Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

Transkriptio

1 Häme Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonvarayksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/1046/07.00/2010 LUV/32/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu LAHTI PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULOAIKA MAKSU Oikokatu 11 Kunta: Lahti Kaupunginosa: Paavola Kiinteistörekisteritunnus: Lahden kaupunki Ympäristönsuojelulaki 78 Laki ympäristönsuojelulain voimaanpanosta 22 Jätelaki 77 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kirkkokatu 12 PL 29, Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, Hämeenlinna

2 YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Kohde sijaitsee Lahden keskustassa Oikokadulla. Kiinteistöllä on v rakennettu ja nykyisin toimistokäytössä oleva pienkerrostalo. Ennen toimistokäyttöä rakennus on ollut asuinkäytössä. Tontti sijaitsee rinteessä maanpinnan laskiessa kohti pohjoista. Kaksi alimmaista kerrosta rakennuksesta ovat kokonaan tai osittain maan alla ja ne ovat olleet pääasiassa varasto- ja teknisinä tiloina. Rakennuksen kellarissa on vanha öljysäiliö, joka on poistettu käytöstä 1970-luvun alussa, kun kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkkoon. Kellarin lattiataso on öljysäiliötilassa noin kaksi metriä maanpinnan alla. Rakennus on perustettu anturoiden varaan. Piha-alue on asfaltoitu. Alue on osoitettu asemakaavassa asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi kaavamerkinnällä AKR. Alueelle ei ole vireillä kaavoitushankkeita. Kohteessa olevan rakennuksen käyttö toimistotiloina on loppumassa ja kohteessa on vireillä kiinteistökauppa, mistä johtuen kiinteistön maaperän kunnostus on tullut ajankohtaiseksi. Ympäristössä on kerrostaloja ja katualuetta. Kiinteistön rajanaapurikiinteistöt omistajatietoineen on esitetty ilmoituksen liitteenä. Kohde sijaitsee ympäristöhallinnon luokittelemalla, vedenhankinnan kannalta tärkeällä (I lk) Lahden pohjavesialueella, pohjaveden muodostumisalueella. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Kiinteistöllä on vuonna 1956 valmistuneen rakennuksen kellarikerroksen luoteisnurkassa käytöstä poistettu öljysäiliö. Rakennusta on lämmitetty öljyllä alkuun asti, jolloin kiinteistö liitettiin kaukolämpöön. Öljysäiliö on sijoitettu betoniseen suoja-altaaseen. Säiliöltä polttimelle kulkevat putket sijaitsevat kellarin lattian alla. Lämmitysöljyn varastointi ja käyttö ovat aiheuttaneet rakennuksen kellaritilan alapuolisen maaperän pilaantumisen öljyhiilivedyillä. Kohteessa on öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata arviolta noin 100 m 3, eli 180 t yhteensä noin 50 m 2 :n alueella. Suurin osa pilaantuneesta maa-aineksesta on rakennuksen kellarin lattian alla. Maa-ainekseen on sitoutuneena noin 800 kg öljyhiilivetyjä. Lisäksi öljysäiliötilan läheiset tiiliseinät ovat osittain öljyhiilivedyillä pilaantuneita. Tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n päivätyssä tutkimusraportissa (Oikokatu 11, Lahti, Maaperän pilaantuneisuustutkimus). Tutkimuksissa havaittiin maaperän olevan pilaantunut öljyhiilivedyillä rakennuksen öljysäiliötilan alla, säiliön viereisen varastotilan alla öljysäiliötilan lähellä ja rakennuksen ulkopuolella piha-alueella lähellä öljysäiliötilaa. Rakennuksen alla öljyllä pilaantunutta maata on noin kahden metrin syvyydelle kellarin lattiatasosta mitattuna. Piha-alueella maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä noin kahden metrin paksuudelta noin 4 6 m:n syvyydessä maanpinnasta. Pilaantuneet maaainekset sijaitsevat pääosin rakennuksen alla. Maaperän öljyhiilivetyjen keskitisleiden pitoisuus ylittää pilaantuneella alueella valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ja raskaiden jakeiden pitoisuus alemman ohjearvon. Öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 -C 21 ) on maassa enimmillään mg/kg rakennuksen alla ja raskaita jakeita (>C 21 -C 40 ) enimmillään 800 mg/kg, samoin rakennuksen alla. 2

3 Alueen maaperä on pääosin hiekkaa ja silttiä, joiden joukossa on paikoin soraa ja kiviä. Tämän alla noin 6 7 m:n syvyydessä maaperä on hyvin tiivistä moreenia. Pohjaveden pinta on alueella noin 16 m:n syvyydessä. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy kvalitatiivinen riskinarvio, jossa on kuvailtu kriittiset haittaaineet (öljyhiilivedyt), nykyinen ja suunniteltu maankäyttö sekä arvioitu öljyhiilivetyjen kulkeutumista, niille altistumista sekä terveys- ja pohjavesiriskiä. Riskinarvion johtopäätöksenä on määritetty maaperän puhdistustarve. Viitearvovertailun ja rakennuksen sisäilmassa tehtyjen hajuhavaintojen perusteella kohteen pilaantuneet rakennusmateriaalit ja maaperä on tarpeen kunnostaa. Nykytilassa on olemassa riski rakennuksen käyttäjien altistumiselle maaperän ja rakennusmateriaalien öljyhiilivedyille sisäilmaan haihtumisen takia. Suurimmat öljyhiilivetypitoisuudet havaittiin tiiliseinässä. Pääosa sisäilman öljyhiilivedyn hajusta on peräisin rakennusmateriaaleista. Ihmisten tai eläinten suoraa altistumista öljyiselle maa-ainekselle ei kohteessa voi tapahtua. Öljyhiilivetyjen kulkeutuminen alueen ulkopuolelle tai pohjaveteen on epätodennäköistä, koska päästö on vanha, maaperä on tiivistä, tutkimusten perusteella leviäminen ei ole ollut merkittävää, vajovettä ei ole, piha-alue on asfaltoitu ja etäisyys pilaantuman alareunasta pohjaveden pintaan on noin 10 m. Kohteeseen suositellaan kunnostustoimenpiteinä öljyisten rakennusmateriaalien ja pilaantuneen maaperän poistamista kellaritiloista niin paljon, kuin se on rakennusteknisesti mahdollista. Rakennuksen perustamistavasta johtuen kaiken maaperässä olevan öljyisen maa-aineksen poistaminen ei ole teknis-taloudellisesti mahdollista. Perustustapa ja taso huomioiden kellarikerroksen lattian alta voidaan poistaa pilaantuneita maita arviolta enintään noin metrin syvyydeltä. Myös rakennuksen ulkopuolelta kaiken öljyisen maan poistaminen kaivamalla on vaikeaa, koska pilaantuneet maat sijaitsevat noin 2 4 m perustusten anturatason alapuolella. Arvion mukaan säilytettäviä rakenteita purkamatta ja mittavaa perustusten lisätuentaa tekemättä kohteen maaperästä on mahdollista poistaa noin m 3, eli noin t öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Rakennuksen perustusanturoiden ja muiden säilytettävien rakenteiden alle jäävien pilaantuneiden maiden aiheuttaman mahdollisen sisäilmariskin hallitsemiseksi massanvaihtokaivantoon on tarpeen toteuttaa puhdistuksen yhteydessä huokosilmatekniikkaan perustuva hallintajärjestelmä, jonka avulla maaperästä haihtuvat yhdisteet voidaan kerätä ja johtaa ulkoilmaan ja estää siten öljyhiilivetyjen mahdollinen kulkeutuminen rakennuksen sisäilmaan. Öljyhiilivedyillä pilaantuneet tiiliseinät ja betonimateriaalit on tarpeen poistaa ja korvata puhtailla rakennusmateriaaleilla. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistuksen tavoitteena on poistaa öljyhiilivetyjen kulkeutumisriski rakennuksen sisäilmaan. 3

4 Puhdistusmenetelmä Puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n päivätyssä kunnostuksen yleissuunnitelmassa (Oikokatu 11, Lahti, Kunnostuksen yleissuunnitelma). Kunnostustavoite saavutetaan korvaamalla pilaantuneet rakennusmateriaalit puhtailla materiaaleilla, kunnostamalla kellarin lattian alla olevat pilaantuneet maamassat massanvaihdolla niiltä osin, kuin se rakennuksen perustamisolosuhteet ja säilytettävät rakenteet huomioiden kaivuteknisesti mahdollista sekä toteuttamalla jäännöspitoisuuksien aiheuttamien riskien hallitsemiseksi huokosilmatekniikkaan perustuva hallintajärjestelmä kunnostuskaivantoon kellarin lattian alle. Rakennusmateriaalien kunnostus toteutetaan purkamalla pilaantuneet tiiliseinät ja betonilattiat ja korvaamalla ne puhtailla rakennusmateriaaleilla. Purettavaa seinäpintaa on noin 25 m 2. Kellarin lattian alla oleva maaperä puhdistetaan massanvaihdolla noin metrin syvyyteen lattiatasosta alaspäin. Rakennuksen ulkopuolella olevia pilaantuneita maita ei kunnosteta massanvaihdolla, koska massanvaihdon toteuttaminen ei ole haitta-aineiden syvyydestä ja rakennuksen perustamistavasta johtuen mahdollista rakenteita vaarantamatta. Ennen massanvaihtoa kellarin betoninen lattialaatta poistetaan kunnostettavalta alueelta. Pilaantuneet maamassat kaivetaan pienkaivinkoneella tai lapioilla. Kaivu ulotetaan syvyyssuunnassa niin syvälle, kuin se on rakennuksen perustamistapa huomioiden teknisesti mahdollista. Kaivua ei uloteta perustusten tai muiden säilytettävien rakenteiden alueelle. Kaivu kyetään ulottamaan arviolta noin metrin syvyydelle lattiatasosta. Poistettavat maa-ainekset kuljetetaan kuorma-autolla käsittely- tai loppusijoituspaikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisen kaltaisen maa-aineksen vastaanottoon/käsittelyyn. Massanvaihtokaivantoon asennetaan huokosilmatekniikkaan perustuva hallintajärjestelmä, jolla estetään maaperään jäävien öljyhiilivetyjen kulkeutuminen rakennuksen sisäilmaan. Huokosilmaputkistoa varten kunnostuskaivantoon tehdään kalliomurskeesta/sepelistä hyvin ilmaa läpäisevä noin 0,3 m paksu kaasunkeräyskerros, johon huokosilman keräysputket asennetaan. Murske/sepelitäyttö aloitetaan kunnostuskaivannon pohjalta. Keräysputket asennetaan mursketäyttöön rakennuksen perustustason ja salaojaputkien yläpuolelle. Murskekerros peitetään suodatinkankaalla, jonka päällisessä täytössä käytetään hiekkaa. Lopuksi kunnostetulle alueelle valetaan uusi betoninen lattialaatta. Huokosilman keräysputkistona lattian alla käytetään 110 mm salaojaputkistoa. Huokosilman keräysputkisto johdetaan lattian alta umpiseinämäisellä putkella rakennuksen ulkopuolelle. Putkiston päähän asennetaan sähkötoiminen poistoimuri, joka pidetään jatkuvasti päällä. Kerätty huokoskaasu johdetaan putkistoa pitkin ulkoilmaan rakennuksen seinustalla tai katolla. Imemällä huokosilmaa imuputken kautta tasataan kellarikerroksen sisäilman ja maaperän huokosilman välistä paine-eroa ja poistetaan öljyn haihtuvinta osaa. Lattian alapuoleisen maakerroksen alipaineistamisella hallitaan öljyn kevyempien hiilivetykomponenttien kulkeutuminen rakennuksen sisäilmaan. 4

5 Puhdistusaikataulu Kunnostustyö tehdään kevään 2011 aikana. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Kohteessa on riippumaton ympäristötekninen valvova asiantuntija paikalla, kun pilaantuneita maita kaivetaan tai käsitellään. Asiantuntija ohjaa massanvaihtoa tehtyjen tutkimusten analyysitulosten ja kohteessa tehtävien aistinvaraisten arvioiden sekä kenttämittarilla tehtyjen öljyhiilivetypitoisuuksien perusteella. Työnaikaisesti seurataan öljyhiilivetypitoisuutta kenttäanalysaattorilla (PetroFlag). Havaituista maaperän kunnostukseen liittyvistä poikkeuksellisista seikoista tiedotetaan Hämeen ELY-keskusta. Kohteesta poiskuljetettavista pilaantuneiden massojen kuormista laaditaan valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset siirtoasiakirjat. Maaperäkunnostuksen lopetusnäytteitä otetaan massanvaihtokaivannon seinämistä ja pohjasta ja rakenteiden alle jäävistä maamassoista edustavina kokoomanäytteinä ja niistä analysoidaan öljyhiilivedyt laboratoriossa. Tulosten perusteella tehdään riskinarviointi ja toteutettujen riskinhallintatoimenpiteiden riittävyyden arviointi loppuraporttiin. Rakennusmateriaalien osalta kunnostustyö päättyy, kun pilaantuneet rakennusmateriaalit on saatu poistettua ja korvattua puhtailla. Maaperän osalta massojen kaivutyö päättyy, kun kellarin lattian alta on saatu poistettua kaivuteknisesti poistettavissa olevat maat. Kaivun jälkeen kaivantoon asennetaan huokosilmatekniikkaan perustuva hallintajärjestelmä. Huokosilmahallintajärjestelmän toimivuutta seurataan tarkistamalla sähköisen poistoimurin toiminta säännöllisesti. Huokosilman keräilyputkiston toimintaa seurataan tarkkailemalla ulospuhallettavan ilman hiilivetypitoisuutta kannettavalla kokonaishiilivetymittarilla. Ensimmäisenä tarkkailuvuotena mittaukset tehdään kaksi kertaa ja sen jälkeen kerran vuodessa. Kunnostustöiden päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kunnostustyön toteutus, kunnostuksen aikainen työmaapäiväkirja, poistetut massamäärät ja sijoituspaikat, lopetusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, huokosilmaputkiston toteutustapa, jäännöspitoisuuksien riskitarkastelu ja kuvataan huokosilman hallintajärjestelmän jälkiseuranta. Loppuraportti toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy Kunnostustyö toteutetaan rakennuksen sisätiloissa, joten kunnostuksen ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi. Kunnostustyöstä voi aiheutua melua, tärinää tai muuta haittaa rakennuksen sisälle tai sen lähiympäristöön, ei kuitenkaan normaalista rakennustyöstä poikkeavana. Kaivetut massat voidaan hetkellisesti kaivaa kasalle työmaa-alueelle kaivun sujuvuuden varmistamiseksi ja lastauksen helpottamiseksi. Maakasat suojataan kevytpeittein öljyisyyden leviämisen estämiseksi. Pilaantuneeksi todettuja maaaineksia ei varsinaisesti välivarastoida kohteessa. Työmaa-alue rajataan ja merkitään asianmukaisesti, jotta sivullisten pääsy työmaalle estyy. 5

6 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitusasiakirjat on lähetetty tiedoksi Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Kiinteistön maaperä ja kiinteistöllä olevan rakennuksen rakennusmateriaalit on puhdistettava ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja siinä esitetyssä laajuudessa rakennusmateriaalien vaihdolla, massanvaihdolla ja huokosilmatekniikalla. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen öljyhiilivetypitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa ongelmajätearvon. Ongelmajätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää ongelmajäteraja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. 6

7 Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Ongelmajätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan ongelmajätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maaaineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Huokosilmajärjestelmän toimivuus tulee varmistaa huolehtimalla laitteiston kunnossapidosta. Huokosilmajärjestelmän toimivuutta tulee seurata vähintään ilmoituksessa esitetyllä tavalla. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, öljyhiilivetypitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot huokosilmajärjestelmän toteutuksesta, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi-asiointipalvelun kautta ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on ongelmajätteeksi luokiteltavan maan osalta tehtävä siten, kuin valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä öljyhiilivetypitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointime- 7

8 Määräysten perustelut Sovelletut säännökset netelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Loppuraportissa on esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustoimenpiteiden riittävyydestä. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 2, 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3, 7 ja 8) kannalta. Esitetyn riskinarvion perusteella ilmoituksessa esitettyjä toimenpiteitä maaperän puhdistamiseksi ja pilaantumisesta aiheutuvien riskien hallitsemiseksi voidaan pitää riittävinä. Pilaantuneen maa-aineksen poisto esitetyssä laajuudessa on ilmoituksen perusteella arvioituna riittävä, kun samalla toteutetaan pilaantuneiden rakennusmateriaalien korvaaminen puhtailla materiaaleilla ja huokosilman hallintajärjestelmä (määräys 2). Päätösharkinnassa on otettu huomioon haitallisten aineiden sijainti ja tekniset mahdollisuudet maaperän puhdistamiseen. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettu ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia ongelmajätearvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maa-aineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihto- ja huokosilmamenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 6, 77 Jäteasetus 3 a Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) 8

9 Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1394/2010) perusteella Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 21 h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Petri Honkanen Vesijärvenkatu LAHTI saantitodistuksella Lahden seudun ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköisenä) Ramboll Finland Oy, Mikko Ihonen, Terveystie 2, HOLLOLA Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ulla-Maija Liski Diplomi-insinööri Olli Valo 9

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: ; faksi ; aukioloaika: vaasa.hao@oikeus.fi 10