-luonnos- VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTION YHTEISTEN TIETO- JA VIESTINTÄTEK- NISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TORI-hanke lainsäädäntötyöryhmä Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Muistio -luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTION YHTEISTEN TIETO- JA VIESTINTÄTEK- NISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1 Johdanto Ehdotetulla valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää eräitä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain (--/2013) säännöksiä tarkentavasti. Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 2 :n 1 momentin mukaan valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut ovat palveluja, joiden järjestämisestä vastaavat valtion viranomaiset, joita käytetään tai on tarkoitettu käytettävän yleisesti ja laajasti julkisten hallintotehtävien tukena, joiden järjestäminen ei edellytä toimialakohtaisia ratkaisuja tai merkittävää toimialakohtaista osaamista, ja jotka perustuvat yleisesti käytettyihin tieto- ja viestintäteknisiin ratkaisuihin. Valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut on lain 2 :n 2 momentissa jaoteltu ja määritelty kolmeen palveluryhmään: yhteiset perustietotekniikkapalvelut, yhteiset tietojärjestelmäpalvelut ja yhteiset sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelut. Lain 2 :ssä on myös säännökset palvelujen yleisistä laatuvaatimuksista. Lain 3 :ssä säädetään velvollisuudesta käyttää yhteisiä palveluja. Laki sisältää yleissäännökset ja valtuussäännökset näiden palvelujen tuottajien tehtävistä ja menettelytavoista palvelujen tuottamisessa. Lain 5 :n mukaan valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottaa ja kehittää valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva palvelukeskus. Säännöksen mukaan palvelukeskus huolehtii tehtävistään siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Palvelukeskuksella voi olla myös muita tehtäviä siten kuin siitä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetussa laissa tai muussa lainsäädännössä säädetään tai muun lainsäädännön nojalla määrätään. Laissa on lisäksi säännökset palvelukeskuksen ohjauksesta, hallituksesta, toimitusjohtajasta, asiakkaista ja asiakasneuvottelukunnasta. Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain säätäminen ja näitä tehtäviä hoitavan palvelukeskuksen perustaminen perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuun tavoitteeseen koota yhteen valtion tieto- ja viestintäteknisten palvelukeskusten toimialariippumattomat tehtävät. Tavoitteen saavuttamiseksi valtiovarainministeriö asetti Valtionhallinnon toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen (TORI-hanke) ajalle Palvelukeskus on aloittanut toimintansa lain tullessa voimaan -. päivän -kuuta Palvelukeskukseen siirretään valtion virastoista ja laitoksista palvelukeskuksen tehtäviin kuuluvat toiminnot ja tehtävät lain 17 :n siirtymäsäännöksen mukaan kahden vuoden siirtymäajan kuluessa.

2 2 2 Asetuksenantovaltuudet Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämistä annetun lain 2 :n 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä yhteisistä palveluista, niiden laadusta sekä laadun ja kustannustehokkuuden todentamismenettelyistä. Lain 3 :n 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan organisaatio-, toiminta tai palvelukohtaisesti tarkempia säännöksiä yhteisten palvelujen käytön vähimmäislaajuudesta. Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämistä annetun lain 5 :n 3 momentin mukaan 5 :ssä tarkoitetun palvelutuottajan tehtävistä ja toimintatavoista tämän lain mukaisten palvelujen tuotannossa sekä 1 momentissa tarkoitetun palvelukeskuksen toiminnan järjestämisestä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Lain 11 :n 2 momentin mukaan palvelukeskuksen asiakasneuvottelukunnasta ja sen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Lain 13 :n 2 momentin mukaan valtion yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuottajan tehtävistä ja toimintatavoista sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuotannossa voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annettu laki sisältää lisäksi asetuksenantovaltuudet liittyen palvelukeskuksen ohjaukseen, hallitukseen, toimitusjohtajaan ja asiakkaisiin sekä valtion yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuottajan asiakkaisiin. Näistä ei ole tarkoitus antaa asetuksella säännöksiä tässä yhteydessä. 3 Keskeiset ehdotukset Ehdotetulla valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää eräitä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain säännöksiä tarkentavasti. Ehdotettu valtioneuvoston asetus sisältäisi täsmentäviä säännöksiä valtion yhteisistä tieto- ja viestintäteknisistä palveluista, palvelujen käytön velvollisuuksista sekä palvelujen tuottajista. Asetuksella säädettäisiin valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottavan palvelukeskuksen tehtävistä ja asiakasneuvottelukunnasta sekä asiakasneuvottelukunnan tehtävistä. Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa ja kehittää valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 2 :ssä tarkoitettuja perustietotekniikkapalveluja ja tietojärjestelmäpalveluja. Lisäksi palvelukeskus tuottaisi ja kehittäisi niitä sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja, jotka sille siirtyisivät Valtion IT-palvelukeskuksesta lain 17 :n nojalla tehtävien siirtojen yhteydessä. Asetuksella säädettäisiin myös muiden valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tuottajien tehtävistä, joita olisivat ehdotetun asetuksen mukaan Valtiokonttori, Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen Erillisverkot Oy.

3 3 Julkisen hallinnon yhteisistä sähköisistä asioinnin ja hallinnon tukipalveluista on säädetty valtioneuvoston asetuksella (393/2009). Tämä asetus on tarkoitus kumota ja säätää näistä palveluista ehdotetussa asetuksessa. Samalla ehdotetaan kumottavaksi myös valtiokonttorista annetun valtioneuvoston asetuksen (1155/2002) 1 a ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksesta annettu valtioneuvoston asetus (1035/2005) 4 Yksityiskohtaiset perustelut Ehdotetun asetuksen 1-3 :ssä säädettäisiin tarkemmin valtion yhteisistä tieto- ja viestintäteknisistä palveluista. Palvelujen määrittely tarkentaisi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 2 :n 2 momentin määritelmiä. Palveluja koskisi myös lain 2 :n 1 momentin niin sanottu toimialariippumattomien palvelujen määritelmä. Sen mukaan valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut ovat palveluja, joiden järjestämisestä vastaavat valtion viranomaiset, joita käytetään tai on tarkoitettu käytettävän yleisesti ja laajasti julkisten hallintotehtävien tukena, joiden järjestäminen ei edellytä toimialakohtaisia ratkaisuja tai merkittävää toimialakohtaista osaamista, ja jotka perustuvat yleisesti käytettyihin tieto- ja viestintäteknisiin ratkaisuihin. Asetuksen 1 :ssä säädettäisiin valtion yhteisistä perustietotekniikkapalveluista. Nämä olisivat pääsääntöisesti niitä palveluja, joita valtion yhteisiä perustietotekniikka ja tietojärjestelmäpalveluja tuottava lain 5 :ssä tarkoitettu palvelukeskus tuottaa. Ehdotetun pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja päätelaite- ja käyttäjätukipalveluja ovat esimerkiksi työasemaverkon palvelut, päätelaitepalvelut ja käyttövaltuuspalvelut. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja viestintäteknisiä palveluja ovat esimerkiksi sähköpostipalvelut, videopalvelut ja muut tekniset viestinvälityspalvelut. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja tietoliikennepalveluja ovat esimerkiksi runkoverkkopalvelut, lähiverkkopalvelut, etäyhteyspalvelut ja viranomaisverkkopalvelut. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja käyttöpalveluja ovat esimerkiksi konesali- ja kapasiteettipalvelut sekä perustietotekniikan ja sovellusten integraatio- ja sanomanvälityspalvelut. Pykälän 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja toimistosovelluksia ovat esimerkiksi toimisto-ohjelmistot, internet- ja intranet-ohjelmistot sekä sosiaalisen median sovellukset. Asetuksen 1 :n 2 momentissa olisi selkeyden vuoksi säädetty siitä, että valtion yhteisiä perustietotekniikkapalveluja ovat myös turvallisuusverkko ja sen palvelut, joista säädetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetussa laissa (-- /2013) ja sen nojalla annetussa asetuksessa. [Ehdotus laiksi julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (HE 54/2013) on eduskunnan käsittelyssä. Tämän kohdan muotoilu tarkistetaan lain käsittelyvaiheen mukaiseksi] Asetuksen 2 :ssä säädettäisiin valtion yhteisistä tietojärjestelmäpalveluista. Ehdotetun 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu yhteinen henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmäpalvelu on esimerkiksi valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Kieku. Kohdassa 2 tarkoitettu yhteinen taloushallinnon tietojärjestelmäpalvelu on myös esimerkiksi ministeriöiden käyttämä kehys- ja budjettitietojärjestelmä Buketti. Kohdassa 3 tarkoitettuja yhteisiä asianhallintajärjestelmäpalveluja ovat esimerkiksi eräiden ministeriöiden käyttämä Mahti-asianhallintajärjestelmä ja valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmä PTJ. Vaikka näitä edellä mainittua asianhallintajärjestelmiä ei käytetäkään kuin ministeriöiden toiminnan tukena, täyttävät

4 4 nämä palvelut lain mukaisen toimialariippumattomien palvelujen määritelmän. Viestinnän järjestelmäpalveluja ovat esimerkiksi julkaisujärjestelmien niin sanotut alustajärjestelmät. Yhteisiä tietojärjestelmäpalveluja voi olla myös toimitila- ja materiaalinhallinnassa, asiakkuuden hallinnassa, hankinnoissa, raportoinnissa sekä tiedon ja tietoaineistojen säilytyspalveluissa. Näissä viimeksi mainituissa ei ole valtionhallintoon vielä tehty yhteisiä ratkaisuja. Näistä palvelukokonaisuuksista olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista ottaa asetukseen tarkentava säännös, jotta näitä koskevien yhteisten tietojärjestelmäpalvelujen kehittäminen saataisiin osaksi laissa tarkoitettua yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen kokonaisuutta ja toiminnan ohjausta. Asetuksen 3 :ssä säädettäisiin valtion yhteisistä sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluista. Nämä palvelut vastaisivat pääosin niitä palveluja, joista on säädetty julkisen hallinnon yhteisistä sähköisistä asioinnin ja hallinnon tukipalveluista annetussa asetuksessa (393/2009), joka on annettu Valtiokonttorista annetun lain (305/1991) nojalla. Voimassa oleva asetus on tarkoitus kumota ja samalla yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen määrittelyt on tarkoitus saattaa ajan tasalle. Viranomaisten ja kansalaisten tai yhteisöjen välisenä viestintäkanavana ja hallinnollisten päätösten keskitettynä sähköisenä toimittamispaikkana on kansalaisille tällä hetkellä käytössä Asiointitili. Tunnistamisen, allekirjoittamisen ja maksamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelut koskisivat henkilön ja yhteisön tai yhteisön edustajan sähköistä tunnistamista. Tällainen palvelu on esimerkiksi julkishallinnon yhteisen verkkotunnistamisen ja -maksamisen palvelun Vetuma, jonka avulla kansalaisen on mahdollista tunnistautua ja maksaa sähköisesti kaikissa niissä asiointipalveluissa, joihin palvelu on liitetty. Tunnistamisen ja allekirjoittamisen hallinnointipalveluja ovat myös palvelut, joiden avulla viranomainen voi julkista tehtävää hoitaessaan tunnistaa organisaation ja sitä edustavan henkilön. Tällaisilla palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi Verohallinnon tuottamaa Katso-palvelua. Virkamiehen ja muun julkista valtaa käyttävän henkilön sähköisen tunnistamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelulla tarkoitetaan esimerkiksi valtionhallinnon käytössä olevaa Kertakirjautumisratkaisu Virtua. Verkkopalveluja, joka kokoaa julkisen hallinnon palvelut ja tarjoaa ne keskitetysti saataville, ovat esimerkiksi Suomi.fi palvelu tai Yritys-Suomi palvelu. Julkisen hallinnon palvelujen vakioidut tiedot kokoava palvelu tarkoittaa esimerkiksi palvelutietovaranto-palvelua. Tällainen palvelu on rakenteilla ja on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Palvelutietovaranto tulee valmiina sisältämään julkisen hallinnon kansalaisille, yrityksille, yhteisöille ja toisille viranomaisille tuottamien tai järjestämien palvelujen vakiomuotoiset kuvailutiedot. Palvelu, joka kokoaa yhteentoimivuuden ohjausta ja kehittämistä koskevia tietoja ja palveluja ja tarjoaa ne keskitetysti saataville, tarkoittaa esimerkiksi Yhteentoimivuus.fi -verkkopalvelua. Lomakepalvelulla tarkoitetaan palvelua, jonka avulla viranomaiset voivat tuottaa vuorovaikutteisia lomakkeita hallinnon asiakkaiden käyttöön. Julkisella hallinnolla on käytössään Suomi.fi ja Yritys-Suomi palveluihin liitetty lomake.fi alustapalvelu. Asetuksen 4 :ssä säädettäisiin valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottavan palvelukeskuksen nimestä. Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 5 :ssä on säädetty palvelukeskuksesta ja sen tehtävistä yleisellä tasolla. Palvelukeskus on lain 5 :n mukaan valtionvarainministeriön hallinnonalalla toimiva virasto. Viraston nimeä ei ole kuitenkaan

5 5 laissa säädetty, joten siitä on säädettävä virastoa koskevassa asetuksessa. Ehdotuksen mukaan viraston nimi olisi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Asetuksen 5 :ssä säädettäisiin palvelukeskuksen tehtävistä. Ehdotetun 5 :n tarkoituksena olisi osoittaa, mitä palveluja 1-3 :ssä tarkoitetuista yhteisistä palveluista palvelukeskus tuottaisi. Palvelukeskuksen tehtävänä olisi erityisesti tuottaa valtion yhteisiä perustietotekniikkapalveluja. Ehdotetun 5 :n 1 momentissa täsmennettäisiin yhteisien perustietotekniikkapalvelujen 1 :ssä tarkoitettuja määritelmiä säätämällä tarkemmin näihin palvelukokonaisuuksiin kuuluvista palveluista, joita palvelukeskus tuottaisi ja kehittäisi. Ehdotetun pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä yhteisistä tietojärjestelmäpalveluista, joita palvelukeskus tuottaisi. Säännöksessä olisi nimenomaisesti täsmennetty palvelukeskuksen tehtävää siten, että sen tehtävänä olisi tuottaa näitä palveluja, ei kehittää. Kehittämisvastuu näiden palvelujen sisällöstä olisi palveluista vastaavilla tahoilla. Esimerkiksi valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmästä ja EU-asiakirjojen hallintajärjestelmästä vastaa valtioneuvoston kanslia. Ehdotetun pykälän 3 momentissa tarkennettaisiin ne 3 :ssä tarkoitetut sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelut, joita palvelukeskus tuottaisi ja kehittäisi. Selkeyden vuoksi ehdotetun pykälän 5 momentissa säädettäisiin siitä, että palvelukeskus toimisi myös julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain nojalla nimettynä turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ja integraatiopalvelujen tuottajana. [Ehdotus laiksi julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (HE 54/2013) on eduskunnan käsittelyssä. Tämän kohdan muotoilu tarkistetaan lain käsittelyvaiheen mukaiseksi]. Ehdotetun pykälän 5 momentin mukaan palvelukeskus voisi tuottaa perustietotekniikkapalveluihin liittyviä projekti ja asiantuntijapalveluja. Asetuksen 6 :ssä säädettäisiin palvelukeskuksen asiakasneuvottelukunnasta. Säännöksen mukaan asiakasneuvottelukunnan toimikausi olisi neljä vuotta. Valtiovarainministeriö asettaisi neuvottelukunnan ja siihen kuuluisi puheenjohtajana toimivan valtiovarainministeriön lisäksi edustaja kultakin hallinnonalalta sekä palvelukeskuksen edustaja. Asiakasneuvottelukunnan tehtävistä säädettäisiin asetuksen 7 :ssä. Asiakasneuvottelukunta tukisi palvelukeskuksen toimintaa ja sen ohjaamista. Ehdotetun pykälän mukaan asiakasneuvottelukunnan tehtävänä olisi käsitellä palvelukeskuksen toiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja; käsitellä palvelujen laatuun ja asiakastyytyväisyyteen liittyviä asioita; käsitellä ja seurata palveluista perittäviä hintoja ja hinnoittelumalleja; käsitellä ja seurata hintojen muodostumisen perusteena olevaa kustannusrakennetta ja kustannusten kehittymistä; käsitellä ja seurata palveluiden käyttö- ja käyttöönottoastetta ja käsitellä muita vastaavia palvelukeskuksen toimintaan liittyviä asioita, joilla on yksittäistä asiakasta laajempi merkitys palvelujen tuottamisessa, kehittämisessä tai käyttämisessä. Asiakasneuvottelukunta voisi tehdä sen tehtäviin liittyviä aloitteita valtiovarainministeriölle ja palvelukeskukselle. Asiakasneuvottelukunnan palvelukeskukselle tekemät aloitteet käsiteltäisiin tarvittavalla tavalla myös palvelukeskuksen toiminnan ohjauksessa. Palvelukeskuksen toimitusjohtajan tehtävänä on muiden vastaavien asioiden ohella tuoda ohjausta edellyttävät asiakasneuvottelukunnan aloitteet palvelukeskuksen hallituksen käsiteltäväksi. Asetuksen 8 :ssä säädettäisiin Valtiokonttorin tehtävistä yhteisen sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Valtiokonttori tuottaisi ja kehittäisi kansalaisten käyttöön tarkoitettua julkisen hallinnon palvelut ja tie-

6 6 dot kokoavaa verkkopalvelua, jonka nimi tällä hetkellä on Suomi.fi. Kyseisen palvelun tuottaminen on tälläkin hetkellä Valtiokonttorin vastuulla. Muut Valtiokonttorin hoitamat sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelut siirtyisivät perustettavaan palvelukeskukseen. Asetuksen 9 :ssä säädettäisiin Verohallinnon tehtävistä yhteisen sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Verohallinto tuottaisi ja kehittäisi yhteisöjen ja niiden edustajien sähköisen tunnistamisen kokoamispalvelua, jonka nimi on Katso-palvelu. Tämä tehtävä on ollut Verohallinnolla väliaikaiseksi säädetyn Verohallinnosta annetun lain (503/2010) 2 a :n nojalla. Tehtävä olisi jatkossakin tarkoitus olla väliaikaisesti Verohallinnon hoidettavana, kunnes eri tunnistusratkaisujen hoidosta ja vastuullisista tahoista tehdään ratkaisuja. Asetuksen 10 :ssä säädettäisiin Etelä-Savon ELY-keskuksen tehtävistä yhteisen sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Etelä-Savon ELY-keskus tuottaisi ja kehittäisi yrityksien käyttöön tarkoitettua julkisen hallinnon palvelut ja tiedot kokoavaa verkkopalvelua, jonka nimi on tällä hetkellä Yritys-Suomi -palvelu. Asetuksen 11 :ssä säädettäisiin valtion kokonaan omistaman Suomen Erillisverkot Oy:n tehtävistä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisien palvelujen tuottamisessa. Ehdotetun pykälän mukaan Suomen Erillisverkot Oy tuottaisi viranomaisradioverkko VIRVE:n palveluja. Nämä palvelut ovat yhteisiin perustietotekniikkapalveluihin kuuluvia tietoliikennepalveluja. Suomen Erillisverkot Oy:n tytäryhtiön tehtävänä on julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (--/--) 6 :n nojalla tuottaa turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalveluja. Tässä laissa säädetään valtion yhteisiin tieto- ja viestintäteknisiin palveluihin kuuluvista erityispalveluista. Selkeyden vuoksi asetuksen 11 :ssä säädettäisiin siitä, että Suomen Erillisverkot ovat myös turvallisuusverkon palvelujen osalta valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tuottaja. Suomen Erillisverkot Oy:n tuottamat turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalvelut ovat yhteisiin perustietotekniikkapalveluihin kuuluvia tietoliikennepalveluja. [Ehdotus laiksi julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (HE 54/2013) on eduskunnan käsittelyssä. Tämän kohdan muotoilu tarkistetaan lain käsittelyvaiheen mukaiseksi] Asetuksen 12 :ssä säädettäisiin yhteisten palvelujen käytöstä. Säännös annettaisiin valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 3 :n 4 momentin nojalla. Säännökseen sisältyvän asetuksenantovaltuuden mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan organisaatio-, toiminta tai palvelukohtaisesti tarkempia säännöksiä yhteisten palvelujen käytön vähimmäislaajuudesta. Asetuksen 12 :n 1 momentissa säädettäisiin tarkemmin valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 3 :n 1 momentin käyttövelvollisuudesta. Lain ja asetuksen säännösten perusteella valtion virastojen ja laitosten olisi käytettävä niitä yhteisiä perustietotekniikkapalveluja, joita Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori ryhtyy tuottamaan. Sen sijaan yhteisiin tietojärjestelmäpalveluihin ei ole tarkoitus vielä tässä yhteydessä tarkemmin kohdentaa käyttövelvollisuutta. Tämä vastaisi sitä tarkoitusta, jota valtion toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamisella on tässä vaiheessa haettu.

7 7 Asetuksen 12 :n 2 momentin mukaan valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitettu käyttövelvoite koskisi edellä 5 :n 3 momentin 1, 2 ja 3 kohdissa tarkoitettuja palveluja. Säännöksellä tarkennettaisiin valtion virastojen ja laitosten velvollisuutta käyttää sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja. Käyttövelvollisuuden vähimmäislaajuus määriteltäisiin säännöksessä niiden yhteisten palvelujen kautta, joita Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin on tarkoitus tuottaa. Käytännössä ehdotetun säännöksen mukaan valtion virastojen ja laitosten olisi vähintään käytettävä Asiointitiliä, Vetuma-palvelua ja Virtu-palvelua tai niitä korvaavia uusia palveluja. Palvelujen nimelliset muutokset eivät vaikuttaisi velvollisuuteen käyttää, koska palvelut olisi määritelty asetuksessa niiden ominaisuutta kuvaavasti. Asetuksen 12 :n 3 momentin mukaan valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 3 :n 3 momentissa tarkoitettu käyttövelvoite koskee edellä 5 :n 3 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitettuja palveluja. Säännöksellä tarkennettaisiin kunnallisten viranomaisten velvollisuutta käyttää sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja. Käyttövelvollisuuden vähimmäislaajuus määriteltäisiin säännöksessä niiden yhteisten palvelujen kautta, joita Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin on tarkoitus tuottaa. Käytännössä ehdotetun säännöksen mukaan valtion virastojen ja laitosten olisi vähintään käytettävä Asiointitiliä ja Vetumapalvelua tai niitä korvaavia uusia palveluja. Palvelujen nimelliset muutokset eivät vaikuttaisi velvollisuuteen käyttää, koska palvelut olisi määritelty asetuksessa niiden ominaisuutta kuvaavasti. Asetuksen 12 :n 4 momentissa säädettäisiin lisäksi tarkemmin velvollisuudesta käyttää sellaisia yhteisiä sähköisen ja asioinnin ja hallinnon tukipalveluja, joiden käyttövelvollisuus ei niinkään koske sitä, että viranomaisen itse olisi toiminnassaan tai sen tukena käytettävä palvelua. Sen sijaan käyttövelvollisuus tässä säännöksessä tarkoitettuihin palveluihin tarkoittaisi velvollisuutta tuottaa tietoa näiden palvelujen sisällöksi ja antaa palvelunsa käytettäväksi näiden tukipalvelujen kautta. Ehdotetun säännöksen mukaan valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 3 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu käyttövelvoite koskisi lisäksi edellä 5 :n 3 momentin 4 ja 5 kohdissa tarkoitettuja sekä 8 ja 10 :ssä tarkoitettua palveluja siten, että viranomaisten on tuotettava näihin palveluihin tietoa ja tarjottava sähköisen asioinnin palvelunsa sitä kautta kansalaisten ja yhteisöjen käytettäväksi. Käyttövelvollisuuksia koskevien lain ja asetuksen tarkentavien säännösten noudattamisessa on otettava huomioon myös lain 20 :n siirtymäsäännös yhteisten palvelujen käytön velvollisuudesta. Asetuksen 13 :n 1 momentissa säädettäisiin yhteisten palvelujen laadusta ja kustannustehokkuudesta. Säännöksellä tarkennettaisiin valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 2 :n 3 momentin laatuvaatimuksia. Ehdotetun pykälän 1 momentissa olisi säännös valtiovarainministeriön, asiakasneuvottelukunnan ja yhteisten palvelujen asiakkaiden tiedonsaantioikeudesta. Tiedonsaantioikeudella olisi tarkoitus turvata asiakkaiden ja palvelutuotantoa ohjaavien tahojen oikeus saada riittävät ja tarvittavat tiedot palvelujen laadusta ja kustannustehokkuudesta. Säännöksessä tarkennettaisiin lisäksi, mitä palvelujen laatuun ja kustannustehokkuuteen liittyen olisi vähintään palvelutuottajien ja asiakkaiden välisissä palvelusopimuksissa sovittava.

8 8 5 Vaikutukset Asetuksen 13 :n 2 momentissa säädettäisiin palvelutuottajien velvollisuudesta järjestää palvelutuotantonsa siten, että palveluja tuotetaan ja kehitetään laadunhallintajärjestelmän mukaisesti tai että palvelutuotannossa on muut vastaavat menettelytavat, joilla palvelun laatua ja palvelutasoja voidaan seurata, raportoida ja jatkuvasti kehittää. Säännöksessä tarkoitettuna laadunhallintajärjestelmänä voidaan käyttää esimerkiksi ITIL-prosessikehystä. Samalla ehdotetaan kumottavaksi valtiokonttorista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 a, julkisen hallinnon yhteisistä sähköisistä asioinnin ja hallinnon tukipalveluista annettu valtioneuvoston asetus ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksesta annettu valtioneuvoston asetus (1035/2005). Ehdotetun asetuksen 4 :ssä tarkoitetun Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin perustamisen ja sen 5 :ssä tarkoitettujen palvelujen vaikutuksia on arvioitu hallituksen esityksessä laiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä (HE 150/2013). Samoin palvelukeskuksen tuottamien perustietotekniikkatehtävien käyttövelvollisuuden vaikutuksia on arvioitu hallituksen esityksessä. Lain ja ehdotetun asetuksen 12 :n 1 momentin nojalla valtion virastojen ja laitosten olisi käytettävä kaikkia Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tuottamia perustietotekniikkapalveluja. Ehdotetun asetuksen säännöksillä kohdennettaisiin valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 3 :n 2 ja 3 momentin velvollisuus käyttää tiettyihin sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluihin. Velvoittavilla säännöksillä on tarkoitus lisätä näiden palvelujen käyttöä ja vahvistaa julkisen hallinnon yhdenmukaisia sähköisen asioinnin ja hallinnon menettelyjä. Ottaen huomioon valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 20 :n siirtymäsäännös, jonka mukaan nämä palvelut on otettava käyttöön kahden vuoden kuluessa siitä, kun palvelu on käytettävissä ja viimeistään kun kyseistä palvelua vastaavan itsenäisesti hankitun palvelun palvelusopimus päättyy, ei käyttövelvollisuus ehdotetussa muodossaan lisää palvelujen käyttäjien kustannuksia. Lisäksi lain 3 :n 3 momentin mukaan näistä palveluista kunnallisille viranomaisille aiheutuvat välittömät kustannukset korvataan valtion varoista. Jonkin verran kustannusvaikutuksia yhteisten palvelujen käyttöönotosta on hallituksen esityksessä arvioitu mahdollisesti aiheutuvan palvelujen asiakkaille yhteisten palvelujen yhteensovittamisesta asiakasorganisaation toimintaan ja muuhun tietohallintoon. Tarkoituksena on, että asiakkaat vastaavat näiltä osin omista kustannuksistaan. 6 Riippuvuus ja liitynnät muihin esityksiin Ehdotetun asetuksen säännökset liittyvät hallituksen esityksessä 54/2013 vp. ehdotettuun julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annettavaan lakiin. Ehdotetussa laissa tarkoitettu turvallisuusverkko ja sen palvelut olisivat tämän asetuksen 1 :ssä tarkoitettuja yhteisiä perustietotekniikkapalveluja. Tarkoitus on, että julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annettavan lain säännösten nojalla täsmennettäisiin turvallisuusverkon palveluja. Tarkoitus on, että palvelujen määrittelyn tasolla ehdotetun asetuksen ja turvallisuusverkkotoiminnasta annettavan valtioneuvoston asetuksen vastaisivat pääsääntöisesti toisiansa. Palvelukokonaisuudet ja yksittäi-

9 9 7 Voimaantulo set palvelut olisivat asetustasoisen määrittelyn tasolla pääasiassa samoja. Niitä erottaisi lähinnä ne erityiset turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät laatuvaatimukset, jotka turvallisuusverkkoa ja sen palveluja koskevat. Näistä laatuvaatimuksista säädettäisiin turvallisuusverkkotoimintaa koskevassa erityislaissa ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa. Asetusten ehdotetaan tulemaan voimaan päivänä kuuta Asetuksen voimaantulopäivänä on tarkoitus tehdä ensimmäiset toimintojen ja tehtävien siirrot valtion virastoista Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin. Nämä siirrot tehdään valtioneuvoston asiasta päivänä kuuta 2014 tekemän päätöksen nojalla.