist 5.6. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen sekä mitattavat tulokset Ostopalveluyrittäjien määrä ja työtunnit lomituspalveluyksikön alueella Määrällisenä tavoitteena oli 20 uutta sopimusyrittäjää koko yksikön alueelle. Uusien yrittäjälomittajien haku ja rekrytointi tuotti hankkeen aikana Sysmän lomituspalveluyksikölle 40 uutta sopimusyrittäjää, sekä jo toimineita että vasta aloittaneita maaseutuyrittäjiä. Hankkeen päättyessä ostopalveluyrittäjiä on sopimuskumppaneina yhteensä 55. Suurin osa toimijoista asuu lomituspalveluyksikön alueella, mutta mukana on yrittäjiä myös alueen ulkopuolelta. Rajojen läheisyydessä asuvat yrittäjät ovat tehneet usein ostopalvelusopimukset kaikkien lähialueen yksiköiden kanssa. Nykyisten sopimusyrittäjien määrät ja asuinkunnat/ toimipiste: yrittäjäsopimuksia 2012 vuosilomaan oikeutettuja maatiloja 2012 Sysmän yksikössä Asikkala 2 47 Hartola 6 42 Heinola 3 20 Hollola 4 36 Hämeenkoski 3 33 Joutsa-Leivonmäki 4 46 Kuhmoinen 1 15 Kärkölä 2 27 Luhanka 13 Padasjoki 4 11 Pertunmaa

16 Sysmä Toivakka 1 14 Jämsä 1 Lahti 2 Orimattila 2 Tampere 1 yht Toinen mitattava tavoite oli lisätä yrittäjien tekemien lomituspäivien osuutta kaikista lomitustyöpäivistä. Ennen hanketta toimineet yrittäjälomittajat ovat tehneet yksikön alueella n. 9 % kaikista lomitustyötunneista. Uudet yrittäjät ovat tehneet v yht h ja mennessä 5729 lomitustyötuntia. yrittäjälomittajien työtunnit Sysmän yksikössä yhteensä (tilanne ) hankkeen aikana sopimusyrittäjiksi tulleiden työtunnit Marraskuun 2012 tilaston mukaan yrittäjälomittajien tekemien työtuntien osuus on noin 9,5 % koko yksikössä tehdyistä työtunneista (n h / v). Hankkeen aikana mukaan tulleiden yrittäjälomittajien tekemien työtuntien arvo (= työstä maksettu hinta) on karkeasti arvioiden yhteensä n eur + alv Tuetun maksullisen loman käyttö Vertailuvuodesta 2010 vuoteen 2011 tuetun loman käyttö lisääntyi. Osin rahoittajan tarkentuneista määräyksistä johtuen, osin lomaanoikeutettujen yrittäjien lukumäärän vähennyttyä sekä saadun palautteen mukaan maatilojen yleisestä kiristyneestä taloustilanteesta johtuen tuetun loman käyttö pysynee jokseenkin samalla tasolla Tuetun maksullisen loman käyttäjämäärät olivat vv ja 2011 samat 360 kpl sekä v (marraskuun tilanne) 329 kpl. tuettua maksullista lomitusta käytetty koko yksikössä h tuettua lomaa käyttäneet yrittäjät (tilanne ) tuettuun lomaan oikeutetut yrittäjät 16

17 Lomitusyksiköissä odotetaan Melassa työn alla olevaa Lomitusoppaan päivitystä, josta toivotaan tarkemmin selviävän, mitä töitä tuetussa lomituksessa saa käytännössä teettää. V Tuetun maksullisen loman hinta on lomaanoikeutetulle 10,99 eur / h. Osa alueen kunnista tukee osittain ko. lomamuodon käyttöä maksamalla osan tuntikustannuksesta. Alueen sopimusyrittäjien joukossa on nyt aiempaa enemmän maaseudun monipalveluyrittäjiä, joilla on ammattitaitoa esim. metsätöihin, rakentamis- ja korjaustöihin, siivous- ja kotipalveluihin sekä laajaa osaamista sijaisaputilanteiden monipuolista konetyöosaamista vaativiin kasvinviljelytöihin. Osa sopimusyrittäjistä on ilmoittanut sopimuksen liitteen osaamiskartoituksessa, että ei hallitse esim. lypsytyötä, mutta jokin muu maataloustyö on mahdollinen. Lypsytaitoisia uusista yrittäjälomittajista on noin 2/3. Moniosaaminen ja laaja ammattilaisten kirjo yrittäjälomittajien joukossa antaa ainakin mahdollisuuden sille, että tarvittaessa lomituspalveluyksikkö voi löytää tilatulle työlle sopivan ja osaavan tekijän. Myös yrittäjälomittajien määrän lisääntyminen mahdollistaa sen, että ainakin periaatteessa tuettua lomaa on mahdollista myöntää hakijalle aiempaa paremmin. Tämä siksi, että vuosiloma- ja sijaisapulomitukset menevät työvoiman puutteessa tuetun lomituksen edelle ja tuetta maksullista lomaa voidaan myöntää vain, mikäli työvoimaa on vapaana Kilpailutuksen tarpeen selvittäminen sekä mallin luominen Hankesuunnitelmassa mainittu selvitystyö on tehty. Toteuttamiseen tarvittavat asiakirjat ja julkiset hankintailmoitukset (mm. sähköinen HILMA) ovat valmiina ja yksikön käytettävissä. Tarjousasiakirjat laadittiin siten, että lomituspalveluyrittäjä voi tarjota työpanostaan eri osaamisalueilla (esim. vain sika- ja hevostilojen työt) ja eri kunnissa. Suomen kielen taito on tarjouksen hyväksymisen edellytyksenä. Lisäksi tarjouspyynnössä ilmoitetaan selkeästi hyväksyttävä kattohinta, jonka yli menevät tarjoukset hylätään. Lomitushallinto päättää kattohinnan laskennan tarkennukset saatuaan, toteutetaanko kilpailutus selvityksessä suunnitellulla tavalla ja mikä on työtunnin kattohinta Sysmän yksikössä. Mm. kilpailutuksen lakisääteiset aikatauluvaatimukset, kuten pakollinen nähtävilläoloaika HILMA:ssa sekä esim. nykyisten sopimusten irtisanomisajat määrittelevät mahdollisen toteutuksen aikataulun. Kun päätös kilpailutuksen aloittamisesta tehdään, tarjouspyynnöt myös postitetaan kaikille nykyisille sopimusyrittäjille palautuskuorin. Tällä varmistetaan, että vähintään jokainen nyt mukanaoleva sopimusyrittäjä voi jättää tarjouksen, joko sähköisesti tai postitse. Hyväksytyt tarjoukset käsitellään lomitusyksikössä ja tulleista tarjouksista laaditaan vertailutaulukko. Lomituspalveluohjaajat tilaavat työt tarjouksen tehneiden osaamisen ja hintavertailun perusteella. 17

18 Lomituksen valtakunnallisen työkalun, Melan ylläpitämän Lomitusnetin tilastotietoihin nojautuvaa laskentatapaa yrittäjäkorvauksen kattohinnasta tarkistetaan Sysmän yksikön osalta parhaillaan. Toistaiseksi kilpailutusta ei toteuteta, ennen kuin rahoittajalta saadaan varmuus valtionkorvaukseen hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi pohdittavana on, lasketaanko yrittäjän tekemät työmatkat tuntikorvaukseen mukaan (kuten tähän saakka on toimittu) vai maksetaanko yrittäjälle x eur/ h + alv + matkakorvaukset. Ennen päätöstä toimintamallista kannattanee kuulla yrittäjälomittajia. 6. Yhteistyökumppanit Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat olleet hankkeen rahoittajat (Leadertoimintaryhmät, paikalliset MTK-yhdistykset, OSK Tuottajain Maito ja Agro-Elektro Oy), ohjausryhmän jäsenet verkostoineen, hankkeen toteuttaja eli Sysmän kunnan lomituspalveluyksikkö, Sysmän lomituspalveluyksikön Yhtäköyttä -hanke, Tohtaan Tieto / Irma Peltola, Sysmän yksikön sopimusyrittäjät, alueen kuntien maaseutuasiamiehet ja -sihteerit, alueen Mela-asiamiehet, Verohallinto, ELY-keskuksen työvoima- ja elinkeinotoimistot, MHY Päijät-Häme, Pro Agria Häme sekä samanaikaisesti alueella toimivat muiden toimijoiden hallinnoimat hankkeet (Kasvua Hämeestä, Verkostosta Voimaa, Yhteen Hiileen, Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille, Hämeen bioenergia). Alueella toimivia osuuskuntia on sitoutettu mukaan, mm. OSK Hämeen Ratas ja OSK Eezy. 7. Mitä hankkeen jälkeen? Hankkeen aikana koottu tieto alueella toimivista kenties tulevaisuudessa sopimusyrittäjyydestä kiinnostuneista henkilöistä on talletettu ohjaajien ja hallinnon käyttöön sisäiseen tiedostoon. Saatua aineistoa alalla toimivista maaseutuyrittäjistä voi lomituspalveluyksikkö käyttää myöhemminkin rekrytointiin. Puhelinhaastattelujen perusteella valikoitui mm. joukko henkilöitä, jotka kiinnostuivat sopimusyrittäjyydestä, mutta jotka eivät vielä nykyisessä elämäntilanteessa voineet tai halunneet sopimusta allekirjoittaa. Joukosta löytyi myös sellaisia alan ammattilaisia, jotka kiinnostuivat tekemään lomitustyötä satunnaisesti tuntikorvauksella lyhytaikaisessa työsuhteessa. Kaksi yritystoimintaa aloittavaa henkilöä on hankkeen päättyessä laatimassa liiketoimintasuunnitelmaa, hakemassa starttirahaa ja näiden toimien jälkeen perustamassa oman toiminimen, jonka jälkeen uuden yrittäjän kanssa voidaan tehdä ostopalvelusopimus lomitustyöstä. Sopimusyrittäjistä on koottu Sysmän lomituspalveluyksikön sisäiseen käyttöön sähköinen taulukkomuotoinen rekisteri, jota ohjaajat voivat käyttää etsiessään työtarpeeseen sopivaa tekijää. Ostopalveluyrittäjien täyttämät osaamiskartoitukset on tallennettu sähköiseen muotoon ja linkitetty taulukkoon. Hankkeen aikana ryhdyttiin seuraamaan sekä yrittäjälomittajien toteutuneiden työtuntien että tuetun maksullisen lomituksen työtuntien määrää lomitusjaksoittain (neljän viikon jaksot). Samalla seurataan määräaikaisten sopimusten päivämääriä eli tarvittaessa uudistetaan sopimukset uudelle määräaikaiskaudelle. Määräaikainen, esim. 2-vuotinen sopimus on toimivin; sillä varmistetaan sekä oikea työtuntihinnoittelu että sopimusedellytysten (vakuutukset, YTJ-tiedot) voimassaolo. 18

19 Lomituspalvelukoordinaattori pitää rekisteriä yllä hankkeen päätyttyä. Tarvittaessa tiedot voidaan siirtää lomahallinnon käyttöönottamaan MiniTab-ohjelmaan, jolla saadaan muutoksista selkeää grafiikkaa. Näillä työkaluilla toiminnan suuntaa pystytään seuraamaan tarkemmin ja muutoksiin reagoimaan tarvittaessa nopeammin kuin mitä aiemmin on voitu tehdä. Yrittäjälomittajien tarve ja rekrytointi jäävät elämään vielä hankkeen jälkeen. Hankkeessa rakennetut työkalut, (esim. taulukko julkaisuluvan antaneista yrittäjistä sekä Yrittäjän opas ja Tuetun loman mainos -flyeri) tulevat säilymään lomitushallinnon käytössä. Edelleen niitä jaetaan käytettäväksi muillekin lomituspalveluyksiköille. Melan ylläpitämän Lomitusnetin tilastoja voisi täydentää tulevaisuudessa vastaamaan paremmin ostopalvelulomituksen tarpeita, jolloin yksiköissä ei tarvittaisi erillisiä rekistereitä. Yhtäköyttä -hankkeelle on luetteloitu muutamia yksityiskohtia, joilla Lomitusnettiä voisi hallinnon työkaluna kehittää. Lomitusyksikkö voisi omien tiedotustilaisuuksien järjestämisen sijaan mennä mukaan toisten toimijoiden tapahtumiin, esim. osallistumalla osaan järjestelyistä tai kertomalla yleisissä kokouksissa ajankohtaisista lomahallinnon asioista. Esim. toiminta-alueen MTK-yhdistysten kokouksissa mukanaolo antaa mahdollisuuden kuunnella lomituspalvelujen käyttäjiä ja vastata kysymyksiin. Samalla voidaan rekrytoida maaseudun ammattilaisia tarjoamaan lomitustyötä yrittäjänä sekä markkinoida tuettua lomaa. Oman alueen lomituspalveluohjaaja ja lomituspalvelun asiakkaat saavat kasvot, jolloin kanssakäyminen jatkossa esim. puhelimitse on helpompaa. kuva: Tuula Ilván Tärkeä vaihe yrittäjälomittajan työllistämisessä on lomituspalveluohjaajan tietämys alueellaan käytettävissä olevista yrittäjistä sekä näiden ammattitaidosta. Ei riitä, että sopimuksen allekirjoittaja haastattelee rekrytoitavan yrittäjälomittajan ja lisää tiedot rekisteriin. Lomituspalveluyksikön kannattaa jatkaa tiedotusta uusien ja yhteistyössä toimivien yrittäjälomittajien osaamisesta ja toiminta-alueista hallinnon sisäisesti sekä ulkoisesti (tuettuun) lomitukseen oikeutetuille asiakkaille. Yrittäjälomittajan kannattaa myös tiedottaa omista muun työn sitoumuksista yksikköön, jotta vältytään turhilta puheluilta ja ajanhukalta vapaana olevaa tekijää 19

20 etsittäessä, esim. yrittäjälomittajan urakoidessa lumitöitä tai muita pidempiaikaisia vastuita. Aktiivinen yrittäjä kertoo lomitusalueidensa ohjaajille myös milloin hänellä on mahdollisuus lupautua töihin. Lähialueiden maatalousalan oppilaitoksille on jaettu yrittäjälomittajien yhteystietoja, joiden avulla täydennyskoulutuksen järjestäjät voivat tiedottaa opiskelumahdollisuuksista suoraan ostopalveluyrittäjille. Tätä toimintatapaa kannattaa jatkaa: tiedot voisi päivittää oppilaitoksiin esim. kerran vuodessa. Keskusteluissa on noussut esiin mm. yrittäjän talouskysymykset, robottinavetat, sorkkahoito- ja kengityskoulutus, maatilojen sähköturvallisuus sekä keinosiemennyksen toimilupa- ja seminologikoulutus. Nämäkin täydentäisivät monitaitoisen yrittäjälomittajan toimenkuvaa ja osaamista. Yrittäjälomittajille on jaettu alueella toimivien kollegojen yhteystiedot, jotta nämä voivat verkostoitua ja tukea siten toisiaan muuten enimmäkseen yksin hoidettavissa työtehtävissä. Tätä verkostoa voi lomahallinto tukea välittämällä sopimusyrittäjille ajantasaiset yhteystiedot aina kun muutoksia tulee. Sähköpostitse tiedottaminen käy nopeasti. Säännöllinen yhteydenpito osoittaa, että hallinto on kiinnostunut sopimuskumppaneista ja haluaa tukea heitä työssä. Edelleen lomituspalveluyksikön tulee tiedottaa yksikön sopimusyrittäjille sekä sähköisesti että joskus myös kirjeellä (hankkeessa on kerätty sähköpostiryhmä ja osoitteisto) samat ajankohtaiset asiat, joista tiedotetaan asiakkaille, työsuhteisille lomittajille ja muille sidosryhmille. Sysmän kunnan kotisivuilla (www.sysma.fi) on nähtävillä Yrittäjän opas, tuetun maksullisen lomituksen esite sekä niiden ostopalveluyrittäjien yhteystiedot, jotka ovat antaneet luvan markkinointiin. Lisäksi sieltä löytyy lehtijuttujen teossa kerättyjä kommentteja jo yrittäjinä toimivilta lomittajilta sekä valtakunnallinen sopimuspohja, josta selviää sopimuksen tarkka sanamuoto. Tietoja pidetään yllä jatkossa lomahallinnon työnä. 8. Uhkia tai mahdollisuuksia 8.1. Työvoiman määrä ja riittävyys sekä kysynnän vaihtelut Mikäli mahdollisen yrittäjälomittajien kilpailutuksen toteutuessa kävisi niin, että nykyisiä ostopalveluyrittäjiä karsiutuisi tekijäjoukosta, kilpailutuksen toteuttaminen kääntyisi toimivaa lomituspalvelua vastaan. Tämän välttämiseksi yksikössä on tehty periaatepäätös siitä, ettei kenenkään nykyisen yrittäjän tarvitse kilpailutuksen toteutuksen tähden irtisanoa sopimusta. Tämä tarkoittaa käytännössä selkeää tiedottamista, neuvontaa ja tarjousasiakirjojen postittamista nykyisille sopimusyrittäjille. Jos tuntikorvaus määritellään kaikille lomituspalveluyrittäjille samaksi osaamisesta riippumatta, kilpailutusta ei tarvitse toteuttaa (Kuntaliiton näkemys). Yhtäältä lomituspalvelujen rahoituksen budjettivarojen pienentyessä tulisi voida etsiä säästöjä myös ostopalveluissa. Toisaalta, koska ns. kattohinta eli maksimi tuntikorvaus määritellään työsuhteisen maatalouslomittajan tuntikustannuksen kautta, voidaan kysyä, miksi ostopalveluyrittäjän tulisi tarjota samaa työtä ja osaamista pienemmällä korvauksella kuin työsopimussuhteella samaa työtä tekevä kollegansa. Erityisesti, kun otetaan huomioon yrittäjäriski sekä se KVTES -määräys, että yksikön on työllistettävä 20

21 aina työsopimussuhteiset lomittajat ensin. Kun työsuhteisia lomittajia ei ole vapaana, voidaan ostaa vastaava palvelu yrittäjältä. Työsopimussuhteisten lomittajien työmäärä näyttäisi säilyvän ennallaan, vaikka yrittäjälomittajien määrä Sysmän yksikön alueella on hankkeen aikana lisääntynyt. Enemmän vaikutuksia tullee Lomituspalvelulain muutoksilla (2013) haettavien säästöjen myötä. Edelleen haasteena on äkilliset ja nopeaa reagointia vaativat muutokset työntekijätarpeissa, esim. sijaisapulomitusten järjestelyissä sekä työntekijöiden eli maatalouslomittajien tai yrittäjälomittajien sairastuessa. Yrittäjälomittajilta ja lomituspalveluohjaajilta saadun palautteen mukaan työmäärä ja työntekijämäärä ei edelleenkään aina kohtaa, vaikka pääsääntöisesti aina lopulta tarvittava työvoima palvelua tarvitsevalle on löydetty. Lomituspalvelujen kysynnän vaihtelu kuukausittain, päivittäin ja jopa tunneittain tekee työllistämisestä vaikeasti ennakoitavaa. Koska yrittäjälomittaja ei siten voi ennakoida lomituspalvelujen kysyntää juuri lainkaan, on hänellä oltava toimintansa tueksi muutakin tulonlähdettä. Tämä taas estää päivystysluonteisen toiminnan ainakin niin kauan kuin päivystämiselle ei löydy maksajaa. Samoin yrittäjän on hoidettava lupaamansa muut kuin lomituspalvelutyöt, mikä aiheuttaa käytännössä sen, että töitä järjestelevä lomituspalveluohjaaja voi joutua kysymään useampaakin yrittäjälomittajaa tiettyyn työhön, ennen kuin löytää vapaana olevan yrittäjän. Toisaalta yrittäjälomittajaa työllistäessä hallinnon ei tarvitse käyttää aikaa työaikalakien soveltamiseen Tuetun maksullisen lomituksen käytön mahdollisuudet Kysynnän vaihteluita voisi tasata tuetun maksullisen lomituksen käytön lisääntyminen. Vuosilomaan oikeutettujen yrittäjien jaksamisen tukemiseksi luotu lomamuoto on etuus, jota soisi jokaisen siihen oikeutetun käyttävän. Osaavaa työvoimaa tulisi käyttää sitä tarvittaessa. Nykyinen tuntihinta asiakkaalle on edullinen. Tulevat mahdolliset säästötoimenpiteet sekä kuntien tuen leikkaukset voivat osaltaan vähentää yrittäjien taloudellisia mahdollisuuksia tuetun loman käyttöön. Tarkemmat ohjeet, esim. Melan Lomitusoppaan julkistaminen saattaisi lisätä työn kysyntää, jos siinä voidaan avata lomituspalvelulaissa ja -asetuksessa mainittuja lomitusmuotoja tuetun maksullisen lomituksen osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa selkeää ohjeistusta tämän lomamuodon tarkoittamista ns. sallituista töistä. Tällöin ko. lomamuodon markkinointi olisi lomituspalveluja toteuttaville toimijoille selkeämpää. Melan voimassaolevissa oppaissa tuetusta maksullisesta lomituksesta ohjeistetaan: lomittajalla ei saa teettää sellaisia töitä, johon hänen ammattitaitonsa ei riitä, ei myöskään työturvallisuuden kannalta vaarallisia töitä. Järjestämisen edellytyksenä on, että paikallisyksiköllä on vakinaisia lomittajia vapaana tai käytettävissä on lomituspalveluyrittäjiä. Myös itsejärjestetyn lomamuodon valinneella tilalla on oikeus tuettuun maksulliseen lomaan. Sysmän yksikön alueella olisi edelleen mahdollisuus lisätä sopimusyrittäjien liikevaihtoa ja yrittäjätuloa, jos kaikki vuosilomaan oikeutetut maatalousyrittäjät käyttäisivät täysimääräisesti oikeutensa tuettuun maksulliseen lomaan. Ennen hankkeen alkua keskimäärin puolet lomaanoikeutetuista käytti/osti keskimäärin noin puolet mahdollisista tuetun maksullisen loman tunneista. Jos oletetaan, että tuettu 21

22 lomatunti toisi esim. alueella toimivalle ostopalveluyrittäjälle lisää liikevaihtoa n. 25 eur ja laskelman pohjana käytetään lomaanoikeutettujen määränä 620 yrittäjää (lomaoikeus 120 h/v), voidaan arvioida, että koko lomituspalveluyksikön alueella on mahdollisuus vajaan 1,9 milj. euron yrittäjätuloon. Tai samalla määrällä työtunteja voidaan työllistää yksikön työsuhteisia lomittajia. Päijät-Hämeen paikallistoimijoiden VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA työpajatoiminnan tulevaisuudennäkymät ja maaseudun kehittämistyön tavoitteet on julkaistu Päijät-Hämeen kylät ry:n tuottamassa Kylä välittää -hankkeen materiaalissa Ikkunat on nimetty lyhyesti otsikoin unelma, yhteisö, virike, business ja vaikuttaminen. Neljännen eli business -ikkunan sisällössä on mainittu mm. seuraavaa: Yritysmosaiikki on elämisenehto. Uusia yrityksiä syntyy: Green Care 1 kpl/ vuosi Maisemanhoito 2 kpl/ vuosi Kylätalkkari tms. 2 kpl/ vuosi Paikallisia töiden välittäjäorganisaatioita 5 kpl. Tarkemmin näitä on vielä avattu luetteloimalla: ateria,- siivous- ja kiinteistönhoitopalveluita tuottavia mikroyrityksiä hoivayrityksiä maatilojen yhteyteen maisemanhoitoyrittäjyys, tieisännöinti painopiste nuorten yrittäjyyteen esim. sijaispalveluiden järjestäminen kannustetaan senioriyrittäjyyteen mm. nuorten yrittäjien vertaistueksi. Tuetun ja täysin maksullisen lomituspalvelun mahdollisuudet ovat tätä samaa toimintaa jo käytännössä, koko valtakunnassa. Teoriassa voisi olla joskus mahdollista, että Lomituspalvelut toimisivat paikallisena töiden välittäjäorganisaationa. Tänä päivänä se toteutuu vain rajoitetusti maksullisen lomituksen muodossa. Joka tapauksessa pienyrittäjien työpanosta tarvitaan ja käytetään jo tänä päivänä lomituspalveluissa ja todennäköisesti kasvavien yksikkökokojen myötä tarve ei ainakaan vähene. 8.3.Sähköinen palvelutarjonta ja asiointi Sähköistä palvelujen markkinointia, ostoa ja myyntiä voisi kehittää esim. yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa, jotta vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta. Esim. Pro Agria Keskusten liiton avaama Farmarin pörssi on mahdollinen tuleva kysynnän ja tarjonnan kohtaamispaikka, josta mm. lomitushallinto voi toivottavasti tulevaisuudessa löytää osaavaa työvoimaa lomituksen tarpeisiin ja toisaalta maaseutuyrittäjät voivat markkinoida omaa palveluvalikoimaansa. Toistaiseksi sähköinen kauppapaikka tehostaa tilojen välistä rehukauppaa, mutta tätä foorumia on ideoitu laajennettavaksi vuoden 2013 aikana palvelemaan myös muuta tilojen välistä toimintaa. 22

23 8.4. Naapuriyhteistyö ja kriiseihin varautuminen Makeran rahoittamassa Liiketoimintaosaamisen kehittäminen maatilayrityksessä - tutkimushankkeessa haastateltiin viljelijöitä puhelimitse ja kerättiin näkemyksiä mm. tilojen tulevaisuuden kehittämistarpeista. Haastateltujen vastausten perusteella maatilayritysten tulevaisuuden haasteena on mm. yhteistyörenkaiden ja -verkostojen lisääminen. Työnvaihto nähtiin yhdeksi mahdollisuudeksi tehdä parempaa tulosta. (Lähde: Maaseudun Tiede) Sysmän paikallisyksikön lomituspalveluohjaajien tekemillä palvelusuunnitelmatilakäynneillä pyydetään maatilayrittäjiä nimeämään omalle tilalle oma varahenkilö. Palvelusuunnitelman laatiminen on lakisääteinen toimenpide. Työn edetessä on käynyt ilmi, että kaikilla yrittäjillä ei ole nimetä varahenkilöä, johon voidaan olla yhteydessä, jos yllättävissä tilanteissa kotieläinyksikön toiminnan varmistamiseksi tarvitaan apua. Lomahallinnolle ei ole ohjattu budjettivaroja päivystysluonteiseen toimintaan. Ajantasainen tieto lähialueella toimivista ostopalveluyrittäjistä voi pelastaa maatilayrityksen tuotannon suuremmilta vahingoilta. Maatalousyrittäjä voi pienentää riskejä varautumalla jo ennakolta. Varautua voi esim. opastamalla lähialueen ostopalveluyrittäjä oman tilan toimintatapoihin, eläinten ruokintaan ja hoitoon Osuuskuntamallin hyödyntäminen Hankkeen aikana Sysmän lomituspalveluyksikkö sai sopimuskumppaniksi kaksi osuuskuntaa, joiden kautta voidaan työllistää osaavia tekijöitä. Jos työntekijä ei halua tehdä yksikköön ns. tuntilomituksia mutta ei halua tai rohkene vielä myöskään perustaa omaa yritystä, hänellä on osuuskunnan kautta mahdollisuus toimia yrittäjämäisesti ja kokea samalla työn vaatimukset ja mahdollisuudet. OSK:n jäsenenä alan ammattilainen voi tehdä lomitustyötä ilman omaa yritystä. OSK:n tai sen kautta toimivan kotipaikalla ei ole merkitystä. Samalla esim. kokoaikaista työtä hakeva voi työllistyä myös lyhytaikaisesti menettämättä välillä työntekijä- ja -hakijastatustaan (tarkemmat toimintatavat on tarkistettava kunkin OSK:n ja työttömyyskassan säännöistä). Tämä yhteistyömuoto on aloittaville yrittäjille helppo mutta liian vähän tunnettu ja siitä onkin hyvä tehdä tunnetuksi esim. alalta valmistuville opiskelijoille Oppilaitosyhteistyö Yhteistyö eteläisen Suomen maatalousalan ammattikorkeakoulujen tai vaihtoehtoisesti agrologien koulukuntajärjestön kanssa on hyödyllistä myös jatkossa. Viesti, kirje tai puhelu viimeistään lomituspalvelualueella valmistuneille agrologeille on tehokas tapa. Oppilaitoksista kannattaa rekrytoida hyviä työntekijöitä jo opintojen ollessa kesken. Opinnäytetöitä lomituksesta tekevät voivat työllistyä lomituksen parissa valmistuttuaan ja itse työt voisivat liittyä aihealueeltaan läheisesti lomituksen tarpeisiin esim. yrittäjätoimintaa kehitettäessä. Lomituksen vierailut alan oppilaitoksissa sekä jo tehtyjen opinnäytetöiden tutkiminen valtakunnallisessa rekisterissä (www.theseus.fi) on oiva keino löytää alasta kiinnostuneita tulevaisuuden 23

Opas yrittäjälomittajille

Opas yrittäjälomittajille Lomituksen Sysmän paikallisyksikön Opas yrittäjälomittajille Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa alueiden välinen Leader-hanke Hyvä yrittäjälomittaja, hienoa, että olet tullut yrittäjänä mukaan

Lisätiedot

OPAS YRITTÄJÄLOMITTAJILLE. Lomituspalvelujen Sysmän paikallisyksikön. Lomituksen Sysmän paikallisyksikkö

OPAS YRITTÄJÄLOMITTAJILLE. Lomituspalvelujen Sysmän paikallisyksikön. Lomituksen Sysmän paikallisyksikkö Lomituksen Sysmän paikallisyksikkö Lomituspalvelujen Sysmän paikallisyksikön OPAS YRITTÄJÄLOMITTAJILLE Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kuhmoinen Joutsa Kärkölä Luhanka Padasjoki Pertunmaa

Lisätiedot

LOMITUS JA OSTOPALVELUT

LOMITUS JA OSTOPALVELUT LOMITUS JA OSTOPALVELUT Kilpailutuksesta yleistä ja kysymyksiä sekä vastauksia 21.8.2014 Sysmä LOMITUKSEN OSTOPALVELUT / Miksi kilpailutus? Laki julkisista hankinnoista edellyttää kilpailutusta. Hankintojen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke TULOKSET

Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke TULOKSET Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke TULOKSET Mari Sarvaala 10.12.2014 Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke Maaseutu tarvitsee ammattilaisensa työllistä itsesi maaseudulla Taustaa Ideointi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouslomituksesta. 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin

Ajankohtaista maatalouslomituksesta. 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin Ajankohtaista maatalouslomituksesta 22.11.2011 Saarijärvi Päivi Wallin 2 Sisältö Paikallisyksiköiden yhdistymisten taustatekijät Lomituspalvelulain muutokset vuoden 2011 alussa palvelusuunnitelma ja tilakohtainen

Lisätiedot

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015 Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset 2 Esitetty 1 Lain tarkoitus Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke-

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Elämyksiä ja elinkeinoja Hevosen omistamisen kehittämishanke Projekti on hevosalan lajirajat ylittävä hevosen omistamisen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Opettajalle. Maatalouslomitus (otsikkodia 1) Lomituksen tarkoituksena on (dia 2)

Opettajalle. Maatalouslomitus (otsikkodia 1) Lomituksen tarkoituksena on (dia 2) 1 Opettajalle Maatalouslomitus (otsikkodia 1) Lomituksen tarkoituksena on (dia 2) Maatalouslomitus on ainutlaatuinen järjestelmä maailmassa. Yrittäjistä lomitusta on tarjolla vain maatalousyrittäjille!

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

KESÄ-KARUSELLI. Kesäkulkija kuluttaa KESÄ-KARUSELLILLA SAAT PIENELLÄ RAHALLA PALJON KONTAKTEJA: Kaikki tämä 800

KESÄ-KARUSELLI. Kesäkulkija kuluttaa KESÄ-KARUSELLILLA SAAT PIENELLÄ RAHALLA PALJON KONTAKTEJA: Kaikki tämä 800 KESÄ-KARUSELLI alueilla. Medioillamme saat pienellä rahalla paljon kontakteja! KESÄ-KARUSELLILLA SAAT PIENELLÄ RAHALLA PALJON KONTAKTEJA: 1/25 sivu (92 x 50 mm) molempiin lehtiin ESS.fi, itahame.fi karuselli

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Auranmaan Yrityspalveluiden Yrityspalvelusetelit

Auranmaan Yrityspalveluiden Yrityspalvelusetelit Auranmaan Yrityspalveluiden Yrityspalvelusetelit Palvelusetelijärjestelmän tavoitteet Tarjota Auranmaan Yrityspalveluiden asiakkaille joustava ja yksilöllinen palvelu, jonka käynnistäminen on nopeaa ja

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä Toimenpiteet ja vaikutukset TAUSTATIETOA Aamujakelun jakoalue on jaettu neljään osaan: keskusta, itä, etelä ja länsi. Kullakin osalla on oma aluepäällikkönsä. Osat on

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Lomituspalvelujen estyminen. Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016

Lomituspalvelujen estyminen. Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016 Lomituspalvelujen estyminen Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016 2 Esitetyt muutokset - Maksujen maksamattomuus LPL 30 b - Lomituspalvelujen estyminen maksamattomien maksujen vuoksi Lomituspalvelujen

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Toiminta-alue on Päijät-Häme. Sivu 1 / 6

Toiminta-alue on Päijät-Häme. Sivu 1 / 6 Yhteistyösopimus työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä Päijät-Hämeessä 1 Sopimuksen tarkoitus ja sisältö Tällä sopimuksella sovitaan niistä edellytyksistä, ehdoista ja toimintatavoista,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU

SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU SYDÄN-SAVON LOMITUSPALVELU 1 (5) Lomituspalveluiden tarkoitus on turvata maatalousyrityksen keskeytymätön toiminta yrittäjän lomaajaksi. MYEL-vakuutetuilla kotieläinyrittäjillä on oikeus 26 maksuttomaan

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. 1. vaiheen toiminnallisuudet

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. 1. vaiheen toiminnallisuudet Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä 1. vaiheen toiminnallisuudet Järjestelmän käyttäjät Olen Palveluntuottaja Olen Palvelun järjestämisestä vastaava Olen Asiakas Olen Palvelun myöntäjä Copyright Kuntien

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi

Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi Työhyvinvointipalvelut Sujuvaa ja turvallista työtä Suojaintietoiskut Suojainnäyttelyt Työturvallisuuskilpailut

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Uusi työntekemisen malli. Elisa Hartikka 4.9.2013

Uusi työntekemisen malli. Elisa Hartikka 4.9.2013 Uusi työntekemisen malli Elisa Hartikka 4.9.2013 tausta TILASTO Yrittäjistä 65% on yksinyrittäjiä. Yrittäjyyden kasvu on tällä vuosituhannella lähinnä yksinyrittäjien määrän kasvua. Yksinyrittäjien määrä

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot