Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta, Terveystieteet. Opinto-opas

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta, Terveystieteet Opinto-opas

2 Terveystieteiden tiedekunta Opinto-opas Terveystieteet Terveyden biotieteet Ergonomia Kansanterveystiede Liikuntalääketiede MPH (+CBU+MPHN) Ravitsemustiede Terveyden biotieteet Itä-Suomen yliopisto 2011 Opinto-opas

3 Yhteystiedot Itä-Suomen yliopisto Joensuun kampus Yliopistokatu 2 PL 111, Joensuu (vaihde) Kuopion kampus Yliopistonranta 1 PL 1627, Kuopio (vaihde) Savonlinnan kampus Kuninkaankartanonkatu 5 PL 86, Savonlinna (vaihde) Tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Internet Oppaan toimittajat Painopaikka Mervi Silaste, opintohallinnon päällikkö Kopijyvä Oy, Joensuu 2 Terveystieteiden tdk

4 Sisältö TIEDEKUNNAN OPISKELIJALLE TIEDEKUNNAN ESITTELY Yleistä Tiedekunnan tarjoama koulutus Opintojen ohjaus Tiedekunnan tarjoama sivuaineopetus Tutkinnon hakeminen TERVEYSTIETEET - ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, MPH, (CBU-MPH), (MPH-MPHN) Ergonomia pääaineena Kansanterveystiede pääaineena Liikuntalääketiede pääaineena Master's Degree Programmes in Public Health (MPH, CPU-MPH, MPH-MPHN) Master's Degree Programme in Public Health (MPH) Master's Degree Programme (CBU) in Public Health Master of Public Health Nutrition (MPHN) TERVEYSTIETEET - RAVITSEMUSTIEDE Ravitsemustiede pääaineena TERVEYDEN BIOTIETEET Terveyden biotieteiden koulutusohjelma, lukuvuosi Opinto-opas

5 Tiedekunnan opiskelijalle Tervetuloa opiskelijaksi Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekuntaan Terveys sen kaikissa muodoissaan on Itä-Suomen yliopiston vahvaa osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, lääketieteen, hammaslääketieteen, terveystieteiden ja farmasian muodostama kokonaisuus, joka avaa uusia mahdollisuuksia moniammatillisen koulutuksen ja tutkimuksen suuntaan. Erityisenä ilonaiheena on ollut hammaslääketieteen koulutuksen alkaminen syksyllä 2010 uudelleen Kuopiossa, nyt osana Terveystieteiden tiedekunnan Lääketieteen laitosta. Olette valinneet terveyden huollon ammattilaisen uran päämääräksenne. Se on erittäin hyvä valinta, koska kaikki koulutusalamme tarjoavat monipuolisen koulutuksen, ja työllisyys on taattu. Terveydenhuolto on myös haasteellinen työkenttä, joka edellyttää moniammatillista osaamista, ja jossa jokaisella terveydenhuollon ammattikunnalla on merkittävä rooli kokonaisuudessa. Moniammatillisen yhteistyön merkitystä tulee korostaa jo koulutusvaiheessa ja moniammatillinen tutkimustyö on suorastaan välttämätöntä. Terveystieteiden tiedekunnassa opetus perustuu viimeisimpään tutkimustietoon ja opettajat ovat opiskelun mahdollistajia ohjaten opiskelijaa oikeaan suuntaan ja relevanttien tiedonlähteiden äärelle, joista voi tietoa itselleen ammentaa. Yliopistossa vastuu opintojen etenemisestä ja lopputuloksesta on kuitenkin oppijan omissa käsissä. Opiskelu on monella tavoin ainutlaatuista aikaa ihmisen elämässä. Opiskeluaikana voitte täysipainoisesti panostaa tiedollisten ja taidollisten valmiuksienne kehittämiseen, mutta se tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet solmia uusia sosiaalisia suhteita ja toimia aktiivisesti opiskelijaelämässä. Muistakaa hyödyntää myös näitä mahdollisuuksia yli koulutusalarajojen, se antaa varmasti valmiuksia myös myöhempään elämään. Toivotan Teille koko tiedekunnan puolesta erittäin antoisaa opiskeluaikaa. Jukka Mönkkönen Dekaani 4 Terveystieteiden tdk

6 1 Tiedekunnan esittely 1.1 Yleistä Terveystieteiden tiedekunta on ainutlaatuinen kokonaisuus Suomessa. Tiedekunta yhdistää toiminnassaan viisi laitosta: Lääketieteen laitos, farmasian laitos, hoitotieteen laitos, A. I. Virtanen -instituutti ja koe-eläinkeskus. Lisäksi terveystieteiden tiedekunnasta koordinoidaan molekyylilääketieteen ja sitä tukevien lääketutkimuksen ja biotekniikan alojen tutkimuksen katto-organisaation Biokeskus Kuopion toimintaa. Tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmasian ja terveyden biotieteiden koulutusohjelmissa sekä ergonomian, hoitotieteen, kansanterveystieteen, liikuntalääketieteen ja ravitsemustieteen pääaineissa. Näillä aloilla myös tutkimustoiminta on kansainvälisesti erittäin korkeatasoista. Ainutlaatuisen rakenteensa ansiosta terveystieteiden tiedekunnalla on myös erinomaiset mahdollisuudet synnyttää uusia tutkimusalueita kliinisen lääketieteen, biolääketieteen, farmasian ja hoitotieteen rajapinnoille. Tiedekunnan antama opetus on korkeatasoista: Korkeakoulujen arviointi- ja kehittämisneuvoston (KKA) toteuttamissa yliopistokoulutuksen laatuyksikköarvioinnissa ovat tämän statuksen saaneet hoitotieteen laitos ( ; tuolloin yhdessä terveyshallinnon ja talouden kanssa), lääkärikoulutus ( ) sekä viimeisimmäksi kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja A. I. Virtanen -instituutti, molemmat kaudelle Terveystieteiden tiedekunnan tutkimus on kansainvälisesti tunnustettua ja Itä-Suomen yliopiston keskeisiä vahvuusaloja. Tiedekunnassa toimii kolme huippututkimusyksikköä. Tiedekunnan hallintoa: Dekaani, professori Jukka Mönkkönen Puh , s-posti: Varadekaani, professori Hilkka Soininen puh , s-posti: Johtava hallintopäällikkö Riitta Keinänen Puh , s-posti: Opintohallinnon päällikkö Mervi Silaste Puh , s-posti: Opinto-opas

7 1.2 Tiedekunnan tarjoama koulutus Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa ammattilaisia ja asiantuntijoita useille keskeisille terveydenhuollon aloille. Tiedekunnassa opiskelee kaikkiaan n perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa: farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat ( hammaslääketieteen koulutusohjelma ( lääketieteen koulutusohjelma ( Terveyden biotieteiden koulutusohjelma ( terveystieteiden pääaineet: o hoitotiede (koulutusalat: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus) ( o ergonomia ( o kansanterveystiede ( o liikuntalääketiede ( o ravitsemustiede ( FARMASEUTIN KOULUTUSOHJELMA Farmaseutin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka suorittaminen kestää päätoimisesti opiskellen kolme (3) vuotta. Opetuksen tavoitteena on kouluttaa terveydenhuoltoon lääkkeiden ja lääkehoidon asiantuntijoita. Opinnoissa perehdytään lääkkeisiin ja niiden käyttöön sairauksien hoidossa. Opintoihin sisältyy paljon myös käytännön harjoitustöitä, joissa opetellaan lääkkeiden valmistusta ja asiakasneuvontaa, sekä puolen vuoden palkallinen apteekkiharjoittelu. HAMMASLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA Koulutuksen sisältö on valtakunnallisesti ainutlaatuisesti profiloitunut painottuen ennaltaehkäisevään ja kokonaisvaltaiseen suun alueen sairauksien hoitoon. Koulutus mielletään lääketieteen osa-alueeksi ja valmistuvat hammaslääkärit tunnistavat siten asiantuntijaroolinsa osana ihmisen kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa. HOITOTIETEEN PÄÄAINE Opiskelijat valitaan hoitotieteen pääaineeseen, jossa koulutusaloina ovat: hoitotyön johtamisen koulutus preventiivisen hoitotieteen koulutus terveystieteiden opettajankoulutus Hoitotieteen koulutusohjelmalta valmistuu terveystieteiden kandidaatteja (alempi korkeakoulututkinto) ja maistereita (ylempi korkeakoulututkinto). Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille monipuoliset hoitotieteen asiantuntijavalmiudet. 6 Terveystieteiden tdk

8 LÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA Lääketieteen koulutusohjelmalla annetaan tieteelliseen tutkimukseen perustuva teoreettinen ja käytännöllinen koulutus lääkärin tehtäviin. Koulutus johtaa lääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Vuotuinen opiskelijoiden sisäänotto on Suomen suurin, yhteensä 132 uutta opiskelijaa. PROVIISORIN KOULUTUSOHJELMA Proviisorin tutkinto on farmasian alan ylempi perustutkinto, jonka suorittaminen kestää päätoimisesti opiskellen kaksi (2) vuotta farmaseutin tutkinnon jälkeen. Proviisoriopiskelijat suorittavat siis ensin farmaseutin tutkinnon. Proviisoriopinnoissa opiskelija valitsee yhden farmasian laitoksen kuudesta oppiaineesta pääaineekseen ja suorittaa siitä syventävät opintonsa. Proviisorit toimivat lääkealan johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA Terveystieteiden tiedekunta aloittaa vuonna 2011 uuden terveyden biotieteiden koulutuksen. Koulutus on kaksiportainen ja kandidaattivaiheen jälkeen opiskelija jatkaa maisterivaiheen opinnoissa, jotka ovat osin englanninkielisiä. Koulutusohjelmassa yhdistyvät luonnontieteellinen ja lääketieteellinen osaaminen. Valmistuneet maisterit toimivat kansallisissa tai kansainvälisissä lääke-, terveys-, ja bioalan tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä sekä näiden alojen julkisen ja yksityissektorin asiantuntijatehtävissä. Lisäksi opintojen täydentäminen pedagogisilla tai kaupallisilla opinnoilla antaa valmiuksia alan opetustehtäviin ja kaupallisiin tehtäviin. Koulutus tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet biolääketieteelliseen tutkimustyöhön ja edelleen tutkijanuralle tieteellisen jatkokoulutuksen kautta. TERVEYSTIETEIDEN KOULUTUSALAN PÄÄAINEET Terveystieteiden pääaineiden opiskelijat valmistuvat terveystieteiden kandidaateiksi (180 op) tai maistereiksi (120 op). Terveystieteiden pääaineita ovat hoitotiede, ravitsemustiede, ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede. Ravitsemustiede tarkastelee ravitsemuksen merkitystä terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa sekä selvittää elintarvikkeiden tuotekehityksen keinoja väestön hyvinvoinnin edistäjänä. Maisterivaiheessa opiskelijat suuntautuvat ravitsemusterapian tai elintarvikebiotekniikan linjalle. Ravitsemusterapian linjalla maisteritutkinnon suorittaneet voivat saada oikeuden toimia laillistettuna ravitsemusterapeuttina terveydenhuollossa. Ravitsemusterapeuttien koulutusta ei järjestetä muualla Suomessa. Elintarvikebiotekniikkalinja tuottaa ravitsemukseen perehtyneitä elintarvikkeiden tuotekehityksen, turvallisuuden ja valvonnan asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreille. Ergonomia on monitieteinen tieteenala, joka kehittää työtä ja työoloja vastaamaan työntekijän fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia ja tarpeita. Opinto-opas

9 Kansanterveystieteen pääaineesta valmistuu osaajia sosiaali- ja terveysalan hallinto-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviin, kansanterveys- ja potilasjärjestötehtäviin sekä kansanterveystieteen ja terveystieteiden opetustehtäviin. Liikuntalääketieteessä tarkastellaan liikunnan ja fyysisen kunnon välisiä yhteyksiä terveyteen, sairauksiin ja ravintoon. Hoitotieteessä tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia, näyttöön perustuvan tiedon hallitsevia hoitotieteen asiantuntijoita terveydenhuollon sekä sen johtamisen, koulutuksen ja tutkimuksen muuttuviin tarpeisiin. Hoitotieteen pääaineen koulutuksessa voi suuntautua hoitotyön johtamiseen, preventiiviseen hoitotieteeseen tai terveystieteiden opettajankoulutukseen. Lisäksi tiedekunnassa on viisi kansainvälistä maisteriohjelmaa: Master's Degree Programme in General Toxicology and Environmental Health Risk Assessment Master's Degree Programme in Health Promotion in Nursing Science Master's Degree Program in Public Health Master's Degree Programme (CBU) in Public Health Master of Public Health Nutrition. 1.3 Opintojen ohjaus Itä-Suomen yliopiston www-sivuille ( on koottu yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Uudelle opiskelijalle -sivustolta löytyvät mm. uuden opiskelijan ilmoittautumisohjeet yliopistoon, orientaatioviikon ohjelma, tietoa opiskelijatuutoroinnista sekä tärkeimmät yliopistotermit eli akateemiset aakkoset. Opiskeluoikeus ja ilmoittautuminen - sivustolla on mm. ilmoittautumisohjeet vanhoille eli toista tai useampaa opintovuottaan opiskeleville opiskelijoille, tietoa tutkinnon suorittamisajoista, opiskelijarekisteristä, opintojen keskeyttämisestä tai opinto-oikeudesta luopumisesta. Opinnot-sivuille on koottu tiedekuntien opintooppaat ja tietoa mm. lukuvuoden tärkeistä ajankohdista, sivuaineopiskelusta, JOO-opiskelusta, opetusperiodeista ja esteettömästä opiskelusta. Opiskelijan ohjaus-sivut opastavat ohjauspalvelujen äärelle, opintojen suunnitteluun ja opiskelutaitoihin. Sivuilta löydät tietoa mm. HOPSista, yliopiston tukemasta työharjoittelusta ja opintopsykologien palveluista. Lisäksi näiltä sivuilta löydät mm. tietoa opintotuesta sekä opiskelua koskevat keskeisimmät lait ja määräykset. Terveystieteiden tiedekunnan www-sivuilta ( löytyy tietoa opiskelusta tiedekunnassa sekä tiedekunnan koulutusohjelmista. Kyseisiltä sivuilta löytyy myös opiskelua koskevia ohjeita ja opintohallinnon lomakkeet. Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt on listattu alla olevaan listaan. Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa Hops-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista. 8 Terveystieteiden tdk

10 Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt: Opintohallinnon päällikkö Mervi Silaste Puh , s-posti Yleinen opintoneuvonta Jatkokoulutus ja siihen liittyvä opintoneuvonta Amanuenssi Arja Afflekt puh , s-posti Pro gradu tutkielmiin liittyvät hallinnointitehtävät Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta HAMMASLÄÄKETIEDE: Opintosihteeri Leena Lampinen Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta HOITOTIEDE: Amanuenssi Pirkko Mikkanen Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta ERGONOMIA: Yliopisto-opettaja Susanna Järvelin Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta FARMASIA: Opintoasiainpäällikkö Riitta Koistinen Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta KANSANTERVEYSTIEDE: Koulutussuunnittelija Elisa Miettinen Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta LIIKUNTALÄÄKETIEDE: Yliopistonlehtori Katriina Kukkonen-Harjula Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Pirjo Lindström-Seppä Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta RAVITSEMUSTIEDE: Opetushoitaja Riitta Kortelainen ja Marketta Puttonen Puh ja , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta TERVEYDEN BIOTIETEET: Opetussihteerit Marjut Nenonen ja Taru Nylund Puh ja , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta Opinto-opas

11 1.4 Tiedekunnan tarjoama sivuaineopetus Terveystieteiden tiedekunnassa on tarjolla seuraavat sivuaineopintokokonaisuudet: Basic Studies in Intercultural Competence 25 op (Hoitotieteen laitos) Terveyden Monikulttuuriset Ulottuvuudet (TeMoKuu) 25 op (Kansanterveystieteen yksikkö) Toksikologia 14,5 op (Farmasian laitos) Seuraavia tiedekunnan opintokokonaisuuksia tarjotaan myös Avoimen yliopiston (Aducate) kautta: Ergonomian perus- ja aineopinnot (60 op) Farmasian perusopinnot (25 op) Gerontologian perusopinnot (25 op) Hoitotieteen aineopinnot (37 op) Kansanterveystieteen perus- ja aineopinnot (60 op) Kuntoutustieteen perus- ja aineopinnot (60 op) Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi (25 op) Liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot (60 op) Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (60 op) Terveyden edistäminen ja terveystieto perus- ja aineopinnot (60 op) Terveystieto verkko-opinnot (60 op) 1.5 Tutkinnon hakeminen Perustutkintotodistukset 1. Kun olet suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot, tarkista että ne on kirjattu opintosuoritusrekisteriin. 2. Päivitä HOPSisi. 3. Täytä tutkintotodistushakemuslomake ja lähetä se yhdessä päivitetyn HOPSin kanssa koulutusohjelmasi/pääaineesi HOPS-ohjaajalle. Huom! Lääketieteen koulutusohjelman tutkintotodistusten osalta on annettu tarkennettu ohje: 4. HOPS-ohjaaja hyväksyy opiskelijan HOPSin ja toimittaa sen opintosihteeri Kati Nykäselle, joka kirjoittaa tutkintotodistuksen. 5. Todistuksen toimitusaika on kolme viikkoa siitä päivästä, kun todistushakemus on saapunut todistuksen kirjoittajalle ja kaikki tutkintoon sisältyvät opinnot on kirjattu rekisteriin. Tutkintotodistushakemuslomakkeet löytyvät tiedekunnan www-sivuilta, osoitteesta: 10 Terveystieteiden tdk

12 2 Terveystieteet ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, MPH (CBU-MPH) (MPH-MPHN) 2.1 Ergonomia pääaineena Koulutuksen tehtävä Ergonomia on monitieteinen tieteenala, jonka tavoitteena on kehittää työtä, työoloja ja työyhteisöjä vastaamaan työtekijän fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia ja tarpeita. Ergonomia tieteenalana tarkastelee kaikkia ihminen - työ suhteen elementtejä. Siinä tutkitaan ja kehitetään mm. työmenetelmiä, työympäristöä, työpaikan ihmissuhteita ja johtamista. Ergonomian merkitys työvoiman kestävän hyvinvoinnin turvaamisessa on oleellinen. Itä-Suomen yliopisto on Suomessa ainoa paikka, jossa ergonomiaa voi opiskella pääaineena. Ergonomian pääaineen opetuksessa ja tutkimuksessa näkökulma on yksilön, työn ja terveyden välisen vuorovaikutuksen tarkastelussa. Pääaineen opinnot toteutetaan yhteistyössä Itä- Suomen yliopiston avoimen yliopiston kanssa siten, että Avoin yliopisto järjestää perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 op) ja Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen yksikkö muut pääaineen tutkintoon kuuluvat opinnot. Oppiaineen alempi korkeakoulututkinto, terveystieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Terveystieteiden maisterin tutkintoon (sisältää kandidaatin tutkinnon opintopistettä) johtavassa ergonomian pääaineessa opiskeluaika on 2 3 vuotta aiemmista opinnoista riippuen. Ergonomian lisäksi opintoihin kuuluu mm. kieli- ja viestintäopintoja, menetelmäopintoja, luonnon- ja yhteiskuntatieteiden perusteita sekä sivuaineopintoja, jotka opiskelija voi valita oman mielenkiintonsa mukaan. Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet Koulutuksen perustehtävänä on tuottaa ergonomian asiantuntijoita kehittämään työtä ja työoloja tutkimustiedon perusteella mm. työsuojelun, työterveyshuollon, tutkimus- ja opetusalan tehtäviin Suomessa ja Euroopan unionin maissa. Ergonomian pääaineopintojen tavoitteena on kouluttaa ergonomian asiantuntijoita, jotka valmistuttuaan ergonomia pääaineenaan terveystieteiden kandidaateiksi tuntevat työn ja ihmisen välisten vuorovaikutussuhteiden keskeiset periaatteet tuntevat ihmisen työn tekemiseen liittyvän perusfysiologian, -psykologian ja -sosiologian pystyvät tunnistamaan työn, työolojen ja työyhteisön kehittämiskohteet tuntevat ergonomian keskeiset tutkimus-, kehittämis- ja suunnittelumenetelmät tuntevat ergonomian yhteydet työhyvinvointia ja työkykyä edistävään toimintaan Opinto-opas

13 tuntevat ergonomiaan vaikuttavat työelämän, suomalaisen yhteiskunnan ja Euroopan unionin lait ja lainalaisuudet pystyvät seuraamaan alan kehitystä kotimaassa ja, jotka valmistuttuaan ergonomia pääaineenaan terveystieteiden maistereiksi, pystyvät tutkimaan, analysoimaan ja kehittämään työtä, työoloja ja työyhteisöjä pystyvät soveltamaan tieteellistä tietoa ja menetelmiä työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi pystyvät seuraamaan alan kehitystä kotimaassa ja ulkomailla. Opiskelijavalinnat Ergonomian pääaineeseen valitaan vuosittain noin 10 opiskelijaa. Valituksi tulemisen edellytyksenä on todistus Avoimessa yliopistossa suoritetusta ergonomian aineopintojen kokonaisuudesta. Hakijoilta ei edellytetä erityistä pohjakoulutusta (esim. ylioppilastutkinnon suorittamista). Pääaineessa sovelletaan siis mahdollisuutta siirtyä Avoimen yliopiston opinnoista tutkinnon suorittajaksi Itä-Suomen yliopistoon pääaineen varsinaiseksi opiskelijaksi. Lisätietoja opiskelijavalinnoista ja hakuajoista löytyy valintaoppaasta tai Itä-Suomen yliopiston wwwsivuilta. Yhteystietoja Ergonomian professori Veikko Louhevaara Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, ergonomia PL 1627, KUOPIO p sähköposti Ergonomian yliopisto-opettaja, oppiaineen hops ohjaaja Susanna Järvelin Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, ergonomia PL 1627, KUOPIO p sähköposti Suunnittelija Merja Mäkitalo Itä-Suomen yliopisto/ Koulutus- ja kehittämiskeskus Aducate / Avoin yliopisto PL 1627, KUOPIO p sähköposti merja.makitalo@uef.fi 12 Terveystieteiden tdk

14 Kandidaatin ja maisterin tutkintojen rakenteet KANDIDAATIN TUTKINTO 1 Ergonomian pääaineopinnot 68 op 1.1 Ergonomian perusopinnot 25 op 1.2 Aineopinnot 35 op 1.3 Kandidaatin tutkielma 8 op (opinnäytetyö, joka sisältää kypsyysnäytteen) 2 Ergonomian akateemiset opiskelutaidot 9 op 2.1 Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 6 op tai vastaava * 2.2 Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op 2.3 Johdanto ergonomian akateemiseen opiskeluun 1 op 2.4 Tiedonhankinta 1 op 3 Ergonomian kieli- ja viestintäopinnot 10 op 3.1 Kieliopinnot 6 op 3.2 Viestintäopinnot 4 op 4 Luonnon- ja yhteiskuntatieteiden perusteet op Voidaan korvata aiemmalla, vähintään opistotasoisella terveysalan tutkinnolla 15 op 5 Ergonomian sivuaineopinnot 80 op 5.1 Lyhyt sivuaine 20 op (väh.) 5.2 Pitkä sivuaine 60 op (väh.) Kandidaatin tutkinnon laajuus 180 op Opinto-opas

15 MAISTERIN TUTKINTO 6 Pääaineen opinnot 70 op 6.1 Ergonomian syventävät opinnot 70 op 7 Syventävät menetelmäopinnot 14 op 8 Ergonomian yleisopinnot 7-8 op 9 Täydentävät sivuaineopinnot 5 op Maisterivaiheessa täydennetään kandidaattitutkintoon tehtyä lyhyttä sivuainetta niin, että opintopistemääräksi tulee yhteensä vähintään 25 op. Maisterivaiheen pitkä sivuaine on kandidaattitutkintoon suoritettu pitkä sivuaine. 10 Ergonomian valinnaiset opinnot 5-25 op Maisterin tutkinnon laajuus 120 op 14 Terveystieteiden tdk

16 Opintovaatimukset lukuvuonna Ergonomian pääaineopinnot 68 op 1.1 Ergonomian perusopinnot - Ergonetti 25 op AY Työn kehittämisen avaimet 4 op AY Työn monipiirteinen kuormittavuus 7 op AY Työympäristö 4 op AY Työyhteisö ja osaaminen 7 op AY Yhteenveto 3 op 1.2 Ergonomian aineopinnot 35 op Kaikille yhteiset opintojaksot (29 op): AY Johdanto ergonomian aineopintoihin 1 op AY Työsuojelu työolojen kehittäjänä 4 op AY Työfysiologia 3 op AY Kuormituksen arviointi työssä 3 op AY Työn suunnittelun lähtökohdat ja menetelmät 5 op AY Ergonomian aineopintojen seminaari 5 op AY Työ ja psyykkinen hyvinvointi 3 op AY Johdatus terveystieteiden kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin 5 op Valinnaiset opintojaksot 6 op: Työterveyshuolto 3,5 op Work place health promotion and ergonomics 4 op Työelämä, organisaatiot ja hyvinvointi 5 op AY Stressin hallinta 2 op AY Liikuntafysiologian ja biomekaniikan perusteet 4 op AY Johdatus akateemisiin opiskelutaitoihin 2 op AY Aineopintojen valinnainen kirjallisuus 1-6 op 1.3 Kandidaatin tutkielma 8 op Kandidaatin tutkielma 8 op Kypsyysnäyte 0 op (suoritus sisältyy kandidaatin tutkielmaan) Opinnäyte tehdään kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa Opinto-opas

17 2 Ergonomian akateemiset opiskelutaidot 9 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 6 op tai vastaava * * Mahdollisen vastaavan opintojakson suorittamisesta on sovittava etukäteen oppiaineen hops ohjaajan kanssa Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Johdanto ergonomian akateemiseen opiskeluun 1 op Tiedonhankinta 1 op 3 Ergonomian kieli- ja viestintäopinnot 10 op 3.1 Kieliopinnot 6 op Toinen kotimainen kieli 3 op ja Vieras kieli 3 op 3.2 Viestintäopinnot 4 op Kirjallinen viestintä 2 op Puheviestintä 2 op 4 Luonnon- ja yhteiskuntatieteiden perusteet op Aiemmalla, vähintään opistotasoisella terveysalan tutkinnolla, voidaan korvata 15 op. Ne, joilla ei ole em. tutkintoa suorittavat yhden seuraavista aihealueista (yhteensä väh. 13 op). Lääketieteen perusteet AY Elimistön rakenne ja toiminta AY Patofysiologian perusteet AY Työiän terveysongelmat ja terveyden edistäminen 13 op (väh.) 4 op 2 op 3 op Em. opintojaksojen lisäksi valitaan soveltuvin osin lääketieteen perusteet oppijaksoista 6 op (yhteensä väh. 14 op) Fysiologia ja anatomia 13 op (väh.) Yleisanatomia 3 op tai AY Elimistön rakenne ja toiminta 4 op Fysiologia I 6 op Fysiologia II 4 op 16 Terveystieteiden tdk

18 Terveyden edistäminen 13 op (väh.) AY Terveyden edistämisen perusteet 5 op AY Terveyspedagogiikan perusteet 5 op AY Terveystiedon sisältöjen nykyhaasteet I 4 op AY Terveystiedon sisältöjen nykyhaasteet II 4 op Terveyden edistämisen lähtökohdat 3 op Terveyden edistämisen projekti 4,5 op Terveyden edistämisen verkkolukupiiri 7 op Organisaatiopsykologian opintoja Johtamisen opintoja (esim. TaY, TkT) Teknisiä perusopintoja (esim. TaY, TkT, OY) 13 op (väh) 13 op (väh.) 13 op (väh.) 5 Sivuaineopinnot 80 op 5.1 Lyhyt sivuaine 20 op 5.2 Pitkä sivuaine 60 op Kandidaatin tutkinnon laajuus 180 op 6 Pääaineen opinnot 6.1 Ergonomian syventävät opinnot 70 op Ergonomian erityiskysymykset 5 op Ergonomian kirjallisuus 5 op Ergonomian asiantuntijaksi kehittyminen 5 op Ergonomian psykofysiologiset mittausmenetelmät 3 op Ergonomian referaattiseminaari 5 op Ergonomian Pro Gradu-seminaari 7 op Pro gradu-tutkielma, ergonomia 40 op Kypsyyskoe, ergonomia 0 op sisältyy pro gradu tutkielmaan) 7 Syventävät menetelmäopinnot 14 op Tilastotieteen johdantokurssi I tai vastaava* 5 op Tilastotieteen peruskurssi tai Kvalitatiivisen tutkimuksen syventävä kurssi tai vastaava* 4 op Biostatistiikka tai vastaava* 3 op Tilastollinen ohjelmistokurssi tai vastaava 2 op * Mahdollisen vastaavan opintojakson suorittamisesta on sovittava etukäteen oppiaineen hops ohjaajan kanssa. Opinto-opas

19 8 Ergonomian yleisopinnot 7-8 op Tieteen filosofian opintoja tai vastaavia* 2 op Johtamisen opintoja 5-6 op * Mahdollisen vastaavan opintojakson suorittamisesta on sovittava etukäteen oppiaineen hops ohjaajan kanssa. Johtamisen opinnoiksi soveltuvat esim. TerveysNetin johtamisteoriat (5 op) tai Kehittyminen johtajaksi terveydenhuollossa (6 op), tai muu vastaava, joka on sovittava etukäteen oppiaineen hops ohjaajan kanssa. 9 Täydentävät sivuaineopinnot 5 op 9.1 Lyhyt sivuaine 9.2 Pitkä sivuaine Maisterivaiheessa täydennetään kandidaatin tutkintoon tehtyä lyhyttä sivuainetta niin, että opintopistemääräksi tulee vähintään 25 op. Maisterivaiheen pitkä sivuaine on kandidaattitutkintoon suoritettu pitkä sivuaine. 10 Ergonomian valinnaiset opinnot 5-25 op Valinnaisia opintoja tehdään siten, että maisterin tutkinnon laajuudeksi tulee 120 op. Maisterin tutkinnon laajuus 120 op KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT YHTEENSÄ 300 oponomia 18 Terveystieteiden tdk

20 Suunnitelma opiskelijan ohjauksen ja hops neuvonnan järjestämiseksi ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen pääaineissa Opiskelija etenee opinnoissaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa eli hopsin mukaisesti. Lukujärjestyksen mukaista opetusta ei oppiaineissa ole ja siksi henkilökohtaisella opintojen suunnittelulla on tärkeä merkitys opintojen esteettömälle etenemiselle. Opintojen suunnittelussa on erityisesti huomioitava alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa varten yliopistolaissa annettu tavoiteaika eli kolme vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kaksi vuotta. Opintojen suunnittelussa keskeisin työkalu on hops. Syksystä 2010 alkaen aloittavat opiskelijat laativat hopsinsa WebOodissa olevan OodiHops työkalun avulla valitsemalla opintojensa aloitusvuoden tutkintorakennepohjan. Aiemmin opiskelunsa aloittaneet opiskelijat jatkavat entisen hops käytännön mukaisesti. Hops laaditaan ensimmäisenä lukukautena, ja sen perustana on opintojen aloitusvuoden tutkintorakenne. Opiskelija päivittää hopsinsa vähintäänkin lukuvuosittain ja lähettää sen hyväksyttäväksi oppiaineen hops ohjaajalle (kuvio). Ergonomian oppiaineessa hops työskentely alkaa Johdanto ergonomian akateemiseen opiskeluun opintojaksolla (tunniste ). Oppiaineen hops ohjaajana toimii ergonomian yliopisto-opettaja Susanna Järvelin . susanna.jarvelin(at)uef.fi, puh Kansanterveystieteessä hops työskentely alkaa Asiantuntijuus kansanterveystieteessä, hops - opintojaksolla (tunniste ). Kansanterveystieteessä hops ohjaajana toimii koulutussuunnittelija Elisa Miettinen . elisa.miettinen(at)uef.fi, puh Liikuntalääketieteessä hops työskentely alkaa Johdatus liikuntalääketieteen akateemiseen opiskeluun opintojaksolla (tunniste ). Oppiaineen hops ohjaajana toimii liikuntalääketieteen yliopistonlehtori Katriina Kukkonen-Harjula, . katriina.kukkonen-harjula(at)fi, puh Opintojaksoilla oppimistehtävien työstäminen ja yksilö- ja ryhmäohjaus tukevat hopsin laadintaa. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta koko opiskelun ajan oppiaineen hops ohjaajalta. Opinto-opas

21 Hops työskentely alkaa akateemiseen opiskeluun orientoivalla opintojaksolla + Itsenäinen työskentely Opiskelija laatii / päivittää Oodihopsin ja lähettää sen hyväksyttäväksi oppiaineen hops ohjaajalle OodiHopsin tarkistus oppiaineessa Täsmennyspyyntö opiskelijalle Hyväksymisestä tieto opiskelijalle Hopsin päivitys lukuvuosittain Kuvio. Opiskelijan ohjaus ja hops neuvonnan järjestäminen ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen pääaineissa. 20 Terveystieteiden tdk

22 2.2 Kansanterveystiede pääaineena Kansanterveystiedettä pääaineenaan opiskelevat valmistuvat terveystieteiden kandidaateiksi ja edelleen maistereiksi. Pääaineessa koulutetaan asiantuntijoita sosiaali- ja terveysalan hallinto-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviin sekä kansanterveys- ja potilasjärjestötehtäviin. Koulutuksessa on mahdollisuus pätevöityä terveystiedon oppiaineen opetustehtäviin. Kandidaatin tutkinnon aikana opiskelija saa valmiuksia: tunnistaa väestön terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja kansanterveysongelmia kansallisesti ja kansainvälisesti kuvata terveyspalvelujärjestelmän rakenteita ja toimintamalleja seurata alan kansallista kehitystä ymmärtää terveyden edistämisen perusteita esittää määrällisen ja laadullisen tutkimuksen perusteita tunnistaa epidemiologisen ajattelutavan sekä määritellä epidemiologian peruskäsitteet yhdistää monitieteistä tutkimustietoa ja raportoida siitä. Maisterin tutkinnon aikana opiskelija saa valmiuksia: soveltaa tietoa väestön terveyteen vaikuttavista tekijöistä suunnitella ja kehittää toimenpiteitä väestön terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi seurata ja arvioida alan kansallista ja kansainvälistä kehitystä soveltaa ja arvioida erilaisia tutkimusmenetelmiä ja tutkimustietoa kansanterveystieteessä ja raportoida niistä tieteellisesti toimia kansanterveystieteen kouluttajana, asiantuntijana tai tutkijana Vapaavalintaisissa ja sivuaineopinnoissa opiskelija voi suunnata omaa asiantuntemustaan esimerkiksi hallintoon ja johtamiseen, terveyden edistämiseen, tutkimukseen tai terveyden monikulttuurisuuteen. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (alempi korkeakoulututkinto, noin kolmen vuoden opinnot). Terveystieteiden maisterin tutkinnon laajuus kandidaattitutkinnon lisäksi on 120 opintopistettä (ylempi korkeakoulututkinto, noin kahden vuoden opinnot). Perustutkinnon jälkeen opiskelijat voivat jatkaa terveystieteiden tai filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin. Opinnot rakentuvat lähi- ja verkko-opetuksesta. Tarjolla ei ole etätenttimahdollisuutta. Opinto-opas

23 Kandidaatin ja maisterin tutkintojen rakenteet KANSANTERVEYSTIETEEN PÄÄAINE 1. Kansanterveystieteen perusopinnot 25 op Terveys, sairaus ja terveydenhuolto 15 op 2. Kieli- ja viestintäopinnot 10 op Yleisopinnot 5 op 3. Aineopinnot 65 op 4. Sivuaineopinnot 50 op 5. Valinnaiset opinnot 10 op Yhteensä 180 op = Kandidaatti 180 op 4. Syventävät opinnot 60 op 5. Sivuaineopinnot 35 op 6. Valinnaiset opinnot 25 op Yhteensä 120 op = Maisteri = 300 op 22 Terveystieteiden tdk

24 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATTI, Kansanterveystiede 180 op Perusopinnot 40 op AY Kansanterveystieteen perusopinnot (avoin yo) 25 op Terveys, sairaus ja terveydenhuolto 15 op Kieli- ja viestintäopinnot 10 op Ruotsia hoitotieteen sekä terveydenhuollon, terveyshallinnon ja talouden opiskelijoille 3 op *) , Vieras kieli 3 op *) Kirjoitusviestintä 2 op *) Puheviestintä 2 op Yleisopinnot 5 op Tiedonhaun peruskurssi, ergonomia, Kansanterveystiede ja liikuntalääketiede 1 op *) Tilastollinen ohjelmistokurssi 2 op *) Johdatus filosofiaan 2 op Etiikka 1 2 op Aineopinnot 65 op Asiantuntijuus kansanterveystieteessä, hops 1,5 op *) Asiantuntijuus kansanterveystieteessä, oppimisportfolio 2 op *) Urasuunnittelu ja työnhaku 3 op Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op *) Epidemiologia 4 op *) 7 op Epidemiologia I 2 op Introduction to epidemiology 2 op Infectious disease epidemiology 3 op Social epidemiology 2 op Journal Club I 2 op *) Biostatistiikka 3 op *) tai Tilastotieteen peruskurssi (tai vastaava) 4 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: Kvalitatiiviset menetelmät 7 op Kansanterveystiede terveystieteilijöille 3 op*) Kansanterveystieteen tietojärjestelmät 1,5 op*) Terveyden edistämisen lähtökohdat 3 op*) Terveyden edistämisen projekti 4,5 op*) AY Liikunta, fyysinen kunto ja terveys 4 op Ravitsemustieteen perusteet 6 op*) Terveyspsykologia 4 op Terveyssosiologia 3,5 op Kandidaatintutkielma, kansanterveystiede 10 op *) Opinto-opas

25 Kypsyysnäyte, kansanterveystiede 0 op *) Kandidaattiseminaarit, kansanterveystiede 3 op *) Menetelmäseminaarit, kansanterveystiede 1 op *) *) = pakolliset opintojaksot) Sivuaineopinnot, kandidaatti 50 op Kaksi perusopintokokonaisuutta 25 op+25 op. Vapaavalintaisia opintoja. Valinnat perustellaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) Valinnaiset opinnot, kandidaatti 10 op Terveyden edistämisen verkkolukupiiri 7,5 op Kansanterveystieteen harjoittelu I 4 op Kansanterveystieteen harjoittelu II 7 op Terveyssosiologia 7,5 op Terveyden psykologia 7,5 op Ehkäisevä terveydenhuolto 7,5 op Työterveyshuolto 3,5 op Irti tupakasta-moniammatillisesti 2 op Terveydenhuollon ja terveyden edistämisen etiikka 4 op Health Care Systems 2 op Ethics in Health Research 2 op Nutrition in the Life Cycle 5 op Public Health Nutrition 6 op European Food and Nutrition 3 op Medical Sociology 3 op Introduction to Medical Anthropology 2 op Culture, Health and Illness 3 op Terveyden edistäminen 3-5 op Yhteiskuntatieteiden tutkimusmenetelmät 4,5 op Laatuajattelun perusteet 1 op Terveystaloustiede 1 6 op Kandidaatti: Clinical epidemiology 3 op Basic biostatistics 3 op Basic biostatistics II 4 op Nutritional epidemiology 3 op Maisteri: Epidemiology II 4 op Environmental epidemiology 3 op Occupational epidemiology 3 op Genetic epidemiology 2 op 24 Terveystieteiden tdk

26

27 Tutkintoihin kuuluu liikuntalääketieteen opintojen lisäksi mm. kieli- ja viestintäopintoja, menetelmä- ja sivuaineopintoja sekä lopputentti. Tutkintoihin voi kuulua myös soveltuvia valinnaisia opintoja ja harjoittelua. Koulutuksen tavoitteet Tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita (terveystieteiden kandidaatteja/maistereita), jotka tuntevat liikunnan, fyysisen kunnon välistä yhteyttä käsittelevän keskeisen tutkimustiedon terveyteen, sairauksiin ja ravintoon. Kandidaatin tutkinnon suorittaneet: pystyvät ymmärtämään, seuraamaan ja arvioimaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa alan kehitystä, hallitsevat fyysisen suorituskyvyn mittausten teorian ja toteuttamisperiaatteet sekä terveille että sairaille, pystyvät suunnittelemaan terveyttä edistäviä, turvallisia liikuntaohjelmia ja johtamaan liikuntaohjelman toteuttamisen sekä terveillä että sairailla. Maisterin tutkinnon suorittaneet pystyvät: toimimaan terveysliikunnan asiantuntijoina ja kouluttajina terveyttä edistävien liikuntaohjelmien toteuttamisessa, arvioimaan tällaisten liikuntaohjelmien vaikutuksia, suunnittelemaan ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia yhteisötason liikuntaohjelmia, suunnittelemaan ja toteuttamaan alan tutkimusta ja raportoimaan siitä tieteellisesti. Yhteystietoja Yliopistonlehtori Katriina Kukkonen-Harjula Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, liikuntalääketiede PL 1627, KUOPIO p sähköposti: Suunnittelija Merja Mäkitalo Itä-Suomen yliopisto/koulutus- ja kehittämiskeskus Aducate Avoin yliopisto PL 1627, KUOPIO p sähköposti: 26 Terveystieteiden tdk

28 LIIKUNTALÄÄKETIETEEN TUTKINTORAKENNE LUKUVUONNA KANDIDAATIN TUTKINTO, 180 op 1 Liikuntalääketieteen pääaineopinnot 70 op 1.1 Liikuntalääketieteen perusopinnot 25 op 1.2 Liikuntalääketieteen aineopinnot 35 op 1.3 Kandidaatin tutkielma (sisältää kypsyysnäytteen 0 op) 10 op 2 Liikuntalääketieteen sivuaineopinnot op 3 Liikuntalääketieteen akateemiset opiskelutaidot 7-8 op 3.1 Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op 3.2 Johdatus liikuntalääketieteen akateemiseen opiskeluun 1 op 3.3 Ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen tiedonhaku 1 op 3.4 Hoitotieteen tutkimusmenetelmät tai vastaava 5 op 4 Liikuntalääketieteen kieli- ja viestintäopinnot 10 op 4.1 Kieliopinnot 6 op 4.2 Viestintäopinnot 4 op 5 Liikuntalääketieteen kandidaatin tutkinnon muut opinnot 2 20 op 5.1 Harjoittelu op 5.2 Valinnaiset opinnot 2-20 op (5.1 ja 5.2 opinnoilla täydennetään kandidaatin tutkintoa siten, että opintojen laajuudeksi tulee 180 op) 5.3 Lopputentti 10 op (lopputentti on pakollinen, jos opintoja ei jatketa maisterin tutkintoon) MAISTERIN TUTKINTO, 120 op 6 Liikuntalääketieteen syventävät opinnot op 6.1 Pro gradu tutkielma (sisältää kypsyysnäytteen 0 op) 40 op 6.2 Seminaarisarja 10 op 6.3 Kirjallisuus op (väh. 10 op) 6.5 Täydentävät menetelmäopinnot op (väh. 10 op) 6.6 Lopputentti 10 op 7 Liikuntalääketieteen maisterin tutkinnon muut opinnot op (muilla opinnoilla täydennetään maisterin tutkintoa siten, että opintojen laajuudeksi tulee 120 op) 7.1 Harjoittelu op 7.2 Valinnaiset opinnot 1 30 op 7.3 Kansainväliset ja kotimaiset kongressit sekä koulutustilaisuudet 1 20 op Opinto-opas

29 Opintovaatimukset lukuvuonna KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op 1 Liikuntalääketieteen pääaineopinnot 70 op 1.1 Liikuntalääketieteen perusopinnot (AY ) 25 op suoritetaan Avoimessa yliopistossa 1.2 Liikuntalääketieteen aineopinnot (AY ) 35 op suoritetaan Avoimessa yliopistossa 1.3 Kandidaatin tutkielma 10 op Kandidaatin tutkielma 10 op Kypsyysnäyte 0 op 2 Sivuaineopinnot op Fysiologian ja anatomian opinnot ovat pakollisia niille, joilla ei ole aikaisempaa soveltuvaa terveydenhuolto- tai liikunta-alan tutkintoa Fysiologia 1 (6 op) Fysiologia 2 (4 op) Yleisanatomia (3 op) Muut sivuaineopinnot muodostuvat vähintään kahdesta henkilökohtaisia opintotavoitteita palvelevasta yliopistotasoisesta sivuaineesta. Sivuaineiden tulee muodostua vähintään perusopintokokonaisuuksista. Esimerkiksi ravitsemustieteen, kansanterveystieteen, ergonomian, kasvatustieteen, terveyden edistämisen, organisaatiopsykologian tai johtamisen opinnot soveltuvat hyvin liikuntalääketieteen pääaineen sivuopinnoiksi. Soveltuvalla alemmalla korkeakoulututkinnolla tai vastaavilla opinnoilla voidaan fysiologian ja anatomian opinnot korvata joko osin tai kokonaan. 3 Liikuntalääketieteen akateemiset opiskelutaidot 7 8 op Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Johdatus liikuntalääketieteen akateemiseen opiskeluun 1 op Ergonomian, kansanterveystietieteen ja liikuntalääketieteen tiedonhaku 1 o (opintojakso on pakollinen, jos sitä ei ole suoritettu aineopinnoissa) Hoitotieteen tutkimusmenetelmät tai vastaava* 5 op 4 Liikuntalääketieteen kieli- ja viestintäopinnot 10 op 4.1 Kieliopinnot 6 op TAI Toinen kotimainen kieli 3 op ja TAI ja Vieras kieli 3 op 4.2 Viestintäopinnot 4 op Kirjoitusviestintää ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen opiskelijoille 2 op Puheviestintä 2 op 28 Terveystieteiden tdk

30 5 Liikuntalääketieteen kandidaatin tutkinnon muut opinnot 2 20 op Näillä opinnoilla täydennetään kandidaatin tutkinnon opintoja siten, että tutkinnon laajuudeksi tulee 180 op Harjoittelu op Valinnaiset opinnot * Valinnaisia opintoja voivat olla esimerkiksi: Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (1 op) Akateemisen opiskelun taidot (2 op) University Computer Skills 1 op) University Study Skills (1 op) Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena (2 op) Tieteellinen esittäminen (5 op) 2 20 op Lopputentti 10 op (Lopputentti tehdään pääsääntöisesti ylemmän korkeakoulututkinnon yhteydessä opintojen loppuvaiheessa. Mikäli ylempää korkeakoulututkintoa ei suoriteta, lopputentti tehdään kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa.) MAISTERIN TUTKINTO 120 op 6 Liikuntalääketieteen syventävät opinnot op Pro gradu tutkielma, liikuntalääketiede 40 op Kypsyysnäyte, liikuntalääketiede 0 op Liikuntalääketieteen syventävien opintojen seminaarisarja 10 op Liikuntalääketieteen syventävien opintojen kirjallisuus op (väh. 10 op) Täydentävät menetelmäopinnot op (väh. 10 op) Täydentäviä menetelmäopintoja voivat olla esimerkiksi: Tilastotieteen johdantokurssi I tai vastaava* (5 op) Tilastotieteen peruskurssi tai Kvalitatiivisen tutkimuksen syventävä kurssi tai vastaava* (4 op) Biostatistiikka tai vastaava* (3 op) Tilastollinen ohjelmistokurssi tai vastaava* (2 op) Lopputentti 10 op 7 Liikuntalääketieteen maisteritutkinnon muut opinnot op Näillä opinnoilla täydennetään maisterin tutkinnon opintoja siten, että tutkinnon laajuudeksi tulee 120 op Harjoittelu op Valinnaiset opinnot* Valinnaisia opintoja voivat olla esimerkiksi: Urasuunnittelu ja portfolio (3 op) Työnhakuvalmennus (3 op) 1 30 op Liikuntalääketieteen kotimaiset ja kansainväliset kongressit ja koulutustilaisuudet 2 10 op * Mahdollisten vastaavien ja valinnaisten opintojen sijoittamisesta ja hyväksymisestä on sovittava oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Opinto-opas

31 2.4 Master s Degree Programmes in Public Health (MPH, CBU- MPH, MPH-MPHN) Master s Degree Programme in Public Health (MPH) General The International Master s Degree Programme in Public Health, operative as an MPH Diploma Programme since 1993, has started as a full Master s Degree (MPH) programme in It is organized by the Institute of Public Health and Clinical Nutrition in collaboration with experts from many different national and international scientific fields. The programme aims to increase students knowledge of philosophical, epidemiological, social, behavioral and environmental aspects of public health. The curriculum encompasses a variety of courses related to management and leadership skills in preventing and resolving health problems. The programme offers training in various aspects of public health including epidemiology, health promotion, public health nutrition, medical anthropology, environmental health, ergonomics, biostatistics and occupational health. The programme also encourages students to pursue continuous education throughout their lives. The programme is designed mainly for international students with a prior academic degree in health related field. The programme is appropriate for individuals working in social and health care at the primary municipal level and for employees of social insurance and state administration. In addition, there are two related programmes: Master s Degree Programme (CBU) in Public Health and Master of Public Health Nutrition (MPHN). General aims of the programme: Understand the basic public health concepts and health issues in local, global, historical and current context and creatively apply theoretical concepts of public health, epidemiology and health promotion into practice. Initiate, organize and conduct important public health research. Develop and execute proposals and projects, and design programmes and interventions as part of professional team. Communicate health-related information to the public, exchange ideas with professionals and develop sensitivity to ethical issues, lifestyle needs, cultural implications and belief systems of the people. 30 Terveystieteiden tdk

32 Degree structure The programme consists of 120 ECTS credits and takes 1,5 to 2 years to complete. It includes compulsory courses in public health, research methods and epidemiology, as well as a wide range of elective courses. For completion of the degree an approved Master s thesis is required. Contact information Jussi Kauhanen, Head of the School Professor of Public Health Phone: Annika Männikkö, Programme Coordinator Phone: coordinator.kansy@uef.fi Paula Kontro, Programme Coordinator Phone: Paola.Kontro@uef.fi Opinto-opas

33 Curriculum Compulsory courses MPH thesis Elective courses Total 45 ECTS 30 ECTS 45 ECTS 120 ECTS Compulsory courses 45 ECTS MPH INTRODUCTORY Orientation to International Students Orientation to MPH studies 1 PUBLIC HEALTH Introduction to Public Health Public Health Issues Public Health Journal Club 2 HEALTH PROMOTION AND HEALTH POLICY Introduction to Health Promotion 4 Health Policy 3 EPIDEMIOLOGY Introduction to Epidemiology Evidence Based Health Care Nutritional Epidemiology Social Epidemiology Infectious Disease Epidemiology Genetic Epidemiology 2 RESEARCH AND STATISTICS Information Skills and Sources in Health Sciences for International Students Research in Public Health Basic Biostatistics MASTER S THESIS, PUBLIC HEALTH Maturity test, public health ELECTIVE COURSES, MPH 45 ECTS ORIENTATION TO UNIVERSITY STUDIES University Study Skills University Computing Skills MPH -Culture Club 1 RESEARCH AND CAREER DEVELOPMENT Ethics and Health 2 32 Terveystieteiden tdk

34 Biostatistics II MPH-Portfolio Internship in Public Health 7 INTERNATIONAL HEALTH Health Care Systems Public Health in Humanitarian Crises Health and Disease in Baltic Region 2 Globalization and Global Ethics (UNIPID) 5 Perspectives to Global Social Development UNIPID) 5 Human Rights and Development (UNIPID) 5 International Development Cooperation (UNIPID) 5 Introduction to the United Nations (UNIPID) 5 Concepts of Sustainability (UNIPID) 5 Solving Local Problems in Sub-Saharan Africa (UNIPID) 5 PUBLIC HEALTH MANAGEMENT AND POLICY International Social and Health Care Services Strategic Management and Leadership Theories in Health Care 7 Project Planning and Management 4 Project Cycle Management (UNIPID) 5 The Applications of Economics to Health Care 6 HEALTH PROMOTION Results and Experiences of Community Intervention Programmes Community Based Practice in Health Promotion Health Impact Assessment Substance Abuse Workplace Health Promotion in Ergonomics 4 PUBLIC HEALTH NUTRITION Principles of Nutrition Nutrition in the Life Cycle Public Health Nutrition European Food and Nutrition Food and Nutrition Policy Food and Culture 2 EPIDEMIOLOGY Applied Epidemiology Occupational Epidemiology, literature exam Environmental Epidemiology Clinical Epidemiology, literature exam Epidemiology II, literature exam Advanced Topics in Epidemiology 1-4 CULTURE AND SOCIETY IN PUBLIC HEALTH Introduction to Medical Anthropology Culture, Health and Illness, literature exam Medical Sociology, literature exam Health Psychology, literature exam Gender in Public Health 1 Opinto-opas