Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa -hankkeen loppuraportti

Transkriptio

1 Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa -hankkeen loppuraportti kuva: Tuula Ilván 1. Elinkeinojen kehittämishanke, toteuttaja: Sysmän kunta 2. Hanke: Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa Hankenumero Toteutusaika

2 3. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen käytännön toiminta alkoi Sidosryhmiä on informoitu ja hankkeesta tiedotettu muutenkin laajasti, esite ja opas aloittavalle yrittäjälomittajalle sekä tuetun maksullisen lomituksen mainoslehtinen on tehty myös hankeajan jälkeiseen ja valtakunnalliseen käyttööni. Uusien yrittäjälomittajien haku on tuottanut hankkeen aikana Sysmän lomituspalveluyksikölle 40 uutta sopimusyrittäjää, sekä jo toimineita että vasta aloittaneita maaseutuyrittäjiä. Uudet yrittäjät ovat tehneet v yht h ja mennessä 5729 lomitustyötuntia, yht h. Tuetun maksullisen loman käyttö lisääntyi vuodesta 2010 vuoteen 2011 ja näyttää siltä, että 2012 päästäneen jokseenkin samaan määrään. Hankkeen aikana selvitettiin kilpailutuksen tarve sekä luotiin malli yrittäjälomittajien kilpailutuksen toteuttamiseksi. Alan ja alueen oppilaitoksissa on tiedotettu maaseutuyrittäjyyden mahdollisuuksista. Hanke on alueiden välinen. Hankkeen kustannusarvio on , tuki on 95 %, Toimintaryhmien osuudet kustannuksista ovat Päijänne-Leader 55 %, ETPÄHÄ 30 % ja Maaseutukehitys 15 %. 4. Hankkeen tavoitteet Ylätason tavoite oli edistää maaseudun sirpaleisten töiden kokoamista yhteen siten, että kunnissa ja kylissä syntyy uutta yrittäjyyttä ja jo yrittäjinä toimivien toimeentulo vahvistuu. Käytännön tavoitteena on ollut yrittäjälomittajien määrän lisääminen Sysmän lomituspalvelualueella. Yrittäjälomittajia on rekrytoitu mm. maatalousyrittäjistä, monialaisista pienyrittäjistä ja nuorista. Määrällinen tavoite oli saada 2 uutta lomituspalvelua tekevää yrittäjää jokaisesta hankekunnasta = 20 uutta yrittäjää. Ensimmäisenä käytännön toimena on ollut yrittäjälomittajuudesta kiinnostuneiden etsiminen. Mahdollisia kohderyhmiä ovat olleet karjasta luopuneet maaseutuyrittäjät, pienyrittäjät sekä alan oppilaitoksissa opiskelevat tai valmistuneet maaseudusta kiinnostuneet nuoret. kuva: Pia Kekkonen 2

3 Toisena tehtävänä oli kiinnostuneiden aloittavien lomituspalveluyrittäjien opastaminen lomituspalveluyrittäjiksi. Uudet sopimusyrittäjät tuli tutustuttaa toimimaan yhteistyössä lomahallinnon kanssa sekä opastaa tarpeelliseen raportointiin. Tässä oleellista on ollut aktiivinen tiedottaminen, myös lomahallinnon paikallisyksikön www-sivujen avulla. Kolmantena tavoitteena oli pyrkimys tuetun maksullisen lomituksen käytön lisäämiseen tiedottamalla mahdollisuudesta lisätyövoiman saantiin lomituspalvelujen kautta mm. maatilan ruuhkahuippujen aikaan. Lomittajapula on rajoittanut tuetun loman käyttöä, joten tekijöiden lisääntyessä vuosilomaan oikeutetuilla on paremmat mahdollisuudet saada myös lomituksen kautta lisätyövoimaa. Lisäksi alueen ostopalveluyrittäjillä on mahdollisuus liikevaihdon lisäämiseen, jos tuettuun lomaan oikeutetut tilat käyttävät mahdollisuuden täysimääräisesti. Neljäntenä osa-alueena on ollut ostopalvelulomitusten kilpailuttamisen tarpeen selvittäminen sekä käytännön toimintamallin laatiminen mahdolliselle kilpailuttamiselle. Aiemmin kilpailutusta ei ole toteutettu, mutta ostopalvelun määrän lisääntyessä tarve on syytä selvittää. Hankkeen avulla tavoiteltiin maaseudun pienyrityksille ja maaseutuyrittäjille uusia asiakkuuksia ja lisätuloja. Tavoitteena oli samalla viestittää nuorille mahdollisuudesta työllistyä ja asua maaseudulla. Toisaalta voitiin rohkaista toimivia maatiloja jatkamaan; toimiva lomitusjärjestelmä voi osaltaan luoda uskoa tulevaisuuteen sekä parantaa työssäjaksamista. Yrittäjälomittajuus nähtiin keinona koota yhteen useampia maaseudun pienistä puroista kertyviä tulovirtoja. Monialayritykset tarvitsevat maaseudulla useita tulonlähteitä. Lomitushallinnon puolella uusista yrittäjistä tavoiteltiin apua lomitusjärjestelyihin erityisesti kysynnän ruuhkahuippuina mikä tukisi myös lomahallinnon ja työsuhteisen lomitushenkilöstön jaksamista. Välillisesti alueen kunnat voivat saada lisätuloja paikallisten yritysten liikevaihdon kasvun sekä uusien yrittäjien myötä. 5. Toteutus 5.1. Resurssit Hanketta rahoittivat Leader-toimintaryhmät : Eteläisen Päijät-Hämeen toimintaryhmä ETPÄHÄ ry Maaseutukehitys ry Päijänne-Leader ry Julkisen rahoituksen osuus on 95 %. Julkisesta rahoituksesta EU-rahoituksen osuus on 45 %, valtion osuus on 35 % ja kuntarahoituksen osuus on 20 %. Eri toimintaryhmien 3

4 kesken osuudet jakautuivat seuraavasti: Päijänne Leader 55 %, Etpähä ry 30 % ja Maaseutukehitys ry 15 %. Perusteena oli toiminta-alueen kunnissa sijaitsevien vuosilomaan oikeutettujen yrittäjien määrät. Yksityisen rahoituksen osuus on 5 %. Yksityinen rahoitus on saatu paikallisilta MTKyhdistyksiltä (Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Joutsa, Kärkölä, Luhanka, Padasjoki, Pertunmaa ja Sysmä), Leivonmäen maaseutuyhdistykseltä, OSK Tuottajain Maidolta sekä Agro-Elektro Oy:ltä. Yksityinen rahoitus jyvitettiin mukanaolevien MTK-yhdistysten kesken. Hankkeen toteuttaja Sysmän kunta toimii Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksen (Mela) toimeksiantosopimuksella maatalousyrittäjien lomituspalvelujen toteuttajana. Melan ja Sysmän lomituspalveluyksikön toimintaa sääntelee Lomituspalvelulaki ja -asetus. Lomituspalvelujen Sysmän paikallisyksikkö vastaa maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestämisestä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kuhmoisten, Joutsan, Kärkölän, Luhangan, Padasjoen, Pertunmaan, Sysmän ja Toivakan kuntien sekä Heinolan kaupungin alueella. Vuosittain lomitetaan noin lomituspäivää noin 420 maatilalla. Vuonna 2012 vuosilomaan oikeutettuja yrittäjiä on 628. Lomitusyksikön alueella lomittaa noin 140 vakituista tai sen luonteista lomittajaa, lisäksi määräaikaisia lomittajia. Lomitusyksikkö ostaa myös yrittäjiltä ja ammatinharjoittajilta lomituspalveluja. Hallinnossa toimii 4 lomituspalveluohjaajaa, lomituspalvelukoordinaattori ja lomituspalvelujohtaja. Hankkeen alkaessa sopimusyrittäjiä oli lomituspalveluyksikön alueella n. 20. kuva: Tuula Ilván Hankkeen johtamisesta on vastannut lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvist sekä hänen viransijaisenaan alkaen Hannele Liimatta. Hankevetäjän 4

5 työpaikkailmoitus julkaistiin Projektityöntekijäksi valittiin haastattelujen jälkeen agrologi, maaseutuyrittäjä Tuula Ilván Sysmästä. Hän aloitti työt Käytännön työssä tukena ovat olleet Sysmän lomituspalveluyksikön lomituspalveluohjaajat, lomittajat ja viranhaltijat, joilla on laaja kokemus ja paikallistuntemus koko yksikön alueelta jo aiemmilta vuosilta. Yksikössä on toiminut samanaikaisesti myös ESR-rahoitteinen Yhtäköyttä-hanke, jonka projektipäällikön kanssa voitiin tehdä yhteistyötä mm. tiedottamisessa. Ostopalveluna toteutettiin laaja lehdistötiedotuskampanja sekä yrittäjälomittajien kilpailutuksen selvitystyö. Kilpailutuksen jälkeen tehtävään valittiin edullisimman tarjouksen jättänyt Tohtaan Tieto / Irma Peltola. Sysmän kunnan hallintopalveluyksikkö vastasi mm. kirjanpidosta ja palkanlaskennasta sekä maksamishakemusten tuesta. Hankkeelle vuokrattiin Sysmän kunnanvirastolta toimistotilat, internet- ja puhelinyhteys sekä -laitteet. Kunnantalon kokous- ja neuvottelutilat olivat hankkeen käytettävissä Toimenpiteet ja aikataulu Uusien yrittäjien kartoitus Syksyllä 2010 hankevetäjä perehtyi paikallisyksikön yrittäjälomittajien käytön nykytilaan. Hän kävi läpi nykyiset yrittäjälomittajasopimukset ja aloitti sopimusten päivityksen. Lisäksi selvitettiin yrittäjälomittajan verotus- ja vakuutuskäytäntöjä. Yhteistyökumppaneilta, mm. maaseutuasiamiehiä haastattelemalla, yksikön lomituspalveluohjaajilta sekä toiminta-alueen kuntien palveluoppaista kerättiin yhteystietoja niistä henkilöistä, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita aloittamaan yrittäjälomittajina. Näitä kertyi hankeaikana yli 100 henkilöä. Syksyn aikana lähetettiin myös tuetun maksullisen lomituksen tarvekysely ja markkinointikirje lomaanoikeutetuille asiakkaille Hankkeesta ja yrittäjälomittajuuden mahdollisuuksista tiedottaminen Keväällä 2011 lähetettiin mahdollisille ehkä kiinnostuville yrittäjille tai alalla toimiville yksityishenkilöille postitse tiedote- ja markkinointikirje. Koko hankkeen ajan ohjeita ja tiedotteita lähetettiin osoitteiston kertyessä, yleisimmin puhelinkeskustelujen jälkeen sähköpostiliitteinä. Samanaikaisesti lähetettiin tiedotteita sekä valmiita juttuja ja yrittäjälomittajien haastatteluja alue- ja paikallislehtiin, alan ammattijulkaisuihin sekä paikallisradioon. Hanke on ollut näkyvästi esillä sekä paikallis- että alan ammattilehdissä. Tohtaan Tieto / Irma Peltola on kirjoittanut valmiita lehtijuttuja ja lehdet ovat kiitettävästi antaneet palstatilaa sekä omana työnään että hankkeen tiedotteiden pohjalta. Useita yrittäjälomittajia on haastateltu ja mahdollisuus toimia yrittäjälomittajana on sitä kautta tullut tutummaksi ja konkretiaksi myös niissä kunnissa, joissa vielä ei alan ammatinharjoittajia ole monia. Julkaistuja lehtijuttuja ja haastatteluja: - Lomitus on saumatonta yhteistyötä (Itä-Häme ) - Maatalousyrittäjiä houkutellaan lomittajiksi (Padasjoen Sanomat ) - Maaseudun moniosaajat (Itä-Häme ) 5

6 - Välillä karjanhoitajana, välillä taas puutarhurina (Pitäjänuutiset ) - Maaseudun monialaosaajilla kysyntää -yrittäjälomittajia halutaan lisää (Seutuneloset ), Lomittajayrittäjyys sopii sivutoimeksi (Seutuneloset ) - Yrittäjälomittajia halutaan lisää (Lähilehti ) - Yrittäjälomittaja työllistyy omalla ammattitaidollaan (Suomalainen Maaseutu ) - Töitä tekijöille, vapaata viljelijöille, euroja alueelle (Raitti ) - Lomitusyritys täystyöllistetty (Pellervo kevät 2011) - Lomituksia riittää myös yrittäjille (Lähilehti ) - Yrittäjälomittajien määrä kasvussa (Lähilehti ) - Yrittäjälomittajat täydentävät lomituspalveluja (Jyty 6-7/2012) - Lämmin henkäys navetassa (Itä-Häme ) - Marjalan tilan lampaat kesätöissä (Päijänteen lehti ) - Tervetuloa lehmien taloon (Maaseudun tulevaisuus ) - Maaseutu työllistää - nuoret alkutuotannon lähteillä (KotiMetsä 2/2012) - Yrittäjälomittajuuteen on selkeä tarve (Uutisjyvät ) Yksityisrahoitusosuudella mukana olevien MTK:n paikallisyhdistysten yleisissä kokouksissa toteutettiin hankkeen aluksi ja lopuksi tiedotuskampanja. Samoin OSK Tuottajain Maidon tiedotuskanavia voitiin hyödyntää, mm. maidontuottajien markkinapäivät, sähköinen Valma-sivusto sekä ns. tonkaposti maidontuottajille. Lomituspalvelujen asiakkaille ja työsuhteisille lomittajille kerrottiin hankkeesta tiedotuspäivillä ja työkokouksissa, samoin lomituksen yhteistoimintaryhmän kokoontumisissa sekä Etelä-Suomen lomituspalveluyksiköiden yhteisissä tapaamisissa (Loviisa, Ypäjä, Hämeenlinna, Kouvola). Syksyllä 2012 vierailtiin MTK-yhdistysten yleisissä kokouksissa siten, että hankevetäjä kertoi hankkeen tuloksista ja paikalla oli myös yrittäjälomittajia kertomassa työstään. Kevätkaudella 2011 laadittiin ostopalvelutyönä 6-sivuinen Opas yrittäjälomittajalle, jossa lyhyesti kerrotaan lomittajayrittäjän toimintaedellytyksistä ja -mahdollisuuksista, mitä kannattaa ottaa huomioon ennen yrityksen perustamista ja miten aloittaa sopimusyrittäjänä. Opasta on jaettu eri yhteyksissä, päivitetty tarpeen mukaan ja hankkeen lopuksi siitä laadittiin yleisversio, jota voidaan käyttää myös hankkeen päätyttyä. Opas on myös Sysmän lomituspalveluyksikön www-sivuilla. Melan lomituspalvelujen sisäisessä tiedotuskanavassa Laarissa on hanketiedote ja oppaat jaettu valtakunnan kaikkien lomituspalveluyksiköiden käyttöön. kuva: Tuula Ilván 6

7 Hankevetäjä vieraili alan oppilaitoksissa kertomassa maatalouslomituksesta ja yrittäjälomittajan työstä. Pohjoisen Keski-Suomen maaseutualan oppilaitoksessa Saarijärven Tarvaalassa ja Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteessä tavoitettiin yhteensä noin 110 oppilasta ja opettajaa. Keväällä 2012 hankevetäjä sai puheenvuoron toiminta-alueen kunnissa viljelijöiden EU-tukikoulutuksissa, joissa tavoitettiin tietoiskuilla 240 maaseutuyrittäjiä. OSK Tuottajain Maidon sidosryhmätapaamisen jälkeen syksyllä 2012 lähetettiin mukana olleille (Proagrian maitotilaneuvojat, eläinlääkärit ja OSK TM tuotantoneuvojat) yhteystiedot Sysmän yksikön yrittäjälomittajista. Maatilayrityksillä on vastuu oman yritystoiminnan varahenkilöiden järjestelyistä ja toiminnan jatkuvuudesta yllätystilanteissa. Äkillisiä hätätapauksia (esim. kuolemantapaukset ja sairastumiset karjatiloilla) varten ei ole lakisäteistä päivystystä toimistoajan ulkopuolella. Tällöin läheltä tavoitettava yrittäjälomittaja voi olla avuksi esim. tilannetta selvittelevälle eläinlääkärille tai neuvojalle. Hankeyhteistyötä toteutettiin mm. Verkostosta Voimaa, Elinvoimaa Joutsaan, Kasvua Hämeessä (mm. viljelijätuki-infot) ja Yhteen hiileen -hankkeiden verkostotapaamisissa ja koulutuspäivissä. Merkittävä yhteinen työsarka toteutettiin samaan aikaan ja pitkälti samalla alueella toimivan Maaseutuyrittäminen tutuksi koululaisille Leader-hankkeen kanssa. Hankkeesta vastaa Metsänhoitoyhdistys (MHY) Päijät-Häme yhteistyössä Pro Agria Hämeen kanssa. MHY Päijät-Hämeen vetämä Maaseutuyrittäminen tutuksi koululaisille -hanke järjesti retkipäiviä yläasteiden koululaisryhmille Sysmässä, Padasjoella, Asikkalassa, Heinolassa ja Hartolassa. Maatilavierailuilla tavoitettiin syksyn 2012 aikana hankkeiden yhteiseltä toiminta-alueelta yli 400 oppilasta, nuorten opettajia sekä alueen maatilayrittäjiä. Maatiloilla, konehalleissa, metsissä ja navetoissa kerrottiin nuorille maa- ja metsätalousalan työllistymismahdollisuuksista, kotimaisesta tuotannosta, lakisääteisistä lomituspalveluista sekä alan opiskelumahdollisuuksista. Yrittäjyys -hanke oli mukana kertomassa maatalouslomituksesta ja koulutuksesta. Yrittäjälomittaja esittäytyi ja kertoi työstään. Mukana olivat yrittäjälomittajat Hanna Anttonen, Kirsi Virta, Jarmo Lahtinen, Vappu Vesikukka, Saga Jantunen-Tillgren ja Nina Blomqvist. Padasjoen tilavierailuilla oli n. 20 oppilasta ja opettajaa myös Comenus- vaihto-oppilasryhmästä Englannista. Yhteistyö jatkuu keväällä 2013 yrittäjälomittajien kanssa kun Hollolan, Kärkölän, Hämeenkosken ja Nastolan yläasteluokat pääsevät tilavierailuille. kuva: Pia Kekkonen 7

8 kuva: Pia Kekkonen Hankevetäjä tiedotti valtakunnallisilla Kone-Agria -messuilla Jyväskylässä Melan osastolla yrittäjälomittajuudesta sekä hankkeesta. Yrittäjän opasta ja hanke-esitteitä jaettiin yhteensä n. 100 kpl. Eniten tieto kiinnosti alalta pian valmistuvia opiskelijoita, nykyisin tuntityönä lomituksia tekeviä maaseutuyrittäjiä sekä lomitusyksiköiden työntekijöitä. Lisäksi tiedottaminen messuilla poiki yhteistyön alan muiden toimijoiden kanssa; hanke sai kutsun mukaan aihetta käsittelevään työpajatoimintaan (Työvoiman ja työmäärän hallinta jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaajina, Maavoima-hanke, Maatilojen työvoimapolitiikka). Irma Peltola osallistui työpajaan Yrittäjyys -hankkeen edustajana. Hanke osallistui Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) taloustutkimuksen ja Työtehoseuran (TTS) yhteisen Maavoima-hankkeen työpajaan Työpajassa hankkeen ohjausryhmä vahvistettuna sidosryhmäasiantuntijoilla keskusteli loppuvaiheessa olevan tutkimuksen toimenpidesuosituksista, joilla pyritään edistämään maatalousyrittäjien työmäärän hallintaa ja työvoiman saatavuutta. Toimenpidesuositusten lopputavoitteena on antaa hallinnolle kansallisen ja alueellisen tason suosituksia toimenpiteiksi, joilla maatalousyrittäjien jaksamista ja hyvinvointia voidaan turvata. Työpajassa hankkeen toimesta tuotiin esille yrittäjälomittajuus joustavana ja jo toimivaksi testattuna tapana lisätä osaavan työvoiman määrää maaseudulla. Lisäksi painotettiin työllistämismalleja, joissa useampi tila voi palkata yhteisen työntekijän, työosuuskuntia sekä oppisopimusjärjestelmän muuttamista siten, että useampi maatila voisi yhdessä tarjota oppisopimuspaikan. Lisäksi toimenpide-ehdotuksen Maatilayritykset oman imagon nostajina kerrottiin mm. Päijät-Hämeessä toimivista maaseutuammatit tutuksi -tyyppisistä hankkeista. (teksti: Irma Peltola) Hankeideasta, suunnitelmasta ja toteutuksesta on tullut useita kyselyjä. Kiinnostuneita ovat olleet mm. toiset lomituspalveluyksiköt sekä MTK-liitot, joille on lähetetty hankkeesta tarkempia tietoja. Hankkeen ohjausryhmälle, alueen kuntien maaseutuasiamiehille, MTK-liitoille, Mela-asiamiehille, paikallisille Yrittäjäyhdistyksille, kuntien yritysvastaaville ja hankkeen rahoittajille on lähetetty tiedotteita toiminnan tuloksista. 8

9 Uudet sopimusyrittäjät, neuvonta, tiedotus ja verkostoitumisen edistäminen Uusia sopimusyrittäjiä on löytynyt pääosin tapaamisten, kirjepostituksen jälkeisen henkilökohtaisten yhteydenottojen, lehtijuttujen sekä -sivuston tiedotteiden kautta. kuva: Tuula Ilván Uusille yrittäjälomittajille on annettu henkilökohtaista opastusta yrityksen perustamisvaiheessa. Aloittavia yrittäjiä on ohjattu kysymään apua myös omasta verotoimistosta, kuntien elinkeinoasiamiehiltä, Mela-asiamieheltä, Uusyrityskeskuksista sekä ELY-keskuksen työ- ja elinkeinotoimistosta. Päijät- Hämeen alueella päästiin maatilayrittäjien osalta yhteneväiseen verotuskäytäntöön. Verotuksen käytännön toteutuksessa on vaihtelevuutta alueittain. Yleisohjetta ei verohallinto ole antanut, vaan kunkin yrittäjän tilanne ratkaistaan käytännössä tapauskohtaisesti. Hankkeen nimissä ei voi hakea ennakkoratkaisua, mutta yksityinen toimija voi pyytää maksullisen ennakkoratkaisun, josta voi saada aineksia valtakunnalliseksi verotuskäytännöksi. Uusien sopimusyrittäjien vakuutuksia on päivitetty (Mela-asiamies ja muut vakuutusyhtiöt) vastaamaan yrittäjien muuttuneita tulonlähteitä. Työ- ja elinkeinotoimiston Heinolan ja Lahden toimipisteiden työvoimaneuvojat ovat saaneet lisätietoa lomitustyöstä ja sopimusyrittäjyydestä. Jokaiselta yrittäjältä on sopimuksen liitteenä pyydetty paitsi pakolliset todistukset yritystoiminnasta, myös selvitys osaamisesta, ammattitaidosta, koulutuksesta ja työkokemuksesta (osaamiskartoitus). Sopimusliitteiksi vaaditaan yrittäjän YEL- tai MYEL- vakuutustodistus, tapaturma- ja vastuuvakuutustodistukset sekä kaupparekisteriote, jos yritys on kaupparekisterissä. Lisäksi tarkistetaan YTJ:stä, että verotus- ja työnantajarekisterit ovat voimassa. Yrittäjällä tulee olla useita toimeksiantajia; mikäli yritys laskuttaa vain yhtä asiakasta, voidaan tulkita kyseessä olevan tosiasiassa työsuhteen. Sopimusten päivitysten yhteydessä yrittäjälomittajille on jaettu tietokansio, joka sisältää mm. Yrittäjän oppaan, Melan oppaita lomituksesta, lomitusyksikön ja alueen yrittäjälomittajien yhteystiedot sekä mm. ensiapuohjeita ja yrittäjän sosiaaliturvaa 9

10 koskevia oppaita. Sopimusten päivitykseen kuuluu myös todistusten voimassaolon seuranta ja tarvittaessa liitteeksi pyydetään ajantasaiset todistukset. Yhteistyössä Päijät-Hämeen Maaseutusäätiön ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa järjestettiin kiinnostuneille lypsytyön ja nykyaikaisen navettakoneistuksen täydennyskoulutusta keväällä Hanke oli mukana suunnittelemassa koulutusta, kartoitti ostopalveluyrittäjien kiinnostusta sekä lähetti tiedotteet ja kutsut sopimusyrittäjille. Mukaan ilmoittautui 8 opiskelijaa. Kurssin käyneet yrittäjät ovat työllistyneet paremmin myös lypsykarjalomituksissa. Yrittäjälomittajille järjestettiin syksyllä 2011 ja 2012 yhteistyössä OSK Tuottajain Maidon kanssa kaksi verkostotapaamista, joihin osallistui yhteensä parikymmentä sopimusyrittäjää. Paikallaolijat esittelivät itsensä ja kertoivat työstään. Keskusteltiin vapaamuotoisesti lomitusyrittäjyyden käytännön toiminnasta ja tulevaisuudesta. Mukana oli myös OSK TM:n tuotantoneuvojia, alueella aloittaneita lomituspalveluohjaajia sekä MTK-paikallisyhdistysten edustajia tutustumassa lomitusyrittäjiin. kuva: Hannele Liimatta Lokakuussa 2012 sopimusyrittäjille ja lomituspalveluohjaajille järjestettiin retki oman alueen ulkopuolelle Lempäälän yksikköön. Paikalla tavattiin myös alueella useita lomittajia työllistävä yksityinen toimija. Lempäälässä keskusteltiin yrittäjälomittajien käytöstä yksikön alueella, tuntihinnoittelusta, yrittäjälomittajien kilpailutuksesta sekä kuultiin Lompsa-hankkeen toteutuksesta. Paluumatkalla tutustuttiin oman yksikön alueella sijaitsevaan Viking Geneticsin Hollolan uudistuneeseen ja laajentuneeseen toimipisteeseen. OSK Faba:n Hollolan yksikkö esitteli toimintaansa ja kertoi mm. keinosiemennyksen toimilupakursseista sekä seminologikoulutuksesta. Verkostoituminen on yksin toimivalle yrittäjälomittajalle käytännössä vaikea toteuttaa mm. hankalien työaikojen ja pitkien matkojen takia. Toisaalta juuri yksin toimivat tarvitsisivat yhteistyöverkoston tukea eniten. Työn luonteen vuoksi esim. yrittäjälomittajan äkillisen sairastumisen tilanteessa tulisi jokaisella toimijalla olla omia varahenkilöitä, jotka voivat tarvittaessa lyhytaikaisesti sijaistaa sopimusyrittäjää. 10

11 Ostopalveluyrittäjien kilpailutuksen tarpeen selvittäminen ja mallin luominen Tämän osion valmistamiseen pyydettiin tarjoukset hankkeen ulkopuolisilta toimijoilta. Esim. Sysmän kunnan kilpailutusasioissa konsultoiva Lahden kaupungin hankintapalvelut ilmoitti, ettei heillä ole resursseja tehtävään. Kilpailutuksen kokonaisvaltaisesti edullisimman tarjouksen tehtävästä antoi Tohtaan Tieto / Irma Peltola. Työ alkoi keväällä 2011 ja jatkui vuoden 2012 loppuun. Laki julkisista hankinnoista edellyttää kilpailutusta. Tämä koskee siis myös kunnan ostamia lomituspalveluja. Hankintojen kansallinen kilpailutusraja on euroa/vuosi. Lomituksen Sysmän paikallisyksikkö ostaa vuosittain lomituksia yrittäjiltä noin euron edestä (v. 2011). Kuntaliitolta saadun tiedon mukaan kilpailutukselta voidaan välttyä siinä tapauksessa, että kaikille sopimusyrittäjille maksetaan sama tuntikorvaus. Aiheesta järjestettiin keväällä 2012 kolme keskustelu- ja tiedotustilaisuutta yrittäjälomittajille. Hollolan ja Sysmän tilaisuuksista tiedotettiin avoimella kutsulla valtakunnallisesti sanomalehti Maaseudun Tulevaisuudessa. Yleisissä tilaisuuksissa oli läsnä yrittäjälomittajia sekä kauimmaiset vieraat hankealueen ulkopuolelta MTK- Pohjois-Karjalan liitosta. Kolmannen tilaisuuden kohderyhmä oli paikalliset MTKyhdistykset sekä lomituksen yhteistoimintaryhmä. MTK-yhdistysten edustajat esittivät huolensa lomittajatyötä tekevien yrittäjien riittävyydestä tulevaisuudessa sekä korostivat osaamisen painottamista hinnan sijaan. Selvitystyössä kartoitettiin kokemuksia lähialueen yksiköistä, joissa kilpailutus on jo toteutettu sekä pyydettiin lausuntoja mm. Kuntaliitosta, Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta (Mela) ja mm. Lahden hankintarenkaalta sekä Linnan Lomituspalveluiden kilpailutuksen toteuttaneelta Hämeenlinnan kaupungilta. Melalta pyydettiin tarkentavaa ohjetta siitä, miten Lomituspalvelulain kohtaa ostopalveluyrittäjälle määrättävästä tuntihintakatosta pitää soveltaa. Tämä siksi, että Mela rahoittajana ei maksa lomitusta toteuttavalle yksikölle valtionkorvausta enempää kuin laissa määritellyn kattohinnan. Tiedustelujen ja tarkennuspyyntöjen jälkeen syksyllä 2012 Mela antoi valtakunnallisen yleisohjeen siitä, mitä kustannuksia valtionkorvaukseen voi sisältyä Tuetun maksullisen lomituksen käytön lisääminen Tuetun maksullisen lomituksen käyttöä on pyritty lisäämään laajalla tiedottamisella. Vuosilomaanoikeutetuille yrittäjille on postitettu kysely käytön tarpeesta, tiedotuskirjeitä sekä tuetun maksullisen lomituksen mainoksia (n. 450 kpl) keväisin ja syksyisin 2011 ja Kirjeen mukana on ollut ajantasainen luettelo alueella toimivista ostopalveluyrittäjistä. Mainoksella on pyritty lisäämään lomituspalvelujen asiakkaiden tietoisuutta maksullisten lisälomapäivien käytön mahdollisuudesta, jotta lomituksesta löytyisi apua työssä jaksamiseen. Päivitettyä luetteloa ja mainosta on jaettu messuilla, yhteistyökumppaneiden tapaamisissa sekä kokouksissa ja se on nähtävillä myös Sysmän kunnan www-sivuilla. Hankkeen lopuksi teetettiin tuetun loman mahdollisuuksista erillinen painettu esite, ns. flyeri, joka jaetaan aluksi kaikille 11

12 Sysmän yksikössä tuettuun lomaan oikeutetuille. Esitettä voidaan käyttää markkinoinnissa myös hankkeen päätyttyä. kuva: Pia Kekkonen 5.3. Koulutukset Projektityöntekijä on osallistunut seuraaviin koulutuksiin, jotka tukevat hankkeen toteuttamista: Etelä-Suomen lomituspalveluiden yhteistoimintaryhmien koulutuspäivä Mela MTK: Maaseutuyrittäjä työnantajana -kurssi Kärkölässä MTK: Pellervo-Instituutin veropäivä Espoossa Lomituksen Yhtäköyttä -hankkeen koulutus vv ja 2012 Lomituspalvelujen päivityspäivät Jyväskylässä sekä Melan järjestämät koulutukset ovat tukeneet lomituspalveluiden yleistä tuntemusta, MTK:n koulutukset sisälsivät tietoa työnantajavelvoitteista sekä yrittäjän verotuksesta. Yhtäköyttä- hanke on toiminut Sysmän yksikössä samanaikaisesti Yrittäjyys - hankkeen kanssa. Yhtäköyttä -hankkeen tavoitteena on ollut neljän yhdistetyn lomituksen paikallisyksikön toimintojen yhtenäistäminen. Yrittäjyys- hanke on ollut työssä mukana siltä osin kuin kyseessä on ollut yrittäjälomittajien rekrytointi, työllistäminen sekä ostopalveluiden kilpailutus. Lomituspalvelujen päivityspäivät on Melan lomitusyksiköille järjestämä vuotuinen koulutus, jossa käydään läpi ajankohtaiset asiat ja säädösmuutokset. Syksyn 2012 koulutuksessa yhtenä aiheena oli lomituspalveluyksikön ostopalveluyrittäjien tuntihintakaton laskenta. 12

13 Yrittäjälomittajuuteen liittyviä prosesseja lomahallinnossa: Prosessikuvaus: TYÖVUOROSUUNNITTELU YRITTÄJÄLOMITTAJAT Soitto yrittäjälomittajakaartille Napataan ensimmäinen sopiva lomittaja Sovitaan lomitusajankoh ta ja ajat Muistutetaan lomituspalveluyrittäj än vastuusta Tiedotetaan tilan olosuhteista Kiinnitetää n lomitus Ilmoitetaan yrittäjälle Lomituskohtee n ollessa saataisi täysi työpäivä Tulostetaan ja postitetaan työmääräys Prosessikuvaus: MUUTOSTEN KÄSITTELY YRITTÄJÄLOMITTAJAT Ostopalvelulomitt ajan estyessä sovitusta lomituksesta Muistutus yrittäjävastuus ta Yritetään auttaa ratkaisun löytymisessä Soitto tilalle, onko ehdoton lomitus Tapauskohtaise sti harkitaan todellinen lomitustarve 13

14 5.4. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannukset ajalla olivat ,29 euroa, ajalla ,12 euroa sekä (tilanne ) ,64 euroa. Yksityisrahoitusta on kertynyt euroa. Loppuvuoden 2012 kustannukset toteutunevat budjetoidun mukaisesti. ELY:n muutospäätös hanketukeen on tehty Kokonaiskustannukset eivät siinä muuttuneet, muutokset olivat hankkeen kustannuslajien välisiä. kustannukset julkinen rahoitus yksityisrahoitus , ,38 703, , , , (tilanne ) , ,64 yhteensä , , ,55 Näistä palkkakulujen osuus on n eur, ostopalvelut n eur, kotimaan matkakulut n eur, vuokrat ja muut kulut n eur. Projektityöntekijä teki töitä hankkeessa päätoimisesti 3 kk v ja 9 kk vv ja Tiedotus- ja kilpailutusosioiden toteutuksessa on ollut merkittävä osuus ostopalveluyrittäjänä hankkeessa toimineella Tohtaan Tieto / Irma Peltolalla. Lisäksi ostopalveluna on toteutettu mm. esitteen painatus sekä yrittäjälomittajien osuus koululaisten tilavierailuissa ja tiedotustilaisuuksissa. Hankevetäjän rekrytointi tehtiin osittain ostopalveluna yhdessä Yhtäköyttä -hankkeen kanssa. Hanketuen maksatuksia on haettu vuosittain, v:lta 2010 maaliskuussa 2011, v:lta 2011 maaliskuussa 2012 ja v:lta 2012 joulukuussa Ohjausryhmä Ohjausryhmään ovat kuuluneet: Antti Pitkänen / Hämeen ELY-keskus (varalla Timo Kukkonen) Liisa Häme / Päijänne-Leader Kari Kivisaari / Joutsan Yrittäjät Virpi Salojoki / Hämeenkosken kunta Arja Heino / MTK Hollola Tiina Heinonen / MTK Luhanka Sisko Kivelä / MTK Häme Pia Lahin / Mela Antti Kinnunen / maatalouslomittajat Jaakko Mannila, Mika Järvinen ja Taina Blomqvist (vs. Hannele Liimatta) / Sysmän kunta Pekka Lestinen /OSK TM. ( alkaen) Ohjausryhmä on kokoontunut Sysmässä ja Ohjausryhmä antoi lausuntonsa muutoshakemuksesta sekä hankkeen loppukauden toimintasuunnitelmasta 14

15 sähköpostitse. Viimeiset kokoukset pidettiin Sysmässä sekä sähköpostitse kirjanpidon / pääkirjan valmistuttua. kuva: Taina Blomqvist 5.6. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen sekä mitattavat tulokset Ostopalveluyrittäjien määrä ja työtunnit lomituspalveluyksikön alueella Määrällisenä tavoitteena oli 20 uutta sopimusyrittäjää koko yksikön alueelle. Uusien yrittäjälomittajien haku ja rekrytointi tuotti hankkeen aikana Sysmän lomituspalveluyksikölle 40 uutta sopimusyrittäjää, sekä jo toimineita että vasta aloittaneita maaseutuyrittäjiä. Hankkeen päättyessä ostopalveluyrittäjiä on sopimuskumppaneina yhteensä 55. Suurin osa toimijoista asuu lomituspalveluyksikön alueella, mutta mukana on yrittäjiä myös alueen ulkopuolelta. Rajojen läheisyydessä asuvat yrittäjät ovat tehneet usein ostopalvelusopimukset kaikkien lähialueen yksiköiden kanssa. Nykyisten sopimusyrittäjien määrät ja asuinkunnat/ toimipiste: yrittäjäsopimuksia 2012 vuosilomaan oikeutettuja maatiloja 2012 Sysmän yksikössä Asikkala 2 47 Hartola 6 42 Heinola 3 20 Hollola 4 36 Hämeenkoski 3 33 Joutsa-Leivonmäki 4 46 Kuhmoinen 1 15 Kärkölä 2 27 Luhanka 13 Padasjoki 4 11 Pertunmaa

16 Sysmä Toivakka 1 14 Jämsä 1 Lahti 2 Orimattila 2 Tampere 1 yht Toinen mitattava tavoite oli lisätä yrittäjien tekemien lomituspäivien osuutta kaikista lomitustyöpäivistä. Ennen hanketta toimineet yrittäjälomittajat ovat tehneet yksikön alueella n. 9 % kaikista lomitustyötunneista. Uudet yrittäjät ovat tehneet v yht h ja mennessä 5729 lomitustyötuntia. yrittäjälomittajien työtunnit Sysmän yksikössä yhteensä (tilanne ) hankkeen aikana sopimusyrittäjiksi tulleiden työtunnit Marraskuun 2012 tilaston mukaan yrittäjälomittajien tekemien työtuntien osuus on noin 9,5 % koko yksikössä tehdyistä työtunneista (n h / v). Hankkeen aikana mukaan tulleiden yrittäjälomittajien tekemien työtuntien arvo (= työstä maksettu hinta) on karkeasti arvioiden yhteensä n eur + alv Tuetun maksullisen loman käyttö Vertailuvuodesta 2010 vuoteen 2011 tuetun loman käyttö lisääntyi. Osin rahoittajan tarkentuneista määräyksistä johtuen, osin lomaanoikeutettujen yrittäjien lukumäärän vähennyttyä sekä saadun palautteen mukaan maatilojen yleisestä kiristyneestä taloustilanteesta johtuen tuetun loman käyttö pysynee jokseenkin samalla tasolla Tuetun maksullisen loman käyttäjämäärät olivat vv ja 2011 samat 360 kpl sekä v (marraskuun tilanne) 329 kpl. tuettua maksullista lomitusta käytetty koko yksikössä h tuettua lomaa käyttäneet yrittäjät (tilanne ) tuettuun lomaan oikeutetut yrittäjät 16

17 Lomitusyksiköissä odotetaan Melassa työn alla olevaa Lomitusoppaan päivitystä, josta toivotaan tarkemmin selviävän, mitä töitä tuetussa lomituksessa saa käytännössä teettää. V Tuetun maksullisen loman hinta on lomaanoikeutetulle 10,99 eur / h. Osa alueen kunnista tukee osittain ko. lomamuodon käyttöä maksamalla osan tuntikustannuksesta. Alueen sopimusyrittäjien joukossa on nyt aiempaa enemmän maaseudun monipalveluyrittäjiä, joilla on ammattitaitoa esim. metsätöihin, rakentamis- ja korjaustöihin, siivous- ja kotipalveluihin sekä laajaa osaamista sijaisaputilanteiden monipuolista konetyöosaamista vaativiin kasvinviljelytöihin. Osa sopimusyrittäjistä on ilmoittanut sopimuksen liitteen osaamiskartoituksessa, että ei hallitse esim. lypsytyötä, mutta jokin muu maataloustyö on mahdollinen. Lypsytaitoisia uusista yrittäjälomittajista on noin 2/3. Moniosaaminen ja laaja ammattilaisten kirjo yrittäjälomittajien joukossa antaa ainakin mahdollisuuden sille, että tarvittaessa lomituspalveluyksikkö voi löytää tilatulle työlle sopivan ja osaavan tekijän. Myös yrittäjälomittajien määrän lisääntyminen mahdollistaa sen, että ainakin periaatteessa tuettua lomaa on mahdollista myöntää hakijalle aiempaa paremmin. Tämä siksi, että vuosiloma- ja sijaisapulomitukset menevät työvoiman puutteessa tuetun lomituksen edelle ja tuetta maksullista lomaa voidaan myöntää vain, mikäli työvoimaa on vapaana Kilpailutuksen tarpeen selvittäminen sekä mallin luominen Hankesuunnitelmassa mainittu selvitystyö on tehty. Toteuttamiseen tarvittavat asiakirjat ja julkiset hankintailmoitukset (mm. sähköinen HILMA) ovat valmiina ja yksikön käytettävissä. Tarjousasiakirjat laadittiin siten, että lomituspalveluyrittäjä voi tarjota työpanostaan eri osaamisalueilla (esim. vain sika- ja hevostilojen työt) ja eri kunnissa. Suomen kielen taito on tarjouksen hyväksymisen edellytyksenä. Lisäksi tarjouspyynnössä ilmoitetaan selkeästi hyväksyttävä kattohinta, jonka yli menevät tarjoukset hylätään. Lomitushallinto päättää kattohinnan laskennan tarkennukset saatuaan, toteutetaanko kilpailutus selvityksessä suunnitellulla tavalla ja mikä on työtunnin kattohinta Sysmän yksikössä. Mm. kilpailutuksen lakisääteiset aikatauluvaatimukset, kuten pakollinen nähtävilläoloaika HILMA:ssa sekä esim. nykyisten sopimusten irtisanomisajat määrittelevät mahdollisen toteutuksen aikataulun. Kun päätös kilpailutuksen aloittamisesta tehdään, tarjouspyynnöt myös postitetaan kaikille nykyisille sopimusyrittäjille palautuskuorin. Tällä varmistetaan, että vähintään jokainen nyt mukanaoleva sopimusyrittäjä voi jättää tarjouksen, joko sähköisesti tai postitse. Hyväksytyt tarjoukset käsitellään lomitusyksikössä ja tulleista tarjouksista laaditaan vertailutaulukko. Lomituspalveluohjaajat tilaavat työt tarjouksen tehneiden osaamisen ja hintavertailun perusteella. 17

18 Lomituksen valtakunnallisen työkalun, Melan ylläpitämän Lomitusnetin tilastotietoihin nojautuvaa laskentatapaa yrittäjäkorvauksen kattohinnasta tarkistetaan Sysmän yksikön osalta parhaillaan. Toistaiseksi kilpailutusta ei toteuteta, ennen kuin rahoittajalta saadaan varmuus valtionkorvaukseen hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi pohdittavana on, lasketaanko yrittäjän tekemät työmatkat tuntikorvaukseen mukaan (kuten tähän saakka on toimittu) vai maksetaanko yrittäjälle x eur/ h + alv + matkakorvaukset. Ennen päätöstä toimintamallista kannattanee kuulla yrittäjälomittajia. 6. Yhteistyökumppanit Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat olleet hankkeen rahoittajat (Leadertoimintaryhmät, paikalliset MTK-yhdistykset, OSK Tuottajain Maito ja Agro-Elektro Oy), ohjausryhmän jäsenet verkostoineen, hankkeen toteuttaja eli Sysmän kunnan lomituspalveluyksikkö, Sysmän lomituspalveluyksikön Yhtäköyttä -hanke, Tohtaan Tieto / Irma Peltola, Sysmän yksikön sopimusyrittäjät, alueen kuntien maaseutuasiamiehet ja -sihteerit, alueen Mela-asiamiehet, Verohallinto, ELY-keskuksen työvoima- ja elinkeinotoimistot, MHY Päijät-Häme, Pro Agria Häme sekä samanaikaisesti alueella toimivat muiden toimijoiden hallinnoimat hankkeet (Kasvua Hämeestä, Verkostosta Voimaa, Yhteen Hiileen, Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille, Hämeen bioenergia). Alueella toimivia osuuskuntia on sitoutettu mukaan, mm. OSK Hämeen Ratas ja OSK Eezy. 7. Mitä hankkeen jälkeen? Hankkeen aikana koottu tieto alueella toimivista kenties tulevaisuudessa sopimusyrittäjyydestä kiinnostuneista henkilöistä on talletettu ohjaajien ja hallinnon käyttöön sisäiseen tiedostoon. Saatua aineistoa alalla toimivista maaseutuyrittäjistä voi lomituspalveluyksikkö käyttää myöhemminkin rekrytointiin. Puhelinhaastattelujen perusteella valikoitui mm. joukko henkilöitä, jotka kiinnostuivat sopimusyrittäjyydestä, mutta jotka eivät vielä nykyisessä elämäntilanteessa voineet tai halunneet sopimusta allekirjoittaa. Joukosta löytyi myös sellaisia alan ammattilaisia, jotka kiinnostuivat tekemään lomitustyötä satunnaisesti tuntikorvauksella lyhytaikaisessa työsuhteessa. Kaksi yritystoimintaa aloittavaa henkilöä on hankkeen päättyessä laatimassa liiketoimintasuunnitelmaa, hakemassa starttirahaa ja näiden toimien jälkeen perustamassa oman toiminimen, jonka jälkeen uuden yrittäjän kanssa voidaan tehdä ostopalvelusopimus lomitustyöstä. Sopimusyrittäjistä on koottu Sysmän lomituspalveluyksikön sisäiseen käyttöön sähköinen taulukkomuotoinen rekisteri, jota ohjaajat voivat käyttää etsiessään työtarpeeseen sopivaa tekijää. Ostopalveluyrittäjien täyttämät osaamiskartoitukset on tallennettu sähköiseen muotoon ja linkitetty taulukkoon. Hankkeen aikana ryhdyttiin seuraamaan sekä yrittäjälomittajien toteutuneiden työtuntien että tuetun maksullisen lomituksen työtuntien määrää lomitusjaksoittain (neljän viikon jaksot). Samalla seurataan määräaikaisten sopimusten päivämääriä eli tarvittaessa uudistetaan sopimukset uudelle määräaikaiskaudelle. Määräaikainen, esim. 2-vuotinen sopimus on toimivin; sillä varmistetaan sekä oikea työtuntihinnoittelu että sopimusedellytysten (vakuutukset, YTJ-tiedot) voimassaolo. 18

19 Lomituspalvelukoordinaattori pitää rekisteriä yllä hankkeen päätyttyä. Tarvittaessa tiedot voidaan siirtää lomahallinnon käyttöönottamaan MiniTab-ohjelmaan, jolla saadaan muutoksista selkeää grafiikkaa. Näillä työkaluilla toiminnan suuntaa pystytään seuraamaan tarkemmin ja muutoksiin reagoimaan tarvittaessa nopeammin kuin mitä aiemmin on voitu tehdä. Yrittäjälomittajien tarve ja rekrytointi jäävät elämään vielä hankkeen jälkeen. Hankkeessa rakennetut työkalut, (esim. taulukko julkaisuluvan antaneista yrittäjistä sekä Yrittäjän opas ja Tuetun loman mainos -flyeri) tulevat säilymään lomitushallinnon käytössä. Edelleen niitä jaetaan käytettäväksi muillekin lomituspalveluyksiköille. Melan ylläpitämän Lomitusnetin tilastoja voisi täydentää tulevaisuudessa vastaamaan paremmin ostopalvelulomituksen tarpeita, jolloin yksiköissä ei tarvittaisi erillisiä rekistereitä. Yhtäköyttä -hankkeelle on luetteloitu muutamia yksityiskohtia, joilla Lomitusnettiä voisi hallinnon työkaluna kehittää. Lomitusyksikkö voisi omien tiedotustilaisuuksien järjestämisen sijaan mennä mukaan toisten toimijoiden tapahtumiin, esim. osallistumalla osaan järjestelyistä tai kertomalla yleisissä kokouksissa ajankohtaisista lomahallinnon asioista. Esim. toiminta-alueen MTK-yhdistysten kokouksissa mukanaolo antaa mahdollisuuden kuunnella lomituspalvelujen käyttäjiä ja vastata kysymyksiin. Samalla voidaan rekrytoida maaseudun ammattilaisia tarjoamaan lomitustyötä yrittäjänä sekä markkinoida tuettua lomaa. Oman alueen lomituspalveluohjaaja ja lomituspalvelun asiakkaat saavat kasvot, jolloin kanssakäyminen jatkossa esim. puhelimitse on helpompaa. kuva: Tuula Ilván Tärkeä vaihe yrittäjälomittajan työllistämisessä on lomituspalveluohjaajan tietämys alueellaan käytettävissä olevista yrittäjistä sekä näiden ammattitaidosta. Ei riitä, että sopimuksen allekirjoittaja haastattelee rekrytoitavan yrittäjälomittajan ja lisää tiedot rekisteriin. Lomituspalveluyksikön kannattaa jatkaa tiedotusta uusien ja yhteistyössä toimivien yrittäjälomittajien osaamisesta ja toiminta-alueista hallinnon sisäisesti sekä ulkoisesti (tuettuun) lomitukseen oikeutetuille asiakkaille. Yrittäjälomittajan kannattaa myös tiedottaa omista muun työn sitoumuksista yksikköön, jotta vältytään turhilta puheluilta ja ajanhukalta vapaana olevaa tekijää 19

20 etsittäessä, esim. yrittäjälomittajan urakoidessa lumitöitä tai muita pidempiaikaisia vastuita. Aktiivinen yrittäjä kertoo lomitusalueidensa ohjaajille myös milloin hänellä on mahdollisuus lupautua töihin. Lähialueiden maatalousalan oppilaitoksille on jaettu yrittäjälomittajien yhteystietoja, joiden avulla täydennyskoulutuksen järjestäjät voivat tiedottaa opiskelumahdollisuuksista suoraan ostopalveluyrittäjille. Tätä toimintatapaa kannattaa jatkaa: tiedot voisi päivittää oppilaitoksiin esim. kerran vuodessa. Keskusteluissa on noussut esiin mm. yrittäjän talouskysymykset, robottinavetat, sorkkahoito- ja kengityskoulutus, maatilojen sähköturvallisuus sekä keinosiemennyksen toimilupa- ja seminologikoulutus. Nämäkin täydentäisivät monitaitoisen yrittäjälomittajan toimenkuvaa ja osaamista. Yrittäjälomittajille on jaettu alueella toimivien kollegojen yhteystiedot, jotta nämä voivat verkostoitua ja tukea siten toisiaan muuten enimmäkseen yksin hoidettavissa työtehtävissä. Tätä verkostoa voi lomahallinto tukea välittämällä sopimusyrittäjille ajantasaiset yhteystiedot aina kun muutoksia tulee. Sähköpostitse tiedottaminen käy nopeasti. Säännöllinen yhteydenpito osoittaa, että hallinto on kiinnostunut sopimuskumppaneista ja haluaa tukea heitä työssä. Edelleen lomituspalveluyksikön tulee tiedottaa yksikön sopimusyrittäjille sekä sähköisesti että joskus myös kirjeellä (hankkeessa on kerätty sähköpostiryhmä ja osoitteisto) samat ajankohtaiset asiat, joista tiedotetaan asiakkaille, työsuhteisille lomittajille ja muille sidosryhmille. Sysmän kunnan kotisivuilla ( on nähtävillä Yrittäjän opas, tuetun maksullisen lomituksen esite sekä niiden ostopalveluyrittäjien yhteystiedot, jotka ovat antaneet luvan markkinointiin. Lisäksi sieltä löytyy lehtijuttujen teossa kerättyjä kommentteja jo yrittäjinä toimivilta lomittajilta sekä valtakunnallinen sopimuspohja, josta selviää sopimuksen tarkka sanamuoto. Tietoja pidetään yllä jatkossa lomahallinnon työnä. 8. Uhkia tai mahdollisuuksia 8.1. Työvoiman määrä ja riittävyys sekä kysynnän vaihtelut Mikäli mahdollisen yrittäjälomittajien kilpailutuksen toteutuessa kävisi niin, että nykyisiä ostopalveluyrittäjiä karsiutuisi tekijäjoukosta, kilpailutuksen toteuttaminen kääntyisi toimivaa lomituspalvelua vastaan. Tämän välttämiseksi yksikössä on tehty periaatepäätös siitä, ettei kenenkään nykyisen yrittäjän tarvitse kilpailutuksen toteutuksen tähden irtisanoa sopimusta. Tämä tarkoittaa käytännössä selkeää tiedottamista, neuvontaa ja tarjousasiakirjojen postittamista nykyisille sopimusyrittäjille. Jos tuntikorvaus määritellään kaikille lomituspalveluyrittäjille samaksi osaamisesta riippumatta, kilpailutusta ei tarvitse toteuttaa (Kuntaliiton näkemys). Yhtäältä lomituspalvelujen rahoituksen budjettivarojen pienentyessä tulisi voida etsiä säästöjä myös ostopalveluissa. Toisaalta, koska ns. kattohinta eli maksimi tuntikorvaus määritellään työsuhteisen maatalouslomittajan tuntikustannuksen kautta, voidaan kysyä, miksi ostopalveluyrittäjän tulisi tarjota samaa työtä ja osaamista pienemmällä korvauksella kuin työsopimussuhteella samaa työtä tekevä kollegansa. Erityisesti, kun otetaan huomioon yrittäjäriski sekä se KVTES -määräys, että yksikön on työllistettävä 20

21 aina työsopimussuhteiset lomittajat ensin. Kun työsuhteisia lomittajia ei ole vapaana, voidaan ostaa vastaava palvelu yrittäjältä. Työsopimussuhteisten lomittajien työmäärä näyttäisi säilyvän ennallaan, vaikka yrittäjälomittajien määrä Sysmän yksikön alueella on hankkeen aikana lisääntynyt. Enemmän vaikutuksia tullee Lomituspalvelulain muutoksilla (2013) haettavien säästöjen myötä. Edelleen haasteena on äkilliset ja nopeaa reagointia vaativat muutokset työntekijätarpeissa, esim. sijaisapulomitusten järjestelyissä sekä työntekijöiden eli maatalouslomittajien tai yrittäjälomittajien sairastuessa. Yrittäjälomittajilta ja lomituspalveluohjaajilta saadun palautteen mukaan työmäärä ja työntekijämäärä ei edelleenkään aina kohtaa, vaikka pääsääntöisesti aina lopulta tarvittava työvoima palvelua tarvitsevalle on löydetty. Lomituspalvelujen kysynnän vaihtelu kuukausittain, päivittäin ja jopa tunneittain tekee työllistämisestä vaikeasti ennakoitavaa. Koska yrittäjälomittaja ei siten voi ennakoida lomituspalvelujen kysyntää juuri lainkaan, on hänellä oltava toimintansa tueksi muutakin tulonlähdettä. Tämä taas estää päivystysluonteisen toiminnan ainakin niin kauan kuin päivystämiselle ei löydy maksajaa. Samoin yrittäjän on hoidettava lupaamansa muut kuin lomituspalvelutyöt, mikä aiheuttaa käytännössä sen, että töitä järjestelevä lomituspalveluohjaaja voi joutua kysymään useampaakin yrittäjälomittajaa tiettyyn työhön, ennen kuin löytää vapaana olevan yrittäjän. Toisaalta yrittäjälomittajaa työllistäessä hallinnon ei tarvitse käyttää aikaa työaikalakien soveltamiseen Tuetun maksullisen lomituksen käytön mahdollisuudet Kysynnän vaihteluita voisi tasata tuetun maksullisen lomituksen käytön lisääntyminen. Vuosilomaan oikeutettujen yrittäjien jaksamisen tukemiseksi luotu lomamuoto on etuus, jota soisi jokaisen siihen oikeutetun käyttävän. Osaavaa työvoimaa tulisi käyttää sitä tarvittaessa. Nykyinen tuntihinta asiakkaalle on edullinen. Tulevat mahdolliset säästötoimenpiteet sekä kuntien tuen leikkaukset voivat osaltaan vähentää yrittäjien taloudellisia mahdollisuuksia tuetun loman käyttöön. Tarkemmat ohjeet, esim. Melan Lomitusoppaan julkistaminen saattaisi lisätä työn kysyntää, jos siinä voidaan avata lomituspalvelulaissa ja -asetuksessa mainittuja lomitusmuotoja tuetun maksullisen lomituksen osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa selkeää ohjeistusta tämän lomamuodon tarkoittamista ns. sallituista töistä. Tällöin ko. lomamuodon markkinointi olisi lomituspalveluja toteuttaville toimijoille selkeämpää. Melan voimassaolevissa oppaissa tuetusta maksullisesta lomituksesta ohjeistetaan: lomittajalla ei saa teettää sellaisia töitä, johon hänen ammattitaitonsa ei riitä, ei myöskään työturvallisuuden kannalta vaarallisia töitä. Järjestämisen edellytyksenä on, että paikallisyksiköllä on vakinaisia lomittajia vapaana tai käytettävissä on lomituspalveluyrittäjiä. Myös itsejärjestetyn lomamuodon valinneella tilalla on oikeus tuettuun maksulliseen lomaan. Sysmän yksikön alueella olisi edelleen mahdollisuus lisätä sopimusyrittäjien liikevaihtoa ja yrittäjätuloa, jos kaikki vuosilomaan oikeutetut maatalousyrittäjät käyttäisivät täysimääräisesti oikeutensa tuettuun maksulliseen lomaan. Ennen hankkeen alkua keskimäärin puolet lomaanoikeutetuista käytti/osti keskimäärin noin puolet mahdollisista tuetun maksullisen loman tunneista. Jos oletetaan, että tuettu 21

22 lomatunti toisi esim. alueella toimivalle ostopalveluyrittäjälle lisää liikevaihtoa n. 25 eur ja laskelman pohjana käytetään lomaanoikeutettujen määränä 620 yrittäjää (lomaoikeus 120 h/v), voidaan arvioida, että koko lomituspalveluyksikön alueella on mahdollisuus vajaan 1,9 milj. euron yrittäjätuloon. Tai samalla määrällä työtunteja voidaan työllistää yksikön työsuhteisia lomittajia. Päijät-Hämeen paikallistoimijoiden VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA työpajatoiminnan tulevaisuudennäkymät ja maaseudun kehittämistyön tavoitteet on julkaistu Päijät-Hämeen kylät ry:n tuottamassa Kylä välittää -hankkeen materiaalissa Ikkunat on nimetty lyhyesti otsikoin unelma, yhteisö, virike, business ja vaikuttaminen. Neljännen eli business -ikkunan sisällössä on mainittu mm. seuraavaa: Yritysmosaiikki on elämisenehto. Uusia yrityksiä syntyy: Green Care 1 kpl/ vuosi Maisemanhoito 2 kpl/ vuosi Kylätalkkari tms. 2 kpl/ vuosi Paikallisia töiden välittäjäorganisaatioita 5 kpl. Tarkemmin näitä on vielä avattu luetteloimalla: ateria,- siivous- ja kiinteistönhoitopalveluita tuottavia mikroyrityksiä hoivayrityksiä maatilojen yhteyteen maisemanhoitoyrittäjyys, tieisännöinti painopiste nuorten yrittäjyyteen esim. sijaispalveluiden järjestäminen kannustetaan senioriyrittäjyyteen mm. nuorten yrittäjien vertaistueksi. Tuetun ja täysin maksullisen lomituspalvelun mahdollisuudet ovat tätä samaa toimintaa jo käytännössä, koko valtakunnassa. Teoriassa voisi olla joskus mahdollista, että Lomituspalvelut toimisivat paikallisena töiden välittäjäorganisaationa. Tänä päivänä se toteutuu vain rajoitetusti maksullisen lomituksen muodossa. Joka tapauksessa pienyrittäjien työpanosta tarvitaan ja käytetään jo tänä päivänä lomituspalveluissa ja todennäköisesti kasvavien yksikkökokojen myötä tarve ei ainakaan vähene. 8.3.Sähköinen palvelutarjonta ja asiointi Sähköistä palvelujen markkinointia, ostoa ja myyntiä voisi kehittää esim. yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa, jotta vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta. Esim. Pro Agria Keskusten liiton avaama Farmarin pörssi on mahdollinen tuleva kysynnän ja tarjonnan kohtaamispaikka, josta mm. lomitushallinto voi toivottavasti tulevaisuudessa löytää osaavaa työvoimaa lomituksen tarpeisiin ja toisaalta maaseutuyrittäjät voivat markkinoida omaa palveluvalikoimaansa. Toistaiseksi sähköinen kauppapaikka tehostaa tilojen välistä rehukauppaa, mutta tätä foorumia on ideoitu laajennettavaksi vuoden 2013 aikana palvelemaan myös muuta tilojen välistä toimintaa. 22

23 8.4. Naapuriyhteistyö ja kriiseihin varautuminen Makeran rahoittamassa Liiketoimintaosaamisen kehittäminen maatilayrityksessä - tutkimushankkeessa haastateltiin viljelijöitä puhelimitse ja kerättiin näkemyksiä mm. tilojen tulevaisuuden kehittämistarpeista. Haastateltujen vastausten perusteella maatilayritysten tulevaisuuden haasteena on mm. yhteistyörenkaiden ja -verkostojen lisääminen. Työnvaihto nähtiin yhdeksi mahdollisuudeksi tehdä parempaa tulosta. (Lähde: Maaseudun Tiede) Sysmän paikallisyksikön lomituspalveluohjaajien tekemillä palvelusuunnitelmatilakäynneillä pyydetään maatilayrittäjiä nimeämään omalle tilalle oma varahenkilö. Palvelusuunnitelman laatiminen on lakisääteinen toimenpide. Työn edetessä on käynyt ilmi, että kaikilla yrittäjillä ei ole nimetä varahenkilöä, johon voidaan olla yhteydessä, jos yllättävissä tilanteissa kotieläinyksikön toiminnan varmistamiseksi tarvitaan apua. Lomahallinnolle ei ole ohjattu budjettivaroja päivystysluonteiseen toimintaan. Ajantasainen tieto lähialueella toimivista ostopalveluyrittäjistä voi pelastaa maatilayrityksen tuotannon suuremmilta vahingoilta. Maatalousyrittäjä voi pienentää riskejä varautumalla jo ennakolta. Varautua voi esim. opastamalla lähialueen ostopalveluyrittäjä oman tilan toimintatapoihin, eläinten ruokintaan ja hoitoon Osuuskuntamallin hyödyntäminen Hankkeen aikana Sysmän lomituspalveluyksikkö sai sopimuskumppaniksi kaksi osuuskuntaa, joiden kautta voidaan työllistää osaavia tekijöitä. Jos työntekijä ei halua tehdä yksikköön ns. tuntilomituksia mutta ei halua tai rohkene vielä myöskään perustaa omaa yritystä, hänellä on osuuskunnan kautta mahdollisuus toimia yrittäjämäisesti ja kokea samalla työn vaatimukset ja mahdollisuudet. OSK:n jäsenenä alan ammattilainen voi tehdä lomitustyötä ilman omaa yritystä. OSK:n tai sen kautta toimivan kotipaikalla ei ole merkitystä. Samalla esim. kokoaikaista työtä hakeva voi työllistyä myös lyhytaikaisesti menettämättä välillä työntekijä- ja -hakijastatustaan (tarkemmat toimintatavat on tarkistettava kunkin OSK:n ja työttömyyskassan säännöistä). Tämä yhteistyömuoto on aloittaville yrittäjille helppo mutta liian vähän tunnettu ja siitä onkin hyvä tehdä tunnetuksi esim. alalta valmistuville opiskelijoille Oppilaitosyhteistyö Yhteistyö eteläisen Suomen maatalousalan ammattikorkeakoulujen tai vaihtoehtoisesti agrologien koulukuntajärjestön kanssa on hyödyllistä myös jatkossa. Viesti, kirje tai puhelu viimeistään lomituspalvelualueella valmistuneille agrologeille on tehokas tapa. Oppilaitoksista kannattaa rekrytoida hyviä työntekijöitä jo opintojen ollessa kesken. Opinnäytetöitä lomituksesta tekevät voivat työllistyä lomituksen parissa valmistuttuaan ja itse työt voisivat liittyä aihealueeltaan läheisesti lomituksen tarpeisiin esim. yrittäjätoimintaa kehitettäessä. Lomituksen vierailut alan oppilaitoksissa sekä jo tehtyjen opinnäytetöiden tutkiminen valtakunnallisessa rekisterissä ( on oiva keino löytää alasta kiinnostuneita tulevaisuuden 23