URA- JA TYÖMARKKINASEURANTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "URA- JA TYÖMARKKINASEURANTA"

Transkriptio

1 HEIDI LEHTIMÄKI ja Sanna salonen URA- JA TYÖMARKKINASEURANTA Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2003 valmistuneille Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja Tampere 2009

2 Heidi Lehtimäki ja Sanna Salonen Ura- ja työmarkkinaseuranta Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2003 valmistuneille. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) University of Applied Sciences Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportteja 33. Tampere ISBN ISSN X

3 HEIDI LEHTIMÄKI JA SANNA SALONEN URA- JA TYÖMARKKINASEURANTA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUSTA VUONNA 2003 VALMISTUNEILLE

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO KYSELYN TAUSTA KYSELYN TAVOITTEET ALUEELLINEN SIJOITTUMINEN VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖ- JA KOULUTUSHISTORIA VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖSSÄOLOAIKA TYÖNANTAJIEN JA TYÖSUHTEIDEN MÄÄRÄ VASTAAJIEN TYÖTTÖMYYS KOULUTUKSEEN OSALLISTUMINEN...1. VASTAAJIEN TYÖURIEN ALKUVUODET PALVELUSUHTEEN LUONNE TYÖNANTAJA TYÖTEHTÄVÄN LUONNE TYÖNHAKUKANAVAT PALKKA TYÖN ARVIOINTI MÄÄRÄAIKAISET TYÖ- TAI VIRKASUHTEET TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUS TYÖN VAATIMUKSENA KORKEAKOULUTUTKINTO TYÖN VAATIVUUSTASON VASTAAVUUS KORKEAKOULUTUTKINTOON NÄHDEN KORKEAKOULUSSA OPITTUJEN ASIOIDEN HYÖDYNTÄMINEN KORKEAKOULUTUKSEN MERKITYS TYYTYVÄISYYS KORKEAKOULUTUTKINTOON TYÖURAN KANNALTA TYÖN VAATIMUKSET JA KOULUTUKSEN ANTAMAT VALMIUDET Degree Programme in International Business Degree Programme in Environmental Engineering Degree Programme in Environmental Management Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Paperi- ja prosessitekniikan koulutusohjelma Rakennustekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma Metsätalouden koulutusohjelma Liiketalouden, talouden ja hallinnon koulutusohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Viestinnän koulutusohjelma Ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelma VASTAAJIEN TULEVAISUUDEN URASUUNNITELMAT YHTEENVETO...7 LIITTEET...51 LIITE 1. TUTKINTOJEN LUKUMÄÄRÄ KOULUTUSOHJELMITTAIN VUONNA 2003 TAMKISSA LIITE 2. TYÖLLISTYMISTÄ VAIKEUTTANEET TEKIJÄT KOULUTUSOHJELMITTAIN LIITE 3. ENSIMMÄISEN JA SYKSYN 2008 TYÖNANTAJAT KOULUTUSOHJELMITTAIN LIITE. AMMATTI- TEHTÄVÄ- JA VIRKANIMIKKEITÄ KOULUTUSOHJELMITTAIN LIITE 5. TYÖN ARVIOINTI KOULUTUSOHJELMITTAIN LIITE 6. VASTAAJIEN PERUSTELUT TYYTYVÄISYYTEEN/TYYTYMÄTTÖMYYTEEN TUTKINTOA KOHTAAN TYÖURAN KANNALTA... 6 LIITE 7. KYSELYLOMAKE SUOMEKSI JA ENGLANNIKSI URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 2

5 1. JOHDANTO KYSELYN TAUSTA Valmistuneiden työllistymisestä puhutaan jatkuvasti ja siitä on myös tehty monia tutkimuksia. Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä on tutkittu vuosina 2006 ja Vuoden 2006 kysely kohdistettiin vuonna 2001 valmistuneisiin 1 ja vuonna 2007 kyselyyn vastasivat vuonna 2005 tutkinnon suorittaneet 2. Tämä raportti on jatkoa näille uraseurantakyselyille. Poikkeuksena aikaisempiin uraseurantoihin kysely toteutettiin tällä kertaa ensimmäisen kerran seitsemän ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelujen yhteistyönä. Syksyllä 2008 toteutetussa kyselyssä mukana olivat Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Tämän raportin kyselytutkimuksen vastaajat ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon Tampereen ammattikorkeakoulussa vuonna Raportin avulla on tarkoitus kuvailla viisi vuotta sitten valmistuneiden työllisyystilannetta ja selvittää miten tutkinto on hyödyttänyt työelämää. Tilastojen toimittamisesta kyselylomakkeen pohjalta ovat vastanneet tutkija Jyrki Ollikainen ja tutkimusapulaiset Leena Berg ja Kaisa Kirves Tampereen yliopiston tilastotieteen yksiköstä. Selvityksen kokonaisuudesta ja taustatyöstä ovat vastanneet koordinaattori Sanna Salonen ja harjoittelija Heidi Lehtimäki Tampereen ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelusta. 1 Salonen, S Ura- ja työmarkkinaseuranta: Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2001 valmistuneille. TAMKin julkaisuja, Sarja B. Raportteja Kytö, M. Salonen, S Ura- ja työmarkkinaseuranta: Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2005 valmistuneille. TAMKin julkaisuja, Sarja B. Raportteja 2. URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 3

6 Taulukossa 1 on listattu aloituspaikkaluvut koulutusohjelmille vuosille Ura- työmarkkinaseurantakysely kohdistettiin vuonna 2003 valmistuneille. Valtaosa vastaajista on aloittanut opintonsa vuosina Taulukko 1. TAMKin koulutusohjelmien aloituspaikat vuosina Koulutusala Aloituspaikat Koulutusohjelma Kulttuuriala Kuvataiteen ko Mediatuotannon ko 0 50 Viestinnän ko Verkkomedian ko Ympäristö-, media- ja kuvataiteen ko YHTEENSÄ Kultturiala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Degree Programme in International Business 0 0 Degree Programme in International Trade Liiketalouden ko 135 Talouden ja hallinnon ko YHTEENSÄ Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn ko Verkkomedian ko YHTEENSÄ Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Degree Programme in Environmental Engineering 30 Kansainvälisen teknillisen asiantuntijan ko 20 Kone- ja tuotantotekniikan ko Konetekniikan ko Paperi- ja prosessitekniikan ko Prosessitekniikan ko 0 Rakennustekniikan ko Rakennustuotannon ko Sähkötekniikan ko Tekstiili- ja vaatetustekniikan ko Tietotekniikan ko Tuotantotekniikan ko 50 YHTEENSÄ Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Degree Programme in Environmental Management Metsätalouden ko YHTEENSÄ Luonnonvara- ja ympäristöala Koulutusohjelmien nimet ovat muuttuneet vuosien varrella ja uusia koulutusohjelmia on perustettu. Näistä syistä eri koulutusohjelmista valmistuneiden määrät ja siten vastanneiden määrät ovat tässä kyselyssä vähäiset. Koulutusohjelmien vastaukset ovat yhdistetty taulukon 2 kuvauksen mukaisesti. Verkkomedian koulutusohjelmasta medianomiksi (AMK) valmistuneet ovat yhdistetty viestinnän koulutusohjelmaan, ja vuorostaan tradenomiksi valmistuneet ovat yhdistetty tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaan. Taulukko 2. Raportissa käytetyt lyhenteet koulutusohjelmista Lyhenne Enve Enma IB Kone Taide Liko Viest Metsä PaPr Rak Säh TeVa Tiko TiTe Raportissa käytetyt lyhenteet koulutusohjelmista Koulutusohjelma Degree Programme in Environmental Engineering Degree Programme in Environmental Management Degree Programme in International Business ja Degree Programme in International Trade Kone- ja tuotantotekniikka,kansainvälinen teknillinen asiantuntija ja konetekniikka Ympäristö-, media- ja kuvataide ja kuvataide Liiketalous,talous ja hallinto Viestintä,mediatuotanto ja verkkomedia Metsätalous Paperi- ja prosessitekniikka ja prosessitekniikka Rakennustekniikka ja rakennustuotanto Sähkötekniikka ja sähköiset järjestelmät Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tietojenkäsittely ja verkkomedia Tietotekniikka URA JA TYÖMARKKINASEURANTA

7 1.2 KYSELYN TAVOITTEET Kyselyn tavoitteena oli hankkia tietoa TAMKista vuonna 2003 valmistuneiden työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja työllistymisen tarkoituksenmukaisuudesta. Näitä kysyttiin sekä ensimmäisen valmistumisen jälkeisen että kyselyhetken työpaikan osalta. Työllistymisen laatua selvitettiin kysymällä työsuhteen ja työttömyysjaksojen kestoa ja määrää, määräaikaisia työsuhteita, työantajien määrää sekä palkkaa. Työllistymisen tarkoituksenmukaisuutta kartoitettiin kyselemällä työn ja koulutuksen vastaavuuksista, tehtävänimikkeistä ja työtehtävien luonteesta. Lisäksi kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä ammattikorkeakoulun opetustarjonnasta sekä vastaajan tulevaisuuden urasuunnitelmia. Kyselylomake perustuu pitkälti yliopistojen Aarresaari-verkoston vuosia käyttämään ura- ja työmarkkinaseurantalomakkeeseen. Tutkimus toteutettiin syys - marraskuussa Kohderyhmänä olivat kaikki vuonna 2003 TAMKissa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Kyseisenä vuonna tutkintoja suoritettiin yhteensä 812. Kahdeksan opiskelijaa suoritti kaksi tutkintoa eli valmistuneita oli 80, näistä 6 on vastannut kyselyyn molempien tutkintojen osalta (liite 1). Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen päivityksen perusteella osoitteiden käyttö oli mahdollista 789 valmistuneelle, joille kysely lähetettiin postitse. Kyselyyn oli mahdollisuus vastata sähköisesti e- lomakkeena tai postitse paperiversiona. Lopullisia vastauksia saatiin yhteensä 08, joista e-lomakkeena 12 % ja paperiversiona loput 88 %. Vastausprosentti vaihteli koulutusalojen välillä 55 prosentista 7 prosenttiin. Suurin vastausprosentti (55 %) saatiin tekniikan ja liikenteen koulutusalalta ja pienin vastausprosentti (7 %) vuorostaan luonnonvara- ja ympäristöalalta. Koulutusohjelmien osalta suurin vastausprosentti saavutettiin talous ja hallinnon koulutusohjelmasta 15 % (63 vastausta). Vuonna 2003 tutkinnon suorittaneiden lukumäärä oli suurin miesvaltaisella tekniikan ja liikenteen alalla (liite 1). Näistä poikkeuksena ovat Environmental Engineering ja tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmat, joista tutkinnon suorittaneista valtaosa oli naisia. Toiseksi eniten tutkintoja suoritettiin naisvaltaisella yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Vähiten tutkintoja suoritettiin luonnonvara- ja ympäristöalalla. Kaikista kyselyyn vastanneista 2 % oli naisia ja miehiä 58 % (taulukko 3). Raporttia luettaessa on huomioitava tietyissä vastauksissa joidenkin koulutusohjelmien vastausten pieni lukumäärä (taulukko 3). Erityisesti Environmental Management ja International Business -koulutusohjelmien kohdalla vastausmäärät jäivät pieneksi, kun niitä verrataan koulutusohjelmista vuonna 2003 suoritettujen tutkintojen määrään (liite 1). Tästä syystä näiden englanninkielisten koulutusohjelmien vastaukset eivät ole juuri yleistettävissä. Ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmien vastausmäärät ovat myös pienet, mutta tästä koulutusohjelmassa vastausmäärä on kuitenkin suhteellisen hyvä, kun sitä verrataan koulutusohjelmasta vuonna 2003 tutkinnon suorittaneiden määrään. Osassa kysymyksiä on voinut valita useamman vaihtoehdon, jolloin kokonaisprosentti voi nousta yli 100 prosentin. Taulukko 3. Vastanneiden sukupuolijakauma koulutusohjelmittain, % koulutusohjelmittain Vastanneiden sukupuolijakauma koulutusohjelmittain nainen mies N URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 5

8 2. ALUEELLINEN SIJOITTUMINEN Kyselyssä kartoitettiin vastaajien alueellista sijoittumista kolmena eri ajankohtana: kysyttiin asuinkuntaa ennen opintojen alkamista, ensimmäisen työpaikan paikkakuntaa ja viimeisimmän työpaikan paikkakuntaa. Aineisto on alueellisen sijainnin analysointia varten jaettu seuraaviin viiteen luokkaan: Tampere, muu Pirkanmaa, pääkaupunkiseutu, muu Suomi ja ulkomaat. Tässä raportissa vastaajien alueellisen liikkuvuuden tarkastelu jää pois, sen sijaan tarkastelu keskittyy nimenomaan alueelliseen sijoittumiseen. Raportissa vastataan kysymyksiin, mistä päin Suomea TAMKiin saavuttiin opiskelemaan, missä päin sijaitsivat vastaajien valmistumisen jälkeiset ensimmäiset työpaikat ja viimeisimmät työpaikat. Lisäksi raportissa tarkastellaan millaista muutosta työpaikkojen paikkakuntien osalta oli tapahtunut ensimmäisten työpaikkojen ja viimeisimpien työpaikkojen välillä. Alueellista liikkuvuutta tarkastellaan lähemmin Tampereen Unipoli-korkeakoulujen uraseurannassa, jossa kohderyhmänä ovat Tampereen yliopistosta, Tampereen teknillisestä ylipistosta, Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2003 valmistuneet 3. Enemmistö (60 %) vastaajista oli saapunut opiskelemaan TAMKiin Tampereelta tai muualta Pirkanmaalta (kuvio 1). Vastanneista 37 % oli asunut ennen opintoja muu Suomi luokan alueella ja 3 prosenttia pääkaupunkiseudulla. Kuvio 1. Asuinkunta ennen korkeakoulun opintojen aloittamista (n= 391) Asuinalue ennen opintojen aloittamista 37 % 3 % Tampere muu Pirkanmaa pääkaupunkiseutu muu Suomi 3 % 26 % 3 Minkkinen, M Työurille Tampereelta: Tampereen alueen korkeakouluista vuonna 2003 valmistuneiden työelämään sijoittuminen ja työmarkkinaliikkuvuus viisi vuotta valmistumisen jälkeen. URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 6

9 Työpaikkojen sijainti Vastaajista suurin osa (66 %) oli löytänyt ensimmäisen työpaikan Tampereelta tai muualta Pirkanmaalta, mikä viittaisi siihen että Tampereella opiskelun myötä usein ensimmäinen työpaikkakin löytyy Tampereelta (kuvio 2). Vastaajistahan suurin osa (60 %) oli jo ennen opintoja asunut Tampereella tai Pirkanmaalla, mistä voisi päätellä, ettei Tampereen seudulta usein siirrytä työskentelemään pääkaupunkiseudulle tai muualle Suomeen. Muu Suomi - luokan osuus oli pienentynyt 16 prosenttiyksikköä verrattaessa asuinaluetta ennen opintoja ja ensimmäisen työpaikan sijaintia, tämä viittaisi siihen että nekin opiskelijat, jotka ovat muuttaneet opintojen vuoksi muualta Suomesta Tampereelle saavat ensimmäisen työpaikan juuri Tampereen seudulta. Pääkaupunkiseudun osuus oli kasvanut 8 prosenttiyksiköllä, mikä osoittaa että sinne suuntaan on tapahtunut muuttoliikettä ensimmäisen työpaikan myötä. Ulkomaillekin oli tapahtunut muuttoliikettä ensimmäisen työpaikan perässä, sillä vastaajista 2 % ilmoitti ensimmäisen työpaikan sijainneen ulkomailla. Kuvio 2. Valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työpaikan paikkakunta (n=397) Valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työpaikan paikkakunta 2 % 21 % 11 % 51 % Tampere muu Pirkanmaa pääkaupunkiseutu muu Suomi ulkomaat 15 % Tieto viimeisimmän työpaikan paikkakunnasta puuttui useammalta kuin ensimmäisen työpaikan paikkakunta, mikä on syytä ottaa huomioon verrattaessa ensimmäisen työpaikan ja viimeisimmän työpaikan paikkakuntia. Tämä saattaa johtua osittain siitä, että vaikka kyselylomakkeen ohjeessa neuvottiin perhe- ja opintovapailla olevia vastaamaan aiemman työpaikan perusteella ja yrittäjiä ja freelancereita vastaamaan soveltuvin osin, kysymys oli kuitenkin voitu tulkita niin, etteivät esimerkiksi perhevapaalla olleet ole ilmoittaneet viimeisimmän työpaikan paikkakuntaa. Useimmat vastaajista (53 %) työskentelivät kyselyhetkelläkin edelleen Tampereella, sen osuus oli jopa kasvanut 2 prosenttiyksiköllä (kuvio 3). Muun Pirkanmaan osuus (12 %) sen sijaan oli vähentynyt kolmella prosenttiyksiköllä. Pääkaupunkiseutu oli kasvattanut osuuttaan (1 %) kolmella prosenttiyksiköllä, mikä viittaa jonkinasteiseen siirtymiseen pääkaupunkiseudun suuntaan. Erot ensimmäisen työpaikan ja viimeisimmän työpaikan osuuksien välillä olivat kuitenkin niin pienet, ettei tuloksista ole syytä tehdä kovin suuria päätelmiä. Kuvio 3. Viimeisimmän työpaikan paikkakunta (n= 38) Viimeisimmän työpaikan paikkakunta 20 % 1 % 1 % 53 % Tampere muu Pirkanmaa pääkaupunkiseutu muu Suomi ulkomaat 12 % URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 7

10 3. VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖ- JA KOULUTUSHISTORIA VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖSSÄOLOAIKA Kyselyyn vastanneista 6 prosenttia on ollut työssä vähintään viisi vuotta valmistumisen jälkeen (kuvio ). Parhaiten työkokemusta oli kertynyt lähinnä osalle tekniikan ja liikenteen koulutusaloilta vastanneille ja vähiten ympäristö, media ja kuvataiteen, Environmental Engineerin ja Environmental Management koulutusohjelmista vastanneille. Rakennustekniikan koulutusohjelmista vastanneista 87 prosenttia oli ollut työssä vähintään viisi vuotta, kun taas ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmista vastanneista 55 prosenttia oli ollut töissä alle kaksi vuotta valmistumisen jälkeen. Tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista kaikki olivat olleet työssä vähintään neljä vuotta. Myös kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista melkein kaikki (99 %) olivat olleet työssä vähintään neljä vuotta. Englanninkielisten koulutusohjelmien osalta Environmental Engineering ja Environmental Management koulutusohjelmien vastaajien työkokemus on suhteellisen vähäistä verrattuna muihin vastaajiin. Heistä vähintään 20 prosenttia on työssä alle kaksi vuotta. Kuvio. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika (n= 00) Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika työssäolleilla Yht Taide Viest TiTe Tiko TeVa Liko Säh Rak PaPr alle 1 vuoden v v v. -.9 v. väh. 5 v. Metsä Kone IB Enma Enve URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 8

11 Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä Kyselyyn vastanneista 9 prosenttia on ollut koulutukseen vastaavassa työssä vähintään viisi vuotta (kuvio 5). Huomattavasti pienempi osuus on siis työskennellyt koulutusta vastaavassa työssä vähintään viisi vuotta kun verrataan sitä valmistumisen jälkeiseen työssäoloaikaan. Tietotekniikan, kone- ja tuotantotekniikan ja rakennustekniikan koulutusohjelmasta vastanneille oli kertynyt eniten koulutusta vastaavaa työkokemusta. Tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista 96 prosenttia oli ollut koulutusta vastaavassa työssä vähintään neljä vuotta. Rakennustekniikan koulutusohjelmista vastanneilla vastaava luku oli 90 prosenttia ja kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta vastanneilla 88 prosenttia. Vähiten koulutusta vastaavaa työkokemusta oli kertynyt tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmasta vastanneilla. Heistä 36 prosentille oli kertynyt koulutusta vastaavaa työkokemusta alle vuosi. Ympäristö- media ja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneiden vastaava luku on 33 prosenttia. Tekstiili- ja vaatetustekniikan (7 %) sekä ympäristö-, media- ja kuvataiteen (17 %) koulutusohjelmasta vastanneet olivat olleet myös harvemmin töissä vähintään viisi vuotta verrattaessa heitä muihin vastaajiin. Edellä mainittujen koulutusohjelmien vastaajien lukumäärät ovat kuitenkin niin pienet (TeVa 1 vastaajaa ja Taide 6 vastaajaa), että yksittäiset vastaukset vaikuttavat merkittävästi prosenttiosuuksiin. Myös englanninkielisistä koulutusohjelmista vastanneet olivat keskimäärin olleet harvoin koulutusta vastaavassa työssä vähintään viisi vuotta. Heidänkin vastausmäärät ovat kuitenkin niin pienet, että yksittäiset vastaukset vaikuttavat merkittävästi prosenttiosuuksiin. Kuvio 5. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä (n= 368) Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä Yht Taide Viest TiTe Tiko TeVa Liko alle 1 vuoden v. Säh Rak PaPr v v. -.9 v. väh. 5 v. Metsä Kone IB Enma Enve URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 9

12 3.2 TYÖNANTAJIEN JA TYÖSUHTEIDEN MÄÄRÄ Työnantajien lukumäärä valmistumisen jälkeen on ollut kyselyyn vastanneilla keskimäärin 2,2 (taulukko ). Kulttuurialan koulutusohjelmista vastanneilla on ollut keskimäärin eniten työnantajia ja he ovat työskennelleet keskimäärin neljän työnantajan palveluksessa. Viestinnän koulutusohjelmista vastanneista 6 prosenttia on työskennellyt vähintään 10 eri työnantajan palveluksessa Tietojenkäsittelyn, tietotekniikan ja rakennustekniikan koulutusohjelman vastanneet ovat useimmin olleet vain yhden työnantajan palveluksessa. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman vastaajista 59 prosenttia on työskennellyt vain yhden työnantajan palveluksessa ja vastaava luku tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneilla on 5 prosenttia ja rakennustekniikan koulutusohjelmista vastanneilla 8 prosenttia. Taulukko. Työnantajien lukumäärä valmistumisen jälkeen, % koulutusohjelmittain Työnantajien lukumäärä valmistumisen jälkeen työssäolleilla väh LKM Ka 2,8 3,5 2,9 1,9 2,2 2,6 1,8 1,9 1,9 2,5 1,8 1,6,0,0 2,2 Erillisten työ- ja virkasuhteiden lukumäärä valmistumisen jälkeen on kyselyyn vastanneilla ollut keskimäärin 3,2 (taulukko 5). Tarkasteltaessa työ- tai virkasuhteiden määrää valmistumisen jälkeen, on työuran pysyvyys samansuuntainen kuin edellä tarkasteltiin työnantajien lukumäärää valmistumisen jälkeen. Kulttuurialalta valmistuneilla on keskimäärin ollut eniten erillisiä työ- tai virkasuhteita. Viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneilla on keskimäärin ollut eniten työnantajia (7,8). Vastaava luku ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmista vastanneilla on,5. Viestinnän koulutusohjelmista vastanneista 23 prosenttia vastasi, että heillä on ollut vähintään 10 erillistä työ- ja virkasuhdetta. Rakennustekniikan koulutusohjelmasta vastanneista 53 prosentilla on ollut vain yksi erillinen työ- tai virkasuhde. Vastaava luku tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneilla on 52 prosenttia ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneilla prosenttia. Taulukko 5. Erillisten työ- ja virkasuhteiden lukumäärä valmistumisen jälkeen, % koulutusohjelmittain Erillisten työ- tai virkasuhteiden lukumäärä valmistumisen jälkeen työssäolleilla väh LKM Ka,5,9 3,3 2,5 3,9,1 2,0 2,2 2,5 3,5 2,7 1,9 7,8,5 3,2 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 10

13 Yrittäjyys Yrittäjänä tai freelancerina on valmistumisen jälkeen toiminut yhteensä 13 prosenttia vastanneista (kuvio 6). Suhteellisesti eniten yrittäjänä tai freelancerina olivat toimineet kulttuurialan koulutusohjelmista valmistuneet. Kuvio 6. Yrittäjänä/Freelancerina toimiminen valmistumisen jälkeen (n=07) Yrittäjänä/freelancerina toimiminen valmistumisen jälkeen % ei ole ollut yrittäjänä/ freelancerina ollut yrittäjänä/ freelancerina Yrittäjänä/Freelancerina toimineista vastaajista 0 prosenttia oli toiminut yrittäjänä tai freelancerina vähintään 5 vuotta (taulukko 6). Alle vuoden yrittäjänä tai freelancerina toimineita oli vastaajista 15 prosenttia. Tarkasteltaessa yrittäjänä tai freelancerina toimimisaikaa on huomioitava vastausten pieni lukumäärä, minkä vuoksi tuloksista ei voida tehdä yleistyksiä. Taulukko 6. Yrittäjänä/freelancerina toimimisaika, % koulutusohjelmittain Yrittäjänä/freelancerina toimimisaika alle 1 v v v v v väh. 5 v Yhteensä LKM Ka 1,0 2,1,8 2,5 3,0 2,1,6,3 5,0 3,0 3,5 3,2 3.3 VASTAAJIEN TYÖTTÖMYYS Kyselyyn vastanneista 33 prosenttia on ollut työttömänä valmistumisen jälkeen (taulukko 7). Yleisintä työttömyys on ollut ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmassa, joista 80 prosenttia on ollut työttömänä jossakin vaiheessa opintojen päättymisen jälkeen. Toiseksi eniten työttömyyttä ovat kokeneet tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmasta vastanneet. Heistä 70 prosenttia on ollut työttömänä. Vähiten työttömyyttä on kokenut rakennustekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneet. Rakennustekniikan koulutusohjelman vastaajista 15 prosenttia on kokenut työttömyyttä ja vastaava luku tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneilla on 16 prosenttia. Taulukko 7. Työttömänä oleminen valmistumisen jälkeen, % koulutusohjelmittain Työttömänä oleminen valmistumisen jälkeen ei ole ollut työttömänä on ollut työttömänä LKM URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 11

14 Vastaajista 57 prosenttia oli ollut työttömänä korkeintaan puoli vuotta (taulukko 8) ja 65 prosenttia oli ollut työttömänä vain kerran (taulukko 9). Ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmista vastanneiden työttömyysaika on ollut keskimäärin kaikkein pisin (taulukko 8). Heistä yli 12 kuukautta työttömänä on ollut 75 prosenttia. Sen sijaan tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista 91 prosenttia on ollut työttömänä korkeintaan 6 kuukautta. Tarkasteltaessa työttömyyttä on kuitenkin huomioitava joiden koulutusohjelmien vastaajien pieni lukumäärä, mikä vaikuttaa merkitsevästi vastaustuloksiin. Taulukko 8. Työttömyysaika työttömillä, % koulutusohjelmittain Työttömyysaika työttömillä kork. 6 kk kk yli 12 kk LKM Ka 0,7 0,6 1,2 0,5 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,8 1,0 0,3 0,3 1,9 0,7 Metsätalouden koulutusohjelmista vastanneet olivat kuitenkin olleet työttömyysjaksoja tarkasteltaessa useimmin työttömänä, sillä heistä 25 prosenttia oli ollut työttömänä vähintään viisi kertaa (taulukko 9). Heidän keskimääräinen työttömyysaikansa oli kuitenkin suurin piirtein samanlainen verrattuna muiden maiden keskimääräisiin työttömyysaikoihin. Taulukko 9. Työttömyysjaksojen lukumäärä työttömillä, % koulutusohjelmittain Työttömyysjaksojen lukumäärä väh LKM Keskiarvo 2,0 1,7 2,0 1,3 2, 1,7 1,5 1,3 1,1 1,6 1,3 1,1 2,2 1,6 1,5 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 12

15 Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Vastaajia, joilla oli ollut valmistumisen jälkeen työllistymisvaikeuksia, pyydettiin arvioimaan työllistymistä vaikeuttaneita tekijöitä. Vastaajat valitsivat 16-kohtaisen listan jokaisen vaihtoehdon kohdalla asteikolla yhdestä kuuteen, oliko kyseinen tekijä vaikeuttanut heidän työllistymistään (1 = ei lainkaan, 6 = erittäin paljon). Kysymykseen vastasi 36 % kaikista kyselyyn vastanneista, kohdasta riippuen 1-17 vastaajaa. Vaihtoehtoon muu mikä oli vastannut 9 vastaajaa, joista lähes kaikki olivat ilmoittaneet eri syyn, joten tätä vastausvaihtoehtoa ei pienen vastausmäärän vuoksi käsitellä. Vastaajat kokivat suurimmaksi työllistymistä vaikeuttaneeksi tekijäksi alueellisen työmarkkinatilanteen ja alan heikon työmarkkinatilanteen (kuvio 7). Puolet työllistymisvaikeuksista kohdanneista vastaajista piti näitä tekijöitä vähintään melko paljon työllistymistä vaikeuttaneena tekijänä. Seuraavaksi eniten työttömyyttä vaikeuttaneeksi tekijöiksi vastaajat arvioivat suhdeverkostojen puutteellisuuden ja työkokemuksen puutteen. Vähiten työllistymistä haittaavaksi tekijöiksi (suurin ei lainkaan luokan osuus) vastaajat arvioivat sukupuoleen, perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen vaikeuttaneet tekijät, valmistumisajankohdan sekä katkot määräaikaisissa työsuhteissa. Koulutusohjelmakohtaiset vastaukset työllistymiseen vaikuttaneista tekijöistä on koottu liitteeseen (liite 2). Kuvio 7. Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Valmistumisajankohta Perheeseen tai muu elämäntilanteeseen liittyvä syy Sukupuoli En ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä Epävarmuus omasta osaamisesta Epätietoisuus omista tavoitteista Puutteellinen elämätietoisuus Katkot määräaikaisissa työsuhteissa Alueellinen työmarkkinatilanne Alan heikko työmarkkinatilanne ei lainkaan vain vähän jonkin verran melko paljon paljon erittäin paljon Tutkinnon huono tunnettavuus Tutkinto ja suuntautuminen Suhdeverkostojen puute Puutteelliset työnahakutaidot Työkokemuksen puute % URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 13

16 3. KOULUTUKSEEN OSALLISTUMINEN Suurin osa vastaajista (57 %) on osallistunut tutkinnon suorittamisen jälkeen työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen (taulukko 10). Erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusaloilta sekä useilta tekniikan- ja liikenteen koululutusaloilta vastanneet ovat osallistuneet tämän tyyppiseen koulutukseen. Koulutusohjelmittain katsottuna tämän tyyppiseen koulutukseen on osallistunut eniten tietojenkäsittelyn (7 %) ja tietotekniikan (79 %) koulutusohjelmista valmistuneet. Ympäristö-, media- ja kuvataiteen ( %) ja rakennustekniikan (32 %) koulutusohjelmista vastanneet ovat osallistuneet eniten ammatilliseen erikoistumiskoulutukseen, pätevöitymiskoulutukseen tms. Environmental Management (0 %) koulutusohjelmasta vastanneet ovat suorittaneet eniten muun koulutuksen tai tutkinnon. Vähiten koulutukseen tutkinnon suorittamisen jälkeen ovat osallistuneet paperi- ja prosessitekniikan sekä tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmasta vastanneet, sillä molemmista koulutusohjelmista 37 prosenttia ei ole osallistunut koulutukseen valmistumisen jälkeen. Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaajia myös perustelemaan syytä toisen korkeakoulututkinnon tai jatkotutkintojen suorittamiselle. Yleisimmin vastaajat arvioivat, että suorittamalla AMK-tutkinnon rinnalle toisen tutkinnon heidän osaamisensa lisääntyy, mikä johtaa työmahdollisuuksien paranemiseen. Vastaajat arvioivat osaamisen lisäävän mahdollisuuksia edetä työuralla sekä mahdollisuuden valita paremmin itselle mielenkiintoisia työtehtäviä. Joidenkin koulutusohjelmien kohdalla heikko työmarkkinatilanne oli vaikuttanut siihen, että vastaajat olivat suorittaneet toisen tutkinnon. Taulukko 10. Osallistuminen työhön tai ammattiin liittyvään täydennys- tai erikoistumiskoulutukseen valmistumisen jälkeen, % koulutusohjelmittain Osallistuminen koulutukseen vuoden 2003 tutkinnon suorittamisen jälkeen työnantajan järjestämä/ kustantama koulutus työvoimakoulutus ammatillinen erikoistumiskoulutus, pätevöitymiskoulutus tms. suorittanut opintoja tähtäimessä toinen korkeakoulututkinto suorittanut opintoja tähtäimessä ylempi AMKtutkinto suorittanut tieteellisiä jatkoopintoja suorittanut muun koulutuksen tai tutkinnon ei ole osallistunut koulutukseen Yhteensä LKM Perhevapaalla oleminen valmistumisen jälkeen Kyselyyn vastanneista 23 prosenttia on ollut perhevapaalla (taulukko 11). Eniten perhevapaalla on ollut tekstiilija vaatetustekniikan koulutusohjelmasta vastanneet. Heistä 0 prosenttia on ollut perhevapaalla. Tästä koulutusohjelmasta vastanneista kaikki ovat olleet naisia, mikä on osaltaan saattanut vaikuttaa vastaustulokseen. Taulukko 11. Valmistumisen jälkeiset perhevapaat, % koulutusohjelmittain ei ole ollut perhevapaalla ollut perhevapaalla Valmistumisen jälkeiset perhevapaat LKM URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 1

17 Päätoiminen opiskelu valmistumisen jälkeen Kyselyyn vastanneista oli ollut 10 prosenttia valmistumisen jälkeen päätoimisena opiskelijana (taulukko 12). Eniten päätoimisia opiskelijoita vastaajista on ollut kulttuurialan koulutusohjelmista vastanneet. Ympäristö-, mediaja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneiden lukumäärä on kuitenkin niin pieni, että se vaikuttaa merkitsevästi vastaustuloksiin. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneista ei kukaan ole ollut päätoimisena opiskelijana valmistumisensa jälkeen. Taulukko 12. Valmistumisen jälkeen päätoimisena opiskelijana, % koulutusohjelmittain Ollut valmistumisen jälkeen päätoimisena opiskelijana ei ole ollut päätoimisena opiskelijana ollut päätoimisena opiskelijana LKM Kyselyyn vastanneista yhteensä 96 prosenttia ei ole hakenut apurahoja tieteelliseen työhön tai jatko-opintoihin AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen (taulukko 13). Suhteellisesti eniten apurahoja oli saanut kulttuurin koulutusalalta vastanneet. Ympäristö-, media- ja kuvataiteen sekä kuvataiteen koulutusohjelmista valmistuneista 60 prosenttia oli saanut apurahoja. Kulttuurialan koulutusohjelmista valmistuneet olivat myös ainoat, jotka aikovat hakea apurahoja. Vastauksia tulkittaessa on kuitenkin huomioitava se, että kulttuurialan työn luonne on sellainen, että se vaatii usein työskentelyn apurahan avulla. Toinen vastauksia tulkittaessa huomioitava tekijä on joidenkin koulutusohjelmien pieni vastausmäärä, mikä vaikuttaa merkitsevästi vastaustuloksiin. Taulukko 13. Hakenut tai saanut apurahoja tieteelliseen työhön tai jatko-opintoihin tutkinnon suorittamisen jälkeen, % koulutusohjelmittain Hakenut/saanut apurahoja tieteelliseen työhön tai jatko-opintoihin tutkinnon suorittamisen jälkeen ei ole hakenut apurahoja on hakenut, muttei ole saanut apurahoja on saanut apurahoja aikoo hakea apurahoja LKM URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 15

18 . VASTAAJIEN TYÖURIEN ALKUVUODET Kyselylomakkeessa tarkasteltiin työmarkkinoille sijoittumisen laatua ja työllistymisen tarkoituksenmukaisuutta sekä valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työpaikan että kyselyhetken (syksy 2008) osalta. Perhe- tai opintovapaalla olevia vastaajia pyydettiin vastaamaan kyselyhetken työpaikkaa koskeviin kysymyksiin sen työpaikan perusteella, josta he olivat jääneet vapaalle. Lisäksi yrittäjiä, ammatinharjoittajia tai freelancereita pyydettiin vastaamaan kyseissä oleviin kysymyksiin soveltuvin osin..1 PALVELUSUHTEEN LUONNE Kyselyyn vastanneista 55 prosenttia oli saanut ensimmäiseksi työpaikaksi vakituisen kokopäivätyön ja määräaikaisen kokopäivätyön oli saanut 32 prosenttia (taulukko 1). Rakennustekniikan koulutusohjelmista vastanneet olivat yleisemmin (88 %) saaneet ensimmäiseksi työpaikaksi vakituisen kokopäivätyön. Toiseksi yleisintä (79 %) vakituinen kokopäivätyö oli tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneilla. Määräaikaisessa kokopäivätyössä olivat yleisemmin Environmental Management (90 %) ja Environmental Engineering (78 %) koulutusohjelmasta vastanneet. Vastanneista kuudella prosentilla ensimmäinen työpaikka oli ollut osa-aikatyötä. Yleisintä osa-aikatyö ensimmäisenä työpaikkana oli ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneilla, sillä heistä 57 prosenttia oli ollut ensimmäisenä osa-aikatyöntekijänä. Vastanneista itsenäisiä yrittäjiä, ammatinharjoittajia tai freelancereita oli 6 prosenttia. Yleisintä yrittäjyys oli viestinnän koulutusohjelmasta vastanneilla. Taulukko 1. Ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonne, % koulutusohjelmittain Ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonne vakituinen kokopäivätyö määräaikainen kokopäivätyö osa-aikatyö Yrittäjä ( työllistetty / työharjoittelu LKM ) Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 16

19 Kyselylomakkeessa kysyttiin myös työmarkkinatilannetta kyselyhetkellä. Kysymys oli laajempi kuin ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteen luonnetta kysyttäessä, sillä kyselyhetken työmarkkinatilannetta kysyttäessä oli lisätty vaihtoehdot työtön työnhakija, työvoimakoulutus tai vastaava, päätoiminen opiskelu, perhevapaa ja työskentelyapurahalla. Tulokset eivät ole siis täysin vertailtavissa ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonnetta koskevan kysymyksen tuloksiin. Kyselyhetkellä vastaajista 80 prosenttia oli vakituisessa kokopäivätyössä. Vakituista kokopäivätyötä tekevien osuus oli lisääntynyt merkittävästi useimmissa koulutusohjelmissa verrattuna ensimmäiseen työpaikan työsuhteen luonteeseen (taulukko 15). Yleisintä vakituinen kokopäivä työ oli tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista, joilla kaikilla oli vakituinen kokopäivätyö. Yleistä vakinainen kokopäivätyö oli myös konetekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmista vastanneilla, sillä heistä yli 90 prosenttia oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Määräaikaisten kokopäivätyön tekijöiden osuus oli selvästi vähentynyt kun verrataan ensimmäisen työpaikan työsuhteen laatua syksyn 2008 työtilanteeseen. Syksyllä 2008 enää vain 3 prosenttia vastaajista työskenteli määräaikaisena kokopäivätyöntekijänä. Yleisemmin määräaikaisessa kokopäivätyössä olivat kyselyhetkellä paperi- ja prosessitekniikan koulutusohjelmasta vastanneet. Osa-aikatyötä tekevien vastaajien osuus oli vähentynyt kun verrataan kyselyhetken tilannetta ensimmäiseen työpaikkaan, sillä syksyllä 2008 vastaajista enää 3 prosenttia oli osa-aikatyössä. Yleisintä osa-aikatyö oli edelleen ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneilla. Yrittäjien, ammatinharjoittajien ja freelancereiden osuus oli pysynyt samana (6 %) verrattuna ensimmäiseen työpaikkaan ja yleisintä tämä oli edelleen viestinnän koulutusohjelmasta vastanneilla. Päätoimisena opiskelijana olivat kyselyhetkellä eniten englanninkielisistä koulutusohjelmista vastanneet. Toiseksi yleisintä opiskelu oli kulttuurialan koulutusohjelmista vastanneilla. Perhevapaalla oli kyselyhetkellä yhteensä vain 3 prosenttia vastaajista ja yleisintä (10 %) tämä oli metsätalouden ja tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmista vastanneilla. Taulukko 15. Työmarkkinatilanne syksyllä 2008 koulutusohjelmittain, % koulutusohjelmittain Työmarkkinatilanne syksyllä 2008 vakituinen kokopäivätyö määräaikainen kokopäivätyö osa-aikatyö yrittäjä ( työllistetty/työharjoittelu työtön työnhakija työvoimakoulutus tai vastaava opiskelu ( perhevapaa ( työskentely apurahalla muu tilanne LKM ) Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer 2) Päätoiminen opiskelu (johtaa tutkintoon tai arvosanaan) 3) Perhevapaa (äitiys-/isyys-/vanhempain-/hoitovapaa) URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 17

20 .2 TYÖNANTAJA Useimmiten vastaajien ensimmäinen työnantaja oli yritys tai valtionyhtiö (kuvio 8). Suuret yritykset (yli 50 työntekijää) työllistivät 38 % kyselyyn vastanneista ja pienet yritykset (alle 50 työntekijää) työllistivät 28 % ja keskisuuret ( työntekijää) 17 %. Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos tai ammattikorkeakoulu työllisti 7 prosenttia vastaajista. Valtio tai valtion liikelaitos työllisti vain 3 prosenttia vastaajista. Järjestöt, seurakunnat ja säätiöt sekä omat yritykset työllistivät yhteensä 6 % vastanneista. Kaiken kaikkiaan siis yksityinen sektori työllisti vastaajia 83 % ja julkinen sektori (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) 10 %. Vastaajista % oli ryhtynyt yrittäjäksi ensimmäisenä työnään. Kuvio 8. Ensimmäinen päätyönantaja (n=01) Ensimmäinen päätyönantaja prosenttia % % yksityinen yritys tai valtionyhtiö, yli 250 työntekijää 37 yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 50 työntekijää 28 yksityinen yritys tai valtionyhtiö, työntekijää 17 kunta, kuntayhtymä,kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu 7 oma yritys, toiminimi, freelancer tms. valtio, valtion liikelaitos järjestö, seurakunta, säätiö tai vastaava, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö muu työnantaja URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 18

21 Kyselyhetkellä edelleen suurin osa työskenteli yrityksillä tai valtionyhtiöissä (kuvio 9). Verrattaessa kyselyhetken tilannetta ensimmäiseen työhön erityisesti suuret yritykset olivat vain kasvattaneet osuuttaan (5 %, 7 prosenttiyksikön ero). Osuus oli vähentynyt eniten pienten yritysten osalta (8 prosenttiyksikköä vähemmän). Yrittäjien määrä oli kasvanut ensimmäisen ja kyselyhetken työpaikkojen välillä 2 prosenttiyksikköä Kyselyhetkellä yrittäjiä oli vastaajista 6 %. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen yksityinen sektori työllisti kaikkiaan 80 prosenttia vastaajista ja julkinen sektori 10 prosenttia. Yksityisen ja julkisen sektorin osuudet olivat siis pysyneet suurin piirtein samana kuin ensimmäisen työpaikan kohdalla. Työantajien osuudet koulutusohjelmittain on koottu liitteeseen (liite 3). Kuvio 9. Työnantaja syksyllä 2008 (n=389) Työnantaja syksyllä 2008 % prosenttia % yksityinen yritys tai valtionyhtiö, yli 250 työntekijää yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 50 työntekijää 20 yksityinen yritys tai valtionyhtiö, työntekijää 15 oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu 6 6 valtio, valtion liikelaitos järjestö, seurakunta, säätiö tai vastaava, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö 3 muu työnantaja 1 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 19

22 .3 TYÖTEHTÄVÄN LUONNE Yleisin ensimmäisen päätyön tehtävien luonne oli hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät (taulukko 16). Vastanneista 16 prosenttia ilmoitti ensimmäiseksi päätyön tehtäväkseen edellä mainitut tehtävät. Yleisemmin näissä tehtävissä olivat toimineet englanninkielisistä koulutusohjelmista vastanneet, lukuun ottamatta International Business -koulutusohjelmista vastanneita. Toiseksi yleisin tehtävän luonne ensimmäisessä päätyössä oli johto- ja esimiestehtävät. Vastanneista 1 prosenttia oli toiminut näissä tehtävissä ensimmäisessä päätyössään. Eniten johto- ja esimiestehtävissä olivat rakennustekniikan koulutusohjelmasta vastanneet (2 %). Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusaloista vastanneet olivat eniten toimineet ensimmäisessä työpaikassaan markkinointi-, myynti- tai ostotehtävissä. Tutkimus- ja tuotekehitys tehtäviä olivat eniten tehneet tietotekniikan (63 %) ja tietojenkäsittely (2 %) koulutusohjelmista vastanneet. Kulttuurialan koulutusohjelmista vastanneet (32 %) olivat toimineet eniten opetus- tai kasvatustehtävissä. Tosin viestinnän koulutusohjelmasta vastanneet (55 %) olivat usein viestintä- ja mediatehtävissä. Tuotantotehtävissä oli eniten työskennellyt tekstiilija vaatetustekniikan (5 %) ja paperi- ja prosessitekniikan (32 %) koulutusohjelmista vastanneet. Taulukko 16. Ensimmäisen päätyön tehtävän luonne, % koulutusohjelmittain Ensimmäisen päätyön tehtävän luonne Enve Enma IBIT Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht tutkimus ta tuotekehitys opetus tai kasvatus koulutus johto- ja esimiestehtävät konsultointi asiakastyö/ potilastyö markkinointi, myynti tai osto hallinto-,suunnittelutai kehitystehtävät viestintä- ja mediatyö toimistotehtävät taiteellinen työ kirkollinen työ rahoituksen ja taloushallinnon tuotantotehtävät muu työn luonne LKM URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 20

23 Hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävät sekä johto- ja esimiestehtävät olivat kyselyhetkellä edelleen yleisimmät työtehtävät (taulukko 17). Johto- ja esimiestehtävät olivat kuitenkin nousseet yleisimmäksi. Niiden osuus oli kasvanut 5 prosenttiyksikköä, sillä kyselyhetkellä vastaajista 21 % työskenteli näissä tehtävissä. Koulutusohjelmista yleisemmin (6 %) esimies- ja johtotehtävissä työskenteli edelleen rakennustekniikan koulutusohjelmista vastanneet. Hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävien osuus oli kuitenkin myös kasvanut, sillä kyselyhetkellä näissä tehtävissä työskenteli 20 % vastaajista. Markkinointi-, myynti- ja ostotehtävissä työskentelivät edelleen useimmin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusaloista vastanneet, mutta kyselyhetkellä näissä tehtävissä työskenteli usein myös englanninkielisistä koulutusohjelmista vastanneet. Kulttuurialan koulutusohjelmista vastanneiden osalta työtehtävien kohdalla oli tapahtunut muutoksia verrattuna ensimmäisen työpaikan tehtävien luonteeseen. Heitä työskenteli nyt vähemmän opetus- tai kasvatustehtävissä (16 %). Erityisesti näiden tehtävien osalta ympäristö, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmista vastanneiden määrä oli vähentynyt opetus ja kasvatustehtävissä. Heistä puolet työskenteli kyselyhetkellä taiteellisessa työssä, kun taiteellisessa työssä oli ensimmäisessä työtehtävissä ollut vain 25 % vastaajista. Tuotantotehtävissä olivat edelleen eniten tekstiili- ja vaatetustekniikan (2 %) sekä paperi- ja prosessitekniikan (2 %) koulutusohjelmista vastanneet. Näiden tehtävien määrä oli kuitenkin vähentynyt 7 prosenttiyksikköä. Tutkimus tai tuotekehitys tehtävissä olivat edelleen yleisemmin tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneet. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneiden osuus (21 %) oli kuitenkin hieman vähentynyt (3 prosenttiyksikköä) näissä tehtävissä. Tietotekniikan koulutusohjelmista vastanneiden osuus (67 %) oli vuorostaan kasvanut prosenttiyksikköä. Taulukko 17. Syksyn 2008 päätyön luonne, % koulutusohjelmittain Syksyn 2008 päätyön luonne tutkimus tai tuotekehitys opetus tai kasvatus koulutus johto- ja esimiestehtävät konsultointi asiakastyö/ potilastyö markkinointi, myynti tai osto hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät viestintä- ja mediatyö toimistotehtävät taiteellinen työ kirkollinen työ rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät tuotantotehtävät muu työn luonne LKM Kyselylomakkeessa tiedusteltiin myös ammatti-, tehtävä- tai virkanimikettä. Ensimmäisen työpaikan yleisimmät ammatti-, tehtävä- tai virkanimikkeet olivat projekti-insinööri (n=11), suunnittelija (n=10) ja työnjohtaja (n = 13). Ammattinimikkeiden kirjo oli kuitenkin hyvin laaja, sillä aineistossa oli kaikkiaan yli 200 ensimmäisen työpaikan nimikettä, minkä takia yleisimmät nimikkeet eivät anna kovinkaan selvää kuvaa tilanteesta. Viisi vuotta myöhemmin yleisimmät nimikkeet olivat hieman muuttuneet, sillä kyselyhetkellä yleisimmät nimikkeet olivat projektipäällikkö (16), projekti-insinööri (9), myyntipäällikkö (7), työnjohtaja (7) ja toimittaja (7). Kyselyhetkenkin ammattinimikkeitä oli kuitenkin yli 200, joten niidenkään osalta yleisimmät nimikkeet eivät anna kovin selkeää kuvaa tilanteesta. Johtuen nimikkeiden laajasta kirjosta raporttiin on koottu ammatti, tehtävä- tai virkanimikkeiden koulutusohjelmakohtaisesti, joka on luettavissa liitteessä (liite ). URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 21

24 . TYÖNHAKUKANAVAT Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaajia ilmoittamaan myös tiedon, mitä kautta saivat nykyisen (kuvio 10) työpaikan. Tieto nykyisestä työpaikasta oli yleisemmin saatu työnantajan henkilökohtaisen ilmoituksen avulla (18 %). Seuraavaksi yleisimpiä tiedonsaantikanavia oli lehti-ilmoitus (16 %) sekä oma aktiivisuus (1 %) eli oli itse kysynyt työnantajalta työmahdollisuuksia. Kuvio 10. Työnhakukanavat (n= 388) Työnhakukanavat prosentti % Työnantaja ilmoitti minulle paikasta henkilökohtaisesti 18 Lehti-ilmoitus 16 Kysyi työmahdollisuuksia suoraan työnantajilta 1 Yrityksen tai organisaation omat internet-sivut Työministeriön Tiedonsaanti muuta kautta Työllisti itse itsensä 6 Työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu tms. 3 Korkeakoulu 2 Muu internet palvelu Työvoimatoimisto ja/tai työllistäminen PALKKA Kaikista kyselyyn vastanneista 29 prosenttia ansaitsi euroa kuukaudessa (taulukko 18) euroa ansaitsi 25 prosenttia vastaajista. Vastausten mukaan korkeimmat tulot olivat pääosin tekniikan aloilta valmistuneilla. Koulutusohjelmakohtaisesti katsottuna suurimmat bruttopalkat olivat kone- ja tuotantotekniikan (keskiarvo 3607 ) ja rakennustekniikan (352 ) koulutusohjelmista vastanneilla. Kulttuurialalta valmistuneilla olivat kyselyhetken matalimmat tulot. Taulukko 18. Bruttopalkka kuukaudessa kokopäivätyössä olevilla säännölliset lisät mukaan lukien, % koulutusohjelmittain Bruttopalkka kuukaudessa kokopäivätöissä olevilla säännölliset lisät mukaan lukien alle 2000 e e e e e e LKM Keskiarvo URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 22

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Ura- ja työmarkkinaseuranta

Ura- ja työmarkkinaseuranta Meri Kytö ja Sanna Salonen Ura- ja työmarkkinaseuranta Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2005 valmistuneille Tampereen ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences Sarja B. Raportteja 24 Tampere

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 211 Metropoliasta valmistuneille YAMK-tutkinnon suorittaneet Metropolia Ammattikorkeakoulu 22.4.213 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Viisi vuotta valmistumisesta. Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2007 valmistuneiden diplomi-insinöörien uraseurantatutkimuksen tulokset

Viisi vuotta valmistumisesta. Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2007 valmistuneiden diplomi-insinöörien uraseurantatutkimuksen tulokset Ura- ja rekrytointipalvelut Satu Malo Aalto-TT 5/2014 Uraseurantatutkimus on akateemisten rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto Aarresaaren kehittämä tutkimus, jolla kartoitetaan korkeakoulutettujen

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2015 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Jyrki Ollikainen & Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2009 Metropoliasta valmistuneille Kulttuuriala

Sijoittumisseuranta vuonna 2009 Metropoliasta valmistuneille Kulttuuriala Sijoittumisseuranta vuonna 29 Metropoliasta valmistuneille Kulttuuriala Metropolia Ammattikorkeakoulu.5.2 VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu toteutti syksyllä 2 kyselyn,

Lisätiedot

Viisi vuotta valmistumisesta - ammattikorkeakoulusta valmistuneiden urakehitys.

Viisi vuotta valmistumisesta - ammattikorkeakoulusta valmistuneiden urakehitys. Viisi vuotta valmistumisesta - ammattikorkeakoulusta valmistuneiden urakehitys. Uraseuranta vuonna 2003 valmistuneille. Selvitys seitsemän ammattikorkeakoulun yhteisistä tuloksista. Elina Kirjalainen Jyväskylän

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 2 Metropoliasta valmistuneille Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Metropolia Ammattikorkeakoulu 7.4.23 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2010 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2010 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 2 Metropoliasta valmistuneille Kulttuuriala Metropolia Ammattikorkeakoulu 2.5.22 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu toteutti

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja terveydenhoitaja rakennusinsinööri fysioterapeutti metsäsuunnittelija marketing manager travel supervisor system designer maaseutuneuvoja liikunnanohjaaja maanmittausinsinööri sairaanhoitaja tietotekniikan

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2010 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2010 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 1 Metropoliasta valmistuneille Tekniikan ja liikenteen ala Metropolia Ammattikorkeakoulu 1.5.1 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2009 Metropoliasta valmistuneille. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sijoittumisseuranta vuonna 2009 Metropoliasta valmistuneille. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sijoittumisseuranta vuonna 9 Metropoliasta valmistuneille Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Metropolia Ammattikorkeakoulu.5. VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu toteutti

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Uraseurantaraportti 2007-2012

Uraseurantaraportti 2007-2012 Ura- ja rekrytointipalvelut Aalto-KT 3/2013 Uraseurantaraportti 2007-2012 Tanja Makkonen ISBN 978-952-60-5215-1 (pdf) ISSN-L 1799-4799 ISSN 1799-4799 ISSN 1799-4802 (pdf) Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2010 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2010 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 2 Metropoliasta valmistuneille Sosiaali, terveys ja liikunta ala Metropolia Ammattikorkeakoulu 2.5.22 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Arja Haapakorpi & Paula Paasto Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2002 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 hoitotieteen oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta koskevan kyselyn

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Tietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Tietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 tietojenkäsittelyopin oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Työurille Tampereelta

Työurille Tampereelta Työurille Tampereelta Tampereen alueen korkeakouluista vuonna 2003 valmistuneiden työelämään sijoittuminen ja työmarkkinaliikkuvuus viisi vuotta valmistumisen jälkeen Matti Minkkinen TYÖURILLE TAMPEREELTA

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ VUONNA 2009 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE TAMPEREEN YLIOPISTO Ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Sijoittumiskysely nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008-2012 valmistuneille - Perusraportti (muokattu)

Sijoittumiskysely nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008-2012 valmistuneille - Perusraportti (muokattu) Sijoittumiskysely nuoriso ja vapaaajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008 2012 valmistuneille Perusraportti (muokattu) 1. Sukupuoli Mies 0 1 2 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 14 15 16 17 18 19 20 21 22 2

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille Metropolia Ammattikorkeakoulu 17.4.2013 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu toteutti syksyllä

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Arja Haapakorpi & Paula Paasto Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2002 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

FSD2539 Joensuun yliopistosta vuosina 2003-2006 valmistuneiden kandidaattien ja maistereiden työllistyminen

FSD2539 Joensuun yliopistosta vuosina 2003-2006 valmistuneiden kandidaattien ja maistereiden työllistyminen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2539 Joensuun yliopistosta vuosina 2003-2006 valmistuneiden kandidaattien ja maistereiden

Lisätiedot

Vuonna 2005 Helsingin yliopistosta valmistuneiden uraseuranta

Vuonna 2005 Helsingin yliopistosta valmistuneiden uraseuranta Vuonna 2005 Helsingin yliopistosta valmistuneiden uraseuranta Valikoituja poimintoja 11 tiedekunnasta Helsingin yliopiston urapalvelut Urapalvelut/ Eric Carver 29.2.2012 1 Sisällysluettelo 1. Taustatietoa:

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluasteen tutkinto/... ylioppilastutkinto ja ammatillinen

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015 MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2012

Poolian palkkatutkimus 2012 Poolian palkkatutkimus 2012 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

URASEURANTA, V. 2000 VALMISTUNEET, KOOSTE

URASEURANTA, V. 2000 VALMISTUNEET, KOOSTE URASEURANTA, V. 2000 VALMISTUNEET, KOOSTE - Kyselyn saaneista 56 % vastasi, tutkinnon suorittaneista puolet. - suuruusjärjestys: Kasvatus 1030, Hum 795, Luonn 678, Yhteisk 551 Oikeus 209, Kauppa 186, Terv

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Viisi vuotta työelämässä

Viisi vuotta työelämässä Päivi Korhonen ja Juha Sainio Viisi vuotta työelämässä Monialayliopistoista vuonna 2000 valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille Aarresaari 2006 Päivi Korhonen ja Juha Sainio Viisi vuotta työelämässä

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Viisi vuotta työelämässä

Viisi vuotta työelämässä SEFEN RAPORTTEJA 5/2011 Viisi vuotta työelämässä Vuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille Antti Raita SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN SEFE & AARRESAARI ERKOSTO Sisältö

Lisätiedot

TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta

TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta Juha-Matti Ritvanen Turun yliopiston julkaisusarja 1/2012 TOHTORIT

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE:

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE: VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE: - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

11.10.2013. Soja Ukkola 1

11.10.2013. Soja Ukkola 1 11.10.2013 Soja Ukkola 1 Työelämäyhteistyö Oamkissa ja opiskelijoiden työllistyminen Ammattikorkeakoululaki 2003/351 5 Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa?

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa? SIJOITTUMISSEURANNAN 2013 TULOKSET Sijoittumisseurannassa selvitettiin vuonna 2013 ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Kyselyyn kertyi vastauksia yhteensä 702 kappaletta vastausprosentin

Lisätiedot

Viestinnän ammattilaiset tutkimus 2011

Viestinnän ammattilaiset tutkimus 2011 Jäs enyys Toimiala Keskeiset toimialat Yritykset (pl. viest.toimistot) Yrityksen koko Viranomaiset Toimipaikan sijainti Vastuualue Nimike (pääluokat) KAIKKI 1 112 3 800 2 650 3 169 4 777 6 000 ProCom 672

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013 Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013 Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Tanja Makkonen Aalto BIZ valmistuneiden sijoittuminen Seuraamme tiiviisti Kauppakorkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot