Kaasua! Ruusu suuhun vie! Usko. Kenraalin. Reserviupseerikoulun kurssijuhla aloitettiin ruusurynnäköllä. viimeinen lento ohjaajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaasua! Ruusu suuhun vie! Usko. Kenraalin. Reserviupseerikoulun kurssijuhla aloitettiin ruusurynnäköllä. viimeinen lento ohjaajana"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Ruusu suuhun vie! Reserviupseerikoulun kurssijuhla aloitettiin ruusurynnäköllä uutiset, sivu 5 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 13 (1146) verkossa > Kuva: Ali Rinta-Jaskari Kaasua! Koko maailma seurasi järkyttyneenä, kun Syyriassa viime vuonna paljastui kemiallisten aseiden käyttötapauksia. Kemiallisten taisteluaineiden uhkien kirjo on nykyään todella laaja. Suomi kehittää jatkuvasti suojautumiskykyään kemiallisia uhkia vastaan. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksella on kyky valmistaa, tutkia ja tunnistaa kemiallisia aineita. uutiset, sivu 3 Usko Suomen puolustuskykyyn ei horju uutiset, sivu 4 Kenraalin viimeinen lento ohjaajana kentällä, sivu 11 Irkkupunkin kuninkaat Provinssirockissa vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 13/2014 pääkirjoitus Asevelvollisen elämänkaari nurkka Puolueellisesti puolueeton Varusmiespalvelus on vain asevelvollisuuden alku. tornitouhua Viime viikon maanantaina tämän vuoden toisen saapumiserän miehet ja naiset aloittivat varusmiespalveluksensa. Jokaiselle varusmiehelle tullaan palveluksen aikana tarjoamaan laadukasta ja monipuolista sotilaskoulutusta, minkä päätteeksi heille todennäköisesti tarjoutuu omaa motivaatiota ja osaamista vastaava sodan ajan sijoitus. Varusmiespalvelus sitouttaa nuoren sotilastehtäviin 6 12 kuukauden mittaiseksi ajaksi, minkä jälkeen kriisiajan tehtävien harjoittelua on mahdollista jatkaa muun muassa kertausharjoitusten ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön parissa. Asevelvollisuuden suorittami- nen tuntuu useasta varusmiehestä vain velvollisuudelta, joka alkaa kutsunnoista ja päättyy siihen hetkeen, kun hän viimeistä kertaa kävelee ulos varuskunnan portista. Tosiasiassa tämä ei kuitenkaan ole asevelvollisuuden loppu vaan sen alku. Reservissä maanpuolustustaitojen ylläpitäminen ja kehittäminen on pitkälti omaehtoista ja perustuu suurelta osin reserviläisen vapaaseen tahtoon. Monelle vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä tulee mukava harrastus. *** Jotta reserviläinen haluaa osallistua pakollisten kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoisiin harjoituksiin, on kiinnitettävä huomiota reserviläisen sisäiseen motivaatioon. Se taas syntyy muustakin kuin mahdollisuudesta irtautua hetkeksi arjesta ja palata inttimuistojen pariin. Puolustuksemme nojaa yleiseen asevelvollisuuteen, jossa yksittäisen reserviläisen maanpuolustustahdolla voidaan pelastaa valtakunta. Mutta miten varusmiehestä saadaan muovattua reserviläinen, joka varmasti kokee, että hänelle löytyy ikioma mielekäs sijoituspaikka, joka säilyy aina varareserviin saakka? *** Sodan ajan joukkojen määrä putoaa ensi vuonna sotilaasta sotilaaseen. Jäljelle jääville on entistä tärkeämpää osoittaa tehtäviä, jotka sopivat kunkin reserviläisen hankkimaan kriisiajan koulutukseen ja erityisosaamiseen ja joilla on oikeasti merkitystä maanpuolustuksen kannalta. Tässä toki auttanee ennen pitkää se, että sodankäynnin luonne muuttuu ja tehtävät joka tapauksessa erikoistuvat. Puolustusvoimille reserviläisen sitouttaminen on silti haaste. Maanpuolustusjärjestöistä on tässä korvaamatonta apua vapaaehtoisen maanpuolustustyön edistäjinä. Resursseja jäljelle jäävien reserviläisten sotilastaitojen ylläpitämiseen on onneksi lisätty, ja kertausharjoitusten määrä kääntyy jälleen ensi vuonna huomattavaan kasvuun. Ensi vuodesta alkaen reserviläistä on vuosittain harjoituksessa, mitä voisi pitää tunnustuksena myös vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta huolehtiville järjestöille: teidän työnne maanpuolustustyön puolestapuhujina on ollut tärkeää. Osaavalle reserviläiselle on siis jatkossakin kysyntää. > Käytyäni hiljattain Itävallassa vahvistui mielipiteeni siitä, että on tärkeää pitää puoluepolitiikka erossa puolustusvoimista. Itävalta on Suomen, Ruotsin, Irlannin, Maltan ja Kyproksen ohella ainoa Natoon kuulumaton EUmaa. Maa on ollut vuodesta 1955 ylpeä puolueettomuudestaan. Suomessa puolueettomuus kuuluu terminä kylmän sodan aikaan. Viime vuodet on käytetty "sotilaallisesti liittoutumaton" -ilmaisua. Kansainvälisellä tasolla puolueeton Itävalta on kuitenkin sisäisesti hyvinkin puolueellinen, jos tarkastellaan puoluepoliittisesta näkökulmasta. Itävaltalainen kenraalitasoinen upseerituttavani valitti, että monet hänen korkea-arvoisista kollegoistaan eivät ole valmiita puolustamaan yleistä asevelvollisuutta, vaikka sisimmissään kannattavat sitä. Itävallan asevoimat on syvälle politisoitunut, ainakin suomalaiseen verrattuna. Valtaosalla upseereista on puoluekirjat tai he ainakin ovat selkeästi jonkun puolueen kannattajia: yleensä sosialisteja tai konservatiiveja, viime vuosina myös liberaalipuolueen suosio on kasvanut. Tämä tarkoittaa, että upseerin urakehitys voi olla riippuvainen vallassa olevasta puolueesta. Ylennyksiä ja vastuullisempia tehtäviä ei vain tipu, jos on väärän puolueen ministeri. Toisten eteneminen uralla karistaa paikoillaan junnaavien motivaation. Samaan aikaan puolustusmenoja leikataan, mitä urakehityksestä haaveilevat upseerit eivät uskalla vastustaa. Poliittisuus ja leikkaukset saattavat johtaa siihen, että sotilaat eivät enää usko oman maansa puolustuskykyyn. Toinen korkeatasoinen itävaltalaisupseeri totesikin väkinäisesti naureskellen, että hänen kotimaansa saattaa olla ensimmäinen maa, joka käytännössä lakkauttaa asevoimat. Itävallan asevoimien politisoituminen juontaa juurensa vuoden 1934 sisällissotaan, jonka jäljiltä Itävallan vahva sosiaalidemokraattinen kenttä suhtautui kriittisesti oman maansa asevoimiin. Sotilaat kun olivat tulittaneet työläisiä. Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna tuntuu ihmeelliseltä, että ideologinen jaottelu ulottuu puolustusvoimiin. Meilläkin on ollut toki sisällissota, mutta sen haavat arpeutuivat umpeen yhteisen uhan edessä talvisodassa. Itävallassa puoluepolitiikka ulottuu jopa organisaatioihin, joissa ideologisilla eroilla on vielä vähemmän merkitystä kuin puolustuksessa, kuten ensiapuun, tieteeseen ja autoalan järjestöihin. *** Meillä puoluepolitiikan pitäminen erossa puolustusvoimista mahdollistaa sen, että sotilaat ovat arvostettuja asiantuntijoita. He voivat osallistua esimerkiksi keskusteluun puolustuksen rahoituksesta ja liittoutumisesta ilman pelkoa urakehityksen tyssäämisestä. Arvostuksen lisäksi puolustuspolitiikan asiantuntijavirkamiesten viestin tulisi johtaa myös käytännön toimenpiteisiin. Upseeriliiton kyselyiden mukaan osa upseereista ei enää usko Suomen itsenäiseen puolustuskykyyn. Usko alkaa karista, jos leikkaukset jatkuvat toinen toisensa perään. Tämä kehitys saattaa johtaa moraalisiin ongelmiin puolustuksessamme. Onneksi poliitikkojen keskuudesta on tullut positiivisia signaaleja suhtautumisessa ensi vuoden jälkeiseen rahoitukseen. Mikko Ilkko Päätoimittaja, Ruotuväki kysymys sosiaalisesta 7. heinäkuuta Hei tänään riviin astuvat asevelvolliset. Isosti tsemppiä, pitäkää positiivinen asenne tekemiseen. Se vie maaliin. #intti #alokas #tjpaljon Opiskelija Eetu Heiska tsemppasi uusia alokkaita palvelukseen astumisen 4. heinäkuuta Pidetään mielessä; #kyber on läsnä kaikissa tämän päivän konflikteissa, ja osana valtiollisen turvallisuuden takaamista. #evoluutio #Turpo McAfeen kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll kommentoi 10. heinäkuuta Mutta hyvä, että VMTK esittää tähän #inttiruoka-juttuun vastakkaisen mielipiteen. Ruoka maultaan hyvää, proteiinia ei vaan riittävästi. Opiskelija Jaakko Palvaila kommentoi puolustusvoimien ruokakohua. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi 10. Keskustelua pitää aina olla :) Lomallakin. Ja mikäs sen tärkeämpää kuin #NA- TO :sta meuhkaaminen. #turpo Electroluxin avainasiakaspäällikkö Jussi Kytösaho otti kantaa Maanpuolustuskorkeakoulun professori Juha Mäkisen twiittiin. Edellisessä lehdessä kysyimme: Kiinnostavatko sinua Maanpuolustuskorkeakoulun siviiliopinnot? Kyllä 48% 52% Ei Seuraava kysymys: Onko kemiallisten aseiden käyttö Suomea vastaan todennäköistä? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax TOIMITUSSIHTEERI Ossian Hartig Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Deniz Kaya Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Sanna Närä Puh Korpraali Teemu Kakko Puh Kaartinjääkäri Hannes Mattila Puh Kaartinjääkäri Joonas Välilä Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eero Ketonen VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Ali Rinta-Jaskari Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 13/ uutiset Taistelukaasujen uhka ei katoa Suomi on kemiallisilta aseilta suojautumisessa kansainvälistä huippua. Haasteen suojautumiselle asettavat uudet uhat kuten neljännen sukupolven kaasut. Helena Immonen Kemiallisia aseita on kehitetty kilpaa aina ensimmäisestä maailmansodasta alkaen, ja niihin liittyvät uhkakuvat ovat nykyään todella laajoja. Suomi kehittää jatkuvasti osaamistaan suojautumisessa kemiallisia uhkia vastaan. Puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Tiina Raijas kertoo, että Suomen osaamisen taso on kansainvälisesti mitattuna todella korkealla. Viranomaisten on valmistauduttava kaikkeen. Uhka voi olla onnettomuus, terroriteko, tai sitten ääripäässä on aseellinen käyttö. Vastuuviranomainen Suomessa määrittyy aina kyseisen tilanteen mukaan, ja viranomaisyhteistyö on Suomessa äärimmäisen toimivaa. Suomessa ollaan Raijaksen mukaan hyvin kartalla siitä, millaisia kemiallisia uhkia vastaan on varauduttava. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään tutkimuksen, koulutuksen ja suorituskykyjen kehittämistyön saralla. Haasteet eivät koskaan lopu, vaan koko ajan joudumme seuraamaan kehitystä ja varmistamaan, että suorituskykymme vastaavat myös tulevaisuuden uhkiin. Suomalaisesta osaamisesta ja sen arvostuksesta kertoo hyvin se, että Suomi on mukana Syyrian kemiallisten aseiden hävittämismission eri vaiheissa. Lisäksi suomalainen laboratorio Verifin oli yksi neljästä laboratoriosta, joka tutki OPCW:n pyynnöstä Syyriasta otettuja näytteitä ja tunnisti käytetyn aseen hermokaasu sariiniksi. Osaaminen ennaltaehkäisee Kemiallisten aseiden käyttö Suomea vastaan, edes sotatilanteessa, on majuri Mikko Elon mielestä hyvin epätodennäköistä. Elo työskentelee Maavoimien esikunnassa suojelualan hankepäällikkönä. Ennaltaehkäisy on tärkeä syy varautumiseemme. Jos emme suojaudu, periaatteessa mikä tahansa yksittäinen kaasu kuten kyynelkaasu tai vaikka pippurisumute voi pysäyttää ja tehdä meidän joukot toimintakyvyttömiksi, Elo kertoo. Suomi on myös mukana kansainvälisissä operaatioissa, joissa kemiallisen uhan riski voi olla suurempi. Esimerkiksi Libanonissa Kuva: puolustusvoimat Suomi lähetti CBRN-osaston Syyrian kemiallisten aseiden hävittämismissioon. Kuvassa laivalle sijoittunut ryhmä harjoittelee altistuneen henkilön puhdistamista. on uhka-arvio ollut tavanomaista korkeampi, sillä naapurimaalla Syyrialla oli vielä hetki sitten valtavat varastot kemiallisia aseita. Elon mukaan Suomi tutkii kaikkia mahdollisia uusia uhkia, ja testaa omaa suojautumistaan niitä vastaan. Uhkiin kuuluu myös kaasuja, jotka eivät ole kemiallisten aseiden kieltosopimuksen piirissä. Näitä voivat olla esimerkiksi lamauttavat kaasut, joita käytetään vastapuolen toimintakyvyttömäksi tekemiseen. Kyseessä voi olla vaikka sovellus lääketieteessä nukuttamiseen käytettävistä aineista. Neljännen sukupolven kaasut Nykyisin tunnettuja hermokaasuja vaarallisempia ovat neljännen sukupolven kemialliset taisteluaineet. Neljännen sukupolven kaasut ovat kemiallisten aseiden kieltosopimuksen jälkeen kehiteltyjä Talvisodassa käytettiin ehkä taistelukaasuja Helena Immonen Kun talvisota syttyi, Suomessa varauduttiin muun maailman tavoin mahdolliseen kaasusodankäyntiin. Majuri Mikko Elon mukaan Suomi itse ei kuitenkaan valmistautunut käyttämään kaasuja. Suomi oli hyvin tarkka sodankäynnin säännöistä. Pelkäsimme kyllä, että Neuvostoliitto käyttää kaasuja. Meillä oli lukuisia käyttöepäilyjä jo sodan ensipäivistä asti. Itse asiassa sellaisia havaintoja kemialliselta rakenteeltaan poikkeavia hermokaasuja. Neljännen sukupolven kaasut ovat tappavampia kuin nykyisin tunnetut kaasut, kuten sariini ja somaani. Näitä uuden sukupolven kaasuja on kehitetty muun muassa Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissa tehtiin rintaman molemmilla puolilla, joten venäläisetkin luulivat Suomen käyttäneen kaasua. Suomen puolustusvoimat raportoi talvisodan aikana yhteensä 13 kaasuaseen käyttöön liittyvää tutkittua havaintoa. Ilmoituksia epäilyistä tuli joukoilta paljon enemmän, mutta tiedot olivat usein niin epämääräisiä, ettei niistä voinut tehdä johtopäätöksiä. Helmikuussa 1940 Suomi teki Kansainliitolle ilmoituksen, jossa vaadittiin Neuvostoliiton tuomitsemista epäinhimillisestä sodankäynnistä. Ilmoituksessa tuotiin ilmi seitsemän Suomen mielestä todennettua tapausta. Sata prosenttista varmistusta emme voineet antaa, koska kemiallista tunnistusta ei voitu aikaviiveiden vuoksi tehdä. Todentaminen tehtiin epäsuorien todisteiden eli iho- ja keuhkovammojen perusteella, Elo kertoo. Kaikissa epäillyissä kaasunkäyttötapauksissa altistuneiden henkilöiden määrä oli kohtuullisen pieni. Suomalaisten saaman tiedustelutiedon mukaan Neuvostoliiton saarretut joukot pyysivät toistuvasti lupaa käyttää kaasuaseita suomalaisia vastaan perusteena epäily, että Suomi oli kaasua jo käyttänyt. Lupaa ei Neuvostoliiton sodanjohdolta koskaan tullut. Jos talvisodassa tosiaan käytettiin taistelukaasuja, kyseessä olivat todennäköisesti yksittäiset tapaukset, jotka saattoivat johtua vahingosta kuten kranaattien sekoittumisesta ja 1980-luvuilla. Elo ei ota suoraan kantaa neljännen sukupolven kaasuihin, mutta vakuuttaa, että mahdolliset uhat on Suomessa hyvin tiedossa. Hän kuitenkin huomauttaa, että kemiallinen ase on huono ase Suomea vastaan. Kun katsoo kemiallisten aseiden käyttöhistoriaa, niitä on käytetty sellaisia tahoja vastaan, jotka eivät pysty suojautumaan tai vastaamaan siihen. Niiden käyttö on siis hyvin epäinhimillistä. Meillä taas kaikki aineet tunnetaan hyvin ja meillä on kyky suojautua. Kemiallisten aseiden kieltosopimus sallii pienten määrien valmistamisen tutkimuskäyttöön. Sitä Suomikin tekee jatkuvasti. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksella on kyky valmistaa, tutkia ja tunnistaa kemiallisia aseita. Laboratoriotutkimukset ovat niin tarkkoja, että näytteestä voidaan hyvin pitkälle päätellä, mistä päin maailmaa se on tullut. Uusi maavoimien komentaja: materiaali-investoinnit ovat haaste Maavoimat siirtyivät kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärveltä (vasemmalla) kenraaliluutnatti Seppo Toivoselle (keskellä). Mukana vaihtokatselmuksessa oli myös kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola (selin kameraan). Kuva: Ali Rinta-Jaskari Joonas Välilä Maavoimien komentaja vaihtui maanantaina 30. kesäkuuta. Uusi maavoimien komentaja on kenraaliluutnantti Seppo Toivonen, joka otti tehtävän vastaan kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärveltä. Jyväsjärvi siirtyi komentajan paikalta puolustusvoimien sotatalouspäälliköksi 1. heinäkuuta. Komentajan vaihto tapahtui Mikkelissä vaihtokatselmuksessa. Vaihtokatselmuksen jäähyväispuheessaan Jyväsjärvi puhui varsinkin maavoimia koskettavasta puolustusvoimauudistuksesta. Hän kiitteli henkilöstöä hyvästä työstä uudistuksen suhteen. Omassa puheessaan Toivonen sanoi, että materiaalin on oltava tehtävien edellyttämällä tasolla uskottavan puolustuksen turvaamiseksi. Lähivuosien merkittävimmäksi haasteeksi hän nimesikin materiaali-investointien tason. Investointien jääminen vuositasolla 500 miljoonaan euroon johtaa nykyisen puolustuskyvyn väistämättömään rapautumiseen, joka koskee alkuvaiheessa erityisesti maavoimia. Puheessaan Toivonen peränkuulutti myös puolustuksen materiaalisen suorituskyvyn turvaamista oikein poliittisin päätöksin. Tahdon ja taidon lisäksi tarvitaan tehtävien edellyttämät aseet ja varusteet. Toivonen tehtävään innokkaana Seppo Toivonen kertoi puheessaan ottavansa komentajuuden vastaan innokkaana ja siihen liittyvän merkittävän vastuun tunnistaen. Toivonen kertoi myös lähiajan tavoitteistaan maavoimien komentajana. Tavoitteita ovat puolustusvoimauudistuksen loppuun saattaminen, toiminnan tason palauttaminen ennalleen ja maavoimien verkottumiskyvyn vahvistaminen. Tärkein tavoite on kuitenkin joukko-osastojen komentajien ja joukkojen tukeminen ja ohjaaminen maavoimien ydintehtävässä eli maanpuolustuksen valmiuden ja suorituskyvyn tuottamisessa sekä ylläpitämisessä, Toivonen sanoi.

4 4 uutiset ruotuväki 13/2014 lyhyesti Virka-apuosasto löysi kadonneen pikkutytön Teuvalla Kuusivuotiaan tytön etsinnät päättyivät 28. kesäkuuta Teuvalla onnellisesti, kun varusmiehet löysivät hänet ojasta. Yön yli kadoksissa ollut tyttö löytyi olosuhteisiin nähden hyvässä kunnossa. Tykistöprikaatin operatiivisen osaston osastopäällikkö, majuri Jarmo Niemenmaa kertoi virka-avun olleen paikalla kahdessa ja puolessa tunnissa. Noin 40 hengen virka-apuosasto hälytettiin kello 7.30, ja operaatio saatiin päätökseen iltapäivään mennessä. Kiitokseksi hyvästä työstä komentajan sijainen myönsi osaston jäsenille kaksi kuntoisuuslomaa, ja tytön äiti muisti kiitoskortilla. SNä Reserviläisten pilottikyselylle hyvä vastaanotto Etelä-Suomen sotilasläänissä käynnistettiin marraskuussa 2013 alueen reserviläisille pilottikysely. Kyselyyn vastasi noin 800 reserviläistä huhtikuun loppuun mennessä. Tarkoituksena oli kartoittaa aktiivisia reserviläisiä sekä selvittää kyselyn hyödynnettävyys rekrytoinnissa ja poikkeusolojen suunnittelussa. Kyselyllä saatiin kartoitettua reserviläisten avainosaaminen, löydettiin erityisiä taitoja omaavia henkilöitä ja selvitettiin vastaajien halukkuus eri poikkeusolojen tehtäviin. JVä Some-agentteja varuskuntiin Heinäkuun saapumiserä voi hakea apua palvelukseen liittyviin kysymyksiin Facebookissa toimivilta some-agenteilta seitsemässä varuskunnassa. Kaartin jääkärirykmentissä some-agenttina toimiva Samuel Saranpää kertoo, että yleisimmät kysymykset käsittelevät arkipäiväisiä aiheita. Uudet varusmiehet ovat kyselleet aika paljon tavaroista mitä kannattaa, pitää ja saa ottaa mukaan. Myös palveluksen vaikutuksista opiskeluihin, sekä päivärahoista, matkakorvauksista ja lomapäivistä on kyselty. Ensi vuoden alussa someagentit toimivat kaikissa Suomen varuskunnissa. DKa Miehittämättömiä ilma-aluksia rajavalvontaan? Rajavartiolaitos harkitsee miehittämättömien ilma-alusten hankkimista. Laitos ei ole vielä päättänyt, millainen laite voisi olla kyseessä. Rajavartiolaitoksen rajavalvonta- ja valmiusyksikön päällikön, komentaja Marko Tuomisen mukaan miehittämätön ilma-alus on kuitenkin erittäin varteenotettava vaihtoehto. Teemme tällä hetkellä taustatyötä yhteistyössä muun muassa puolustusvoimien kanssa. Minkäänlaisia päätöksiä ei ole vielä tehty, Tuominen kertoo. Miehittämättömällä ilmaaluksella valvontalaajuus saataisiin Tuomisen mukaan nostettua aivan toiselle tasolle. TKa Tulevaisuuden turvallisuus Sitran koulutusohjelma keskittyi tulevaisuuden haasteisiin. Foorumi kehitti ideoita keskusteluin ja käytännön kokeiluin. Hannes Mattila Ryhmä eri alojen asiantuntijoita kokoontui pohtimaan suomalaisen turvallisuuden tulevaisuutta viime syksynä. Sitran kokoaman poikkiyhteiskunnallisen foorumin tehtävä oli kartoittaa turvallisuuden roolia muuttuvassa maailmassa keskustellen ja käytännön kokeiluin. 30-henkisessä ryhmässä oli jäseniä yhteiskunnan eri aloilta poliiseista taiteilijoihin. Foorumin johtopäätöksiä esiteltiin kesällä Sotamuseossa. Arjen turvallisuus Ryhmään osallistunut Elina Katajamäki on taustaltaan poliisi. Hän on tehnyt töitä myös toimittajana, rauhanturvaajana Afganistanissa, ja toimii tällä hetkellä sisäministeriössä. Katajamäen mukaan foorumin tarkoitus ei ollut luoda valmiita suosituksia vaan pohtia turvallisuutta laajasti ja monesta näkökulmasta. Ajatuksemme lähti siitä, että maailma on muuttunut. Mitä tarvitaan, että pärjätään jatkossa? Ryhmän pohdinnoissa korostuivat erityisesti arkipäivän turvallisuus ja yksilön vastuu. Usein ajatellaan, että turvallisuus tulee jostain ulkopuolelta. Sen tuo poliisi tai paloauto. Turvallisuus jätetään mielellään muiden hoidettavaksi, vaikka omillakin teoilla voi tehdä paljon. Foorumi ei tyytynyt pelkkiin keskustelutilaisuuksiin, vaan työtapoja oli monia. Yhdessä syntyneitä ideoita testattiin käytännön kokeiluin. Hakunilan kirjastossa lasten turvallisuuden tunnetta pyrittiin lisäämään pestaamalla vapaaehtoisia eläkeläisiä pelaamaan, lukemaan ja juttelemaan lasten kanssa. Asioiden eteen ei tarvitse aina tehdä pitkää ja raskasta tutkimustyötä. Kokeiluja voidaan tehdä Li Andersson arvosti turvallisuusfoorumin antamaa mahdollisuutta pureutua asioihin huolellisesti. pienellä vaivalla ja budjetilla, Katajamäki toteaa. Ryhmän suurimpina valtteina Katajamäki näkee ryhmän kirjavan taustan ja aikuismaisen työotteen. Porukka oli niin laaja, että väistämättä tuli esiin, ettei toinen mielipide ole toista huonompi, vaan ne ovat toisiaan täydentäviä. Oli mielenkiintoista kuulla, miten esimerkiksi taiteilija näkee asian. Päättäjät ja asiantuntijat kohtaavat Yhteiskunnallisia vaikuttajia foorumissa edustanut Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson kiitteli sitä, kuinka hanke toi yhteen päättäjiä ja asiantuntijoita. Loppupeleissä on aika vähän sellaisia foorumeja, jossa niin päättäjät kuin tieteen maailmassa, yritysmaailmassa ja virkamieskoneistossa toimivat pystyvät ajan Hannes Mattila Usko Suomen puolustuskykyyn ei horju Sanna Närä Voimapolitiikan paluu Eurooppaan puhutti asiantuntijoita ja päättäjiä Mikkelissä seitsemättä kertaa järjestetyssä Päämajan kesäsymposiumissa. Päivän mittaan käydyt paneelikeskustelut käsittelivät Suomen turvallisuutta eri näkökulmista. Näkökulmista Suomen turvallisuusympäristöön keskusteli maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen yhdessä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikaisen ja kirjailija Arno Kotron kanssa. Toivosen mukaan tässä ympäristössä on tapahtunut selvä muutos ja se on tullut osittain yllätyksenä, sillä Venäjän sotilasreformin piirteet ovat näyttäytyneet kunnolla vasta nyt Ukrainan kriisin myötä. Samoilla linjoilla oli myös Tiilikainen, joka totesi Ukrainan tapahtumien koetelleen rajaa, jossa kovat sanat muuttuvat teoiksi. Keskustelussa pohdittiin myös eri vaihtoehtoja Suomen puolustukseksi. Kotro oli panelisteista ainoa, joka oli Natoon liittymisen puolella ja kyseenalaisti perinteisen asevelvollisuuden kustannustehokkuutta. Vastauksena tähän Toivonen muistutti, ettei yleinen asevelvollisuus ole itsetarkoitus. Ensi vuonna sotilasreservin suuruus on henkeä ja se on riittävä. Kaiken perustana on kuitenkin kunnossa oleva puolustuskyky, joka antaa valtiojohdolle parhaat toimintamahdollisuudet eri tilanteissa. Kyberpuolustusta on kehitettävä Symposiumissa kyseenalaistettiin Suomen kyberturvallisuuden taso. Samalla väläyteltiin puolustusministeri Carl Haglundin esiin tuomaa mahdollisuutta muodostaa kyberpuolustuksesta oma puolustushaaransa. kanssa käymään keskustelua keskenään ja pureutumaan asioihin. Andersonin mukaan yksi foorumin tärkeimmistä anneista oli uusi tapa ajatella turvallisuutta. Uusi turvallisuus oli niin sanottu elinvoimafoorumi. Elinvoima-foorumit ovat Sitran koulutusohjelma, joiden idea on yhteistoiminnallisuudessa. Kun perinteisissä koulutusohjelmissa opintosisällöt on laadittu valmiiksi, elinvoimafoorumissa osallistujat luovat sisällön keskenään. Osallistujien tehtävänä on tunnistaa tulevaisuuden haasteita ja etsiä niihin ratkaisuja. Foorumien teemat valikoituvat yhteiskunnallisesti ajankohtaisista aiheista. Teemojen on oltava myös poikkiyhteiskunnallisia, jotta niiden ääreen voidaan koota mahdollisimman laaja joukko ihmisiä suomalaisen yhteiskunnan eri puolilta, kertoo yhteiskunnallisen koulutuksen asiantuntija Hannele Sirkkanen Sitrasta. Päällimmäinen oivallukseni oli ehkä se, että kyse ei ole vain siitä, mitä uusi turvallisuus on sisällöllisesti. Se on myös tapa toimia. Elivoima-foorumit syntyvät yhteistyössä Suomen turvallisuusympäristön haasteita pohtivat kenraaliluutnantti Seppo Toivonen, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja kirjailija Arno Kotro. Paneelikeskustelua ohjasi Jussi-Pekka Rantanen (vas). Kuva: Sanna Närä Yksi foorumien tärkeimmistä työkaluista on niin sanottu kokeilukulttuuri. Uusi turvallisuus -foorumin aikana tehtiin 12 kokeilua, joissa testattiin osallistujien keskuudessa syntyneiden pohdintojen toimivuutta käytännössä. Sen sijaan, että julkaistaisiin koulutuksen päätteeksi pelkkä suositusraportti, viemme prosessin aikana syntyneitä ideoita käytäntöön asti, Sirkkanen kertoo. Keskusteluun osallistunut Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolin ei ottanut suoraan kantaa puolustushaarakysymykseen, vaan tyytyi toteamaan, ettei asiaa koskevia linjauksia ole vielä tehty. Candolinin kertoo ihmisten sekoittavan usein kyberpuolustuksen ja -turvallisuuden käsitteet. Hänen mukaansa puolustusvoimien tehtävä ei ole hoitaa koko kyberturvallisuuskenttää vaan kyberpuolustusta ja miettiä, miten muuta yhteiskuntaa voidaan tukea kyberturvallisuuden puolella. Suomen kehittymistä kyberturvallisuuden saralla hidastavat Candolinin näkemyksen mukaan vähäiset resurssit ja puutteet lainsäädännössä. Puolustusministeri asetti kyberlainsäädännön kehittämistä varten työryhmän viime joulukuussa. Kuva:Teemu Kakko

5 ruotuväki 13/ uutiset Ruusurynnäkkö avasi juhlapäivän Haminassa tähtäimessä Teknisiä t-paitoja puolustusvoimille? Deniz Kaya Aurinkoinen Hamina vastaanotti upseerioppilaiden avecit ja kavaljeerit Reserviupseerikoulun 244. kurssin Syke kurssijuhlaan lauantaina 5. heinäkuuta. Päivä aloitettiin perinteisesti vauhdikkaalla ruusurynnäköllä. Lisäksi juhlaparit saivat nauttia toistensa seurasta Reserviupseerikoulun ympäristöön rakennetulla juhla-alueella. Päivä huipentui viihdyttäviin musiikki- ja sketsiesityksiin. Perustana hyvä ryhmähenki Suurimmat paineet juhlapäivän onnistumisesta kantoi kurssijuhlajaoston puheenjohtaja, upseerioppilas Kati Markkanen. Hänen mukaansa valmistautuminen juhliin sujui mallikkaasti, eikä tiukka aikataulukaan pettänyt tarkkaan suunnitellun päivän aikana. Onnistuneiden juhlien salaisuutena Markkanen piti motivoitunutta ja hyvin tehtävistään suoriutunutta suunnitteluryhmää. Erityistä kiitosta kurssijuhlajaoston puheenjohtajalta saivat yliairueen, rakennuspääliköiden ja ohjelmapäällikön toiminta. Tällaisen tapahtuman järjestely keskellä palvelusta koulutuksen ohessa on todella vaatinut sitä RUK:n ryhmähenkeä. Ilman sitä ei juhlia juhlittaisi. Täällä on motivoituneita nuoria, jotka haluavat tehdä ja toteuttaa tämän juhlan. Hannes Mattila Venäläinen sotataito on noussut ripeästi Neuvostoliiton romahduksen jälkeisestä alennustilasta. Asia käy ilmi everstiluutnantti Petteri Lalun väitöskirjasta Syvää vai pelkästään tiheää?. Väitöskirjassa Venäjän sotataidon kehitystä tarkastellaan historiallisessa kontekstissa. Venäjällä on vahva kansallinen sotataidon teoriapohja ja pitkät perinteet, jotka luovat hyvän perustan sotataidon teorialle ja käytännölle. Mielestäni Venäjän asevoimien toiminta Georgiassa ja Krimillä osoittaa, että generalissimus Aleksandr Suvorovin kolmea sotataitoa; silmämäärää, nopeutta ja jatkuvan rynnäkön painetta osataan edelleen soveltaa käytäntöön. Sanna Närä Helle helli merivoimia juhlistaneita Turussa. Miinalaiva Uusimaan johtamalla lipunnostolla alkanut merivoimien vuosipäivä piti sisällään seppeleen laskun Laivaston muistoristille Naantalissa sekä paraatikatselmuksen Aurajoen rannassa. Vuosipäivän paraatia komensi merivoimien esikuntapäällikkö, Ruusu suuhun vie! Näillä käskyillä upseerioppilaat valmistautuivat ryntäämään läheistensä luo. Useat juhlavieraat astuivat muutaman askeleen taaemmas satapäisen joukkion juostessa heitä kohti. Pitkän suunnittelun tulos Syvä taistelu lippueamiraali Juha Vauhkonen ja paraatikatselmuksen teki merivoimien komentaja, kontra-amiraali Kari Takanen, joka puheessaan kävi lyhyesti läpi merivoimien tämänhetkistä tilannetta ja visioi tulevaa. Hartauden piti kenttärovasti Timo Waris. Projektiupseerina toiminut kapteeniluutnantti Seppo Järvinen totesi tapahtuman menneen suunnitelman mukaisesti. Kurssijuhlan suunnittelu aloitettiin jo kurssin ensimmäisillä viikoilla. Upseerioppilas Aleksander Korelin vastasi juhla-alueen tarjoilun suunnittelusta. Vaikka päällisin puolin kurssijuhla vaikutti upseerioppilaiden yhteiseltä rennolta vapaapäivältä, oli se Korelinin mukaan oiva näytön paikka järjestelmällisyydestä ja organisoinnista upseerioppilaille. Vastuualueiden vetäjille antoisasta juhlapäivästä tarttui mukaan monien muistojen lisäksi työtodistus juhlien järjestämisestä. RUK:n kurssijuhla on yksi tärkeä osa kurssia. Itse näen tämän koettelevan nuorten johtajien organisointikykyä ison juhlan järjestelyissä. Minulle tämä on ollut pelkän juhlimisen sijaan ennemminkin yksi johtamissuorite, Korelin kertoo. Merivoimat juhli vuosipäivää Turussa Vuosipäivää on päästy viettämään vähintäänkin riittävän lämpöisessä ja aurinkoisessa Turussa hienon merituulen puhaltaessa. Merimuseo Marinumin edustalle kiinnittyi yhdeksän merivoimien alusta, joista miinantorjuntaalus Katanpää edusti viimeisimpiä hankintoja. Aluksiin ja muuhun kalustoon pääsi tutustumaan yleisöesittelyissä, jotka Järvisen mukaan keräsivät hyvin väkeä. Etiketti tutuksi Myös kotirintamalla valmistautuminen juhliin on ollut useamman viikon projekti. Moniin kysymyksiin pukeutumisesta Korelinin avec Linda Peltonen löysi vastaukset Linnan juhlien etiketistä. Hiukan olen täällä seurannut muiden ihmisten pukeutumista. Pahaa etikettivirhettä, kuten polvimittaista mekkoa, ei ole ollut. Venäläinen sotataito on korkealla tasolla Everstiluutnantti Petteri Lalu väitteli sotatieteiden tohtoriksi 13. kesäkuuta. Kuva: Hannes Mattila Syvä taistelu on venäläisessä sotateoriassa keskeinen käsite. Kyseessä on Lalun mukaan ratkaisu, joka kehitettiin Venäjällä ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun oli havaittu puolustuksen olleen liian vahva hyökkääjään nähden. Ensimmäisessä maailmansodassa hyökkääjä sai tyypillisesti murrettua vastustajan puolustuksen ensimmäisen linjan, mutta sitten voimat loppuivat. Syvä taistelu sisälsi kaksi ratkaisevaa parannusta: hyökkäyksen jatkamiseen varattiin niin sanottu toinen taisteluporras, joka valmistautui jatkamaan taistelua ensimmäisen portaan saatua murron puolustuksen etulinjaan. Lisäksi vastustajan vastahyökkäyskykyiset reservit ja muut selustan kohteet, kuten tykistön tuliasemat, lamautettaisiin samanaikaisesti kun etulinjaan hyökättäisiin, Lalu kertoo. Nopealla silmäyksellä tässä on nyt viitisensataa henkeä tutustumassa kalustoon. Kävijöitä riittää. Vuosipäivään osallistui tuhansien vierailijoiden lisäksi 150 varusmiestä, saman verran merivoimien henkilökuntaa sekä noin sata reserviläistä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijaa. Kuva: Deniz Kaya Sanna Närä Moni urheileva tuntee teknisen vaatteen edun: se siirtää kosteutta iholta. Tästä on hyötyä niin kesäkuumalla kuin talvipakkasillakin, sillä hien poistuminen iholta viilentää kuumalla ja kylmällä hiki ei ehdi jäätyä iholle. Puolustusvoimien käytössä ovat puuvillainen t-paita ja teknisempi sekoitekankaasta (polyesteri, modakryyli, puuvilla) valmistettu poolopaita, molemmat mallia M91. Talveen tämä vartaloa myötäilevä poolopaita soveltuu, mutta kesällä käyttäisi mieluummin teknistä t-paitaa ja vastaava paita on käytössä muun muassa Britannian asevoimilla. Onko teknisiä t-paitoja harkittu puolustusvoimien käyttöön, Länsi-Suomen huoltorykmentin talousvarikon suunnitteluosaston vaatetussektorin johtaja, kapteeni Mika Lund? Kuumilla keleillä periaatteessa tekninen paita on edelleenkin mallin M91 poolo, ja se on siksi, kun meillä on muun uutisia muualta Kainuun prikaati kiinnosti naisia muassa punkkivaara, eli ihon tulee olla peitettynä. Ei ole tarkoitus, että pelkällä t-paidalla mennään tuolla metsiköissä, jolloin kaikki punkit ja vastaavat pääsevät iholle. Tästä syystä tekninen t-paita ei ole ajatuksissa, vaikka viime vuosina asiasta on keskusteltukin. Nykyinen t-paita on jo kymmeniä vuosia vanhaa mallia, kuinka kauan se tulee vielä olemaan käytössä? Tällä hetkellä nykyistä t-paitaa on liikkeellä vielä niin paljon, noin kappaletta, ettei sitä pystytä tuosta noin korvaamaan, vaikka poistumaa on kappaletta vuosittain. Kyse on rahallisestikin suuresta määrästä. Tällä hetkellä t-paitakanta on kohtuullisen heikkoa, johtuen siitä, ettei meillä ole rahaa hankkia kaikkea, mitä tarvitaan. Mutta kyllä kantaa on tarkoitus päivittää ja poistaa heikompilaatuisia huoltokierrosta. Tämä on keväällä neuvotteluissa tehty päätös: alamme korvata vanhinta paitakantaa uudemmalla. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen oli tänä vuonna ennätysmäärä hakijoita (818). Edellinen ennätys hakijamäärässä on tehty vuonna 1995, jolloin laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta hyväksyttiin. Viime vuoden tapaan Kainuun prikaati oli naisten keskuudessa kiinnostavin joukko-osasto. Kainuuseen haki tänä vuonna 113 naista, uutisoi Kainuun prikaatin joukko-osastolehti Hurtti-Ukko. Kainuun aluetoimiston keväällä järjestämässä valintatilaisuudessa oli 11 motivoitunutta ja määrätietoista nuorta naista. Päivän aikana naiset pääsivät tutustumaan naisalikersanttien opastuksessa naisten tupiin, kokeilemaan palveluksessa tarvittavia varusteita, kuulemaan varuskunnan sosiaalikuraattorin rohkaisevat sanat sekä maistamaan sotilaskodin antimia. Hurtti-Ukko 2/14 Logistiikkalaitos manageeraa ja Rakennuslaitos järjestää Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaa puolustusvoimien tiloista ja tilahallinnan palveluiden järjestelyistä sekä Suomessa että kriisihallintaoperaatioissa vuoden 2015 alusta lähtien, uutisoi Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti Muuriankkuri. Rakennuslaitos vastaa edelleen pääosin puolustusvoimien tilojen kiinteistöpalveluiden järjestämisestä, ja Logistiikkalaitos tekee Rakennuslaitoksen keskusyksikön kanssa sopimukset palveluista. Käytännössä tilahallintaa koskevat sopimukset valmistellaan kentällä Logistiikkalaitoksen ohjauksessa ja viimeistellään yhteistyössä Logistiikkalitoksen esikunnan tilahallintasektorin ja Rakennuslaitoksen keskusyksikön kanssa, kertoo Logistiikkalaitoksen rungon tilahallinnan suunnittelija Heikki Savolainen. Muuriankkuri kesäkuu 2014 Harjoitukset viranomaisyhteistyön perustana Puolustusvoimien viranomaisyhteistyöllä mahdollistetaan sotilaallisen voimankäytön valmiuksien luominen, ylläpito sekä sotilaallisen suorituskyvyn tehokas käyttö normaalioloissa, sekä poikkeustilanteissa, kirjoittaa kapteeni Antti Uljas Karjalan prikaatin Kilpi-lehdessä. Viranomaisyhteistyötä harjoitellaan säännöllisesti erilaisissa uhkaskenaarioissa. Karjalan prikaati osallistui Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtamaan Ratapiha-suuronnettomuusharjoitukseen, jossa tapahtui kuvitteellinen säiliövaunun räjähdys ja sitä seurasi ammoniakkivuoto. Harjoitukset antavat vankan perustan yhteistyön kehittämiselle. Samalla eri toimijoiden henkilöstö oppii tuntemaan toisensa. Tällöin toimintojen yhteensovittaminen ja asioista sopiminen helpottuu, kun miehet ja naiset kentällä tuntevat toisensa. Karjalan prikaatin Kilpi 1/14 Toimittanut Deniz Kaya

6 6 maailmalla ruotuväki 13/2014 lyhyesti Ukraina haluaa sotilasdelfiininsä takaisin Ukrainan viranomaiset vaativat Venäjän merivoimia palauttamaan sotilasdelfiinit, jotka jäivät Venäjälle Krimin valtauksen yhteydessä. Pullonokkadelfiinit on koulutettu havaitsemaan merimiinoja, vakoilukalustoa ja vihollissukeltajia. Neuvostoliitto alkoi alunperin kouluttaa taisteludelfiinejä Krimillä 1960-luvulla, mutta maan hajottua delfiinit luovutettiin Ukrainan merivoimille. Delfiinejä tuskin palautetaan. Uutistoimisto RIA Novostin mukaan Venäjä on investoinut delfiinien koulutuksen uudelleenohjaamiseen venäläiseen suuntaan. (theweek.co. uk 1.7.) HMa Yhdysvaltain laivastolle neljän tähden naisamiraali Yhdysvaltain laivasto ylensi ensimmäistä kertaa naisen neljän tähden amiraaliksi. 54-vuotias afrikkalaisamerikkalainen Michelle Howard on toiminut laivasto-operaatioiden varakomentajan virassa heinäkuun alusta lähtien. Hän on nyt Yhdysvaltain laivaston toiseksi korkea-arvoisin amiraali. Vaikuttavan uran tehnyt Howard komensi muun muassa Adeninlahdella vuonna 2009 merirosvouksen vastaista joukkoa, joka pelasti somalialaismerirosvojen sieppaaman kapteeni Richard Phillipsin. (Yle Uutiset 2.7.) SNä Eurooppaan syntymässä tykkialan suuryritys Saksan ja Ranskan suuret asevalmistajat KMW ja Nexter suunnittelevat yhdistymistä. Yhdistymisen on määrä toteutua ensi vuonna, jos Euroopan unionin kilpailuviranomaiset antavat sille hyväksyntänsä. Yhdistymisen kautta yhtiöt pyrkivät hyödyntämään yhteisiä vahvuuksia. KMW valmistaa taistelupanssarivaunuja, kuten Leopardpanssarivaunuja, ja muita panssaroituja ajoneuvoja sekä tykkejä. Nexter tuottaa panssarivaunuja ja ammuksia. Mahdollinen yhteisyritys työllistäisi ihmistä, ja sen liikevaihto olisi kaksi miljardia euroa. (Yle 2.7.) TKa USA:n nuorista 71 prosenttia ei kelpaa armeijaan Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan vain 29 prosenttia Yhdysvaltain vuotiaista nuorista kelpaisi armeijan palvelukseen. Syyt sille ovat terveydellisiä, fyysisiä ja koulutuksellisia. Tyypillisimpiä syitä ovat liikalihavuus, koulujen jääminen kesken, rikostuomiot, ADHDlääkkeet tai tietynlaiset tatuoinnit ja lävistykset. Vain yhden prosentin nuorista arvioidaan olevan sekä kelpaavia että halukkaita asepalvelukseen vuotiaita nuoria asuu Yhdysvalloissa noin 34 miljoonaa. Palvelukseen ilmoittautuu vuosittain noin (Iltalehti 30.6.) TKa Väkivallan repimä maa Väkivaltaisuudet Keski-Afrikassa jatkuvat, mutta rauhoittumisen merkkejä on havaittavissa. Käynnissä olevalla operaatiolla valmistellaan laajamittaisempaa YK:n operaatiota. Hannes Mattila Keski-Afrikan tasavallassa kesäkuussa alkanut rauhanturvaoperaatio on vakauttanut tilannetta Banguin alueella, mutta väkivaltaisuudet jatkuvat. Paikallisten keskuudessa Eufor-operaatioon suhtaudutaan odottavasti, mutta positiivisesti. Ensimmäisten joukossa operaatioalueelle saapuneet suomalaiset ovat joutuneet sopeutumaan nopeasti odotettua haastavampiin olosuhteisiin. Everstiluutnantti Kalle Seppälän mukaan väkivaltaa on ollut odotettua enemmän. Viimeksi suomalaisosasto joutui tulituksen kohteeksi ajaessaan päivittäistä reittiä 20. kesäkuuta. Tuleen ei pystytty vastaamaan. Joukko toimi harjoitellulla tavalla ja ryhmittyi puolustukseen. Ampujat toimivat kaupunkialueella rakennusten suojasta, ja ympärillä juoksi naisia ja lapsia kyyryssä suojaan. Oli vaikeata tunnistaa, ketkä näkyvissä olevista henkilöistä ampuivat. Suomalaiset toimivat kylmähermoisesti ja oikein pitämällä asemansa. Vähän ajan päästä Euforin jalkaväkijoukko saapui paikalle ja jatkoi tilanteen selvittämistä. Paikallisten suhtautuminen uusiin tulokkaisiin on utelias. Heti kun selviää, että olemme suomalaisia, ilmeet kirkastuvat ja kysymyksiä alkaa tulvia. Kommunikointi paikallisten kanssa tapahtuu lähinnä ranskan kielellä, koska se on maan toinen virallinen Hannes Mattila kieli. Toinen on sango, jota yritetään opetella vähän kerrallaan. Vuosikymmenien valtataistelu Maanpuolustuskorkeakoulun Valtaosa Eufor-operaation suomalaisista on sijoitettu Banguin alueelle. Suomalainen rauhanturvaaja partioimassa Banguin lähistöllä. Suomalaiset sotilastarkkailijat pysyvät Golanilla, vaikka tilanne Syyriassa on vaarallinen. Suomalaisia sotilastarkkailijoita osallistuu YK:n Untso-operaatioon (United Nations Truce Supervision Organisation) yhteensä 17, ja heistä vaihteleva lukumäärä toimii Golanin kukkuloilla, Israelin Syyrialta vuonna 1967 valtaamalla alueella. Aseettomat sotilastarkkailijat ovat ajoittain joutuneet Syyriassa tulituksen kohteeksi. Puolustusministeriön everstiluutnantti Hannu Teittisen mukaan suomalaisia ei ole loukkaantunut, ja vaaratilanteet ovat edelleen harvinaisia. Uhkataso on kuitenkin korkea. Hyvin harvoin meille tulee tietoa, että suomalaisia kohti olisi ammuttu, Teittinen kertoo. Turvallisuudesta huolehditaan Tilanteen kiristyminen on otettu huomioon tarkkailijoiden turvallisuudessa. Untson toimintaa Golanilla suojaa Undof-operaation aseistetut rauhanturvaajat, ja toimintaa Syyrian puolella on rajoitettu. Taisteluiden sekaan ei missään tapauksessa mennä. Valvontaa suoritetaan edelleen tarkkailuasemilta käsin. Grafiikka: Eero Ketonen strategian laitoksen pääopettajan, majuri Tommi Lappalaisen mukaan Keski-Afrikan levottomuuksien taustat löytyvät maan siirtomaahistoriasta ja itsenäistymisen ajoista. Vuosikymmeniä Ranskan hallinnassa ollut maa itsenäistyi 1960, mutta raja piirrettiin entisen siirtomaavallan jakojäännöksille ottamatta huomioon alueella asuvia etnisiä ryhmiä ja niiden välisiä suhteita. Tästä seurasi koko maan itsenäisyyden jatkunut sisäinen kuohunta. Koskaan ei muodostunut yhtenäistä valtiota, joka olisi jakanut yhteisen identiteetin. Maa on kärsinyt eri ryhmittymien välisestä kamppailusta, ja korruptio on ollut suunnaton ongelma. Tämänhetkinen konflikti puhkesi maaliskuussa 2013, kun pääosin muslimeista koostuva kapinallisryhmä Seleka hyökkäsi pääkaupunkiin Banguihin syösten vallasta silloisen presidentin, François Golanilta vetäytyminen ei tällä hetkellä ole harkinnassa. Suomalaisten poisvetäminen olisi äärimmäinen vaihtoehto. Voimme asettaa kansallisia rajoitteita, joiden mukaan suomalaiset eivät saisi toimia tietyillä alueilla, mutta tällaisia rajoitteita ei olla katsottu tarpeelliseksi. Untso on YK:n vanhin tarkkailuoperaatio, joka perustettiin 1948 valvomaan Israelin itsenäisyyssodan jälkeistä rauhanprosessia. Tällä hetkellä Untso toimii kaikkialla Lähi-idässä. Bozizén. Siihen asti muslimivähemmistöä oli kohdeltu kaltoin, ja alkoi koston kierre. Tähän enimmäkseen kristittyjen muodostama Anti-Balaka vastasi aloittamalla omat kostotoimensa muslimivähemmistöä vastaan. Pitää ymmärtää, että vaikka kriisi on saanut uskonnollis-etnisiä piirteitä, ei se ole alkujaan uskonnollinen. Vuosikymmenien ajan vallasta ovat taistelleet erilaiset heimot ja klaanit. Tämän päivän kapinallinen on huomisen hallitsija, joka kohta taas syrjäytetään, Lappalainen toteaa. Siltaoperaatio Käynnissä oleva Eufor-operaatio on niin sanottu siltaoperaatio, jolla pyritään vakauttamaan Keski- Afrikan tilannetta, ja luomaan toimintaedellytykset suunnitteilla olevalle laajamittaiselle YK-operaatiolle. Suomalaiset sotilastarkkailijat pysyvät Golanilla Toimintaa Syyrian puolella on rajoitetu. YK:n sotilastarkkailijoita Golanin kukkuloilla. Lappalaisen mukaan on liian aikaista arvioida operaation kokonaisvaikutuksia, mutta jonkinlaista edistystä on jo havaittavissa. Eufor-operaatio on saanut aikaan sen, että Banguin alueella tilanne on rauhoittumassa. Minna Laajava Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan- ja kriisinhallinnanyksiköstä kertoo, että Suomen osallistumispäätös koskee toistaiseksi vasta Eufor-operaatiota. Tilannetta arvioidaan uudestaan, kun YK-operaatio perustetaan. Eufor-operaation kokonaisvahvuus on noin 800 henkeä, joista suomalaisia on 25. Suomalaisista 21 toimii Keski-Afrikan pääkaupungin, Banguin lähistöllä, ja neljä upseeria on sijoitettu operaation pääesikuntaan Kreikkaan. Suomen osalta operaation budjetiksi on arvioitu 5,7 miljoonaa. Kuva: puolustusvoimat Kuva: puolustusvoimat

7 ruotuväki 13/ reportaasi Kuvat: Joona Haataja Sukellusveneentorjunta-ammunnat Atlantilla ennen Englannin kanaalia olivat yksi matkalla järjestettyjen lukuisien ammuntojen kohokohdista. Merikadetin tulikaste Pitkien päivien koulutuspurjehdus miinalaiva Uusimaalla antoi arvokasta kansainvälistä kokemusta. EU-vaaliäänestys järjestettiin Tanskan aluevesillä erityisjärjestelyin. Joona Haataja Mittavat valmistelut ovat takana ja edessä on Helsingin Kauppatori, josta miinalaiva Uusimaa irrottaa harmaana toukokuisena maanantaina kuuden viikon koulutuspurjehdukselle. Laiturialueella joukko ihmisiä katsoo haikeina miehistön lähtöä kohti Välimerta. Pian laiva jättää Helsingin taakseen ja viimeinen verkkopykälä kännykästä häviää. Se on menoa nyt, toteaa vierelläni kannella seisova kadetti Alexandre Sajinov. Ilta hämärtyy ja siirryn konetiloihin harjoittelemaan konealiupseerin tehtäviä. Ensimmäisen vuosikurssin kadetit harjoittelevat aluksella miehistö- ja aliupseeritason tehtäviä, kun taas kolmannen vuosikurssin kadetit keskittyvät vaativampiin johtotason tehtäviin. Ruotsin Jas Gripenit tunnistuslennolla Kahden päivän päästä kattaessani upseerimessiin päivällistarjoilua kuuluu aluksen yläpuolelta valtaisa humina. Kaksi Ruotsin ilmavoimien Jas Gripen -hävittäjää kiertää alustamme ympäri ja ovat ilmeisesti tulleet tunnistuslennolle. Olemme Gotlannin kaakkoispuolella, aluevesirajan ulkopuolella. Gripenit antoivat hienon lentonäytöksen. Toinen hävittäjistä tervehti meitä kaartaen hytti kallellaan aluksen ohitse, kertoo seuraavana päivänä kadetti Miika Ruppa. Tanskan salmissa aluksella tapahtuu jotain tavallisesta poikkeavaa. On EU-vaalien äänestyspäivä. Pieneen messiin on askarreltu äänestyskoppi asianmukaisine varusteineen. En ole kuullut, että tällä laivalla olisi aikaisemmin järjestetty äänestystä, kertoo vaalitoimitsija, yliluutnantti Tommi Seppälä. Kyllä äänestäjistä huomaa, että vähän jännittää, hän jatkaa. Päivät aluksella ovat pitkiä. Vahtikierrosta riippuen hereillä ollaan vuorokaudessa jopa yli 18 tuntia, johon sisältyy koulutusta ja taukoja. Koulutusta järjestetään ympäri vuorokauden aluksen ollessa jatkuvasti kulussa. Norjan huoltokäynnin jälkeen Biskajanlahdelle saavuttaessa aallot yltyvät jopa yli viisi metrisiksi. Käynnissä olevan ruokailun keskeyttää päällikön kuulutus. Norjasta lähdön jälkeen aluksen käänteisosmoosilaitteet eivät ole tuottaneet puhdasta vettä. Alus kiinnittää El Ferrolin sotasatamaan perjantaina varaosien noutoa varten, kuuluttaa komentajakapteeni Toni Joutsia. Hupenevan vesitilanteen takia otetaan käyttöön mittavat vedensäästötoimet. Muun muassa suihkussa käynti kielletään. Sukellusvene ja mereen pudonnut mies Atlantin jälkeen horisontissa näkyy maata. Edessä olevat kaksi mannerta, Eurooppa ja Afrikka, halkaisee vilkkaasti liikennöity Gibraltarin salmi. Muutaman päivän kuluttua saavumme matkamme odotetuimpaan määränpäähän, Barcelonaan. Viikonlopun hengähdystauon jälkeen laiva jättää suurkaupungin taakseen espanjalaisilla elintarvikkeilla täydennettynä. Tunnelmat ovat haikeita Barcelonan jättämisestä, mutta toisaalta kotimatkan alkaminen tuo uutta virkeyttä. Gripenit antoivat hienon lentonäytöksen. Sotilaspastori Ari Suominen piti jumalanpalveluksen Kielin kanavassa Pohjois-Saksassa. Paluumatkalla Gibraltarissa aluksen VHF-radiosta tulee viesti, jonka mukaan alueella etsitään mereen pudonnutta miestä. Aluksella tehostetaan tähystystä. Pian vahtipäällikkö, komentajakapteeni Jarmo Heikkilä huomaa horisontissa jotain poikkeavaa. Vettä halkoo musta torni. Siellä on sukellusvene, hän sanoo. Tunnelma ohjaamossa sähköistyy. Aluksen päällikkö yrittää ottaa yhteyden brittiläiseen ydinsukellusveneeseen, mutta turhaan. Yrittää salata toimintaansa, komentajakapteeni Joutsia arvelee. Ammuntoja Atlantilla ja Välimerellä Atlantilla järjestetyt sukellusveneentorjunta-ammunnat ennen Englannin kanaalia ovat yksi matkalla järjestettyjen ammuntojen kohokohdista. Ammunnat suoritetaan raketinheittimillä ja syvyyspommeilla. Lisäksi aluksen ammusvarastot tyhjenevät lukuisien tykki- ja laivakonekivääriammuntojen aikana Atlantilla ja Välimerellä. Saavuttuamme Etelä-Ruotsin Karlskronaan alkaa valmistautuminen tulevaan kansainväliseen BALTOPS-harjoitukseen. Viikonlopun jälkeen kymmenet sotaalukset lähtevät etelään alusosaston yhteiskuvaa varten. Miinalaiva Uusimaan kulkiessa särmästi muodostelmassa paikalle saapuu yllättäen kutsumattomia vieraita. Matkustajakoneen kokoinen lentokone lentää noin 50 metrin korkeudessa muodostelman välistä lähellä aluksia. Kone tunnistetaan venäläiseksi tiedustelukoneeksi. Myös seuraavana päivänä ilmapuolustusharjoituksen aikana kone lentää miinalaivan ohi, perässään kaksi saksalaista hävittäjää. Miinalaiva Uusimaan parhaat näytöt BALTOPS:ssa annettiin ilmatorjunta-ammunnassa. Uusimaa ampui keulatykillä tarkimmat osumat. Ammuntaan osallistui muun muassa saksalainen ja brittiläinen fregatti. Koulutuspurjehdus päättyi yhtä nopeasti kuin se alkoi. Jos jokin minussa muuttui matkalla, niin ainakin aloin arvostamaan suomalaista metsämaisemaa. Kirjoittaja opiskelee kadettina Maanpuolustuskorkeakoulussa 83. merikadettikurssilla. Nato-johtoinen BALTOPS-harjoitus kiinnosti myös Venäjän tiedustelua. Ilmassa Ilyushin-tiedustelulentokone ja takana piskuruinen Alpinist-luokan tiedustelualus. Edessä harjoitusosastoon kuuluva liettualainen partioalus.

8 8 LIBANON ruotuväki 13/2014 Operaatio Lähi-idässä Teksti Helena Immonen Taitto & Grafiikka Eero Ketonen Unifil on YK:n ja Suomen suurin rauhanturvaoperaatio. Unifilissa palvelee toukokuusta 2014 alkaen noin rauhanturvaajaa 37 eri maasta. Operaatio on kestänyt 36 vuotta, eikä sen kaikkia tavoitteita ole vieläkään saavutettu. Mutta mistä operaatio sai alkunsa? Libanonin kriisin juuret ulottuvat vuosikymmenten taa. Libanonin kristityt, joita on noin 40 prosenttia maan väestöstä, kokivat 1950-luvulla Lähi-idässä syntyneen arabinationalistisen liikkeen uhaksi. Vuonna 1951 kansallismieliset syyrialaiset murhasivat Libanonin entisen pääministerin Riad al-sohlin. Seitsemän vuotta myöhemmin kristittyjen ja muslimien välit kiristyivät ja väkivaltaisuudet alkoivat. Yhdysvaltojen nopea väliintulo rauhoitti tilannetta pintapuolisesti. Jännitteet maan väestöryhmien välillä kuitenkin säilyivät. Libanon pysytteli ulkona vuonna 1967 käydystä kuuden päivän sodasta. Sodan seurauksena Israel miehitti Länsirannan ja Syyrialle kuuluvan Golanin kukkulan alueen. Palestiinalaispakolaisia alkoi virrata Libanoniin. Palestiinalaiset ääriryhmät alkoivat 1960-luvun lopulla suorittaa terroristi-iskuja Israelia vastaan. Libanonin asevoimat ei kyennyt estämään palestiinalaisryhmien toimintaa, joten Israel vastasi iskuihin itse. Eri ryhmittymien aseistautuminen ja jännitteiden kasvaminen johti lopulta sisällissotaan. Libanonin sisällissodan katsotaan alkaneen , kun falangistikristityt tappoivat linja-autollisen palestiinalaisia siviilejä. Sisällissota kiihdytti palestiinalaishyökkäyksiä Israeliin, joka lopulta hyökkäsi Etelä-Libanoniin maaliskuussa YK:n turvallisuusneuvosto päätti toimia, ja Unifil-operaatio Etelä-Libanonissa sai alkunsa. Operaation budjetit Puolustusministeriö Ulkoministeriö Yhteensä 24mrd 12 mrd 12,7 mrd Yhteensä 107,7 mrd 62,3 mrd 45,4 mrd Suomi poistui operaatiosta vuonna Vuosien kulut ovat operaation purkukuluja Palestiinalaiset taistelijat tekevät tuhoisan sissi-iskun Israeliin. Israel aloittaa hyökkäyksen Libanoniin ja valtaa muutamassa päivässä koko Etelä-Libanonin. Libanonin hallitus lähettää YK:n turvallisuusneuvostolle protestin, jossa todetaan, ettei Libanonin hallituksella ollut yhteyttä palestiinalaisten suorittamaan iskuun Unifil perustetaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmilla 425 ja 426, joissa vaaditaan sotatoimien lopettamista Libanonissa ja Israelin vetäytymistä alueelta. Ensimmäiset rauhanturvaajat saapuvat ja asettuvat Israelin puolustusvoimien perustaman ja palkka-armeija SLA:n miehittämän turvallisuusvyöhykkeen ja muun Libanonin väliin. Unifilin tehtäviksi määritellään Israelin asevoimien vetäytymisen varmistaminen, kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttaminen sekä Libanonin hallituksen tukeminen Etelä-Libanonissa Kesäkuu 1982 Noin rauhanturvaajaa (ennen Nepalin poistumista/suomen tuloa). Israel miehittää Libanonin alueita uudelleen. Unifil jatkaa toimintaansa Israelin miehittämällä alueella. Ulkoasiainministeriön muistiosta 633 (päivätty ) käy ilmi YK:n pääsihteerin lausunto koskien Unifilin jatkamista: Olen syvästi vakuuttunut, että Unifilin poisvetäminen nykyisissä olosuhteissa johtaisi epätoivottuihin seurauksiin. Unifilin alueella sijaitseva Libanonin pataljoona ja santarmi eivät vielä ole siinä tilanteessa, että voisivat ottaa täyden vastuun alueesta Turvallisuusneuvosto päättää päätöslauselmalla 511 väliaikaisesti laajentaa Unifilin mandaattia kattamaan myös humanitäärisiä tehtäviä Israel vetäytyy takaisin etelään, mutta jättää Libanonin puolelle edelleen puskurivyöhykkeen. Kesä 2000 Toukokuu Israel vetäytyy vuoden 1978 YK:n päätöslauselmien mukaiselle rajalle. YK:n karttaryhmä alkaa määrittää Israelin ja Libanonin välillä kulkevaa jakolinjaa eli niin sanottua sinistä linjaa. Jakolinja saadaan päätökseen, Israel ja Libanon lupaavat kunnioittaa linjaa. Ulkoasiainministeriön muistiosta 633 (päivätty ) käy ilmi, että Unifiliä pidettiin yleisesti epäonnistuneena operaationa. Muistion kohdassa kolme todetaan: Kuten tiedetään, Unifil on perustamisestaan lähtien ollut jatkuvissa vaikeuksissa. Tähän on monia syitä. --- Mandaatin ylimalkaisuus ja epäselvyydet Unifilin joukkojen toiminta-alueesta ovat Israelin asevoimien, majuri Haddadin ns. de facto -joukkojen ja eri falangistiryhmittymien ristipaineessa ajoittain johtaneet Unifilin toimintakyvyttömyyteen. Räikeimmin tämä kävi ilmi Israelin tehdessä kesäkuussa invaasion Libanoniin. Lokakuu 1982 YK:n pääsihteeri pyytää Suomea lähettämään rauhanturvaajia Unifil-operaatioon Nepalin pois vetämän 462 sotilaan suuruisen pataljoonan tilalle. Ulkoasiainministeriön Unifil-operaation päätöksentekoon liittyvistä muistioista käy kuitenkin ilmi, että operaation selvistä ongelmista huolimatta Suomi piti sen olemassaoloa tärkeänä ja uskoi, että ilman operaatiota tilanne alueella kärjistyy entisestään. Myös suoraa tukipyyntöä YK:n pääsihteeriltä Suomelle pidettiin luottamuksen osoituksena. Osallistuminen operaatioon oli poliittisesti tärkeä päätös. Marraskuu 1982 Suomi tekee päätöksen enintään 460 rauhanturvaajan lähettämisestä operaatioon Lähteet: UNIFIL rauhanturvaajan opas 1/2014, YK:n verkkosivut, Unifilin operaation verkkosivut, ulkoasiainmi

9 ruotuväki 13/2014 LIBANON 9 IND Kuten tiedetään, Unifil on perustamisestaan lähtien ollut jatkuvissa vaikeuksissa. Tähän on monia syitä Mandaatin ylimalkaisuus ja epäselvyydet Unifilin joukkojen toiminta-alueesta ovat Israelin asevoimien, majuri Haddadin ns. de facto -joukkojen ja eri falangistiryhmittymien ristipaineessa ajoittain johtaneet Unifilin toimintakyvyttömyyteen. ITA KOR GHA MYS IDN NPL ESP VÄLIMERI LIBANON FIN - IRL SYYRIA ISRAEL Grafiikka Unifil/YK Sininen linja Suomalais-irlantilaisen pataljoonan vastuualue Unifil-joukkojen vahvuus noin rauhanturvaajaa. Operaation vahvuutta aletaan pienentää. Maaliskuu 2006 Levottomuudet Etelä-Libanonissa alkavat. Toukokuu 2006 Hizbollah ampuu raketteja Israelin puolelle ja Israelin raja-asemia tulitetaan. Israel vastaa tykistötulella. Kesä 2006 Sota syttyy. Viisi Unifilin henkilöä kuolee YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyy päätöslauselman 1701, jossa vaaditaan sotatoimien välitöntä lopettamista. Operaatiosta tulee Unifil II. Sotatoimet loppuvat Mandaattia ja tehtäviä laajennetaan: Unifilin tehtäviin lisätään pakolaisten kotiinpaluun turvallisuuden takaaminen, humanitäärisen avun perille pääsemisen tukeminen, vihollisuuksien lopettamisen valvominen, Libanonin asevoimien tukeminen Etelä-Libanonissa ja sinisen linjan valvominen YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyy uusimman operaatiota koskevan päätöslauselman Päätöslauselma jatkaa mandaattia vuodella ilman muutoksia. Vuonna 2014 tilanne Libanonissa on vakaa mutta vieläkään Libanonin asevoimat ei kykene ottamaan turvallisuusvastuuta Etelä-Libanonissa. Libanonin asevoimien kyvyttömyys kirjattiin operaation haasteiksi jo sen alkuvaiheessa. Vuosikymmenten aikana asevoimien kyky on kyllä kasvanut, mutta ei riittävästi. Kukaan ei osaa arvioida, milloin Libanonin asevoimat kykenee ottamaan turvallisuusvastuun Etelä-Libanonissa. Unifilin vahvuus vuonna 2002 YK:n turvallisuusneuvosto päättää operaation vahvuuden Unifilin vahvuus marraskuussa 2012 Joukkojen vahvuus noin nostamisesta enintään Operaation vahvuus rauhanturvaajaa rauhanturvaajaan rauhanturvaajaa. SuomI vetäytyy operaatiosta Suomi tekee päätöksen lähettää enintään vahvennetun komppanian verran rauhanturvaajia operaatioon. Libanoniin lähtee pioneerikomppania raivaus- ja rakentamistehtäviin ja lisäksi muutamia esikuntaupseereita. Suomi lähettää joukkoja yhteistoiminnassa Irlannin kanssa. Päätös joukkojen osallistumisesta on määräaikainen SuomI vetäytyy operaatiosta aiemman päätöksen mukaisesti Tasavallan presidentti tekee päätöksen Suomen uudesta osallistumisesta operaatioon jääkärikomppanialla ja esikuntaupseereilla. Alkuvuosi 2012 Operaatioon lähtee 177 rauhanturvaajaa Marraskuu 2013 Suomi ottaa johtovastuun suomalais-irlantilaisessa pataljoonassa. Suomalaisten vahvuus nousee 350 rauhanturvaajaan. Ulkoasiainministeriön muistiosta 16/2011 (päivätty ) selviää, että Libanonin tilanne arvioitiin olevan melko vakaa. Unifililla arveltiin olleen vaikutusta vakauden saavuttamisessa. Merkittävimmäksi riskiksi arvioitiin jonkin osapuolen irtaantumista vuonna 2006 hyväksytystä turvallisuusneuvoston päätöslauselman sisältämästä poliittisesta ratkaisusta. Operaation välittömiksi vaaratekijöiksi arvioitiin tulitaukorikkomukset sekä maastossa olevat miinat ja räjähtämättömät ammukset. isteriön asiakirjat, CIA World Factbook, puolustusvoimat, useat taustahaastattelut Suomessa ja Libanonissa.

10 10 kentällä ruotuväki 13/2014 lyhyesti Karjalan prikaatiin raivaajakomppania Sotilasräjähteiden raivauskoulutusta saa jatkossa Vekaranjärvellä, sillä raivaajakomppania siirtyi 1. heinäkuuta Karjalan prikaatiin. Komppanian päällikkö, majuri Juha Olli kertoi siirron sujuneen suunnitelmien mukaisesti. Tilat ovat valmiina, mutta peruskorjaukset ovat kesken. Uusiin tiloihin päästään sitten vuoden vaihteessa. Keuruulta Pioneerirykmentistä Vekaranjärvelle siirtyi 12 henkilökunnan jäsentä, ja komppaniassa aloitti 7. heinäkuuta 70 uutta alokasta, jotka koulutetaan räjähteiden raivaamiseen. SNä Varusmiesliitto vaatii kutsuntauudistuksia Varusmiesliitto vaatii laajamittaisia uudistuksia kutsuntoihin suuren keskeytysprosentin pienentämiseksi. Varusmiesliitto ehdottaa, että kutsuntaprosessista tulisi monivaiheinen ja osia siitä siirtyisi lähemmäs palveluksen alkua. Pidämme ongelmallisena, että kutsuntatilaisuudesta palvelukseen astumiseen on aikaa vuosi tai enemmänkin. Siinä ajassa palveluskelpoisuus saattaa muuttua moneen kertaan, toteaa Varusmiesliiton puheenjohtaja Ville Blom. HMa Tukilentolaivue siirtyi Pirkkalaan Puolustusvoimien ainoa kuljetus- ja yhteyskonekalustolla operoiva lentoyksikkö siirtyi 26. kesäkuuta Tikkakoskelta Pirkkalaan osana puolustusvoimauudistusta. Siirto tarkoitti noin 60 henkilölle työpaikan vaihtumista. Tukilentolaivueen komentaja, majuri Markus Leivo vahvisti, ettei irtisanomisiin jouduttu turvautumaan. Työpaikkoja ei menetetty, mikä on hieno homma. Kaiken kaikkiaankin erityisjärjestelyitä oli hyvin vähän. SNä Kainuun prikaatin urheilijoilla vala Kesäkuun alussa palveluksensa aloittaneet 14 lumilajien huippuurheilijaa vannoivat sotilasvalansa 4. heinäkuuta Vuokatin pallokentällä. Valan vastaanotti eversti Kari Pietiläinen. Joukkoja komensi everstiluutnantti Rainer Mäkelä ja hartauden piti kenttärovasti Jouni Parviainen. Valakaavan esilukijana toiminut ensimmäinen suomalainen suurmäen maailmanmestari Tapio Räisänen muistaa myös oman valatilaisuutensa. Räisänen suoritti palveluksensa Kainuussa Valatilaisuus pidettiin Hyrynsalmella. Ajoimme sinne polkupyörällä 80 kilometrin matkan ja takaisin, Räisänen sanoo. JVä Oikaisu Ruotuväen numerossa 12/14 oli kaksi nimivirhettä. Sivun 11 Eteenpäin-jutussa haastatellun majurin nimeksi mainittiin Marko Hietanen, mutta oikea sukunimi on Heiskanen. Lisäksi kannessa esiintyneen majurin etunimi on Markus Töhönen, ei Marko, niin kuin tekstissä väitettiin. Intti tutuksi jo ennen palvelusta Rantalakeudella koulutetaan kutsuntaikäisiä. Kurssi tarjoaa tieto- ja taitokoulutuksen lisäksi myös eväitä tulevaan reserviläisarkeen. Neena Kuukasjärvi Oulun kupeessa Limingan ja Lumijoen kunnissa pyörähti keväällä käyntiin Tie armeijaan -kurssi, jonka päämääränä on tarjota kutsuntaikäisille monipuolista tietoa ja valmiuksia palvelusta varten. Ainutlaatuinen kurssi tarjoaa tieto- ja taitokoulutuksen lisäksi myös eväitä tulevaan reserviläisarkeen. Tämän päivän nuorelle moni armeijassa vastaan tuleva asia voi äkkiseltään olla suuri kulttuurishokki. Siksi kaikki se työ, mitä tehdään jo etukäteen onnistuneen palvelusajan varmistamiseksi, on tärkeä asia niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta, kiteyttää Maanpuolustuskoulutusyhdistys ry:n Pohjois-Pohjanmaan Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö, everstiluutnantti evp Timo Kesäläinen. Tie armeijaan -kurssi on ensimmäinen laatuaan Suomessa ainutlaatuinen on myös järjestäjäjoukko; vetovastuussa ovat paikallisen lions-klubi Liminka-Liminganlahden lisäksi MPK sekä puolustusvoimien Pohjois-Pohjanmaan aluetoimisto. Olemme saaneet mukaan vaikuttavan joukon eri alojen asiantuntijoita antamaan omasta näkökulmastaan käytännön neuvoja kutsuntaikäisille, kertoo kurssin puuhamies ja idean isä, LC Liminka-Liminganlahden kurssivastaava Jukka Raitio. Tarkoituksena on, että Tie armeijaan -koulutus järjestetään jatkossa joka vuosi. Kutsuntatilaisuuksien lisäksi markkinointi- ja tiedotuskanavina toimivat alueenoppilaitokset, etsivä nuorisotyö, seurakunnat, sekä eri vapaa-ajanjärjestöt. Aikaa kysymyksille ja omille pohdinnoille Vaikka moni kurssilla käsiteltävistä asioista on tuttuja jo kutsuntatilaisuudesta, kiittelevät sekä järjestäjät että kurssilaiset vapaamuotoisempien kurssitilaisuuksien antia kysymyksille ja keskusteluille on varattu aikaa. Luentojen lisäksi ohjelmasta löytyy esimerkiksi tutustuminen toimintaan ampumaradalla, maasto- ja marssikoulutusta sekä tutustumisvierailu kolumni Sosiaalinen sotilas Nykysodankäynnin uusin ase on someagentti. Vaikka kyseisen palvelustehtävän nimike kuulostaa toimintaelokuvan roolihahmolta, on kyseessä oiva apuri nuorelle varusmiehelle. Tämä sosiaalisen median taistelukentillä ryntäävä soturi tuo myös monille uusille alokkaille ensikosketuksen Suomen puolustusvoimiin luku on mullistanut ihmisten välisen kommunikaation ja viestinnän. Nuoret ovat omaksuneet eturintamassa mobiiliteknologian mahdollisuudet, ja perinteiset tavat yhteydenpitoon ovat vähitellen väistyneet. Saman ovat saaneet Marssikoulutus sisältyy sekin Tie armeijaan -kurssin ohjelmistoon. Kainuun prikaatiin. Ensimmäiselle kurssille on mukaan innostunut kymmenkunta nuorta, reilu kymmenen prosenttia Limingan ja Lumijoen alueen kutsuntaikäisistä siis. Hyvä kurssi, ehdottomasti voi suositella kaikille, vakuuttavat Jaakko Junttola sekä Asser Korhonen. Tosielämässä jokainen feisbuukkaaja ja tviittaaja on palvelusaikanaan someagentti. huomata varusmiesten läheiset. Kotiväki vastaanottaa kasarmeilta tekstiviestejä paperisten kirjeiden sijaan. Ystäville kuulumiset asepalveluksen varrelta vaihdetaan sosiaalisessa mediassa. Ei ihme, että nykyään puolustusvoimatkin on osana some-aikakautta, sillä palvelusajan tärkein Kurssilta nuoret miehet odottavat saavansa etukäteen lisää tietoa siitä, mitä palveluksen aikana on odotettavissa, mutta myös käytännön neuvoja palveluksen jälkeiseen elämään. Mukaan on innostunut myös Riikka Haataja, joka lähti hakemaan kurssilta lisätietoa naisten linkki ympäröivään maailmaan sijaitsee internetin syövereissä. Kupletin juoni ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Yhteiset pelisäännöt laahaavat auttamatta jälkijunassa nykynuorten näkökulmasta. Varusmiehille opastetaan ainakin omien havaintojeni mukaan erittäin mallikkaasti mitä sosiaalisen median valtavirrassa saa palvelusajalta kertoa. Omat fiilikset #inttiarjesta on suorastaan suotavaa jakaa ystäville, mutta liian tarkkoja strategisia tietoja ei someen saa paljastaa. Yhtä selkeää ja tasavertaista linjaa kaivattaisiin myös mobiililaitteiden käyttöön. Kuva: Neena Kuukasjärvi vapaaehtoisesta varusmiespalveluksesta. Joitain tuttuja tyttöjä on käynyt armeijan, mutta ajattelin, että tällaiselta kurssilta saisin vielä enemmän tietoa aiheesta. Myös Limingan lukiossa suhtaudutaan koulutukseen myötämielisesti; lukiolaiset saavat kurssin hyväksiluettua myös opintoihinsa. Muutakin kuin maastokelpoisuutta Oli odotettavissa, että nämä ensimmäiselle kurssille ilmoittautuneet nuoret ovat niitä, jotka ovat jo valmiiksi motivoituneita ja hyvällä asenteella lähdössä palvelukseen. Hyvä niin, ja toivottavasti jokaisen kurssilaisen kautta sana leviää myös eteenpäin, toivoo Jukka Raitio. Kutsuntaikäisille suunnatun mielenkiintoisen ja korkeatasoisen sisältönsä lisäksi Tie armeijaan -kurssilla on myös pitemmän tähtäimen tarkoitusperiä: kohderyhmänä ovat myös ne nuoret, joille varusmiespalvelukseen osallistumien tai sen kunnolla läpikäynti ei ole itsestäänselvyys. Varusmiespalvelusaika on kenties viimeinen ajankohta nuoren elämässä, jossa hän on tasavertaisena lähtöviivalla ikätoveriensa kanssa. Palveluksen onnistuminen voi vaikuttaa ratkaisevasti nuoren kokemukseen itsestään ja pärjäämisestään, painottaa luennoitsijana kurssilla vieraillut majuri Juha Taskinen puolustusvoimien Pohjois-Pohjanmaan aluetoimistosta. Nuorten keskuudessa vallitseva asenneilmapiiri näkyy aina myös palvelukseen astumis- ja keskeytystilastoissa. Tällaiset kurssit ovat erinomaista mainosta puolustusvoimille. Kunnialla suoritettu palvelus ja vaikkapa palveluksen aikana hankitut ammatilliset valmiudet voivat avata ovia jatkokoulutukseen tai työelämään sen sijaan palveluksen epäonnistuminen ja keskeytyminen voi olla viimeinen niitti tiellä kohti syrjäytymistä. Vaikkei sota yhtä miestä kaipaakaan, Taskinen vakuuttaa, että jokainen palvelukseen astuva on myös järjestelmän kannalta merkityksellinen. Palveluksensa keskeyttäviä on ja tulee aina olemaan, ja tämä on toki huomioitu koulutus- ja joukkotuotantojärjestelmässä. Tärkeämpi näkökohta on kuitenkin palvelusturvallisuus. Mitä paremmin valmistutuneina ja paremmalla asenteella nuoret palveluksen astuvat, sitä parempi tilanne on kaikkien kannalta. Deniz Kaya > Jokaisen varusmiehen taskusta löytyvä puhelin ei kuitenkaan ole löytänyt vielä paikkaansa osana varusmiesten päiväohjelmaa. Joissakin varuskunnissa puhelimien käyttöä rajoitetaan kymmenminuuttiseen puhelintuokioon ennen nukkumaanmenoa, kun taas toisaalla puhelin on mukana läpi päivän. Yleisen hämmennyksen lisäksi erilaiset käytännöt herättävät paljon kysymyksiä. Monille puhelin on ainoa tapa pysyä yhteydessä kasarmin ulkopuoliseen maailmaan. Sosiaalisen elämän ylläpito palvelusaikana on tärkeää, jotta siirtyminen reserviin sujuu mahdollisimman kevyesti. Myös usein varusmiehen tiivis yhteydenpito läheisiinsä antaa kaivattua lisäenergiaa ja motivaatiota palvelukseen. Tosielämässä jokainen feisbuukkaaja ja tviittaaja on palvelusaikanaan someagentti ja osa puolustusvoimien imagoa. Liian tiukoilla mobiililaitteiden käytön rajoituksilla puolustusvoimat ampuu itseään jalkaan, sillä tämä provosoi nuoret kiertämään sääntöjä. Täten toivoisin kasarmeille nykyaikaisia ja tasavertaisia pelisääntöjä mobiililaitteiden käyttöön. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 13/ kentällä Kenraalin viimeinen lento palveluksessa Jarmo Lindberg lensi viimeisen lentonsa ohjaajana Pilatus-matkustajakoneella. Hän ei voi toimia enää ohjaajana tai miehistössä, vaan ainoastaan matkustajana. Teemu Kakko Puolustusvoimain tuleva komentaja, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg lensi perjantaina 19. kesäkuuta viimeisen lentonsa ohjaajana. Lindberg lensi yhdessä tukilentolaivueen lennonopettajan kanssa lyhyen kiitoradan koulutuslennon Pilatus-matkustajakoneella Helsinki-Vantaalta Selänpäähän ja sieltä Jyväskylän Tikkakoskelle. Takanaan hänellä on melkein 40 vuotta säännöllistä lentämistä. Lensin ensimmäisen purjelentokoululentoni 15-vuotiaana Selänpäässä 14. heinäkuuta 1974, Lindberg kertoo. Sveitsiläinen Pilatus on viimeinen konetyyppi, johon Lindbergillä on kelpuutus. Lentotehtävän vastaanottamiseen tarvitaan lentomerkki ja kyseisen konetyypin tyyppikelpuutus. Ikäraja Pilatuksella lentämiseen on 55 vuotta, joka tuli Lindbergillä täyteen tässä kuussa. Hän ei voi toimia enää ohjaajana tai miehistössä, vaan ainoastaan matkustajana. Lindberg ei tuntenut haikeutta vielä ennen koneeseen astumista. Tällä hetkellä on ihan mukava olo. Uskon kuitenkin, että kun viimeinen lento on lennetty, niin voi tulla muutama haikean puoleinen hetki. En muista aikaa aikuisena, jolloin en olisi lentänyt, kenraaliluutnantti Lindberg myönsi ennen lähtöä. ruotuväki 40 vuotta sitten Puolustusvoimat ei ole, vaikka niin usein luullaan, vain miesten valtakunta. Miehiä palveluksessa tosin on laitoksen luonteesta johtuen selvästi enemmän, mutta tämäkin laitos tarvitsee suuren määrän toimisto ym. henkilökuntaa ja näissä tehtävissä riittää naisille työmaata. Puolustusvoimien palveluksessa olevien kirjanpitäjien, kanslistien, toimistoapulaisten, reikäkorttilävistäjien jne. työolot eivät käytännössä juuri eroa siviiviilipuolen vastaavista tehtävistä: samoja työaikoja noudatetaan, työstä saa suunnilleen saman palkan, johon Joonas Välilä Lapin lennosto sai 1. heinäkuuta uuden komentajan, kun eversti Jukka Ahlberg otti lennoston komentoonsa. Toimin aiemmin Karjalan lennostossa lennonopettajana, esityslentäjänä ja hävittäjälentueen päällikkönä, ilmavoimien esikunnassa operatiivisen osaston apulaisosastopäällikkönä ja suunnitteluosaston osastopäällikkönä, Hävittäjälentolaivue 11:n komentajana Lapin lennostossa ja Lentosotakoulun johtajana. Ilmatilan valvonta ja vartiointi ovat Lapin lennoston päätehtäviä. Ei aikaa ilmailuharrastukselle Lindberg uskoo tulevassa tehtävässään puolustusvoimain komentajana olevansa vielä useasti ilmavoimien koneessa matkustajana. Siviililupakirjaa hän ei kuitenkaan aio hankkia, sillä hän uskoo, ettei hänellä tulevaisuudessa ole enää aikaa ilmailuharrastukselle. vuosien mittaan lisätään ikälisät ja lopuksi nautitaan valtion eläkettä. Työsuhteet ovat normaaleja valtion toimia, mutta se ero siviiliin on, että palvelukseen voi niin halutessaan myös värväytyä. Värvätyksi voi mennä heti palvelukseen tullessaan tai sellaiseksi voi myöhemmin siirtyä. Värvätyllä on virkapuvun käyttöoikeus, maksuton sairaanhoito ja yleensä paremmat mahdollisuudet lisäpalkkioiden saamiseen. Työssä viihtymistä ei kai vähiten lisää myöskään siviilipuolen laitoksista niin tyypillisestä harvojen Lisäksi koulutamme sodan ajan joukkoja. Ulospäin näkyvin tehtävämme on Hornet-lentokoulutus ja yhteiset lentoharjoitukset ruotsalaisten sekä norjalaisten kanssa. Komentajana vastaan edellisten lisäksi monista hallintoon liittyvistä tehtävistä ja yhteistyöstä Lapin lennoston kumppaneiden kanssa. Toimin aiemmin Lentosotakoulun johtajana, ja suurin osa joukko-osaston komentajuuteen ja varuskunnan päällikkyyteen liittyvistä tehtävistä ovat varsin samanlaisia kuin Lapin lennostossakin. Uudessa tehtävässä painottuu operatiivinen toiminta kun edellisessä painottui koulutus ja erityisesti lentokoulutus. Jos olisin jäänyt tästä tehtävästä eläkkeelle, olisin harkinnut siviililupakirjan hankkimista. Minulla on kyllä tuttuja, joilla on tarkastuslentokelpuutus, ja useampikin heistä on tarjoutunut lentämään minulle siviililupakirjat ja tarkastuslennot, Lindberg sanoo. Lindberg on taustaltaan hävittäjälentäjä. Hän on ensimmäinen puolustusvoimain komentajaksi miesten johtamasta byrokratiasta poikkeava työympäristö; miesvoittoinen työpaikka antaa arvoa naisen työpanokselle. Ylioppilastutkinnon tai kauppaopiston suorittaneen värvätyn lähtöpalkka on uuden virkaehtosopimuksen mukaan V5 eli mk /kk. Värvätyllä on mahdollisuus tulla nimitetyksi erikoismieheksi ja tämä merkitsee aina yhtä palkkaluokkaa korkeampaa palkkaa. Esimerkiksi 5 ikälisää (12 vuoden palvelus) ja yhden vuoden erikoisnimityksen omaavan värvätyn palkka on tällä hetkellä noin mk/kk. Olen toiminut aiemmin Lapin lennostossa, joten tunnen hyvin henkilöstön, toiminta-alueen ja tehtävät. Hornet-lentäjänä tunnen myös hyvin lennoston pääkaluston ja sen käyttöperiaatteet. Edellisestä työpaikasta jään kaipaamaan työkavereita ja eteläpohjalaisten maanpuolustustahtoa. Yhteistyön syventäminen ruotsalaisten ja ehkä norjalaistenkin kanssa tulee olemaan mielenkiintoista. Nyt lennämme lähes viikoittain heidän kanssaan ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Saamme koottua isoja ilmataisteluharjoituksia ja harjoitusvastuksiksi erilaisia hävittäjiä, kun kaikilla on käytössään eri konetyyppi. valittu henkilö, jolla on lentäjätaustaa. Uransa aikana Lindberg on lentänyt useilla erilaisilla koneilla, muun muassa MiGeillä, Hawkeilla, Drakeneilla ja Horneteilla. Lisäksi hän on lentänyt erilaisilla koneilla eri puolilla maapalloa. Viime ajat Lindberg on lentänyt Pilatuksilla. 15-vuotiaasta lähtien minulla on ollut aina jollekin konetyypille kelpuutus voimassa. Puolustusvoimista löytyy töitä myös naisille eteenpäin Sveitsiläinen Pilatus on viimeinen konetyyppi, johon kenraaliluutnantti Jarmo Lindbergillä oli kelpuutus. Lindberg ei tuntenut haikeutta vielä ennen koneeseen astumista. Lennoston komentajaksi Värvätyt Marita Tammivaara ja Raija Salin ovat valinneet työpaikakseen Puolustusvoimien tietokonekeskuksen. Eversti Jukka Ahlberg siirtyi 1. heinäkuuta Lapin lennoston komentajaksi. Kuva: Teemu Kakko Kuva: Ruotuväki Kuva: puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Sami Tyynelä, jääkäri 19 TOIMENKUVA Koiranohjaaja PALVELUSPAIKKA Kainuun prikaati KOULUTUS Talonrakentaja JOTAIN MUUTA, MITÄ? Nämä on nyt niitä hyviä hommia. Koiran kanssa metsässä Helena Immonen Saksanpaimenkoira Eemeli makaa jääkäri Sami Tyynelän jaloissa ja läähättää äänekkäästi. Nyt niin rauhallisen oloinen Eemeli on Tyynelän mukaan luonteeltaan energinen koira. Metsässä aika helposti Eemeli alkaa kulkea siksakkia liinan päässä, jos en itse kulje tarpeeksi kovaa perässä. Välillä meinaa jälkikin kadota, kun vauhti on liian kova, Tyynelä naurahtaa. Tyynelä astui palvelukseen Kainuun prikaatin tiedustelukomppaniaan tammikuun erässä. Kipinä koiranohjaajaksi syttyi jo ennen palvelukseen astumista, kun Tyynelä etsi tietoa erikoistehtävistä puolustusvoimien sivuilta. Palveluksen toisella viikolla tehtävien esittelytilaisuudessa hän vihdoin päätti, että tähän hommaan haluaa. Haastattelun perusteella hänet valittiin sotakoiraosastolle koiranohjaajaksi. E-kauden toisella viikolla saimme nimikkokoirat. Eemelin kanssa yhteiselo on mennyt hyvin. On ollut mukava nähdä, miten tämä koira toimii metsässä. Oikeastaan olen ollut yllättynytkin siitä, miten hyvin ylipäätänsä partiokoira toimii. Hyviä tuloksia harjoituksissa Koiranohjaajan vastuulla on omasta nimikkokoirasta huolehtiminen. Hoitoon kuuluu muun muassa aamulenkki, ruokinta, kynsien leikkuu, turkin hoito, pesu ja mahdollisten haavojen hoitaminen. Sotilaallisen koulutukseen kuuluu esimerkiksi partiotoimintaa ja ihmisen jäljen ajoa. Koiran kanssa on etsitty vihollista leireillä. Ollaan saatu hyviä tuloksia harjoituksissa. Maastoharjoituksien olosuhteissa ei ole valittamista. Koiranohjaajat majoittuvat kahteen ASUINPAIKKA JYVÄSKYLÄ telttaan: kummassakin teltassa nukkuu yksi uros- ja yksi narttukoira ohjaajiensa kera. Karvainen lämpöpatteri on mukava kaveri pakkasilla. Tyynelä on koulutukseensa ja tehtäväänsä tyytyväinen. Hän on aina ollut koiraihminen, ja hänen perheeseensä kuuluu saksanseisoja. Koiria ja koiranohjaajia on Kainuun prikaatissa neljä. Ryhmähenki on Tyynelän mukaan tiivis, sillä aikaa vietetään paljon yhdessä, ja koirat ovat kaikkia yhdistävä tekijä. Koiran lukeminen on vaikeinta Tyynelä kertoo oppineensa paljon koiran hoitoon liittyviä asioita. Hän tunnustaa saaneensa myös hieman malttia tekemiseen: vaikka jokin tehtävä ei heti onnistuisikaan, keskittyminen ei herpaannu enää yhtä helposti kuin alussa. Haasteitakin löytyy. Vaikeinta itselleni on kyllä koiran lukeminen. Koiran tottelevaisuuskoulutus on myös haastavaa, Tyynelä kertoo. Palveluksensa loppuajalta hän toivoo lisää koirakoulutusta, jota taatusti onkin luvassa. Koiran lukemisessa Tyynelä haluaa kehittyä, samoin tottelevaisuuskoulutuksessa. Suojelukoulutuksesta on myös puhuttu, ja sitä olisi mukava päästä kokeilemaan. Tyynelä kehottaa kaikkia tulevia varusmiehiä, joita vähänkään koirat kiinnostavat, ottamaan selvää koiranohjaajan koulutuksesta. Hakijalta vaaditaan aitoa innostusta koiria kohtaan. Kävelykunnon täytyy myös olla hyvä, koska partiokävelyä tulee paljon. Mutta mitään superkuntoa koiranohjaajaksi ei tarvita. Vaikka tässä tehtävässä palveleekin 8,5 kuukautta, ei se ole juuri mitään. Aika menee todella nopeasti, kun koiran kanssa touhuaa

12 12 kentällä ruotuväki 13/2014 Puolustusvoimien puhelinvaihde on aina avoinna Nykyisen puolustusvoimien puhelinvaihteen toiminta käynnistyi vuonna Vaihdetta käytetään puheluiden ja soittopyyntöjen välittämiseen puolustusvoimien henkilökunnalle. Teemu Kakko Puolustusvoimat. Langan toisessa päässä vastannut heleä naisääni jää odottamaan vastausta. Ääni on monelle tuttu, sillä puolustusvoimien puhelinvaihdetta käyttävät päivittäin niin puolustusvoimien henkilökunta, yhteistyökumppanit, viranomaiset, media kuin tavalliset kansalaiset. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen teknikkokapteeni Ari Maskosen mukaan puhelinvaihteeseen tulevien puheluiden määrä on melko tasainen. Puhelumäärä vaihtelee jonkin verran eri viikonpäivien ja kuukausien välillä, mutta se on varsinkin arkisin ja virka-aikaan tasainen, Maskonen kertoo. Puolustusvoimien puhelinvaihdetta käytetään puheluiden ja soittopyyntöjen välittämiseen puolustusvoimien henkilökunnalle. Puhelinvaihteeseen soittaminen on samanhintaista kuin muihinkin puolustusvoimien numeroihin soittaminen. Hinta riippuu operaattorikohtaisista paikallisverkko- ja matkapuhelinmaksuista. Ensimmäinen vaihde 1930-luvulla Puolustusvoimien puhelunvälityksessä käytetään Elisan Helpnet-tietokantaa. Helpnet on sähköinen puhelinluettelo, jossa on tarpeelliset tiedot muun muassa tilaajien nimistä, sijaisuuksista ja lomista. Grafiikka: Eero Ketonen Puolustusvoimien ensimmäinen varsinainen puhelinvaihde aloitti toimintansa Laivanvarustajankadulla Helsingissä vuonna Sitä ennen puheluja välitettiin kenttäpuhelinvaihteissa. Nykyisen vaihteen toiminta käynnistyi vuonna 2009, kun puolustusvoimien kiinteä puhelinvaihdeinfrastruktuuri tuli elinkaarensa päähän. Nykyinen puhelinvaihde on vuodesta 2009 hioutunut jatkuvasti nopeammaksi ja tarkemmaksi, Maskonen sanoo. Puhelinvaihde on avoinna ympäri vuorokauden. Vaihteenhoitajilla on erilaisia koulutus- ja ammattitaustoja, ja kaikki ovat saaneet samantyyppisen perehdytyksen työhön. Toimenkuvaan kuuluu puheluiden ja soittopyyntöjen välittäminen. Vaihteenhoitajat työskentelevät avokonttorissa. Heidän työkaluihinsa kuuluvat tietokone, VoIPpuhelin ja kuulokkeet. Lähes kaikki työntekijät löytyvät Puhelunvälitystä hoidetaan Elisan Helpnet-tietokannan pohjalta. Helpnet on sähköinen puhelinluettelo, joka sisältää puhelunvälityksen kannalta tarpeelliset tiedot muun muassa tilaajien nimistä, sijaisuuksista ja lomista. Tietokannasta löytyvät lähes kaikki puolustusvoimien palveluksessa työskentelevät henkilöt. Tietoja päivitetään sitä mukaa, kun jotain henkilön tai numeron osalta muuttuu. Tilaajan perustietojen ajantasaisuudesta vastaa joukko-osasto, mutta loma- ja poissaolotietojen päivitys on tilaajan itsensä vastuulla, Maskonen toteaa. Tietokannasta etsitään tietoja joko nimen, erilaisten asiasanojen tai näiden yhdistelmien avulla. Jos tietoa ei löydy, ohjataan soittaja operatiivista toimintaa tukevaan palvelupisteeseen. Ääniohjaus ja internetissä pyörivät hakupalvelut olisivat vaihteessa toki teknisesti hyödynnettävissä, mutta palvelutason säilyttäminen ja turvallisuustekijät ovat vahvasti nykyisen ratkaisun puolella. huomio! verkossa Kansa taisteli -lehdet nyt luettavana verkossa Ruotuväen valokuvaaja käsittelee kuvat tarpeen tullen vaikka puhelimella. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Hannes Mattila Joonas Välilä Kaikki Kansa taisteli -lehdet on nyt mahdollista lukea internetissä. Suomen sotahistoriallinen seura julkaisi kaikki lehdet kesäkuussa verkkosivuillaan, jossa ne ovat vapaasti luettavissa. Aktiivinen sotahistorian harrastaja Timo Hakala skannasi lehdet Suomen sotahistoriallisen seuran verkkosivuille. Hän oli saanut lehtiä lahjoituksena 12 vuosikertaa. Loput vuosikerrat keräsin parin kolmen vuoden aikana, Hakala sanoo. Ajatus lehtien verkkoon lisäämiseen tuli Hakalalta itseltään. Mielestäni nämä lehdet ovat sellaista henkistä pääomaa, johon jokaisella suomalaisella on mahdollisuus päästä tutustumaan. Lehti perustuu veteraanien kertomuksiin Kansa taisteli -lehti perustuu sodassa olleiden miesten, naisten ja lasten kertomuksiin. Tarinoita lehdessä kertovat niin sotilaat kuin siviilitkin. Lehti siis perustuu täysin sodan ajan ihmisten kokemuksiin. Lehden päätoimittajina toimi Aktiivisella sotahistorian harrastajalla Timo Hakalalla on hallussaan kaikki 347 Kansa Taisteli -lehteä. muun muassa kenraaliluutnantti Lennart Oesch ja kenraaliluutnantti Aarne Blick. Lehteä julkaistiin vuodesta 1957 vuoteen Lehteä tehtiin noina vuosina yhteensä 347 numeroa. Lehti ilmestyi ensimmäisenä vuonna neljä kertaa. Seuraavina kahtena vuonna lehti ilmestyi jo kymmenen kertaa ja siitä lähtien muutamaa poikkeusta lukuunottamatta 12 kertaa vuodessa. Sivustolla, jolla lehdet ovat, oli kesäkuun loppuun mennessä kävijää. 72 prosenttia kävijöistä oli kerran sivuilla vierailleita ja loput 28 prosenttia vähintään kahdesti vierailleita. Hakalan mukaan lisää kävijöitä tulee, kun sana leviää. Koko ajan, kun tieto lisääntyy, niin kävijämäärä tulee nousemaan. Ainut ongelma on tällä hetkellä se, että yksittäisen numeron koko on iso. Tämän takia hitaammalla netillä, kuten mokkulalla, on vaikea saada lehtiä ladattua. Kuva: Ritva Hakala Suomen Sotahistoriallisen seuran puheenjohtajan Pentti Airion mukaan palaute, joka lehtien verkkoon laittamisesta on tullut, on ollut pelkästään positiivista. On selvää, että ihmiset tuntee mielenkiintoa näihin sodan ajan tapahtumiin. Ja kun veteraanit eri puolilta Suomea ovat kirjoittaneet, niin jokainen löytää kotipitäjänsä miesten tarinoita. Se on se paras anti, Airio sanoo. Skannaamisessa oli iso työ Lehtien skannaamisessa verkkoon kesti noin neljä kuukautta. Hakala teki sivuille myös hakemiston, joka oli hänen mukaansa yhtä isotöinen homma kuin lehtien skannaaminen. Mittaa hakemistolla on noin 60 sivua. Yksittäisen jutun otsikko ei kerro ihan kaikkea, mitä ihmiset haluavat tietää. Tein sivuille sellaisen hakemiston, jossa on mainittu otsikon lisäksi muun muassa mitä sotaa, mitä puolustushaaraa tai aselajia, mitä taistelua tai muuta paikkaa juttu koskee. Lehtiä on mahdollista lukea osoitteessa >

13 ruotuväki 13/ vapaalla Kuva: Markku Mäkinen Mauri Kurpan viime kausi kului Vammalan Lentopallon riveissä passarina. Unelmana ura ulkomailla Lentopallo vaatii pelisilmää ja kovaa kuntoa. Joonas Välilä Hennalan varuskunnan sotilaskodin pöydän ääreen istahtaa jämäkän oloinen varusmies. Tavallisesti Urheilukoulun 1.Tiedustelukomppaniassa Santahaminassa palvelustaan suorittava lentopalloilija, upseerikokelas Mauri Kurppa on Hennalassa harjoitusleirillä. Leiri on valmistava, sillä Suomesta lähtee 20. heinäkuuta Rio de Janeiroon joukkue sotilaiden maailmanmestaruus-kisoihin ja Kurppa on mukana joukkueessa. Loimaalta kotoisin oleva Kurppa pelaa passarin paikkaa. Passarin tehtävä joukkueessa on tarjoilla hyökkääjille paikat iskeä pallo vastustajan puolen kenttään. Tavoitteena Brasiliassa on hankkia Suomelle ranking-pisteitä, joilla saadaan edustusoikeus ensi vuoden sotilaiden maailmankisoihin, Kurppa sanoo. Sotilaiden maailmankisat ovat hieman vastaavat kuin olympialaiset, mutta ne järjestetään sotilaille. Lentistä alle kouluikäisestä Kurppa on pelannut lentopalloa 15 vuotta. Ensimmäisen kerran kosketus lentopalloon tuli, kun isä otti Kurpan mukaan hallille. Lentopallon lisäksi hän on harrastanut muun muassa suunnistusta, jalkapalloa ja yleisurheilua. Isä oli valmentaja ja sitä kautta on tullut sitten juostua ympäri Loimaata harrastamassa millon Upseerikokelas Mauri Kurppa suorittaa palvelustaan Urheilukoulussa. Kuva: Ali Rinta-Jaskari mitäkin lajia. Kaikkea on tullut kokeiltua. Lentopallo on vaativa laji. Varsinkin fyysiset ominaisuudet pitää olla kunnossa. Tärkeimpiä on ponnistusvoima ja miten pystyy käsillä tuottamaan voimaa. Siihen liittyy vielä tarkkuus, miten pystyy hallitsemaan oman voimansa. Kurppa itse harjoittelee kaksi kertaa päivässä. Tyypillisiä harjoitteita ovat pelinomaiset treenit, joissa kehitetään muun muassa nopeutta. Punttiharjoitteita on noin kolme kertaa viikossa. Lisäksi siihen päälle on nopeusharjoitteet. Loput ovat sitten lajiharjoitteita ja huoltavaa harjoittelua, kuten lenkkeilyä. Kurpan mukaan lajitaustasta on ollut jossain määrin hyötyä armeijassa. Toisaalta armeija on tukenut myös lentopalloa. Passarin pelipaikalla pelatessa joutuu tietyssä määrin toimimaan pelin johtajana. Tästä syystä johtajakoulutuksesta on ollut hyötyä. Lentiksessä äänenkäyttö on tärkeässä osassa, joten ei sitä pelkää käyttää. Johtaessa kun joutuu ääntä käyttämään jonkin verran. Myöskin esiintyminen on kehittynyt johtajakoulutuksen myötä. Urheilijoilla esiintymisen pitäisi olla aika luontevaa. Nuorten maajoukkueet tuttuja Viime kaudella Vammalan Lentopallossa pelannut Kurppa aloitti lentopallon peluun Loimaan Jankossa. Lentopallon Suomen mestaruusliigaa hän on pelannut Korson Vedossa, Kokkolan Tiikereissä ja Vammalan Lentopallossa. Suomen mestaruuksia on uran aikana tullut kaksi. Ensimmäinen 2013 Kokkolan Tiikereissä ja toinen 2014 Vammalan Lentopallossa. Viime talvena saaliiksi tarttui myös Suomen Cupin hopeaa. Nuorten maajoukkueita Kurppa on kiertänyt myös ahkerasti. Hän kuului maajoukkueeseen vuodesta 2007 vuoteen Tulevaisuuden tavoitteikseen Kurppa kertoo muun muassa ulkomaiden sarjoissa ja maajoukkueessa pelaamisen. Euroopassa hienoimpia maita pelata olisi varmaankin Italia, Ranska ja Puola. tupavisa 1. Missä sijaitsee Nauru, maailman pienin tasavalta? 2. Kuka on maavoimien uusi komentaja? 3. Kuinka monta asemaa kuuluu New Yorkin metrojärjestelmään? 4. Minkä puolustushaaran vuosipäivää juhlittiin 9.7.? 5. Mikä on Suomen eteläisin asutettu paikka? 6. Mikä on RK 95 -aseen kaliiperi? 7. Mikä on antennivilkuttaja? 8. Missä sijaitsee Panssariprikaati? 9. Mikä maa voitti jalkapallon maailmanmestaruuden tänä vuonna? 10. Millä lentokoneella kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg lensi viimeisen lentonsa 19. kesäkuuta? vastaukset 1. Tyynellä valtamerellä, lähellä päiväntasaajaa, 2. Kenraaliluutnantti Seppo Toivonen, , 4. Merivoimien, 5. Bengtskärin luoto, 6. 7,62 39 mm, 7. Kala, 8. Hattulan kunnan Parolannummella, 9. Saksa, 10. Pilatus-matkustajakoneella

14 14 vapaalla ruotuväki 13/2014 kirjat kesäteatteri Hänen majesteettinsa agentit Kirjoittaja Juho Kotakallio Kustantaja Atena Julkaisuvuosi 2014 Salaisia tapaamisia Helsingin yössä, rajanylityksiä ja hämäriä sotasuunnitelmia. Eikä nyt ole kyse mistään B-luokan jännitysromaanista, vaan Suomen historiaa käsittelevästä tietokirjasta. Filosofian tohtori Juho Kotakallion Hänen majesteettinsa agentit kertoo Iso-Britannian tiedustelupalvelu SIS:n toiminnasta Suomessa vuosina Aihepiiri on jännittävä. Suomi on sijainnistaan johtuen ollut kautta historian kuuma vakoilumaa, mutta jostain käsittämättömästä syystä tätäkään puolta maamme historiasta ei kovin laajasti tunneta. Kotakallion teos sisältää mielenkiintoisia tarinoita sekä hauskoja henkilöhahmoja, ja avaa uusia näkökulmia varsin yksioikoisesti käsiteltyihin hetkiin Suomen historiassa. Erityisen mielenkiintoisia ovat tarinat Suomen ja brittitiedustelun yhteistyöstä bolsevikkivallankumouksen jälkeisen Neuvosto- Venäjän horjuttamiseksi. Suomen johto auttoi brittivakoojia rajan yli. Kirjassa myös sivutaan Mannerheimin ja Venäjältä paenneiden valkokenraalien vuonna 1919 suunnittelemaa hyökkäystä Pietariin. Kiusallinen ja vaiettu tapaus sisällissodan jälkeisestä Suomesta osoittaa, etteivät Suomineidon helmat ole aina olleet kovin puhtaat. Tyyliltään kirja on melko raskaslukuinen. Kerronta on hyvin kuivaa ja asiakirjamaista. Tekstissä vilisee lyhenteitä, nimiä ja vuosilukuja. Tämä johtunee osin siitä, että kirja perustuu pitkälti Kotakallion aiheesta tekemään väitöskirjaan, mutta lukukokemusta se häiritsee. Hänen majesteettinsa agentit on joka tapauksessa mielenkiintoinen kirja, joka näyttää itsenäisen Suomen varhaishistorian uudessa valossa. Hannes Mattila Erilaiset savu- ja ääniefektit lisäsivät Mottimestari-näytelmän visuaalista ilmettä. Myös puvustus ja rekvisiitta sopivat näytelmän aikakauteen ja ympäristöön. Kuva: Deniz Kaya Riilahden taistelu 1714 Kirjoittaja Useita eri kirjoittajia Kustantaja AtlasArt Julkaisuvuosi 2014 Mikä ihmeen Möhkön Mottimestari? Riilahden meritaistelusta tulee 27. heinäkuuta kuluneeksi 300 vuotta. Riilahden taistelu oli osa suurta Pohjan sotaa. Taistelussa kohtasivat Venäjän ja Ruotsin laivastot. Venäjän kaleereista koostunut laivasto voitti taistelussa Ruotsin laivaston, jonka purjealukset olivat pulassa tyynellä säällä. Venäläisten kaleerilaivasto oli tuossa taistelussa ensi kertaa tositoimissa. Teoksen on pääasiassa toimittanut Ilkka Linnakko. Hänen lisäkseen oman panoksensa on antanut 11 muutakin asiantuntijaa. Karttoja ja kuvia on lähes jokaisella sivulla. Kooltaan ne ovat usein aukeaman kokoisia. Runsas kuvitus tekee kirjasta huomattavasti kevytlukuisemman. Kuvat ja kartat auttavat myös hahmottamaan taistelun laajuutta ja paikkaa, joissa kamppailu käytiin. Riilahden taistelu avataan perusteellisesti. Esittelyssä ovat muun muassa taistelua edeltäneet tapahtumat, taistelupaikka ja kalusto, jolla taisteltiin. Erilaiset tapahtumat on pystytty kertomaan tarkasti päivälleen. Teoksessa on myös paljon lisämateriaalia taistelutapahtumien avaamisen lisäksi. Sen loppupuolelta löytyy laajasti tietoa muun muassa erilaisista taistelussa mukana olleista laivoista sekä aikajana, joka nivoo yhteen tapahtumia usealta vuosisadalta. Kirjan perushakemisto on laaja eikä jätä lukijaansa pulaan. Esimerkiksi paikannimiä on hakemistossa runsaasti. Riilahden taistelu 1714 on tiivis informaatiopaketti. Tietokirjaksi Riilahden taistelusta kertova teos on kevytlukuinen. Kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen taistelua käsittelevä teos. Joonas Välilä Ilomantsin tuntumassa Suomen itäisimmässä kylässä Möhkössä esitetään 3. elokuuta saakka Ilomantsin taisteluiden 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi käsikirjoitettua ja toteutettua näytelmää, Mottimestaria. Näytelmässä katsoja asettautuu keskelle puna-armeijan suurhyökkäystä Ilomantsin korpimetsissä. Kenraalimajuri Erkki Raappanan joukot kohtaavat ja saartavat vastustajan mottiin. Nopeatempoisessa näytelmässä lavalla nähdään sodan kolme osapuolta; suomalaisten esikunta ja joukot, lottien hoitama joukkosidontapaikka sekä neuvostoliittolaisten esikunta joukkoineen. Ohjaajan työ on takana Ensimmäisen esityksen alla Möhkön kesäteatterilla käydään läpi vielä viimeiset tarkennukset näytelmään. Kiireen keskellä näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Lauri Jänis ehtii vaihtaa muutaman sanan. Hänen urakkansa on nyt loppusuoralla. On aika antaa näytelmä esiintyjien käsiin ja toivoa, että he tekevät sen eläväksi, Jänis toteaa. Noin kaksi vuotta kestäneen prosessin päätarkoituksena oli luoda näytelmä joka toisi esiin paikoin unohdetutut Ilomantsin taistelut ja saada katsoja pohtimaan sodan järjettömyyttä. Suomessa vielä verrattain vähän matkailussa hyödynnetyn sotahistorian toivotaan tuovan Ilomantsiin uusia reppureissaajia sekä Suomesta että ulkomailta. Jäniksen mukaan vanhemmalle väelle näytelmä on ollut muistomatka sodan ajan Suomeen, nuorimmille kyseessä on ollut historiallinen tutkimusmatka. On hienoa, että mukana on ollut eri ikäisiä tekijöitä, sekä tyttöjä että poikia. Näyttelijöille on täysin erilainen kokemus näytellä itse sodan tapahtumia, kuin lukea kirjoista tai katsoa sama elokuvista. Tytöt ovat kertoneet, että nyt he ymmärtävät, mistä siinä sodassa on ollut kyse, kun ovat itse kantaneet haavoittuneita lavalla. Sanansa rajanaapurillakin Mottimestarissa ainutlaatuista on vastapuolen rooli näytelmässä. Tarina ei jätä neuvostojoukkoja hiljaisiksi sivustaseuraajiksi tai pelkäksi luotisateeksi kulissien takaa. Neuvostoliittolaisen esikunnan keskusteluja taistelukentän hulinan keskellä on suorastaan viihdyttävä seurata. Ohjaajan mukaan aika oli nyt kypsä myös vastapuolen näkökulman nostamiseen osaksi näyttämökuvaa. Olen itse tutkinut, saako näistä Ilomantsin taisteluista nyt puhua. Olen itse tutkinut, saako näistä Ilomantsin taisteluista nyt puhua. Tätä kautta heräsi ajatus tuoda kerrankin venäläiset mukaan näytelmään replikoivina henkilöinä. Se tuo mukaan laajuutta, Jänis kertoo. Näytelmän pääroolissa, kenraalimajuri Raappanana nähdään Ilomantsin näyttämökerhon puheenjohtaja Vilho Huuskonen. Häneltä löytyi jo ennen näytelmää yhtymäkohta Raappanan joukkoihin. Isäni on taistellut Raappanan joukoissa. Enpä olisi silloin nuorena poikana saunan lauteilla isäni kertomuksia kuunnellessa uskonut, että tämmoinen rooli olisi edessä. Näytelmässä esitettyjen taisteluiden oikeat tapahtumapaikat löytyvät vain muutaman kilometrin päästä teatterista. Siksi Möhkön kesäteatteri soveltuu erityisen hyvin Mottimestarin estradiksi. Näytelmän ja taistelupaikkojen lisäksi Möhkön kylällä voi tutustua alueelta löytyviin museoihin, joissa on esillä sota-aikaan liittyvien näyttelyiden ohella nykytaidetta. Sotahistorian opiskeluun ei kauniina suvi-iltana voi kesäteatterin lauteita parempaa paikkaa löytää. Deniz Kaya levyt Justimus: Wunderboy Jiffel Records Justimusfilmsin debyyttialbumi Wunderboy nousi ensimmäisellä viikollaan Suomen albumilistan ykköseksi. Ilman radiosoittoa. Haapavesiläisten Sami Harmaalan, Juho Nummelan ja Joose Kääriäisen sketsi- ja huumorirap-ryhmä Justimusfilms on noussut pinnalle pikavauhtia. Kolmikko aloitti vuonna 2009 YouTuben lyhytelokuvilla, ja nyt he ovat kiertäneen Suomea jo useampaan otteeseen. Wunderboy jatkaa kaverusten hyvin alkanutta voittokulkua. Wunderboy sisältää 17 biisiä, joista 7 edustaa Justimusfilmsin vanhempaa tuotantoa. Levyltä löytyvät niin huippusuosituiksi nousseet Wunderboy ja On Erection kuin neljä miljoonaa katsojakertaa niittänyt Lanit. Suurimmasta osasta levyn biiseistä on tehty myös musiikkivideo. Videot ovat keränneet netissä huomattavia katsojamääriä. Vaikka Justimusfilmsin ensimmäisestä videosta on aikaa vasta muutama vuosi, kesti esikoisalbumin ilmestyminen yllättävän kauan. Ryhmä on esiintynyt jopa omassa televisiosarjassa, joten albumin julkaisu oli kauan kaivattu lisä. Debyyttialbumi ei jätä kuuntelijaa kylmäksi. Se antaa kattavan kuvan kolmikon mustasta ja aavistuksen sairaasta huumorista, unohtamatta kuitenkaan levyn äärimmäisen tarttuvaa pop-saundia. Sanat tekevät Justimusfilmsin musiikista erityistä, sillä ilman niitä levyä ei erottaisi muiden poikabändien tuotannosta. Justimusfilms on kuuluisa videoistaan. Levyn kuunneltuaan tuleekin pakottava tarve katsoa biisien musiikkivideot, sillä joidenkin kappaleiden perimmäinen merkitys aukeaa vasta videon nähtyään. Toisinaan jykevä bassorytmi peittää alleen nokkelat sanoitukset, mutta kokonaisuutena esikoispaketti on ensiluokkainen. Teemu Kakko Ed Sheeran: X Warner Music Viimeistään tänä kesänä kuulijoiden tietoisuuteen läpimurtonsa tehnyt brittimuusikko Ed Sheeran julkaisi uransa toisen albumin kesäkuussa. Ennakkoon pitkäsoitolta nostettiin singlenä kappale Sing, joka on soinut ahkerasti radiokanavilla koko alkukesän ja kerännyt yli 20 miljoonaa katselukertaa Youtubessa. Paljon positiivisia kommentteja kerännyt albumi antaa kriitikolle varaa skeptisyyteen eihän se nyt niin hyvä voi olla. Ensimmäiset kappaleet eivät ensikuulemalta aiheuta tunteita oikein kumpaankaan äärilaitaan, ihan tavallista popitusta. Kolmantena pyörähtää käyntiin jo puhki soitettu hittibiisi Sing. Tämän jälkeen mopo lähteekin sitten totaalisesti käsistä. Hempeiden ballaadien seassa räpätään kuin 90-luvun lähiössä. Erityylisten biisien seasta on vaikea erottaa miltä Ed Sheeranin musiikki kuulostaa tulevaisuudessa. Jään mielenkiinnolla odottamaan siirtyykö artisti Sing-kappaleen innottamana nopeatempoisempaan ja kaupallisempaan musiikkiin rauhallisten ballaadien sijaan. Itse olisin toivonut levylle enemmän juuri Singin kaltaisia poppiralleja, sillä niissä on selkeämmin huomattavissa Sheeranin omaperäinen ja toimiva tyyli toteuttaa musiikkia. Reilun tunnin mittainen pitkäsoitto on sopivaa musiikkia kesäisille ajomatkoille ja hengailuun. Sheeran on saanut kokoon samanaikaisesti yhtenäisen, mutta monimuotoisen albumin. Levy sisältää 17 erilaista kappaletta, mutta kaikkia yhdistää hyvin komppaava kitara ja mukavasti etenevä tunnelma. Lopulta joudun myöntämään tappioni. Vaikka hiukan rauhallisemmat kappaleet eivät allekirjoittaneelle iskeneet, on kokonaisuus mainio ja kuuntelemisen arvoinen. Deniz Kaya

15 ruotuväki 13/2014 VAPAALLA 15 Teksti Hannes Mattila Taitto Eero Ketonen Kuvat Ali Rinta-Jaskari Suomessa viimeksi vuonna 2008 vieraillut Dropkick Murphys oli Provinssirockin odotetuin esiintyjä. Bostonin irkkupunkkarit vetivätkin yhden festivaalin parhaista keikoista kooten pienen lavan ääreen valtavan yleisön. Kymmenen minuuttia ennen keikan alkua koko lavan edusta on tukossa. Vihreä hupparimeri aaltoilee, ja eturivissä hoilataan let s go Murphys -kannustushuutoa. Jostain syystä Dropkick Murphysiä ei ole laitettu päälavalle, mutta bändi vetää yhtä paljon ellei jopa enemmän yleisöä kuin Provinssirockin pääesiintyjät The Prodigy ja Knife Party. Dropkick Murphys -huppari on silmämääräisesti arvioituna koko festivaalin suosituin vaatekappale. Bändi astelee lavalle huutomyrskyn saattelemana. Kuuden vuoden odotus päättyy, kun keikka avataan jokseenkin osuvasti kappaleella The Boys are back. Villiintynyt yleisö laulaa mukana koko tunnin mittaisen keikan ajan. Mosh-pittiä on välillä vaikea löytää koko yleisön riehuessa biisien tahtiin. Settilistalta ei tunnu löytyvän niin vanhaa tai tuntematonta biisiä, ettei fanaattinen yleisö osaisi sitä ulkoa. Laulaja Al Barr huitoo nyrkillä tahtia, ja yleisö huutaa. Kovimman mylläkän saa aikaan keikan päättävä I m shipping up to Boston. Pölypilvi laskeutuu, ja jäljelle jää tyytyväinen yleisö. Innostuneista ilmeistä kuitenkin näkee, että enemmänkin olisi mennyt. Kovimman mylläkän saa aikaan keikan päättävä I m shipping up to Boston. Jälleennäkemisen riemu oli käsin kosketeltava, kun Dropkick Murphys esiintyi Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden Ken Casey Dropkick Murphys, basisti ja laulaja Dropkick Murphys on suosionsa huipulla, mutta perustajajäsen Ken Caseyllä ei ole häivääkään rokkitähden elkeistä, kun haastattelemme häntä Provinssirockissa lauantaina 28. kesäkuuta. Aidosti vaatimattoman oloinen mies vastailee ystävällisesti toimittajan tyhmempiinkin kysymyksiin. Murphysillä on Suomessa vannoutunut ja kasvava fanijoukko, mutta bändi esiintyi Suomessa viimeksi Ken Casey pahoittelee venähtänyttä taukoa. Suomi on niin pirun kaukana! Mutta vakavasti ottaen, meillä on hauskaa Suomessa ja lupaamme tulla takaisin useammin. Meillä kaikilla on perhe, joten emme halua kiertää maailmaa vuoden ympäri. Joskus sitä katsoo keikkakalenteria ja miettii, että hitto, miten ehdimme takaisin näihin maihin riittävän nopeasti? Kellaribändistä maailmanvalloitukseen Dropkick Murphys otti ensi askelet bostonilaisen parturiliikkeen kellarissa, jossa innokas ystäväporukka alkoi soittaa harrastusmielessä Taloudellisesta menestyksestä, saati maailmanvalloituksesta ei edes uneksittu. 18 vuotta ja kahdeksan albumia myöhemmin bändillä on maailmanlaajuinen fanijoukko. Punk-bändille verrattain korkea ikä näkyykin lähinnä parantuneena yhteissoittona ja kasvaneena suosiona. Menestyksen on luonut kova työ, puskaradio ja yhteisöllisyys. On tärkeää, että pidämme kiinni ihmisistä, jotka tulevat katsomaan keikkojamme. Näemme tyyppejä, jotka kävivät keikoillamme alkuvuosina ollessaan ehkä 17-vuotiaita. Nyt he tulevat takaisin kolmekymppisinä ja kantavat hartioillaan 5-vuotiaita lapsiaan. Olen aina sanonut, että noin Dropkick Murphys vielä täyttää areenoita: Me vain pysymme kuvioissa riittävän pitkään, että fanimme hankkivat lapsia, ja yleisöt kasvavat. Toisinaan Casey yllättyy saapuessaan uuteen maahan, jossa bändillä on suuri fanijoukko. Maissa, joissa kieliero on suuri, on uskomatonta, kun ihmiset tuntevat kaikki biisimme. Uramme alussa menimme Japaniin, eikä kukaan edes puhunut englantia, mutta kun yleisö lauloi mukana, emme edes huomanneet eroa aksentissa. Nöyriä rokkareita Murphysin albumeilla tiuhaan vilahteleva teema on irlantilaiselle musiikille ominaisesti alkoholi. Parhaimmillaan bändin biisit toimivatkin parin tuopin jälkeen kaveriporukalla hoilotettuna. Kovaa työtahtia ylläpitävät punkkarit eivät kuitenkaan itse ehdi bilettämään laulujen malliin. Itse en edes juo, mutta jäsenet jotka juovat ovat huomanneet, ettei tätä tahtia voi pitää yllä jos samaan aikaan bailaa. Caseyn mukaan alkoholin käyttöön ei bändin tuotannossa kannustetakaan, vaikka sitä paljon lauluissa käsitelläänkin. Useimmat laulumme kertovat oikeastaan alkoholin negatiivisista puolista. Kirjoitan paljon teinivuosistani ja silloin tekemistäni virheistä. Laulujen sanoista monet käsittelevät myös sotaa, ja keikoilla bändi omistaa usein biisejä Afganistanissa palveleville sotilaille. Mitään sotahulluja Dropkick Murphysistä ei kuitenkaan löydy. Emme todellakaan ole sota- tai armeijamyönteisiä. Laulamme yksilöistä, jotka joutuvat sotaan. Olemme aina halunneet osoittaa kunnioitusta niille, jotka joutuvat antamaan äärimmäisen uhrauksen. Dropkick Murphys on taustaltaan vahvasti työväenluokkainen, ja Ken Caseyn mukaan Yhdysvalloissa myös sotiminen jää työmiehen hoidettavaksi. Amerikassa rikkaat eivät palvele. Ehkä Yhdysvalloissa pitäisi olla samanlainen järjestelmä kuin Suomessa. Sotaan ei välttämättä lähdettäisi niin äkkiä, jos rikkaidenkin muksujen pitäisi mennä. Takaisin studioon Seuraavaksi työn alla on Caseyn mukaan uusi albumi. Kirjoitamme nyt biisejä uutta levyä varten. Meillä on aika rankka kiertueaikataulu vuoden loppuun saakka, ja kirjoitamme lauluja keikkojen lomassa. Menemme studioon huhti toukokuussa Casey ei osaa sanoa, milloin Dropkick Murphys seuraavan kerran esiintyy Suomessa, mutta tulevaisuus näyttää lupaavalta. Todennäköisesti pidämme kunnon Pohjoismaiden kiertueen kun seuraava levy julkaistaan. Lupaan, ettei teidän tarvitse odottaa taas kuutta vuotta.

16 16 takakansi ruotuväki 13/2014

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Afganistanissa on käyty sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Vuosien saatossa konfliktin osapuolet ovat vaihdelleet, ja siihen on osallistunut myös

Lisätiedot

Kainuun prikaatin ALOKAS- INFO

Kainuun prikaatin ALOKAS- INFO Kainuun prikaatin ALOKAS- INFO Tervetuloa Kainuun prikaatiin! Tämänhetkisten tietojen mukaan aloitat palveluksen Kainuun prikaatissa 6. heinäkuuta. Tämä vihkonen sisältää tärkeimmät tarvitsemasi tiedot

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Pentti O. Pohjola Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Luottamushenkilöt virkistäytymässä Power Parkissa Ammattiosasto vei luottamushenkilöt tänä vuonna virkistäytymään

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot