Rahulan koulu. Lukuvuositiedote

Transkriptio

1 Rahulan koulu Lukuvuositiedote

2 RAHULAN KOULU HENKILÖKUNTA lv Satu Aalto Markus Torniainen Tomi Ukkonen Anne Kumlin Pauliina Rahikainen Pirjo Lampinen Sari Paavilainen Mari Liukkonen Riikka Parkkinen 1-2 lk. rehtori 3-4 lk. 5-6 lk. tuntiopettaja englannin tuntiopettaja Rahulan koululla maanantaisin ja keskiviikkoisin. osa-aikainen erityisopetus (ELA) Koululla tiistaisin ja torstaisin koulunkäyntiavustaja, Rahula-salin siivooja koulunkäyntiavustaja koulunkäyntiavustaja Siivooja/keittäjä/talonmies: Eija Häkkinen p YHTEYSTIEDOT Rahulan koulu Rahulantie 26 A Rahula puh Puhelinnumerot: - rehtori /kanslia/keittiö , - Markus Torniainen sähköposti: markus.torniainen@mikkeli.fi sähköposti opettajat: etunimi.sukunimi@edu.mikkeli.fi Opettajat parhaiten tavattavissa: Klo , ja sekä koulupäivän jälkeen klo NETTI: Koululaistaksi Sirve Lyytikäinen: Kannen kuvat: Leevi 6.lk ja Martta 6.lk 2

3 Sivistystoimi Osoite: Maaherrankatu 9-11 (PL 206), MIKKELI puh. vaihde Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: Sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen Sihteeri, johdon sihteeri Tiina Turunen Kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen Sihteeri, toimistosihteeri Päivi Turunen Kehittämispäällikkö Aila Marjamaa Henkilöstöasiat, palvelusuhdepäällikkö Sari Markus Henkilöstöasiat, toimistosihteeri Seija Tikkanen Henkilöstöasiat, toimistosihteeri Pirjo Kotro Talousasiat, talouspäällikkö Paula Sihvonen Talousasiat, taloussuunnittelija Päivi Salovainio Talousasiat (hankkeet), toimistosihteeri Arja Hämäläinen Oppivelvollisuusasiat, koulukuljetushakemukset ma. toimistosihteeri Susanna Keminen Laskut, koulutilojen varaukset, koulutapaturmat, palveluneuvoja Armi Karvonen Esiopetus, erityisopetus, iltapäivätoiminta, toimistosihteeri Päivi Turunen ATK-erityissuunnittelija Jorma Rannaste Maahanmuuttajaopetus Maaret Deufel-Kirjalainen Telefax Kyytineuvo, oppilaskuljetukset kuljetuskoordinaattori Marja-Leena Nuutilainen kuljetuskoordinaattori Nina Manninen RAHULAN KOULUN OPPILASMÄÄRÄT luokka - 6 oppilasta 2. luokka 14 oppilasta yht luokka - 9 oppilasta 4. luokka 8 oppilasta yht luokka - 12 oppilasta 6. luokka - 12 oppilasta yht. 24 yht.61 oppilasta 3

4 ARVOT 1. Erilaisuuden hyväksyminen ja toisen ihmisen kunnioittaminen. 2. Oppilas oppii ottamaan vastuuta tekemisistään, lähimmäisistään ja ympäristöstään. 3. Koulussa arvostetaan ja vaaditaan hyviä käytöstapoja ja rehellisyyttä, sekä kehitetään oppilaiden sosiaalisia taitoja. 4. Koulun turvallinen kasvuympäristö luo edellytykset oppilaan terveen itsetunnon kehittämiselle. 5. Koulun oppilaalla on hyvät oppiaineiden perustiedot siirtyessään yläkouluun. 6. Oppilaalla on hyvät tiedonhankintataidot, sekä kyky jäsentää hankkimaansa tietoa. 7. Opetuksessa arvostetaan taitoaineiden merkitystä. Taitoaineet - lisäävät oppilaan onnistumisen elämyksiä - tuovat toiminnallisuutta opetukseen - siirtävät kulttuuriperimää - luovat oppilaalle edellytyksiä myös tulevaisuudessa ilmaista ja toteuttaa itseään TOIMINTA-AJATUS 1. Perustietojen- ja taitojen opettaminen. 2. Oppilaan kasvattaminen tasapainoiseksi, ja terveen itsetunnon omaavaksi yksilöksi ja yhteiskunnan jäseneksi. 3. Koulumme työtapojen valinnassa ja opetuksen toteuttamisessa ovat keskeisiä ajatuksia: - yksilöllisyys - ajankohtaisuus - toiminnallisuus - omatoimisuus - kriittisyys - tuloksellisuus - itsearviointi 4. Koulun jatkuva kehittäminen yhteistyössä vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa. LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi Kevätlukukausi Syysloma Joululoma Talviloma Välitodistuksen antopäivä: Lukuvuositodistuksen antopäivä:

5 TYÖJÄRJESTYKSET JA PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA 5

6 OPPILASKERHOT ENGLANNIN KIELEN KYYDITYKSENODOTUSKERHO 1-2 LK (ma ja ke ) Englannin kielikylpykerho on kyydityksenodotuskerho. Oppilaat saavat hyvät valmiudet myöhemmin alkavalle englannin kielen opinnoilleen. Kerhossa tutustutaan englannin kieleen ja englanninkielisten maiden kulttuureihin pelien, leikkien ja laulujen kautta sekä rakennetaan perussanastoa erilaisten harjoitusten avulla. Kerhoista vastaa englannin opettajamme Pauliina Rahikainen. KÄDENTAITOJEN KYYDITYKSENODOTUSKERHO 1-2 LK (to ) Torstaisin 1-2 luokan oppilaille järjestetään kyydityksenodotuskerho klo Kerhossa harjoitetaan kädentaitoja. Kerhosta vastaa tuntiopettaja Anne Kumlin. Lisäksi koululla on käytössä 22h Opetushallituksen kerhomäärärahasta, näistä kerhoista tiedotetaan myöhemmin. OPPILASTOIMIKUNTA Kokoontumiset joka kuukauden ensimmäisen viikon maanantaina klo Oppilastoimikuntaa vetää Anne Kumlin. 1-2 lk. Hilma Toivonen ja Valtteri Hämäläinen (varalla Elsa Tuunainen ja Jetro Parkkinen) 3-4 lk. Alina Valjakka ja Eelis Valjakka (Annika Lipsanen ja Eemil Ruhanen) 5-6 lk. Voitto Kauppinen ja Samuel Herranen (varalla Jenni Parkkinen) NEUVOTTELUKUNTA Neuvottelukunta koostuu kunkin koulun lasten huoltajista, ko. koulun opettajasta ja muun henkilökunnan edustajasta. Rehtori on mukana neuvottelukunnassa asiantuntijajäsenenä. Neuvottelukuntien tehtävänä on: -toimia yhteistyölinkkinä työelämään ja tässä tarkoituksessa tuoda oppilaitoksen opetustyöhön ja opetussuunnitelmiin työelämän näkemykset ja kannanotot, - toimia koulun ja kodin välisen yhteistyön edistäjänä, ja osallistua koulun kehittämistyöhön, - antaa koulun/oppilaitoksen toimintaan liittyviä lausuntoja ja tehdä esityksiä. Neuvottelukunnan toimikautena on kolme vuotta. Rahulan koulun neuvottelukunta valitaan koulun vanhempainillassa pidettävässä vanhempainkokouksessa. 6

7 Rahulan koulun Neuvottelukunta : 1. jäsen Kati Heikkinen, varajäsen Katja Valjakka 2. jäsen Typy Reponen, varajäsen Heli Torniainen 3. jäsen Katja Lavikainen, varajäsen Annukka Kiiskinen 4. jäsen Sini Tuunainen, varajäsen Aki Hyötyläinen 5. varapuheenjohtaja, Mikko Kankainen, varajäsen Timo Kauppinen 6. puheenjohtaja, Juha Anttonen, varajäsen Teemu Parkkinen 7. sihteeri, Katja Hämäläinen, varajäsen Hanna Hyvärinen opettajajäsen Satu Aalto, varajäsen Anne Kumlin henkilökunnan edustaja Eija Häkkinen asiantuntijajäsen Markus Torniainen, varajäsen Satu Aalto RAHULAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ITU RY Yhdistyksen tarkoituksena on: edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä tukea kotia ja koulua niiden pyrkimyksissä luoda lapsille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä edistää heidän tasapainoista ja monipuolista kehitystä tuoda vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä toimia oppilaiden ja vanhempien yhteistyöelimenä Rahulan koulun vanhempainyhdistys ITU ry:n johtokunta pj: Aki Hyötyläinen puh rahastonhoitaja: Sari Lappalainen jäsen; Mikko Kankainen jäsen: Kati Heikkinen jäsen: Jari Toivonen jäsen: Timo Korhonen opettajaedustaja: Tomi Ukkonen 7

8 TAPAHTUMAKALENTERI ELOKUU Vanhempainilta oppilastoimikunnan valinta SYYSKUU 9.9. Kouluviestikarvenaalit Neuvottelukunnan kokous Maastojuoksukisat Kodin ja koulun päivä; rehtorin aamukahvit, avoimet ovet LOKAKUU vk 42 Pihatalkoot vk 43. SYYSLOMA MARRASKUU Nenäpäivä Uinnit JOULUKUU luokan itsenäisyyspäiväjuhla Mikaelissa Joulujuhla TAMMIKUU Väliarviointi Todistusten purkutalkoot HELMIKUU 3.2. Uinnit Ystävänpäivä Rämälän koulun kanssa Uinnit Koulujen väliset hiihtokisat vanhempainilta (esim. OPS) Koulun omat hiihtokilpailut Mahdollinen hiihtoretki MAALISKUU Tornimäkipäivä? HUHTIKUU Uinnit pihatalkoot TOUKOKUU Koulun YU-kilpailut Mahdollinen kevätretki Mikkelin lähialueelle Kevätjuhla Koulujen väliset yleisurheilukilpailut 8

9 KESÄKUU 2.6. Pienten koulujen pesäpalloturnaus Hänskissä 4.6. Todistusten jako, koulua klo Lisäksi oppilastoimikunta kokoontuu jokaisen kuun ensimmäisenä maanantaina. Tapahtumakalenteriin tulevat lisäksi Mikkelin kulttuuripolun tapahtumat. MIKKELIN KAUPUNGIN KULTTUURIPOLKU Kulttuuripolun kautta jokainen mikkeliläinen peruskoululainen käy joka vuosi jossakin kulttuurilaitoksessa, saa koululle vierailijoita eri taiteenaloilta tai pääsee muuten osalliseksi taiteesta ja kulttuurista. Kulttuuripolkuun liittyvien vierailujen ja tapahtumien sisällöt niveltyvät koulujen opetussuunnitelmien sisältöihin. Luokkakohtaiset sisällöt 1.lk TAIDE-ELÄMYS 2.lk KENKÄVERO JA KÄSITYÖT, KIRJASTOKÄYNTI 3.lk TEATTERI 4.lk LASTEN ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA, KIRJASTOKÄYNTI 5.lk KOTISEUTU 6.lk ORKESTERI JA ELOKUVA Lisätietoa osoitteesta 9

10 OPPIVELVOLLISUUS Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta (POL 25). Oppivelvollisen ensisijainen oikeus ja velvollisuus on osallistua perusopetukseen ja suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Oppilaan huoltajan tehtävä on huolehtia siitä, että oppivelvollinen täyttää oppivelvollisuutensa. Jos oppilas laiminlyö oppivelvollisuutensa suorittamisen, voidaan huoltaja tuomita sakkoon. Oppilaan ennakolta tiedettävään poissaoloon tulee pyytää lupa. Vapautusta koulutyöstä myönnetään ylimääräisen loman vuoksi Rahulan koulun oppilaalle korkeintaan yhdeksi viikoksi (5 koulupäiväksi) Jos lomaa myönnetään esim. lomamatkaa varten, tulee matkalle osallistua molemmat vanhemmat tai jompikumpi vanhemmista. Perheen ulkopuolisten henkilöiden lomamatkalle ei oppilaalle pääsääntöisesti myönnetä lomaa. Lomaa myönnetään korkeintaan yksi kerta (5 koulupäivää) lukuvuodessa. Poissaololupa anotaan kirjallisesti (lomake). Luokanopettaja myöntää luvan 1-3 päivän poissaoloon. Pidemmät poissaolot myöntää rehtori. Näistä periaatteista poikkeava anomus pitää perustella hyvin ja lomalle tulee olla erityiset painavat syyt. 10

11 POISSAOLOT JA VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Huoltajat ilmoittavat poissaoloista alla olevan mallin mukaan. Mikkelissä on luotu yhteistyössä sivistystoimen, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun kanssa varhaisen tuen malli oppilaan poissaoloihin. Toimintamalli on käytössä Mikkelin kouluilla. Sen avulla halutaan ennaltaehkäistä poissaoloihin liittyvää syrjäytymisen uhkaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. SAIRAUSPOISSAOLO LUVATON POISSAOLO Oppilas sairastuu Toistuvat tai muuten epäselvät sairauspoissaolot Kouluun ei tule ilmoitusta ensimmäisen poissaolopäivän aikana. Oppilas on poissa yksittäisiä tunteja. Huoltajalla ei tietoa poissaolosta. Huoltaja ilmoittaa kouluun oppilaan poissaolosta ensimmäisen poissaolopäivän aamupäivän aikana. Oppilas huolehtii sairauden aikana mahdollisuuksien mukaan koulutehtävistään Epäselvät tai luvattomat poissaolot on selvitetty ja korvattu Luokanopettajaa/-ohjaaja keskustelee huoltajan ja oppilaan kanssa ja ohjaa kouluterveydenhoitajalle/ lääkärille kun poissaoloja yli tuntia. Terveydenhoitajan palaute huoltajalle, luokanopettajalle/- ohjaajalle Luokanopettaja/-ohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan viimeistään seuraavana päivänä. Luokanopettaja/-ohjaaja/aineenopettaja sopii huoltajan ja oppilaan kanssa luvattomien poissaolojen suorittamisesta Luokanopettaja/-ohjaaja keskustelee huoltajan ja oppilaan kanssa ja ohjaa kuraattorille viimeistään, kun luvattomia poissaoloja on tuntia. Kuraattorin palaute huoltajille/luokanopettajalle/- ohjaajalle Mikäli epäselvät tai luvattomat poissaolot jatkuvat selvittelyistä huolimatta, pidetään neuvottelu huoltajien ja oppilaan kanssa. Kokoonpano tilanteen mukaan (luokanopettaja, luokanohjaaja, rehtori, kuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja, opo, koulupsykologi ja tarvittaessa koulun ulkopuolinen tukitaho). Neuvottelussa sovitaan tuki, työnjako ja seuranta. Laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Jos poissaoloja on 100 tuntia/lukuvuosi tai jos koulun ja kodin sekä muiden tukitahojen toimenpiteet ovat riittämättömiä, tehdään lastensuojelutarpeen arviointipyyntö/lastensuojeluilmoitus sekä luvattomista poissaoloista ilmoitus kasvatus- ja opetusjohtajalle oppivelvollisuuden laiminlyönnistä (perusopetuslaki). Lastensuojelu kutsuu koolle neuvottelun, johon kutsutaan koulun edustajat mukaan. Kutsu osoitetaan rehtorille, joka nimeää koulun edustajan/edustajat. 11

12 Oppilashuolenpidonkokonaisuus koulun arkityössä rakentuu seuraavista kokonaisuuksista ja toimijoista OHR = oppilashuoltoryhmä Lähde: Leena Nousiainen (2010, oppilashuolenpidon prosessikoulutus ) 12

13 OPETUKSEEN LIITTYVIÄ ASIOITA Vieraiden kielten opetus Kaikille yhteisen A1-kielen opetus aloitetaan 3. luokalta alkaen. A1-kielinä opetetaan englantia. Perusopetuksen vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan 4. luokalta alkaen. A- kielenä opetetaan englannin, saksan, ranskan ja venäjän kieltä. Opetus aloitetaan, mikäli asian omaisen kielen valinneita koulussa on vähintään 16 oppilasta. Musiikki ja liikuntaluokat Musiikkiluokat 3-6 on sijoitettu Päämajakoululle ja 7-9 Urheilupuiston koululle. Liikuntaluokat 7-9 on sijoitettu Kalevankankaan koululle. ET-opetus Uskontokuntiin kuulumattomilla oppilailla on oikeus saada elämänkatsomustiedon (=ET) opetusta. Vähintään kolmelle oppilaalle perustetaan koulussa oma ryhmä tai opetus järjestetään koulujen yhteistyönä. Huoltajan tulee ilmoittaa koulunjohtajalle/rehtorille ET-opetuksen tarpeesta. Tukiopetus Tukiopetusta annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeenjääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Aloitteen tukiopetuksen saamiseksi voi tehdä oppilas itse, huoltaja, opettaja, oppilaan ohjaaja ym. Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuollollinen toiminta edellyttää kaikkien koulun piirissä työskentelevien yhteistyötä. Koulun oppilashuoltoon sisältyvät muun muassa seuraavat osa-alueet: kouluruokailu, koulukuljetus, erityisopetus, oppilaanohjaus, psykososiaaliset palvelut, hammashoito ja terveydenhuolto. KOULURUOKAILU Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa ja samalla se on osa koulun kasvatusta ja opetusta. Kouluruokailun päätavoitteena on ylläpitää oppilaan terveyttä ja työtehoa. Kouluruokailun tulee täydentää koululaisen kotona nauttimaa ruokaa, ohjata terveelliseen ravitsemukseen, kehittää ruoka- ja makutottumuksia ja opettaa ruokailutapoja. Kouluateria suunnitellaan turvaamaan näiden yllä mainittujen tavoitteiden toteutuminen. Kouluateria sisältää keskimäärin kolmanneksen päivän ravinnontarpeesta, mikäli oppilas nauttii kaikki tarjolla olevat 13

14 aterian osat. Erityisruokavalio tarjotaan sitä tarvitseville oppilaille. Ruokavalio valmistetaan vain kouluterveydenhoitajan keittiölle antaman ilmoituksen perusteella ja tarve tarkistetaan vähintään vuosittain jokaisen lukuvuoden alussa. Oppilaan itsensä tulee huolehtia ruokavalionsa noudattamisesta ja olla yhteydessä asiasta keittiöhenkilökuntaan. Mikäli erikseen valmistettu erityisruokavalio jätetään ruokailematta yli kahden viikon ajan ilman, että poissaolosta on ilmoitettu koulun keittiöön, keskeytetään erityisruokavalion valmistus. Tällöin erityisruokavalion takaisin saaminen edellyttää uutta keskustelua kouluterveydenhoitajan kanssa. Koulujen ruokalista suunnitellaan ruoka- ja puhtauspalveluissa seitsemäksi viikoksi kerrallaan ja se ilmoitetaan viikoittain lehdessä. Mikäli vanhemmilla ja/tai oppilailla on kouluruokailuun liittyviä kysymyksiä, he voivat ottaa yhteyttä oman koulunsa keittiöhenkilökuntaan tai tuotantosuunnittelija Eija Piispaan puh KOULUKULJETUKSET 1. Kaupunki järjestää koulukuljetuksen kaikille Mikkelin kaupungista kotoisin oleville peruskoulua käyville oppilaille, joilla perusopetuslain 32 :n mukaan on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Kuljetus järjestetään yleistä kulkuneuvoa käyttäen tai kaupungin erikseen järjestämällä kulkuneuvolla kaupungin osoittamaan kouluun. 2. Jos oppilaalle myönnetään huoltajan hakemuksesta koulunkäyntioikeus muuhun kouluun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun, huoltaja vastaa oppilaan koulumatkojen järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Musiikki- ja liikuntaluokalle hyväksytyn oppilaan kunnan osoittama koulu on koulu, jossa tehostettu musiikinopetus/liikunnanopetus järjestetään. 3. Sivistystoimen järjestämässä esiopetuksessa oleva esioppilas saa maksuttoman koulukuljetuksen, mikäli koulumatka on yli 3 km luokan oppilas saa maksuttoman kuljetuksen, mikäli koulumatka on yli 3 km. 5. Esioppilaille ja peruskoulun lk:n kuljetusoppilaalle, jolle jää kävelymatkaa kuljetusreitiltä kotiin yli 2 km ja lk:n oppilaalla yli 3 km, järjestetään mahdollisuuksien mukaan jatkokuljetus. 6. Oppilas pääsee kuljetukseen edellä mainittua lyhyemmältäkin matkalta huoltajan antamaa maksusitoumusta vastaan koulukuljetusreitin varrelta, mikäli autossa on tilaa. Maksusitoumuksen tehneiltä kuljetuksesta peritään linjaautolipun sarjalipun suuruinen hinta, jonka kaupunki laskuttaa huoltajalta. Maksusitoumuksen voi tehdä koko lukuvuodelle tai osalle lukuvuotta. Mikäli koulureitiltä joudutaan poikkeamaan siten, että poikkeaman kustannukset ylittävät em. linja-autolipun hinnan, kaupunki ei korvaa ylimääräisiä kilometrejä, vaan veloittaa ne huoltajalta taksin kilometrikorvauksen mukaan. 14

15 7. Asiantuntijalausuntojen perusteella voidaan em. periaatteista poiketen järjestää peruskoulun oppilaalle maksuton koulukuljetus. 8. Haja-asutusalueella koulukuljetuksissa kulkevilta muilta matkustajilta peritään linja-autolipun kertamaksun hinta, joka vähennetään autoilijalle maksettavasta koulukuljetuskorvauksesta. 9. Kaupunki järjestää edellä mainituista periaatteista poiketen välituntikuljetuksia, maahanmuuttajien ja paluumuuttajien oman äidinkielen, ET-opetuksen, ortodoksisen uskonnon, mahdollisten muiden vähemmistöuskontojen ja muunkin opetuksen keskittämisen vuoksi silloin, kun keskittäminen on perusteltua opetuksen tarkoituksenmukaisuus- ja/tai taloudellisuusperustein. HUOM! Taksioppilaiden tulee ilmoittaa kuljetuksesta poisjäämisestä taksiautoilija Sirve Lyytikäiselle puh Muista kuljetusmuutoksista ilmoitetaan Sari Paavilaiselle. ERITYISOPETUS Erityisopetuksen lähtökohtana on jokaisen lapsen oikeus kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Uusi erityisopetusta koskeva laki korostaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja kasvun tehostettuun tukeen. Oppilasta, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia, voidaan tukea mm. tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen avulla muun opetuksen yhteydessä. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Erityisopetus järjestetään ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä, tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja oppilaan saamasta muusta tuesta. Ennen kuin oppilaalle tehdään erityisen tuen antamista koskeva päätös, asiasta neuvotellaan oppilaan huoltajan kanssa. Oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään tehdään ennen päätöksentekoa psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaalinen selvitys. Koulutusjohtaja tekee erityisentuen otto- ja siirtopäätökset. Erityisen tuen piiriin siirtyvälle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 15

16 OPPILAAN OHJAUS Oppilaan ohjaajien tehtäviin kuuluu oppilaiden ohjaaminen: - opiskelu-, koulutus- ja urasuunnitelmien teossa - opiskeluteknisissä kysymyksissä - oppimis- ja sopeutumisvaikeuksissa Oppilaan ohjaajien työhön sisältyvät tiedotustehtävät ja yhteydenpito huoltajiin, opettajiin, muuhun oppilashuoltohenkilöstöön, koulu- ja työvoimaviranomaisiin, muihin kouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Oppilaan ohjaaja on tavattavissa yläkoululla päivittäin koulun työaikana. Ammatinvalinta-asioissa auttavat myös työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologit, joille oppilaat voivat varata ajan itse tai oppilaan ohjaajan välityksellä. Koululaista ja hänen perhettään auttavat myös mm. seuraavat toimipaikat: Lasten kehityksen tukiyksikkö os. Lähemäenkatu 11 A, Mikkeli p , päivystävä työntekijä ma-pe klo Nuorten Olkkari os. Maaherrankatu 12, Mikkeli p (klo 13-17) olkkari (at) mikkeli.fi facebook.com/mikkelinolkkari Mikkelin keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat os. Mikonkatu 3, Mikkeli p Tarvitaan lääkärin lähete. Sosiaali- ja terveystoimen lastensuojelun virka-ajan päivystys p (ma-pe klo 8-11 ja klo 12-16), virka-ajan ulkopuolella päivystys puh

17 OPPILASHUOLLON JA PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Palvelut edistävät välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä. Palvelut tukevat oppilaiden koulunkäyntiä ja kokonaiskehitystä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminta on luottamuksellista ja tapahtuu yhteistyössä huoltajien, opettajien ja tarvittaessa oppilaan asioissa mukana olevien muiden tahojen kanssa. Jokaiselle koululle on nimetty koulukuraattori ja koulupsykologi. 17

18 RAHULAN KOULUPSYKOLOGI JA KURAATTORI Koulupsykologi Ulla Sopanen, p Koulukuraattori Maiju Marttinen, p Hammashoito Koululaisten hammashoitoa koskevissa asioissa on mahdollista ottaa yhteyttä soittamalla ajanvaraukseen ma-pe klo 7:30-15 puh Koululaisten suun terveystarkastukset toteutetaan Mikkelissä valtioneuvoston asetuksen (380/2009) mukaisesti: ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaat kutsutaan henkilökohtaisella kirjeellä syntymävuoden perusteella. Näiden tarkastuskertojen lisäksi oppilaalle määritetään tarvittaessa tiheämmin tehtäviä hammastarkastuksia. Myös vanhemmilla on mahdollisuus varata aikaa tarvittaessa hammastarkastukseen. Hammastarkastuksen yhteydessä laaditaan henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Sen toteuttamiseen osallistuvat kaikki suun terveydenhuollon ammattiryhmät: hammaslääkäri, erikoishammaslääkäri, hammashoitaja ja suuhygienisti. Hammassäryn tai -tapaturman sattuessa tulee ottaa yhteys hammaslääkäripäivystykseen Pankalammen pääterveysasemalle, arkisin klo , puh. (015) , viikonloppuisin ja arkipyhinä klo ilman ajanvarausta, puh. (015) Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta perusterveydenhuollon ehkäisevää palvelua, jota on saatavilla pääsääntöisesti koulupäivien aikana koululta tai sen välittömästä läheisyydestä. Kouluterveydenhuoltoon sisältyy - kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta - vuosiluokittain oppilaan kasvun, terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen - oppilaan, vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen - oppilaan suun terveydenhuolto - oppilaan erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen, pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä 18

19 muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja - hoitoon ohjaaminen - oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset - yhteistyö muun opetus- ja oppilashuollon henkilöstön kanssa Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista 1., 5. ja 8. luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Laajoissa terveystarkastuksissa kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi myös koko perheen hyvinvointia. Tarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä tarvittaessa opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Vanhemmat kutsutaan mukaan tarkastuksiin. Terveystarkastusten lisäksi kouluterveydenhuollossa tavataan asiakkaita yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Oppilaat voivat tulla myös aikaa varaamatta keskustelemaan oireistaan tai mieltään vaivaavista asioista. Huoltajat voivat varata ajan oppilaan terveyttä ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Kouluterveydenhuollossa lapsille annetaan ikäkausiin/yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Sairaanhoito ei pääsääntöisesti kuulu kouluterveydenhuoltoon lukuun ottamatta koulussa sattuneita tapaturmia ja äkillisiä sairastumisia. Näissä tapauksessa terveydenhoitaja arvioi tilanteen ja lähettää tarvittaessa jatkohoitoon. Kuljetuksista huolehtivat ensi sijassa vanhemmat. Koulun tapaturmavakuutus ei korvaa hoitoa yksityisellä lääkärillä. Vapaa-ajan tapaturmissa ja sairastumisissa hoito tapahtuu terveysasemalla. Kouluterveydenhoitaja Johanna Karjalainen on koulullamme joka kuukauden ensimmäinen torstai, puh Koululääkärinä toimii Miikka Nummenpää. Ajanvaraukset koululääkärille terveydenhoitajan kautta. KOULURUOKAILU Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa ja samalla se on osa koulun kasvatusta ja opetusta. Kouluruokailun päätavoitteena on ylläpitää oppilaan terveyttä ja työtehoa. Kouluruokailun tulee täydentää koululaisen kotona nauttimaa ruokaa, ohjata terveelliseen ravitsemukseen, kehittää ruoka- ja makutottumuksia ja opettaa ruokailutapoja. Kouluateria suunnitellaan turvaamaan näiden yllä mainittujen tavoitteiden toteutuminen. Kouluateria sisältää keskimäärin kolmanneksen päivän ravinnontarpeesta, mikäli oppilas nauttii kaikki tarjolla olevat aterian osat. Erityisruokavalio tarjotaan sitä tarvitseville oppilaille. Ruokavalio valmistetaan vain kouluterveydenhoitajan keittiölle antaman ilmoituksen perusteella ja tarve tarkistetaan vähintään vuosittain jokaisen lukuvuoden alussa. Oppilaan itsensä tulee huolehtia ruokavalionsa noudattamisesta ja olla yhteydessä asiasta keittiöhenkilökuntaan. Mikäli erikseen valmistettu erityisruokavalio jätetään ruokailematta yli kahden viikon ajan ilman, että poissaolosta on ilmoitettu koulun keittiöön, keskeytetään erityisruokavalion valmistus. Tällöin erityisruokavalion 19

20 takaisin saaminen edellyttää uutta keskustelua kouluterveydenhoitajan kanssa. Koulujen ruokalista ilmoitetaan viikoittain lehdessä ja on luettavissa osoitteessa Mikäli vanhemmilla ja/tai oppilailla on kouluruokailuun liittyviä kysymyksiä, he voivat ottaa yhteyttä oman koulunsa keittiöhenkilökuntaan tai tuotantosuunnittelija Eija Piispaan puh KOULUKIUSAAMINEN Olemme mukana KiVa-koulu hankkeessa, jonka tarkoituksena on kiusaamisen vähentäminen, ennaltaehkäiseminen ja kiusaamisen seurauksien minimointi. Kiusaaminen on agressiivista käyttäytymistä / pahan mielen aiheuttamista, joka on toistuvaa, tahallista ja kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen. Koulukiusaamiseksi ymmärretään tässä yhteydessä myös tekstiviestein tapahtuva uhkailu ja kiusaaminen. Kiusaamiseen on puututtava heti ja vastuu on kaikilla koulun aikuisilla. 1.Kun opettaja saa tietää kiusaamisesta, hän keskustelee kiusauksen uhrin kanssa ja sen jälkeen kiusaajan kanssa. Kiusaajan kanssa käytetään seuraavaa toimintatapaa. Kiusaaja täyttää KAKE-lomakkeen. a. Myöntäminen (Tekijä tunnustaa kiusaamisen) b. Ymmärtäminen (Tekijä ymmärtää kiusaamisen seuraukset) c. Anteeksipyyntö (Tekijä on pahoillaan) d. Lupaus (Tekijä lupaa, ettei toista kiusaamistaan) e. Tarkkaillaan tilannetta pari viikkoa. 2. Jos kiusaaminen ei lopu, otetaan asian selvittelyyn mukaan vanhemmat. 3. Jos tämäkään ei auta, oppilas saa jälki-istunnon ja kierros alkaa alusta. Jos kiusaamista tapahtuu esim. koulumatkoilla on ensisijaisen tärkeää informoida vanhempia selvittämään asia keskenään. 20

21 HUOLTAJAN HYVÄ TIETÄÄ Pidämme perjantaiaamuisin koko koulun yhteisen aamunavauksen, johon kuuluu myös virsien harjoittelua. Seurakunnan edustajat pitävät aamunavauksen kerran kuukaudessa. Kotitehtäviä pyritään antamaan päivittäin. Unohduksesta ilmoitetaan kotiin Wilman kautta. Luokittain sovitusta määrästä unohduksia kuukaudessa seuraa kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto. Kadonneet tavarat löytyvät helpoimmin, mikäli niissä on omistajan nimi. Kadonneista tavaroista voi kysellä Eijalta. Polkupyörän käyttö koulumatkoilla Koulu suosittelee, että pienemmät oppilaat eivät käyttäisi polkupyörää koulumatkalla. Pyöräilijöiden tulee tieliikennelain mukaisesti käyttää matkan aikana kypärää. Jos oppilas kuuluu koulukyydityksen piiriin ja haluaa tulla itsenäisesti kouluun kävellen tai pyörällä, on hänen tuotava kouluun vanhempien allekirjoittama lupalappu. Koulun takana oleva parkkipaikka toimii lasten haku- ja tuontipaikkana aamu- ja iltapäivisin silloin, kun lasta kuljetetaan autolla. Koulun piha on liian vaarallinen saattoliikenteelle. Sisäliikuntatuntien jälkeen käymme pääsääntöisesti suihkussa. Oppilailla tulee olla mukana liikuntaan sopivat vaatteet (urheilujalkineet ja joustavat vaatteet) ja pyyhe. Mikäli liikuntatunti on päivän viimeinen tunti, saa pesulla vaihtoehtoisesti käydä kotona. Kannusta lastasi harrastamaan liikuntaa myös vapaa-aikoina. Koulumme talviliikuntamuotoihin kuuluvat luistelu ja hiihto. Toivomme, että kodit hankkivat lapsille luistelu- ja hiihtovälineet. Koululla on joitakin vanhoja suksia ja kypäriä (kypäräpakko luistellessa) lainattavaksi. Ulkoliikunnassa käytetään lenkkitossuja. Sisäliikuntaan mukaan pyyhe ja vaihtovaatteet 21

22 OPPILAAN MUISTILISTA UIMAHALLIIN Otan uintitunnille mukaan: ihonmyötäinen uima-asu, pyyhe, laudeliina, (uimalakki tai hiuspompula pitkille hiuksille) suihkusaippua, shampoo Pukuhuoneessa: laitan vaatteeni siististi kaappiin sidon pitkät hiukset tai käytän uimalakkia Pesutilassa: käyn WC:ssä ennen pesua peseydyn ilman uima-asua, koska muuten lika kerääntyy uikkareihin pesen itseni saippualla, koska pelkkä suihkussaolo ei puhdista pesen hiukset, muuten vien irtohiuksia ja likaa suoraan altaaseen käytän saunassa laudeliinaa ja menen sinne ilman uima-asua; näin sauna pysyy puhtaana eikä uima-asustani höyrysty terveydelle haitallista uimaveden klooria saunan hengitysilmaan opettelen: SUIHKUUN SAUNAAN SUIHKUUN UIMAAN SUIHKUUN SAUNAAN SUIHKUUN PUKEMAAN Allastiloissa: en mene veteen ilman uimaopettajan lupaa! noudatan uimahallin järjestyssääntöjä seuraan uimaopettajan ohjeita ja opetusta 22

23 VAKUUTUKSET Kaupunki on vakuuttanut oppilaat Pohjola Vakuutus Oy:ssä. Tapaturmavakuutusnumero on 206/ /7. Koulu ilmoittaa tapaturmista sähköisesti suoraan vakuutusyhtiölle. Vakuutukset ovat voimassa - koulumatkoilla - opetustunneilla - välitunneilla - koulujen urheilutilaisuuksissa, retkillä, opintokäynneillä - ulkomaille tehdyissä matkoissa - tet-harjoittelussa Em. tapauksissa vakuutus korvaa kaikki lääkärikustannukset ja lääkärin määräämät hoidot ja lääkkeet vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutukset eivät ole voimassa - poistuttaessa omille asioille koulun alueelta ruoka-, vapaa- ja välitunneilla - poistuttaessa omille asioille luokkaretki, opintoretki ym. matkojen aikana ellei siitä ole mainintaa matkasuunnitelmassa Vakuutus ei korvaa - sairauden ja rasituksen vähitellen aiheuttamaa vammaa - oppilaan omaisuudelle tapahtuneita vahinkoja (poikkeuksena koulutapaturman yhteydessä silmälasit, jos tapaturma on vaatinut lääkärinhoitoa). - Matkatavaroita Koulutapaturmasta aiheutuneiden kustannusten korvaus Jos huoltajalle tulee kustannuksia tapaturmasta, hänen on tehtävä lasku ja liitettävä laskun mukaan tositteet maksetuista kustannuksista. Laskussa on oltava seuraavat tiedot: - Maksun saajan nimi, henkilötunnus, osoite, pankkitili - Oppilaan nimi, tapaturmapäivä - Erittely siitä, mitä korvauksia anotaan Lasku toimitetaan os. Mikkelin kaupunki/sivistystoimi/armi Karvonen, PL 206, Mikkeli.Vakuutusten yhteyshenkilö on Sivistystoimen toimistosihteeri Armi Karvonen, puh

24 OPPILASARVIOINTI Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet. Arvioinnissa siirrytään numeroarvosteluun perusopetuksessa seuraavasti: 3. lk. Käyttäytyminen, äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka 4. lk. Edellisten lisäksi: ympäristö ja luonnontieto, A1- kieli 5. lk. Kaikki yhteiset oppiaineet Numeroarvostelua voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Perusopetusta antavissa kouluissa annetaan vähintään yksi välitodistus. Välitodistus voidaan korvata opettajan, huoltajan ja oppilaan välisellä arviointikeskustelulla. Välitodistuksen antamisajankohdasta ja muodosta (todistus/arviointikeskustelu) päätetään koulun vuosisuunnitelmassa. Oppilaalle annetaan erotodistus, jos hän vaihtaa koulua kesken lukuvuoden. Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat Lukuvuositodistus Välitodistus Erotodistus 24

25 Mikkelissä käytetään seuraavia oppiaineiden yleisiä arvostelukriteerejä. Oppiaineiden arviointi perustuu tavoitteiden saavuttamiseen ja sisältöjen hallintaan. 10: Erinomainen. Mikäli oppilas ylittää lähes kaikkien oppiaineen kriteereiden edellyttämän osaamisen tason ja tämän lisäksi hän osoittaa erityistä harrastuneisuutta oppiaineen aihepiiriä kohtaan. 9: Kiitettävä. Mikäli oppilas ylittää useimpien oppiaineen kriteerien edellyttämän osaamisen tason. 8: Hyvä. Mikäli oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista; joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. 7: Tyydyttävä. Mikäli oppilas osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen kriteerit edellyttävät. 6: Kohtalainen. Mikäli oppilas osoittaa joidenkin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista. 5: Välttävä. Mikäli oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. 4: Hylätty. Oppilas ei ole saavuttanut tavoitteita tukitoimista huolimatta. Jos oppilaalle on tulossa oppiaineesta hylätty suoritus, varataan oppilaalle tilaisuus suorittaa aineen oppimäärä hyväksytysti vielä lukuvuoden työskentelyn kestäessä. Suoritusajankohdasta sopivat opettaja ja oppilas yhdessä. Jos oppilas osallistuu lukuvuoden työskentelyn kestäessä hylätyn suorituksen korotukseen ja saa suorituksestaan edelleen hylätyn arvosanan, varataan hänelle toinen korotusmahdollisuus kesäloman aikana. Joka tapauksessa oppilaalla on mahdollisuus hylätyn suorituksen korottamiseen kesäloman aikana. Erillisen kuulustelun suorituspäivästä päättävät opettajakunta sekä rehtori yhdessä. 25

26 Käyttäytyminen Mikkelissä käyttäytymisen arvioinnissa siirrytään numeroarvosteluun kolmannen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa. Käyttäytymisen arvostelu perustuu seuraaviin arvosteluperusteisiin Käyttäytymisen arvosana muodostuu eri osa-alueiden arvosteluperusteiden keskiarvona. Perusteet koskevat kouluympäristöä ja ne tulee suhteuttaa oppilaan ikään. 26

27 MUISTIINPANOJA: 27

28 28