Asiakirjayhdistelmä Metsätalous. S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö 60. Metsätalous Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista lyhyellä aikavälillä merkittävin on kotimaisen raakapuun tarpeen voimakas kasvu. Puun kysyntää kasvattavat tuontiriippuvuuden vähentäminen ja EU:n asettamat tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Venäjä on ilmoittanut puun vientitullien korotuksista, joista ensimmäiset on jo otettu käyttöön. Venäjän tullipäätökset vaikeuttavat merkittävästi metsäteollisuuden raaka-aineen saantia ellei korvaavaa kotimaista raaka-ainetta saada markkinoille. Vuonna 2007 Venäjältä tuotiin puuta lähes 12 milj. kuutiometriä, mikä vastaa 15 prosenttia metsäteollisuuden puun käytöstä. Tullien korotusten toteutuessa tukkien ja havukuitupuun tuonti Venäjältä loppuu kannattamattomana vuodesta 2009 lähtien ja venäläisen puun tuontimäärä pudonnee alle puoleen vuoden 2007 tasosta. Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto päätti Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja siihen liittyvän Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamisesta. Kansallisen metsäohjelman keskeisin tavoite on nostaa vuosittaisia hakkuumääriä pysyvästi milj. kuutiometrillä, mikä turvaisi teollisuuden puuhuollon puuntuotannon kestävyyttä vaarantamatta. Kotimaisen puun saatavuutta edistetään verotuksen keinoin. Puun myyntitulojen verotusta kevennetään osittaisella ja väliaikaisella verohuojennuksella vuosina Lisäksi puunsaantia edistetään ensiharvennushakkuiden väliaikaisella verovapaudella sekä korotetulla metsävähennyksellä. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla välittöminä toimenpiteinä metsänomistajien neuvontaa tehostetaan sekä kehitetään ja uudistetaan metsävaratiedon keruuta ja käyttöä. Vuoden 2009 alusta voimaan tulevan uuden kestävän metsätalouden rahoituslain puitteissa pyritään lisäämään metsänhoito- ja perusparannustöiden suoritemääriä sekä parantamaan kuljetusolosuhteita metsien puuntuotannollisen tilan parantamiseksi ja puuston kasvun lisäämiseksi. Metsätalouden kannattavuutta kuvaava yksityismetsätalouden liiketulos nousi vuonna 2007 ennätyskorkealle puun hintojen kohoamisen ja hakkuiden lisääntymisen seurauksena. Liiketuloksen odotetaan säilyvän hyvällä tasolla myös tulevina vuosina. Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen on tärkeää EU:n ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden ja energiaomavaraisuuden kannalta. Tämän johdosta puuperäisen energian käytön lisäämiseksi metsähakkeen käyttö pyritään nostamaan 8 12 milj. kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä, kun käyttö vuonna 2007 oli 3,0 milj. kuutiometriä. Asetetun tavoitteen saavuttamiseksi vahvistetaan puuenergian tuotantoa ja käyttöä edistävän neuvonnan resursseja sekä tuetaan energiakäyttöön tulevan pienpuun korjuuta ja haketusta. METSO-ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä. Talousmetsien monimuotoisuutta edistävissä toimenpiteissä korostetaan metsänomistajien vapaaehtoisuutta, kustannustehokkuutta ja eri osapuolten tiivistä yhteistyötä. Metsätaloudessa työllisyys on viimeisen kymmenen vuoden aikana vakiintunut eikä alenevaa trendiä enää ole. Kotimaisten hakkuiden lisäykset tulevat edelleen parantamaan työllisyyttä. Lisäksi uutta työtä metsäalalle tuo puun energiakäytön lisääntyminen. Ongelmia saattaa synnyttää ammattitaitoisen työvoiman ja sopivan korjuukaluston puute. 01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös Metsäntutkimuslaitoksen toimintaan liittyvien, sijoitusmenoihin luettavien talonrakennus- ja perusparannustöiden menojen maksamiseen, silloin kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle euroa ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 käyttöä. Metla tuottaa, hankkii ja välittää korkeatasoista tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä sekä turvaamisesta yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Metla tekee soveltavaa tutkimusta, sitä tukevaa perustutkimusta, kehittää metsäalan tutkimusyhteistyötä, edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä, huolehtii sille kuuluvista viranomaistehtävistä ja osallistuu strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan. Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: tuottamalla tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden ja metsien puuntuotannollisen käyttöasteen parantamiseksi, toteuttamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO) sille asetettuja toimenpiteitä ja osallistumalla Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO) toteutukseen sekä tuottamalla metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseen sekä metsävaratiedon hyödyntämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2009 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metlalle seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Metlan vuosien bruttotoimintamenojen, tulojen ja henkilötyövuosien arvioidaan jakaantuvan seuraavasti, (milj. euroa) Bruttomenot Htv Tulot Toiminta TP TA TA TP TA TA TP TA TA Tutkimustoiminta 17,8 18,8 19, ,2 2,3 2,5 Viranomaispalvelut 5,9 5,6 5, ,4 0,7 0,7 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut 0,9 0,9 0, ,6 1,5 1,4 Strateginen suunnittelu ja johtaminen 2,3 2,2 2, Tutkimuksen tukitoiminnot 6,7 6,4 6, Sisäiset palvelut 13,6 12,6 13, ,5 0,6 0,6 Yhteensä 47,2 46,5 47, ) 9,7 5,1 5,2 Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukeviin uusiin tutkimusohjelmiin ja erillishankkeisiin. Talous- ja teknologiatutkimusta kehitetään ottaen huomioon erikseen laaditut selvitykset. Metlan laboratoriotoimintojen kehittämistä jatketaan yhteistyössä hallinnonalan sektoritutkimuslaitosten kanssa toimintojen rationalisoimiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Metla suuntaa tutkimusta laitoksen toimialaan liittyviin sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin, joiden sisältö tarkentuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Toteutetaan vuodelle 2009 sovitut tuottavuusohjelman mukaiset toimet ja valmistellaan toimintayksiköiden toimintojen keskittämistä. Valmistellaan henkilöstö- ja taloushallintoasioiden siirtäminen Valtiokonttorin palvelukeskukseen vuoden 2010 alusta. 1) Sisältää 10 htv:tä METSO-ohjelman toteutukseen. Maksullisen toiminnan tulostavoitteeksi asetetaan 1,4 milj. euroa siten, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. Tuotokset ja laadunhallinta Vahvistetaan osaamisprofiilia strategisilla painopistealueilla kuten ilmasto- ja energia-asioissa ja kohdennetaan tutkimustoimintaa asiakastarpeiden mukaisesti. Jatketaan sähköiseen asiointiin siirtymistä ja tiedonhallintajärjestelmän kehittämistä. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 4 henkilötyövuotta tuottavuustoimien vuoksi ja muille momenteille siirtojen johdosta 1,5 henkilötyövuotta sekä lisäyksenä METSO-ohjelman toteuttamisesta aiheutuva 10 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 budjetoitu 2009 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 budjetoitu 2009 varsinainen talousarvio Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Bruttomenot Tuottavuustoimenpiteet -434 Siirto momentille (1 htv) -32 Siirto momentille (0,5 htv) -20 Kertameno Kertameno organisaatiouudistuksen siirtymävaiheeseen -100 Tutkimusmetsien hallinnan siirron tasokorotus 400 Muutosten tukeminen vuodelta 2008 (tiedonhallintajärjestelmä) -500 Muutosten tukeminen tuottavuustoimenpiteiden säästöistä vuonna 2009 (tiedonhallintajärjestelmä) 850 Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä euroa) METSO-ohjelman toteuttaminen (10 htv) 500 Tulorahoitteisen toiminnan laajeneminen 100 Bruttotulot Tulorahoituksen nousu 100 Yhteensä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään euron määrärahaa, joka on yli euroa vähemmän kuin vuonna Metsätalouden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset asettavat uusia vaatimuksia kaikille sektorin toimijoille. Metsäntutkimuslaitoksella on merkittävä rooli talousarvioesityksessä esitettyjen hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa. Se tuottaa tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden ja metsien puuntuotannon käyttöasteen parantamiseksi, toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO ) sille asetettuja toimenpiteitä ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 toteutukseen sekä tuottaa metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseen sekä metsävaratiedon hyödyntämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Metsäntutkimuslaitokselle on esitetty lisämäärärahaa METSO-ohjelman toteuttamiseen, mutta määrärahaa ei ole ehdotettu Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 esitettyihin tutkimus- ja kehittämistehtäviin. Valiokunta korostaa, että toimialan nykyisessä tilanteessa Suomessa tarvitaan Metsäntutkimuslaitoksen tuottamaa tietoa mm. bioenergian käytön lisäämisestä, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja kustannustehokkaasta puun hankinnasta ja käytöstä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Metsäntutkimuslaitoksen alueellinen toiminta ja tasapainoinen kehitys turvataan. Valiokunta lisää momentille euroa organisaatiomuutoksen kohteina olleiden pienten alueellisten yksiköiden toimintaedellytysten turvaamiseen talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja nuoruusvaiheen hoitoa varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitus perustuu metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelmaan. Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen ja nuoruusvaiheen hoitoon myönnettävien valtionavustusten tavoitteena on varmistaa, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain (1474/1995) perusteella aiheutuviin menoihin 2) metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnan liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista perittävien maksujen alentamiseen ja 3) muuna julkisena rahoitusosuutena EU-hankkeissa. Metsäkeskusten osuus määrärahasta määräytyy metsäkeskuskohtaisesti alueellista työmäärää sekä toiminnan laajuutta kuvaavien tekijöiden perusteella, joita ovat muun muassa metsäkeskuksen varsinaisten yksityismetsien pinta-ala, hakkuumäärä ja metsälöiden lukumäärä, valtion ja teollisuuden metsien pinta-ala, viranomaistoiminnan ilmoitusten ja päätösten määrä, alueellisen metsävaratiedon keruun pinta-ala sekä neuvottujen metsänomistajien määrä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion osuus määrärahasta määräytyy metsäkeskuksille toteutettavan kehittämisohjelman sekä maa- ja metsätalousministeriölle tuotettavien palvelujen laajuuden perusteella. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa metsäalan työehtosopimuksesta aiheutuvien kustannusten sekä euroa Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) mukaisten toimenpiteiden toteutuksen johdosta. Kun vähennyksenä otetaan huomioon euroa sähköisen asioinnin johdosta ja kertameno euroa, lisäys on euroa. Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat metsälöä, joiden yhteispintaala on 14,1 milj. hehtaaria. Metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muut niille säädetyt viranomaistehtävät. Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (544/2007) säädetyt rahoituspäätökset (noin vuodessa, hankkeista vähintään 4,5 % tarkastetaan myös maastossa), metsälain (1093/1996) valvontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tarkastukset (noin vuodessa, joista vähintään 3 % tarkastetaan myös maastossa) sekä metsästyslain (615/1993) nojalla korvattavien hirvieläinvahinkojen maastoarviointi metsätalouden osalta. Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus tehostavat toimintaansa valtionhallinnon yleisten tuottavuuden kehittämislinjausten mukaisesti. Vuosille ajoittuvan sähköisen asioinnin hankkeen rahoitustarve on yhteensä 10,5 milj. euroa. Tavoitteena on työn tuottavuuden paraneminen 30 prosentilla kehittämisen kohteena olevissa tehtävissä. Hyötyjä koituu myös asiakkaille, elinkeinoelämälle ja hallinnolle. Sähköiseen asiointiin siirtyminen vähentää henkilöstötarvetta yhteensä noin 150 henkilötyövuotta vastaavasti, mistä vuosina toteutuu yhteensä noin 60 henkilötyövuotta ja vuonna 2009 noin 30 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 henkilötyövuotta. Myös KMO:n ja METSOn johdosta uudelleen kohdennetaan henkilöstöä. Metsäkeskusten tulostavoitteet Metsätaloudelle pääluokan selvitysosassa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2009 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti metsäkeskusten valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionavustustoiminta) seuraavat tavoitteet: toteutuma tulostavoite tulostavoite 1. Taloudellisuustavoitteet Metsälain valvontakustannukset metsänkäyttöilmoitusta kohden, 63 alle 65 alle 65 Rahoituslain valvontakustannukset rahoituspäätöstä kohden, 105 alle 95 alle 100 Alueellisen metsävaratiedon ylläpitokustannukset, /ha 21 alle 20 alle Suoritetavoitteet Alueellisen metsävaratiedon keruutavoite, ha Henkilökohtaisen neuvonnan määrä, henkilöä Laatutavoitteet Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisten taimikoiden osuus perustetuista taimikoista, % Nuoren metsän hoidossa metsänhoidollisesti hyvien hankkeiden osuus pinta-alasta, % 82 vähintään 89 vähintään 89 Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta 4 enintään 4 enintään 4 Tilakohtaisten metsäsuunnitelmien peittotavoite, % metsien pintaalasta 43,4 44,5 45 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnan tavoitteena on tuottaa metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja, jotka tukevat metsälainsäädännön, kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä metsäkeskusten toiminnan yhtenäistämistä ja tehostamista. Lisäksi Tapio tuottaa palveluita maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2009 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnalle seuraavat tavoitteet: 1) Tapio toteuttaa metsäkeskusten kehittämisohjelman, jossa on seuraavat strategiset painotukset: metsäkeskusten yhteisen toimintajärjestelmän koordinointi, metsäkeskusten ja Tapion hallinnon ja tukipalveluiden kehittäminen ottaen huomioon aluehallinnon uudistamisen, alueellisen metsävaratiedon tuottaminen ja sen keruujärjestelmän uudistaminen sekä sähköisen asioinnin kehittäminen. 2) Tapio laatii metsäkeskusten kehittämisohjelman seuraavalle vuodelle yhdessä sovitun prosessin mukaisesti. 3) Tapio tuottaa maa- ja metsätalousministeriölle seuraavia palveluita: työryhmä- ja asiantuntijapalvelut (mm. METSO, KMO), tutkimuksen käytäntöönviennin tehostaminen, kielilain soveltamiseen liittyvät palvelut sekä tilastot. Metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavusteisen toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen tulosalueille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 kustannukset htv kustannukset htv Valvonta- ja tarkastustoiminta 14, ,4 230 Alueellinen metsävaratieto 16, ,8 269 Neuvonta, koulutus ja tiedotus 7, ,9 142 Muu toiminta 7, ,9 120 Yhteensä 46, , talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen 2) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien äkillisten metsätuhojen kartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja 3) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien menojen maksamiseen euroa ja muiden menojen maksamiseen euroa talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Määrärahaa saa käyttää: 1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen valtiontuen maksamiseen ja 2) kokeilu- ja selvitystoiminnan valtionapuihin ja kulutusmenoihin. Valtuus Vuonna 2009 saa tehdä edellä mainittujen lakien mukaisia tukipäätöksiä enintään eurolla. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa Kansallinen metsäohjelma 2015:ssa asetettujen metsänhoito- ja perusparannustyötavoitteiden sekä puuperäisen energian lisäämistavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävän metsätalouden rahoituslaki (544/2007) astuu voimaan Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin töihin esitetään otettavaksi valtion tukea (mom ) ja lainaa (mom ) yhteensä 67,580 milj. euroa. Lisäksi käytettävissä on 0,1 milj. euroa aiemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja. Nuoren metsän hoitotyöt ovat edelleen merkittävin rahoituskohde. Energiapuun korjuuseen ja haketukseen arvioidaan käytettävän määrärahasta noin 6,5 milj. euroa (sama määrä kuin vuonna 2008). Tarkoituksena on, että metsäteiden tekemisen suoritemäärät kasvavat. 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Valtion rahoituksen puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin (momentit ja ) arvioitu jakautuminen työlajeittain Arvio käytöstä Arvio työvoimasta Käytettävissä olevat varat Työvoima Työlajiryhmät milj. htv milj. htv Nuoren metsän hoito ja energiapuu 26, , Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Metsänuudistaminen ja muut metsänhoidolliset työt 11, ,5 410 Metsäteiden tekeminen ja kunnostusojitus 10, ,0 250 Suunnittelu, toteutusselvitykset, kehittäminen yms. 15, ,5 300 Yhteensä 64,0 2) , Myöntämisvaltuudesta (mom ) valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa Yhteensä vuodesta 2009 lähtien Ennen vuotta 2009 tehdyt sitoumukset 27,30 13,90 7,00 2,00 0,53 50,73 Vuoden 2009 sitoumukset 40,18 15,00 9,00 4,00 4,25 72,43 Yhteensä 67,48 28,90 16,00 6,00 4,78 123,16 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Puun tuotannon kestävyyden turvaamiseen esitetään euron määrärahaa, joka on 2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Talousarvioesityksessä ainespuun hakkuutavoitteeksi on asetettu 63 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden päätökset tuotannon supistuksista tulevat vähentämään jonkin verran teollisuuden puunkäyttöä. Niillä ei ole kuitenkaan vaikutusta kotimaisen puun käytön lisäämistavoitteisiin. Myöskään Venäjän päätös lykätä puutullien korotusta ei muuttane metsäteollisuuden suunnitelmia vähentää riippuvuuttaan venäläisestä tuontipuusta. Kotimaisen puun kysyntään vaikuttaa metsäteollisuuden tarpeiden lisäksi EU:n asettamat tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi. Näistä syistä johtuen puuperäisen energian käytön lisäämiseksi metsähakkeen vuosittainen käyttö pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2015 mennessä. Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan hakkuumahdollisuudet ovat hyvässä kasvusuunnassa, jos metsien hoidosta ja perusparannuksesta huolehditaan. Metsien hoitovaje on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Uusimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan tulisi sekä yksityismetsien taimikoiden hoito että ensiharvennushakkuut kaksinkertaistaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan metsänomistajat ovat kuluvana vuonna toteuttaneet runsaasti metsänhoito- ja perusparannustöitä. Tukihakemusten määrä ylittää osoitetut määrärahat noin kuudella miljoonalla eurolla. Hakemusten maksaminen siirtyy siten vuodelle 2009 ja kuluttaa tulevan vuoden määrärahaa. Valiokunta korostaa, että tulevia hakkuumahdollisuuksia ja kestävää puuntuotantoa tukee erityisesti taimikoiden ja nuorten metsien hoitotöiden suorittaminen ajallaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että metsien tulevat hakkuumahdollisuudet turvataan osoittamalla riittävä rahoitus metsänhoito- ja perusparannustöihin. Kokemuksen mukaan puukaupat ja metsänhoitotöiden lisääminen ovat riippuvaisia toisistaan. Ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseksi myös energiapuun korjuuseen ja haketukseen tulee osoittaa riittävät määrärahat. Valiokunta lisää momentille euroa sekä määrärahaan että valtuuteen talousarvio talousarvio tilinpäätös Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) perusteella tehdyistä päätöksistä (19, 19 a ja 20 ) aiheutuvien menojen maksamiseen 2) kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) 16 :ssä tarkoitetun ympäristötuen sekä 20 :ssä tarkoitetuista kokeiluhankkeista, 18 :ssä tarkoitetuista metsäluonnon hoitohankkeista ja metsien monimuotoisuutta edistävistä hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 3) metsien ympäristönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tukevista valtakunnallisista ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen määrittelemistä hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 2) Sisältää 0,1 milj. euroa aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin ja enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Viitaten Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 10 :n 1 momenttiin Kainuun maakunnan hallintokokeilualueella kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 :n ja kestävän metsätalouden rahoituslain 16 :n mukaiseen valtiontukeen myönnetään rahoitusta momentin määrärahasta. Määrärahan arvioitu käyttö Ympäristötuki Metsäluonnon hoitohankkeet Valtakunnalliset hankkeet Yhteensä Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2009 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella hehtaarin alueella (vuoden 2008 tavoite hehtaaria). Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Etelä- Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttaminen. Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille sekä osakeyhtiölle. Käyttösuunnitelma Föreningen för Skogskultur rf Työtehoseura ry Metsämuseosäätiö Mustilan Kotikunnas -säätiö Suomen Metsäyhdistys ry Puuinfo Oy Yhteensä S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon kertameno euroa Metsämuseosäätiölle museotilojen laajennushankkeen myötä syntyneiden kiinteistönhoito- ja henkilöstömenojen kattamiseen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentin määrärahasta on tarkoitus osoittaa euroa Metsämuseosäätiölle, joka ylläpitää Punkaharjulla sijaitsevaa metsäalan tieto-, näyttely- ja tapahtumakeskusta, metsämuseo Lustoa. Valiokunnan lausuman (VaVM 41/2006 vp) mukaisesti opetusministeriön asettama työryhmä selvitti metsämuseo Luston siirtoa opetusministeriön alaisuuteen, missä museotoiminta pääosin muutenkin on. Työryhmä esitti museon nimeämistä valtakunnalliseksi erikoismuseoksi ja siirtämistä opetusministeriön hallinnonalalle alkaen. Valtiovarainvaliokunta on vuosittain nostanut Metsämuseosäätiölle osoitettua määrärahaa ja pitää erittäin valitettavana, että joutuu jälleen kerran puuttumaan talousarvioesityksessä samaan kohtaan. Valiokunta lisää momentille euroa Metsämuseosäätiölle käytettäväksi metsämuseo Luston kiinteistö-, henkilöstö- ja muihin toimintamenoihin talousarvio talousarvio tilinpäätös Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan tarpeeksi arvioidaan euroa. Kun tähän arvioidaan olevan käytettävissä euroa vuodelle 2009 siirtyvää määrärahaa, momentin määrärahatarve on euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8