Puhallinpossut eli Musiikkisatu Kolme pientä puhallinporsasta

Transkriptio

1 Merja Eskelinen, Anna-Leena Lumme, Salla Männikkö & Anu Pihl Puhallinpossut eli Musiikkisatu Kolme pientä puhallinporsasta 1. Possumarssi (1 25 ) 2. Susilaulu (2 30 ) 3. Maailmallelähtölaulu (1 25 ) 4. Veli Huilu rakentaa talon (cowboylaulu; 1 45 ) 5. Veli Klarinetti rakentaa talon (ragtime; 2 00 ) 6. Veli Trumpetti rakentaa talon (swing; 1 45 ) 7. Aamunkoitto (1 30 ) 8. Susi hyökkää (1 25 ) (9. Possumarssi uusiksi!) = yhteensä Flute 1 Flute 2 Oboe Bassoon (opt. part for Bb Bass Clarinet & Baritone Saxophone) Clarinet in Bb 1 Clarinet in Bb 2 Alto Saxophone Trumpet in Bb 1 Trumpet in Bb 2 Horn in F (part also in Eb and in Bb for Tenor Saxophone) Trombone C (part also in Bb T.C.) Baritone Horn in Bb (part also in C B.C.) Tuba (in C) Timpani Percussion: (Crash & Suspended Cymbals, Triangle, Tambourine, Claves, Bongos, Woodblocks, Guiro/Vibraslap) Drum Set (voi jakaa kolmelle lyöjälle) Glockenspiel (gradeluokitus n. 1,5-2) Suomen Puhallinorkesteriliitto 2014 TEOSTO

2 Orkesterinjohtajalle Kolme pientä puhallinporsasta on noin puolen tunnin mittainen soitinesittelysatu, joka on helposti esitettävissä esimerkiksi koulukonserteissa. Musiikkisadun pohjana on tuttu kansansatu, joka imaisee mukaansa pienet kuulijat. Vaikka tarina on paikoin jännittäväkin, onnellinen loppuratkaisu on hyvin arvattavissa. Musiikkisatu on orkesteroitu täysimittaiselle noin c-orkesteritasoiselle puhallinorkesterille, mutta se toimii myös pienemmällä kokoonpanolla. Tarvittaessa esitykseen riittää vain yksi lyömäsoittaja (rumpusetti). Erityylisten osien myötä orkesteri ja yleisö saavat tuntumaa musiikin eri lajeihin, kuten swingiin ja ragtimeen. Kaikki musiikkisadun kahdeksan kappaletta voi myös esittää erillisinä itsenäisinä teoksina. Ohjeita ja ideoita esitykseen Maailmallelähtölaulu (osa 3) on laulunumero, jossa äänenvahvistus on todennäköisesti tarpeen. Jos laulusolistia tai lauluryhmää ei ole käytettävissä, voidaan valita 1 2 soittajaa soittajaa/stemma hoitamaan säestys ja loput laulavat. Suden kolmea puhallusta ei ole nuotinnettu. Ne voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että orkesteri tekee lyömäsoittimista ja matalista vaskista alkavan ja vähitellen kasvavan suuren orkestericrescendon. Kahdella ensimmäisellä kerralla crescendo päättyy tam-tamin, gongin, gran cassan tai muun vastaavan lyömäsoittimen fortissimoiskuun (talon hajoaminen). Viimeisellä kerralla puhalluscrescendo muuttuu aikansa pauhattuaan diminuendoksi, joka vähitellen häipyy pois (puhallus ei tehoakaan). Susi putoaa pataan on tam-tamin, gongin, gran cassan tai muun lyömäsoittimen fortissimoisku. Kolme pientä puhallinporsasta -musiikkisadun esitykseen ei tarvita erityisiä lavasteita tai tehosteita, eikä tarinassa ole erikseen opeteltavia vuorosanoja, joten se on suhteellisen helppo valmistaa esityskuntoon. Erillinen kertoja toki elävöittää ja helpottaa esitystä, mutta yksinkertaisimmillaan satu voidaan esittää niin, että kertojana toimii orkesterinjohtaja, joka lukee sadun tekstin musiikkiosien välissä. Muutamalla pienellä tehokeinolla voidaan kuitenkin elävöittää satua. Tässä ideoita, joilla esitykseen saadaan lisää draamaa ja näyttävyyttä: Solistipossut: Orkesterin soittajista valitaan yksi huilisti, klarinetisti ja trumpetisti, jotka talonrakennuslaulujen aikana (osat 4, 5 ja 6) vuorollaan astelevat orkesterin eteen, esittävät mahdollisimman näyttävin elkein soitinkotelon avaamisen, soittimen kokoamisen ja purkamisen sekä mahdollisesti muita soittimen huoltotoimenpiteitä, kuten kuivauksen tai venttilien öljyämisen. Näitä soitinesittelyjä varten kannattaa orkesterin eteen asettaa valmiiksi pieni pöytä, jolla soitinta on helppo esitellä ja huoltaa. Solistipossut voivat halutessaan vetää vaikkapa vaaleanpunaiset pipot päähän tai muuten pukeutua possumaisesti soolotehtävänsä merkiksi. Suden koputukset: Sadun jännittävimpiä kohtia ovat Suden koputukset, jotka kertoja voi konkreettisesti koputtaa pöytään, tai ne voidaan toteuttaa lyömäsoittimilla. Myös yleisö voidaan ottaa mukaan koputuksiin: ennen varsinaista sadun alkua kertoja pyytää yleisöä tulemaan mukaan Suden koputuksiin esimerkiksi taputtamalla voidaanpa sitä muutaman kerran harjoitellakin yhdessä yleisön kanssa. Oijoijoi ja Suden ulvonta: Koko orkesteri voidaan ottaa mukaan korostamaan muutamia sadun avainkohtia. Kun possujen talot ovat hajonneet Suden ensimmäisen ja toisen puhalluksen voimasta, koko orkesteri liittyy mukaan kertojan voivotteluun surkeita ilmeitä unohtamatta! Samoin voidaan yhdessä ulvoa, kun Susi on pudonnut pataan ja luikkii tiehensä. Satu soitinesittelykonserttina: Tämä musiikkisatu on nimenomaan kirjoitettu normaalin oppitunnin mittaista koulukonserttia ajatellen. Niinpä vajaan puolituntisen sadun jälkeen ehtii vielä hyvin esittelemään huilun, klarinetin ja trumpetin lisäksi loputkin orkesterin soittimet ja mainostamaan soittoharrastusta. Kiitokset Kolme pientä puhallinporsasta syntyi lukuvuonna Pirkanmaan ja Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistoissa toteutetun Sukella seikkailuun -hankkeen aikana ja innoittamana. Mentorinamme sävellys- ja sovitustyössä toimi säveltäjä Jukka Viitasaari, joka myös editoi teoksen lopulliseen julkaisuasuunsa. Tarinan dramaturgiaa ja tekstiä hioimme yhdessä teatteriohjaaja Terhi Syrjäsen kanssa. Pirkanmaan musiikkiopiston Windus II ja Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston Hurrikaani-puhallinorkesterit toimivat sävellysprojektimme laboratoriona ja esittivät musiikkisadun keväällä 2014 yhteensä neljässä konsertissa Tampereella ja Ylöjärvellä. Lämmin kiitos kaikille possuprojektissa mukana olleille ja apua antaneille! Tampereella Merja Eskelinen, Anna-Leena Lumme, Salla Männikkö ja Anu Pihl

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14